Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. vesilintujen vatsoihin ja tappavat uhrinsa, pitää korvata teräshauleilla. Monien metsästäjien asenteet ovat sellaiset, ettei heitä pitäisi päästää luontoon ollenkaan, ei ainakaan aseistettuina. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh. Tyhjien viinapullojen ja muovisten makkarakääreiden maastoon jättäminen on vahingoista vähäisimpiä. vsk.. Eräät pyyntimenetelmät ovat erittäin raakoja. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. SUOMEN LUONTO Metsästyksessä on paljon epäkohtia Ollaanpa metsästyksestä mitä mieltä hyvänsä, kiistatonta on että siinä on kosolti epäkohtia. Polttaviin pihteihin jäänyt eläin voi joutua jopa vuorokausien mittaiseen kärsimyskamppailuun; elävänä pihdeistä pääsee vain järsimällä jalkansa poikki. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 654 198 Ilmestyy 21.11. Vielä lainsuojattomat Raudat ovat raaka, keskiaikainen pyyntitapa. Tilaushinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Ne eivät myöskään valikoi uhriaan. Joka vuosi ammutaan rauhoitettuja lintuja, kuten haikaroita, joutsenia ja petolintuja. 30.01. 19.12. Esimerkiksi lehtokurppa, taivaanvuohi ja jänkäkurppa on rauhoitettava kokonaan, samoin uhanalainen lapasotka sekä sisävesillä uhanalaiset mustalintu ja pilkkasiipi. Tavi on jäänyt piisaminrautoihin. (90) 642 88 1 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 14.11. 20.12. Myrkylliset lyijyhaulit, jotka luonnossa joutuvat ravinnon mukana mm. Myös myrkkysyötit tulee kieltää; ne tuottavat tarpeetonta tuskaa eivätkä myöskään valikoi uhriaan. On häpeällistä, että pyynti lähinnä keskiaikaisiin kidutusvälineisiin verrattavilla jalkaraudoilla on edelleen sallittu. Tämä johtuu osittain silkasta piittaamattomuudesta ja junttimaisuudesta, osittain alkeellisesta laj intuntemuksesta ja syyhyävästä liipasinsormesta. Jlmestymisaikataulu No 9 10 1 Aineisto toimitukseen 18.10. Varmasti metsästäjissä on vastuuntuntoisia luonnossaliikkujiakin, mutta aivan liian paljon on pyssymiehiä, jotka menevät metsälle vain mesoamaan ja tuhoamaan. Säästötilaus 232 mk. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Metsästettävien lajien määrää on karsittava
Ulkomailta ......................................................................... 18 Ahvenanmaa on pienin maakuntamme, karu ja merellinen, rehevä ja mannermainen Manner-Suomesta sinne matkustaa vähän kuin ulkomaille. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Luonto hyötyy ajonopeuksien alentamisesta Liikenneministeriön esitys alentaa talviaikaisia nopeuksia on herättänyt kiivasta vastustusta. 8 Metsästys on veristä leikkiä, Veli-Risto Cajander ........ Kuulusta lohi joesta ovat jäljellä enää muistot. .34 Suomen mahtavin virta on valjastettu ihmisen hyvinvoinnille. 40 Mielipiteitä, keskustelua .................................................. Kerrankin liikenneministeriö on luonnon asialla, tosin tahtomattaan. Luonnonsuojelun kannalta räikeä epäkohta on paikallisten asukkaitten oikeus metsästää Lapin ja Oulun läänin kansallisja luonnonpuistoissa ja soidensuojelualueilla. Mihin suomalaisilla on kiire. Pohjois-Suomessa on aivan riittävästi tavallisia valtionmaita metsästäjille. Ja yhä useampi pääsee ylipäänsä perille, kun pahat onnettomuudet ovat vähentyneet. Siitä huolimatta jenkit ehtivät hyvin. Pelkillä katalysaattoreilla luontoa pilaavia pakokaasuja ei voida vähentää riittävästi, koska autojen ja ajokilometrien määrä lisääntyy koko ajan. Erityisen tärkeä merkitys on suurilla suojelualueilla, sillä ne voivat toimia leviämiskeskuksina, joista riistan ylijäämä siirtyy ulkopuolelle. Suolauksestahan ei juuri muuta etua ole kuin se, että talvella voidaan ajaa yhtä kovaa kuin kesällä. Ympäristöllemme 80-90 kilometrin kattonopeus ympäri vuoden olisi erinomainen asia. 38 Haisla-intiaanit kamppailevat vanhan asuma-alueensa, arvokkaan sådemetsän, säästämiseksi hakkuilta Kanadassa. Rajoituksia on väitetty täysin joutavanpäiväisiksi. Esimerkiksi metsille haitalliset typenoksidipäästöt kasvavat yli kaksinkertaisiksi kun vauhti nousee 80 kilometristä 120 kilometriin tunnissa. ..43 Kirjoja ................................................................................ Ensoa odottaa mehevä metsäriita, Anne Brax .............. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. .14 Itärajallamme Ilomantsissa aukeaa komea Koivusuo, josta on säästynyt palanen turvetuotannolta luonnonpuistona. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. .50 Rauhoitusmetsän avohakkuu ........................................... Tämä on kansainvälisesti aivan outoa ja alentaa suojelualueittemme arvoa. 50. Metsästyksen kieltäminen suojelualueilla on myös metsästäjien etu. 3. vuosikerta 8 • 1991 lajit, kuten mustaja räkättirastas, närhi, naakka, korppi ja harakka, pitää saattaa lain suojiin vaikkeivät riistalajeja olekaan. Talviaikaisten ajonopeuksien laskiessa myös teiden suolauksesta voidaan ainakin suureksi osaksi luopua, jolloin pohjavesien pilaantumisvaara vähenee. vsk. Kokonaan keskustelusta syrjään on kuitenkin jäänyt niiden merkitys ilmansuojelulle. .10 Puheenvuoro metsästyksen pimeistä puolista. Metsästys ei kerta kaikkiaan sovi luonnonsuojelualueille; ristiriita on sovittamaton. Metsästäjät häiritsevät paukuttelullaan eläimiä ja roiskivat luontoon myrkyllisiä lyijyhauleja. Täysin metsästykseltä suojatut alueet takaavat sen, ettei riistakantoja veroteta liikaa. 13 Koivusuo elää, Heikki Kokkonen .................................... Kotimaasta ........................................................................... Korressa keikkuu pieni hiiri, Heikki Willamo ................................................................. .30 Vajaat kymmenen grammaa elämänvoimaa tulitikun mittaisessa ruumiissa on maailman pienimmällä jyrsijällä, vaivaishiirellä. .46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Etelä-Karjalan maakuntakukka: Päivärinteen karvajalka ................................................ Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei liikenneministeriön esitystä paheksuvassa pääkirjoituksessaan millään tavoin viitannut ympäristönäkökohtiin, vaikka ne ovat erittäin keskeisiä. .49 Summaries of the Main Articles ....................................... Ajonopeuksien alentamisen etu on se, että ne vähentävät välittömästi kaikkien autojen päästöjä. Mutta ennen kaikkea luonnonsuojelualueet ovat oivallisia paikkoja opetella nauttimaan luonnosta ilman asetta. 44 Kysy luonnosta ................................................................. Kuohuvasta kuohituksi, Keijo Nevaranta .................... .5 l Kansikuva Heikki Willamo on kuvannut vaivaishiiriä ja seurannut niiden karsien varassa keikkuvaa elämää, katso sivuilta 30-33. Maakunnat tutuiksi: Ahvenanmaa Maa Myrskyluodon takana, Antti H alkka ja Seppo Vuokko .................................................................... Autojen luvatu~sa maassa Yhdysvalloissa on pitkään ollut 60 mailin (noin 90 krn/t) kattonopeus. Maalämpö vastaan villasukat, J lkka Pitkänen .............. Myös häkäja hiilivetymäärät lisääntyvät selvästi
