Miksi jäte pysyy jätteenä?. Suojametsätkö selluksi. SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti 8 • 1984 Miten kasvit ja nisäkkäät talvehtivat
Tietysti on, eihän sitä kannata edes kysyä). Se korjaa nekin. Uuden Canon T70 tiedot ja taidot tuntuisivat miltei uskomattomilta, elleivät ne olisi niin totta. Ehtiä kaikkiin tilanteisiin. milloin vain ja onnistut. Perus-, syvä terävyys-. Canon T70 perustuu uudenaikaiseen elektroniikkaan, jollaista kameroissa ei ole vielä koskaan aikaisemmin nähty. Kun tutustut siihen tarkemmin Canon myyjän luona, toteat itse saman -tässä on maailman viisain kamera. Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin voit tehdä jopa virheitä. Ensimmäisenä maailmassa sinulla on mahdollisuus neljään täysin automaattiseen valotusohjelmaan. Canon. Tässä ne ovat. Sinä voit keskittyä tärkeimpään itse kuvaamiseen. Kaiken tämän tekee mahdolliseksi uusi Canon T70 maailman viisain kamera. Ominaisuudet, jotka löydät vain yhdestä kamerasta: Canon T70:stä. Tahdotko kuvata helpommin. Se neuvoo. Canon korjaa virhearviointisi. (Mahdollisuus käsisäätöön. Kaksi mittaustapaa, keskustapainotteinen keskiarvonmittaus ja rajatun alueen mittaus. Voit käskeä sitä. T&K Vuoden kamera Euroopassa 1984. Perusohjelma, syväterävyysohjelma, liikeohjelma, ohjelmoitu salama-automatiikka, ajan esivalintaan perustuva automatiikka, automaattinen salamakuvaus, himmennetyn aukon automatiikka, käsisäätö. Voit kysyä siltä neuvoa. Ole hyvä. Se tottelee. liike-ja salama-automatiikkaohjelmien ansiosta kuvaa! missä vain. Monipuolisemmin. Käyttäessäsi ajan esivalintaan perustuvaa automatiikkaa. Ja samalla onnistua entistä varmemmin. Ensimmäisenä ja ainoana maailmassa
24 Heikki Hyvärinen: Kallo kutistuu ja ruumis lyhenee! 28 Seppo Vuokko: Lumi on kasvin talviturkki....... .. .... 14 Jorma Laurila ja Pekka Peura: Metsäkuolemien etulinjassa ...... 58 Tiedot toimituksesta ja julkaisijasta ...... 12 Juhani Kahelin: Pelkkä kosmetiikka ei riitä........ 10 Outi Pärnänen: Putkimiehet ja puusepät tervetuloa!. 54 Suomen Luonto: Sisällysluettelo 1984 ............... .......... .. ... ..... '. .... Nykyisen suojametsäalueen rinnalle tarvitaan lisäksi erillismääräyksiä saaristometsistä, joilla etenkin ulkosaariston vyöhykkeessä on selvä suojametsäluonne. ... Esimerkiksi Inarin itäpuolinen kaira, jonne nyt ollaan ajamassa laajoja "uudistus"-hakkuita, on lämpösummansa perusteella selvää suojametsäaluetta. ... Puupulan todellinen syy on kuitenkin muualla: Pohjois-Suomeen on epärealististen puunkasvatustoiveiden lumoissa rakennettu liikaa puunjalostusteollisuutta. Suojametsät elävät ilmastollisesti äärirajoillaan, ja jos siellä toteutetaan laajoja avohakkuita, suojametsät ovat vaarassa muuttua puuttomaksi tundrak'si. Y mpäristönsuojelurt aikakauslehti 8 • 1984 Irtonurnero 15 mk Suomi elää metsistä mutta mistä metsistä Vaatimukset tehometsätalouden päästämisestä suojametsäalueelle kiihtyvät aina, kun Pohjois-Suomen metsäteollisuus potee puupulaa. ........ Oikea, kestävän metsätalouden ratkaisu tällaisessa tilanteessa olisi vähentää jalostuskapasiteettia, ei tunkeutua suojametsäalueelle. 44 Kirjoja ............... Levikkikin on vienossa nousussa, ja ensi kertaa olemassaolonsa aikana lehti ilmestyy kahdeksana erillisenä numerona. ... 20 Pekka Aikio: Nenästä vedettyjä: Poromiehet ja luonnonsuojelijat. Suomi elää metsästä, mutta elämme jo niin leveästi, että metsäyhtiöillä pitää olla malttia pitäytyä tiukasti kestävän metsätalouden kaidalla tiellä. lämpösumman käsitettä, joka on metsien menestymisen avainkysymys. .4 ja 48 Harrastajien poluilta.. .............. .... Inarin ltäkaira on liian arvokas kertakäyttömetsäksi. Nykyinen suojametsälaki ja suojametsäalue kaipaavat päinvastoin tiukentamista. 58 Kannen kuvat: Raimo Sundelin SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. te pysyy jätteenä .... . .... ... 52 Keskustelua .. Metsäteollisuus syyttää puuvajeestaan Lappiin perustettuja kansallisja luonnonpuistoja. Lukijapalaute on antanut tuen lehden uusille tuulille. 57 Summaries of the main articles .......... Suojametsälakia ja nykyistä suojametsäaluetta rajattaessa ei vielä tunnettu ns. Tehtyä virhettä ei pidä pahentaa uudella virheellä. Saaristomerellä suunniteltujen hakkuiden takia. Pidä Suomen Luonto lähelläsi Uudistuneen Suomen Luonnon ensimmäinen vuosi on umpeutunut. ....... 38 Pentti Valkeajärvi: Rautalamminreitti tarvitsee suojeluohjelman. 3. Nykyinen suojametsäalue on vedetty karkeasti korkeuskäyrien mukaan, tutkimatta ilmastollisia edellytyksiä muulla tavoin. 32 · Riitta Jokiranta ja Merja Salo: Illuusioita luonnosta. ..... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ..... Kun villit haaveet eivät ole toteutuneetkaan, yhtiöt ovat valmiit ottamaan suuria riskejä hakkaamalla suojametsätkin. Tämän tietävät metsäammattimiehetkin. .. ... .... .. .... 16 Yrjö Norokorpi: Suojametsistäkö apu puupulaan. Lumista joulua ja luonnollista uutta vuotta! LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 "lo UUSIOPAPERILLE. 36 Teuvo Suominen: Miksi jä. ...... vsk. Tulevaisuudessa tähtäämme ajankohtaisuuden parantamiseksi ilmestymiskertojen tihentämiseen kymmeneen. ... ... Asia on ajankohtainen mm. ............ ....... .. Tämä riippuu tietysti tilauskannan kehityksestä. ...... .. ...... Ole mukana nostamassa Suomen Luonto nousuun! Pidä lehti lähelläsi ensi vuonnakin
