Loistavia voittoja on, että nykyään parhaiden luonnonalueiden suojelua ymmärretään huimaavasti enemmän kuin ennen. Iloitkaa talven eläimistä, niistä jotka meitä talvenkin kestävät. Ja nyt on tullut vastavaikutus. Jos suomalaisten luonnonkokemuksista maksamat rahat 2 Titityy! • • • pieru asia, joskus niin tärkeä pantaisiin kaikki yhteen läjään, siinä tutisisivat ministeri Liikasenkin housut, mutta sitä summaa ei edes hän tiedä. Kiinnostus luontoon on muuttunut harvain ja höynähtäneiden etuoikeudesta normaaliuteen kuuluvaksi. Mitä suomalaiset tekevät luonnossa. Pieni tyttöni Saara nousee varpailleen, kurkkaa parvekkeen ikkunan alareunasta tinttejä, hihkuu yksivuotiaan riemua. Jos suomalaiset pakkoverotettaisiin pois luonnonkokemuksistaan, enemmistö tulisi vuodessa kliinisiksi kaistapäiksi (poikkeuksia olisi, kuten urbaani Jörn Donner). SUOM EN LUONTO 8/ 88 47. Ei täällä ystäviä liikaa ole. Tuleeko syksyllä suppilovahveroita, keväällä korvasieniä. Kaupunkien ja muiden asutuskeskuksien väestö on vieraantunut terveen elämän alkulähteestä, luonnosta. Ymmärretään jälleen, että me ihmiset olemme itsekin luontoa, ja siitä jatkuvasti sekä ruumiillisesti että henkisesti riippuvaiset. Luonto on vähän niin kuin suomalaisen kaveri . J oskus väitetään, että nykyaika mittaa kaiken rahalla. ( ... Menen Kulttuurirahaston hallituksen kokoukseen, puheenjohtaja maatalouspolitiikan professori kertoo oudosta rastaasta nurmikollaan, hän kuvaa sepelrastaan tuntomerkit oivallisesti. Tavallista luontoa ei saa halveksia eikä sitä saa unohtaa. Uhattujen lajien elinpaikkoja suojellaan, suojelusuunnitelmia laaditaan, Kitkanniemiä pelastetaan. Kävelen joka aamu paikallisjunalle. Koska nousee kevään ensimmäinen leskenlehti tai vuokko, millainen tulee hillasadosta. ) Kivimuurien ja katujen painostavasta ahtaudesta paetaan ulos vapaaseen luontoon, mitä alkuperäisempään, sen parempi." Tuskin mitään uutta auringon alla: teksti ei ole mistään viime vuosien monista vihreistä ohjelmista, vaan Suomen luonnonsuojelun pioneereihin kuuluneen Reino Kalliolan kynästä, ensimmäisestä Suomen Luonnosta sotavuodelta 1941. vs k.. Luonto on suomalaisten valtaosalle tärkeä, vaikka enin osa suomalaisista ei löydä maalle uutta perhoslajia, ei ole ensimmaisenä valokuvaamassa maakotkan parittelua eikä kuole myrkkyseitikkeihin. On raporttia suomalaisten juomisesta, seksitavoista ja äänestysaktiivisuudesta, mutta suomalaisten luontokäyttäytymisestä ei ole kattavaa tieteellistä aineistoa. Arkikokemuskin riittää kertomaan, että kyse on hurjasta vaihtoehtojen kirjasta: Inarin erakosta Helsingin cityn pullamummoihin, Liminganlahden sorsastajasta Punkaharjun autoturistiin ja pienlentokoneella lintuharvinaisuuksien perään rientävistä ornitomaaneista himosienestäjiin. Huippuluonnon suojelu on tärkeää, koska niillä kentillä taistellaan uhatun lajiston säilymisestä. Esimerkkejä: Maassa on ympäristöministeriö. Taloudellisten laskelmien puuttuessa joudun tyytymään arvaukseen : summalla pantaisiin kuntoon työttömyys, asunto-ongelmat ja lasten päivähoito, ehkä vielä länsimetro ja valtateiden urien poisto. Kaiken keskeltä nousee miljoonien suomalaisten kesämökkiläisten katras Gaussin käyrän huipuksi. Kun kuitenkin yritän kurkkia syvempiin vesiin, joissa isot kalat kutevat, niin näen toisen paljon suuremman voiton. Tämä ei pidä paikkaansa. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Teksti: Olli Järvinen Kuvitus: Inari Krohn " K ulttuuri on suuresti koneellistunut ja aineellistunut. S uomen luonnonsuojeluliike on kirjannut monta voittoa. Tai miksi en kirjoitussarjan päättyessä puhuisi itsestäni. Homo sapiens on valinnut asumasijansa niin, että 60. leveysasteesta pohjoiseen ei kovin paljon muita asu kuin suomalaisia. Maailmanloppu. Mikä aamu olisi se, jolloin yksikään tiainen ei piiskuttaisi. Tätä pitäisi tutkia. Antakaa lastenkin ruokkia niitä. Arvelen, että yleensä suomalaisten ja luonnon suhde on arkinen, rento ja läheinen: Tuleeko västäräkki halkovajaan tänäkin vuonna, mitä lintuja käy lintulaudalla. Näin ei onneksi käy. Kun sinne junalle kävelen, ajattelen, että nämäkin titityyt ovat niitä, joita pitäisi kiittää seuraavan tieteellisen kirjoituksen loppusanoissa. Mihin he luontoa tarvitsevat, kun he ovat vapaana vapaa-aikanaan. Taisin talvista tietä Varsinais-Suomessa, vastaan tulee kanta-asukas, kertoo syksyllä ruokkineensa kahta karhua navettansa kupeessa: niin ovat nallet näihinkin maihin taas asettuneet
Mikäli alueita hoitavien viranomaisten puolesta ruokintavälineet olisivat jo valmiina, luulen, että retkeilijät olisivat valmiit tuomaan ruokaa vastapalveluna näkemästään elämästä." 3. Luonnonrakkaudella on vankat juurensa Suomen kansan ajatusmaailmassa." SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Talvisten ulkoilualueiden hoidossa tulisi ottaa huomioon myös eläinten tuoma vaihtelu muuten niin hiljaisiin metsiimme. Talvilintujen yleistä viihtyvyyttä lisäävä vaikutus on ilmeisesti melkoinen, muuten ei ole selitettävissä ne sadat lintulaudat, joita joka talvi asetetaan linnuille. Reino Kalliola Suomen Luonnossa Antti Haapanen Suomen Luonnossa 111941: 4/ 1967: "Henkilökohtaisen luonnonsuojelutyön edellytyksenä on rakkaus kotiseudun luontoon ja sen elollisiin olehtoihin. "Suomen ankarissa talviolosuhteissa ravinnon saanti tulee erityisen ratkaisevaksi monien eläinten talvehtimiselle... Nyky-yhteiskunnassa viihtyvyystekijöille on asetettava yhä suurempi paino. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet olemassa. Yleinen Juonnonharrastus on sen vuoksi herätettävä ja saatava voimakkaaksi. vsk
.... . ............. . . . . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . ..... ........ . (90) 642 881 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. . . . 12 Puheenvuoro papenn erilaisten valkaisutapojen ympäristöhaitoista. . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 47. . Ulkomailta.................... . Tilaushinnat 1. . vsk.. .. ... 39 Kysy luonnosta... . ...... ..... Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Millaisia kiireitä talvi niille tuo, siitä enemmän sivuilla 20-25. 26 Suomalaiset äänestivät itselleen kansallispuun, eikä tuloksessa ollut tulkinnan varaa. . (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj .), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-5 1 20100 Turku puh . . Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh . ............. . .. . . . .... Tapio Lindholm: Se on rauduskoivu ... . 25. . 3. . . . 2 Kotimaasta . . . . 13. .. (953) 17 358 Pertti Siilahti Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. ... 9. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). . .............................. 6 Rauno Ruuhijärvi: Luonnostaan kunta tunnetaan....... Paula Raivio: Palanut Yellowstone................. ... . . .... . . . .. vuosikerta 8 • 1988 Olli Järvinen: Titityy! pieni asia, joskus niin tärkeä.. . ... 1. . ... . . ........................ Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. ... . ... ..... 15 Anu Lehtola ja Antti Leinonen: Taistelu Oulujärvestä . . .... .... . ........ . . Sisällysluettelo 1988....... Antti Halkka: Hännänheilautus Metsä-Suomelle 20 Mitä muuta kuuluu oravan talvivalmisteluihin kuin turkin vaihto harmaaseen. .. . 30 Ympäristöjärjestö Greenpeace iski silmänsä ja tutkimuslaitteensa Kemiran Vuorikemian tehtaan päästöihin elokuun lopulla. 26. Kansikuva: Reijo Juurinen on kuvannut oravan talvipuuhissaan. ..... .... .. 46 Liikettä lakin alla: Jälkisanat......................... ....... (981) 15 828 Merja Ylönen, vs. . 12. ... . . ..... .. . . ..... . 36 Kirjoja............... 16 Mitä merkitsisi uuden sellutehtaan, Pohjan Sellun, tulo ennestäänkin rääkätyn järven elämälle. .. 198830. . . ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierotcelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu No 1 2 3 Aineisto toimitukseen 16. (921) 301 141 Veijo Pelrola, vs. . .. ... .. ........... . . . . . . . ..... . 34· Mielipiteitä, keskustelua............................. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. . SUOMEN LUONTO Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosco Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16. . . ....... . ... . . . . ... . . 3. . ............... . . . Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh . . 9. ................. Uusimaa Perärfliehenk. 42 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . Markku Saiha: Titaania vastaan.... . . (960) 311 550 Riicca Laakso, vs. (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . ....... .... ... . . JO. ... Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. . Metsän heiluhännät eivät jouda talviunille. .. (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. (90) 642 881 /säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. .......... . . . 15, kesällä klo 8.30-15 .30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaicosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Toikka, lcanslisti Pirkko Elomaa, toimistosinteeri. . .. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk . 11 Kaj Granberg: Metsäteollisuuden klooriongelm.aan ei ole yksiselitteistä ratkaisua.................. ....... . ... Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. 4 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 11 A 17 00150 Helsinki puh . . . Ilmestyy 30. Kaarina Helakisa: Eräs oikeustapaus.. . . . . 44 Summaries of the Main Articles ..... . 32 Lähes puolet Yhdysvaltojen kuuluisimmasta kansallispuistosta paloi syksyllä riehuneissa metsäpaloissa. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . . . ..... . . . Irtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan E1elä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . . . 1. 4