Taistelun jäljet Talaksella Talaskankaan puolesta käytiin taistoa pari vuotta sitten, kun metsähallitus aikoi hakata alueen normaalina talousmetsänä talvella 1988. Tienpenkat kuuluvat kauneusja liikenneturvallisuussyistä niiton piiriin. Joukko luonnonsuojelijoita, Talaksen ystävät, alkoi vastustaa hakkuita, samoin Suomen luonnonsuojeluliitto ja eräät biologit. Savonlinnan idänkurhot kasvavat kaupungin itäpuolella maantien ja hautausmaalle johtavan sivutien poskessa. Toisaalta todetaan energian säästön olevan välttämätöntä, toisaalta todetaan että ''yhteiskunnan hyvinvointitavoitteiden mukainen energiantarve tulee tyydyttää". Karhukin Talaksella tallustelee. Raportin mukaan uutta voimalaitoskapasiteettia on varauduttava rakentamaan 1990-luvun jälkipuoliskolla noin 3000 megawattia ja vuoteen 2010 mennessä vielä 2000 megawattia. Ympäristölautakunta kaavaileekin nyt alueen merkitsemistä kevyellä aidalla tai Idänkurho on vaatimaton, keltamykeröinen, kaksivuotinen kasvi, joka siemennysvaiheessaan muistuttaa takiasta. Näillä alueilla on runsaasti lahoja lehtipuuta, jota monet kololinnut ja hyönteiset tarvitsevat. Jaoston kuudesta jäsenestä neljä jätti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Eräät parhaimmista aarnialueista saattavat jäädä alueen ulkopuolelle, kuten Kanervikkokankaan eteläosa, Heinosenaho ja Otanmäen kaakkoispuoli. Yleensä harvinaiset kasEnergiapolitiikan neuvosto jätti riitaisan ehdotuksen Parlamentaarinen energiapolitiikan neuvosto on jättänyt ehdotuksensa Suomen lähivuosikymmenien energiastrategiaksi. Uhan;tlaisia hyönteisiäkin on parikymmentä lajia, joukossa Suomesta kadonneeksi luultu raitalasisiipi ja harvinainen aarni-ihrakuoriainen. Ympärillä ovat metsäkoneet mellastaneet. Kauniita kukkia uhkaavat poiminta ja siirto, vähäpätöisen näköiset kasvit saatetaan tallata tai jopa niittää, kuten erittäin uhanalaisille idänkurhoille tapahtui tänä ja viime kesänä Suomen suurimmalla esiintymispaikallaan Savonlinnassa. Ongelmana on kuitenkin, edistääkö aitaus ilkivaltaa kasveja kohtaan. vsk.. Kahden vuoden selvityksissä on löydetty alueen sammalista, jäkälistä ja kääväkkäistä 15 uhanalaista lajia, esimerkiksi aarniluppo ja harjasorakas. Lakiesitystä ei ole vielä jätetty eduskunnalle. Kymmensivuinen ehdotus on ristiriitainen. KOTIMAASTA Talaskankaalla on säästetty ikimetsäsaarekkeita vain suojeltavilla alueilla. Talaskangastyöryhmän esityksen pohjalta valmistui tammikuussa 1990 lakiesitys 4 Talaskankaan suojelualueen perustamisesta vajaan kahden neliökilometrin suuruisena. . Reija Heinonen Idänkurhot matalaksi Kasvien suojeleminen on usein hankalaa. Myös Mikkonen ja Gyllenberg suhtautuvat kriittisesti suurvoimaloiden rakentamisSUOMEN LUONTO 8/91 50. Pulmana on se, kuinka rajata suojelualue Oulun läänissä. Talaksen luonto on vaihtelevaa, kuusi-koivumetsät, mäntykankaat ja suot muodostavat mosaiikin. Lakiesityksen mukaan luonnonmukainen metsänhoito sallitaan Talaskankaan alueella. Puolet tarpeesta saataisiin vesi-, tuulija turvevoimasta, teollisuuden vastapainevoimasta ja kaupunkien lämmitysvoimasta. Ydinvoimaan neuvosto suhtautuu myönteisesti, koska ydinvoimalat eivät tuota rikki, typpieivätkä hiilidioksidipäästöjä. Alue kuuluu kaupungille, mutta niitosta vastaava ulkopuolinen urakoitsija on nyt jo toisena kesänä katkaissut epähuomiossa paitsi rikkaruohojen, myös idänkurhojen varret. Tällä hetkellä Talaskangas on surullista nähtävää: lähestulkoon kaikki, mitä ei ole kaavailtu suojeltavaksi, on hakattu. Termiä ei ole määritelty lakiesityksessä mitenkään, ei myöskään sitä, missä luonnonmukaista metsänhoitoa on tarkoitus toteuttaa. Näiden alueiden kohtalo riippuu aarniometsäkartoituksesta, jossa selvitetään puuston monimuotoisuus, lahopuun määrä ja suojeluarvo. Asiantuntijoina on toiminut voimayhtiöiden, teollisuuden ja ympäristöministeriön edustajia. Talaskankaan pohjoisosa, Sopenmäki, oli säästynyt hakkuilta 40 vuoden ajan, jotkut kohteet olivat jopa 70 vuotta vanhoja. Neuvotteluja asiasta on käyty, mutta tulokset eivät ole vielä selvillä. Ympäristön metsiin verrattuna Talaskankaalla on selvästi enemmän harvinaisia kasvija eläinlajeja. Se on tarkoitus määritellä hoitoja käyttösWl1111itelmassa, jonka laatiminen voidaan · aloittaa vasta sitten kun laki suojelualueesta on hyväksytty. •Tästä syystä alueelle oli muodostunut luonnonmetsää, jossa viihtyvät aarnialueille tyyppilliset lajit. Neuvosto katsoo Suomen tarvitsevan uusia suurvoimaloita, mieluiten ydinvoimaloita. Energiaveroja pitää asettaa mutta vasta kun muutkin maat tekevät sen. He toteavat suurvoimalahankkeiden olevan tarpeettomia, koska Suomella on energiantuotannon ylikapasiteettia ja eriasteisia suunnitelmia on vireillä noin 7000 megawatin edestä. paaluilla. Loppu on katettava lauhdutusvoimaloilla tai sähkön tuonnilla. Nurmen ja Krögerin yhteinen paperi on lffeies täydellinen vastaehdotus esitykselle. Ehdotuksen on valmistellut energianeuvoston kuusihenkinen strategiajaosto: Puheenjohtaja Erik Olander (kok), Antero Kekkonen (sdp), Markku Nurmi (kesk), Sirkka-Liisa Mikkonen (vas), Ulrika Gyllenberg (rkp) ja Jouko Kröger (smp). Vain pienet metsäsaarekkeet antavat illuusion ikimetsistä
Aikaisemmin kurho on ollut yleinen kaskikulttuurin ja metsälaidunnuksen alueilla eteläisessä Hämeessä ja Savossa. Juhantalon mukaan poissaolo johtui " tilanpuutteesta' '. "Yritimme päästä mukaan, mutta meitä kiellettiin tulemasta, koska tilaisuuden järjesti kauppaja teollisuusministeriö, ei energianeuvosto" , kertoi Markku Nurmi jälkeenpäin. ._ .. OJann Myi hti 100 • oisten • • Noki., Alasenlahti 60-70 • rsumajärvi 220 Parikkalan_ Slkal ti 150 Aslkkalan Våikay 100-150 Lammin KuohlJärvl,• tJ OrmaJärvl Ja TakaperolsJärvl 100 La• • Artjärven Säyteenlahtl Ja VllllkanJärvl 150-200 Tenholan Bölsviken 200 Useat luontopiirit ja muut yhteisöt järjestävät syksyisin joutsenretkiä hyville kokoontumispaikoille. Pohjanlahdelle kerääntyy lähinnä Pohjoisja KoillisSuomen lintuja, etelärannikolle Eteläja itä-Suomessa pesineitä sekä rajan takaa tulleita joutsenia. Nurmen mukaan strategiajaoston työskentely oli epädemokraattista; äänestämiseen ei annettu mahdollisuutta ja sihteeristö kirjoitti pohjapaperit mielensä mukaan. Anne Brax SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk. Idänkurho pitää auringosta ja viihtyy valoisissa lehtija sekametsissä. Pikkujoutsen on kuin pienempi, hieman hanhimainen painos laulujoutsenesta. Pikkujoutsen ei pesi Suomessa, mutta se kuuluu säännöllisiin läpimuuttaJllll. Kurhoesiintymän ylle kasvavan vesakon kimppuun käydään tästä lähtien niittokoneen sijaan vesurilla, Cederqvist lupaa. Väli Haukiputaan saaristoSiikajoen edusta 3200 Porin Yyteri, Preiviikinlahti Ahvenanmaalla hajanai useita satoja ~ I) I Kajaanin Kivijärvi 100 • • Kuhmon OntoJo · Kokkola, Rummel-Harbodan 600-700 stasaari, 'låssarinlahtl 200 ) Kangasniemen VUO)alahti 100 ~ .klonaln t vinllnnan aapalahti 50 Hämeen~ • -...1""170 K ·· ··· M h , _ _ _..,ä Ki...,k . Otamme mielellämme vastaan tietoja kartasta puuttuvista, vähintään 50 laulujoutsenen kokoontumispaikoista, Pekka Hänninen 5. Parikkalan Siikalahdella, Savonlinnan Haapalahdella, LiminganSyys-lokakuussa joutsenet alkavat kerääntyä pesimälammiltå ja -rimmiltä suurempiin avoinna pysyviin vesiin ja lopulta meren rannikoille ruokailemaan ja lepäilemään. Eduskunta keskustelee energiapolitiikasta marraskuun alkupuolella, kun hallitus antaa sille asiasta selonteon. Eriävien mielipiteiden jättäjät eivät olleet esittelemässä raporttia tiedotustilaisuudessa, jossa puhetta johtivat ministeri Kauko Juhantalo ja ylijohtaja Taisto Turunen KTM:stä. Parhaille levähdyspaikoille saattaa kokoontua satoja, jopa tuhansia joutsenia. Ulla Kokko tarpeeseen, erityisesti ydinvoimaan. Pikkujoutsenella on vain vähän keltaista nokan tyvellä, laulujoutsenella keltainen alue työntyy kiilana kohti,nokan kärkeä. KOTIMAASTA Joutsenlahdet täyttyvä Suurimmat laulujoutsenten kokoon tum is paikat sijaitsevat Perämeren pohjoisosissa, jonne kerääntyy ainakin viisituhatta joutsenta. Useassa kohteessa mm. Kyseessä oli hänen mukaansa perin inhimillinen erehdys, joka ei enää toistu. Laulujoutsenen nokan tyvi on keltainen, kyhmyjousenella se on punainen ja nokan päällä on selvä, musta kyhmy. 