Tiedot alueellisista kampanjoista julkistetaan ensi vuoden alussa. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että samanlainen ilmoitusvelvollisuus on säädettävä myös hakkuiden varalta. KATSAUKSIA UUTISIA 170 voittoa Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallinen teema vuonna 1985 on "Luonto lähelläsi" . Tämä suunnitelma herättää syvää huolta ympäristönsuojelun laitoksella, koska kyseessä on varsin suuri hiilivoimala, joka täydellä teholla toimiessaan tuottaisi ilmaan rikkidioksidia noin 32 000 tonnia vuodessa eli suunnilleen saman verran kuin koko pääkaupunkiseutu yhteensä. Tapio on monille lukijoillemme entuudestaan tuttu: hän on aikoinaan toimittanut LuontoLiiton Molekyyli/ Nuorten Luontoa, toiminut pitkään Suomen Luonnon toimitusneuvostossa, opettanut kasvitiedettä Helsingin yliopistossa sekä kirjoittanut luonnosta ja luonnonsuojelusta moniin lehtiin. Luonnonja maiseman'----=---'""' i suoje.lun kannalta vanhoilla Tapio Lindholm, Suomen Luonnon tuleva päätoimittaja, on ammatikseen tutkinut suon ja metsän kasviekologiaa. Näinkin voi kuolla hauleihin Lopen Luutasuolta, keskeltä suolamparetta löytyi viime syyskuussa kuollut nuori telkkä. Luonnonsuojeluasiamiesverkoston perustamisen tarkoituksena on saada kaikkiin yhdistyksiin yksi henkilö, joka vastaa oman alueensa alkupera1sen luonnon suojelusta. Tilanteen vakavuudesta kertoo mm. .. Teema korostaa ihmisten arkipäivään kuuluvan lähiluonnon ja sen suojelun merkitystä. Näin pyritään mm. edistämään vapaaehtoista rauhoitustoimintaa sekä estämään valtion suunnittelemat suojelualueita uhkaavat toimet, kuten hakkuut ja ojitukset. :g Hakkuukelpoista, järeää 8 z mäntymetsää tulevan puiston l rajauksen sisällä on varsin vä.,.. Imatran Voima Oy on jo ryhtynyt tekemään luonnon happosadekestävyyteen liittyviä perustutkimuksia Inkoossa ja muuallakin maassa. Nykyisin valtio omistaa vasta noin kolmanneksen suunnitellun kansallispuiston 3000hehtaarin pintaalasta, eikä vielä tarkkaan tiedetä, minne loput 2000 hehtaaria kansallispuistosta sijoittuu . vsk .. Teemaa toteutetaan käytännössä ainakin kahdella kam._ panjalla: 170 voittoa ja luonnonsuojeluasiamiesverkoston luominen koko maahan. Kuva kulotustutkimuksesta. hän. Suomen Luonnon uudeksi päätoimittajaksi on vuoden 1985 alusta lähtien valittu fil.lis. Näinkin voi siis metsästäjien hauleihin kuolla. Vetoomus Imatran Voimalle Inkoon 1000 megawatin hiilivoimala oli tarpeettomana pois käytöstä vuosikausia. Lintu oli siis kerännyt hau~ leja jauhinkiviksi, jotka olivat aiheuttaneet lyijymyrkytyksen ja lopulta linnun hukkumisen. Päätöstä rikinpoistolaitteiden rakentamisesta Inkoon voimalaan ei ole vielä tehty. Luonnonsuojeluasiamiesten avulla olisi myös maanomistajien helpompi saada suojelusuunnitelmia koskevaa tietoa, jolloin väärinkäsitysten vaara pienenisi. Esa Pienmunne SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . se, että valtioneuvosto katsoi kesäkuisessa periaatepäätöksessään, ettei metsiimme voi antaa turvallisesti laskeutua rikkiä enempää kuin 500 milligrammaa neliömetrille vuodessa, ja tuo määrä ylitetään Etelä-Suomessa nykyään noin kolminkertaisesti . Toimitus ja Luonnonsuojeluliitto toivottavat Tapion sydämellisesti tervetulleeksi · uuteen haastavaan työhönsä! 4 männiköillä on kuitenkin suuri merkitys. Liiton saamien tietojen mukaan alueen mäntyä kasvavilla saarilla on tällä haavaa useita leimikoita odottamassa hake kuiden alkamista. Alueellisesti kampanjat eroavat tietenkin toisistaan suuresti, sillä kohde on kunkin yhdistyksen itsensä päätettävissä. Vaikka tuosta rikkikuormasta onkin yli puolet ulkomaista alkuperää, on nopein ja tehokkain keino Etelä-Suomen rikkikuorman alentamiseen kuitenkin kotimaisten päästöjen tehokas rajoittaminen. Laitoksen saamien tietojen mukaan Inkoon hiilivoimala aiotaan ottaa asteittaisesti käyttöön siten, että se vuonna 1986 toimisi puolella teholla ja 1990-luvun alusta lähtien täydellä teholla. Viime kesänä rakennusasetusta muutettiin siten, että luonnonsuojeluviranomaisille on annettava tieto, jos valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien alueille aiotaan rakentaa jotakin. Tapio Lindholm. "170 voittoa" tarkoittaa sitä, että jokainen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys valitsee itselleen lähiluontoon liittyvän nimikkokampanjan, jonka se aikoo viedä vuoden aikana päätökseen. Siksi ympäristönsuojelun laitos rohkenee toivoa, että yhtiön piirissä löytyy vapaaehtoista valmiutta happosateiden torjumiseksi lainsäädäntötoimet ja kansainväliset sopimukset saattavat vaikuttaa liian hitaasti . Hakkuut ja loma-asutus voivat siten merkittävästi vaikeuttaa luonnonsuojelullisesti järkevän kokonaisuuden muodostamista. Valtion eläinlääketieteellinen laitos tutki ja totesi linnun " ravitsemustilan olleen äärimmäisen heikko" ja löysi lihasmahasta "16 kpl erikokoista, ilmeisesti kivipiiraassa ollessaan aikaa myöten alkuperäisestä koostaan pienentyneitä lyijyhauleja, joiden yhteispaino oli 0.9 g". Nyt sitä käynnistellään taas rikkipäästöt pelottavat! Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos vetoaa Imatran Voima Oy:öön, ettei se käynnistäisi pois käytöstä ollutta Inkoon hiilivoimalaa, ennen kuin Suomessa on tehty valtakunnallinen selvitys metsien happosadevaurioista ja ennen kuin voimalaan on päätetty rakentaa rikinpoistolaitteet pikimmiten. Hakkuuaikeita Saaristomeren kansallispuistossa Suomen luonnonsuojeluliitto on huolestunut metsit,n hakkuista tulevan Saaristomeren kansallispuiston sisällä. Piiripäivillä kuullun pohjalta kohteet Tervetuloa Tapio! vaihtelevat kaatopaikkojen ja paikallisten ilmansaastuttajien kuriin saattamisesta luontopolkujen rakentamiseen ja erilaiseen rauhoitustoimintaan
Samassa pihapiirissä on myös opetus-ja koetilan suuri navetta, jossa on jatkuvasti meneillään kotieläintalouteen liittyviä kokeita ja tutkimuksia. Lintututkijat ovat olleet rivakasti liikkeellä. luvut: petojen syömiä, mereen uponneita, Raportin sanoma on selvä: on " .. Kun tilanne on tämä, niin mitä voidaan odottaa tavallisilta talonpojilta. Vaasa eli hitaasti murenevaa styroxia. Tunturin laella on radiomasto, ja sinne johtaa huoltotie ehkä roska on kulkeutunut sieltä. Lintututkimusryhmä on koonnut aineistonsa julkaistavaan ja selkeään muotoon kunnioitettavan nopeasti, ja se ehdittiin postittaa mm. Pekka Peura ÖLJYKATASTROFI MERENKURKUSSA LINNUSTOTUHOT 1984 Toim . Monien vesija rantalintujen Styroxia tunturissa Kesäkuun puolivälissä Iintujentutkija kiipeää tunturinkuvetta lumeksi otaksumaansa =c ·valkeata läikkää kohti, mutta j hämmästys "lumi" onkin ., noin 1 neliömetrin suuruinen styroxin kappale. Miten ihmeessä tuo roska on löytänyt tiensä tännekin. Eniten kirjattiin riskilöitä, yli 1 500, sekä haahkoja, lähes 250. vanhassa Viikissä. Tuhon vaikutukset alueen lintukantoihin voidaan arvioida vasta, kun tulevan pesintäkauden laskennat on suoritettu. Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. 50 s. Musta, haiseva ja kupliva oja vie ravinteet kohti suurempaa kanavaa, joka lopulta johtaa ravinteikkaat terveiset Suomenlahteen. esimerkki Suomen maatalouden ravinnevirrasta Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksista osa sijaitsee ns. ehdottoman tärkeää torjua öljy jo merellä", ja " .. Veijo Vilska Viikin opetusja koetilan suuri navetta tuottaa tutkimustiedon lisäksi myös lantaa, jonka ravinteet lähtevät taivasalla olevasta lantavarastosta valumaan eteenpäin. vsk . KATSAUKSIA UUTISIA Mi~ä oppineet edellä sitä talonpojat perässä Saasteeton luonto, puhdas ravinto. Oheiset näkymät Viikin koetilalta osoittavat, että maataloudesta karkaaviin ja vesistöjä likaaviin ravinteisiin ei kiinnitetä huomiota edes korkeinta opillista tietoa edustavassa yliopistossa. Pertti Malinen, Matti Maskulin ja Jaakko J. Ja ensimmäisenä he ovat myös julkaisseet raportin työstään . tulee kaikin keinoin pyrkiä estämään sen pääsy rannan kivikoihin ja heinikoihin" . Ellei se sitten ole Karigasniemen kaatopaikalta, joka on seudun häpeäpilkku: tuulet riepottavat sieltä roskia jokaiseen ilmansuuntaan. Jukka Kuusela 5. Kun tutkimukset käynnistyivät, ornitologit olivat etunenässä kartoittamassa tuhojen laajuutta; samalla he keräsivät jo kuolleet ja armahtivat öljyyntyneet kuolemaa tekevät linnut. Pohjanlahden ainoa linnustonsuojelualue. Syyskuun aikana tutkimusryhmä löysi kuolleena tai joutui lopettamaan yli 1 800 lintua. Varmana päätelmänä linturyhmä kuitenkin esittää, että alueen riskiläkanta on romahtanut pieneen osaan alkuperäisestä. Lopuksi ryhmä esittää arvokkaiden kokePienikin roskaantuminen pilaa herkkää tunturimaastoa ja -maisemaa ikävästi vuosikausiksi. Käy ilmi, et...., tä kaikki Ailigastunturin kaakkoisrinteellä hohtavat "lumiläikät" ovat todellista ikilunta SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . kaikille kansanedustajille ennen seuraavan lisäbudjetin esittelyä. Oletettavasti öljyyn kuolleiden lintujen kokonaismäärä ylittää selvästi em. Öljy levisi lintutieteilijöiden omaan paratiisiin, Merenkurkun ulkosaaristoon, jossa sijaitsee mm. Öljyä havaittiin kaikkiaan 1 500 km':n Iaajuiselia alueella, ja se saastutti kilometrikaupalla pikkusaarten ja -Iuotojen kivikkoisia rantoja ja vain kahden neliösentin ö)jyläikkä höyhenpuvussa riittää tappamaan linnun muutamassa päivässä. Raportti öljykatastrofista rannoille piiloutuneita, muuttomatkaa jatkaneita, muiden löytämiä ja hautaamia lintuja on mahdoton laskea. Kuvan läikät Ailigas-tunturin rinteillä lienevät tällä kertaa aitoa lunta, ei styroxia. muksiensa perusteella mallin vapaaehtoisten organis01m1seksi ja kouluttamiseksi öljyonnettomuuksien varalle. Sopivasti valokuvilla höystetty LINNUSTOTUHOT 1984 on painavaa ja puhuttelevaa luettavaa päätöksenteon helpottamiseksi. Eikö tutkimustiedon tuottajan ja maatalous., asiantuntijoiden kouluttajan pitäisi olla parempana esi> merkkinä oikeasta lannanhoi=~ dosta ja myös ympäristönsuo> jelun huomioonottamisesta maataloudessa. 1984. syysmuutto oli vilkkaimmillaan, ja usealla saaristossa pesivällä lajilla oli vielä Ientokyvyttömiä poikasia. Salo. Tämä puolestaan edellyttää riittävää öljyntorjuntavalmiutta, mikä on mahdottomuus ilman kunnollista kalustoa. He olivat ensimmäisten vapaaehtoisten mukana joukolla, kun Eiran öljykatastrofin siivousurakka aloitettiin Vaasan ulkosaaristossa