ei' voida jättää vain luonnonsuojelualueiden varaan, ei etenkään Etelä-Suomessa, missä metsäluonnon suojelualueet ovat vain rippeitä luonnonmetsien kokonaisuudesta. Luonnonmetsien suojelu sisältää niitä molempia. Heille viimeinen kappale häviämään tuomitusta aarniometsästä on aivan liian kallis rahalla korvattavaksi." Näin kirjoitti Valter Keltikangas Suomen Luonnossa vuonna 1963. SUOMEN Tapaus Talaskangas on osoittanut, etteivät suojelualuesuunnitelmat ole vielä valmiit. Metsähallitukselta ei ole liiennyt ymmärtämystä luonnonsuojelupyrkimyksille. Lapissa ei ole liikaa suojeltu luontoa, vaan Eteläja Keski-Suomessa sitii on suojeltu aivan liian vähän. suojeluun on tarmokkaasti ryhdyttävä. vsk. Nuorempienkin luonnonmetsien rauhoittaminen on jo tämänkin vuoksi tarpeen. Metsäluonnon suojelu on Suomessa keskittynyt Pohjois-Suomeen. Tapio Lindholm 5. Suojelua ei kuitenkaan auta se, että suojelukeskustelussa metsiä nimitetään epämääräisesti aarnimetsiksi yms. Tämän osoitti · myös kansallispuuäänestyksemme saama huomattava kansansuosio. Eikä se voi myöskään olla Lapin kitukasvuista outametsää, se on suomalaisen metsän toinen, pohjoinen olomuoto. Aarniometsää voi olla vain sulkeutunut, tiheä, yli-ikäinen kirveenkoskematon tukkimetsä. Näistä voi kehittyä aarniometsiä, jos olosuhteet niin sallivat. Luonnonmetsiemme antama tieto ja esimerkki on olennaista myös talousmetsien käytön kannalta. Kaadettaviksi merkityt puut ovat nousseet symboloimaan vanhojen luonnonmetsien kovaa . Ne eivät siis ole hyödyttömiä taloustoiminnankaan kannalta. Se kuitenkin tiedetään, että heitä on kaikissa ammattiryhmissä ja yhteiskuntaluokissa: miehiä, jotka jostakin syystä ovat kiintyneet koskemattomaan luontoon ja näkevät suomalaisessa aarniometsässä arvoja, jotka eivät ole rahassa mitoitettavia. joista ei käy ilmi mistä on kyse. On vaikea sanoa, miten lukuisa on näiden aarniometsän ystävien joukko. Varsinaiseen aarniometsien suojeluun meillä ei enää ole mahdollisuuksia, sillä aarniometsä (ei siis usein käytetty virheellinen käsite aarnimetsä) on edelleen Keltikangasta mukaillen jättiläispuita kasvavaa ikivanhaa metsää, jota ei juuri ole jäljellä. Niinpä erilaisten luonnonmetsien . Suojelua varten tarvittaisiin kunnollinen kokonaisohjelma, sillä viime hetkellä esiin noussut yksittäisten metsiköiden suojelutarve ei takaa kunnollista lopputulosta. Yksi ei ole lisääntynyt, aarniometsien määrä, sillä metsätalous toimii yhä tehokkaammin ja hakkuuvuoroon tulevat väistämättä kaikki metsiköt, joita ei erikseen ole ihmistoiminnalta rauhoitettu . Metsä on keskeinen osa suomalaista identiteettiä. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47 . Se ei yleensä voi olla sekametsää, koska lehtipuut ovat sellaisesta jo hävinneet. Metsäluonnon monimuotoisuutta. Aarniometsien arvot "Moni suomalainen tahtoo säilyttää vähäisen osan metsiämme luonnontilassa siinäkin tapauksessa, että siitä ei olisi penninkään hyötyä, välillistä tai välitöntä. Me tarvitsemme metsäluontomme suojelua, sillä suomalaisessa metsässä on meille paitsi rahallisesti mitattavia, myös rahassa mittaamattomia arvoja. Tämä on antanut luonnonsuojelun vastustajille mahdollisuuden väittää luonnonsuojelua etelän kaupunkilaisten harrastukseksi. kohtaloa. Paljon on metsää kaatunut, jos kasvanutkin, sitten näiden rivien kirjoittamisen. Muutenkin suojelun olisi lähdettävä ensisijaisesti biologisista tosiasioista eikä pelkästä romantiikasta tai populismista. Aarniometsän kehittyminen vie aikaa. Kuinka erillisiä ne ovat talousmetsistä, ovatko ne saaria vai ltionnonmetsälaikkuja muun rikkaan metsäluonnon keskellä, riippuu siitä miten luonnonläheisesti talousmetsiämme hoidetaan ja käytetään. Metsäluonnon suojelu talousmetsissä on siten nousemassa yhä tärkeämmäksi
Koska närhi ei aitona metsien asukkaana mielellään ylitä aukeita, ovat vaeltajat seu" ranneet rannikkoa ja ajautuneet lopulta niemiin. Syy vaelluslintujen ajoittaisille massavaelluksille on poikkeuksetta ravintopula. Ne ovat pitkin syksyä varastoineet terhoja, siemeniä, marjoja sekä sieniä sammali kkoon ja puiden jäkäläpehkoihin. Ovatko vaeltajat tulleet takaisin, vai jäikö lintuja paljon paikoilleen. Nälkä pakottaa matkaan. Hankoniemessä ja Porkkalan kärjessä lintuja onkin nähty valtavasti, Porkkalassa parhaana pa1vana miltein tuhat yksilöä. Noin kolmensadan linnun parvi lähti jopa ylittämään merta. Syynä oli ravintopula: nälkä pakotti tuhannet närhet jättämään kotikuusikkonsa ja etsimään kuvuntäytettä kauempaa. 6 siperialainen pähkinähakki sembramännyn ja pikkukäkylintu kuusen siemeniin ja kun hyvää lisääntymiskautta s·euraa ravintokato, on edessä vaellus nälkäkuolemaa pakoon. Reviireilleen jääneet linnut ovat talvea ajatellen paremmassa asemassa kuin mahdolliset takaisintulijat. Luonnonsuojeluliiton mielestä Kolovesi voi vain kansallispuistona parantaa uhanalaisen järvija metsäluonnon suojelutilannetta maassamme. Siihen emme ilmeisesti saa vastausta. Heikki Willamo Kolovesi suojeltava kansallispuisto na Saimaan Kolovesi on viimeinen laajahko saaristoalue, joka on säilynyt rakentamattomana ja puhtaana. Rengastaj ien pyydyksiin ei juuri aikaisemmin merkittyjä närhiä eksy. Mutta oliko poikkeuksellisen suuressa vaeltajajoukossa myös itärajan takaisia pitkämatkalaisia. Luonnonsuojeluliiton vetoomus sisältyy liiton antamaan lausuntoon Kolovesityöryhmän mietinnöstä. Alkukesähän oli maassamme paras vuosiin. D SUOMEN LUO TO 8/ 88 47. Alueen ydinosa on valtion omistuksessa, joten kansallispuiston perustaminen on vaivatonta. Liikehdintä alkoi elokuun puolivälissä ja saavutti huippunsa syyskuun loppupuolella, jolloin Hangon lintuasemalla nähtiin päivittäin satoja vaeltajia. Lokakuussa alkoivat määrät vähentyä ja kuun puoliväliin mennessä näytelmä oli näytelty loppuun. Lajit ovat erikoistuneet tiettyyn, määrältään vaihtelevaan ravintoon hiiripöllö esimerkiksi myyriin, Närhet olivat menneenä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen vilkkaasti. Vaikkei närhi meillä olekaan ravintospesialisti eikä näin ollen kuulu selväpiirteisimpiin vaelluslintuihin, ovat syyt liikekannallepanoon osapuilleen samat. Esimerkiksi Ahvenanmaalle vaellus ei yltänyt lainkaan . Ne selviävät talvesta kätköjensä turvin, mutta käyvät mielellään lintulautojen talikimpaleilla sekä pihannurkan tunkiolla, missä ne rähisevät aamusta iltaan kiistellen harakoiden kanssa parhaista herkkupaloista. vsk.. Lähinnä nuorten lintujen on lähdettävä etsimään uusia ruokamaita itselleen. Ainakin rengastetuista linnuista oli valtaosa nuoria, joten vaellus tuntui noudattaneen tavanomaisia kuvioita. Laji on pesimäaikana hyvin hiljainen eikä lintuja vaellussyksyjä lukuunottamatta juuri rengasteta. Tämänsyksyinen närhien liikehdintä on yllättänyt poikkeuksellisella runsaudellaan. Nyt vaellus on ohi, mutta metsissä tuntuu edelleen olevan runsaasti närhiä. Vaellusinnon taustalla lienee erinomainen pesintätulos menneenä kesänä. Metsänreunoista on kajahdellut niiden karheaa rääkynää. Närhet ovat lähteneet vaellukselle. Närhikannat ovat paisuneet niin suuri'ksi, etteivät kaikki mahdu alueelle niukkaa talvea viettämään. KOTIMAASTA N ärhet liikekannalla Pitkin syksyä on närhiä näkynyt Etelä-Suomen teiden varsilla hyppimässä tai ylittämässä · aukeita maita vaappuvalla lentotyylillään. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että uhanalaisen luonnon suojeleminen on suomalaisten moraalinen velvollisuus. Närhille riitti ravintoa ja lisääntymistulos oli varmasti erinomainen. Mistä .tuhannet närhet tulivat. Tarkkoja yhteenvetoja ei vielä ole tehty, mutta etelärannikon vaeltajien kokonaismäärä on useita tuhansia. Useimmat närhet vierastivat rannatonta ulappaa niin paljon, että pyörsivät hetken niemen kärjessä emmittyään takaisin
