z L.L.J 6 :=J Cf) mainioita marJOJa lrtonumero 33 mk houkuttelevat aarn iosaarek et Luonnonlohen loppu lähellä
.. .. l/moi111s1111·rnti llmoitusniyynti Litja Ky Kenttätie 2. . .. . Mullan myllääjä .......................................................... 45 Kysy luonnosta ......................................................... .. Kotilnaasta ........................................................................ .. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. . ... . . Samettiturkkinen maamyyrä on mestarillinen kaivaja. .. (90) 228 081 telefax : (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimirussihteerit Alice Karlsson. .. .. . 48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . .. Kesän kuuma kissakeskustelu jatkuu sivuilla 4 144. 38 Entä jos jäisimme ulkopuolelle ........................... 14 Simojoki tyhjenee lohenpoikasista. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 45. . 51. . . . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 24 Suomenlahden rannalle ajautunut rakkolevävalli kukkii. 03250 Ojakkala puh. . .. 1 8 Soiden metsäsaarekkeet ovat hämäräperäisiä paikkoja. . 30 Me myyrät me mullassa mylläämme vaan. 22 Meren komposti ja kukka penkki ........................ .. . 34 Montereyn lahdella ei voi välttyä näkemästä merileijonia, merisaukkoja, peli kaanejaja hylkeitä. .. 33 Ikkuna Tyyneenmereen ......................................... . . Ti/a11shi111wr Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäri stömerkki . 11 Saaristoluonnon kohtalon hetket . . 228 0821 6 Juha Valste. . . .. . . .. .. Hakkuun jälkeen .................................................... (90) 228 08209. .. Sivuilla 3031 tutustumme possunokan pimeään elämään. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. .. . 228 08210 ja 228 08224. .. .. .. 50 Turvapaikka Korkeasaaressa: Mustarotta .............................................................. 228 08203 Iiris Lappalainen. . Jatkuva säästötilaus 265 mk. .. . . . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: n ja Akateemisen kirjakaupan myymtilöissä. . . Luonnonlohen on saatava hengähdysaikaa ........ 12 Puheenvuoro maailman hienoimman saariston puolesta. 29 Malluaiset ovat aikamoisia sievisiä. . Selkä uimareita ......................................................... ... . Nautintoja ,naailmalta: Teetä trooppisilta rinteiltä ..................................... 10 Sadun maisemissa .. . .. Aarniosaarten lumoa . . z LU 6 ::> {J) SUOMEN LUONTO Toimillls Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Jatkuva sälistötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Kansikuva: Markku Tanon hehkuvat puolukat houkuttelevat 111c11ja111aille. .. .. .. . 228 08228 Markku Tanttu (11/koarn) Viiriero11e/111 Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 S110111e11 L1101110 i/mest,·r k1111ka11sittai11, paitsi kesähei11ciiw11ssa kaksois1111111ero11a. (90) 227 1 967 telef'ax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. . .. Lisää metsämcujoista sivuilla 89. . . ..40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... . . . 228 08203 Antti Halkka. 41 Kirjoja ...................................................................... 32 Jukka Salo haluaisi, että hyvästä ympäristöstä kilpai ltaisiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 001 5 1 Helsinki puh. .. Pentti Linkola nosti kissan pöydälle. 4 Kuluttajan valinnat .......................................................... Markkinavoimat ympäristöongelmien kimppuun ................................................................ Ulkoniailta ................................................................ .. .. . 8 Kysy ekoneuvoa .............................................................. . 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Anne Brax. .. . . . .. Summaries of the Main Articles .............................. .
Nyt ylikalastus ja Itämeren myrkyt ovat tappamassa viimeisetkin villit kannat sukupuuttoon. Suomalaiset poliitikot puhuvat kansainväli sillä areenoilla kernaasti kestävän kehity ksen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämi sen puolesta. Silakka taitaa ainakin lähivuosina sittenkin olla parempi joulukala kuin Itämeren lohi . Ihminen tekee kalliilla sen, minkä luonto hoitaisi ilmaiseksi ja monin verroin paremmin. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto on esittänyt, että lohestus kiellettäisiin ensi vuoden alusta Itämeren avomeri alueilla ja rannikolla. Suomi ei ole enää pariin vuoteen välittänyt Itämeren .maiden kalastuskomission asettamista lohikiintiöistä vaan on itsekkäästi rohmunnut lohta yli kannan kestävyyden. Kemijoki oli aikoinaan maamme ehdottomasti paras lohijoki. Pesälän tiedot lohiasioista ovat järkyttävän kehnot. Kotimaassa toimi taan kuin ei moisista käsitteistä olisi kuul tukaan. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa kansainvälisen biodi versiteetti sopimuksen, jonka alleki1joittajat sitoutuvat suojelemaan maidensa luonnon monimuotoisuutta. Jorma Laurila ISOHAARAN KALATIE FI Olette saapuneet Keminmaan kllle v 1993 rakennullamaNe Isohaaran lalatide lillllt Kalalien pituus Ol1 230 m ja nousul11leas 12 m , 2 Kalatie on yksityisalueella /d' 1 ra1 on rajoitettu kartassa leltaisella merlJtyfe rul alueelle Liikkuminen tapaf11UU omala vastuulla TERV[Tl.11.0A K[MIIIMAAN KUNTA Isohaaran voimala Kemijoessa muistuttaa surullisesti suomalaisten har101ttamasta lohipoliti i kasta. Ruotsi on hoitanut asiansa paljon paremmin ja on arvostellut aiheellisesti myös Suo·men ryöstöpyy ntiä. vsk. Enää kahdessa vapaassa Suomen joessa, Simoja Tornionjoessa, on oma, perinnölli sesti omaleimainen lohikanta, ja nekin haukkovat henkitoreissaan. Pidättäytymällä joksikin aikaa lohen syönnistä voisimme varmistaa, että herkku säilyy myös tulevaisuuden pöydissä. Hän ei myöskään aio alleki1joittaa lohenpyyntiä rajoittavaa asetusta. Vaikka meri kuhisee kalojen kuninkaita, lohi ei ole turvassa. Suomen lohipolitiikka on ryöstöä, joka on lyhytnäköisyydessään ja härskiydessään täysin rinnastettavissa No1jan kansainvälisiä sopimuksia ri kkovaan valaanpyyntii n. vuosikerta 8 1994 Lohi boikottiin. Pääministeri Esko Aho tokaisi pohjoismaisessa päämini sterikokouksessa vähättelevästi Helsingin Sanomille, että "pääministeri tasolla keskitytään lähinnä lohen syömiseen, ei siitä riitelyyn". Lisäksi vähäisistäkin syntyvistä luonnonpoikasista enimmät tappaa M74-vitsaus, joka ilmeisesti johtuu Itämeren myrkyistä. Tutkijoiden mukaan Simojokeen nousee enää parina kolmena vuonna lohia, jos mitään ei tehdä. Kalanviljelylaitoksista ei tietenkään voidaan kokonaan luopua, mutta kaikki patoamattomat luonnonjoet on välttämättä saatava tuottamaan mahdollisimman paljon luonnonpoikasia. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Yli 50 vuotta voimalan rakentamisen jälkeen valmistuneet kalaportaat eivät enää pysty tuomaan lohta takaisin. onni stu pääsemään kotijokeensa, koska kalastus on niin tehokasta. Suomella ja Ruotsilla on Itämeren lohen suojelussa suuri vastuu . Kalastajat voidaan tarvittaessa ostaa pois mereltä, mutta suku puuttoon kuolleita lohikantoja ei saada takaisin mill ään summilla. Itämeren lohi on jo lähes kokonaan istutusten varassa. Ellei viljelykantoja säännölli sesti täydennetä luonnosta pyydetyillä emoilla, niiden perinnöllinen aines köyhtyy ja ne voivat muun muassa altistua sairauksi lle. Siihen se jääkin. Maaja metsätalousminjsteri Mi kko Pesälä puolestaan yllyttää kalastajia kalastamaan eikä näe lohenpyynnissä mitään ongelmia. Kalojen laitoshoito on myös kall ista: yhden jalosukuisen istu kkaan kasvattaminen maksaa pari kymmentä markkaa. Riittävästi emokaloja ei SUOM EN LUONTO 8/94 53. 53. Lohenpyyntiin on saatava sellaiset rajoitukset, että luonnonvaraiset lohjkannat pystyvät toipumaan. Poikastuotanto nielee vuosittain useita kymmeniä miljooni a markkoja. Suomi vaarantaa menettelyll ään sekä lohen että maineensa. Jos päättäj ätasolta ei löydy riittävästi viisautta, on viritettävä voimakas kuluttajaboikotti tyyliin: fi ksu ei syö suomalaista lohta. Suu rin osa enti sistä lohijoistamme on rakennettu vesivoimantuotantoon muutaman viime vuosikymmenen aikana. 3. Vain jokisuupyynti sallittaisiin. Sillä aiheutettiin korvaamatonta vahinkoa lohen perinnölliselle ri kkaudelle. Sen jälkeen on enää laitoksessa eläviä simolaisia. Samaan aikaan kotimaisessa lohikeskustelussa ministeri t päästelevät suustaan lausahduksia, jotka osoittavat, etteivät he lainkaan ymmärrä tai välitä mistä on kysy mys