Vantaanjoen luonnontilainen meritaimenkanta tuhoutui, kun joki padottiin ja vesi likaantui. Erityisongelmien selvittelyyn ja vaikeasti tunnettavien lajien kuten selkärangattomien eläinten ja itiökasvien elinpaikkojen tarkastuksiin tarvitaan varmasti myös asiantuntijoita. HUOMttJTA NE.11'1 PIKKUNOITA! ~få. Punavalkkua ei löytynyt nytkään se on piileskellyt jo kymmenkunta vuotta. Erästä sen kasvupaikkaa on nyt raivattu hieman valoisammaksi jospa punavalkku uskaltautuisi paremmin koreita kukkiaan näyttämään. Toimikunta ei ole vielä muodostanut selvää kantaa siihen, kuinka uhanalaisten lajien seuranta loppujen lopuksi järjestetään, mutta joka tapauksessa alueensa hyvin tuntevat harrastajat ovat maastotöissä avainasemassa. SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . liittyy johonkin valmiiden suojeluohjelmien kohteista, on kyseisen alueen ostoa kiirehditty. pullisesti hävinnyt maamme __,,,,.. Silti se voi yhä elää maassamme, sillä punavalkku voi elää sienirihmaston varassa maanalaisena vuosikausia. Sorsanputkikin löytyi aivan uudelta alueelta, Hankoniemeltä, ja hyvin voivat Manner-Suomen tatarvidatkin Länsi-Uudenmaan pikkujärvissä ja puroissa. Viime vuosina laajat vesiensuojelutoimet ovat kuitenkin puhdistaneet joen vettä niin paljon, että kannatti käynnistää lohikalojen palauttamista koskeva tutkimus. Jos uhatun lajin kasvupaikka Meritaimen palaa Vantaanjokeen Meritaimenella on hyvät mahdollisuudet palata Vantaanjokeen, jos on uskominen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen meritaimenprojektin tähänastisiin tuloksiin. Tutkitut koskialueet sopivat hyvin poikasten kasvualueiksi . Yläpuolinen kuva 1 r ;1• ;!': pienikokoisesta, hankah!sti löydettävästä pikkunoidanlukosta on Suomen LuonnonTuen uudesta Retkei:;:. ----= /. Jo uhanalaisuuden luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja siksi suojelu aina edellyttää jatkuvaa seurantaa, jatkuvaa kasvupaikkojen tarkkailua, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä muihin suojelutoimiin. Eräitä aluerauhoituksia on jo viime kesäistenkin havaintojen pohjalta vireillä. KATSAUKSIA UUTISIA "\ 1 / /,-------, /. · i' kasvistosta. Ensi vaiheessa ne hyödyttävät parhaillaan työskentelevää uhanalaisten lajien suojelutoimikuntaa, joka kertyneiden tietojen pohjalta määrittelee kunkin lajin todellisen uhanalaisuuden ja suunnittelee suojelutoimia. pinkeulankärjen, pohjanmasmalon, hoikkaröJlin ja peltomaitikan juurensija maassamme on tukevampi kuin mitä pahimmillaan on pelätty. Myöskään pikkunoidanlukkoa, ketoraunikkia tai kampasaniaista ei löytynyt. 7:NF· -r.Al1AA oU..A 1AA~ )fl AVVAIN HUl(A$$'A ... Jatkuuko työ. Esimerkiksi Ja. ..J Projektin päämääränä on kofi tiuttaa meritaimen uudelleen ·= E Vantaanjoen alueelle, ja sa::, malla tutkitaan myös lohen ja ! kirjolohen menestystä joessa. Molempia, vaihtelevasti. Meitä harrastajia siis tarvitaan . Useimmat heistä työskeng telivät joko täysin korvauksetj ta tai vain heidän matkakulun8. Myönteisiäkin yllätyksiä on sentään tullut. Seppo Vuokko kelvolliseksi herkälle alkionkehitysvaiheelle. Viime kesänä kierteli maastossa useita kymmeniä kasvic: tuntijoita, kertoi Aulikki Alag nen. Ympäristöministeriöön pyritään kokoamaan mahdollisimman laaja ja täydellinen uhanalaisten tiedosto, johon lajien suojelu ja seuranta sitten pohjautuu. Niitä on saatu saaliiksi Vanhankaupunginlahdelta ja jokisuusta. f \ ~ ' l i ~ _ " ... Helsingin kaupunki käynnistää ensi vuonna joen suuosaan tarvittavan kalaportaan suunnittelun. Kuvassa Metsäkylän Myllykoski Nurmijärvellä. Joessa varttuneita meritaimenia ja lohia on jo palannut kutuaikeissa takaisin Vantaanjokisuulle. Mutta vahvoilla eivät ole kaikki muutkaan. Uutta uhatuista Keväällä jo kertoilin uhanalaisten kasvien suojelusta ja värväsin väkeä maastotarkastuksiin. vsk.. _ . ·, ' 1/ Onko pikkunoidanlukko lo-=----· <{·,'., ,. 1 ' , , '/. Idänkurhoa on sentään nähty useammassakin paikassa, mutta lännenkurho taitaa ympäristöministeriön hallintoalueella olla yhtä niukka kuin pohjanailakkikin eikä sitä enää kovin paljon ole Ahvenanmaallakaan. Niille keväisin istutetut pikkupoikaset ovat kasvaneet hyvin, ja poikastiheydet ovat suuria verrattuna esimerkiksi Suomen luonnontilaisiin taimenjokiin. Näistä kaksi ensimmäistä on hyvin pieniä ja hankalasti löydettäviä, mutta jokohan on aika siirtää kampasaniainen maastamme kadonneiden listalle, vanhastaan tiedettyjen mesikämmekän ja siperianlilJukan seuraan. Mutta kiireellisissä tapauksissa ei tietenkään odoteta toimikunnan työn valmistumista, vaan suojeluun ryhdytään heti. Seuraavaksi tarvitaankin kalateitä, joita myöten kutukalat onnistuvat ohittamaan joen padot. · · _ lykasviosta. · a»,~~~ . Uhanalaisten lajien suojelu ja