Luonnonsuojeluliitto ei voi hyväksyä ministerin hallitusohjelman vastaista toimintaa. D SUOM E LUONTO 8/ 88 47. Ydinvoiman lisärakentamisen lisäksi tulee pidättäytyä erityisesti hyötysuhteeltaan huonoj en ja runsaasti päästöjä aiheuttavien, kivihiiltä tai turvetta polttavien lauhdevoimalaitosten rakentamisesta. Monissa luonnonsuojelutehtävissä kunnostautunut Ritva on Suomen Luonnon toimitusneuvoston jäsen. vosto edellyttää, että uudet säännöstelyluvat annetaan vain määräajaksi ja, mikä vielä tärkeämpää, myös vanhojen säännöstelypäätösten virheet korjataan. vsk. Kun vielä säännöstelyluvankin omistaa vesihallitus, ei ruokottoman säännöstelyn muuttamisen pitäisi olla vaikeaa. Siitä huolimatta kauppaja teollisuusministeri Ilkka Suominen on julkisuudessa tukenut teollisuuden vaatiman viidennen ydinvoimalan rakentamista. Hän on koulutukseltaan vesibiologi ja suorittanut myös varanotaari n tutkinnon. Seitsemisen kansallispuistoon liitetään 900 hehtaari n laaj uinen Solj asten alue, joka sijaitsee Kurun kunnassa ja 1 kaalisten kaupungissa. Liitto muistuttaa kannastaan, jonka mukaan minkäänlaisia pelkästään sähköä tuottavia su urvoimaloita ei Suomeen pidä rakentaa. 5 830 hehtaarin laajuinen Kitkanniemi siirtyi valtion omistukseen vuoden 1987 toukokuussa. Vesihallituksen rakentajilla lienee ihmettelemistä. Mikko Niskasaari Uusia suurvoimaloita ei tarvita Suomeen Hallituksen ohjelmassa luvataan, ettei uusia ydinvoimaloita rakenneta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeintä on edistää energian säästöä. Toisaalta säännöstelyn pehmentäminen lisää Oulujärven suoj eluarvoa, joten TVH:n haikailema ylitystie käy entistä tuomittavammaksi . D Ritva Veijosesta ympäristönsuojelu päällikkö FK Ritva Veijonen on valittu Espoon ympäristönsuojelupäälliköksi. Ministeri Bärlund torjuu tämän yksiselitteisesti. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä maakaasun käytön lisäämistä enty1sesti ym päristöns uo j ei ull isista syistä. Kotimaiset synnit tutkitaan ja ainakin pahimmat poistetaan täysin pumppuvoimalasta riippumatta. Sähköä voidaan kehittää tarvittaessa runsaasti lisää kaupunkien kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon yhteydessä. ValtioneuOulangan ja Seitsemisen puistot laajenevat Kitkanniemen alue Kuusamossa liitetään Oulangan kansallispuistoon. KOTIMAASTA Säännöstelyn haittoihin aiotaan nyt vihdoin puuttua: uudet säännöstelyluvat aiotaan antaa vain määräajaksi ja vanhojen lupien virheet lu vataan korjata. Aiemmin hän työskenteli Espoon ympäristönsuojelutoimiston tutkimussihteerinä. Säännöstelyratkaisut uusiksi Valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä vesiensuojelun tavoiteohjelma sisälsi historiallisen vaatimuksen, joka melkein jäi huomaamatta. Sen suojelu on ollut vireillä 1910-luvulta lähtien . D 7. Ministeri toivoo Oulujoella neuvotteluratkaisua, Oulujoki Oy:n toimitusjohtaja Klaus Ahlstedt on tosin jo ehtinyt sen tyrmätä. Eduskunta hyväksyi liittämisesityksen marrask uussa. Ensimmäiseksi kohteeksi ministeri Bärlund nimeää Oulujärven. Jonkin verran on, myös luonnonsuojelupiireissä, spekuloitu sillä, että jos Paanajärven pumppuvoimala rakennetaan ja sieltä ostetaan säätövoimaa Suomeen, niin se antaisi mahdollisuuden korjata kotimaisia säännöstelyratkaisuJa. Kuva Suomussalmen Vuokkijärveltä, jonka pinta vaihtelee voimayhtiön toiveiden täyttämiseksi kuudella metrillä. Sen säännöstelijän, Oulujoki Oy:n, omistaa Imatran Voima, jonka omistaa Suomen valtio, eli me. Oulujoki Oy:n käyttökate oli vuonna 1987 huikeat 45 prosenttia, joten säännöstelyn muuttamisen ei ministeri Bärlundin mielestä pitäisi viime kädessä maksaa mitään. Säännöstelyn haitat ovat ministerin mukaan niin ilmiselvät, että säännöstelyn muutokseen olisi ollut pakko ryhtyä, vaikkei Oulujärven rannalle nousisikaan uutta suursaastuttaj aa, Pohjan Sellua. Kitkanniemi on maamme a rvokkaimpia suojelukohteita. Ympäristöministeri Kaj Bärlund vahvistaa, että ministeriö antaa ensi vuoden alussa vesija ympäristöhallitu ksen tehtäväksi tutkia kaikki vanhat säännöstelyaltaat ja selvittää, kuinka ainakin pahimmat virheet korjataan
Kesäkuun alussa luonnonsuojeluyhdistykset saivat Outokummulta kirjeen, jossa yhtiö vaati kortin myynnin lopettamista ja loppujen korttien tuhoamista. Kortti painettiin toukokuussa. Työ ei pääty tähän, vaan jatkuu välittömästi. Rikkija typpipäästöjen supistamiseen tähtääviä sopimuksia on valmisteltu Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissiossa ECE:ssä. ''Kuorma-autoliikenne on merkittävästi kasvamassa ensi vuosikymmenellä. Antti Halkka Maakaasua suurvoimaloihin, jarrua raskaalle maantieliikenteelle Kans~invälisessä ilmansuojelussa päästiin taas pieni askel eteenpäin, kun Sofiassa solmittiin 1. "Se edellyttää toimenpiteitä etenkin raskaan liikenteen ja voimaloiden päästöjen vähentämiseksi", Bärlund totesi kokouksen jälkeen Helsingissä. Toisin sanoen jo pelkän kuorma-autokulSUOMEN LUONTO 8/ 88 47 . Tämän pohjalta asetetaan myöhemmin tiukemmat ilmansuojelutavoitteet. Ympäristöministeri Kaj Bärlundin mukaan Suomen on 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vähennettävä typenoksidipäästöjään enemmän kuin tähän asti on kaavailtu. 1 c5 -D :12.0 8.0-12.0 6.o8.o öE.z:ow G.o Tämä kortti sai Outokummun terästehtaan johdon raivostumaan. Sopimuksessa 23 valtiota sitoutuu vähentämään typenoksidipäästöjään siten, että ne palautuvat vuoden 1987 tasolle · viimeistään vuoteen 1994 mennessä. Kokouksessa 12 maata antoi lisäksi julistuksen, jossa ne lupaavat supistaa omia päästöjään tätä tuntuvammin. Toi_nen vaihtoehto on maantiekuljetusten rajoittaminen", Bärlund sanoi . Ruotsin luonnonhoitovirasto otti vastikään hankkeeseen kielteisen kannan. Kuorma-autoliikenteen arvioidaan ensi vuosikymmenellä kasvavan määrällä, joka vastaa rautateiden tämänhetkistä tavarankuljetusmäärää. Komissio pyrkii selvittämään seuraavaksi ns. Tämä merkitsee, että rautateiden kilpailukykyä on parannettava. C.HROMIUM. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Sveriges Natur -lehden mukaan Wramner kirjoitti: "Meitä ei voi pelotella vaikenemaan sillä seikalla, että suuret kromipitoisuudet ympäristöönsä levittäneen Ympäristöministeri Kaj Bärlund Sofian typpikokouksen jälkeen: yhtiön nimi on Outokumpu Oy." Outokumpu vastasi toistamalla entiset vaatimuksensa. kriittiset laskeumarajat eli sen miten paljon typpisaasteita eri ekosysteemit pitemmän päälle sietävät. marraskuuta sopimus typenoksidipäästöjen rajoittamisesta. nattivat vielä 3 000 korttia aikaisempien 4 500 lisäksi. Siihen on jollakin tavoin puututtava, esimerkiksi siirrettävä kuljetuksia kiskoille. Uhkauskirjeen sai myös haaparantalaisen sanomalehden Haparandabladetin pääkirjoituksen laatija, joka oli kirjoituksessaan selostanut raskasmetallien vaikutuksia ihmisen perimään. Käytännössä lupaus merkitsee noin 30 prosentin vähennystä viime vuosien tasosta vuoteen 1998 mennessä, mutta lupaus on sikäli väljä, että kukin maa voi vapaasti valita vertailuajankohdaksi minkä tahansa vuosista 1980-86. Outokumpu uhkaili luonnonsuojeluyhdistyksiä Ruotsin luonnonsuojeluliiton Haaparannan ja Suomen luonnonsuojeluliiton Tornion luonnonsuojeluyhdistysten yhteistyönä painattama postikortti sai ·· Outokummun Tornion terästehtaan johdon raivostumaan. Outokummun mukaan kortissa on yhtiön nimeä käytetty harhaanjohtavaan ja leimaavaan sävyyn ja kortit on saatu myydyksi yhtiön nimen avulla. Kartta on peräisin Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 1985 teettämästä raskasmetalliselvityksestä. Luonnonsuojeluyhdistykset eivät lopettaneet korttien myyntiä, vaan paiKOTIMAASTA 0110m u·11 (Cfl n 1110:.:. Ruotsalaisten kannasta huolimatta Lapin lääninhallitus antoi lokal<!uun lopussa jätealueelle luvan, mutta tätä kirjoitettaessa ei ole selvillä, minkä kannan suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio otti asiaan marraskuun lopulla. 1965 (ugQ d "' ) ,,. vsk .. Kortissa on kartta, josta selviää terästehtaan asema pohjolan suurimpana yksittäisenä kromisaasteen lähteenä. '.'.. Outokumpu sai kirjeeseensä vastaukseksi yhden uusista postikorteista, jossa oli terveiset Ruotsin 160 000-jäsenisen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalta Per Wramnerilta. Näiden joukossa ovat kaikki Pohjoismaat ja useat Länsi-Euroopan 8 maat. Outokummun Tornion terästehdas on saanut Ruotsissa huonon maineen ilman postikorttikampanjaakin. Mainetta eivät paranna edes viime kesän suuret ympäristönsuojeluinvestoinnit, sillä tehdas aikoo kasata metallijätteensä raskasmetallijäämineen Kuusiluodolle vain muutaman kilometrin päähän Ruotsin rajasta
arkisto on osa Suomen luonnonsuojeluliiton omistamaa Luonnonsuojelun Tuki Osakeyhtiötä, jonka avulla kerätään varoja luonnonsuojelutyöhön. Heikossa asemassa ovat Bärlundin mukaan etenkin eräät Itä-Euroopan maat. "Tällä hetkellä ei mitään suuria läpimurtoja tällä alueella ole näkyvissä, mutta en epäile, etteikö niitä olisi tulossa, koska asiaa tutkitaan tiiviisti monissa maissa''. Sekä väridiat että mustavalkokuvat ovat tervetulleita'', Ulla sanoo. Sopivien kuvien aihepiiri on hyvin laaja. Luonnon kuva-arkiston välitykseen on kuviaan luovuttanut lähes kolme sataa kuvaajaa. Arkisto palvelee kaikkia luontokuvien tarvitsijoita. Tukitoimista on kuitenkin erimielisyyttä komissiossa, vaikka tekniikan siirron tarpeellisuudesta ollaankin yksimielisiä", Bärlund sanoi. vsk. Jorma Laurila riaate on hyvä, mutta emme saa olla dogmaattisia jos ilmenee erityisiä syitä tukea joidenkin maiden ilmansuojeluinvestointeja. Itä-Euroopan maat tarvitsevat tukea Suomen aloitteesta Sofiassa käsiteltiin myös ilmansuojelutekniikan siirtoon liittyviä kysymyksiä. Nämä kolme kirjainta ovat lyhenne Luonnonkuva-arkistosta ja viittaavat siihen, että kyseinen kuva on löytynyt tämän maamme ainoan luontokuviin erikoistuneen kuvatoimiston kätköistä. Luonnon kuva-arkistoa kehitetään nyt entistä paremmaksi ja monipuolisemmaksi: aihevalikoimaa ja kuvamääriä kasvatetaan merkittävästi ja lisäksi asiakaspalvelussa siirrytään tietokoneaikaan. " Haluamme