Augustson to ivottaa kaikki kiinnostuneet yrittäjät mukaan taloa kehittämään. Lomakkeeseen voi merkitä esimerkiksi: "Midija ", "Apua Bos11iaa11 ", "Pärnu " tai "Tallinnan pakolaiset" valtion omiin välttämättömiin tarpeisiirr, kartoitetaan elokuun aikana. Isoviidan käsityksen mukaan vaihtomaiksi kelpaavia alueita saattaa löytyä jopa satoja tuhansia hehtaareja. Talo voisi myös tarjota työpaikkoja pako laisille. " Viime isiin sataan ki1jeeseen sain vain kaksi vastausta." Augustsonien kaunis kotitila T ammisaaren Tenho lassa on kuin omistajiensa energ iaajatte lun mainos. Pihassa on tuulimylly ja kaksi aurinkopaneelia, jo illa lämmitetään käyttövesi. Matkan ei ollut tarkoitus venyä viikkojen mittaiseksi, mutta Unkarissa A ugustsonin autosta särkyi vaihdelaatikko. Taustalla yksi Augustsonin omista vastauksista energiantarpeeseen: tuulivoimala. Augustsonin Kaislanto1junta Oy:lla on meneillään iso niittourakka. Viron Pärnussa Augustsoni n av ustuskohteena on järjestö, joka auttaa vanhu ksia ja sairaita. Tähän asti vaihtomaina on käytetty pelkästään metsähallituksen maita, jotka sijaitsevat vaihtami sen ovat milloin mistäkin byrokraattisesta syystä juuttuneet matkan varre lle. Avustukset entisen J ugoslavian sodan uhre ille, vainotuille kurde ille ja Viron vanhuksille tulevat Augustsonin mukaan pääasiassa tavallisilta, köyhiltä suomalaisilta. Tenholalainen yrittäjä Karl Augustson kertoo heinäkuussa ehtineensä nukkua vain kolmisen tuntia yössä. "Jotkut ah venanmaalaismummot ovat antaneet omia eläkerahokannalta hankalissa paikoissa. "Olen kuljetusalan työnantajien bo ikotissa, koska olen to isinajatte lija: puhun rautatiekuljetusten lisäämi sen puo lesta", hän virnistää. "Rekkakuljetuks istani on viime aikoina o llut 95 proMaan vaihdoilla vauhtia luonnonsuojeluun Valtion mai ta voi vastaisuudessa entistä helpommin käyttää vaihtomaina, kun luonnon4 KOTIMAASTA Ympäristön ja ihmisten suojelija "Öljyä ei varmasti luotu maapallolle sen takia, että me käyttäisimme sitä lämmitykseen ", Kalle Augustson tuumii. Li säksi virallinen av ustusto iminta on Augustsonin mielestä suhteettoman kallista. K-arl Augustson ei luota suuriin avustusjä1jestöihin. "Odotin melkein puolitoista kuu kautta Budapestissa, koska en suostunut maksamaan autoko1jaamolle lahjuksia. Putkisto on osa lämpöpumppujä1jeste lmää, joka tuottaa asuinrakennukseen peruslämmön. Lisäksi Augustsone illa on kattila, jossa he polttavat ylijäämäpuuta. Augustsonin o mistama kulttuuriekotalo odottaa kunnostusta. Työt oli vat päässeet kasautumaan, koska Augustson o li keväällä viikkoja Bosniassa. Maanvaihdoilla arvellaan voitavan toteuttaa jo olem_assaolevista suojeluohjelmista jopa kolmasosa. M id ija tarvitsisi kipeästi hoitoa Suomessa. Tämä merkitsee noin SUOMEN LUONTO 8/94 53. Hän vei sinne rekka-auto llaan lahjoituksina kerättyjä lääkkeitä ja vaatteita. Muutenkaan Augustsonin rekkafirmall a ei ole o llut kovin paljoa tavano maisia kuljetustöitä. senttia humanitaarista apua", Augustson kertoo. " Meillä on energ iasta jopa ylituotantoa", Augustson kehuu . M yös puhe lin soi tuon tuosta; ihmi set kyselevät neuvoja lämpöpumppujen, aurinkopaneele iden ja tuulivoimaloiden hankinnasta ja käytöstä. Häntä harmittaa nähdä, miten suo malaiset jättävät käyttämättä o mat energ ianlähteensä ja turvaavat sen sijaan esimerkiksi öljyyn. "Vaihtomaista on ollut pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, koska metsähallinnon maat sijaitsevat etupäässä pohjoisessa", kertoo ylitarkastaja Pirkko Isoviita ympäristömini steriöstä. Autoko1jaamo lla pääteltiin, että olen joko idiootti tai sitten rikas", Augustson kertoo. Erityisesti A ugustsonin sydäntä lähellä o n M idija-niminen kurdityttö, jonka selkään ammuttu luoti on halvaannuttanut. Uusiutuvaan energiaan perustu via energiajä1jestelmiä myyvän yrityksen lisäksi Aug ustsonilla on vie lä kuljetusfirma. Anne Brax Karl Aug11stso11i11 avustustoimintaa voi tukea /ahjoittamalla rahaa Postipankin tilille 800027-12005080. vsk.. Sen pohjalla kiemurtelee 300 metri ä putkea. Myös ankkalampi tuottaa energiaa. Paitsi Bosniaan, Augustson on vie nyt av ustuslähetyksiä Irakiin kurdeille sekä Tallinnaan, jossa Irakista ja Turkista paenneet kurdit ovat kuukausikaupalla odotelleet kohtalonsa ratkeamista vanki lanomaisissa oloissa. Maan luovuttaja voi maa-alueen sijasta saada vastineeksi myös valtion omistaman kiinteistön, joka voi olla maatila tai jopa puolustusvoimien kasarmi. Tavoitteena on tehdä enti sestä sikalara kennuksesta aurinko lämmöllä to imi va ja kunnostaa se näyttelyja seminaaritilo iksi sekä kierrätyskeskukseksi. Tein virheen, kun kerroin minne olin matkalla ja mi ssä lastissa. Hänestä on usein näyttänyt siltä, että avustustarvikkeet suojelualueita perustetaan tai täydennetään . Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kaikki maa-alueet ja kiinteistöt, joita ei tarvita jaankin ." Suuret yritykset e ivät o le Augustsonin mukaan kiinnostune ita investoimaan ihmi shenkien pe lastamiseen. " Kurdistanissa en uskaltaisi edes kertoa, miten paljon energ iaa me illä tuhlataan." Tenholan yrittäjältä e ivät projektit lopu
Kun alus ohitti Suomenlinnan melu nousi moottoripyöräkilpailun pärinää vastaavalle tasolle, 92,3 desibeliin. Uhanalainen hienouurresulkukotilo voi odottaa parempia päiviä, jos Suomessa vastaisuudessa toimitaan sopimuksen hengen mukaisesti. Jos altaasta aiheutuvat ympäristöverot lasketaan 50 vuoden ajalle ja niille lasketaan neljän prosenti n korko, veron nykyarvo olisi 490 miljoonaa markkaa, Pohjonen laski. Vähenemisen vaikutukset eivät kuitenkaan näy kovin nopeasti vesien laadun parantumisena. Jotta typen huuhtoutumista vesistöihin voitaisiin välttää, lannoitemäärät olisi saatava vastaamaan kasvien todellisia tarpeita. Toimivista maatiloi sta on nyt noin kolmanneksella, eli 25 000:lla, ympäristönhoitosuunnitelmat. Virallisesti sopimus astuu Suomessa voimaan 90 vuorokautta YK:lle lähettämisen jälkeen, eli lokakuun lopulla. MyösViking Expressin kanssa kilpailevien muiden alusten meteli jäi pahimmillaankin kymmenen desibeliyksikköä alhaisemmiksi, eivätkä ne sanottavammin häirinneet enää Harmajan jälkeen. Mittasin 30. Samalta etäisyydeltä Suomenlinnan ohi lipunut Tallink Corbiere -lai van aiheuttama meluhuippu oli vain Vuotoksesta Viinaselle rahasampo. Eduskunta hyväksyi Rion monimuotoisuussopimuksen Suomi liittyi viimeinkin Rio de Janeiron biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen lopulli sesti vahvistaneiden maiden joukkoon. Pohjosen mukaan Yuotoksen altaan kasvihuonekaasuista tulisi maksaa ympäristöveroja samalla tavoin kuin esimerkiksi kivihiilen poltosta. Expressin meteli on herättänyt mm. KOTIMAASTA Kaksi vuotta sitten Riossa solmitun sopimuksen ehti ennen Suomea ratifioida lähes 70 valtiota; muun muassa Mauritius, Seychellit, Marshallin saaret, St. Monimuotoisuudella tarkoitetaan niin erilaisia elinympäristöjä, eliölajeja kuin koko perintötekijöiden ki1joa. Anne Brax SUOMEN L UONTO 8/94 53. Pahimmillaan melu on kuin rallikisoissa. Kun alus liikennöi kolmasti päivässä, .voi laskea, että Helsi ngin saaristo joutuu sietämään sen melua yhteensä kolme tuntia. Typpilannoitus sen sijaan ei ole olennaisesti vähentynyt. Pietikäisen mukaan yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman toteuttaminen on ki ireel lisin kohde. Kansainvälisen Worldwatchinstituuti n asteikon mukaan Yuotoksen ympäristövero olisi lähes 23 miljoonaa markkaa vuodessa. Näkyessään ensimmäisen keITan taivaanrannassa klo 17.30 melutaso oli 64 dB ja Harmajan luona 70 dB. Pohjosen arviot perustuvat kanadalaisessa Ambio -lehdessä esitettyi hin laskelmiin, joiden mukaan yhdeltä tekoaltaan hehtaarilta pääsee kasvihuonekaasuja hiilidioksidiksi laskettuna noin 5 600 ki loa hehtaari lta. Anne Brax Melu-Express Palkkauskysymykset eivät ole Helsi ngin ja Tallinnan väliä liikennöivän Viking Expressin ai noa ongelma alus on myös Suomenlahden meluisin laiva. Rion sopimus on lakikielellä il maistuna ns. Sopimuksen mukaan biologinen monimuotoisuus on kunkin valtion omaisuutta ja esimerkiksi lääkekasvien geenivarojen hyväksikäytöstä täytyy maksaa si lle korvaus. Muun muassa Suomessa vireillä olevien metsälakien ja luonnonsuojelulain uudi stustyössä pitää ottaa sopimus huom ioon. 68 dB laivan ollessa lähimmi llään. Oikeat määrät voidaan saada selville viljavuustutkimuksen avulla. Ympäristöministeri palkittiin linjakkaan ja johdonmukaisen ympäristöpolitiikan ja partiolaiset nuorison luontokasvatuksen ja -harrastuksen edistämisestä. vsk. Ruotsinkielisen Natur och Miljön palkinto annettiin LänsiUudenmaan vesija ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Stig Lönnqvistille. Vuotoksen altaaseen jäävällä alueell a jäisi noin 300 000 kuutiota hukkapuuta ja 127 miljoonaa kuutiota turvetta, joista kuplisi ilmaan sekä metaania että hiilidioksidia. Myös sopimusta alusta asti vastustanut Yhdysvallat hyväksynee sen elokuun aikana. Jos suunnitellun Vuotoksen tekoaltaan kasvihuonekaasujen päästöistä maksettaisiin ympäristöveroja, altaan rakentamisen kustannukset nous1s1vat sadoi lla miljoonilla markoilla. heinäkuuta aluksen saapumisen ja lähdön Suomenlinnasta Roline RO1350 -desibelimittarilla tyynenä iltapäivänä. Tätä mieltä on professori Veli Pohjonen Joensuun yliopistosta. säilyttämisestä. Saapuvan aluksen meteli nousi yli kuudenkymmenen desibelin puoli tuntia ennen saapumista satamaan eli laivan ollessa vielä kaukana taivaanrannan takana. Lucia, Burkina Faso, Antigua ja Barbuda, Kiina, Kanada, kaikki muut pohjoismaat ja Euroopan unioni. 5. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen on tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen. Suomella ei ollut kovaa kiirettä ratifioida Rion monimuotoisuussopimusta. Pietikäinen palkittiin Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi perinteisen ympäristöpalkintonsa tänä vuonna ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle ja Suomen Partiolaisille. veneilijöiden huomion Porkkalan ja Porvoon välillä. Palkinnot jaettiin kesäkuussa maailman ympäristöpäivänä. Sopimus velvoittaa valtiot huolehtimaan luontonsa monimuotoisuuden . D 600 miljoonan markan säästöä. Maaseudun ympäristöohjelman tavoitteena on saada suunnitelma kaikille tiloille. Tulokset olivat vastaavia myös al uksen lähtiessä Tallinnaan. Eduskunta hyväksyi sopimuksen juhannuksen alla yksimielisesti. puitesopimus, joka vaikuttaa sekä lainsäädäntöön että hallintoon. Pekka Hänninen Fosf orilannoitus väheni, typen kylvö jatkuu Fosforilannoituksen maara hehtaaria kohden on vähentynyt yli kolmanneksella viimeisten kolmen vuoden aikana ja fosforin valuminen vesistöihin on saatu pysähtymään. Hän puhui Vuotos-soutu -tapahtumassa juhannuksena. Suomessa käytössä olevan hiilidioksidiveron mukaan vero olisi paljon pienempi, noin 3,6 miljoonaa markkaa vuodessa. D Lentävä viikinki syöksyy paukkeella horisontista
