Yhdeksi syyksi palon rajuuteen epäiltiin sitä, että kun kaikki aiemmat palot oli sammutettu heti alkuunsa, metsään oli päässyt kertymään runsaasti aineksia kunnon roihuun. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 8/97. Tammelan kunta menetti myös hienon matkailuvaltin. To1Tonsuon kansallispuistosta palaneet yhdeksän hehtaaria jäävät kertomaan palosta, mutta se on kovin pieni alue. Ilmoitusmyynti Il moitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Menneinä vuosisatoina metsä paloi säännöllisesti, useimmiten ei kuitenkaan kokonaan vaan sieltä täältä. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. z Ll..J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. lrtonumero 33 markkaa. Metsänomistajilla oli kova kiire saada raivauskoneet paikalle. On ymmärrettävää, että talousmetsissä palot pyritään sammuttamaan. Viime vuosikymmeninä tuli ei ole kuitenkaan juuri päässyt uudistamaan metsää, koska metsäpalot on aina pyritty sammuttamaan, myös luonnonsuojelualueilla. Yritys kuitenkin kariutui metsänomistajien nihkeyteen. Kakkostien varressa oleva metsäpaloalue olisi tarjonnut kymmeniksi vuosiksi ki innostavan tutustumiskohteen metsän luonnollisesta kehityksestä palon jälkeen. Monesti palo vain pyyhkäisi metsän pintaa pitkin ja suuri osa puista jäi eloon. Käyttämällemme painopaperi lle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Yksi syy siihen on se, että monet palanutta metsää tarvitsevat eliöt ovat muuttuneet uhanalaisiksi. Ensimmäiset tulijat olivat palaneesta metsästä riippuvaisia hyönteisiä. Hyvä tilaisuus menettiin . Metsähallitus ja ympäristöministeriö yrittivät ostaa Tammelan paloalueen valtiolle juuri tällaiseksi opetusja suojelualueeksi ja liittää sen Torronsuon kansalli spuistoon. (09) 227 1 967 telefax : (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Elämä alkoi kuitenkin palata paloalueelle jo ennen kuin viimeiset kytevät pesäkkeet olivat sammuneet. Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Vuonna 1988 Yhdysvaltain Yellowstonessa riehui poikkeuksellisen voimakas metsäpalo, joka poltti kolmanneksen tästä maailman vanhimmasta kansallispuistosta. Suomen luonnonsuojeluliitto ry :n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. 2 Tuli kuuluu metsäluontoon Raivoisa metsäpalo poltti Tammelassa Etelä-Hämeessä kesäkuun alussa 160 hehtaaria metsää. Aina siinä ei kuitenkaan onnistuta, ja tällaisissa tapauksissa nämä alueet olisi säästettävä metsän luonnollisen uudistumisen havaintokohteiksi. Jo viikon parin jälkeen tuhkasta alkoi nousta vihreitä versoja, ja kansikuvassamme hautova harmaasieppo oli tehnyt pesänsä palaneen kannon syvennykseen. Ehkä seuraavan metsäpalon jälkeen ollaan viisaampia. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirj akaupan myymälöissä. Tuli kuuluu luonnollisena osana pohjoiseen metsäluontoon; se on sitä uudistava tekijä. Kestoti laus uudistuu ti lausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Viime vuosina on keskusteltu siitä, pitäisikö luonnonsuojelualueilla syttyneiden metsäpalojen antaa palaa. vät jostain syystä halunneet edes keskustella asiasta, vaikka Metsähallitus tarjosi käypää korvausta palaneesta puustosta ja maapohjasta, jopa vaihtomaita. On valitettavaa, että metsänomistajat eiTapio Tuomela Torronsuon kansallispuistosta palaneet ykdeksän hehtaaria jätetään muistuttamaan metsäpalosta ja uudistumaan luonnollisesti. Joillain luonnonsuojelualueilla, kuten Nuuksion kansallispuistossa vuosi sitten, metsää on tämän takia poltettu jopa tarkoituksellisesti . (09) 228 082 10 ja 228 08224. Jotkin paikat tuli säästi kokonaan. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Päätoimittaja Jorma Lauri la, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Pekka Paaer (toimitusharjoittelija) 228 08234 Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen JSSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Puolen vuoden määräaikaisti laus (kuusi nu meroa) 170 mk
Parasta Suomen kesässä 3 22 Luonnon kauneus löytyy kotinurkilta 28 Kansainvälisesti palkittu valokuvaaja Paavo Merikukka etsii kuvauskohteensa polkupyörällä. Etsiydy Lapin virkistyskeitaille sivuilla 22-27. Kotitekoista saippuaa 52 Läskistä ja lipeästä se syntyy. Amerikkalainen täplärapu kestää sen, mutta kotimaiset menehtyvät. Rutto riivaa rapujamme. SUOMEN LUONTO 8/97 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Karjalaisen mielestä musiikki muistuttaa tuulta, pilviä ja sateita. Lisää miehen mietteitä sivuilla 18-19. 56. Metsäpalosta enemmän sivuilla 4-11. 20 Leena Sjöblom seurasi YK:n erityisistuntoa New Yorkissa. Kuvan täpläravulla tartunta näkyy tervanvärisenä laikkuna alemman saksiraajan "kainalossa". Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 12 Maailmalta 38 Mielipiteitä, keskustelua 40 Kirjoja 44 Kysy ekoneuvoa 46 Multasormet 47 Kysy luonnosta 48 Kuukauden Ilkka 56 Palvelukortti 57 Ihme juttu 59 Summaries ofthe Main Articles 58 3. Karjalaisen perusjuttu 18 Rio miinus viisi. Sateenkaaren päässä kulta-aarre on. Teuvo Järvenpää Intiaanit Kansikuva: Elämä palaa Tammelan metsäpaloalueelle. Urbaania elämäntapaa kokeilemassa 35 Kirjailija Hannu Niklander tuntee olonsa kaupungissa vieraaksi. Hetki Venäjän taigalla 21 Siperiankärhö vei Aura Koiviston Venäjälle Valtimolla. Rapuruttoasiaa sivulla 14. Harmaasieppo on löytänyt palaneesta kannosta sopivan pesäpaikan. suojelevat Amazoniaa 36 Kolumbia näyttää esimerkkiä sademetsien ja alkuperäiskansojen suojelussa. vuosikerta Aimo Holtari/Luontokuvat 8 1997 Jom,a Laurila J. Metsäteollisuus puntarissa 3 2 Metsäteollisuuden elinkaaresta tehtiin perusteellinen selvitys. Metsä palaa! 4 J