200 uun a11an1arven a na_ ,_ ,,. Etelärannikon joutsenpaikoilla on laulujoutsenen lisäksi kyhmyja pikEnontekiön Sotkajärvi 60 Muonion Muonlojl rvi 60 Pellon Pellojärvi 100 Tomiojoen Karunkijärvi 800 • Ranuan Portimojärvi hdella ja Han'Oniemen Svanvi·ssä on lintutorni. kujoutsenia. Yhtäkkiset pakkaset saavat aikaan joukkorynnistyksen merelle. Oheisen kartan tiedot on saatu lähinnä eri maakuntien lintutieteellisten yhdistysten puheenjohtajilta, joita Suomen Luonto kiittää avusta. Hyviä !epäilevien joutsenten tarkkailupisteitä on myös muualla länsirannikolla, etelärannikolla ja sisämaassa. Sisämaan linnut liikkuvat usein pikkuparvissa seikkaillen järveltä järvelle tai pysyvät tyystin pesimäpaikoillaan. Laulujoutsen ui ylväästi kaula suorana, nokka hieman yläviistoon, kun taas kyhmyjoutsen pitää kaulaansa usein loivasti kaarella ja katselee vienosti hieman alaviistoon. Sen jälkeen hallitus alkaa käsitellä voimayhtiöiden hakemusta uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Kannattaa siis seurata ilrrioituksia lehdissä. Ahojen häviäminen ja avointen metsien puuston ja pensaiston tiheneminen ovat vieneet idänkurhoilta sopivat kasvupaikat; sitä tavataan enää viideltä kasvupaikalta. viesiintymät halutaan pitää salassa. Kaupunginpuutarhuri Lasse Cederqvist on pitänyt urakoitsijalle puhuttelun ja uskoo kurhojen saavan olla ensi kesänä rauhassa ilman merkitsemistäkin
Uusi tekniikka, joka toimisi keittiössä, on liian kallista asentaa valmiseen rakennukseen'', Erja Mähönen valittaa. Ravintola-asiakkaiden ruoantähteitä possuille ei tarjoilla, koska lautasilla on usein harnmastikkuja ja lautasliinoja, jotka ovat huonoa palan painiketta. Tämän lämpötilan alle ei saa mennä; pitkän kokemuksen perusteella tiedetään jo yhdenkin asteen laskemisen aiheuttavan valituksia. Energian säästämiseksi hotelliin asennettiin alunperin SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk.. Miksi en yrittäisi tehdä samaa työpaikallanikin?" Erja alkoi pohtia. ''Olen aina kotona ollut pihi ja pannut talteen kaiken uudelleen käytettäväksi kelpaavan. Kun merkintöjä ei ole, on mahdotonta tietää millaiseen käyttöön mikin mehukanisteri, etikkapullo tai kääremuovi kelpaa. Possut iloitsevat varmasti hotelli Presidentin ruoista. jokin kierrätyskelpoinen materiaali. Vain muovinkeräys puuttuu Erja Mähönen ryhtyi pihiksi työpaikallaan jo ennen selvityksen valmistumista: pisti kuntoon paperin ja pahvin, lasitavaran, ruoantähteiden sekä ongelmajätteiden keräilyn. " Siivoojat noukkivat pullot roskakoreista ja vievät käytävissä oleviin välivarastoihin." Hotelli on tehnyt sopimuksen sikalan kanssa ruoantähteiden toimittamisesta. Keittiön possunruoka-astiassa on täysin koskematonta, keittiössä yli jäänyttä ruokaa: munakokkelia, herkkusieniä, vihanneksia. Jos ei muusta, niin ainakin tästä syystä hotellija ravintolaalan pitäisi alkaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin. Kuljetukset voisi tietenkin hoitaa yhdessä joidenkin muiden yritysten kanssa", Erja Mähönen miettii. Alkoon menevät lasipullot on kerätty Mähösen mukaan tarkasti talteen aina, mutta nyt kerätään myös kaikki muu lasitavara, muun muassa hotellihuoneiden minibaaripullot. ''Paperinkeräys ei maksa hotellille, mutta ei myöskään tuota mitään. Pekka Pärssinen hallitsee suurta keittiötä, jonka energiankulutuksen pienentämiseen annetaan ohjelmassa neuvoja. Hotelli Ramada Presidentti Helsingissä on Suomessa edelläkävijä; sen energiansäästöja ympäristönsuojeluohjelma on juuri valmistumassa. Muovinkeräys on järjestämättä ja suuri ongelma. Hotelliasukas palelee herkästi Presidentin hotellihuoneissa on keskimäärin 21 astetta lämmintä. Pahvimursketta kertyy kuukaudessa noin tuhat kiloa Paperinkeräys Oy:hyn toimitettavaksi. Keittiössä to1m1S1 esimerkiksi uusi, Ruotsissa keksitty ja Suomessa valmistettu kiinteäkennoinen järjestelmä, joka sieppaa yli 90 prosenttia lämmöstä takaisin. "Yritimme ottaa tuuletusilman lämmön talteen keittiössäkin, mutta talteenotin meni tukkoon rasvasta. KOTIMAASTA Hotellit ja ravintolat saavat omat ympäristöohjeensa Jos tuoreen saksalaistutkimuksen tulokset pätevät Suomessa, hotelliasiakkaat pitävät hotelleja melkoisina ympäristön tuhoajina. Hotelli Presidentistä saatuja kokemuksia käytetään hyväksi laadittaessa ympäristönsuojeluohjeita kaikille hotelleille ja ravintoloille Suomessa. Koska valmiita ohjeita ei ollut, Helsingin yliopiston ympäristönsuojelulaitoksen opiskelijat selvittivät 495huoneisen hotellin ja sen ravintoloiden ja kahviloiden energiankäytön, jätteiden kierrätyksen ja erilaisten puhdistusaineiden ympäristöystävällisyyden pro gradu -työnään. Koska keräysmuoville ei ole ottajia, olisi selvityksen mukaan paras välttää muovin käyttöä aina kun voi ja valita Ramada Presidentti saa ympäristönsuojeluohjelman Erja Mähösen aloitteesta. Keittiön hukkalämpö olisi siepattava Suuren ravintolan keittiössä kuluu energiaa: keittolevyt ja uuni ovat koko ajan käytössä, astianpesukone hurisee jatkuvasti, ilmanvaihto vatkaa uutta ilmaa käryjen tilalle. Presidentissä on käytössä glykolipohjainen lämmön talteenottojärjestelmä, jolla saadaan talteen noin 40 prosenttia hukkalämmöstä. Hukkalämmön talteenotto on hoidettu kaikkialla muualla talossa keittiötä lukuunottamatta. Hankkeen rahoittavat Hotellija ravintolaneuvosto ja ympäristöministeriö. Järjestelmää on käytetty onnistunein tuloksin jopa rasvankäryisissä grillikioskeissa. Pahvinkeräyksestä saadaan muutama penni, kuljetuskustannukset ovat niin suuret. Pääkaupunkiseudulla ei ole keskitettyä muovinkeräilyä. Hotellin pohjakerroksessa möyryää murskauskone, jolla paalattu pahvi murskataan. Kaikilla toimisto6 työntekijöillä pilkottavat pöytien alla paperinkeräyslaatikot. Pakkausmuovi on kovin sekalaista ja lajittelu vaikeaa. Ravintolan keittiöstä valuu energiaa hukkaan noin 30 000 markan edestä vuodessa. Hygieniamääräykset asettavat omat rajoituksensa: muovi pitäisi kuljettaa nurkista pikaisesti pois, koska muoviin tarttuneet ruoantähteet keräävät kesällä kärpäsiä ja alkavat haista. Idean äiti on Erja Mähönen, hotellin johtajan sihteeri ja jokapaikan höylä, joka kymmenen vuotta talossa olleena tuntee sen toiminnan perinpohjin. Yrittäjä tuo astian ja tyhjentää sen itse
Mukaansa voi tulostaa todistuksenkin kotijärven tilasta tietokoneella on tiedot 2500 järven veden laadusta. Saimaalla soudetaan kirkkoveneellä ensi ja seuraavana kesänä järven suojelun puolesta. Ramada Presidentti -hotelliketju sai heinäkuussa kansainväliseltä hotellijärjestöltä IHA:lta ympäristöpalkinnon. '' Asiakkaat alkoivat valittaa tästä. Anne Brax Etsi tasapainoa Heurekasta Tiedekeskus Heurekan ympäristönsuojelunäyttelyssä laskurit tikittävät katsojan silmiin maapallollamme syntyvien ihmisten ja autojen, sukupuuttoon kuolevien eliölajien, tuhoutuvan sademetsän ja lisääntyvän hiilidioksidin määrän tässä ja nyt. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys vie vapaaehtoisin voimin rantaja loma-asukkaille tietoa siitä, mitä itse kukin voi tehdä Saimaan säilyttämiseksi ja sen uhkien torjumiseksi. Ympäristönäyttely on esillä vuoden 1992 toukokuun loppuun saakka. vsk. Löydön pisteytyksessä ei ratkaise määrä vaan laatu: kourallisesta kiviä voi saada vähemmän pisteitä kuin yhdestä, jonka sijainnista, alkuperästä tai ympäristöstä osaa kertoa jotain. Selvää tuhlausta on se, että yhdessä hotellissa on jääkaappeja yhtä paljon kuin keskikokoisessa kylässä. Ehkä piankin koittaa aika, jolloin Presidenttihotellien yöpöydiltä löytyvät raamatun lisäksi jokaisen hotelliasukkaan ympäristönsuojeluoh jeet. Suuressa taloudessa käytetään paljon pesuaineita, ja esimerkiksi astianpesuaine tuodaan hotelliin 1000 litran metallikonteissa. Toimiviakin aineita onneksi SUOMEN LUONTO 8/91 50. Pohdinnan voi aloittaa vaikkapa hiljentymällä hetken keskiarvoperheen vuodessa tuottaman jätekasan äärellä. ikkunat, joita ei voi avata. Näyttely ei kuitenkaan pyri masentamaan kävijöitä. Pesuaineiden suurvalrnistajat, kuten Lever, pystyvät myymään tuotteitaan halvalla, eivätkä ekopesuaineiden valmistajat vielä ole ryhtyneet tekemään suurkeittiöpakkauksia. Tietokoneruuduista voi näpäyttää esiin tuoreinta tutkimustietoa Suomen metsien ja järvien tilasta tai maankamaran alkuaineista. Tasapaino?