Onko mahdollista, että norppia on ollut jatkuvasti Kallavedellä, mutta ne ovat vain pysyneet piilossa. EkoTiimi sai Pi1jo Jumppasen ylittämään luontaisen laiskuutensa: hän punnitsi tuottamansa jätemäärän, mittasi kuluttamansa veden, selvitti käyttämänsä energiamäärän, laski polttoaineku lutuksensa ja selvitti ostostapansa. Suomen GAP on asettanut tavoitteekseen, että energiankäyttöä vähennetään kotitalouksissa ja liikenteessä vähintään 30 prosentilla ja kotitalouden moottoriajoneuvojen käyttöä supistetaan 40 prosentilla. vsk.. " Halli kanta on viime vuosina hitaasti kasvanut, mutta molempien hylkeiden kanta on yhä selvästi aallonpohjassa", sanoo Eero Helle. "Jos minun olisi yksinäni pitänyt tehdä nuo mittaukset, en olisi saanut niitä aikaiseksi", Pi1jo Jumppanen tunnustaa. Laskimme 29 syntynyttä poikasta e li kuuttia, mutta niistä on enää korkeintaan 20 elossa. Saimaannorpasta on historiallisena aikana tietoja vain Saimaalta, jonka vedenpinta peilailee kuutisen metri ä Kailavettä alempana. Norpan matka kanavien kautta kuopiolaisten iloksi tuntuu mahdottomalta. Onko siellä tosiaan norppia vai onko kyse uudesta Ruokolahden leijonasta, Maailman Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmän puheenjohtaja Heikki Hyvärinen Joensuun yliopistosta. ltämerennoprppa ( Phoca hispida botnica) on norpan vain Itämerellä elävä alalaji . EkoTiimin työskentelyyn kuuluu, että ensiksi otetaan selvää kuinka oma kotitalous toimii , sitten toimitaan uudella tavalla ja lopuksi tarkistetaan tulokset. Havainnossa puhutaan nähdyistä hylkeiden selistä, mikä mielestäni viittaa pikemminkin saukkoon tai majavaan kuin hylkeeseen. Tuula-Maria Ahonen Ekologisen Elämäntavan yhdistyksestä saa lisätietoja puhelimella (90) 505 4658 rai (90) 406 889. Poikasia kuo li pesään pienenä ja hukkui kalanpyydyksiin." Antti Halkka maan maakuntahallituksen halun tappaa harmaahylkeitä. Se saattaa häiritä hylkeitä", sanoo professori Eero Helle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Viime vuosisadan vaihteessa norppia arvioidaan olleen yli 100 000 ja harmaahylkeitäkin lähes saman verran. Tiimit ovat myös Suomessa aloittamassa toimintaansa. EkoTiimissä ympäristökelpoiseksi "EkoTiimi on ystävien, tuttavien, naapureiden tai työkavereiden ryhmä, joka toisiaan tukien luovuuden ja ilon hengessä saattaa ryhmän jäsenten kodit ekotasapainoon", kertoo Pirjo Jumppanen, Suomen Ekologisen Elämäntavan yhdistyksen, GAP Finland ry:n, hallituksen jäsen. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 8/94 53. Hyljetutkijat tyrmäsivätkin kesällä yksimielisesti Ahvenantalvi oli norpille varsin hyvä, si llä lunta riitti pesäluolien tekoon. Koska vaurio on palautumaton, se häviää kannasta vasta sen uusiutuessa. Viime Itämerennorppia luultua vähemmän Itämerennorppia on meressä huomattavasti vähemmän kuin on luultu. Norpilla on rasitteenaan ympäristömyrkkyjen aiheuttama kohdunkuroumasairaus, jonka takia Helteen arvion mukaan nykyisin noin viidennes Perämeren norppanaaraista on lisääntymiskyvyttömiä. Suomenlahden norppakanta arvioidaan kuitenkin nyt todennäköisesti vain muutaman sadan korkeintaan tuhannen yksilön kokoiseksi. Hylkeistä on kalastukselle haittaa, mitä yritetään nyt korvata kalastuksen järjestelyillä ja ehkä rahakorvauksilla. Norppia on tosin alueell a varmaan o llut tuhansia vuosia sitten, kun Kallavesi o li osa silloista suu,järveä." Mitä saimaannorpille muuten kuuluu. Kuukausiraportit ja loppuraportti lähetetään Suomen GAP:i in, josta ne edelleen toimitetaan GAP lnternationalin toimistoon Brysseliin", Pirjo Jumppanen kertoo. Aika ihmeellistä o li si, jos norpat oli sivat selvinneet Heinäveden ohi Kerman ja Karvion kanavista saati nousseet Kallaveteen Varkauden j a Leppävirran kautta. " Kyllä havaintoon on suhtauduttava hyv in varovasti. "EkoTiimeillä on maailmanlaajuiset tavoitteet, ja sen lisäksi meillä on omat Suomen tavoitteemme." Globaalisia tavoitteita on esimerkiksi vähentää pakokaasupäästöt puoleen ja hiilidioksidipäästöt viidennekseen. Vielä muutama vuosi sitten meressä arvioitiin olevan jopa lO 000 norppaa. " Ei mielestäni missään tapauksessa o le. Se voisi puolestaan olla peräisin myrkyllisistä planktonlevistä tai taisteluaineiden upotuksista. Suomenlahden norppia kuoli lisäksi loppuvuodesta 1991 tuntemattomalla tavalla vähintään 150 sen verran löydettiin raatoja. Halleja on reilut viisi tuhatta", hän toteaa. Heinäkuussa Helsingissä kokoontuneet hyljetutkijat arvioivat kuitenkin norppia olevan noin 5 000. Laskennoissa hylkeitä nähtiin siellä noin 200. Helteen mukaan Itämeren norppakanta arvioidaan nyt tunnetun hyljehistorian aikana ensi kertaa suunnilleen samansuuruiseksi kuin harmaahyljekanta. Ryhmällä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamiseksi. Norppia on Itämerellä kolmella alueella: Suomenlahdella, Perämerellä ja Riianlahdella. " Kanta on pysytellyt vähäisenä eli 180 yksilössä. Kaiken kaikkiaan EkoTiimejä on 15 maassa, ja useita maita on tulossa mukaan. EkoTiimi kokoontuu kuuden kuukauden ajan kerran kuussa. Vedessä o levasta hy lkeestähän näkyy tyypillisesti pää." Ettäkö Kallavedellä saimaannorppia . Pääesiintymisalueina on pidetty Perämerta ja Suomenlahtea. "Mahdollisesti Itämerellä on jopa vähemmän norppia kuin halleja. 6 KOTIMAASTA OHO! He inäkuun alussa herätti huomiota lehtiuutinen, jonka mu kaan Kallavedellä Kuopion eteläpuolella on melkein varmasti nähty kaksi kisai levaa saimaannorppaa. Jotta ryhmä ei lässähtäisi keskustelukerhoksi, tarvitaan paitsi vetäjä, myös ekoti imiopas, jotka on toimitettu kunkin maan olosuhteet huomioonottaen. Riianlahden arvio on nyt 700 norppaa ja Perämeren yli 3 000. "Suomenlahden tarkka kanta ei ole tiedossa, koska laskennat on jouduttu tekemään sotilashelikopterista. Todennäköisin syyllinen joukkokuolemaan on jokin hermomyrkky
KuSUOMEN LUONTO 8/94 53. vuosina kaskia hal/innoimassaan kansa/lipuistossa, jotta he/eitä kaskikoivikoita ja -ahoja saataisiin palautettua kuusivaltaisten metsien lomaan. Kilpailu on avoin sekä harrastajille että ammattilaisille. Molemmat linnut löydettiin myöhemmin talvella kuolleina Etelä-Ruotsista. vien lähetyskuoressa on oltava viimeistään syyskuun 26. Lupaavia viitteitä pesinnän yrityksistä on saatu muun muassa Lounais-Suomesta. päivän postileima. Siemenestä lupiinipenkin perustaminen onnistuu parhaiten. Kasvia on mahdollista siirtää myös aikaisin keväällä, kun lehtiruusuke on vielä pieni Laajalle ulottuvat juuret vaurioituvat kuitenkin yleensä niin paljon, että kasvi kituu ensimmäisen kesän. Palkittuja kuvia käytetään luonnonsuojeluvuoden julkaisuissa. Kuvien halutaan kertovan ihmisten myönteisestä tai kielteisestä suhtautumisesta luontoon. Kolin maamiesseura kylvi elokuussa kaskeen viin.ijärveläistä maatiaisruista, joka ko1jataan. Rea Peltola Kuvaamalla luonnonsuojeluvuoteen Euroopan Neuvoston julistama Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995 alkaa jo tänä vuonna valokuvauskilpailulla. Siementä on yleisesti myytävänä, mutta tienvarsilta voi keräillä niitä mielenkiintoisen värisistä kasveista. Rehevillä mailla lupiini saattaa vähitellen jäädä muiden kasvien jalkoihin, ellei sitä auteta kitkemällä pahimpia rikkakasveja pois. Tienvarsien lupiinikasvustot sen sijaan pitävät puolensa kuivuutta, niittämistä ja heiniä vastaan; typpeä sitovien nystyröidensä ansiosta ne ovat riippumattomia lannoituksesta ja hyvästä maasta. Lisätietoja kilpailusta saat Euroopan luonnonsuojelu.vuoden. kuluttua asian.mukaisin. Linnut olivat lisäksi selviytyneet luonnossa omin avuin usean kuukauden ajan. vuoden. Taimista tulee sekavärisiä, mutta joukossa on usein hyvinkin kauniita yksi löitä. Viime kesän kaksi poikasta laskettii n vapaaksi Yläneellä. Kolin kansallispuistossa poltettiin kesäkuussa hehtaarin huuhtakaski. projektivastaava Anna Parkkarilta Suomen luonnonsuojelu.liitosta p. ,;; g Perinteinen lupiinimme on 5 komealupiini (Lupinus polyp3 hyllus). Nuoressa männikössä, karussa hiekkamaassa saattaa nähdä jostakin puutarhasta karkuun pyrähtäneitä lupiineja täydessä kukassa. "Asenteet ovat etelässä selvästi kotkalle myönteisiä", arv101 Korkeasaaren erikoiseläintenhoitaja Pertti Muuronen. Lupiinipenkki kukkii melkein tauotta, kunhan lakastuneet kukkavarret leikataan pois. perinteisin menoin. Kotkan kotiutus Etelä-Suomeen jatkuu Korkeasaaren