Edellinen saman luokan palo lienee ollut Lieksan Kitsissä 1992, jolloin paloi 143 hehtaaria metsää. Vielä savuavilla rungoilla vipeltää jo kulokurekiitäjäinen, musta kuten miltei kaikki palohyönteiset. Kulo etenee oikullisesti. Niinpä uudella kasvistolla on ruhtinaalliset eväät ja tulevina vuosina paloalueet vaikuttavat entistä metsää rehevämmiltä. Kanervan tai muiden metsäkasvien siementaimiin ei kiinnitä erityistä huomiota, mutta jotkut tavallisesti metsäkasvillisuudesta puuttuvat lajit ällistyttävät. Ilmassa leijuu lukuisten sammalten ja san iaisten itiöitä. Jopa kotoisten "puusaniaisten", hiirenportaan ja alvejuurten, maasta törröttävät rungontumpit voivat säi lyä hengissä ja pukata uusia lehtiä tuhoutuneiden tilalle. Jo samana kesänä niiden seittimäiset alkeisrihmat antavat yhdessä !evien kanssa hennon vihreän sävyn kosteamrnille painanteille. Nykyisen kaltainen puskaSuomi, jossa eri laiset pensaikot ja taimikot ovat yleisiä, mutta väljät ja valoisat vanhat metsät poikkeuksia, on otollinen suurkuloil le. Typpiravinteista tosin suuri osa karkaa palossa tai vaan tuuliin, mutta samalla maan happamuus vähenee niin paljon, että o lot muuttuvat sopiviksi typpibakteereille. Palanut puu houkuttelee muitakin hyönteisiä kuin kulokurekiitäjäisen. Seppo Vuokko Kuvat Jouko Veikkolainen (sivut 611) ja Lehtikuva (4-5). Kun tuli etenee maapalona, se polttaa kuntan, varvikon ja pensaskerroksen, mutta isot männyt ja osa lehtipuista, varsinkin koivuista, selviytyy palosta hengissä. Tuli herättää siemenet Myös maaperassa uinuvat miljoonat siemenet heräävät olojen muuttuessa. Tuuli tuo kesän mittaan myös pajujen, haavan, koivun, harmaalepän, maitohorsman, sarjakeltanon ja monien muiden kasvien siemema. Aina ei ole helppoa sanoa, mitkä ovat uinuneet vuosikymmeniä maaperän siemenpankissa ja mitkä ovat eläinten mukana vasta levinneet tuoreelle paloaukealle. Huhtakurjenpolven siemenet vaativat itääkseen kymmenien asteiden lämpökäsittelyn ja sietävät hetkellisesti jopa sadan asteen kuumuuden. Paloalueella ensimmäiset vuodet ovat omaleimaisimmat, mutta sitten laj isto alkaa vähitellen lähetä muilla tavoi lla uudistuneiden metsien laj istoa. Menneen ajan jyhkeät metsät oli vat toistuvien metsäpalojen synnyttämiä. Kulopuilla levähtävät linnut kylvävät ulosteissaan mansikkaa, lillukkaa, vattua, pihlajaa ja muita maijakasveja. Paloalueelle saattaa ilmaantua runsaastikin peltopillikettä, kalvaspiippoa, keltamaitetta ja muita, lähinnä rikkaruohoina tai niittykasveina pidettyjä lajeja. Sananjalka pystyy uudistumaan vain paloalueilla, mutta ennen kuin se ehtii vahvistua näkyväksi kasvustoksi, kuluu vuosia. K111 ·111111 aik11i11e11, 11whdolli1e1ti 1111111i111i1p1111hi11a. Tasaisehkolla metsämaallakin tuli saattaa oikullisesti jättää jonkun saarekkeen koskematta. Tuulen piiskaamana latvapalona etenevä tui i tappaa lähes kaikki puut, myös männyt. Metsä ei palossa kuole vaan nuorentuu ja muuttuu. Palaneen puun hyönteisja sieni lajisto oli jo hävitä maastamme. Ennen metsämme paloivat suhteellisen usein, paikoin jopa parinkymmenen vuoden välein . Toistaiseksi viimeinen todellinen suurpalo raivosi 1961 Pohjois-Sallassa Tuntsan alueella valtakunnan rajan molemmin puolin. SUOMEN LUONTO 8/97. Savun haju opasti sen palopaikalle kymmenien, ehkä satojen kilometrien päästä. lO Pa/01111/W lcht1p1111ta Wrl'it1e1 ·a pikipal/111ie11i m1 kelokiiniikkiiiin to11Hie11 ml'illlm1. Jos kuloja on usein, ne leviävät yleensä maapalona ja tuhot ovat vähäisiä. Tuli uudistaa metsän Metsäpalo on tragedia, mutta samalla myös uuden elämän alku. Hiiltyneiden männynkantojen rupijäkäläyhteisö elää kymmeniä vuosia ja hengissä selvinneet männyt säilyttävät rungossaan tiedon palovuodesta jopa satoja vuosia. Monien kasvien maanalaiset osat säilyvät lievemmi n palaneilla kohdilla, ja muutamassa viikossa mustuutta täplittävät kastikan, kultapiiskun, sarjakeltanon, maitohorsman, vatun, haavan ja lepän versot. Nopeammin kehittyvät sammalet. Ja tuskin on kymmentä päivää palosta kulunut, kun jo ensimmäiset vihreät taimet nousevat mustasta tuhkasta. Jos edellisestä kulosta on kulunut vuosikymmeniä, metsään oh varttunut tuuhea alikasvusto, joka ruokkii tulta ja siirtää sen helposti latvuksiin. Kuusi viskaa tulen ylös latvustoon. Jotkin paloalueen ominaispiirteet ja lajit kuten palopuun sienet ja niillä elävät hyönteiset säilyvät paljon pitempään. Sellaisia näkeekin vanhoissa valokuvissa ja maalauksissa, mutta ei juuri nykyisin. Elämä valtaa mustan maan Palo hävittää entisen kasvipeitteen, mutta samalla se luo tilaa uudelle ja vapauttaa ravinteet tulokkaiden käyttöön. Näissä kulonkiertämissäkin on oma erityinen, varjoisaan kellari-ilmastoon sopeutunut lajistonsa. Tammelan 160 hehtaarin palo on suuri nyky-Suomessa. Happamuuden laskiessa myös hajotustoiminta maaperässä vilkastuu. Niiden pikkutaimia löytääkin paloaluei lta runsaasti. Jo Suomen puolella paloi liki 200 neliökilometriä metsää Tammelan paloalue ei ollut sadasosaakaan tästä! Tuli ei polta kaikkea Monen mielikuvissa vanhat metsät väikkyvät Jarerna, mutta valoisina puupilaristoina. Seuraavana kesänä kulosammal, palokeuhkosammal ja nuotiosammal ovat paljain si lminkin tunnistettavissa. Yksi laji on kuitenkin selvä: jos palolta löytyy huhtakurjenpolvea, sen tuli on herättänyt vuosisataisesta Ruususen unesta. Ilman kautta tai hyönteisten matkassa niille saapuu myös osittain hiiltyneeseen puuhun erikoistuneita sieniä: pikipallo tai hammasorvakka. Suurikaan palo ei polta kaikkea, vaan vesistöjen tai soiden helmaan sekä laaksoihin jää palamattomia alueita. Jos metsä on koko ikänsä säästynyt kulolta, siitä tulee kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuunottamatta tiheikköjä, joissa järeiden ylispuiden alla on taaja kuusikko. Kiiniikii1 011 rni111akkaa1ti t1w1111111111 l'ii111e \'lf(}\i11a. Viime vuosina luonnonsuojelualueilla poltetut kulot ja kasket sekä uudelleen alkanut metsätaloudellinen kulotus parantavat vähitellen tilannetta. Joitakin hyönteiskuvia lukuunottamatta kuvat ovat Tammelan metsäpaloalueelta. Suurin osa pinta-alasta on kuitenkin kasvitonta ja taijoaa tilaa uudisasukkaille