-näyttely ei kaihda kävijän mieltä raskauttavan tiedon välittämistä kasvihuoneilmiöstä tai ekosysteemin romahtamisesta. Pysyvä hupi näyttelyssä on vaihtokauppa Taskunpohja. Viestin rahoittamiseksi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy myy yrityksille Juha Taskisen Norpat luodolla -kuvatauluja. Valaistuksessa siirryttiin kolme vuotta sitten osittain halogeenivaloihin sisustuksellisista syistä. Niinpä ikkunat muutettiin avattaviksi kolme vuotta sitten remontin yhteydessä. Viikonloppuisin siihen liittyy lukuisia tempauksia auton pakokaasujen mittauksesta ja vesinäytteiden tutkimisesta asiantuntijaväittelyihin. Yksi syy palkintoon oli se, että ketju on jakanut kaikille työntekijöilleen kirjasen 50 yksinkertaista tapaa jolla sinä voit pelastaa maailman. Selvityksessä neuvotaan kuitenkin välttämään ikkunan kautta tuulettamista, koska koneellinen ilmanvaihto riittää. Mukana on jokaiselle sopivia vinkkejä elämäntavan muuttamiseksi ympäristöä säästävämmäksi ja kierrättävämmäksi. Sinne voi viedä luonnosta löytämiään aarteita: kiviä, kasveja, sulkia ynnä muita. "Minibaarit tulivat huoneisiin noin kolme vuotta sitten, se on kansainvälinen suuntaus. Valaistuksen merkitys koko talon energiankulutuksessa on melko mitätön, koska käytössä on lämmön talteenotto, joka imee talteen hehkulamppujen kehittämän lämmön. WSOY on puolestaan luvannut osan Juha Taskisen tuoreen Unelma Saimaasta -kirjan tuotosta viestin hyväksi. löytyi", Erja Mähönen selvittää. Löydöstä annetaan tietty määrä pisteitä ja saamallaan pistemäärällä asiakas voi " ostaa" jonkun toisen tuotteen. 7. Jotkut saivat ahtaan paikan kammon", Erja Mähönen kertoo. "Jotkut aineet eivät poistaneet likaa, vaikka ainetta käytti laimentamattomana. Ulkovaloissa on käytössä hämäräkytkin, käytävissä öisin niukat yövalot. KOTIMAASTA Hotelli on vuokrannut pahvinmurskauskoneen, jonka hampaisiin varastomies Arvo Nikkanen heittelee pakkausjätettä. Ympäristöselvityksen valvoja, Ruohonjuuri Oy:n entinen toimitusjohtaja Pekka Heikura pitää noin vuosi sitten tehtyä luetteloa jo vanhentuneena. Asiakkaat alkoivat kysellä niitä.' ' Pesuainemarkkinat suurten hallussa Hotellin kerrossiivoojat ovat selvityksen aikana kokeilleet, miten erilaiset ympäristöystävälliset pesuaineet puhdistavat. Ympäristöystävällisimpien pesuaineiden listaaminen on vaikeaa, koska markkinoille tulee uusia aineita kaiken aikaa. " Olen hieman epäilevä sen suhteen, voiko astianpesukoneeseen tarkoitettu aine täyttää suurkeittiön tehokkuusvaatimuksen, ja olla samalla ympäristöystävällinen", Heikura pohtii
Miksi vain kotitalouksien pitäisi muuttaa käyttäytymistään ympäristöä säästäväksi. Nyt on muodissa ympäristöystävällisyys. vsk.. määrätä elinkeinonharjoittajalle uhkasakon. " Kuluttaja-asiamiehen keinot ovat kielto ja markkinatuomioistuimeen valittaminen. Ympäristöystävällisyys myy Mainonta valjastaa herkästi käyttöönsä ajan ilmiöt. " Siinä sanotaan, että vielä ehdit vaikuttaa, mikä tietenkin on totta. Siellä on kaikki. "Ruotsissa markkinatuomioistuin on sitä mieltä, että näin ei voida tehdä. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Vuosittain kieltoja annetaan 15-20 ja lisäksi kymmenkunta juttua menee markkinatuomioistuimeen, joka voi 8 Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz taistelee kuluttajan puolesta mainosunelmien viidakossa. Mainoskilpailu ei ole hintakilpailua Kuluttaja-asiamies valvoo mainonnan ja sopimusehtojen lainvoimaisuutta. "Voidaanko ylipäänsä autosta esittää, että se on ympäristölle ystävällinen kapistus?", Mickwitz kysyy. Tämäntapaisia ajatuksia herättelee kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz puhuessaan suomalaisesta elämänmenosta. Kuluttaja-asiamiehen toimistosta on äskettäin viety markkinatuomioistuimeen kaksi juttua, jotka koskevat tuotteiden ympäristöväittämiä. Mutta vaikuttamistapa on esitteen mukaan se, että meidän pitäisi eristää pientalomme yli sen mitä rakennusnormit sanovat.'' Mickwitzin mukaan Ahlströmin ja Partekin esitteessä viitataan erääseen eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa nimenomaan sanotaan, että sen tuloksia ei voida soveltaa Pohjoismaihin. ''Helpointa on siirtää vastuu yksityiselle kansalaiselle, sillä se ei maksa yhteiskunnalle.'' Mickwitzin mukaan asiat eivät muutu tätä kautta. '' '' Aidossa hintakilpailussa riittää hintojen mainitseminen, sillä isot ohjevähittäishinnat ja isot alennukset vain hämäävät kuluttajan hintatietoisuutta ja heikentävät kilpailua. "Maatuminen pitänee paikkansa", Mickwitz tuumii, ''mutta niistä ainesosista, joita muovikassi sisältää, ei ole mitään takeita. " Yritykset ovat rakentaneet väitteensä aivan väärille tiedoille ja yrittävät siten saada eristeiden myyntiä lisättyä, ottamatta huomioon muun muassa sitä miten paljon energiaa kuluu eristeiden valmistamiseen.' ' Kuluttaja-asiamiehen mielestä on myös joukko asioita, joihin ympäristöväittämät sopivat erittäin huonosti auto on yksi niistä. Muovikassit joutuvat käytön jälkeen kaatopaikoille, · joiden täyttyminen on myös ongelma. Amerplast valmistaa "ympäristöystävällistä'' Ecothene-muovikassia, jonka väitetään maatuvan kuten paperi. Meitä villitsee pirullisen taidokas mainonta, joka lupaa meille ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, kunhan vain käytämme tiettyä tuoksua ja merkkivaatteita ja haemme rusketuksemrne Ibizalta, eikä mistään Peräseinäjoen leppäpuskasta. Mikä onkaan suositumpi harrastus kuin mennä lauantaisin koko perheen voimalla ostoskeskukseen. Mitä voimakkaammaksi kuluttajan huoli ympäristöstä tulee, sitä enemmän sitä käytetään myös myynnin edistämiseen. Tyypillisimp1a as101ta, joihin Mickwitz puuttuu, ovat jatkuvat hinnanalennukset, mainoskilpailu. Hän kulkee työkseen aistit valppaina ja pää kylmänä kaupallisten lupauksien ja unelmien viidakossa. Kuluttaminen on onnea. löytää entisen rakastettunsa, cociksella pysyy nuorena, luonnonystävän wc-paperilla suojelee metsiä ja fosfaatittomalla pyykinpesuaineella vesistöjä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Annatko mainonnan villitä. '' Kuluttaja ei ole yksin vastuussa Mickwitz haluaa hellittää kuluttajan kaulaan ripustettua ympäristömyllynkiveä. Kaatopaikan hapettomissa oloissahan eivät maadu edes eloperäiset jätteet.' ' Eristeitä valmistavat Ahlström ja Partek ovat puolestaan painattaneet esitteen, jossa kasvihuoneilmiö esitetään erittäin uhkaavana. ''Näinhän se menee, ensin on muuttoale sitten ovat jäännöseräale ja remonttiale ja sitten tulevat sekä kesäettä syyspaukut. On lapsille pallomeri ja pehmisjäätelöä ja tarjouksia: kumipatja, ruohonleikkuri, mehumaija, kahvi, lenkkimakkara ... ''Kohtahan meille tulee se kuva, että maailma pelastetaan jatkamalla kuluttamista entiseen malliin'', Mickwitz sanoo