maakotkan poikanen tähyää vapauteen. (90) 228 08 /. Metsäntutkimuslaitoksella on aikomus polttaa tulevinakin. Vanhojen puutarhojen I iepei 1lä tapaa uskomattoman hienoja lupiinikasv ustoja. Laajoilla aloi lla jopa puolentoista metrin korkeuteen kurottavat kukkatähkät hehkuvat violetinsinisinä, heleän vaaleanpunaisina ja läpikuultavan vaikeina. Tutkijat pitävät kuitenkin myönteisenä tietona, että tarhassakin syntyneillä linnuilla on normaali muuttovietti . KOTIMAASTA Lupiinin siemeniä keräämään Ellei lupiini olisi niin elinvoimainen kasvi, sitä varmasti pidettäisiin puutarhojemme loistavimpana koristeena. Se käy helposti: vanhan lupiinikasvusLupiinipenkin perustaminen onnistuu parhaiten siemenistä. Jari Salonen 7. Jotta lupiini menestyisi hyvin, kylvettävät siemenet on hyvä ympätä lupiinin juurinystyräbakteereilla, jotka huolehtivat kasvin typensaannista. Suurten siementen an netaan liota vedessä yön yli, ja ne kylvetään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä suoraan kasvupaikalle. . Siemenkaupassa myydään niin kutsuttuja Russell-risteymiä, jotka ovat huomattavasti arempia kuin komealupiini. Se on ta]venkestävä ~·c. Teemana on "luonnonsuojelu suojelualueiden ulkopuolella". ja lisääntyy omin neuvoin karistamalla siemeniä ympärilleen, jos sen annetaan kypsyttää harmaakarvaiset palkonsa rauhassa. Raikkaan vihreät, vesihelmiä keräävät tähtimäiset lehdet ovat puutarhurin ilona jo varhain keväällä. Kaskeamisesta saadaan myös tutkimuksellista satoa, sillä kasketun alueen maaperää tutkitaan.. ton juurien lomasta kaivetaan ruokalusikallisen verran maata, joka sekoitetaan kosteiden siementen joukkoon juuri ennen kylvöä. vsk. Korkeasaaressa tänä kesänä syntynyt maakotkan poikanen vapautetaan syksyllä Etelä-Suomen metsiin; tämä on jo kolmas poikanen, joka päästetään eläintarhasta vapauteen
Puolukka pitää valosta Puolukka-aika jatkuu ja jatkuu toisinaan puolukassa voi käydä lokakuussakin, lähes lumentuloon saakka. Monta on marjalla nimeä, mutta sen käyttö on vähäistä. Vaikka elokuu on kääntynyt jo lopuil leen, löytyy mustikoita vielä lähes koko maasta. Puolukan sitruunahappo edistää raudan ja kivennäisten imeytymistä. Kaarnikka on muuten erinomainen janonsammuttaja syyskesän vaeltajalle kivennäistensä vuoksi. Eikä maku huonone, vaikka sekaan lorauttaa tilkan punav iiniä. Mutta kun lastaat mehumaijan juolukoilla, yllätyt: mehu n maku on täyteläistä ja värikin tumma kuin viinissä. Ainakin jo Nurmeksen korkeudell a sitä on paikoin niin runsaasti, ettei sangollisen keräämiseen mene varttia kauempaa. Tänä vuonna niitä ei juuri Etelä-Suomeen saatu, mutta muualla mustikkaa on paikoin valtavasti. Mar8 Kun hyvälle marja-apajalle osuu, kasvaa laiskemmankin kerääjän into ja kunto, tuloksena ämpäritolkulla saalista. Sen luontaisten antibioottien sanotaan to1juvan munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. Ennen puolukoita oli omaan mehuunsa survottuna joka torpassa iso saavillinen talven varalta. Mustikka on yleinen koko maassa ja kasvaa metsissä, rannoi lla, rämeillä ja tunturissakin. Mehu sopii mainiosti glögin raaka-aineeksi. Kaarn ikka on kuitenkin mainio mehuma1ja: varmasatoinen, C-vitam iinipitoinen ja hyvin säi lyvä. Mustikassa on sekä Cettä A-vitamiin ia ja hi venaineita, etenkin mangaania. Puolukka on satoisa, mutta moni on pettynyt etsiessään sitä lapsuutensa hyv iltä marjapaikoilta. Viime syksynä löysin kostealta hakkuuaukealta kolme sangollista juolukoita ja vielä kaksin verroin kaarnikkaakin. Se sopii jälki ruokien lisäksi mm. Tämän hyvän tavan soisi kernaasti elpyvän, kun maij a ei sen kummempaa säilöntääkään kaipaa. Maija on kuitenkin täys in syötävä. Käpyjä ja kiulukoita Kun tulee marj ametsästä saappaat lonksuen ja ämpärit täynnä, voi pistäytyä vielä kataj ikkoon hakemaan katajanma,joja. Parhaan päiväsaaliin olen saanut Kuhmosta: 195 litraa puolukoita. jat kestävät myös hyvin kuljetusta, eikä niiden säilömisessä ole samanlaista kiirettä kuin mustikalla. Sekaan vain mausteet, rusinat ja mantelit ja hehkeä herkkujuoma on valmis. 8. Maijat ovat itse asiassa käpyjä, jotka kelpaaSUOMEN LUO TO 8/94 53. Pohjanvari ksenma1ja, jota löytyy etelästäkin saari stosta ja kallioilta, tuottaa runsaasti suuria ma1joja ja on helppo ja nopea poimittava. Tutustu kaarnikkaan Variksenmarja, kaarnikka, karhunmaija. Sen arvellaan myös edi stävän vatsan, Juolukastakin saa oivan mehun, vaikka mc11ja maistuukin kovin mauttomalta suolla. vsk.. On arvioitu, että maamme vuotuinen puolukkasato olisi 200-500 miljoonaa kiloa, josta vain mitätön osa kerätään talteen. Elämäni parhaat musti kkaretket olen tehnyt koivua kasvaviin tunturinrinteisiin, joissa on helppo kerätä poimurillakin , koska varret ovat matalia eikä risuja ole. Sitä kannattaa poimia runsaasti talven varalle. Pohjoiset luonnon kansat ovat käyttäneet kaarni kkaa iät ajat, mutta silti innokkaillakin maijastajilla on ennakkoluuloja sitä kohtaan. Sitä on myös tarjolla kai kenlaisissa maastoissa. aamupalaksi piimän ja talkkunajauhon kanssa. Valoisat mäntymetsät, soiden laitamat, saaret ja tunturinrinteet ovat myös hyviä puolukkapaikkoja. Joskus ma1joja on ruhtinaall isesti: Sailassa Tuntsan Värriön suunnalla ei tuhannen litran poimim inen vienyt kahdelta ihmiseltä 1980 kuin muutaman päivän. Puolukka tarvitseekin valoa ja joskus hakkuuaukeilta löytyy uskomattoman paljon punaposkia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 • Ampäreittäin sinistä ja punaista Variksenmaijan luisista marjoista saadaan hilloa ja raikasta mehua. Metsä on kasvanut umpeen ja vienyt puolukat mennessään. sapen ja maksan toimintaa sekä pitävän suoliston terveenä, ".f joten puolukkaa kannattaisi syödä päivittäin. Juolukka on sukua musti kalle, jota se myös muistuttaa. Se kasvaa kosteilla paikoilla, mutta olenpa nähnyt melko korkealla tunturillakin muutaman sentin korkuisia marjovia juolu kanvarpuja. Kuin viiniä juolukka ois Juolukka ei maistu tuoreena juuri miltään ja sen puristettu mehukin on lähes väritöntä
D Ristikarin asuntomessualuen pienkerrostalot Pietarsaaressa lämpiävät jäteveden lämmöllä. ruusunma1jajauhetta. Talvikaudella lämpöä tuottaa maalämpöpumppu, joka tavallaan myös hyödyntää auringon energiaa. rannassa; veneellä pääsee melkein pihaan saakka. Kaksi niistä on pientaloissa. Sähkölaskussa sen sijaan säästyy yleensä kaks i kolmannesta suoralla sähköllä lämmitettävän talon käyttökustannuksista. Talon neliöhinnaksi tu li sama kuin tavallisessa kerrostalossa, mutta lämm ityskustannusten arvioidaan jäävän vajaaseen kolmannekseen tavanomaisesta. Aurinkotalo on kuitenkin huikean kallis koetalo sen rakentaminen maksoi 1,5 miljoonaa markkaa ja osa siinä toteutetui sta ratkaisuista on vasta mallin asteella. Lämpöpumppujen asenn us maksaa suunnilleen saman verran kuin öljylämm itysratkaisut mutta enemmän kuin sähkölämmityksen laitteet. Kerrostalojen lämpöpumppulaitos on myös melko kallis koelaitos, jota KTM rahoittaa ja hoitaa Pietarsaaren energialaitoksen kanssa. Alueella on muutakin ekoilua: pintavesiputket ovat uusiomuovia, asfaltissa on muovijätettä, kunnal/istekniikassa on pyritty keveisiin rakenteisiin ja alueen metsää on säästetty. Aurinkotalon energiakulutusta mitataan jatku vasti ; ensimmäinen yhteenveto saadaan ensi keväänä. vat mausteeksi mm . Lasitalo on lähes kauttaaltaan lämpöä keräävän lasin ympäröimä paketti, joka kerää auringon lämpöä myös suoraan talon rakenteisi in, vuoluki vi lattioi hin ja uima-altaaseen. Kiulukat poimitaan kirkkaanpunaisina ennen kuin ne pehmenevät. Se johtaa lämmön lämpökeskukseen, josta lämpö siirtyy kaukolämpöveteen. Taloon on valittu myös vähän energiaa kuluttavat valaisimet ja kodinkoneet sekä vettä säästävät vesi kalusteet. Neljän pienkerrostalon lämmitysratkaisu on ensimmäinen laj issaan Suomessa: lämpö saadaan lämpöpumpputekniikalla kaupungin jätevedestä. Ikkunat ovat selektiivilasia, joka vähentää lämmönhukan puoleen tavallisiin kolminkertaisiin ikkunoihin verrattuna. Kurttulehtisen ma1jat ovat suuria, meheviä ja kaunis värisiä. Laiturit ovat tervattua lehtikuusta. Viljely saisikin lisääntyä, sillä meille tuodaan Eteläja Keski-Euroopasta mm . Rakenteiden lämmöneri stykset ovat selvästi tavallista paksummat ja saumat on tiivistetty kumitiivisteillä. Aurinkopaneelit tuottavat taloon sähköä, aurinkoisina kesäpäivinä ehkä enemmän kuin rakennuksessa kuluu. riistaan, hapankaaliin ja kaljaan. Messualueen erikoisimmassa rakennuksessa, lasitalossa, taas pumpataan lämpöä syvältä porakai vosta. Kasvia on myös helppo viljellä, ja se leviää helposti . Katajanma1joja voi poimia ympäri vuoden, mutta syksy on parasta aikaa. Talon yläkerran viherhuoneesta kerätään myös pumpulla lämpöä talteen. Katolla ovat myös aurinkokeräimet, joista saadaan lämmin vesi kesällä vesivaraajaan. Teritalon mallissa lämpö otetaan talteen talon poistoilmasta. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) osallistuu tutkimuksen rahoitukseen; talo on myös osa OECD-maiden energiajä1jestön aurinko-ohjelmayhteistyötä. Ne kui vataan ja säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa. Ilmastointi on koneellista; siinä on tehokas lämmön talteenotto ja ilmanvaihto. Suomessa kasvaneet marjat ovat kuitenkin parempia, sillä mitä pohjoisempana marjat kypsyvät sitä enemmän niissä on C-vitamiinia. Aurinkotalon lämpöpumpun lisäksi as untomessutaloissa on vielä kolme erilaista lämpöpumppuratkaisua. Ylimääräinen aurinkosähkö siirretään suoraan energialaitoksen verkkoon ensimmäisen kerran Suomessa. Eniten säästäviä ratkaisuja on koottu niin kutsuttuun aurinkotaloon, joka kuluttaa vain kymmenesosan tavallisen pientalon energiantarpeesta. Osa kaupungin puhdi stamolle tulleesta jätevedestä luovuttaa lämpönsä muoviputkessa matkaavaan liuokseen. Kotipihan tuntumassa houkuttelevat ihanat kiinteät ruusunmarjat. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Malli YIHtupa/LK A Ruusunanujat pysyvät pensaissa vielä pakkastenkin tulon jälkeen. Ruusunma1joissa on myös reippaasti karoteenia sekä kivennäisja hi venaineita. 9. Lämpöä auringosta, maasta ja vedestä Kesän asuntomessujen vahvaksi teemaksi Pietarsaaressa nousi energiatalous. Tontilla kiertää metrin syvyydessä 400 metrin muoviputkisto, jonka vesi-pakkasnesteseos kerää maahan sitoutunutta lämpöä. Talot ovat meren. vsk. Kurttulehtiruusu on paras maij oja, mutta villiruusujenkin kiulukat ovat syötäviä. Ne sisältävät paljon C-vitamiinia, joka säilyy hyvin kuivatuissakin marjoissa. Ruusunmarjajauheesta tehty soppa on mainiota evästä patikkaja hiihtovaelluksilla. Aurinkotalon energiansäästö perustuu toisaalta lämpöhäviöiden pienuuteen ja toisaalta aurinkolämmön sekä -sähkön hyödyntämi seen. Ne halkaistaan, siemenet poistetaan ja hedelmäliha kuivataan tai jauhetaan soseeksi. Arja Noponen SUOMEN LUONTO 8/94 53. Vain siniset kypsät ma1jat noukitaan
Polypropeenipussi voidaan esimerkiksi kierrättää helpommin kuin entinen sekamateriaalista valmistettu kääre. Paristojen elohopeapitoisuus on siis alentunut, mutta uudeksi ongelmaksi ovat tulleet nikkelikadmiumakut. Niihin käytetään lisäksi steariinia ja erikoisvahoja, kuten mehiläisvahaa. Sellofaani ei ole muovia, jos muov ina pidetään vain materiaaleja, joiden raaka-aineena on käytetty maaöljyä. Pekka Heikura SUOME N LUONTO 8/94 53. Eivätkö nekin ole yleensä maaöljypohjaisesta parafiinista valmistettu. Kynttilöiden tärkein raaka-aine on maaöljypohjainen parafiini . Pitkän säilytyksen aikana paperi-polyeteenipakkauksen läpi kekseihin saattoi kulkeutua sivumakuja. Esimerki ksi uusissa kannettavissa puhelimi ssa käytetään nykyisin pelkästään niitä. Jätteenä "vihreät" alkaliparistot sekä ruskohiiliparistot voidaan myös nykyasetuksen mukaan toimittaa tavallisen yhdyskuntajätteen mukana kaatopaikalle. Mikseivät Suomessa. Ympäristövaatimusten vuoksi monien alkaliparistojen elohopeaja kadmiumpitoisuuksia on pienennetty. Paristojen valmistus aiheuttaa energiankulutuksen myötä myös raskasmetal I ipäästöjä ympäristöön. Sellofaani hajoaa luonnossa huomattavasti helpommin kuin tavallisimmat muovit. Olen törmännyt siihen nykyisin lähinnä luontaistuoteja ekokaupoissa. Kynttilöitä on mukava poltella, mutta mieleeni on hiipinyt ikävä ajatus. Yhden patterin valmi stukseen kuluu näet 50 kertaa enemmän energiaa kuin siitä saa koskaan ulos. vsk.. Aiemmin näiden keksien sisin kääre oli polyeteenimuovilla päällystettyä paperia. KYSY EKONEUVOA Lllkijat voivat lähettää kysym_vksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00 I 00 Helsinki. Toisaalta Ruotsissa pesuaineiden ympäristövaikutuksista on keskusteltu huomattavasti ahkerammin kuin meillä. Akkuja voidaan ladata vähintään tuhat kertaa, joten niitä käyttämällä voi pienentää melkoisesti pari stojätekasaa. Sellofaani valmistetaan nimensä mukaisesti valkaistusta sulfii ttiselluloosasta. Vielä pari vuotta sitten alkaliparistot sisälsivät haitallisia määriä raskasmetalleja. Sekä paristojen, että akkujen aiheuttama jäteongelma voidaan uusimmalla tekniikalla saada hyvin pieneksi. Paristojen valmistus kuluttaa monin verroin enemmän energiaa kuin akkujen valmistus ja lataus. Jos kaatopaikka on hyvin hoidettu, ei sinkin liukenemisen ri ski ole suuri. Niiden kapasiteetti on moninkertainen verrattuna vanhoihin akkuihin eikä niitä siis tarvitse ladata yhtä usein. Sinuna polttelisin kynttilöitä rauhassa, sillä kuluuhan sähköä tai öljylamppua käytettäessakin foss iilisia polttoaineita. Uudet akut eivät kestä alle 20 pakkasastetta, mutta luultavasti ongelma kyetään ratkaisemaan ja kaikki nikkeli-kadmiumakut korvaamaan metallihydridiakuilla. Aarno Kavonius Ekokem Oy:stä kertoi, että EU:ssa suunniteltu "kaatopaikkadirektii vi" merkitsisi sitä, että myös ruskohiiliparistot tulisi toimittaa ongelmajätteisiin niiden sisältämän sinkin vuoksi. Al faselluloosakuidut muunnetaan lyhyemmi ksi, ja tuloksena on läpinäkyvä kalvo. Oikeata sellofaania ei käytetä pakkauksissa juuri lainkaan, sillä sen läpi hajut ja maut kulkeutuvat helposti . Jos haluat valaista mökkisi ilman fossiilisia polttoaineita, kokeile puhtaita mehiläisvahakynttilöitä tai pärettä. En halua turhaa muovia kotiini, siksi valitsin vanhoja tuttuja Suklaa/ehti-keksejä. Useimmissa alkaliparistoissa haitallisia raskasmetalleja ei käytetä enää lainkaan. Muoviin käärityt keksit Ostin keksipaketin. Ilmeisesti pesuaineet myyvät valmistajien mielestä Suomessa muutenkin riittävän hyvin, eikä rahoja kannata sijoittaa merkin käyttöoikeusmaksuihin. Suklaa/ehti-pakkauksessa käytettävä rapiseva muovi on polypropeenia. Valitettavan usein pienet akut viskataan huolettomasti muiden jätteiden mukana roskiin. Mehiläisvahaa saadaan puolestaan mehiläisiltä. Pesuaineiden joutsenmerkit Ariel ja Omo ovat Ruotsissa saaneet pohjoismaisen Joutsenmerkin. Steariini valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista kuten talista ja kasviöljyistä. Ruotsissa ja Suomessa myytävien Arielin ja Omon koostumukset ovat valmistajien mukaan samat, eli periaatteessa kyseiset pesuainemerkit voisivat saada Joutsenmerkin käyttöoikeuden myös Suomessa. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikllra @ sll.fi Palaako maaöljy kynttilöissäkin. Järjestipä Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys aikoinaan oikein oman Oma-boikotinkin, mikä osin selittänee ympäri stömerkin käyttöoikeuden hakemista pesuaineelle Ruotsissa. Jos vielä valitsee hieman kalliimman metalli-hydridiakun, pienentää varmasti ympäristön raskasmetal Ii kuormitusta. Käytetyt akut pitäisi ehdottomasti toimittaa ongelmajätteen keräykseen. Onko se muovia. Olen kysellyt merkin puuttumisen syitä valmistajilta, mutta en ole saanut selkeää vastausta. Vanha pakkaus ei myöskään ollut ympäristösyistä parempi kuin nykyinen. Anneli Riuttala Fazerkeksii Oy:stä kertoi, että syy pakkausmateriaalin vaihtoon oli keksien säilyvyys. Mutta monella huonosti hoidetulla kaatopaikalla ruskohiili paristoista liukeneva si nkki joutuu suotovesiin ja sitä kautta vesistöihin ja pohjaveteen. Mikä fikkari ja minkälaiset paristot minun pitäisi ympäristöä JO säästävänä kuluttajana valita: vanhanaikainen litteä, pyöreä pitkäikäisine alkaliparistoineen, Iadattavaparistoinen vai sellainen, jonka sisällä on kiinteä Iadattava akku. Mihin sitä tarvitaan. Ne sisältävät kadmiumia jopa 20 prosenttia. Toisaalta sen valmistuksessa kuluu paljon energiaa ja aiheutuu myös suuria rikkipäästöjä. Pahvin sisältä löytyi kuitenkin kauhukseni rapiseva, läpinäkyvä sellofaani. Jos niin on, on kynttilöiden polttaminen uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta, jota haluaisin ehdottomasti välttää. Paras paristo taskulamppuun Tarvitsen työssäni säännöllisesti taskulamppua. Tuotepäällikkö Anu Musakka Havilta kertoi, että epäilyksesi pitää paikkansa. Tulevaisuudessa nikkeli-kadmiumakut korvataan kokonaan metalli-hydridiakuilla, kertoo Olavi Lassfol k Suomen Akkuteollisuus Oy:stä
Mitä syvemmälle metsän tiheikköön vaeltaja uskaltautuu, sitä vaikeakulkuisemmaksi käy maasto. Matkalle lähtiessään lapsi lähtee etsimaan omaa itsenäisyyttään. Pikkuinen mökki on satujen ja unien peruskuva. Polun vaITella on kirkkaita kukkia, mutta syvemmällä metsässä vilahtaa jo suden synkkä varjo. Sadussa maiseman jokainen osa on merkittävä ja kertomuksen kannalta tärkeä. Pienen lapsen satumaisema on lämpöinen ja valoisa: auringonkiloa vedessä, kuumaa hiekkaa, pehmoista ruohoa jalkojen alla, kukkien tuoksua, perhosten lempeää lepatusta. Mutta moni vuorelle nousija jähmettyy kiveksi vuoren rinteille, harva onnistuu säilyttämään kiivetessään sydämen lämmön. Kaikki on elävää, liikkuvaa, voimien ja haltiahenkien täyttämää. Ja kun suosta on päästy, on edessä taas uusi ponnistus: on kiivettävä louhikkorinnettä vuoren huipulle, sinne missä kotka lentää vapaana. Kenties kulkija joutuu kokonaan suuren meren armoi lle. Mutta isommat lapset suunnistavat aurinkoisen niityn yli metsää kohti. Hämärissä risteilevät polut voivat viedä myös noidan tuvalle ja noidalla on aina uuni kuumana tai pata kiehumassa: hän aikoo syödä meidät. Sadun mukana voimme muuttua, olla joku toinen ilman että lakkaamme olemasta oma itsemme. Se on kauttaaltaan elävä ja sen jokainen osa on elävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Hän sulkee oven takanaan ja lähtee, sillä hän uskoo ihmi seen, joka hänestä on tulossa. Ehkä matkalaisen on vielä ylitettävä puroja ja kuohuvia virtoja. Hänen satumaisemansa on valoisa ja turvallinen ja hän voi rauhassa tehdä ystävien kanssa majan Onnellisten saarelle. Mitä tahansa voi tapahtua! Tämä