Pihan juomapaikalla närhet, tikat, rastaat ja tiaset esittelivät poikasiaan. Tähän mennessä Turun yliopiston ympäristönsuojelun arvosanan on suorittanut yli 5000 suomalaista, näistä yli 3500 avoimen yliopiston oppilaana. 12 Kuusamossa oli heinäkuussa leppoisa kesäsää. Messuilla voi ostaa luomutuotteita ja käsitöitä, siellä saa viljelyneuvoja ja opastusta kompostointiin. Päivien järjestäjä on Reippaan Naiset ry. Hänen aloitteestaan ympäristönsuojelun monitieteinen arvosanaopetus alkoi Turussa 1974. Rahasto tukee ja edistää alkuperäisluonnon tutkimusta ja ympäristövalistusta. Reijo Juurinen Hurjan lämmin heinäkuu Heinäkuussa lämpö herutteli ~~Imi~ työtätekev_ien o~~ll~. f<mvuus koetteli kasvillisu~lli:1Kuun puoliväliin menne~sä sadetta oli saall;l Kir~?nurm.ne!l ~orkeude~a 10 ~111metriä, Jyväskylässä 20 Ja Kuusamossa vain 4. Rauno Tenovuon nimikkorahaston tili on Turun Seudun Osuuspankki 571004-55000885. Nuuksion Soidinsuolla kukki muutama sata maariankämmekkää. Heinäsirkat aloittivat sirityksensä samalla kun lintujen konsertti jo vaimeni. Professori Rauno Tenovuolle nimikko rahasto Suomen luonnonsuojelun ja ympäristövalistuksen pioneereihin kuuluva professori Rauno Tenovuo sai 3. heinäkuuta, jolloin elohopea kipusi 2~,2 astees~en. Yllättäen yksi tikkareviiri löytyi myös Merenkurkun saaristosta, kaukaa lajin varsinaiselta levinneisyysalueelta. Neidonkieli kasvoi 13-haaraiseksi, ja tummatulikukka ja ukontulikukka venyivät parimetrisiksi. Tenovuon ura Turun yliopiston opettajana alkoi 1953. Polypyorte1stä, trombe1sta, tuli Ilmatieteen laitokselle runsaasti havaintoja. Maailman Luonnon Säätiön mukaan poikasia kuoriutui ainakin 18 pesästä yhteensä noin 50. Uima vedet olivat suloisen lämpimiä. kesäkuuta olleen 80-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi oman nimikkorahaston Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston yhteyteen. Viime vuonna LuomuLahdessa oli 358 näytteilleasettajaa ja lähes 16 000 kävijää. 1997. Valkoselkätikkoja on eniten Päijät-Hämeessä, mistä löytyi kuusi pesää. Ensimmäisen varsinaisen luonnonsuojelun luentosarjansa hän piti lukuvuonna 1963-64. Jyvaskyla_ssa lyotun l~poe~atys 2. SUOMEN LUONTO 8/97. Tapahtumassa on esitelmiä, näyttelyitä ja taide-elämyksiä. D Luomu-Lahti seitsemännen kerran Seitsemännen kerran järjestettävä luonnonmukaisen elämän esittelytapahtuma on Lahden suurja messuhallissa 27.-28.9. Kiiltomatokoiras myös löysi hämärässä loistavan naaraan. Mustikan ja hillan raakileet kypsyivät nopeasti. Vuonna 1994, jolloin valkoselkätikan kanta oli aallonpohjassa, pesiä löydettiin 11 . Oulangan kansallispuistossa tikankontit kukkivat komeasti ja soilla töppövillat lainehtivat valkoisena mattona. Valkoselkätikkojen pesintä onnistui Kylmästä keväästä huolimatta valkoselkätikkojen pesintä onnistui hyvin. Kirkkonummella koiranheisi kukki upeasti. Heinäkuun alussa Jyväskylässä näkyi runsaasti kiiltomatoja, yksi sytytti lamppunsa jopa aivan kotiovelleni. Lom~ilijoi~ __ säät suosivat. Metsät hiljenivät linnunlaulusta kun emoilla oli kiire poikasten ruokkimisessa. Mu~tamia p~viä s~tun uida Jopa 25-~steis~ss~ J~_1_ve~~ssa_._ He~äkuu oli tavanomaista lämprmämp1 koko m_aassa. Luomu-Lahteen on Lahden linja-autoasemalta ilmainen bussikuljetus. Muut tikat elelevät Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla
Pieni metsäsopuli nuuskii hetken metsän hajua, kipittää eteenpäin rungon alla kulkevaa polkuaan ja puikkaa sitten mustikan varpujen suojassa ruokailemaan. Syödessään sopuli on kuin pieni, mustien nappisilmien koristama pallo, joka välillä avautuu kurottamaan uutta purtavaa. Vihreä sammal kiipeilee kivillä, kurkottaa suurten haapojen tyville ja peittelee vanhimpia liekopuita. Alipaine aiheutuu rakkulan ulkopinnan nystykarvojen pusertaessa vettä aktiivisesti ulos sekä saaliista sulaneiden ravinteiden imeytymisestä kasvisolukkoihin. Metsäsopuli on kohdannut lajitoverinsa ja otukset selvittelevät väistämisvelvollisuutta. Se arastelee tovin, pyörii tuttujen kuusten katveessa, mutta puikkaa sitten outoon ympäristöön, risujen ja heinikon sekaan. Kun saalis koskettaa aukon kessuoMEN LUONTO 8/97 kellä olevia sukaskarvoja, rakkulan aukkoa peittävä kansi aukeaa sisäänpäin ja saalis ryöpsähtää sisään siellä olevan alipaineen vuoksi. Vaikka sitten haukkaa lisukkeeksi korven mehevää heinää, saa vuorokauden aikana syödä monta ateriaa. Hiljaisuutta kestää vain hetAJANKOHTAISTA Heikki Willamo Metsäsopulit ovat lisääntyneet liikaa ja siniturkit kohtaavat jatkuvasti toisiaan. Kasvava levottomuus on kaivanut sopulia ja illan pimetessä se antaa periksi. Heikki Willamo · ohikulkijaa. Syöminen on sopulille jatVeden kelluvat saalistajat Suomalaisissakin järvissä elää lihansyöjäkasveja, vesiherneitä! Uimareiden ei näitä kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä kasvit saalistavat vain pieniä eläimiä. Sammalta ei ole missään ja se haukkaa nälkäänsä oudonmakuista heinää. Hermostuminen ja stressi kasvavat ja purkautuvat lopulta syysöiden pimeydessä vaellukseen. Se lähtee, jättää tutut polkunsa ja kipittää vaistonsa valitsemaan suuntaan. Se kohtaa toisia sopuleita, joista suurin osa on liikkeellä, mutta joku vielä paikoillaan, kulkijoille hampaitaan kiukkuisesti kirskuttavana. Se kelluu irrallaan vedessä ja saalistelee uposlehdissä olevilla pyyntirakkuloillaan vesikirppuja ja hankajalkaisia. Sitten se jatkaa taas matkaansa eteenpäin, lukemattomien lajitovereidensa tavoin. Ei ole hyvä olla liian kauaa näkösällä, sillä saman korpinotkelman laidassa asustavalla varpuspöllöllä on tarkat aistit ja äänetön lento. Suomessa kasvaa viisi vesihernelaj ia, joista kolme, isovesiherne, rimpi vesiherne ja pikkuvesiherne, ovat melko yleisiä. Liuskaiset tai rihmamaiset lehdet ovat aina upoksissa, eikä juuria ole lainkaan. Ilta on vielä nuori, mutta paksusammaleisen ikikuusikon pohjalle on jo laskeutunut kevyt hämärä. 