kuvia esimerkiksi ulkomaiden luonnosta ja ympäristökysymyksistä, lemmikkieläinroduista, kotieläimistä, maaja metsätaloudesta, puutarhanhoidost.i, luontaistuotteisiin ja terveisiin elämäntapoihin liittyviä kuvia, lääketieteellisiä kuvia ... Jorma Laurila 9. kaikenlaisia kuvia, jotka liittyvät ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen", Ulla luettelee toiveita. Uusia kuvaajia haluttaisiin mukaan laajentamaan kuvavalikoimaa. Nämä ovat luontokuvauksessa harvinaisia aiheita, vallitsevana luontokuvissa on liiaksi staattisuus ja yksiselitteisyys." "Arkiston perinteistä aluetta ovat olleet biologiset lajikuvat ja kotimaiset maisemat. Ministeri Bärlund tähdensi lisäksi, että happamoitumisen torjunnassa rikkipäästöjen vähentämisen pitää tulevaisuudessakin olla tärkeimmällä sijalla. Hän mainitsi esimerkkeinä InSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. tuttamiseen, Kristiina hoitaa asiakaspalvelun ja Ulla markkinoi arkistoa uusille asiakkaille. Ne säilyvät vankasti mukana vastakin", Ulla vakuuttaa. "Energiatuotannossa tavoite merkitsee sitä, että maakaasua on ilmeisesti alettava käyttää myös joissain suurissa kivihiilivoimaloissa" ,Bärlund sanoi. Asia koskettaa läheisesti Suomea, koska valtaosa ilmatilaamme muualta kulkeutuvista saasteista on peräisin Itä-Euroopasta. Luonnonkuvajetusten kasvun leikkaamiseksi olisi rautateiden tavarakuljetukset 1990-luvulla kaksinkertaistettava nykyisestä. Myös raskaan liikenteen pakokaasunormeihin on Bärlundin mukaan puututtava. Arkisto perustettiin vuonna 1978 luonnonsuojeluvalistuksen avuksi. Kaija keskittyy kuvavalikoiman karkoon ja Naantalin jo olemassa olevat hiilivoimalat sekä Porin Tahkoluotoon rakennettavan hiilivoimalan. "Rikkipäästöjen vähentämistä ei saa unohtaa, siinä pitää päästä nopeasti eteenpäin", hän totesi. KOTIMAASTA Luonnonkuva-arkistosta entistä monipuolisempi Suomen Luonnossa julkaistujen valokuvien kuvaajien nimen perässä on usein outo kirjainyhdistelmä LKA. Kymmenessä vuodessa vaatimattomasta idusta on kehittynyt jo yli 100 000 kuvan arkisto. Periaatteessa mikään luontoon tai ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen liittyvä ei ole arkistolle enää vierasta. " Myös liike-, tapahtumaja tunnelmakuvat ovat tärkeitä. "Toivomme että ammattikuvaajat ja pitkälle ehtineet harrastajat tarjoaisivat meille kuviaan. Arkistonhoitajana alusta saakka uurastaneen Kaija Keskisen lisäksi arkistossa työskentelee vastedes kaksi muutakin naista: Kristiina Kiesilä ja Ulla Kokko. "Jos näin käy, kansainvälinen yhteistyö hajoaa eikä ilmansuoLuonnonkuva-arkiscossa on iloinen ilmapiiri: Kristiina Kiesilä (vas.), Kaija Keskinen ja Ulla Kokko. Nyt meillä jelussa päästä 1990-luvulla eteenpäin", hän totesi . Teknisen avunannon ohella olisi Bärlundin mukaan harkittava myös pehmeitä lainoja, korkotukea tai muita taloudellisia tukitoimia. Neuvostoliitolla on resursseja vähentää päästöjään, mutta esimerkiksi Puola, DDR, Tsekkoslovakia ja Bulgaria tarvitsevat tukea. "Likaaja maksaa -peon mahdollisuuksia paneutua uusien kuvien seulontaan. Ministeri Bärlundin mukaan Euroopan valtiot ovat jakautumassa kahden kerroksen väkeen : niihin joilla on edellytykset vähentää päästöjään ja niihin, joilla on tähän ehkä halua, mutta ei mahdollisuuksia. Luonnon kuva-arkiston toimintaperiaate on sama kuin muissakin kuvatoimistoissa: se on kuvien välityspaikka; käytettyjen kuvien hinnasta puolet saa kuvaaja, puolet jää arkistolle
Seinillä on siistissä järjestyksessä tieteellisine nimineen kirppuja ja kehrääjiä. Myrkkytynnyrien takana savupiippu tupruttaa ilmoille saasteitaan. Tarjolla on myös taajama-asutuksen kääntöpuoli: heti ovensuussa tulijaa vastaan työntyy kaatopaikka rottineen ja lokkeineen. Tämän ja paljon muuta saat selville Tampereen uudesta luonnontieteellisestä museosta. Pienoismallia tarkastelemalla ymmärtää erityisen selvästi sen, kuinka paljon nykyistä asutusta vanhempaa Tammerkosken ympäristön luonto on. Suunnittelijatyöryhmän jäsenet Martti Helinin lisäksi amanU<mssit Aimo Aitasalo ja Ilona Koivisto sekä harjoittelijat Kimmo Kestinen ja Esa Hakala sekä varastonhoitaja Jouko Peltola ovat humanistisen koulutuksen saaneita. Kävijälle esitellään myös ympäristömyrkkyjä, metsien muokkausta ja vesien rakentamista. Tampereen luonnontieteellisen museon näyttelyn maalaispihassa oleilevat linnut ja lampaat autonrenkaiden kanssa; kaupungin bussi pysäkin ovat vallanneet varis, pulut ja pullasorsat. Toivomme, että kävijät muLuonto ja ihminen kohtaa vat kaikkialla. Ajattelimme erityisesti niitä, jotka tietävät luonnosta vähiten. Paikallisia katsojia kiinnostanee varmasti keskeisesti esillä oleva Tammerkosken pienoismalli; kävijä voi siitä seurata kotikaupunkinsa muuttumista vuoden 1760 mökkikylästä suomalaiseksi suurkaupungiksi. Miltä haapalankku näyttää. Kasvistoa esitellään postikortein. Taustalla on graffiteja ja ilmoituksia tavaranvaihtopäivästä. Se on ihmisten kätten muokkaamaa. Kaikista pyritään kuitenkin valottamaan uusia ulottuvuuksia: karhusta selvitellään siihen liittyviä uskomuksia ja myyttejä, kivet ja savi saavat taustalleen selittäjäkseen sorakuopan valokuvasuurennoksen. "Teimme museon tavalliselle ihmiselle. Uusi näyttely painottuu Pirkanmaan ja Tampereen luonnon esittelyyn ja sen muutosten kuvaamiseen. Uudet avarat tilat ovat Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman kirjastotalon, "Metson" alakerrassa Muumilaaksoa vastapäätä. Tämä uusittu perusnäyttelymme on museon tarttumista näihin ajankohtaisiin kysymyksiin", kertoo Tampereen kaupungin museotoimenjohtaja Martti Helin . Kokoajat pyrkivät kertomaan tämän päivän luonnosta ja todellisuudesta, siksipä täällä pihapiirissä ovat rinnakkain linnut ja autonrenkaat, lintujärven asukkien sen sijaan on yritettävä tulla toimeen saasteita syytävien viemäreiden kanssa. Ympäristökatastrofit ovat meille tuttuja. Luontoa ei myöskään enää esitetä irrallisina saarekkeina: ihmisen toimintaa ei luonnosta voi erottaa, niin ei ole syytä tehdä museossakaan . Museossa myös kaupunkilaisvaris pulut ja pullasorsat seuranaan keikkuu bussipysäkin roskapöntön reunalla. KOTIMAASTA Tampereen luonnontieteellinen museo uusilla urilla Tiesitkö, että Suomi tuottaa 25 000 tonnia tekstiilijätettä ja vain kaksi yritystä hyödyntää sitä. 10 seokierroksen jälkeen innostuisivat lähtemään luontoon kokemaan itse täällä näkemiään asioita." Uusittu museo sai kodin lähes samalta paikalta, jolta vanha museo purettiin seitsemän vuotta sitten. Se panee ajattelemaan ihmisen koko ympäristöä. Tieteellisyyttä tärkeämpänä pidämme luonnon perustuntemuksen lisäämistä: osuvampi nimi olisikin luonnontiedon, eikä luonnontieteellinen museo . Museo särkee mielikuvat ja ennakkoluulot pölyisestä kasvija eläinkokoelmasta. Näyttelyn kokoajat haluavat meidän huomaavan, että kaupunkikin on osa luontoa. Luonto on nykyään monelle myös vapaa-ajanviettoja virkistäytymispaikka: yhdessä vitriinissä odottavatkin kamera kannonoksassa ja kumisaappaat luontoretkelle lähtijää. Tällä tekijät haluavat , huomauttaa, että luontoa voi :hastella, vaikkei nimiä tietäisikään. Marjo-Riitta !i_aloniemi SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Toki tarjolla on perinteellisempiäkin luonnontieteellisen museon esineitä, niitä täytettyjä eläimiä. Koskematon luonto on museossa taka-alalla. "Aika on tuonut uusia näkökulmia elinympäristöämme koskevaan keskusteluun. vsk.. Ainoastaan tropiikin per_hoset esittäytyvät sellaisenaan ilman· selityksiä
On vahinko, etteivät viranomaiset ole ohjanneet kuntia tässä asiassa. Ehkä pahinta on kuitenkin, että lukuisat kunnat eivät ollenkaan halua palkata ympäristönsuojelusihteeriä eivätkä ota vastaan tarjottua valtionapua. Tässä vaiheessa myös kunnissa voi muistaa luonnonsuojeluyhdistyksistä löytyvän vapaaehtoista asiantuntemusta. Poikkeuksetta kaikilla kunnilla on jo käytössään teknistä henkilöstöä. Kunnallisen ympäristönsuojelun kehitysongelmat näkyvät myös ympäristönsuojelulautakuntien henkilöstön rekrytoinnissa. Kunnan toimihenkilöiden ja eri hallintokuntien on yhdessä sitä edistettävä. Hyvä ympäristö on sekä asukkaiden että kunnan etu. Keskeistä nykymaailmassa on ymmärtää myös tutkimuksen tuloksia ja merkitystä. Toisaalta myös ihmisten vaatimukset ja toiveet edellyttävät entistä parempaa ja puhtaampaa elinympäristöä. Ympäristöministeriöltä toivoisi tässä tilanteessa ryhtiä. Suomen kunnallisliitto on oivaltanut ympäristökysymysten merkityksen ja tehostaa toimintaansa tässä mielessä kuntiin päin. Liiton ensimmäinen ympäristöpoliittinen ohjelma on valmistunut. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta toivottaen Suo,:;en luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 11. Ei myöskään ole oikein, että ympäristönsuojelutehtäviin liitetään lomaja matkailulautakunnan tai raittiuslautakunnan tehtäviä tai taajaman puutarhanhoito ja näillä perusteilla valitaan rakentajien ja muiden luonnon muuttajien kannalta harmittamin henkilö. Yhä uudet maanosien laajuiset asiat koskettavat myös meitä. Ympäristönsuojelussa on luonnollisesti myös tekniikan ymmärtämisen tarvetta. Kunnalliset palvelut päiväkoteineen, terveyskeskuksineen ja urheilutiloineen ovat joitakin ruuhka-alueita lukuunottamatta lähes kaikkialla yhtä hyviä ja televisiota ja videoita voi katsella missä tahansa. vsk. Laki kuntien ympäristönhallinnasta oli merkittävimpiä edistysaskeleita suomalaisessa ympäristönsuojelussa. Varsin yleisesti on hyväksytty, että kunnissa tarvitaan myös ekologisen koulutuksen saaneita, jotka ymmärtävät monipuolisesti kaikkia ympäristönsuojelun osa-alueita luonnonsuojelusta ilman, vesien ja maaperän suojeluun sekä kuntalaisten ympäristövalistukseen. Kokonaisvastuun kantaa kunnanhallitus ja ympäristönsuojelulautakunta. Pienistä päätöksistä summautuu suuria ongelmia. SUOM EN LUO NTO 8/ 88 47 . Suomen kaupunkiliitolla on samanlaisia suunnitelmia. Luonnostaan kunta tunnetaan Kunnissamme ei läheskään aina ymmärretä, että kunnan kehittymistä ja kuntalaisten viihtymistä edistävät kaunis ja luonnonläheinen ympäristö, puhdas luonto ja kunnan isien ja äitien myönteiset asenteet niiden säilyttämiseksi. Tieto ympäristön tilasta ja ' muutosten seuranta ovat toimenpiteiden edellytykset myös kunnissa. Emme me toivo elinympäristöömme loppuunkaivettuja harjumaisemia, käyttökelvottomaksi rehevöityneitä järviä, kloorifenolien pilaamia maaperäja pohjavesialueita, ongelmakaatopaikkojen aikapommeja, freoneja tupruttavia tehtaita, täysin rakennettuja rantoja tai padottuja ja säännösteltyjä jokia. Jokainen kunta tarvitsee jatkuvasti ajan tasalla pidettävän ympäristönhoitosuunnitelman. Jos nyt oikein meneteltäisiin, tulisi ympäristökysymyksiin suunnata lisää voimavaroja esimerkiksi terveyslautakunnan valvontaosastolta ja saada vastuuta ympäristönsuojelusta myös kaavoitusja rakennuslautakunnille. Luonto ja siihen liittyvät omaehtoiset harrastusmahdollisuudet erottavat kuntia toisistaan. Tulossa oleva vapaakuntakokeilu saattaa taas kerran päästää vastustajat ja välinpitämättömät valloilleen, jolloin ympäristönsuojelulautakuntia lakkautetaan tai ne menettävät vähäisetkin toimintamahdollisuutensa. Ratkaisut näyttävät liian harvoin tapahtuvan tältä pohjalta. On uskomatonta kuulla jonkun savukoskelaisen väittävän televisiossa, ettei meillä luontoa tarvitse suojella, vaikka Sokli tuhoaa 70 km 2 luonnontilaista kairaa ja sen vesistöjä. Varmaa on, että kuntalaiset ovat valmiita tästä maksamaan enemmän kuin yhden sanomalehden hinnan. Ympäristöongelmat eivät varmasti tule vähenemään. Kunnat käyttivät 1987 ympäristönsuojelun suunnitteluun neljä markkaa asukasta kohti. Rekrytoinnissa korostettu kokemus kunnallishallinnosta voidaan hankkia helposti täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä haluttomuus vaikuttaa omalta osaltaan myös budjetissa olevaan valtionavun määrään
Ongelmalliseksi kloorin tekee sen taipumus muodostaa joko luonnossa tai ihmistoiminnan seurauksena orgaanisten aineiden kanssa yhdisteitä, jotka voivat olla huomattavan myrkyllisiä. Hän työskentelee erikoistutkijana Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa ja on myös Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen. Sulfiittitehtaiden päästöt ovat tunnetusti suuret: ongelmia aiheuttavat mm. Sulfaattisellutehdas on kuitenkin taloudellisempi ja rasittaa ympäristöään vähemmän kuin sulfiittisellutehdas; erityisesti sulfiittisellutehtaiden rikkipäästöt ovat suuret. Aikaisemmin jätevedet laskettiin sellaisenaan vesistöihin. Onko Ruotsi puhdas pulmunen ja vain Suomi saastuttaja. Paperi tehdään sulfiittiselluloosasta ja valkaistaan ilmeisesti peroksidilla. Kloorikeskustelu sai uutta vauhtia viime keväänä, 12 kun Ruotsin luonnonsuojeluliitto SNF väitti, että Suomen metsäteollisuuden klooripäästöt pilaavat kohtuuttomasti Itämerta. Kloori on pahanhajuinen, kellertävä, myrkyllinen kaasu. Nykyaikaisessa sulfaattisellutehtaassa keiton jälkeen pesty massa lajitellaan suljetussa vesikierrossa ja siirretään valkaisimoon. Valkaisun jälkeen kuidut puristetaan levyiksi. Sellun valkaisu on ympäristönsuojelun kannalta teknisesti hankala ongelma. Soodakattilassa syntyvät sulfaattisellutehtaalle ominaiset pahat hajut. Vaikeusaste määritetään tarkasti laboratoriossa. vesistöön kulkeutuvien orgaanisten aineiden synnyttämä runsas biologinen hapenkulutus, jätevesien ravinnekuormitus ja ilmaan karkaavat rikkiyhdisteet. Seuraavassa keskustelulle antaa taustaa dosentti Kaj Granberg. Erityisen myrkyllisiä ihmisen valmistamia kemikaaleja ovat klooratut dioksiinit, joista esimerkkinä mainittakoon Seveson myrkkyonnettomuuden aiheuttanut TCDD-yhdiste: vain parin kilon pöllähdys tehtaalta riitti laajan katastrofin syntymiseen. Esimerkiksi järjestön laajalevikkisen jäsenlehden Sveriges Naturin paperi, joka aikaisemmin oli suomalaista, vaihdettiin näyttävästi ruotsalaistehtaan kloorittomaan paperiin. Pääosa tehtaasta vesistöön kulkeutuvasta orgaanisesta aineesta joutuu yleensä kloorautuneena vesistöön valkaisimon kautta. Sellunkeiton ja valkaisu n pääperiaatteet Sellunkeiton pääperiaate niin sulfiittikuin sulfaattimenetelmässä on sama: hakkeeksi jauhettu puumassa keitetään voimakkaiden kemikaalien kanssa niin, että puun selluloosakuituja sitova ligniini liukenee erilleen. Ilman suuria ympäristöongelmia ei tämäkään paperi synny. Valkaisun pääperiaate on yksinkertainen, esivalkaisussa jatketaan ligniinin poistamista massasta varovaisemmin kuin keitossa. Paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytetty taistelukaasu se on edelleen tärkeä teollisuuskemikaali. Kaj Oran berg PUHEENVUORO Metsäteollisuuden klooriongelmaan ei ole yksiselitteistä ratkaisua Keskustelu metsäteollisuuden klooripäästöistä sai viime keväänä uutta vauhtia, kun Ruotsin luonnonsuojeluliitto väitti, että Suomen metsäteollisuuden klooripäästöt pilaavat kohtuuttomasti Itämerta. Myös kansainvälinen suoran toiminnan ympäristöjärjestö Greenpeace on kiinnostunut asiasta ja käynyt tutkimassa niin Suomen kuin Ruotsinkin vesialueita. Jätevesiä syntyy massan pesussa ja valkaisussa. Nykyisin pesuvedet johdetaan haihduttamoon, ja tässä vaiheessa ligniinistä otetaan talteen 90-98 prosenttia ja tavallisesti poltetaan. Tämä tapahtuu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä käytetään kloorikaasua ja nykyään usein lisäksi klooridioksidia. Ruotsin luonnonsuojelijat ryhtyivät myös sanoista tekoihin ja alkoivat boikotoida suomalaista paperia sen kloorisisällön vuoksi. Ruotsissa klooritonta paperia valmistaa Holmens pappersbruk. vsk.. Loput orgaanisesta kuormituksesta (happea kuluttavat aineet, ligniini) menee massan mukana valkaisuun ja valkaisun jälkeen vesistöön, jos tehtaalla ei ole ulkoista puhdistuslaitosta. Näitä myrkyllisiä yhdisteitä joutuu luontoon kasvinsuojelumyrkkyjen ja puunkyllästysaineiden mukana, orgaanisten aineiden polton yhteydessä ja metsäteollisuuden jätevesissä. Sulfaattiprosessissa kemikaalit voidaan ottaa osittain talteen ja käyttää uudelleen. Va/kaisussa tarvittavan kloorin määrä riippuu massatyypistä, ligniinipitoisuudesta ja valkaisuvaiheiden määrästä. Samalla järjestö luopui näyttävästi painamasta laajalevikkistä jäsenlehteään Sveriges Naturia suomalaiselle paperille. Toinen SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Voimakkaana hapettimena klooria käytetään selluteollisuudessa suuria määriä massan valkaisuun ja lisäksi yhdyskunnissa talousveden desinfiointiin
Valkaistavan massan ligniinipitoisuutta kuvataan ns. Kloorin maara vaikuttaa myös syntyvien kloorifenoleiden runsauteen. Vaihtamalla kaasumainen kloori klooridioksidiin ja otsoniin kloroformipitoisuudet putoavat huomattavasti. On esitetty, että happivalkaisun jälkeen tehtävä klooraus tuottaisi ligniinipitoisuuteen verrattuna huomattavasti enemmän yksinkertaisia kloorautuneita fenoliyhdisteitä kuin ilman happivaihetta toimittaessa. Haitallisimpia niistä ovat kloorifenolit ja kloroformi. Ruotsissa on käytössä happivalkaisu, jossa ensimmäinen kloorausvaihe on SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Kaloihin kulkeutuessaan kloorifenolit muuttavat kemiallista muotoaan. vaihe on alkalivaihe, jolloin hapettunut ligniini liukenee emäkseen ja poistuu. Valkaisujätevesien mukana vesistöön joutuu myös myrkyllistä kloroformia. Professori Jaakko Paasivirran tutkimusryhmä totesi, että makutesteissä pahanmakuisiksi osoittautuneissa kaloissa oli runsaasti edellä mainittuja yhdisteitä. Valkaisujätevesissä vesistöön kulkeutuu kaikkiaan satoja erilaisia orgaanisia klooriyhdisteitä. maksamyrkky. Happivalkaisun ansiosta Ruotsin selluteollisuuden kloorinkulutus on pienempi kuin Suomen, mutta ilman klooria eivät ruotsalaisetkaan tule nykytekniikalla toimeen. Jatkettu keitto on käytössä ainakin Metsä-Botnian Äänekosken tehtaalla. vs k. kappaluvulla. Väitteitä metsäteollisuuden kloorista Seuraavassa esitellään era1tä Teollisuuden Keskusliiton kokoamia väitteitä. Kloorin valmistukseen, varastointiin, kuljetuksiin ja käyttöön liittyy huomattavia riskejä. Samoin sitä syntyy juomaveden kloorauksessa, jos vedessä on runsaasti orgaanisia aineita, kuten humusta. Väite 2: "Suomi kieltäytyi hyväksymästä Itämeren suojelusopimuksen nojalla annettavaa suositusta kloorautuneiden päästöjen vähentämiseksi.'' Väite on esiintynyt tiedotusvälineissä mm. Samoja aineita syntyy kun humuspitoista raakavettä hapetetaan kloorilla juomaveden valmistuksessa. Siis myös happivalkaisussa tarvitaan klooria, joskin vähemmän kuin tavanomaisessa kloorivalkaisussa. Teollisuuden Keskusliiton mukaan Suomi ei ole kieltäytynyt noudattamasta Itämerisopimusta, vaan on katsonut, että järkevä vesiensuojelupolitiikka edellyttää tehdaskohtaisten erityispiirteiden huomioonottamista eikä numeeristen päästörajojen antamista kaikille tehtaille samanlaisina. Kloorifenolithan ovat perinnöllisiä muutoksia aiheuttavia aineita ja kloroformi on mm . Mitä korkeampi kappaluku on, sitä enemmän klooria tarvitaan. Ruotsin ympäristöministerin Birgitta Dahlin haastattelujen yhteydessä. Ne biometyloituvat kloorianisoleiksi ja klooriveratroleiksi, jotka antavat kaloille pahan maun. Tämän jälkeen seuraa kolmessa tai neljässä vaiheessa varsinainen valkaisu klooridioksidilla, alkalilla, hypokloriitilla ja joskus peroksidilla. Ilman klooriyhdisteitä valkaisu ei onnistu Kloorikemikaalit ovat toistaiseksi valkaisussa ehdottoman välttämättömiä, sillä ilman niitä sulfaattimassa ei vaalene tarpeeksi. Havupuusulfaattimassan kappaluku esimerkiksi on korkeampi kuin lehtipuumassan kappaluku. Valkaisujätevesistä haitallisimmat vesistöön joutuvat aineet ovat kloorifenolit ja kloroformi. 