Se tapahtuu osittain säädösten kautta ja osittain ihmisten esittämien vaatimusten avulla. vsk. Sisävaippa on ommeltu takaa housuosaan kiinni. Meidän vaippaversiomme kiinnitetään nauhoilla edestä. Näin säästän kuitenkin pyykkäärnisessä: pesen vaipat vasta, kun kone tulee varmasti täyteen. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Oma vaippa, paras vaippa "Vain hyvin valistuneet ja valveutuneet ihmiset, jotka ovat aidosti huolissaan ympäristön tilasta, tekevät jotakin, mutta muut eivät tee, ellei sitä velvoiteta.' ' Vaatimus ympäristöystävällisestä käyttäytymisestä on perusteltua, mutta mahdollisuuksien puuttuminen vaikeuttaa sitä. Ne on mahdollista sitoa viiteen eri kokoon, nyt käytämme keskikokoa. " "Olemme ihmeellisessä spiraalissa, jonka kautta arvomaailmamme muotoutuu. kohta 3), c) nelinkertainen irtovaippa. ' 'Elinkeinoelämän käyttäytymistä voidaan muuttaa vain lisäämällä painetta sinne. Irtolika huuhdotaan pois, vaippa kierretään kuivaksi ja pidetään kuivassa astiassa pesuun saakka. ''Ne ovat olleet siellä jo pari vuotta, koska en tiedä missä on lähin keräilypiste. Hänkin oli kuullut vakaasta aikomuksestamme säästää luontoa (ja rahojamme siinä sivussa). Opettelin erilaisia vaippataitoksia, mutta jokaisesta tuli kosteus läpi. Näitä tarvitset tusinaan vaippoja: -flanellia (leveys 90 cm), 7,8 metriä valkoista ja 3 metriä kuviollista -kuminauhaa (leveys 10 mm) noin 6,5 metriä -intiannauhaa (leveys 10 mm) noin 12 metriä Tee näin: 1) leikkaa housuosan valkoinen ja kuviollinen kappale päällekkäin saadaksesi ne samankokoisiksi 2) merkitse kuminauhan paikat valkoiseen housuosaan 3) ompele osa b housuosan (a) valkoisen sisäkappaleen nurjalle puolelle keskelle 4) kiinnitä kuminauhat housuosan valkoisen kappaleen nurjalle puolelle suoraompeleella ( lahkeensuihin 2 x 20 cm ja taakse 12,5 cm) 5) aseta housuosan kuviollinen ja valkoinen kappale päällekkäin nurjat puolet vastakkain ja ompele siksakilla kuminauhaompeleen päältä kiinnittäen osat näin yhteen 6) huolittele housuosan reunat saumurilla tai siksakilla tai käännä ne sisäänpäin ja ompele suoralla ompeleella 7) kiinnitä nauhat kuvion mukaan 8) huolittele irtovaippojen reunat saumurilla tai siksakilla. Niinpä hän toi tullessaan ison läjän ompelemiaan flanellivaippoja sekä muutamat muoviset vaippahousut. lasia ja muovia. 17OMP/:.Lf. Vaippoja ei a) housuosa, yksi kuviollinen ja yksi valkoinen, b) kaksi valkoista, jotka kiinnitetään housukappaleiden väliin (ks. Öisin puen hänelle Ruskovillan vaippahousut kahden vaipan päälle imemään enimmän kosteuden ja '1/ Riina tuntuu olevan tähän järjestelyyn täysin tyytyväinen. Silloin Kanadassa asuva anoppini saapui vierailulle. Se oli kuitenkin vain alkuvaiheen ongelma, sittemmin vaipat ovat pitäneet hyvin. Lajittelun pitäisi olla riittävän yksinkertaista. Hänen mielestään kaupan pitäisi olla vastuussa pakkauksista, jolloin turhat kääreet voitaisiin riisua myymälöissä. Päiväsaikaan vaihdan Riinan kuiviin viiden-kuuden tunnin välein. Myönnettäköön, että alkuun kun vaipan lahkeensuu oli Riinalle hieman väljä, kerääntyi kakka usein vaipan ja vaippahousun väliin. Sama koskee mm. " Minulla on kotona paristoja", Mickwitz havainnollistaa. Uskon vakaasti, että hänen hyvä ihonsa on flanellivaippojen ansiota. Hän on 10 kuukauden ikäinen ja ainakin vielä tämä vaihtotiheys tuntuu sopivalta. 9. '' Muutos on välttämätön Kaupallinen viestintä lisääntyy ja kaikissa tilanteissa huudetaan sponsoreita apuun. Vantaalainen Jaana Ruus neuvoo meitä valmistamaan vauvanvaipat itse. Mickwitzin mukaan kulutuksen ympärille ei voida lisätä työtä loputtomiin, sillä silloin kulutuksesta tulee elämän pääsisältö. Tarvitaan melkoisia voimia, että tämä käyttäytymismalli muuttuu Muutos on kuitenkin välttämätön!" D SUOMEN LUONTO 8/91 50. Meillä on vaippoja 36 kappaletta, mutta vähempikin riittäisi. Se olisi mielestäni kuitenkin käytännöllisempi irrallisena, näin sen voisi tarvittaessa pestä kuumemmassa. Tämä muutti suhtautumiseni kangasvaippoihin kertaheitolla. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on ahtaissa keittiöissä hankalaa, keräilypisteet ovat hajallaan ja kuljetusmatkat voivat olla yllättävän pitkiä. Riinan ollessa kuukauden ikäinen olin valmis luopumaan yrityksestä ja siirtymään kertakäyttövaippoihin. Kokemuksistaan hän kertoo seuraavasti: Odottaessani esikoistani mieheni ehdotti, että käyttäisimme lapsellamme kangasvaippoja. "Ja se on selvä, että sponsori ei yksin rakkaudesta mene mihinkään mukaan'', Mickwitz sanoo. ' 'Mainoshahrnoista luodaan arkipäivän sankareita ja amerikkalaisen TV-sarjan tapahtumat ovat meille yhtä todellisia kuin se mitä tapahtuu naapurille. Jos niitä ei voi viedä luontevasti kauppareissulla tai työmatkalla keräilyastioihin, niin se ei onnistu''. Riina on tyytyväinen äidin tekemiinflanellivaippoihin. 'l/:NK5Ull<SI " pidä liottaa. Näin mielessäni sankokaupalla likaisia sideharsomyttyjä, mutta kaikesta huolimatta päätin yrittää
Siitä huolimatta niitä saa metsästää. Luonnonsuojelijoitten sinnikkään kamppailun myötä on petolinnut saatu pois tapettavien listalta, mutta lähes kaikkia petonisäkkäitä, jotka vaikkapa vain satunnaisesti saalistavat arvostettuja riistalajeja, saa pyytää vapaasti ja monenlaisilla menetelmillä. Meillä metsän kuninkaita tapetaan vuosittain kuitenkin 10-20 prosenttia kannasta, joka on vieläpä täysin Neuvostoliitosta maahamme vaeltavien yksilöiden varassa. Metsästyslak:i näkee kuitenkin suden ja karhun niin suureksi uhkaksi suomalaisten hyvinvoinnille, että niiden metsästyksen helpottamiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Esimerkiksi jahtikaudella 1989/90 tapettiin Suomessa 11 000 mäyrää, 11 000 näätää, 34 000 kettua ja 56 000 supikoiraa. vsk.. Poromiehet ja metsästäjät eivät salli, että susi saisi muodostaa Suomessa edes muutamaa luontaista, lisääntymiskykyistä laumaa. Ilvesjahtiin maaja metsätalousministeriön metsästysosasto ja riistanhoitopiirit SUOMEN LUONTO 8/91 50. Laissa tosin on pykälä, ettei naarasta, jolla on pentue, saa tappaa alkukesällä. pyydetä pois luonnostamme. Suurpedot henkipattoina Suomessa ei minkään suurpedon kantaa voi pitää erityisen vahvana. Suurpetojen lähes täydelliselle hävittämiselle Lapista riittää syyksi se, että ne tappavat vuodessa muutamia satoja poroja lappilaisten lähes puolen miljoonan yksilön porokarjasta, joka muutenkin on aivan liian suuri laitumien kestokykyyn nähden. Kuinka moni mäyrän ampuja tietää, mitä sukupuolta yksilö on. Karhukantaa saisi kestävältä pohjalta verottaa vain kolmesta viiteen prosenttia vuodessa. Myös metsästäjät itse esittäytyvät kärkkäästi luonnonystäviksi. Supien ja minkkien päänmenoksi monet metsästysseurat järjestävät nykyäänkin pyyntikilpailuja. Kaikki ovat tervetulleita kansallisiin karhunja sudenkaatotalkoisiin. Liioiteltuun ja uskoteltuun haitallisuuteen vedoten myös supikoiria saa tappaa kaikkina aikoina. Tänne mahtuisi luonnonvarainneuvostonkin virallisen kannanoton mukaisesti tallustelemaan ainakin tuhat ilvestä ja karhua, vähintäin puolisentuhatta sutta ja satoja ahmoja. Nykyisellään metsästys yksipuolistaa luontoamme ja aiheuttaa lukemattomille eläimille kärsimyksiä. Veli-Risto Cajander Metsästyslainsäädäntömme on hengeltään vanhanaikainen ja pyrkii takaamaan metsästäjille mahdollisimman runsaan saaliin ja monenlaisten menetelmien käytön. Surmattu mustalintupoikue ja alli, Kittilä. Perinteisen petovihan kohteena maassamme on myös näätä, joka on monissa Euroopan maissa käynyt uhanalaiseksi luonnontilaisten metsien vähetessä. Miksei sitten tänne keinotekoisesti tuotuja valkohäntäpeuroja ja fasaaneita teho10 Metsästys 01 Metsästystä on perinteisesti pidetty varsin harmittomana luonnonharrastusmuotona, jossa hyödynnetään järkiperäisesti eläinkuntamme antimia. Pääosin kasviksia syövää, mielenkiintoista mäyrää tai tarjolla olevaa saalislajistoa monipuolisesti hyödyntävää kettua saa metsästää ympäri vuoden myös lisääntymisaikoina. Ei ole väliä oletko ulkomaalainen vai suomalainen, omistatko metsästyskortin vai et, oletko alueellisen metsästysoikeuden haltija tai et, oletko liikkeellä kansallispuistossa, luonnonpuistossa tai yksityisen mailla karhun ja suden saat aina posauttaa hengiltä (tosin vain Itäja Pohjois-Suomessa ja tiettyinä kuukausina). Metsästäjäkunnassa on varmasti aitoja luonnonsuojelijoita, mutta se ei muuta tosiasiaa, että metsästykseen liittyy runsaasti epäkohtia, puutteita, ristiriitaisuuksia ja luonnonvastaisuutta. Kysyvätkö ketunraudat tuskallisiin pihteihin joutuvalta naaraalta, onko sillä pentuja vai ei. Lapasotka sekä mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannat ovat uhanalaisia. Lapissa sudet pyritään listimään viimeiseen hukkaan niin, että lajin toivottu leviäminen Norjaan ja Ruotsiin estyy. Ne perustelevat toimintaansa sillä, että lajit ovat maallemme vieraita. Joka vuosi tapetaan siis suuri määrä petonisäkkäitämme kyseenalaisin perustein. Petoviha elää vahvana Metsästyslaissamme eläimet on keinotekoisesti jaoteltu hyödyllisiin riistaeläimiin ja haitallisiin vahinkoeläimiin. Nämä seikat ovat selviä epäkohtia luonnonharrastajien enemmistön eli aseistautumattomien luonnonystävien kannalta. Siten on selvaa, että maamme lähes 300 000 metsästäjän jäljet näkyvät luonnossa