seuranta on jatkuva työsarka, joka tarjoaa harrastelijoille ja asiantuntijoille mahdollisuuden hedelmälliseen yhteistyöhön. Vanakelttoa on viimeisellä kasvupaikallaan 3-4 ruusuketta ja pohjanaiJakkejakin maassamme on ehkä vain pari kappaletta enemmän. sa korvattiin. Ja monet tarkastetuista harvinaisuuksien kasvupaikoista olivat tuhoutuneet. • • . Myös lohenpoikaset ovat menestyneet. Palataanpa siihen tarkemmin taas kevään korvalla. Entä tulokset iloisia ilL ~ meitä vai pettymyksen kyyneleitä. Nyt kyselin viime ke. sän retkien tuloksia Aulikki Alaselta, joka on yksi uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan sihteereistä, vastuualueenaan kasvit. Meritaimenen mädin haudontakokeilut ovat osoittaneet Vantaanjoen suuosan veden 6 Vantaanjoessa on vielä luonnontilaisia koskia ja meritaimenella mahdollisuudet menestyä. Mihin näitä tietoja käytetään
Rannat pelloiksi Varsinaissuomalaisten lintuvesien suojelu on hankalaa, sanoo Kotiranta. Norppakannan kehitys näyttää tällaiselta: Keväällä 1984 tarkistettiin SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . KATSAUKSIA UUTISIA Asfaltti uhkaa Lapiosuota ten sekä harvinaisten eläinten tuhoutumista maassamme. Nykyisin alueen Lapin läänin puoleinen osa on aarnialueena ja Oulun läänin puoleinen osa ojitusrauhoitusalueena. Tämä linjaus on vain muutaman kilometrin kuntien esittämää vaihtoehtoa pitempi. Lintuvesiohjelmaan kuuluvia, nyt suojelematta jääneitä alueita on noin 40 hehtaaria. Soilla pesii valtaosa maamme kahlaajalajistosta sekä runsaasti kurkia, metsähanhia ja Iaulujoutsenia. Nyt rauhoitetulle alueelle rakennetaan Iintutorni ja pitkospuut. Paimionja Mietoistenlahdilla. vsk. Tiehanke suojelualueen uhkana Ranuan ja Kuivaniemen kunnanhallitukset ovat tehneet aloitteen Ranua-Oijärvi -oikotiestä Lapiosuon-lso-Äijönsuon erämaa-alueen lävitse. Pinta-alasta yli puolet on suon vallassa. Raisionlahti onkin ollut ensimma1S1a lahtia, joiden suojelua on pyritty edistämään täällä Varsinais-Suomessa, kertoo ympäristönsuojelutarkastaja Seppo Kotiranta Turun ja Porin lääninhallituksesta. Metsät ovat saarekkeina suoverkoston keskellä. Lapiosuon lso-Äijönsuon alue on nykyisin suurin tietön kulmakunta Suomessa napapiirin eteläpuolella. Alueella on hyvin monipuolinen erämaaeläimistö, jonka elinehtona ovat yhtenäiset Iuonnont-ilaiset aapaja · keidassuoyhdistelmät, pienet joet, purot ja lammet sekä erämainen metsäluonto. Puronvarsien lajistoon kuuluu mm. Tien on suunniteltu kulkevan Lapiosuon aarnialueella siten, että se halkaisisi aarnialueen kahteen osaan. Kiertovaihtoehto on niin luonnonsuojelun kuin paikallisen väestön nautintaoikeuksien kannalta selvästi parempi. Alue kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan soidensuojeluohjelman arvokkaimpiin kohteisiin. 184), ja nyt sen tulevaisuuden vaarantaa tiehanke: Ranuan Oijärven tiehanke on kuohuttanut mieliä Oulun läänissä ja Ranualla. Kaksi kuuttia kuoli synnytyksessä, verkkoihin hukkui seitsemän poikasta, ja yksi kuutti jäi haukirysään. Se tuhoaisi suoerämaan ja laajan yhtenäisen suoja metsäluonnon koskemattomuuden ja osaltaan nopeuttaisi uhanalaisVaihtoehto tiesuunnitelmalle Lapin seutukaavaliiton ja luonnonsuojelujärjestöjen mielestä tiehankkeesta olisi luovuttava tai tien linjausta olisi muutettava siten, ettei tie kulkisi Lapiosuon aarnialueen poikki, vaan kiertäisi sen Kivijoen pohjoisja länsipuolista reittiä. Suuren Lapinsuon suojelualueen poikki kulkevaksi suunniteltu tie saa useat ärtyneiksi ja kannattamaan suojelualueen kiertävää tievaihtoehtoa. Erämaa tarjoaa suojan myös monille harvinaistuville ja uhanalaisille peto linnuille. Muistakin lahden osista jatketaan neuvotteluja maanomistajien kanssa. Saimaannorpalla menee taas huonommin Maailman Luonnon Säätiön saimaannorppa-työryhmä on setvinyt norpan menestystä vuonna 1984 ja suunnitellut suojelutoimia vuodeksi 1985. Peltomaata on vähän myytävänä, ja siksi siitä ei luovuta. 98 hylkeen pesäpaikat. Koska kaikkia kuolleita norppia ei löydetä, on todennäköistä, että saimaanhyljekanta pienentyi muutamalla yksilöllä tänä vuonna. Yhteisalueiden omistajia on lähes mahdoton saada yksimielisesti asian taakse. Aloitteentekijänä oli Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Yhteisalueita ja maanomistajia on paljon. Alue on paikalliselle väestölle merkittävä eräretkeily-, metsästys-, kalastusja hillastuskohde. Aikuisina kuolleita norppia sen sijaan löytyi tavallista enemmän, kuusi kappaletta. Heikki Virta Lapiosuon vielä erämaista luonnonrauhaa. Osa Raisionlahtea rauhoitettiin Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Raisionlahden rauhoitus on lähtenyt vihdoinkin liikkeelle. Muutama vuosi sitten Lapinsuota kaavailtiin säännöstelyaltaan alle (ks. Alue on hyvin arvokas lintujen pesimäja sulkimisalueena sekä muuttoaikaisena levähdyspaikkana. Tieyhteys autoilevine turisteineen Lapiosuon-Äijönsuoil erämaan poikki olisi peruuttamaton ja korjaantumaton päätös. Näin on laita mm. Tiellä on ollut tyypillisiä lintuvesien ongelmia. Lisäksi Turun yliopisto tekee kasviston ja linnuston perustutkimuksen. pikkusirkku. Täällä halutaan saada pelloksi kaikki mahdolliset alueet. Viime vuosina saimaannorppakanta on lisääntynyt muutamalla yksilöllä vain vuonna 1983. 