13. Ne tunnistavat kuitenkin kohta toisensa ja rauhoittuvat, istuvat kotvan vierekkäin ja vilistävät sitten sammalaterioidensa kimppuun. Tutuin vesiherneistä lienee isovesiherne. Sinisiä sopulinselkiä vilistää kaikkialla ja parhailla sammalapajilla on tungosta. Maassa retkottavan koivun alta kuuluu äkäistä kirskutusta. Pyyntirakkulan karvat erittävät limaa, joka houkuttelee saalista luokseen. Nyt sopuli vilahtaa liekonsa suojaan. Se haukkaa seinäsammalesta vihreän latvaosan, puputtaa sen suuhunsa ja iskee hampaat seuraavaan. Sydänyön pimeydessä sopuli tulee sammalmetsän laitaan, kuin viivoittimella vedetylle viivalle, jonka toisella puolella alkaa auringon kuivaksi korventama hakkuuaukko. kisen. Se tekee järjestelmällistä työtä ja pian sammalpatjassa on ruskeaksi kaluttu laikku, jolla kiiltelee muutama musta papana. On hiljaista, ilmassa leijuu orastavan syksyn tuoksu. Eikä siinä mitään, mutta kun metsästä on kadonnut rauha. Meri Bäckman /sovesiherneestä pistää veden pinnan ylle vain kukintoverso kauniin keltaisine kukkineen. Tapaamisia on sattunut viime aikoina yhä useammin. Hermostuneen oloisia lajitovereita on kipittänyt öiseen aikaan alueen halki, pysähtymättä ja sivuilleen vilkuilematta. Päivä eläimenä Metsäsopulin on pakko lähteä Liekopuun kyljessä vilahtaa jotain sinistä ja kohta esiin työntyy viiksekäs kuono. Omilla poluilla tuoksuvat vieraat askelet. Täällä alhaalla, sopuleiden valtakunnassa, kaikki on pehmeää ja pyöreää. Kun saalis on loukussa, kasvi sulattaa sen tehokkaasti, sillä jo noin 15 minuutin kuluttua vesiherne on valmis vaanimaan seuraavaa kuvaa työtä, sillä runsaudestaan huolimatta sammal ei ole salaatin veroista ravintoa
Rapuruttoa tavattiin ensimmäistä kertaa Euroopassa 1860 Po-joen laaksossa Italiassa. Pekka Eriksson/Luontokuvat Jouko Veik.kolainen/Luonlokuvat 2. Akuutin epidemian aikana rutto voi levitä myös pyydysten tai veneen välityksellä. Vasta 1930-luvulla tutkijat saivat selville, että rapuruton aiheuttaa loissieni (Aphanomyces astaci), joka tunkeutuu ravun kuoreen ja aikaa myöten keskushermostoon. Mikä on vuorovesi. Kuvassa aitalankaa kiristävät luonnonsuojeluliiton piirisihteeri Ilari Uotila (vas.) ja Olli Giinther. Nämä vedet ovat olleet ruton jäljiltä ravuttornia lähes sata vuotta. "Kotimaisen ravun tulevaisuus riippuu paljolti siitä, miten kantojen suojelu onnistuu ja miten luvattomat rapujen siirrot saadaan kuriin. Järvenpään mukaan tilanteen odotetaan muuttuvan ratkaisevasti lähiaikoina. 5. Kyse on enemmän törkeästä piittaamattomuudesta kuin tietämättömyydestä." Täplärapu näyttää menestyvän kaikkialla paitsi humuspitoisissa vesissä. Aitatarvikkeet kustansi maa-ja metsätalousministeriö, ja taikooväestä huolehti Suomen luonnonsuojeluliitto. 3. 14 AJANKOHTAISTA Jarmo Pasanen "Amerikkalainen rapurutonkestävä täplärapu voi ennen pitkää syrjäyttää kotimaisen ravun pääosasta Suomen vesiä", arvioi tutkija Teuvo Järvenpää. Nisäkkäissä on kanta-astujia, varvasastujia ja kärkiastujia. 4. Kaikki lapset tietävät että tryffeli on suussa sulava suklaanami, mutta mikä on oikea tryffeli. Pahimmassa tapauksessa kotimainen rapu jää pieniä humusvesiä asuttavaksi harvinaisuudeksi", Teuvo Järvenpää sanoo. Pääosa saaliin kasvusta on Järvenpään mukaan täplärapuja, joita on istutettu suuria maar1a 1980-luvun lopulta lähtien erityisesti etelän suuriin reittivesiin. Rapurutto on parantumaton vitsaus Rapurutto on rapujen sitkeä vitsaus. Pienissä järvissä kanta elpyy pyyntikelpoiseksi 1525 vuodessa, mutta uuden ruton vaara vaanii, sillä parhaissa rapuves1ssa tauti puhkeaa noin 20 vuoden välein. Jarmo Pasanen Pekka Paaer 1. 6. Tunnetko nämä pituushyppääjät. Vastaukset sivulla 58. Rapu levittää taituntaa eteenpäin, mutta sairastuu itse vain, jos sen yleiskunto huononee. Kotimaisia rapuja pyydystetään vuosittain 2,5-5 miljoonaa kappaletta, kun täplärapusaalis jää 100 000:een. Ruton myötä saaliit romahtivat esimerkiksi maan parhaana rapuvetenä tunnetussa Kokemäenjoessa. Pohjoisamerikkalainen täplärapu, joka tuotiin Suomeen 1967, sen sijaan kestää ruttoa. Rapujen kokonaissaaliin odotetaan kaksinkertaistuvan jo vuoteen 2010 mennessä. Kotimainen rapu kuolee siihen aina, ja rutolta välttyvät yleensä vain syrjässä elävät erakot. Meritähden tietävät kaikki, mutta mitä ovat maatähdet. Sienellä ei ole kestoitiöitä, joten rapurutto häviää itsestään, jos kaikki tartunnan saaneet ravut kuolevat. Aidan iskuvoimakkuus on 15 joulea, kun se lammasaidassa normaalisti on 1-3 joulea. Mainitse esimerkki kustakin ryhmästä. SUOMEN LUONTO 8/97. Mihin rapu käyttää saksiaan. Susiaita PohjoisKarjalaan Viinijärveläisen lammastilan ympärille pystytettiin talkoilla viitisen kilometriä sähköistettyä susiaitaa. Suomessa rutto huomattiin Vuoksen vesistössä 1893. Suurissa vesistöissä rapurutto jää krooniseksi. Mitä eroa on ravinnon lisäaineilla ja vierailla aineilla. 7. Vuosisadan alussa Suomi oli Euroopan suurin ravunviejä, ja maaseutuväestölle ravustus oli tuottoisa sivuelinkeino. Siksi istutuksia on tehty vain sinne, missä krooninen tai usein toistuva rutto estää pyynninkestävän kotimaisen rapukannan syntymisen", Järvenpää sanoo. "Se lienee tullut Eurooppaan itärannikolta joko tahallaan tuotujen tai laivojen pilssivesissä kulkeutuneiden rapujen mukana", rapututkija Teuvo Järvenpää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta arvelee. 1960-luvulla varmistui, että sieni oli peräisin Pohjois-Amerikasta. "Pahin levittäjä on silti luvaton rapujen siirto vesistöstä toiseen. "Täpläravun haittana on juuri taudin kantaminen, joka on tuhoisaa kotimaiselle ravulle
Väärin! Nokialainen lintuharrastaja Rainer Mäkelä kartoitti kuluneena kesänä Pirkanmaan riekkokannan ja hämmästyi tuloksesta. Nykyisin ketut elelevät suurkaupungeissakin. Ministeriö on päättänyt lisätä uhanalaisen euroopanmajavan pyyntiä 50 prosentilla. Suurpetojen asemaa Suomessa selkeyttäisi, mikäli niiden pyyntiä ja suojelua koskevat asiat siirrettäisiin uhanalaisten lajien tapaan ympäristöministeriöön ja läänien ympäristökeskuksiin. "Toistaiseksi olen löytänyt 230 reviiriä. Samaa linjaa aiotaan myös jatkaa. Lähellä kiemurtelee raikas lähdepuro. Riekkonaaraskin on varsin tohkeissaan poikasten ollessa pieniä; kerran se läksi tulemaan päätäni kohti kuin ohjus ja väisti vasta niin viimetipassa, että siipisulat sivalsivat poskelleni. Samalla niiden sekä myös ketun ja mäyrän kohtelusta päättäminen voisi paremmin perustua kaikkien luonnossa liikkujien toiveisiin. Ne AJANKOHTAISTA pyörivät hupaisasti pientä ympyraa ja noukkivat ahkerasti hyönteisiä. Karhun metsästyslupia myönnettäessä ei myöskään otettu huomioon sitä, että Lapissa