reristä leikkiä PUHEENVUORO .E j j Rautapyynti on raakana ja sattumanvaraisena kiellettävä. Tupsukorvan ei anneta runsastua niin paljoa, että se kykenisi edes vähäisessä määrin säätelemään luonnossamme saaliskantojen, lähinnä jänisten, elinvoimaisuutta ja terveyttä. 11. Noutava koira lyhentää haavoittuneiden lintujen kärsimyksiä. Nyrkinkokoisen taivaanvuohen metsästys on verrattavissa eteläeurooppalaiseen pikkulintujen pyyntiin. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Viime aikoina on tapettu vuosittain parisensataa ilvestä. Se etsii myös maastoon hukkuneet kuolleet saaliit. Tämä näätä oli onnekas; sen kuolinkamppailu jäi varsin lyhyeksi. vsk. Se ei ole riistalaji mutta muuten luvallinen maalitaulu. myöntävät avokätisesti tappolupia, koska laji käyttää ravintonaan " metsästäjille kuuluvia" valkohäntäpeuroja ja jäniksiä. Mustarastas, lainsuojaton laulutaituri. Tämä syyskuun alussa kuvattu jäniksenpoikanen on helppo mutta kovin vaivainen saalis. Turhaa tappamista Metsästyksessä osa lintulaSääoloiltaan huonoina kesinä monet riistaeläimet ovat vielä keskenkasvuisia metsästyskauden alkaessa
Erityisen julmasti pyydetään piisamia, joita tapetaan vuosittain peräti sata-kaksisataatuhatta yksilöä. uhanalaisten eläinten punaisessa kirjassa olevat mustalintu, lapasotka ja pilkkasiiven sisämaakanta, metsälinnuista uuttukyyhky. Silti Suomessa metsästetään tuhansia nyrkinkokoisia taivaanvuohia joka vuosi. Luonnonsuojelun tavoitteena on taas ylläpitää mahdollisimman monilajisia ja luonnontilaisia eliöyhteisöjä, joissa luonnon omat säätelymekanismit ja vuorovaikutussuhteet toimivat vahvoina. Fil. Metsästysseurat aloittavat sorsastuksen kuitenkin kuin nakutettu 20. Kymmeniä tuhansia vesilintuja vuosittain myrkyttävät lyijyhaulit tulisi korvata teräshauleilla, mutta tähänkään lainsäädäntömme ei metsästäjiä patista. Onneksi viimeistään maamme liittyminen Euroopan yhteisöön tekee lopun tästä julmasta pyyntitavasta. Kuitenkin taivaanvuohen mäkätys luo luonnossamme tunnelmaa yhtä lailla kuin säksättävä pensaskerttukin. Susijahdin saalista Ilomantsissa 1970-luvun lopulla. Tämä on käsittämätöntä sikälikin, että Pohjois-Suomen asukkailla on muutenkin vapaa metsästysoikeus kaikilla valtion mailla, joita siellä on usein yli 90 prosenttia pintaalasta. Metsästystä perustellaan usein sillä, että ihmisen on välttämätöntä säädellä eläin-. Saaliina 80 000 tunnistamatonta Koska sorsalintujen tunnistus syyspuvussa on tunnetusti hankalaa, metsästyslakimme ei ole pitänyt tarpeellisena ottaa uhanalaisia tai taantuvia vesilintulajeja pois metsästettävien lajien luettelosta. Luonnonsuojelun ja metsästyksen yhtymäkohdat ovat nykyisellään aika vähäiset. Tällainen säännös vähentäisi haavoittuvien vesilintujen määrää kymmenillätuhansilla. Pedot kuuluvat luontoon Je1sta luetaan niihin, joiden tappamisen laki sallii täysin vapaasti. On hurskastelua väittää, että näin piisamilla, vesielämään erityisen hyvin sopeutuneella lajilla, olisi kivuton ja nopea kuolema, jota laki metsästykseltä edellyttää. Todellisuudessa kun ihminen metsästää osan tietyn lajin poikastuotosta, niin muut kantaa harventavat tekijät ravinnonpuute, epäedulliset säät, taudit, loiset, pedot eivät lopeta toimintaansa. Metsästyksen harrastajat ovat kyenneet järjestämään etunsa niin hyvin, että kansainvälisten periaatteiden vastaisesti tärkeimmillä suojelualueillamme, Lapin ja Oulun läänin kansallisja luonnonpuistoissa sekä myös soidensuojelualueilla, on metsästys sallittu paikkakuntalaisille. Samalla on huomattava, että kun laki sallii taivaanvuohen ja jänkäkurpan metsästyksen, menee mukana varmasti jokunen erittäin uhanalainen heinäkurppakin. Niitähän ei kuitenkaan pystyttäisi erottamaan yleisemmistä riistalajeista! Jopa virallisissa 12 metsästystilastoissamme on lähes miljoonan tapetun ja nimetyn sorsalinnun lisäksi kyseenalainen luokka: tunnistamattomat vesilinnut. 8. klo 12.00 Monina viileinä kesinä, kuten tänä vuonna, sorsien lisääntymiskausi pitkittyy. kantoja ja että metsästäjät verottavat vain kannan ylijäämää. Mikään niistä ei ole niin kannan tiheydestä riippuvainen, että ne voitaisiin metsästyksellä täysin korvata. Riistanhoidon suosikkijärjestelmä Riistanhoidolla suositaan keinotekoisesti metsästäjien haluamia lajeja. Sama epäkohta liittyy sepelkyyhkyyn; metsästyskauden alkaessa 20-50 prosentilla linnuista on vielä poikaset pesässä. 20.8. Epäjohdonmukaisuutta. Ainoastaan hirvenmetsästyksessä voidaan maassamme edes jossain määrin puhua tarpeellisesta, järjestäytyneestä ja säännellystä eläinkannan verotuksesta. Yhteistyömahdollisuuksia toki löytyy, esimerkiksi eläinten elinympäristöjen säilyttämisessä ja lintuvesien kunnostamisessa. Jopa metsästyksen harrastajat ovat närkästyneitä pikkulintujen pyynnistä Etelä-Euroopan maissa. Näin on esimerkiksi turha puhua siitä, ettei metsästys vaikuta millään tavalla metsokantoihimme. Metsästettäviin lajeihin kuuluvat mm. Metsästyksen harrastajat puhuvat mielellään heti tappavista raudoista, mutta käytännössä monilla eläimillä on edessään kivulias, pitkä kuolinkamppailu. klo 12.00, oli vesillä kuinka paljon lentokyvyttömiä sorsanpoikasia tahansa. Veli-Risto Cajander on eläinsuojeluja ympäristökysymyksiin erikoistunut toimittaja. Nykyisellä metsästyskäytännöllä on kuitenkin vielä pitkä matka edessäpäin, ennen kuin voidaan puhua luonnon huomioonottavasta ja sitä suojelevasta harrastusmuodosta. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Sorsastuksessa on monia muitakin pimeitä puolia. Metsästysjärjestöt vastustavat noutavan koiran määräämistä pakolliseksi sorsastuksessa. Näihin kuuluvat esimerkiksi kevätiltojen tunnelmalaulaja mustarastas, värikäs, salaperäinen närhi sekä ihmisen jälkiä monipuolisesti hyödyntävä touhukas harakka. ............ Suden on vaikeaa saada tassunsijaa Suomesta, edes muutaman elinvoimaisen lauman verran. kand. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen ja fasaaneiden määrä pidetään ruokinnalla ja istutuksilla mahdollisimman korkeana, petoeläinten kannat taas ''riistanhoitopyynnillä'' luonnottoman alhaisina. Esimerkiksi kettuja, näätiä, mäyriä ja majavia voi pyytää raudoilla, jotka eivät mitenkään valikoi saalistaan. Lisäksi se vähentäisi turhaa tappamista, sillä koira noutaisi myös lukuisat kuolleet linnut, jotka ilman koiraa hukkuvat maastoon. Siihen on viime vuosina joutunut noin 80 000 vesilintua vuosittain. Julmia menetelmiä Metsästystä harjoitetaan osin menetelmillä, joiden ei luulisi kuuluvan nykyaikaan. vsk.. Lisäksi metsästyksen vaikutus eläimiin ei ole läheskään niin terveesti valikoivaa kuin petojen saalistus. Kyse on jalkaraudasta tai merrasta, joka painaa eläimen veden alle hukutettavaksi