7. Suomen Luonto 4/ 80 s. Yhteensä löydettiin keväällä ja alkukesällä 20 kuuttia, joista 11 Haukiveden-Koloveden alueelta ja loput Pohjois-Saimaalta (4), Pihlajavedeltä (3) ja Etelä-Saimaalta (2). Verkkopyynnin rajoitusten ansiosta poikaskuolleisuus on saatu selvästi laskemaan. Metsästys on kiellettyä ensi vuoden alusta lähtien. Tie tärvelisi tämän luonnonkolkan, nykyisin suurimman napapiirin eteläpuolisen erämaa-alueen. Norppia tiedetään syyskuun loppuun mennessä kuolleen yhteensä 16. Raision kaupungin omistama alue (noin 35 hehtaaria) lahden eteläosasta on rauhoitettu. Sauvon Tapilanlahdella annetaan ministeriön päätöksellä paras hanhialue viljelykselle. Sen ydinalueet ovat ainutlaatuisen luonnontilaisia ympäröiviin Perämeren rannikkoseutuihin verrattuna
Kampanjaesitteestä näet, mitkä paristot ovat vaarallisia, mitkä eivät. seuraavan neljän vuoden aikana on "kaupunkiyhteisön selviämisstrategia". 8 Asfalttikukkia opiskelijoille Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on näyttänyt mallia muille oppilaskunnille ja perustanut ympäristöjaoston, joka toimii vapaamuotoisemman HYY:n ympäristöryhmän kanssa aktiivisesti monilla eri aloilla. HYY on ympäristöjaoston aloitteesta palkannut projektisihteerin tutkimaan ja järjestelemään jätteen lajittelua ja hyötykäyttöä yliopistolla ja ylioppilaskunnan kiinteistöissä. Paristojen keräyskampanja jatkuu joulukuun loppuun. Maaja metsätaloustieteellisillä laitoksilla ja opiskelijaasuntoloilla Viikissä on käynnistetty kompostointikokeilu. Suuri haave on osallistuminen Juvaan kaavaillun ekotilan perustamiseen, joka tuot· taisi Mikkelin ekoläänin kaipaamaa tietoa ekologisesta viljelystä .. 90-642 881. Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, Sveitsissä ja Länsi-Saksassa, paristojen keräys on jo järjestetty. HYY:n kautta ryhmälle saattaa järjestyä mahdollisuus osallistua paikallisradiotoimintaan. Taskulamppujen ja matkaradioiden paristot voit heittää vaaratta roskiin, muiden kanssa ole tarkkana. . Osa paristoista on ympäristölle vahingollisia, koska ne sisältävät runsaasti elohopeaa ja kadmiumia. HYY käyttää jo uusiopaperia, ja ympäristöjaostolainen Riitta Pulkkinen järjestelee uusiopaperille uusia käyttäjiä luonnonsuojeluliiton palkkaamana paperisihteerinä. Kampanjan esitteitä saat Ringfoton myymälöistä ja Luonnonsuojeluliitosta. Joululahjat luonnonsuojelukeskuksista! Osoitteet sivulla 58 KATSAUKSIA UUTISIA Käytetyt paristot talteen! Nyt pääset hyvin omintunnnoin eroon kamerasi ja salamalaitteesi vanhoista paristoista: osallistu Suomen luonnonsuojeluliiton ja Ringfoton yhteisiin ongelmaparistojen keräyskampanjaan. Tilaa heille SUOMEN LUONNON vuosike_rta 1985 edulliseen lahjahintaan 95 mk. Anna muillekin mahdollisuus oppia Suomen Luonnosta ja sen suojelusta. Ympäristöryhmäläiset osallistuvat aktiivisesti paperin keräystä vaativaan paperiliikkeeseen, ja suunnitteilla on paperinkeräys yliopistolla. Toiminnasta kerrotaan jaoston tiedotuslehdessä Asfalttikukassa (4/ 84) muun muassa seuraavaa. Lahjakortti tämän lehden välissä, lisää saat Luonnonsuojeluliiton toimistosta puh. Ringfoton liikkeet, joita on 33 eri puolilla Suomea, ottavat vastaan ongelmaparistosi ja luovuttavat ne edelleen ongelmajätelaitokselle. Lisäksi järjestetään pyörämarsseja kevyen liikenteen olojen parantamiseksi kaupungissa, kartoitetaan biologista viljelyä ja järjestetään ruokapiiritoimintaa, seurataan energiapolitiikkaa, osallistutaan saastetutkimuksiin ja vaaditaan rikkipäästöjen rajoittamista. Suomessa paristojen keräystä ei ole vielä hoidettu mitenkään. Viranomaisten olisi aika vähitellen ryhdistäytyä tositoimiin. vsk.. Hauskaa joulua, Juonnonrauhaa ja elämäniloa vuodelle 1985 Luontoa suojellaan tiedon voimalla. Tämä sisältää erilaisia projekteja, jotka pureutuvat lähinnä Helsingin keskeisiin ympäristöongelmiin: energiaja jäteongelmaan. Painopisteenä . Pienikin ryhmä voi saada paljon aikaan! SVOMEN LUONTO 8/ 84 43
TUULI TUOKSUU KUKILLE JA KALA t<ASI/AA JOESSA. 9. 84,Sinö valitset TAMMI takOO ..,.1aadLJn Mll<ÄS ME10ÄW ON OLLESSA. /:·:· ELÄVÄN LUONNON SUOJELIJAT Ekologin esseitä vihreän aatteen ystäville Olli Järvinen AIKALISÄ LUONNOLLE Nuoren professorin henkeviä, kantaaottavia ja pitkiä perspektiivejä aukovia kirjoituksia luonnon ja ihmisen nykytilasta ja tulevaisuudesta ekologian ja evoluutiotutkimuksen nälcökulmasta. 952-25 800 Valkeala 04400 Järvenpää Kiitoradantie 16 01510 Vantaa 51 Puh. ~-Pohj. MUN 1s1 ON TÄRKEÄ t-11E6 NÄISSÄ ~OMMISSA. 148,HEIDÄN PIHAu..A PANNAAN ROSICAT lAATlkl<OoN JA SITTEN ISI NOUTAA NE VIRTAHE'IIOtll NÄICÖISEuÄ AUTOLLA PolS. Ovh. 921 -337 900 Puh. vaintopäiväkirjan sekä ainutlaatuis···.· ten kuvien välityksellä karhujen puuhia Suomussalmen korvessa aivan läheltä. P1TÅÄ HUOLEN ETTÄ PAlkAT PYsYY Sll&rn.ix. VARIKKO Laurilantie 7 TANKKIHUOLTO Säynäslahdentie 12 00560 Helsinki 56 Puh. 406 055 ·:/~;::':~-:~·:,:-=: . PÄÄKONTTORI \SI ON R.OSl<ISHIE'». Kansainvälisesti arvostettu nlsäkästutklja puhuu vllllen eläintemme puolesta Erkki Pulliainen PETOJA JA IHMISIÄ Erkki Pulliainen, Oulun yliopiston eläinlääketieteen professori ja tunnettu petojen puolestapuhuja kertoo isojen ja pienten metsän petojen l!lämästä ja ihmisen suhteista petoeläimiin eri aikakausina. 90-289 311 SUOMEN LUONTO 8/84 43. Kirja sisältää paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa eläimistöstämme ja \ saamme esimerkiksi seurata ha'=':\, .. sid. vsk. Hesperiankatu 15 A 00260 Helsinki 26 c=:;l O OMIINTEISTOJENc!b c!b:,, c:=dJ§u;;§ § Od)u;;(Q)u;; Puh. ~HTAAJ-'l"IAS,SA MAAILMASSA . 915-532 233 Jylpyntie 32 48230 Kotka Puh. 796 923 Hämeenkatu 32 E 46 20700 Turku Sibeliuksenkatu 1 07900 Loviisa Puh. Ovh. 951 -860 470 Puh. sid