1970-luvun Jopulla todetut juomaveden klooriyhdisteiden määrät johtivat kloorinkäytön vähentämiseen vesilaitoksissamme. Suomessa kloorin kokonaispäästöt valkaistua sellutonnia kohden olivat ympäristöministeriön vuo13. Vuonna 1987 kloorinkulutus sellutonnia kohden oli Suomessa noin 41 kg, Ruotsissa noin 36 kg. jatkettua keittoa voidaan valkaistavan massan kappalukua alentaa ja vähentää tarvittavan kloorin määrää. Tarvittavan kloorin määrä riippuu massatyypistä, ligniinipitoisuudesta ja valkaisuvaiheiden määrästä. Myös happivalkaisussa syntyy haitallisia jäteaineita. Sama väite esitettiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton tiedotteessa, jossa järjestö ilmoitti luopuvansa suomalaisen Kymmene Oy:n valmistamasta paperista ja siirtyvänsä Holmens pappersbrukin kloorittomaan paperiin. korvattu hapella. Väite 1: "Ruotsi on tuntuvasti Suomea edellä kloorinkäytön vähentämisessä". Vastauksiin sisältyy sekä Teollisuuden Keskusliiton että kirjoittajan kommentteja. Valkaisunesteitä kierrätetään yhä enemmän, ja ne lasketaan uusimmissa valkaisimoissa viemäriin kloorausvaiheesta ja sitä seuraavasta alkalivaiheesta. Orgaanisia klooriyhdisteitä syntyy valkaisun yhteydessä runsaasti, ainakin satoja eri aineita. Metsäteollisuus kuluttaa klooria vuosittain tuhansia junanvaunullisia. Myös pesun tehokkuus ja siitä riippuva massassa oleva jäteliemen määrä vaikuttaa käytettävän kloorin maaraan. Käyttämällä ns. Entä metsäteollisuus
Muistattehan myös Lievestuoreen tehtaan, jonka lipeälampi on vieläkin ympäristöministeriön virkamiehille piikki lihassa. Toimiva aktii vilietepuhdistamo on erityisen tehokas keino vesistön happea kuluttavan kuormituksen vähentämiseksi, kuten esimerkiksi Äänekoskella on todettu. happivalkaisu. Havupuussa on ligniiniä noin 57 prosenttia, koivussa noin 39 prosenttia. Tuotettu sellumäärä oli 3 900 000 tonnia vuodessa eli päivässä kloorikuormaa tuli noin 48 tonnia. D LÄHTEITÄ: Harjula, H. Kyseinen Holmens pappersbruk käyttää tämän tehtaan valmistamaa sellua. Hynninen, P. + liitteet. Tätä on kokeiltu menestyksekkäästi Äänekoskella. 14 s. 1986. Väite 5: "Suomen selluteollisuuden jätevedet uhkaavat Itämeren ekosysteemiä." Nämä ovat ympäristöministeri Birgitta Dahlin väitteitä. & Toivanen, E. Ligniinin ja orgaanisten klooriyhdisteiden leviämistutkimus. Ruotsissa sellutehtailla ei tiettävästi vielä ole aktiivilietelaitoksia. 1988. Kokonaiskloorimäärä vähenee biologisessa puhdistuksessa noin puoleen ja ilmastetussa lammikossa neljänneksellä. Luonnonsuojelu ei saa erehtyä väärään populismiin. Olemmeko me sitten Suomen kapitalistien asialla, kun pyrimme oikaisemaan ruotsalaisia. Klooripäästöjä voidaan vähentää prosessiteknisin keinoin den 1987 selvityksen mukaan keskimäärin 4.5 kg. Entä miksi Suomen klooripäästöt eivät juuri ole Ruotsin päästöjä suuremmat. Tämä hiertää suomalaisia, ja on patenttien vuoksi luultavasti kallista. 133 s. 3. Helsingin kaupungin vesija viemärilaitos . ilmastoitu lammikko. Suppeilla alueilla suomalaiset ovatkin pilanneet Itämerta. 1988: Päästöli$niiniprojekti. Väite 4: "Suomen metsäteollisuus saa kilpailuetua Ruotsiin verrattuna löysempien ympäristönsuojeluvaatimusten vuoksi.'' 14 Teollisuuden Keskusliiton mukaan uusimpien suomalaisten sellutehtaiden vesiensuojeluvaatimukset (esimerkiksi Pietarsaari, Äänekoski) ovat tiukkoja Ruotsin vaatimuksiinkin verrattuna. 1979: 107128. jatkettu keitto. Loppuraportti. Esitelmä Suomen Akatemian seminaarissa 21. Emme, sillä ympäristöstä ja ympäristötutkimuksesta pitää luonnonsuojelijoiden levittää oikeata tietoa. Suomen metsäteollisuuden puhdistustavoitteet Edellä jo todettiin, että Ruotsissa on happivalkaisun avulla kyetty pienentämään klooripäästöjä. Esitelmä Suomen Akatemian seminaarissa 21. Suunniteltuihin uusiin tehtaisiin tämä saattaisi tulla myös käyttöön. Esimerkiksi Jämsänkosken jo lopetettu sulfiittisellutehdas päästi vuodessa taivaalle rikkiä 11 000 tonnia. klooridioksidin käytön lisääminen. Tämä maistuu pahalta. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. & Paasivirta, J. Hynninen, P. Teoksessa Verta (toim.): Puunjalostusteollisuus myrkk ykuormittajana Suomessa. Moniste, 44 s. Laitepatentit ovat ruotsalaisilla, jotka ovat myös kehittäneet menetelmää valtion tuella. Ruotsin selluteollisuus siis käyttää happivalkaisua, joka ei suinkaan ole klooriton menetelmä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö metsäteollisuudella riittäisi Suomessa edelleen runsaasti työtä vesienja ilmansuojelussa. 1983 : Sulfaattisellutehtaan valkaisun jätevesien myrkyllisistä tai muuten purkuvesistössä haitallisista yhdisteistä ja valkaisuvesien käsittelymenetelmistä. Se klooritaseesta. 1988: TOC I-kuormituksen vähentäminen prosessiteknisin keinoin . Happivalkaisu on menetelmänä pitkälti ruotsalaisten kehittämä, samoin laitteistot, mistä syystä Suomen selluteollisuus vielä karsastaa siirtymistä happivalkaisuun. Metsäteollisuuden Jätevesien komponenttien analytiikka-, kulkeutumisja biohajaantuvuustutkimus. jätevesille on otettu käyttöön biologinen puhdistus tai ns. Vesihallituksen monistesarja n:o 434:1-60. Vastaus löytyy seuraavista tekijöistä: lehtipuusellun suurehko osuus, hieman yli kolmannes tuotannosta. vsk .. Tuntuu siltä, että Ruotsin luonnonsuojeluliitto ei taidakaan olla luonnon asialla, vaan on ehkä huomaamattaan tullut valjastetuksi suurpääoman, siis kapitalistien asialle. Klooripäästöjä voidaan edelleen vähentää prosessiteknisin keinoin mm. Jämsänkosken ja Kaipolan nykyiset tehtaat valmistavat paperinsa (sanomaja aikakauslehtipaperia) kuumahierteestä, jonka valkaisuun ei käytetä klooria ollenkaan. Vakkuri , T. Luonnonsuojelussa ei saa erehtyä väärään populismiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton päätös luopua klooripitoisen suomalaisen paperin käytöstä liittyy aivan ilmeisesti sinänsä hyvään kampanjaan, jossa Ruotsin teollisuus pyrkii pääsemään eroon kloorista. 1980: Myrkkykuormituksen vaikutukset juomaveden valmistukseen. ym. Vastaavana ajankohtana Ruotsissa tuotettiin valkaistua sellua noin 4 300 000 tonnia ja kokonaisklooripäästöt valkaistua sellutonnia kohti olivat 4.2 kg eli päivässä kloorikuormaa tuli 49.5 tonnia. 1988 : Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna I 987. 1988. Suomessakin saa klooritonta paperia. Itämerta kohtaan on sitä ympäröivillä valtioilla yhteinen vastuu. Ruotsissa kai luotetaan enemmän happivalkaisuun. Ruotsin osalta näyttäisi olevan kyseessä vientikampanja. & Salkinoja-Salonen, M. Greenpeacen raportti Suomen ja Ruotsin selluteollisuudesta olisi hyvä saada tutkittavaksi. Joka tapauksessa happivalkaisulla voidaan edelleen vähentää kloorikuormaa. Kuokk anen, T., Koistinen, J . Vesiensuo j ei uviranomaiset ovat esittäneet, että Suomen selluteollisuudelle asetetaan tavoitteeksi alentaa klooripäästöt nykyisestä keskiarvosta 4.5 kg sellutonnia kohden kolmessa vuodessa arvoon 1.8 kg sellutonnia kohden. Paasivirta, J., Granberg, K . Vesija Kal atalousmiehet ry:n täydennyskoulutuspäivät Vammalassa 27.-28. Suomessa on otettu aktiivilietelaitokset ulkoisiksi puhdistamoiksi. 11 . Ilman ulkoista jätevesien puhdistusta klooriyhdisteitä voi joutua vesistöön jopa enemmän kuin sellutehtaista, Jmssa on käytössä esimerkiksi jatkettu keitto ja aktiivilietepuhdistamo. 3. Myös paperitehtaiden kuormituspäästöissä vaatimukset tiukentuvat (Jämsänkoski, Kaipola). seuraavasti: jatkettu keitto, joka siis on Joissain tehtaissa käytössä. Väite 3: "Ruotsissa valkaistaan sellua monin paikoin kokonaan ilman klooria." Teollisuuden Keskusliiton mukaan Ruotsissa on vain yksi ilman klooria toimeentuleva sellutehdas, joka käyttää vanhanaikaista kalsiumsulfiittimenetelmää. 1988: Polyk loorattujen hiilivetyjen , PCDD:ien ja PC DF:ien esiintyminen sulfaattisellutehtaan biologisen puhdistamon päästöliemessä . Suuremmat uhkakuvat lienevät kuitenkin, mitä rehevöitymiseen tulee, muualta. Suomessa on kolmessa tehtaassa käytössä ns. Paasivirta, J. useissa tehtaissa huomattava osa kloorista on korvattu klooridioksidilla, joka tuottaa vähemmän myrkyllisiä orgaanisia klooriyhdisteitä. Itämeren myrkyttymisen kannalta on myös huomattavaa, että Ruotsin tehtaat sijaitsevat pääasiassa rannikolla, Suomessa sisämaassa. Edellä esitetyn taseen perusteella Suomen ja Ruotsin selluteollisuuden puntit kloori teollisuudessa ovat varsin tasan, Ruotsi näyttäisi menevän hienoisesti edelle. Erityisesti kiinnostavat esimerkiksi testikalojen hankintamenetelmät, otoksen koko, käytetyt havaintopaikat, tutkimusmenetelmät ja luonnollisesti johtopäätökset. Moniste. Sulfiittisellutehtaat ovat erinomaisen tehokkaita ympäristön pilaajia, niin veden kuin ilmankin