Lämpöä on pellosta riittänyt myös takavuosien hurjina pakkasjaksoina, eikä ikirouta ole pihamaata huurruttanut Entä sitten käyttökustannukset. Hankkeen onnistuminen arvelutti toki itseänikin, olivathan pelissä paitsi tervejärkisen paperit myös isot rahat. Tontille upotetussa putkistossa kiertää veden ja spriin jäätymätön seos, joka lämpenee matkallaan ja nousee sokkelin alta laitehuoneen nurkassa seisovaan, jääkaapin näköiseen ja kokoiseen laatikkoon eli varsinaiseen lämpöpurnppuun. Muistelen käteni jopa hieman tärisseen, kun kaikki vihdoin oli asennettuna ja saatoin ojentaa sormeni katkaisijalle. Väkisinkin tulee tunne, että todellisia vaihtoehtoja ei edes yritetä miettiä Ilkka Pitkäsen maalämpöpumppu on hintansa haukkunut ja isännällä ovat säilyneet tervejärkisen paperit. . Maalämmön hankintakulut olivat muita korkeammat, mutta kaikesta päätellen vekotin on jo aikaa sitten maksanut itsensä takaisin ja tuottaa nyt lämpöä puolta pienemmällä energiamäärällä ja puolta halvemmalla kuin perinteiset menetelmät. Sateiden lisäksi ovat tuolta kesältä jääneet mieleen myös ne monet kiperät valintatilanteet, joiden eteen ensikertalainen talontekijä joutui. Se ottaa nesteestä lämpöä talteen, puristaa sen 60-asteiseksi ja siirtää vieressä seisovaan 800 litran vetoiseen kuumavesivaraajaan. Ilkka Pitkänen Maalämpö vastaan villasukat Jälkeenpäin tuntuu, että kesä 1981 oli elämäni sateisin. Päin vastoin, hullun touhuillani saisin aikaiseksi vain ikiroudan niin että lapset voisivat rakennella lumiukkoja pihamaalla vielä juhannuksenakin. Satoi kun sokkelia muurattiin, satoi kun pohjalaattaa valettiin. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Kuumavesivarajan läpi on johdettu lisäksi spiraalimainen putki, joka tuottaa lämpimän käyttöveden. Naapurit eivät enää virnistele vaan pitävät lukuja alhaisina, mutta tarkkojen vertailujen teko on melkoisen hankalaa. . Laitteisto hyrskähteli ja tärskähteli ja venttiilit pihisivät ja päästivät ylimääräisiä ilmoja putkistoista, mutta sitten lämpöpurnppu asettui hurisemaan ja on hurissut nyt tasaisesti ja varmasti tasan kymmenen vuotta. Pari karkeaa arviota kumminkin sain kasaan. Kuluneina vuosina olen mielenkiinnolla lueskellut kaikenlaisten energiakomiteoiden ja sähkönsäästötoimikuntien lausuntoja lehdistä, mutta maalämmöstä en ole noiden viisaiden miesten ja naisten havainnut vielä kertaakaan lausuvan sanaakaan. Päädyin maalämpöön. En hämmästynyt. Toistaiseksi tämä nerokas jääkaapin sovellus on siis toiminut täysin moitteettomasti ja käsin koskematta, ilman huoltoa tai huolenpitoa. Jäähtynyt maaneste puolestaan palaa takaisin pellolle lämpöasteita keräämään. Maallikon taskulaskin kävi kuumana. 13. Nykyisellä 36 pennin yksikköhinnalla se lohkaisee talouskassasta 2044 markkaa. Puu, öljy vai sähkö mitkä olisivat laitteistojen hankintakulut, mitkä niiden käyttökustannukset, entä mikä olisi polttoaineen saatavuus ja hinta viiden, kymmenen vuoden kuluttua . Yhdeksän vuoden tilastot osoittavat, että 150 neliön omakotitalon lämmitykseen ja nelihenkisen perheen lämpimän veden tuottamiseen on kulunut keskimäärin 5679 kWh energiaa vuodessa. Valinnoista ehkä visaisin oli lämmitysjärjestelmästä päättäminen. Öljyn litrahinta on vaihdellut viime aikoina 1,20 markasta 1,60 markkaan, joten vuosittaisten öljylaskujen haitari olisi venähdellyt vastaavasti 3600 ja 4800 markan välillä. Yritin kysyä KTM:stä myös mahdollisia maalämpötutkimuksia ja -lukuja, mutta sellaisia ei tuntunut oikopäätä hyllyltä löytyvän. Oli päätettävä, levitetäänkö katolle huopaa vai peltiä vai tiiliä, oli pohdittava millainen pumppu kaivoon parhaiten soveltuisi, oli ratkaistava limija lomalaudoituksen edut ja haitat. Muistan hyvin kaivinkonemiehen hämmingin kun selitin, että nyt tontille pitäisi rouhia neljäsataa metriä pitkä ja puolitoista syvä oja. Sen sijaan olen kohta kyllästymiseen asti lukenut neuvoja siitä, että vetämällä villasukat jalkoihin voitaisiin asuntojen lämpötiloja pudottaa asteella ja näin saavuttaa peräti viiden prosentin säästöjä lämmityskuluihin. Häveliäimmät hiipivät paikalta vähin äänin ja päitään pudistellen, toiset alkoivat jaella auliisti varoituksen sanoja. Lämmönjakelu varaajalta huoneisiin tapahtuu tavallisten, ikkunoiden alle sijoitettujen vesipattereiden avulla. Maalämmityksen periaate on yksinkertainen. Sen selvittämiseksi hommasin laitehuoneeseen erillisen sähkötaulun, joka mittaa vain ja ainoastaan maalämpökojeiston kuluttaman sähkön määrän. Soitto kauppaja teollisuusministeriön energiaosastolle puolestaan antoi tiedon, että taloni lämmittäminen öljyllä kuluttaisi tuota uusiutumatonta luonnonvaraa arviolta kolme tonnia vuodessa. vsk. Ja kun rekka alkoi vinssata talopaketin seinäelementtejä tontille, repesi taivas aivan ammolleen. Tuttu sähkömies laski, että samankokoisen talon lämmittäminen suoralla sähköllä haukkaisi energiaa ja kiirehtisi viidennen ydinvoimalan tuloa noin 12 000 kWh:lla vuodessa, siis 4320 markan edestä. Ja muistan naapureiden ilmeet, kun ne kurkkivat tuon juoksuhaudan pohjalle, missä auoin valtaisaa muoviletkukieppiä. Olihan se nyt kerta kaikkiaan aivan mahdoton ajatus, että pellosta muka riittäisi talvipakkasilla lämpöä taloon asti
Aidoille metsätiaisille paikka on kuin paratiisi; hömöja 14 töyhtötiaisten, puukiipijöiden ja hippiäisten sekaparvet antavat seudulle alati eloa. Lounaisrajalla sitä ahdistaa laaja turvetuotantoalue; länsilaidalta koilliseen ympäröiviä metsiä hakataan; suoosuuksille on viritetty ojalinjoituksia, jotka enteilevät kesäisten kultamarja-apajien katoamista. Puiston itäosan metsät edustavat Karjalan arvokkainta ja komeinta metsäluontoa. Sen sijaan mielimaitaan korpipainanteita runsaina asuttavat metsot pakenevat kulkijaa oksat pois -tyyliin ryskyen. Mutta luonnonpuisto elää. Metsäsaarekkeet ja suot vuorottelevat pitkinä kapeina juotteina, mutta laajalti löytyy myös suopohjaisia metsiä, korpikuusikoita, joita elävöittävät hiljaisina kiemurtelevat pikkupurot. Puiston miellyttävin asukas lienee pohjoisen lintu, närhen SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk.. Teksti ja kuvat: Heikki Kokkonen Koivusuolla kiertää kuukkelikopla korpia ja kankaita ihailemassa ja ihmistä ihmettelemässä. Valppaana voi tavoittaa havumetsän hiljaisimman, pystyynkuolleita kuusenrunkoja rapistelevan pohjantikan. Ilman puhtaudesta kertovat oksilla pitkinä hapsuina roikkuvat naavat ja lupot. Pikkuväen piirittäessä on elämys istahtaa sydänmetsän hämyyn evästauolle mielessä tunne kuin kukaan ei olisi paikalla ennen poikennut. Vain muutamin paikoin voi kohdata tasapäisiä sammalpeitteisiä kantoja muistuttamassa muinaisten hakkuiden hienovaraisuudesta. Lahopökkelöitäkin on ylenmäärin osa jo maatuvana kasvualustana sienille ja pieneliöille. Koivusuon luonnonpuisto maamme itäisimmässä kolkassa, Ilomantsissa, on puristumassa yksinäiseksi erämaaluonnon palaseksi
vsk. Puiston tummien kuusikoiden suotuisissa oloissa pesivät niin ikään pohjoisen Iin15. Marraskuun ilta Tattarlammella, joka on yksi harvoista alueen suolammista. neljän kuukkelin vakiokopla kiertää sekä korpia että kilpikaarnaisia jättihonkia kasvavia kuivempia kankaita ihailemassa. Ihmistä ne pistäytyvät vain uteliaisuuttaan vilkaisemassa, eivät jää anomaan makupaloja kuten Lapin lajitoverit. sukulainen, jonka haukkamaisen naukuvat äänet varmasti erehdyttävät tuntematonta: SUOMEN LUONTO 8/91 50