vähän, tiaisparvissa on selvä vesilintuja sitä mukaa, kun vePääasia on, että linnuilla on järjestys, jonka mukaan paisistöt jäätyvät. Talvehtivien lintujen Usein jo joulukuussa talvi mö-, töyhtöja kuusitiainen. Lähtekääpä Rannikoilla voi sulissa olla ta ruokintapaikka voidaan sitiaismetsään ja tutkikaa, mitä kymmeniä kyhmyjoutsenia. koettelee lintujen. Ihminen on järjestänyt Iinta yöstä ja kaikki tapahtuu Talvisten linturetkien vakionuille talvellakin ruokaa: on lyhyenä valoisana aikana. joittaa esim. f/ , , //~ ',.'/ '1/:.,.., { hippiäisen elämä on yleensä myös koskikara. ja muiden Usein joukossa on myös muuErään tutkimuksen mukaan eläinten maaimaa kovilla paktama talitiainen, puita kapuahippiäiset ja tiaiset söivät okkasilla. Sulapaikat 1/; lyhyt. Enemmistönä sat eivät pääse kiipeämään Iinoksan kärjistä (hippiäinen ja ovat sinisorsat ja isokoskelot. Tällöin monet, mutta va puukiipijä ja lintujemme siston hämähäkeistä neljänerityisesti pöllöt, menehtyvät kääpiö, hippiäinen. pelastuksena ovat hämähäkit. pensaiden keskel1 tiaisparvi puuhaa joulun alla. ruokaa selvitäkseen seuraavasseen kustakin talvipäivästä. Joskus niihin eksyy harvinaile. vsk.. paikkoja ovat paikkakunnan lyhdettä, lintulautoja ja oksisKoska aikaa ja ruokaa on sulapaikat, joihin kerääntyy ta roikkuvia talikimpaleita. Joskus niistä aina ruokaa ja että niillä on navimmat (mm. Nyt kun neksen. yleensä kolme tiaislajia: hökevään. tulaudalle, ja haukkojen varalkuusitiainen). ' 1---T-iru-·s_p_a_rv_e_n __ p_i_e_ni_m_m_än_,_~-~ ~~~~--n_e_n_p_i_k_ku_-_u_ik_k_u_J_·a_m_ik_å_·Ji_s_u_la _________ A_n_tt_i_K_M_l_m_~ / vain viisi grammaa painavan on kosken lähistöllä, siellä on SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. Kissoille voi sivät ruokansa rungolta ja jonkun viivyttelijän, kuten rakentaa verkon, niin että kispaksuilta oksilta ja kevyimmät kuikan tai tavin. Joku on jopa laskehelposti tunkeutuessaan ilmanpäivät ovat lyhimmillään, Iinnut, että hippiäisen pitää syövaihtoja muihin hormeihin nuilla on kiire löytää riittävästi dä 625 hämähäkkiä selvitäklämmittelemään. talitiainen) etlöytää vielä joulukuun alussa myös ruokahalua. Muuttomatkoilla kuolee kannattaa tarkastaa joka viii · huomattava osa ja kylminä konloppu ja jokaisen retken VOI 1' 5181A talvina vain harva talvehtilinnut merkitään ylös vihkoon Tiaismetsään ! Talvisessa tiaisparvessa hyörii I ON VAIN maan jäänyt hippiäinen näkee tulevia retkiä varten
vsk, Talvista vilskettä Aikojen kuluessa on moni nisäkäs oppinut hyödyntämään mahdollisuuksia, joita ihmisten lähinaapuruudessa eläminen tuo mukanaan . Se on monesti suurimittaista työtä riistapeltoineen, heinähäkkeineen ja risukerppuineen, mutta eläimet ovat toki kiitollisia vähemmästäkin. Serkukset peltoja kenttämyyrä löytyvät yleensä myös heinien seasta rapistelemasta. Ruokatavarat tietenkin kelpaavat myös niille, mutta muuten ne eivät tee yhtä paljon tihuja kuin hiiret. Viljelysmaiden karvakorvat siirtyvät niihin sadonkorjuun mukana, käytössä olevia latoja vain on harrastajan kannalta nykyisin valitettavan harvassa. Hiiristä ei tällä tavalla pääse tietenkään eroon, mutta säästyypähän ainakin kotihiiren tympeältä hajulta. Sellaisina talvina, jolloin myyriä on runsaammin, metsämyyrä on tavallinen vieras kesämökeissä. Rusakolle kourallinen kauroja Talvisen pihaton vakituinen vieras on myös rusakko. Luonnossahan moisen tilanteen syntyminen on mahdotonta, koska saaliseläimillä on mahdollisuus paeta. Asutuksen piiriin siirtyy talven tullessa sellaisiakin otuksia, jotka muina vuodenaikoina elelevät omissa oloissaan. l Niitä ei kannata panna kovin paljoa kerrallaan, sillä pörröhäntä kiikuttaa ylimäärän varastoihinsa, jotka jäävät jatkuvan ruokinnan takia kuitenkin käyttämättä. Sillä on lumisina aikoina toimeentulovaikeuksia ja sitä houkuttelevat esimerkiksi hedelmäpuiden kuori tai vaikkapa lintulaudan alle varisseet jyvät. Se suosii navettoja sekä sikaloita, metsästellen tehokkaasti rottia ja hiiriä. ""f'J 0T A --Z M 1T A \ ,AR-tol;;AA r-L ½'L' -\ kfalM:N NO ~\J\JNTELSS YL..1-1 Kt\lNEN MDTÅ z LIIAN V.At\JWA, ) ITA E.