Kun jossakin kirjassani esiintyy Maaäiti lapsiaan rakastava kuviteltu jumaluus niin hän on perimmältään tuolta seudulta kotoisin. Kaarina Helakisa Eräs oikeustapaus Rautavesi ja Jääsjärvi ovat itäisen Hämeen, keskisen Suomen suurehkoja järviä Päijänteen lähellä. Korkeimmalta kohdalta saattaa nähdä molemmat järvet yhtaikaa, nyt kun puut ovat lopullisesti riisuneet syysvaatteensa ja vedet jo siintymässä himmeään riitteeseen. Eikö heillä ole oikeus niin todelliseen kuin "myyttiseenkin" luontoonsa. Talvisaikaan Rautaveden jäällä harjoiteltaisiin jäärata-ajoa; opisto toimisi myös ravitsemusliikkeenä yleisölle. Pahaiset kesämökkiläiset, joilla ei ole suurtakaan rahallista maaomaisuutta Hartolan kunnassa, järjestivät kapinan. Loitsittiin julkinen sana paikalle. Moottoriratojen rakentamisesta tehtiin oikeusjuttu. ilmi, että "moottoriradat vetävät alueen linnustoa puoleensa" Kaarina Helakisa on tunnetuimpia Iastenkirjailijoitamme. Tältä erää Jääsjärvi ja Rautavesi ovat turvassa. Mutta missä turvassa ovat kynätyöläisten lapset, joille kuuluu kolmas vuosituhat. Myöhemmin päästäisiin ehkä järjestämään oikein Imatran ajojen veroisia kisoja. Paikalliset isännät ja kesämökkiläiset olivat ilmiriidassa. Takavuosina lapsuuteni kotikunnan isät ja Moottoriliiton nokkamies lyöttäytyivät yksiin. vsk. Rautaveden rannalle, perheen tai ystävien kanssa. Kun vajaat kymmenen vuotta sitten jouduin hautaamaan pienen poikani, halusin hänet tämän seudun multiin. Kun olen riemuissani, haluan saunaan SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Kun olen kirjoittajana epävireessä, kerään voimia pienen Koirasaaren profiilin katselemisesta. Moottoriliiton nokkamies, joka samaan aikaan oli oikeistolainen ministeri, pani kaikkensa likoon. Ökyisäntien mielestä pahaisilla kesämökkiläisillä, mokomilla pääkaupungin kynätyöläisillä, ei saanut olla sanottavaa kunnan "omiin" asioihin. Kerättiin nimiä. Rautaveden ja Jääsjärven väliselle harjulle piti rakennettaman speedwayja motocross-radat. 15. Minulle, kesämökkiläiselle, tämä seutu on elämäni myyttistä maisemaa. Sitäkin. Nostalgiaa. Tässä jakamattomassa maailmassa. Lapsuuden leikit on leikitty noilla hiekkarannoilla, mummolani nykyinen serkkula on polkupyörämatkan päässä kesäkodistani. Lapsia, lintuja, ilmaa ja vettä saa puolustaa niin pohjoisessa Helsingissä asuva kirjailija kuin etelärovaniemeläinen pappi, niin itäpihtiputaalainen isäntä kuin lounaisrääkkyläläinen pienviljelijä. ja että "melun kulkusuunta on alhaalta ylös" ei vaakasuoraan. Näiden kahden sinisen veden välissä on kappale Salpausselän jatketta, lintujen asuttama harju, sienistä, marjoista ja rauhasta rikas. Noiden vesien rannoilla asuu pientilallisia, ökyisäntiä ja pahaisia kesämökkiläisiä. Kylän kantaväestö oli kiinnostunut ikiomasta korpikapakasta. Puhtaan järven rannankomistukseksi sommiteltiin moottoriopistoa. Ei maailmassa ole Kaupungin Herroja eikä Kartanonherroja erikseen. Meidän hyväksemme aika teki työtään: oikeusjuttu vitkastui, maailma muuttui, ja mokomat mökkiläiset voittivat taistelun. Mikkelin lääninoikeuden pöytäkirjoista käy mm. Olen siis ainakin tässä mielessä tyypillistäkin tyypillisempi suomalainen. Mutta Hartola ja sen Rautavesi ovat olleet paljon muutakin kuin käpylehmäleikkejä, ulpukkaporsaita ja sukujuhlia. Kunta rikastuisi. Tapauksesta on kulunut vuosia; juuri nythän uutta suurta moottorikeskusta ryhdytään rakentamaan Vantaalle lentokentän tuntumaan. Suomalainen, jolla on kaksi kotiseutua, olen eräänlainen pakolainen, pääkaupunkiseudulle siirtynyt, maalle juurtunut
Joinakin vuosina keskikesään jatkuva vedenpinnan nosto hukuttaa mm. Jätevesien ja rajun voimataloussäännöstelyn vaivaaman järven tila on viime vuosina hieman kohentunut. lähes kaikki lapintiiran pesät. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Uudeksi uhkaksi on kuitenkin nousemassa jättimäinen Pohjan Sellu, joka saasteillaan pilaisi järven yhtä huonoksi kuin se oli 1960ja 70-lukujen pahimpina vuosina. vsk.. 16 Teksti: Anu Lehtola ja Antti Leinonen Ku vat: Antti Leinonen Taistelu Oulujärvestä Lähes tuhannen neliökilometrin laajuinen Oulujärvi Kainuussa on Suomen neljänneksi suurin järvi
SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Ärjänselan avaruutta. Ammattija kotitarvekalastus on nousussa jätevedet ja säännöstely kuitenkin uhkaavat tätä luontoon sopeutuvaa elinkeinoa. Lohen nousu estyi ja kalasto muuttui. Samoihin aikoihin myös henkilölaivaliikenne järvellä loppui. Oulujärvi ja Kajaanijoki olivat teollisuuden ja asutuksen jätealtaana ilman valvontaa. Asutuksen lisääntyessä järvellä liikuttiin yhä enemmän ja liikkuminen sai uusia muotoja. Saasteet ja säännöstely pilasivat järven Vesioikeuden antamia jätevesilupia rikottiin yleisesti 1950-luvulle asti, eikä jätevesien laskulle vaivauduttu edes hakemaan poikkeuslupia. vsk . Matkailu perustui paljolti Oulujoen merkitykseen erinomaisena lohijokena. Järvellä . Päällisin puolin Jarvi näytti 1950ja 60-luvuilla elävän hiljaiseloa. 1700-luvulla tervankuljettajien veneet ilmestyivät Oulunjärven selille. Ja kun Oulujoen ensimmäiset voimalapadot rakennettiin 1940-luvulla ja lopulta itse Oulujärven säännöstely 1951 aloitettiin, järven luonnontilainen aikakausi oli päättynyt. Asutus sekä maaja metsätalous kuormittivat 17. Pinnan alla kuitenkin kuoh1,1i: sulfiittisellutehtaan tuotanto kasvoi Kajaaniyhtiön laajentaessa paperintuotantoaan. Uusille asukkaille järvi ,oli valtatie ja kala-aitta, joka vakavoitti elämisen mahdollisuuksia. Kun Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö vuonna 1907 aloitti toimintansa ja jätevesiensä laskun Kajaanijokeen, se merkitsi Oulujärvelle rajua ja kiihtyvää muutosta. Matkailu koki ensimmäisen nousunsa Suomen Matkailuyhdistyksen aloitteesta vuosisadan lopulla. Viranomaiset kiinnittivät Kajaaniyhtiön jätteisiin ensi kerran huomiota vasta vuonna 1961. Oulujärvi oli aitoa erämaata, kun ensimmäiset suomalaisasukkaat kotiutuivat sen rantamille 1500luvulla. Näkyvimpana käyttömuotona oli vilkas puun uitto. ei törmännyt juurikaan kulkijoihin. 1800-luvulla alkoi laivaliikenne ja puun uitto. Säännöstely vähensi kalastuksen ja kalastusmatkailun merkitystä
Metsäteollisuus käykin melkoista reviiritaistelua; huonosti menestyvät joutuvat sulkemaan ovensa ja voittajat keskittyvät yhä suuremmiksi yksiköiksi yhä harvemmille paikkakunnille. Yleisen edun kannalta olisi järkevämpää rakentaa huomattavasti pienempiä metsäteollisuusyksiköitä. Jos Kajaaniyhtiön suunnitelmat paperintuotannon lisäämisestä kolminkertaiseksi nykyisestä toteutuvat, näky on kainuulaisittain tyrmäävä: Kajaanista tulee teollisuuskaupunki ja Oulujärvestä teollisuuden jätevesiallas. Hanke on Kajaaniyhtiön, Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Osuuskunta Metsäliiton yhteinen. . Metsäteollisuus ja ympäristöongelmat keskittyvät Kesällä 1987 julkistettiin tieto uudesta Oulujärven rannalle rakennettavasta jättimäisestä sellutehtaasta, Pohjan Sellusta. Vasta kesällä 1988 yhtiö pysyi lupaehdoissaan laajennetulla puhdistamollaan, jota ilmeisesti on opittu myös käyttämään. ympäristöministeri Kaj Bärlund keväällä 1988 Oulun vesistötutkimuspäivillä. Suurten teollisuusyritysten ympäristövaikutuksia on vaikeampi hallita. Mistä revitään puu kaikkiin PohjoisSuomessa tällä hetkellä suunniteltaviin metsäteollisuuden laajennushankkeisiin. Jättitehtaat, kuten Pohjan Sellu, tulisi jättää rakentamatta, koska niiden mukanaan tuomat haitat ovat kohtuuttoman suuret saatuun etuun nähden. Sellua aiotaan siis joko viedä ulkomaille, jolloin jalostusaste jää kotimaassa alhaiseksi tai, mikä todennäköisempää, aikomuksena on vallata suurempi osuus kotimaan selluja paperimarkkinoista. Pohjan Sellu havittelee löysiä lupaehtoja Kajaani Oy:n vanhan sulfiittisellutehtaan sulkeminen 1982 lupasi jo parempaa tulevaisuutta Oulujärvelle. vsk.. Muut elinkeinot, kuten kalastus ja matkailu, jäävät taistossa väistämättä toiseksi. Luvat tulisi ottaa kiireesti uuteen tarkasteluun ja muuttaa ne määräaikaisiksi. Fosforikuormituksessa palattaisiin 1960ja 70-lukujen tasolle. Järveä säännöstelee Oulujoki Oy, jonka omistaa Imatran Voima. Tämän ajatuksen esitti mm. Säännöstelyn tuhojen korjaamiseksi vedenpinnan alimman kesäaikaisen korkeuden pitäisi olla 70 senttimetriä nykyistä korkeammalla eli 122,30 metriä merenpinnasta (nykyisin 121,60 m). Myös talviaikaista alarajaa tulisi nostaa ja keväistä vedennousua aikaistaa. Tehtaan koko tyrmistytti: sellua tuotetta1s11n 400 000 tonnia ·vuodessa, vaikka Kajaaniyhtiön nykyinen tarve on vain noin 60 000 tonnia ja Yhtyneiden Paperitehtaiden tarve arvioitiin noin 130 000 tonniksi vuodessa. Vaikka jätevesien ja ilmansaasteiden puhdistusteho olisikin parempi, jättitehtaan kokonaispäästöt ovat kuitenkin suuremmat. Tilanne huipentui myrkkypäästöjen aiheuttamaan kalojen joukkokuolemaan 1971 tehtaiden alapuolella Paltajärvessä. Yhtiö havittelee kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi lupaehtoja, joilla tilanne muuttms1 samalle tasolle kuin Kajaaniyhtiön pahimpien lupaehtoylitysten aikoihin. 