on viime vuosina tapettu laittomasti 10-20 karhua. Metsästäjät ovat edesauttaneet riekon säilymistä rauhoituksilla. Riekot nauraa räkättävät toki Lapissa, eivät etelässä. Itse aarnialueen tuntumaan ei tulisi mieleenkään leiriytyä, siitä pitää sääskiarmeija huolen. sästyskaudella 1994-1995 kettuja tapettiin 52 000 ja mäyriäkin liki 10 000. Kaikilla riistalajeilla pitäisi olla lisääntymisrauha, mutta kettu on meillä lainsuojaton vuoden ympäri. Arja Noponen Peto nisäkkäiden metsästys jatkuu voimakkaana Maaja metsätalousministeriön metsästysosasto on myöntänyt suurpetojen pyyntiluvat tulevalle metsästyskaudelle. Riekko nauraa Pirkanmaalla Ilveksen pyyntilupia ministeriö on antanut 108, joka on parikymmentä vähemmän kuin viime vuonna. Nuo sirot, pelottomat linnut uivat koko ajan päätään nyökytellen veden pinnalla kuin korkit. Alueen kokonaiskannaksi voisi sen mukaan arvioida 350-400 pariskuntaa", Mäkelä laskee alkukesän tilannetta. Päätös estää suurpetotyöryhmän suosituksen susikannan kasvattamisesta Keskija Länsi-Suomessa, koska näille alueille sudet voivat levitä lähinnä Itä-Suomesta. Silaskairan tutuimpia kasveja ovat hilla, karpalo, suopursu, suokukka, villat ja sarat. Ihastuin Silaskairan aarnialueeseen heti: loputonta suota täplittävät erikokoiset järvet ja lammet, joista jotkut ovat hiekkapohjaisia. Välillä vastaan tulee vaikeakulkuisia vaivaiskoivupöheikköjä tai pieniä metsäsaarekkeita, joissa hillanlehdet ovat suuria kuin rukkaset ja ulottuvat saappaanvarren korkeudelle. Ketun ja mäyrän vainoaminen perustuukin vanhentuneisiin asenteisiin ja tietoihin, joiden mukaan nämä sekaravintoa syövät lajit olisivat suureksi haitaksi muulle luonnolle. Laulujoutsenten ja lapintiirojen ohella varsin mielenkiintoisia seurattavia ovat vesipääskyt. Tyypillinen autioitunut reviiri taas on ojitettu, puusto on kasvanut liian korkeaksi. Silloin on aika jättää suo selkänsä taakse. Riku Cajander 15. Nyt myös Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen on myönnetty yhteensä 15 sudentappolupaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna. Syykin on selvä: lähimmältä metsäautotieltä on matkaa sen verran, ettei sinne jokapoika viitsi lähteä paarustamaan. MetRiku Cajander Kettu on hyvin sopeutuvainen, ja se onkin asettunut lähes kaikkialle pohjoiselle pallonpuoliskolle. Yöpymispaikkani on kuivalla mäntykankaalla parin kilometrin päässä suosta; kuukkelit pitävät seuraa aamuisin ja viime kesänä sain parina iltana hiiripöllön seurakseni . Riekkoreviiri löytyy todennäköisimmin puolittaiselta, maSUOMEN LUONTO 8/97 talaa mäntyä kasvavalta luonnontilaiselta suolta. Voimakas metsästys johtaa myös siihen, että susille luontainen perhelaumoissa eläminen vaikeutuu. r ·Minun retkipaikkari i Löysin sen sattumalta Kittilästä, heti Puljun erämaan alapuolelta. Nykyaikaisen metsästyksen periaatteiden mukaisesti kaikille riistalajeille tulisi antaa lisääntymisaikana rauha. Eniten kaatolupia myönnettiin nyt Pohjois-Karjalaan, jossa saa kellistää 40 kontiota, Lapissa on lupa kaataa 35 ja Kymen läänissä 20 karhua. "Esimerkiksi Hämeenkyrön-Ikaalisten alueelta riekko on katoamassa ojituksen seurauksena", harmittelee Mäkelä. Lupamäärä vastaa reilusti yli kymmentä prosenttia karhukannastamme, vaikka riistabiologien peukalosääntönä on, että metsästys ei saisi ylittää viidestä seitsemaan prosenttia kannasta. Susia saa Lapissa metsästää vapaasti talvella. Aarnialueen tuttuihin ääniin kuuluvat kapustarinnan haikeat vihellykset ja etenkin alkukesästä suonreunan männynlatvasta kaikuvat mustaviklokoiraan kiivaat varoitukset. Jari Salonen Ketun ja mäyrän metsästys säilyy edelleen vapaana ympäri vuoden. Silaskairan linnusto on monipuolinen. Karhujen metsästykseen myönnettiin 118 lupaa, mikä on kaksi enemmän kuin viime vuonna. Vaikka hellepäivinä voikin kuljeskella suolla lähes alastomana, ilman että ainoakaan inisijä tulee vainoamaan, niin heti iltakuudelta ilma on verenimijöitä sakeana. Satakuntaan myönnetään 150 tappolupaa, mikä estää tehokaasti metsästäjien toivoman euroopanmajavien levittäytymisen uusi lle alueille. Se on kuin palanen paratiisia; edes hilla-aikaan en ole vuosien varrella nähnyt siellä juuri muita ihmisiä. Samalla karhun metsästysaikaa on syksyllä pidennetty kahdella viikolla
Esimerkiksi Italiassa käytetään tätä menetelmää ja Suomessakin käytettiin ennen elementtiteollisuutta. Rapautuvat betonielementit, hilseilevä lateksimaali ja koululaiset evakkoon ajava home ovat todistaneet Kailan olleen oikeassa. Asiantuntijan on helppo pelotella asukkaita homeilla tai saada heidät uskomaan, että uudet ikkunat ovat kertakaikkiaan välttämättömät." "Paitsi, että uudisrakentaminen on osoittautunut usein sudeksi, on Suomessa korjattu piloille valtava määrä hyviä taloja." Kailasta tämä on asiantuntijaterroria. "Vanhaa hirsitaloa pidetään parempana kuin uutta levytaloa, vuosisadan vaihteen kivitaloja arvostetaan enemmän kuin uutta lähiötä. Kaila toimii opettajana kaikissa kolmessa kotimaisessa arkkitehtikoulussa, professorina Oulussa sekä kansainvälisessä restaurointi-instituutissa Roomassa. Puiset kattotuolit osoittautuivat teräksisiä edullisemmiksi, samoin kuin tiilestä muuratut holvit betonista valettuihin verrattuna. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 8/97. Suomessa ongelmana onkin elementtirakentamiselle viritetty teollisuus, joka ei helpolla suostu muuttamaan jo olemassa olevaa tuotantotekniikkaansa. Miksi kuperäänkuuluttaa paikallaan muurattu ja kerrostaloja, joissa vain kantavat pilarit ja laatat ovat betonista. Minkä takia hirveän paljon köyhemmissä oloissa pystyttiin rakentamaan niin laadullisesti kuin esteettisestikin parempia rakennuksia?" OHO! Helsingin seudulla ollaan uudistamassa useita vanhoja puukujanteita. Panu Kaila arvostaa perinteistä rakentamista Arkkitehti Panu Kaila on vuosikaudet arvostellut nykyistä rakentamista. Jäähän vastuu turhasta ja kalliista remontista viime kädessä asukkaille. Suurelle yleisölle hän on tuttu television Ekoistiohjelmasta, lukuisista lehtikirjoituksistaan sekä hiljan ilmestyneestä Talotohtori -kirjastaan. Kirjallaan Talotohtori hän pyrkii murtamaan asiantuntijoiden valtaa. Ennen vanhaan jokainen tiesi, miten rakennetaan hyvä ja kestävä talo. Kaila kannattaa lähiöiden nam että Tuomarinkartanon kujannetta uudistettaessa oli säästetty kaksi komeaa lehmusta ja kaksi tuuhean elinosittaista alasajoa. Suurimpana ongelmana Suomessa Kaila pitää kuitenkin tavallisten asukkaiden jokseenkin täydellistä vieraantumista rakentamisesta. Edes hyväkuntoisten puiden säästämisestä ei haluttu keskustella. Toista on nykyään. Ainakin vielä viime syksynä Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosastossa olitiin sitä mieltä, että tasaikäisyyden nimissä kaikki kujanteiden puut on uudistettava kerra11a. Näin myös tehtiin esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton toimitilojen edustalla Kotkankadulla. Perinteisten rakennusmenetelmien käytöstä on Ruotsissa hyviä esimerkkejä. Hämmästyin iloisesti kun juhannuksena pyöräilin Helsingin Tuomarinkylässä, ja 16 AJANKOHTAISTA Lehtikuva Panu Kaila uskoo kuluttajien vaikutusmahdollisuuksiin. Talon ikä on hänen mukaansa myös takuu rakennuksen kestävyydestä. Pekka Hänninen Jonna Laurila janteiden puiden pitäisi olla tasaikäisiä. Tukholman Katariinan kirkko rakennettiin uudelleen palon jälkeen käyttäen alkuperäisiä rakennusmenetelmiä. Kaila sai tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. "Asiantuntijat sanovat millaisissa taloissa ihmisten on hyvä asua. Eihän niin ole muussakaan elämässä. Onko helle hauduttanut viherosaston päättäjien päät vai onko jotain opittu. Kovasti on kiistelty siitä, voidaanko terveet puut säästää vai laitetaanko kaikki kerralla sileäksi puiden kunnosta riippumatta. "Ei ole mitään järkeä upottaa miljoonia sellaisten talojen saattohoitoon, joita ei ole tarkoitettukaan kestämään kolmeakymmentä vuotta pidempään." Purettavien talojen tilalle voitaisiin rakentaa uusia ja parempia, ja samalla lähiöt saisivat uusia ajallisia kerrostumia. Uudisrakentamisessa Kaila voimaista koivua. Panu Kaila rakastaa vanhoja taloja
Ilmoittamalla rengaslöytösi teet tärkeää työtä lintutieteen hyväksi, mutta saat myös itse palautetta. Kimmo Saarinen metrin päässä meistä eli noin 40 kertaa kauempana kuin. Uuden kiertolaisen pieni hento, valkoinen piste hahmottuu tähtien seasta vain kaukoputken avulla. Jotta rengaslöytö olisi tieteellisesti mahdollisimman arvokas, tulee kirjeestäsi selvitä renkaan kirjaintunnnus ja numero, linnun löytöpaikka, löytöpäivämäärä ja yhteystietosi. se varsinainen kuu. Kasvupaikka jäi kuitenkin vähitellen tehtaan jalkoihin: niityn eteläosa ojitettiin 1993 ja vahvimman esiintymän alue seuraavana syksynä. Niinpä renkaan numero on hyvä myös kirjoittaa paperille. Lupaavasta alusta huolimatta suoneidonvaippa ei saanut pysyvää jalansijaa sadevesialtaalla. Kaiken kukkuraksi Nature-lehdessä ilmestyneen löydön takana olevan tutkijakolmikon yksi jäsen on suomalaissyntyinen SUOMEN LUONTO 8/97 sekin on hyvä kertoa. Suomessa rengastetaan vuosittain neljännesmiljoona lintua. Vuonna 1989 havaittiin uutena lajina suoneidonvaippa. Kausina, jolloin sen liike on sidottuna maapallon sijaintiin, se tekee merkillisen hevosenkengän muotoisen radan. Rengastuksella saadaan tietoa lintujen muuttoreiteistä, pesäpai kkauskollisu udesta, eliniästä ja kuolinsyistä. PL 17, 00014 Helsingin yliopisto. AJANKOHTAISTA Kun löydät rengastetun linnun Juha Höykinpuro Tämä varpushaukkakoiras löytyi nälkiintyneenä Kajaanista tämän vuoden toukokuussa. teroidin liikkeeseen. Arvioi myös, onko lintu ollut kuolleena vain muutamia päiviä, viikkoja vai kuukausia. Juha Höykinpuro Renkaan palautusosoite on Helsingin yliopisto, rengastustoimisto. Jokaiselle löytäjälle lähetetään tieto linnun rengastuspaikasta ja -ajasta sekä mahdollisista aiemmista havainnoista. Kyseessä on arviolta 1-10 kilometrin kokoinen avaruuden kivija rnetallimöykky, asteroidi 3753, joka löytyi jo vuonna 1986. Jos kuolinsyy on tiedossa, Uusi kuu, ei uusikuu Kesäkuussa monelta tähtitieteestä kiinnostuneelta menivät pullat ja kahvit väärään kurkkuun, kun uutisissa ilmoitettiin, että maalle on löytynyt uusi kuu. Muutama verso siirrettiin myös läheisen lähdepuron varteen. kanadalainen Kimmo Innanen ja toinen täysin suomalainen Seppo Mikkola Turun Tuorlan observatoriosta. Sama!Ja se jatkaa kuitenkin kiertoaan Auringon ympäri. Tällä kertaa ojitus ei ollut lajille kohtalokas, sillä suoneidonvaippoja siirrettiin turvaan sadevesialtaan rantaniitylle. Lappeenrannassa lajin esiintymistä on turvattu siirtojen avulla, mutta laji sinnittelee edelleen ojitetullakin niityllä. Petolinnun saaliiksi lintu on joutunut vuorenvarmasti silloin, kun rengas löytyy oksennuspallosta. Joskus oikaisematon rengas on nimittäin puhkaissut kuoren ja tipahtanut teille tietymättömille. Yllätykseksi suoneidonvaippa ei myöskään luopunut alkuperäisestä paikastaan, sillä 1995 ja 1996 niityltä löytyi kumpanakin vuonna lähes sata versoa. Onpa linnun jalassa sitten suomalainen tai ulkomainen rengas, on havainto järkevintä ilmoittaa Helsingin yliopiston rengastustoirnistoon. Marko Pekkala 17. Nyt on huomattu, että myös maa vaikuttaa olennaisesti asSuoneidonvaipan kotimaisista esiintymistä puolet on tuhottu ojituksilla. Tuolloin siihen ei kukaan osannut kiinnittää suurempaa huomiota. Tämä kautta aikojen ensimmäinen kvasisatelliittimme eli näennäiskuumme on niin kalpea, ettei juurikaan ole pelkoa sen alkavan aidon kuun tavoin valaista elokuun öitä. Asteroidi 3753 on lähimmilläänkin 15 miljoonan kiloJuha Jantunen Suoneidonvaipan siirto onnistui Lappeenrannan kalkkitehtaan ympäristöstä on löytynyt 15 kämmekkälajia. Kun palautat renkaan, se on syytä suoristaa ja teipata esimerkiksi pahville. Tämän lisäksi rengastajien havaintoja, niin kutsuttuja kontrolleja, kertyy noin 20 000 vuodessa. Juha Jantunen Suoneidonvaipan suuret kermanvalkoiset kukat avautuvat heinäkuussa. Sen sijaan lähdepuron varteen laji vakiintui, ja on vähitellen runsastunut. Maan vaikutuspiirissä kyseinen kivivuori viettää noin 200 vuotta kerrallaan aina 800 vuoden välein. Uhanalaiseksi luokiteltu kämmekkä viihtyi Lappeenrannassa hyvin, sillä viidessä vuodessa esiintymä kasvoi 150 versoon. Vuonna 1996 tuli yleisöltä 8000 ilmoitusta rengastetun linnun löytymisestä. Se oli rengastettu Rönnskärin lintuasemalla Kirkkonummella lokakuussa 1994