Täällä on maan paras karhukanta, mutta otsojen elämästä kertoivat vain auki pengotut muurahaiskeot ja revityt kannot. suolla juoksu ja jännitys olivat vähällä pilata tilanteen, vain runsas valo pelasti kuvien onnistumisen. Ahman ja suden vierailuista kertovat vain hangelle piirtyneet jäljet. Olin suotuisasti tuulen alapuolella nallen löntystäessä väsyneenä,, kurssiaan hieman muuttaneena kohti lähintä metsänreunaa. Kiireesti köröttelin autolla purolle, josta juoksujalkaa suolle, otuksen oletetulle tuloreitille. Metsän kuninkaan mielimaastoa nut, tilhet sekä petolinnuista kanaja varpushaukat. Karhun kanssa kahden Olin usein kulkenut puiston metsiä toiveissa tavata itse metsän kuningas, mutta aina karhut olivat saaneet vainun tunkeilijasta ennen kuin ehdin nähdä niistä vilaustakaan. Maariankämmekät kukoistavat rämemetsissä. vsk.. Kun karhu sitten oli kohdalla, en koskaan muista katsoneeni niin epävakaata kameran etsinkuvaa .... Eräänä heleänä hellepäivänä ajelin puiston pohjoisreunaa myötäävää Hoikantietä, aikomuksenani kuvata suon yleisnäkymiä, ja tapahtui se mitä en lainkaan arvannut odottaa: metsäniemekkeen tyngästä, ilmeisesti auton oven sulkemisesta säikähtäneenä säntäsi tumma hahmo ensi kertaa eläissäni kohtasin luonnonvaraisen karhun! Päätä pahkaa otus pärskytti pehmeänä notkuvaa suota vesipisaroiden välkkeessä, huomasi kuitenkin pian laajan aukean turvattomuuden ja käänsi kulkunsa tien suuntaiseksi kohti koivupuron varren kuusikkoa. Oman sivuttaissiirtymäni onneksi suojasivat maastopuku ja pienet männynkäkkärät. Karhu yllätti kuvaajan ja kuvaaja karhun; liekö elämys ollut yhtä suuri molemmilla. Pienen Pirhunvaaran viereisestä rehevästä korvesta voi löytää niin valkolehdokkeja kuin maa16 kuntakukkia karjalanruusu jakin. SUOMEN LUONTO 8/91 50
Puistossa ne saavat marjastuskautta lukuunottamatta viettää rauhaisia elinpäiviä ja kun ravintoakin on tarjolla yltäkylläisesti, ymmärtää kannan poikkeuksellisen vahvuuden. Koidansärkän puro lwrpikuusikossa on tyypillistä luonnonpuiston maisemaa. l7. Hirvien ja erämaalintujen suo Kevät tuo suolle eloa. Tienoon vihertyessä astelevat suolle puiston sydämessä, Pirhunvaaran laella, talvehtineet hirvet. Alkukesästä hirvet eivät malta pysytellä päivisinkään piilossa; raatteen valkoiset kukinnot vetävät niitä vastustamattomasti luokseen avosuolle. Onni yksillä .. Koivularnmen rehevän luoteispäädyn lumpeita ja ulpukoita hamutessaan hirvet rypevät mutavedessä mahaansa myöten ennen kuin kulkeutuvat vakioreitilleen metsäisen Tattarpuron varren kasvattamien vehkojen pariin. Myöhäisilloin kantautuvat reviirihuudot todistavat muutaman kurkiparin myös pesivän puistossa. Koivupuroa ja koivulampea ympäröiville tulvaluhdille kerääntyvät suurparvina mekastamaan metsähanhet ja kurjet. tuumivat Koivusuon hirvet. Samaan aikaan jo maaliskuusta lähtien puron suun sulalla oleillut joutsenpari kunnostelee Alajoen hetteikölle perustamaansa pesää. M aariankämmekät kukoistavat rämemetsissä. Värtsiläläinen Heikki Kokkonen harrastaa kirjoittamista ja luonnonkuvausta. Kevään huumaa kestää vain hetken, seutu rauhoittuu kun myös äänekkäät lokit, kuovit, viklot ja sorsat hiljentyvät pesimään. Hirvien mieliherkkua, raatetta, kasvaa kautta puiston erityisen leveänä vyöhykkeenä. SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Alkukesällä Koivupuroa kehystävät leveälti raatteen valkoiset kukinnot. vsk
Kallioperä karua rapakiveä Korkeimmat kalliomäet ovat pääsaaren pohjoisosassa Getassa ja Sundissa, missä näkee useiden kymmenien metrien korkuisia pystysuoria jyrkänteitä. Sama vastakohtaisuus hallitsee Ahvenanmaata muutoinkin. MAAKUNNAT TUTUIKSI 8 AHVENANMAA Antti Halkka ja Seppo Vuokko Maa Myrskyluodon takana Karumpaa voi tuskin kuvitella kuin ovat Getan tai Eckerön jäkäläiset metsäkalliot, ja tuskin rehevämpää, kuin mitä ovat Lemlannin ja Jomalan lehdot. Mutta tuo maa on hajallaan meressä tuhansina saarina tuhansien neliökilometrien vesialueeseen siroteltuna. Myös näköalapaikkana tunnettu Getaberget on liki satametrinen. Karut jäkäläkalliot vaihtuvat lehdoiksi, kukkiviksi puutarhoiksi tai vainioiksi. Ahvenanmaan kallioperä on yli miljardin vuoden ikäinen, mutta se on ehtinyt tasoittua jo moneen kertaan. vsk.. Signildskärin lintuasema, entinen luotsitalo, Eckerö. 18 SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Ahvenanmeren ja samalla Suomen aluevesien syvin kohta on 301 metriä, ja syvänteen koillisreuna hyvin jyrkkä, paikoin lähes pystysuora. Saaristomeren alueellakin on satametrisiä syvänteitä. Merimaisema vaihtelee saarivaltakunnan eri osissa, mutta myös Manner-Ahvenanmaa on merkillisen moni-ilmeinen: ei uskoisi, miten paljon erilaista maisemaa mahtuu niin vähille neliökilometreille. vettä on jo yli 200 metriä. Kun ahvenanmaalainen on kotonaan yhtä hyvin merellä kuin maalla, hänen valtakuntaansa ei voi sanoa pieneksi. Meri kätkee siis melkoisen jylhän vuoriston jättäen vain korkeimmat huiput näkyviin. Nykyiset suuret korkeuserot johtuvat melko myöhäisistä lohkoliikunnoista, joissa kallioperä on pirstoutunut erilliReilu kymmenen kilometriä Maarianhaminasta lounaaseen Saariston asumukset kestävät talvea. Ahvenanmaa on maakunnista maa-alaltaan pienin, vain 1552 neliökilometrin laajuinen. Lehtevimmillään maisemassa on Keski-Euroopan tuntua, mutta toisaalta kalliomänniköissä vaeltava voisi yhtä hyvin kuvitella olevansa Lapin tai Kainuun vaaroilla. Saaren korkein kohta, Orrdalsklint, kohoaa 129 metriä merenpinnan yläpuolelle
SUOMEN LUONTO 8/91 50. Manner-Ahvenanmaan ja Lumparlandin välissä on parikymmenkilometrinen, saareton aava, Lumpam, jossa kallioperä on vajonnut alaspäin jo satoja miljoonia vuosia sitten. 19. vsk. Rapakiven punainen sävy näkyy Ahvenanmaan teiden päällystyksessäkin. Siltojen alla ja muissa virtapaikoissa on talvisin suuria kyhmyjoutsenparvia. Osa lohkoliikunnoista voi olla paljon nuorempiakin. Ahvenanmaan kallioperä on karua rapakiveä, samanlaista kuin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. siksi, toistensa suhteen liikkuviksi palasiksi. Niissä ovat syntyneet myös lukuisat pystysuorat kallionseinämät. Getan rantakallioita. Talvimyrskyä katsoessaan ymmärtää, miksei rantavyöhykkeessä ole kasvipeitettä. Eikä Ahvenanmaan kalliometsien kasvillisuudesta juuri löydy merkkejä rehevyydestä
Niitä on vuosisatojen ajan kaivettu maasta ja niistä poltettu kalkkia muurilaastiksi. Kulutus ei liene vienyt kovinkaan paljon rapakiveä, sillä rapakivessä oleviin rakoihin on jäänyt jäänteitä yllä olleista kerrostumista. Paikoin moreenissa on ollut runsaasti suuriakin kalkkikivilohkareita, mm. Lågskärin majakkaja lintuasemasaari, Lemland. Ne osoittavat, että kalkkikiven kerrostuessa Suomi oli tropiikissa, sillä suuret koralli yhdyskunnat vaativat elääkseen ympäri vuoden yli 20-asteista vettä. Totta, mutta vain osaksi. Jomalassa. Kankailla näkyvät suppilomaiset kuopat ovat jälkiä tästä toiminnasta. Kalkki antaa Manner-Suomesta poikkeavan säväyksensä niin Ahvenanmaan !ehdoille, soille kuin kedoillekin. Hyvällä onnella voi Ahvenanmaan rannoilta tai sorakuopista löytää lohkareen, jonka murrospinnalla erottuu kaunis eliöpainanne. vsk.. joja ja muita meren eläviä. Ahvenanmaalaiset saavat siis kiittää !ehtojensa rehevyydestä yli 400 miljoonaa vuotta sitten eläneitä merililSaarten rapakivikallioissa näkyy tummia diabaasijuovia. Ihmisen kätilöimää kauneutta Ahvenanmaan lehdot ovat reheviä ja jalopuut yleisiä. Fossiilien joukossa on myös koralleja. 20 Saaristo Maarianhaminan ulkopuolella on paikoin mökittynyt, mutta muuten saarivaltakunta on paratiisillisessa tilassa. Ahvenanmaalla jalopuista runsaita ovat ennen muuta saarni ja vuorijalava, mutta lehmus ja tammi ovat suorastaan harvinaisia ja suojeltuja! Ahvenanmaan !ehdoille ja SUOMEN LUONTO 8/91 50. Sieltä mannerjää louhi kalkkia ja ravitsi sillä sinänsä karun rapakivisen moreenin. Merenpohjaan kerrostui merieläinten ja kasvien jäänteistä kalkkikiveä kambrikaudelta (noin 600 miljoonaa vuotta sitten) ordovikikaudelle (400 miljoonaa vuotta sitten). Koska sekä Lumparnin että Selkämeren kalkkikivet koostuvat erilaisten merieläinten ja kasvien jäänteistä, kivissä voi erottaa trilobiittejä, mustekaloja, matoja, merililjoja ja kotiloita. Myöhemmin kalkkikivi on kulunut pois korkeimmilta huipuilta, siis nykyisin veden yläpuolella olevalta Ahvenanmaalta. Selkämeren pohjassa sekä Lumparnin pohjassa on paksut kerrokset kalkkikiveä. AHVENANMAA Meri lahjoitti rehevyyden Laaksojen rehevyys onkin peräisin merenpohjasta