18 Oulujärven idylliä silloin kun järvi on järvi .. Monissa tapauksissa haitat ovat selvästi hyötyä suuremmat. Mihinkään tekoihin ei kuitenkaan ryhdytty. Säännöstelyn haitat hyötyjä suuremmat Säännöstelyllä saavutettu energiataloudellinen hyöty on nykyisin kyseenalainen. Valtion itsensä asettama työryhmä vuodelta 1977 päätyi ehdottamaan alarajan nostoa 122 metriin. Rankka säännöstely häiritsee pahasti järven elämää myös järveä ja vähitellen Jarvi pääsi pilaantumaan. Säännöstelyn radikaalinkaan muuttamisen ei siis pitäisi olla vaikeaa, kun säännöstelijänä on Suomen valtio. Järkyttävää tieto Pohjan Sellusta oli myös metsiemme kannalta. Tällöin oltaisiin lähellä luonnontilaista alarajaa. Kajaaniyhtiön myös haettua uutta jätevesilupaa olisi sen ja Pohjan Sellun yhteinen jätepäästö vuosien 1992-95 aikana 160 kg fosforia vuorokaudessa. Suuret puumäärät, joiden varaan metsäteollisuus nyt kilpaa yli-investoi, humisevatkin lähinnä Metsä 2000 -ohjelman katteettoman toiveikkailla sivuilla. Tarvetta nam suurelle selluntuotannon lisäämiselle ei maassamme ole. Lopullinen yhteinen fosforikuormitus olisi hakemusten muk~an 110 kg vuorokaudessa. Samaan aikaan säännöstely muutti järven rantoja, hävitti arvokaloja ja lisäsi roskakaloja. Neuvostoliittolaisen puun riittävyyttä jopa Enso Gutzeitin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin on vahvasti epäilty, joten rajantakaisen puun varaan ei voi liikoja laskea. Tuolloinkin jäätäisiin 1970-luvun lukemiin, mikä matalassa ja raskaasti säännöstellyssä järvessä lisäisi rehevöitymistä ja "kiihdyttäisi rantojen soistumista. Yleinen etuhan ei ole sama asia kuin yr~tyksen liiketaloudellinen etu. Säännöstelyväli on 2, 7 metriä. Tällöin alueellinen eriarvoisuus ja ympäristöongelmat entisestään kärjistyvät. Myös taistelu puuvaroista tulee olemaan ankara. Mutta kun yhtiö otti käyttöön uuden, alimitoitetun biologisen puhdistamon vuonna 1985, lupaehtojen sallimat päästörajat ylitettiin kolmen vuoden ajan, välillä jopa viisinkertaisesti. Hän ehdottikin, että säännöstelyä tarkasteltaisiin uudelta pohjalta ja säännöstelyluvat teh täisiin määräaikaisiksi. Uusi järkyttävä tieto tuli toukokuussa 1988 yhtiön jättäessä jätevesilupahakemuksensa vesioikeudelle. Kloorista ja dioksiineista myös ongelmia Sellun valkaisussa Pohjan Sellu käyttäisi klooria ja SU OME N LUONTO 8/ 88 47
Tekniikka ei kuitenkaan riitä vastaukseksi, kun metsäteollisuus paisuu liian suuriksi yksiköiksi. Antti Leinonen valokuvaa luontoa päätoimisesti ja on liikkunut Oulujärvellä ahkerasti parikymmentä vuot ta. Eläinkokeissa ko. Klooriyhdisteet ovat ja tulevat olemaan vakava, ympäristöongelma. ... Oulujärven ja . Pohjoismaiden yhteinen asiantuntijaryhmä on todennut selluteollisuuden valkaisuaineet merkittäväksi vaarallisten klooriperäisten dioksiinien syntylähteeksi. Orgaaniset klooriyhdisteet ovat vakava ympäristöriski. O.ulun kaupunki, joka käyttää Oulujokea raakavesilähteenään, kyselikin Kajaaniyhtiön ja Pohjan Sellun jätevesilupia käsitelleessä katselmuksen alkukokouksessa oikeuksiaan puhtaaseen juomaveteen jatkossakin. Suurille metsäteollisuusyksiköille olisi asetettava linjakkaasti tiukat lupaehdot. Sellunja paperintuotannon tehostaminen on väistämättä ristiriidassa elpyvän kalastuselinkeinon kanssa. D Anu Lehtola on kainuulaispohjoiskarjalainen ympäristöaktivisti. Muutoin keskittyminen ja ylisuuret Säännöstelyn ja jätevesien yhceisvaikutuksesta matalac rannat alkavat kasvaa umpeen. Suomessa on pitäydytty aivan liian lepsulla linjalla määrättäessä lupaehtoja metsäteollisuuden jätepäästöille. Kalastus on osaltaan ylläpitämässä monien Oulujärven kylien asutusta ja palveluita. vsk. Kalastuselinkeino uhattuna Järven säännöstely ja saastuminen ovat osaltaan johtaneet kalastuselinkeinon ehtojen huonontumiseen kolmen viime vuosikymmenen kuluessa. Näitä aineita kuitenkin tullaan käyttämään, mutta vesioikeus ei tähän asti ole ollut niistä kiinnostunut. On ilmeisesti kiusallista olla tietoinen myrkyllisten aineiden käytöstä ja kulkeutumisesta vesistöön, mutta silti myöntää niiden käytölle luvat. Kloorin käytön väSUOM EN LUONTO 8/ 88 47. Silti niiden käyttö sallitaan. Ammattikalastajien määrä on voimakkaasti vähentynyt, mutta kalastuksella on kuitenkin merkitystä useiden kymmenien kotitalouksien toimeentulolle. investoinnit ovat liian edullinen ja houkutteleva vaihtoehto, joka toteutuu ympäristönsuojelun, muiden vesistönkäyttäjäryhmien sekä alueellisesti tasaisen kehityksen kustannuksella. Pohjan Sellun lupahakemuksissa ei kerrota mitään. Kahdessa valkaisu vaiheessa kloori korvattaisiin hapella. Tiukempi linja lisäisi metsäteollisuuden kiinnostusta prosessiteknisiin kysymyksiin ja pakottaisi panostamaan jatkuvaan ympäristönsuojelulliseen kehitykseen. Tätä oikeutta kainuulaiset ja heidän edustamansa yhteisöt käyttivätkin katselmuksen alkukokouksissa kohtalaisen vilkkaasti. Uudistettu vesilakihan takaa nyt myös muille kuin vesialueiden omistajille eli "yhteisöille ja yksityisille, joiden etuun yritys vaikuttaa" oikeuden tulla kuulluksi vesioikeudessa lupaehtoja määritettäessä. Jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutukset katas. Istutukset anta1S1vat mahdollisuuden vielä nykyisestään tehostaa ammattimaista kalastusta. Yhtiön lupahakemuksestakin käy ilmi, että klooriyhdisteet ovat ratkaisematon ongelma. Muista myrkyllisistä aineista, kuten limanja homeentor j unta-aineista, hartsihapoista, väriaineista yms. Oulujärvi-liike perusti syyskuussa myös virallisen siiven eli Oulujärviyhdistyksen valvomaan eri käyttäjäpiirien etuja vesioikeudellisessa katselmuksessa, joka alkoi lokakuussa. Tarvitsemme siis jälleen kansanliikkeen vaatimaan oikeutta tummaan paperiin. Kansalaiset puolustavat oikeuksiaan ja Oulujärveä Teollisuus on liian usein yksipuolisesti etuoikeutettu vesistön käyttäjä muihin käyttäjäryhmiin verrattuna. hentäminen muuttaisi paperin sävyä tummemmaksi, ja vastuun kloorikysymyksestä teollisuus siirtääkin asiakkailleen, "jotka vaativat täysin valkeata paperia". Nähtäväksi jää otetaanko laajojen kansalaisryhmien näkemykset myös käytännössä huomioon. Myös vanhan sellutehtaan jäljiltä klooriyhdisteitä voidaan olettaa olevan pohjakerrostumissa. Aivan viime vuosina ammattikalastus on alkanut uudelleen elpyä. Kalojen makuhaitat ja mahdolliset dioksiinijäämät ovat huonoa mainosta markkinoilla. Kalaa on istutettu runsaasti ja kahdeksalle troolille on myönnetty luvat. säännöscelyn alarajalla rantaviiva pakenee kauas paljascaen laajac hiekkaja mutaaavac. Kotitarveja virkistyskalastus on sitä vastoin lisääntynyt. dioksiinien on todettu aiheutttavan syöpäkasvaimia sekä häiriöitä lisääntymisja vastustus kyvyssä. toon ja kalan markkinointiin ovat kiistatta kielteiset. Paperin valkaisuun täysin ilman klooria ei ole lähivuosina näkyvissä realistista vaihtoehtoa. Pohjan Sellu tulisi juuri ajankohtana, jolloin ammattikalastus on alkanut elpyä ja siihen on tehty suuria investointeja. klooridioksidia. 19. Kalojen ja juomaveden mukana nämä myrkyt päätyvät ihmiseenkin. kansalaisten oikeuksien puolustamiseksi on Kainuussa syntynyt erilaista kansalaistoimintaa. Dioksiinit kulkeutuvat pitkiäkin matkoja hajoamatta, ja Oulun huoli juomavetensä terveellisyydestä on täysin aiheellinen
Antti Halkka "Oravan kansantaloudellinen merkitys lienee kaikille tuttu." Näin aloitti oravatutkija Teppo Lampio eraan kirjoituksensa vuonna 1953, ja hän oli aivan tosissaan. (Alaston ihmisen iho on toki vielä oravan turkkia heikompi eriste; ihmisellä ruumiinlämmön ylläpitoon alkaa mennä energiaa jo 27 asteen alapuolella; tätäkin heikompi eristys on esimersuoMEN LUONTO 8/ 88 47. vsk .. Uusine turkkeineen se vilistää koko talven kuusenlatvojen käpyapajilla ja yrittää parhaansa mukaan välttää perivihollisiaan kanahaukkaa ja näätää. Mutta metsästys on nykyään vähäistä, ja niin useimmat pörröhännät saavat pitää turkkinsa. Tuleva talvi on oraville kova, sillä kuusenkäpyjä on nyt olemattoman vähän. Pienessä pakkasessa aineenvaihdunta kiihtyy normaaliin verrattuna jo kaksinkertaiseksi, ja oravan täytyykin talvipäivänä syödä huimasti enemmän kuin kesäpäivänä. Silloin vietiin joka talvi miljoonia oravannahkoja ulkomaille, ja sodasta toipuva maa sai nahkojen myynnistä kipeästi kaipaamaansa ulkomaanvaluuttaa. Oravat ovat juuri saaneet talviturkkinsa valmiiksi, ja joulukuun alusta al20 Hännänheilautus Orava on juuri saanut valmiiksi talviturkkinsa. koi niiden metsästysaika. Talven koettelemukset Talviturkki on komea, mutta se on huono lämmöneristäjä. Täydessä puolentoista sentin paksuisessa turkissaan orava ei tarkene edes 15 lämpöasteessa tuhlaamatta ylimääräistä energiaa lämmöntuotantoon