Karjalainen Humanoidien järvi J. Kaikki haluavat nähdä tämän miehen ja laulaa kuorossa Kolmea cowboyta. " SUOM EN LUONTO 8/97. J. Karjalainen ja Electric Sauna on nostattanut ravintola Kaivohuoneen yleisön toistensa hartioille, pöydille ja baarijakkaroille. Teksti: Pekka Paaer Kuvat: Jorma Laurila On niin kuuma ettei jaksa Edes eväänsä heilauttaa Mä taidan tehdä uimaretken Humanoidien järvelle Pienet veikko ahvenaiset Älkää pelätkö mua enää Mä olen tullut ystävänä Ei mulla oo onkea 18 J. Karjalaisen perus juttu Naurulokit kurvailevat kesäyönä Helsingin Kaivopuiston satavuotiaiden puiden latvoissa. Periaatteessa ihmiset suhtautuvat myönteisesti lapsenmieliseen rehellisyyteen, mutta harva osaa viljellä sitä omassa elämässään. Tilanne olisi kutakuinkin samanlainen missäpäin Suomea tahansa me suomalaiset pidämme tästä miehestä! Kuka väittikään, että Suomi on jakautumassa eripuraisiin leireihin . Heinäkuisena iltana J. Hän on innoissaan lähestyvästä uk"Kun on tehnyt kierroksen maailmalla, tajuaa että Suomi on aika huippujuttu. Onkin hyvä, että Karjalainen parin vuoden välein ilmestyvillä levyillään mui stuttaa mistä oikein on kysymys. Konstailematon ja hyväntuulinen lauluntekijä Jukka Kaij alainen, 40, on harvinainen mies. Karjalainen ilmaantuu kaarevarunkoisella polkupyörällään pienelle kaarisi llalle tismalleen sovittuun aikaan
Yksinkertaisin loitsunlaulanta on aika samankaltaista kaikkialla." Ka1jalainen kertoo, että soittaessaan senegalilaisen muusikon Malang Cissokhon kanssa hän huomasi äkkiä, että hei llä on yhteinen musiikki. Pilviä, tuulia, sateita Karjalainen miettii hetken bluestaustaansa. Tietokonetermeillä ilmaistuna lapsuudessa alustetaan kovalevy. Ilmeisesti luonto on syvällä alitajunnassa. Ukkosmyrsky ei kuitenkaan osu kohdalle. Kyllä Suomen kovin juttu tulevaisuudessa on luonto", Jii täräyttää. Näihin perusasioihin minäkin usein turvaudun. Poika poloinen Kovin on tutunoloinen Kädessä keihäs Ja keihäässä katkennut pää Ei saanut hän saalistaan Vaan kauaksi maalistaan Viskasi keihään Ja keihäästä katkesi pää "Siinä on sankaruutta, jota mä arvostan vielä enemmän kuin korskeata voittamista. Kun tämä perustus on kunnossa, niin selviytyy niistä vaikeuksista, joita elämässä myöhemmin joka tapauksessa tulee vastaan." "On vaikea sanoa miten elämän tietynlainen nopeutuminen ja teknistyminen vaikuttaa nuoriin. "Yhtä paljon se on Suomea, kun kuuntelen kesämökin vinti ll ä Radio Luxemburgia tai kun menen harjoittelemaan kitaralla bluesia kotipuutarhaan. Olenkin yhtäkkiä muuttanut koko jutun suomalaiseksi." "Musiikissa eristäytymisestä ei tule mitään, kuvitelmasta, että meillä on täällä jotakin puhdasta ja oikeaa. "Afrikkalaiset rytmit, suomalais-slaaviIainen osasto ja blues eivät loppujen lopuksi ole kovin kaukana toisistaan. "Ongelmana taitaa usein olla vaikeus nousta oman viiteryhmän edun yläpuolelle ja nähdä suurempia kokonaisuuksia ja asioiden yhteyksiä.", hän sanoo ja heittää esimerkkinä Itämeren rehevöitymisen. Tajuaa ihollaan lämmittävän auringon epäonnistumisesta huolimatta", Jii tilittää. "Lapsuus on ihmisen tärkeintä aikaa, koska si Iloin luodaan koko tulevan elämän perustus. Ne voi ottaa hetkeksi kiinni ja tehdä niistä juttuja, sitten ne jatkavat matkaa." Monet Karjalaisen lauluista kuvaavat Helsingissä vietettyä lapsuutta ja osa on puhtaita satuja ja mielikuvitustarinoita. "En ole kuullut laineen laulavan, kuten Purpuripelimannit, vaan enemmän si llä tavoin kuin itse soitan sen. " vastustamattomasti. "Esimerkiksi Eino Leinon rakkausrunoissa yksinkertaisten luonnonasioiden kuvaaminen tyyliin Tuomi se tuoksui ikkunan alla toimii todella hyvin. Vaikka tekniikan kanssa joutuukin nykyään paljon tekemisiin, silti on mahdollista katsella saunan rapui lta kauniiseen kesäiltaan ja lähteä pyöräilemään." Sankarit Kun Suomen Leijonat menettivät keväällä otteen MMmitaleista ja pelaajat kompuroivat jäällä mailat murtuneina ja allapäin, otteluiden loppu koosteessa soitettiin J. Liike-elämässäkin pitäisi olla elinikäisiä virkoja, jotta tajuttaisiin, ettei kaikkea voi rahastaa parissa vuodessa. Esimerkiksi hyvä liikemies ei muutamassa vuodessa kuluttaisi yrityksensä arvokkaimpia osia lyhyen tähtäimen voitto mielessään. Todellinen sankaruus on sitä, että kävelee takki märkänä ja tyhjänä ja tajuaa yhtäkkiä olevansa elossa. Uskon että nuoret valitsevat sen vaihtoehdon, mikä parhaalta tuntuu. kosmyrskystä ja piilottaa pyöränsä pensaiden taakse. 19. Niin kuin viisas kuningas Nykyinen Suomessa vallalla oleva luonnonsuojelunvastaisuus saa J. Ne ajelehtivat jostain ilmansuunnasta "Jos panisin musaosaston vähäksi aikaa kesannoimaan, jotain saattaisi alkaa pulppuillajostain uudesta lähteestä. Sitä ajattelee enemmän kun se heikkenee tai vähenee", Jii pohtii. Helppohan silloin on laulaa Sankareita, kun ollaan voittajia. "Se oli hieno tunne." Cissokho, joka soittaa Electric Sauna -yhtyeessä, ki1joitti hitti kappaleeseen Väinö mandingonkieliset sanat. Karjalaisen mietteliääksi: "Musta pitäisi miettiä pitkällä aikavälillä mikä Suomessa on ai·vokasta. Musiikki muistuttaa pilviä, tuulia ja sateita. Jokainen kuulee sen omalla tavallaan", Kaijalainen miettii. Tervaleppiin ja vaahteroihin osuva leppeä ilta-aurinko innostaa kysymään, miten tärkeä asia luonto on laulunikkarille. Luonto on niin vahva perusjuttu, ettei sitä voi jättää huomioimatta." SUOMEN LUONTO 8/97 "Luonto on vähän niinkuin terveys. Perusasiat ovat samoja koko maailmassa: ilo, kaiho tai suru esimerkiksi. Karjalaisen Keihäänkärkeä