lasten maaginen maailma on kadehdittava monella tavalla. Ehkä hän haluaa juoksennella niityllä, mi ssä sirkat sirittävät ja hohtavat kärpäset keinuvat kukkien terälehdillä. Se on houkuttava ja vaarallinen kuin itse elämä. Hän on valmis elämän seikkailuihin ja lähtee matkalle uusiin maisemiin. Vuoret siintävät kaukana, kimmeltävät lumilakit huipuillaan, mutta niiden edessä näkyy metsä, suuret tummat puut. Ne voivat tuhota meidät, jos emme kulje kaikki aistit auki, vireinä ja tarkkoina. Metsän sisin on Lasten maaginen maailma, sadun maailma, on kadehdittava ennen muuta siksi, että se pyrkii hahmottamaan maailman kokonaisena, Hannele Huovi kirjoittaa. Hän haluaa kuulla sadun. Meri on ehkä sadun kaikkein satumaisin ja kaikkein todellisin maisema, yhtä lailla Pienen Merenneidon kuin Odysseuksen tai Valkoisen Valaan meri. · Mutta tiheästä metsästä saattaa löytää myös turvapaikan: kääpiöiden sievän majan tai karhujen talon, jossa voi syödä ja levätä. Oikeassa sadussa vaeltaja usei n on nistuu liittoutumaan hyvien voimien kanssa. Hannele Huovi Sadun maisemissa Hän on juuri sanonut "en" ja sitä ennen hän sanoi " minä". Ehkä lintu tai orava johdattaa hänet metsän läpi tai auttaa löytämään upottavasta suosta kantavat kivet ja mättäät. Auringonvalo läikehtii vielä puiden lomassa, kun he kulkevat Punahilkan kanssa mummon möki lle. Jokaisesta maisemasta matkalaisen, sadun sankarin, on löydettävä paikan henki, sen haltiat, ne voi mat, jotka juuri siinä maisemassa vaikuttavat. Siinä suhteessa se on kuin luonto. Louhikoissa ja pimeillä metsämailla piilottelee peikkoja, noitia, lohikäärmeitä ja monenlaisia hurjia hirviöitä. Siellä meillä on asumus ja turvapaikka, mutta Lumikin äitipuoli seisoo jo oven takana ja yrittää taijota matkalaisille myrkytettyä omenaa. Ja niin kuin luonto, se on myös täynnä muodonmuutoksia. Harva jaksaa kiivetessään pitää mielessä tehtävänsä, vaivan todellisen tarkoituksen. 11. Pensaat tainavat piikkisillä kynsillään, polut h_äviävät ja tie on raivattava itse. täynnä vihamieli stä pimeyttä, huuhkajien huhuja ja petoeläinten kiiluvia silmiä. itse. Mökki on lehtevän metsän kätköissä, pähkinäpensaiden suojassa. Mikään ei ole.niin kuin ennen. Lasten maagisessa maailmassa puu voi muuttua tytöksi, tyttö linnuksi , lintu omenan siemeneksi, jota toinen lintu nokkii persialaisen palatsin puutarhassa. Siellä saattaa kasvaa myös ihmeellisiä hedelmiä kantava elämän puu. Hän osaa seurustella pupujen ja peltohiirien kanssa. Ennen muuta siksi, että se aina pyrkii hahmottamaan maailman kokonaisena. Sadun maisema on sadun toimintaa. Voimme rohkeasti seikkailla mielen maisemissa. Hän tapaa ystävällisiä eläi miä, jotka ovat säikkyjä ja pehmoisia kuin hän SUOM EN LUONTO 8/94 53. Aamu on kasteentuore ja raikas, luonto heräilee, aurinko kiipeää juuri metsänreunan yläpuolelle. Satujen mai semissa kulkiessaan hän oppii tunnistamaan niitä voimia, jotka uhkaavat hänen kehitystään. Saattaa olla, että pieni lapsi satumatkallaan kuulee kumean peikonäänen sillan alta, mutta hän tietää, että Iso Pukki on tulossa eikä hänen vielä tarvitse taistella peikkojen kanssa. vsk. Niiden tutkiminen merkitsee usein vaaraa. Jos mei ll ä olisi tallella tämä taito, varsin monet maisemat olisivat aivan toisenlai sia kuin nyt
Ympäristöministeriössä laskettiin 1980-luvun alussa, että meren rannoista oli vapaina enää reilu kolmasosa. Ahvenanmaan saari ston sokkeloissa on vain 4 500 kesämökkiä, sillä mökin saa omi staa ainoastaan Ahvenanmaalla vakituisesti asuva ruotsinkielinen. Turun edustan kiersimme suosiolla kaukaa ja suuntasimme jo Uudenkaupungin edustalta Ahvenanmaal le. Sisämaan tilannetta ei ole tarkkaan laskettu, mutta Inaria lukuunottamatta kaiki lla suurjärvi llämme vapaiden rantojen osuus on alle 40 prosenttia. Saaristo-ohjelmaan on siis laskettu saariston rantavii va, jota on verrattu koko maan suojeltavaksi tarkoitettuihin rantoi hin. Vuonna 1988 voi maan tulleen saaristolain mukaan "on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon" sekä "suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta". Pystytimme teltan kylmästi sinne, missä mökkien välissä oli vähänkin tilaa. Saaristoasiain neuvottelukunta on sisäministeri ön alainen. Opimme myös, että rannanvaltaajien edessä on turha nöyristellä. Lukuunottamatta muutamia satunnaisia autiokämpissä vietettyjä öitä nukuimme teltassa, jolle etsi mme sijan saarien rannoilta. Itseasiassa Saaristomeri ja Ahvenanmaa muodostavat yhdessä erään tärkeimmistä erämaa-alueistamme. Esitys rikkoo saaristolakia Neuvottelukunnan mielestä "tietyiltä osin saaristo-ohjelmalla toteutetaan saaristolain tavoitteita". Perämerellä on vähän saari a ja siten myös vähän rantavii vaa. Pietarsaaren ja Vaasan väli oli pahimmin mökitettyjä rantoja mitä olemme nähneet, mutta varsinainen Vaasan saaristo pani välittömästi vielä pahemmaksi. Varaus "tietyiltä osin" on tarpeen. Yöpaikan löytäm inen oli työn ja tuskan takana, sillä jokaisessa poukamassa, johon olisi veneen saanut suojaan, oli kesämökki. PUHEENVUORO Mikko Niskasaari on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. Pääosa siitä on meren rantaa, vaikka ·saaristokuntia on sisämaassakin. Myös Saaristomeren kansallispuiston alue on suurimmalta osalta vapaata. Lähdimme Oulusta ja päädyimme Ahvenanmaan kautta koukaten yli kahden viikon jälkeen Helsinkiin. Matkalla sai pakostakin hyvän kuvan rappiosta, johon suurin osa Suomen merenrannoista on vajonnut. Myös Kristiinankaupungin seudulla rannat oli vat surkeat, joskin niillä tienoin tapasimme myös matkan kauneimmat 12 Saaristoluonnor Saaristoasiain neuvottelukunta esittää lopullista kuoliniskua saaristoluonnollemme: 100 000 uutta kesämökkiä jo ennestään raskaasti rakennetuille rannoille. Neuvottelukunnan mukaan sen toimjalan piiriin kuuluvissa kunnissa on yhteensä 39 000 kilometriä rantaviivaa. Tähän lukuun sisältyvät sitäpaitsi myös kaikki suo-, louhikkoja jyrkännerannat, jotka ovat sekä rakennusettä rantautumiskelvottomia. Mökkien tu lva on sen jälkeen ollut hul vaton, ja rannikolla vapaiden rantojen osuus on pudonnut alle 30 prosentin. Ilmeisesti Mikkelinsaarilla olisi ollut väljempää, mutta olimme suunnitelleet reittimme toi sin. Opimme, että kannattaa pysytell ä mahdollisimman paljon ulkosaaristossa. Lisää mökkejä Saaristoasiain neuvottelukunnan kesäkuun alussa julkistama esitys 100 000 uuden kesämökin pystyttämiseksi saaristoon on ku in märkä rätti vasten kasvoja kaiki lle jotka ovat toivoneet, että tässä maassa voitaisiin saada aikaan järkevä ratkaisu viimeisten vapaiden rantojen suojelemi seksi. Neuvottelu kunnan ohjelma on sotkuinen ja huolimaton kooste, johon on ki1jattu pelkät tavoitteet pohtimatta ja perustelematta niitä millään tavalla. Siksi esitys on yksiselitteisesti saaristolain vastainen. Irvokkaasti neuvottelukunta on ki1jannut ohjelmaansa tavoitteeksi myös "luonnon monimuotoisuuden säilyttämi sen". Silti kyseessä on ilmeisen vakava yritys saariston rantojen tuhoamiseksi. He sopivat, että kunnat saisivat lähes yksinoikeuden päätSUOM EN LUONTO 8/94 53. Esimerkiksi koko Hiittisten saaristo on yksi ainoa mökkikylä. vsk.. Esitys on taloudellisesti mieletön ja lain vastainen, mutta sitä ajetaan tosissaan. Sitä osoittaa jo se, kenen käsi in möki ttäm isen suunnittelu uskottaisiin: maakunnallisille liitoille. Ajoin kesäkuussa poikani kanssa avopaatilla halki melkein koko Suomen merialueen. Tähän tungokseen neuvottelukunta haluaisi ahtaa 10 vuodessa lisää vielä 100 000 mökkiä, eli 2,5 mökkiä jokaista saariston rantaki lometriä kohden. Kilometri toisensa jälkeen jatkui katkeamaton mökkiröttelökylä. Tosiasiassa tuo luku kertoo koko maan rantojensuojeluohjelman laajuuden. Neuvottelukunta on tuijottanut vain ensimmäistä kohtaa ja sivuuttanut juridisesti aivan yhtä painavan toisen puolen. Osuus on hieman yli viidennes Suomen rannoista. Neuvottelukunta väittää hämäävästi, että saari stossa on 8 000 ki lometriä rantojensuojelualuetta. Alkukesällä keskustan ministeriryhmä, kul ttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaan johdolla, ja kokoomuksen asuntoministeri Pirjo Rusanen pääsivät sopimukseen uuden rakennuslain sisällöstä. asumattomat luodot. Ministeri Mauri Pekkarinen on ajanut voimall a maakuntaliittojen vallan kasvattamista ja on siinä myös osin onni stunut, ja lisää on tu lo sa. Kun Merenkurkkua lähestyttäessä saaristo lisääntyy odotimme helpotusta, mutta kävi päinvastoin. Sen jälkeen noi lla rannoi lla ei olisi ki1jaimellisesti metriäkään vapaata rantaa muualla kuin harvalukuisi ll a suojelualueilla. Sitä karmeampi kokemus oli jatkaa matkaa itään