Talo on valtava kuin Stalinin pilvenpiirtäjät ja yhtä huonossa kunnossa. Yhtä vaisulta tuntui Suomen panos etelän kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Rion kokouksen suurimpana antina on pidetty ympäristönsuojelun ja kehityksen tavoitteiden yhdistämistä, ajatusta ettei ympäristönsuojelua voi erottaa sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämisestä. Teollisuusmaiden joukossa mallioppilas on Tanska, jonka virallinen kehitysapu on yli prosentin maan bruttokansantuotteesta. Vahvemmat järjestöt olivat onnistuneet tunkeutumaan YK:n viralliseen päätöksentekojärjestelmään tai ainakin sen liepeille. Leena Sjöblom Rio miinus viisi. P essimistisestä ennakkoasenteesta huolimatta kokouksen saalis yllätti laihuudellaan. Kokouksesta on käytetty myös nimeä Rio+5 ja Earth Summit+5, koska Rion kokouksesta on kulunut viisi vuotta. Ilmassa oli jo ennalta vahva epäilys, ettei kokouksessa mitään mullistavaa saada sovittua, niin kovasti ovat asenteet viime aikoina kiristyneet. Näin pyritään tuottamaan tarpeellisia asioita maailmassa, jossa monet eivät voi tyydyttää edes perustarpeitaan. Kokouksen aikana eri ryhmien kannat vielä kiristyivät eikä kukaan joustanut piiruakaan. Ekotehokkuus (efficiency) tarvitsee rinnalleen myös riittävyyden käsitteen (sufficiency). Toinen keppihevonen oli kansainvälinen metsäsopimus, jonka valmistelujen aloittamista Suomi voimakkaasti puolsi. Poliittinen julistus korvattiin loppuasiakirjan alkuluvulla, jossa yhteen ääneen 20 Jonna Laurila Leena Sjöblom oli seuraamassa New Yorkissa pidettyä Rion seurantakokousta Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana. Ympäristöjärjestöistä olivat hyvin esillä ainakin Greenpeace, WWF ja Friends of the Earth. Suomi yritti kehuskella kehitysavun nousevalla trendillä, mutta tavoitteet ovat vaatimattomat, 0,4 prosenttia kansantuotteesta vuoteen 2000 mennessä. Sopimusneuvottelujen kariutuminen otettiinkin tyydytyksellä vastaan kansalaisjärjestöissä. Yleiskokouksen varjossa naapuritontin jalkapallokentällä järjestettiin kansalaisjärjestöjen varjotapahtuma, Global Gathering. Vaikka ekotehokkuuden käsitteen esiintuominen oli edistysaskel, se ei yksinään ole riittävä. Kriitikot ovat pelänneet moottorisahasopimusta, joka lopullisesti sinetöisi maailman metsien kohtalon. Niin kauan kuin hyvinvointia ja kehitystä mitataan bruttokansantuotteella, on vaikea tehdä yksinkertaisesta elämästä haluttavaa. EU halusi sitovia rajoituksia, kehitysmaat vastasivat että rahat tänne tai me ei leikitä teidän kanssa. Kesäkuun lopulla pidettiin New Yorkissa YK:n yleiskokouksen erityisistunto UNGASS, jossa tarkasteltiin Rio de Janeirossa 1992 pidetyn ympäristöja kehityskokouksen jälkeistä kehitystä. Edustan sukupolvea, jolle on peruskoulussa paukutettu päähän YK:n autuutta ja sen järjestöjen harjoittamaa hyväntekeväisyyttä kaikkialla maailmassa. Sikäli kehitysmaiden kritiikki oli varsin oikeutettua. Se oli kovin vaatimattoman oloinen telttakylä, jossa muutama harva järjestö esitteli toimintaansa. Keskeinen tavoite valtioiden poliittisen sitoutumisen vahvistamisesta jäi toteutumatta. Kokouksessa lehmä valitaan YK:n pääsihteeriksi ja se julistaa maailmanrauhan tuhansien kuulijoiden hurratessa. Ensivaikutelma YK:n pääkonttorista Manhattanin laidalla on kaoottinen. Suomi ratsasti EU:n tavoitteilla ja mesosi innokkaasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen puolesta, mutta unohti mainita, että EU:n sisäisessä jyvityksessä Suomi saa pitää päästöt 1990 tasossa, kun itäisen Saksan teollisuuden remontti yksin kattaa 80 prosenttia EU:n vähennyslupauksista. YK-diplomaatteja, ministereitä, delegaatioiden jäseniä ja kansalaisjärjestöväkeä velloo edestakaisin rapistuvilla käytävillä. Taustalta paistaa Suomessa vallitseva käsitys Suomesta kestävän metsätalouden mallimaana. Pelkkä tuotannon tehostaminen johtaa siihen, että kaikkea tuotetaan moninkertaisia määriä. Yhteisymmärrys siitä, että luonnonvarojen liikakulutus on pääsyy suurimpiin ympäristöongelmiin saavutettiin jo Riossa, mutta konkreettisia lääkkeitä kulutuksen hillitsemiseksi ei ole esitetty. Kuvaavaa on, että kokouksessa ei saatu aikaiseksi edes lyhyttä poliittista julkilausumaa, jossa YK:n koukeroisella kielellä olisi lausuttu muutama periaate, johon kaikki ovat valmiita sitoutumaan. Kansalaisjärjestöjen vahva mukanaolo onkin uusi ja toiveikkuutta herättavä piirre YK:n toiminnassa. Tässäpä haastetta niin kansalaisjärjestöille kuin kansakunnillekin. YK:n rahapula paistaa vastaan joka puolelta. T iukalla kammalla loppuasiakirjasta löytyy ainakin yksi uusi ja positiivinen asia, ekotehokkuuden käsite. Siitä tanskalaiset olivatkin kokouksessa oikeutetusti ylpeitä. Muistan myös mainion piirroselokuvan Lehmän päiväkirjasta, jossa lehmä matkustaa YK:n yleiskokoukseen. Kokouksen loppuasiakirjaa oli neuvoteltu pitkin kevättä, mutta kokouksen alkaessa siitä oli vielä suuri osa hakasulkeissa. Teollisuusmaat lupasivat Riossa nostaa kehitysavun 0,7 prosenttiin kansantuotteesta, mutta siitä huolimatta apu on edelleen laskenut vuoden 1992 tasosta alle 0,3 prosentin. todetaan, että jotain tarttis tehrä. Riittävyyden käsite sisältää ajatuksen, että tuotetaan vain tarpeeseen, ei markkinoille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuotantoprosesseja muuttamalla, tuotteiden käyttöikää pidentämällä ja siirtymällä tuotteista palveluihin nykyinen hyvinvointi voidaan saavuttaa huomattavastti pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Suomalaisjärjestöjä ei kokousvilinästä sattunut silmiin, YK:n byrokratia ei taida olla täällä kovassa kurssissa. Nyt viisi vuotta Rion jälkeen on selvää, että kestävän kehityksen tavoitteesta ollaan paljon kauempana,_ kuin Rion aikana. Toimintojen epäkaupallistaminen ja yksinkertaisempien elämäntapojen edistäminen erityisesti rikkaissa teollisuusmaissa saattaisivat tuoda lisää laatua ja merkitystä elämään. Kokouksessa nostettiin ensimmäistä kertaa esiin saksalaisen Wuppertal-instituutin professori Schmidt-Bleekin lanseeraamat käsitteet faktor 4 ja faktor 10, joilla tarkoitetaan luonnonvarojen käytön tehostamista nelintai jopa kymmenkertaiseksi nykyisestä. Kautta linjan näkyi pohjoisen ja etelän vastakkainasettelu. Suomella ei kokouksessa juuri ylpeilemisen aihetta ollut. Omina erityisryhminään erottuivat myös monenkirjavat naiset ja alkuperäiskansat. SUOMEN LUONTO 8/97