ristoon lisäksi osa-alueita 23 kunnasta. Samalla lisättäisiin myös seutukaavoittajan valtaa. Laki laskee saaSaaristomeren kansallispuiston alueella oleva Nau von Berghamn on säästynyt mökkiläisten maihinnousu/ta. Kolmea ydinvoimalaa, 10 sellutehdasta tai 20-30 paperikonetta vastaava investointi, jonka edes taloudellisen kannattavuuden arv101m1seen neuvottelukunta ei ole uhrannut riviäkään. kitaan saman suuruiseksi taloudelliseksi piristysruiskeeksi saaristokunni lle. Luvun mielettömyydestä saa kuvan kun laskee, että jos kaikkia suomalaisia kohden tehtäisiin samansuuruinen investo111t1, loppusumma olisi 5 000 miljardia eli noin kymmenen kertaa Suomen vuotuinen bruttokansantuote. Näin saaristoasiain neuvottelukunnan tavoite nivoutuu laajempaan operaatioon. Saaristolaissa luetellaan 14 varsinai sta saaristokuntaa, (niistä neljä tosin vain viime vuoden loppuun saakka) joiden yhteinen asukaslu ku on vain 26 500. Mikko Niskasaari 13. Ministerit IsohookanaAsunmaa ja Rusanen soittivat kesäkuussa kuolinkelloja vapaille rannoille ja retkeilijöille, ja jos heidän tavoitteensa toteuti.1u, peli on menetetty 10 vuodessa. Neuvottelukunta ei ole vaivautunut laskemaan montako ihmistä ohjelman piiriin kuuluvalla alueella asuu, mutta luku on noin 30 000 henkeä. Siunatuksi lopuksi neuvottelukunta esittää ruusuisen arvion siitä, kuinka saariston tuhoaminen voitaisiin hoitaa Euroopan unionin rahastoilla. Vapaat rannat ovat nopeimmin hupeneva luonnonvaramme ja nyt valm istaudutaan kirjaimellisesti vi imeiseen taistoon lopuista rannoista. cohtalon hetket taa rantojen kaavoittamisesta ja ympäri stöministeriön valvontamahdollisuudet karsittaisiin minimiin. Kiista rakennuslain sisälSUOMEN LUONTO 8/94 53. Taloudellisesti mieletön Neuvottelukunnan laskelmissa 100 000 mökin rakentaminen maksaisi 30 miljardia markkaa. Ohjelman tekijöi ltä on unohtunut, että kansantaloudellisesti kyseessä olisi kuitenkin kustannus, 30 miljardin menoerä. löstä on kädenvääntö siitä, saako pieni osa väestöstä muuttaa kansallisomaisuutemme rahaksi ja sulkea loputkin rantamme vai säästetäänkö edes pääosa siitä vähästä, mitä on jäljellä. vsk. Seutukaavoitus on tähän asti ollut maakunnallisten liittojen tärkein lakisääteinen tehtävä, jonka ne ovat hoitaneet luonnonsuojelun osalta lähes poikkeuksetta huonosti. Kaikissa muissa LänsiEuroopan maissa rantarakentaminen on nimittäin kielletty. EU:n rahastojen ja tukiaisten väärinkäyttö ovat tosiasia, mutta silti on hyvin kyseenalaista, saataisiinko EU rahoittamaan rantojen tuhoamista. Neuvottelukunta esittää siten jokaista saariston asukasta kohden noin miljoonan markan investointia mökkirakentamiseen. Saaristoasiain neuvottelukunnan mielestä rannoillemme mahtuisi vielä ainakin JOO 000 mökkiä. Rakentaminen tuiMökkiä rakennetaan Kustavissa
Nyt olemme vaarassa menettää Simojoen lohen, joka on nykyisellään Itämeren lohikannoista sopeutunein ruskeaan humusveteen ", sanoo Eero Jutila. Vaikka Itämeri kuhisee lohta, villi lohi vetelee viimeisiään. Simo ja Ranua ovatkin aloittaneet jokensa elvyttämisen yhdessä Lapin vesija ympäristöpiirin kanssa. "Menetimme vastikään lohen ojitusten ja perkausten takia Pyhäjoesta ja Kiiminkijoesta. Laitoshoidossa kalojen perimä kuitenkin rappeutuu, ja lohet ovat luonnossa eläviä veljiään herkempiä ympäristömuutoksille, taudeille ja loisille. Kalastusmestari Juhani Rytilahden vatsassa on perhosia. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Luonnonlohi kan14 noista vastaavalla Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella on Simojoen kalanviljelylaitoksen li säksi villejä pikkukaloja Lautiosaaren laitoksella sekä tuottavia simojokisia emokaloja Taivalkoskella. Alice Karlsson Luonnonlohen on sa~ Simojoen lohikannan viimeisimmät edustajat uivat kalanviljelylaitoksella tietämättöminä omasta kohtalostaan. Lohijoki hiipui Vuosisata sitten Simojoki tuotti parhaimmillaan 60007000 kiloa punalihaista herkkua vuodessa. 1970-luvulla lohisaalis hupeni alle tuhanteen kiloon ja kymmenen vuotta sitten 200-300 kiloon vuodessa. Kunnat ovat tietoisia, että lohi houkuttelisi kalastajia paikkakunnalle. Simojoen luonnonlohien poikastuotanto on lähes nollassa. Onneksi kiinni saadut 800 pi kkukalaa ovat jo ohittaneet kriittisen vaiheensa ja suuri n osa niistä kasvaa aikuisiksi. Simossa olevan Simojoen kalanviljelylaitoksen hoitaja avaa vesialtaan kannen ja näen jotakin hätkähdyttävää: Simojoen viimeisimmät alkuperäisasukkaat. "Nykyisin Simojoelle ei enää juurikaan tulla lohen takia, pikemminkin vesistö tunnetaan harjuksistaan", sanoo Simon elinkeinoasiamies Keijo Ylitalo. Suomen kahdesta jäljellä olevasta Itämeren luonnonlohikannasta uhkaa ensimmäisenä mennä Simojoen lohi. Työllä ja tuskalla saatiin vielä tänä vuonna haalittua aitoja simojokisia laitokselle. vsk.. Ylitalon haaveena väikkyy kalakannan vahvistamisen lisäksi mm . kalastajien sekä kanootti retkeilijöiden palvelujen lisääminen. Toistaiseksi tilanne on siis hallinnassa
ovella. Simojoessa on lähes 300 hehtaaria poikasille soveltuvia alueita, jotka voisivat tuottaa noin 75 000 lohenpoikasta vuodessa. lähtien enää päässyt riittävästi Tänä keväänä Simojoen kutukaloja. Toinen teoria tutkimuslaitokselta. .ava hengähdysaikaa M74-ilmiö tappaa lohenpoikaset ruskuaispussivaiheen lopussa. Pyydyksiin jäävistä lohista yksi kymmenestä on luonnonkantaa, muut ovat viljeltyjä. Kymijokeen, joissa Nevan loUusi murhe oli kuitenkin jo hi on saatu lisääntymään. vsk. le olivat pääosin 1950-luvulla M74-ilmiön aiheuttajaksi tehdyt uittoperkaukset, jotka on arveltu ympäristömyrkkytuhosivat viidenneksen poijä, jotka kertyvät emokalaan kastuotannolle tärkeistä kossyönnösvaelluksella ja tappaki sta", sanoo tutkija Eero Juvat poikaset ruskuaispussivaitila Rii staja kalatalouden heen lopussa. luonnonmädistä kuoriutuneisLohikantaa on ylläpidetty ta poikasista on kuollut jo kalanviljelyllä ja rysäpyynnin kaksi kolmasosaa. Nyt sama vi ivästämisellä ja vi ime vuovitsaus näyttää kiirineen Suosikymrnenen lopulla näyttikin menlahdellekin, Vantaanja siltä, että tilanne ko1jaantuu. Näitä antioksidantteja on Sittemmin merikalastus Iiravinnossa ilmeisesti entistä sääntyi voimakkaasti , eikä jovähemmän, sillä lihan on hakeen ole 1970-luvun lopulta vaittu vaalenneen. Joessa on silti viime vuosiin asti syntynyt vain noin 10 000 poikasta. "Uitto liittyy karotenoideihin, joista loppui kuitenkin varsin pian lohen lihan punainen väri johperkausten päätyttyä." tuu. 18 lohijoesta on enää jäljellä 15. Kolme vuotta sitten iski poikasia tappava M74-ilKotijoesta miö, joka yhdessä voimaklaitoshoitoon kaan kalastuksen kanssa saattaa sinetöidä lopullisesti SiSuomen Itämereen laskevista mojoen lohen kohtalon. kuolevuus on hälyttävästi noussut, tänä vuonna merivaellukselle suuntasi enää muutama tuhat poikasta. Kolmen viime vuoden aikana SUOMEN LUONTO 8/94 53. Ensin perattiin "Ensimmäinen isku SimojoelSuomessa on noin 400 ammattimaista kalastajaa, joiden pääsaalis on lohi
Ruotsin päämini steri Carl Bildt o n sano nut, että Suomen toimet vaarantavat vapaan lohen Itämerellä. Itämeren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja niiden järkiperäiseen käyttöön Suomi sitoutui jo 1974 Gdanskissa solmitulla sopimuksella. Villin lohen pelastamiseksi avomeripyynti olisi lopetettava koko Itämerellä vähintään pariksi vuodeksi kaksi , Tornionja Simojoki, joilla on myös oma lohikanta. Tänä vuonna Suomi sanoutui irti kiintiöstä. Iijoen alk uperäinen lohikanta on laitoshoidossa, kun kotijoessa ei enää pystynyt elämään. Suuria saaliita Suomi antoi juuri lupauksen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, kun eduskunta hyväksyi kansainvälisen biodiversiteettisop imukse n kesäkuussa. Simon kunnan elinkei noasiamies on närkästynyt simolaisten kalastajien puolesta. " Kem ijoessa oli aikanaan Itämeren paras loh ikanta, joka menetettiin kokonaan kun joki rakennettiin 1948", pahoittelee Jutila. Se ei tarkoittaisi ollenkaan sitä, että kalastus lopahtaisi. " Nyt ei puhuta Iohimääristä, nyt kalastetaan", sanoi Pesälä heinäkuussa Reposaareen kokoontuneille kalastajille. Myös Jutila puoltaa kalastuskieltoa. Puoli vuotta kieltoja "Jos vain joku tietäisi millä luonnonlohi varmasti saataisiin säilymään Perämerellä niin toki sellainen keino otettaisiin käyttöön", sanoo erikoissuunnittelija Harry KaasuOMEN LUONTO 8/94 53. Yleissopimusta valvomaan perustettiin Kansainvälinen Itämeren kalastusko16 Perämeren tutkimuslaitoksen työntekijät pyydystävät mereen pyrkiviä poikasia eli smoltteja. Lohi kiristää tunnelmaa kansainvälisestikin. Myös Ruotsin luonnonvarainministeri on ilmaissut huolensa lohen kohtalosta. Lohenkalastajat saavat nykyisin avomereltä Pietarin kalansaaliita. Luonnonkantajoissa pitäisi pyynti kieltää kokonaan. "Si mojoen suulla oli parhaimpana pyyntikautena lohenkalastus kielletty, mutta avomerellä saivat uida jos jonkinlaiset ajoverkot, siimat ja loukut." "Lohi on aina noussut Simojokeen ja Simon merialueella on aina ollut lohenpyytäjiä. "Jokee n on päästettävä paljon lohi a", Jutila painottaa, "sinne pitäisi saada kymmenen kertaa nykyistä enemmän emokaloja, jotta pysyttäisiin tällä tasolla kuin nyt ollaan." Kiintiöistä viis Simojoen edustan lohestuskielto ei pitänyt. Yhden istukkaan hinnaksi on arvioitu 1020 markkaa. Merivaellukselle pyrkiviä luonnonlohen poikasia oli tänä vuonna huolestuttavan vähän. "A vomerikalastajat ne lohet vievät, eivät jokisuissa pyytävät." Tehokas kalastus on luonnonlohelle kohtalokasta, sillä pyydykset eivät valikoi , saaliissa on aina myös villiä lohta mukana. Kaikkiaan Suomi istuttaa Itämereen vuosittain noin kaksi mi ljoonaa vaellusikäistä poikasta, jokiin päästetään lisäksi miljoona jokipoikasta. Ei lohi sen takia ole loppunut, että siinä on pyydetty", hän lataa. Mittauksen ja punnituksen jälkeen lohenpoikaset pääsevät jatkamaan matkaa. "Siinä on syy si ihen miksi meillä o n niin vähän lohikantoja. Siitä huolimatta maaja metsätalousmini steri Mikko Pesälä antoi kyytiä Itämeren kalastuskomission lohikiintiöille. Jo viime vuonna suomalai set häiriköivät kalastamalla reippaasti yli sallitun määrän. Lohitutkijat pitivät ratkaisua riittämättömänä mutta tyhjää pare mpana. " Pitkissä oikeustaisteluissa lohiparka sai mennä." "Ruotsalaiset lähtivät siitä, että ensin hoidetaan kompensaatioasiat ja sitten vasta ryhdytään oikeustaisteluihin , mutta Suomessa tehtiin juuri päinvastoin", Jutila suree. Kymijoki, Kokemäenjoki , Oulujoki , Kemijoki, kaikki suurimmat luonnonkannat on menetetty." Nyt kalastajille istutetaan pyydettävää hiki hatussa ja lohenkalastus on täysin riippuvainen kalanviljelylaitoksista, yli 90 prosenttia lohi saaliista on istutuskalaa. "Lohen luonnollinen vaisto rekisteröi reitin istutuskohdasta lähtie n ja kala palaa siihen takaisin oli se sitten järkevä paikka tai ei." Simojoen lohen suojelemiseksi joen edustalla oli lohestus kielletty tänä vuonna kesäkuun puolestavälistä heinäkuun puoleenväliin. Jos kalat ovat kasvaneet laitoksessa, ne palaavat paikkaan, johon ne on istutettu. missio, joka antaa vuosittain lohikiintiöt sopimusosapuolille. Pääministeri Esko Aho myötäili Pesälää ja vakuutteli heti perään pohjoismaisessa pääministeritapaamisessa, että Suomi pitää huolta )ohesta määräaikaisilla rajoituksilla kiintiöiden sijasta. "Jos halutaan olla varmoja että luonno nlohi säilyy, niin kalastus on lopetettava mere llä. Kalathan ovat pyydettävissä jokisuilta ja niistä joista, joiden kanta kestää pyynnin." Yaelluskalat ovat uskollisia kotijoelleen. Itämeren Kalastuskomi ssio aikoo käsitellä lohestuskieltoa syyskuussa Varsovassa. Kansainvälinen tutkijoista koostuva merentutkimusneuvosto on ehdottanut, että lohenpyytäjät siirtyisivät jokisuulle ja jokiin . Esimerkiksi Merenkurkussa ja Selkämerellä suomalaisten lohi saalis on noin nelinkertaistunut vuosikymmenessä. vsk.. Asetusta tulkittiin omavaltaisesti ja pyydyksiä oli ran nikolla lähes entiseen malliin, tosin niitä nostettiin rannallekin poliisivoimin . Simojoenkin lohista palaa nykyisin kotijokeensa vain joka sadas
"Lohenkalastusta pidetään hengissä täysin keinotekoisesti", Kaasinen myöntää. Istutusten suuntaaminen jokiin, joissa ei ennestään ole lohikantoja, tarjoaisi myös virkistyskalastajille uusia mahdollisuuksia. Lohestajien rehellisyydestä ollaan monta mieltä. Lisäksi on pyydyksiä koskevia kieltoja. Säätely on kohdistettava olennaisiin ...J ?. Pohjanlahden lohen tärkeimmät syönnösalueet ovat Gotlannin ja Bornholmin syvänteiden ympäristössä. Tutkijoiden mukaan keino on jo olemassa: luonnonkantoihin kohdistuva kalastus on lopetettava koko Itämerellä ja kantaa on tuettava istutuksin, kunnes se on elpynyt. Kuva Tenojoelta. Luonnonlohi häviää Simojesta ja myös Tornionjoesta vielä tällä vuosikymmenellä, jos avomeripyynti saa jatkua ennallaan. " lstutusmäärät ovat niin suuria, että kala haaskaantuu, jos sitä ei saa pyytää. "Jos eivät määräaikaiset rajoitukset avomerellä tepsi niin sitten on keksittävä jotakin uutta." Kestämätöntä kalastusta Lohen avomerikalastusta on tuettu istutusten lisäksi lainojen korkotuella ja valtio on mukana vakuutuskorvauksissa. Norjalaisen lohen tuontia on myös rajoitettu . §: iii Ö< kohtiin." Simojoen edustan kuukauden mittainen kalastuskielto oli Havun mukaan juuri sellainen oleellinen kohta. Havaintojen mukaan kutujoissa ei kuitenkaan millään muotoa ole tungosta. " Ei Suomen kiintiö täyty lähellekään tällä vauhdilla", hän uskoo. Keväällä lohet pyrkivät kotijokeensa kutemaan. Nythän meillä jo rajoitetaan avomerikalastusta keväällä viikon jaksoissa ja rannikolla vyöhykkeittäin, yhteensä kalastus on kielletty jopa puolen vuoden ajan. Varmuuden tuo vasta ensi kevät, jolloin lohenpoikasten on aika kuoriutua. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Lohisaaliin seuranta perustuu kalastajien omiin ilmoituksiin, jotka maaseutuelinkeinopiirit kokoavat. Luonnonkantajoki ,L...; Joesta on luorinonr kanta hävinnyt Suomen Itämereen laskevista lohijoista ovat enää jäljellä Tornionjoki ja Simojoki. Nyt pitäisi sitten joissa lohenpyrstöjen huiskia. sinen maaja metsätalousministeriöstä. Havu vakuuttaa ministeriön tahtoa Tornionjoen ja Simojoen lohen pelastamiseksi. Kalavale vai ei. "Sitä paitsi kohtuullisin kustannuksin seurantaa on mahdotonta järjestää muutoin ." Havu ei lämpene täydelliselle avomerikalastuksen kiellolle. "Suomelle maksaisi kuitenkin aika paljon ostaa ammattikalastajat pois mereltä, eikä sellaista poliittista tahtoa ole nyt näkyvissä." Kaasinen korostaa Itämeren veden laadun parantamista kalastuksen kieltämisen sijasta. 17. Kaasinen uumoilee, että Suomen tänä vuonna räätälöimillä ajoitetuilla kielloilla on ollut merkitystä, sillä heinäkuun puoleenväliin mennessä Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella oli kalastajien ilmoitusten mukaan saatu lohta vasta 200 tonnia. "Myrkyt pitäisi saada merestä pois." Useiden asiantuntijoiden suulla on kuitenkin vakuuteltu, että nykyinen lohipolitiikka on kestämätöntä. Maaja metsätalousm1111sten on osastopäällikön Seppo Havun mukaan näyttöä ilmoitusten epäluotettavuudesta ei ole. Suomen puolitoista miljoonaa harrastajakalastajaa pyytäisi varmasti innolla luonnonlohta kotimaisista joista. vsk. "Jos nyt ei kalastusta estetä, niin kohta loppuu lohi , ja sitten loppuu myös koko kalastus eikä kenelläkään voi olla oikeutta siihen", Havu vastasi simojokisten purnauksiin. Kalaturismi toisi myös jokivarsiin matkailutuloja ja työpaikkoja. Jos joki onpadottu, kalat jäävät pyörimään jokisuulle
Pienen ja karun keidassuon rimmet ja jänteet kiersivät sitä samalla tavoin kehässä kuin Kaakkurinrimmet ympäröivät SUOMEN LUONTO 8/94 53. Muistelin erästä aukealle nevalle poikkeuksellisen uijaana piirtyvää kuusisaarta Ranuan Lapiosuolla, jossa hiihtelin kauan sitten. Voisiko rimpien suojassa piileksiä ennennäkemättömän vartevia ronipetäjiä ja aarniokuusia. Koska tuulten kinostama hanki kantoi suksen aukealla muttei metsässä, ja koska olin väsynyt ja edessä pitkä taival, saari jäi tutkimatta. Koska esi-isämme oli vat jo vuosituhansia ropeloineet vesistöjen rannoilla luomakuntaa tarkoituksiinsa, minua kiehtoi ajatus, että luonnontilaisimmat ja täydellisimmät aarniometsät löytyisivät pohjoisten aapasoiden suosaari sta. Muistin sopukoista pulpahti upeita maisemaja leiripaikkamuistoja, epätodellisen runsaita mustikkamättäitä ja päällimmäisenä kymmenet ampuja nuolihaukan pesät. vsk.. Teksti ja kuvat: Jorma Luhta Aarniosaarten luntoa Löytyykö syrjäisten avosoiden kangassaarista täydellinen aarniometsä. Retkeilin taas pohjoisilla aavoilla tutkaillen niin uusia kuin ennestään tuttuja metsäsaaria toiveena tavoittaa täydellinen, ennennäkemättömän vartevien puujättiläisten täyttämä aarniometsä. Uuden suokauden al18 kaessa pinnistelin mieleen muistikuvia sadoista ja taas sadoista rimpisoiden piirittämistä metsäsaarista. Vanha epäilykseni piti kuitenkin paikkansa: pienialaisiin, muutaman tai edes muutaman kymmenen hehtaarin suosaariin ei kasva kai·kkein suurimpia havupuita. Olin porskutellut seitsemänkymmenluvun melkein tauotta maan syrjäisimmillä suoseuduilla; sen jälkeen mielenkiintoni suuntautui vuosikymmeneksi Kainuun korpimaille. Sekä häilähdys epäilyä: aarniometsäkokemukseni tulivat Raja-Kainuun salonsirpaleista, ehkäpä olin keskittynyt väärien asioiden tarkkailuun. Viisitoista vuotta myöhemmin seikkailin toukokuussa tul vivan Lapioojan yli samaiselle saarelle
vsk. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Saari tarjoaa ruokaa ja piilopaikkoja myös peitteisen metsän linnuille kuten metsolle. 19. Simon Lumiaavan itälaidalla kohoaa kaunis pyöreä kuusisaari, jonka sisänäkymät ovat hyvin tyypillisiä näiden kulmien vähille luonnontilaisina säilyneille suosaarille. Myrskyjen · harventamien kuusien lomasta työntyy koivuja, haapoja ja pihlajia, lahoavaa puuta on runsaasti ja mustikkasadot ennätysmäisiä kesästä toiseen
Sodankylän Koitelaisenkairassa on havahduttavan luonnonti laisia kolkkia vastakohtana maastoajoneuvojen, liian suurten poroka1jojen ja turismin muokkaamille Lappimme selkosille. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Takavuosina Mantan ja Sirkan nimipäivien kunniaksi puhallelleet tuulenpuuskat ja niitä ennen luvuttomat myrskyt olivat rojauttaneet satamäärin tukkipuukuusia ennen aikojaan tantereeseen. Soiden metsäisistä saarekkeista monet kasvit ja eläimet löytävät piilo paikan 20 Pudasjärven Karhusuon Jouttensaarta. Olihan tämä kohosuon keskipiste kiistatta komea, mielenkiintoinen ja sisälsi runsaasti maassa lahoavaa puuta, muttei aarniokuusikon hämärätunnelmia. Koitelaisenlehdossa ja Koitelaistunturin kupeilla sojotti täydellisiä mäntyaarnioita, mutta yksinäisten suosaarien puusto oli harvaa ja kituliasta hieskoivumänty -sekaPieni, lehtevä kovan maan saari Pelkosenniemen Sudenvaaranaavan etelälaidalla juhannusyönä. vsk.. Kuikuttava palokärki lenteli aukeitten yli kaukaa Tervonkankaalta hakkaamaan saarenkumpareen lahopuita. Jossakin Ison-Ki viaavan takaisessa paj urytelikössä koin voimakkaan tunteen, ettei tähän ole ennen minua sulan maan aikana milloinkaan ihmisjalka astunut ja kulun yhä vaikeutuessa aloin katua omi akin askeleitani