\ NtiJi 1<,45Vi A f,N I " ,, M !TA'. Näitä kahta tuntuvasti suurempi näätäeläin hilleri saattaa myös pistäytyä ladoissa, mutta yleensä se hakeutuu aivan maatalojen pihapiiriin. Koska ne ovat vahvempia kuin kotihiiret, kotihiiret joutuvat yleensä pakenemaan muihin maisemiin. Lintulaudalle , , voi talinpalan houkuttelemana / ilmestyä myös kärppä. Kärppä tai lumikko saattaa asettua taloksi ja elää leveällä leivällä, niin kauan kuin sitä piisaa. Nämä kaksi metsien asukasta voivat elellä talvikauden hyvinkin saman katon alla. Se tulee: ·, ·, ·, 11. Hiirtemme kääpiö vaivaishiiri kuuluu latojen vakiokalustoon ja jatkaa yleensä lisääntymistään suojan ja runsåan ravinnon turvin pitkälle alkutalveen. Navetassa metsästelevä hilleri on siis suureksi hyödyksi, mutta eksyessään kanalaan se tekee hirmuista jälkeä. Nisäkkäiden talviruokinnan ovat metsästäjät keksineet jo kauan sitten ja kohentaneet tällä tavalla riistakantoja. Se on autiotupien ja ulkorakennusten tavallisin asukas, joka 1 on saanut nimensä siitä, että se kiipeää kuin orava ja asustelee sisätiloissa kuin hiiri. M E,l\A PITÄÄ f-1Efl ~ATAA . Moni kesämökkiläinen lienee joskus sadatellut kotihiiriä, jotka tekevät talven aikana tihuja mökille jätetyissä tekstiileissä ja kuivissa ruokatavaroissa. Jäniksille voi myös kaataa nuoria haapoja kaluttaviksi. Hilleri onkin erinomainen "hiirikissa", joka ei vieroksu tunkionkaan antimia. Suurina joukkoina nämä kaverukset ovat varsin kiusallisia silputessaan heinää valtavia määriä. Peltomyyrä elää koko maassa, mutta kenttämyyrä vain eteläja keskiosissa. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa kotihiiri tai siili. ,ÄMÄ ON N!MtTTAI N YLI 1 KÄ1 rJs/\1 1 E\<Ä --r"\JITTA MITÄÄN '~/\ , 1 l '1 '(\__ d. Heinätai pehkulato on varsinainen pikkunisäkäsparatiisi. Orava oppii nopeasti käymään lintulaudalla, jolla sille voi tarjota pähkinöitä. Koska kanat eivät voi p~eta, hilleri tappaa vaistonsa ohjaamana yhden toisensa jälkeen. Pohjoisempana, missä metsähiirtä ei esiinny aivan pohjoisessa ei myöskään metsämyyrää elelee punamyyrä, lappalaisten oravahiiri. Nämä "kotihiiret" ovatkin usein metsähiiriä, jotka ovat siirtyneet sisään talvenviettoon. -------. Vilskettä ladoissa Kaikki ihmisen naapuruuteen talveksi pyrkivät otukset eivät toki ole tuppautumassa sisälle asuinrakennuksiin. """' _, __:...--~::...u.'--_i_::::,,.._~-'..'..'....: 1Ä5.5A :l~Å)5A s;'5oo,: f1\ -~ TAMk. Se ei tietenkään tee sitä huvikseen tai verenhimosta, vaan varastoon pahojen päivien varalle. DTA k'.o ' ., TJJMA MtlTA L(L/JvJiI(\kf\/ _ 1 /! SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. Toisen elo on toisen kuolo Pienten nakertajien kuhina houkuttelee tietysti latoihin myös niitä saalistavia petoja. Näin siimahäntien määrä saattaa nousta melkoiseksi. Rusakon mieliksi voi ladon kupeen heitellä heiniä tai asettaa pihanurkkaan kourallisen kauroja. Joskus metsähiiristä on jopa hyötyäkin, esimerkiksi silloin, kun ne eksyvät aittaan. Kesän ne ovat asustelleet huomaamattomina puutarhassa tai lähimetsikössä. Kesällä niistä sitten saa kauniin valkoisia polttopuita. Hirvieläimet sekä jänikset pitävät nuolukivestä, josta saavat suolantarpeensa tyydytetyksi
SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. Näitten harrastustensa lisäksi hän suunnittelee työkseen kaukolämpöja ilmastointijärjestelmiä sekä isännöi kiinteistöyhtiötä. Hän on mies, jonka mielestä ei turhan pienillä panoksilla kannata pelata. Näin sanoo lvi-suunnittelija Taisto Rantala, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja. Nyttemmin hän on iskenyt kiinni uuteen valtavaan haasteeseen, paperiliikkeeseen. Tätä insinööritoimistoa olen hoitanut viitisentoista vuotta, ja koko ajan olen pitänyt siitä, Rantala selittää. Rantala on myös Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja ja luonnonsuojeluliiton työvaliokunnan jäsen. "Työ on harrastus" Työ on minulla aina ollut paljolti harrastus. Paperiliikkeeksi kutsuu itseään paperin keräyksen puolesta toimiva liike, johon kuuluu lukuisia erilaisia kansalaisjärjestöjä. Keväällä liike tempaisi näkyvästi kaiken kansan keskellä mm. Outi Pärnänen Meidän täytyy saada uusia, erilaisia ihmisiä luonnonsuojeluliikkeeseen. Rantala on tullut esille ennen kaikkea Kyläsaariliikkeen kantavana voimana. Minä vien työt kotiin, teen niitä viikonloput ja il12 Luonnonsuojeluliike tarvitsee uusia, erilaisia ihmisiä: Putkimiehet ja puusepät, tervetuloa! Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja Taisto Rantala on paperiliikkeen johtavia hahmoja. vsk.. Järjestöt ovat puuhanneet yhdessä vuoden verran, ja tuloksia on alkanut tulla, kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan. Kun saamme ne puusepät ja putkimiehet mukaan, liike laajenee niin, ettemme vierasta tekniikkaakaan. Rantala puhui jätteiden hyötykäytön puolesta kuin Runeberg. Runebergin patsaan luona Espan puistossa Helsingissä
Sanotaan, että LuoteisTsekkoslovakiassa on yhtenäinen 50 000 hehtaarin laajuinen täysin kuollut metsäalue. Krkonosea vielä pahemmin on vaurioitunut Erzgebirge-vuoristo DDR:n ja Tsekkoslovakian rajalla. Akatemia ennustaa, että 60 prosenttia Tsekkoslovakian metsiä kuolee vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Laajat alueet Krkonosen metsistä ovat jo kuolleet. Mm. Tsekkoslovakian tiedeakatemian tutkimuksen mukaan maan luonto on "kriisipisteessä" . Tämä ei ole ihme. Länsisaksalainen die Natur -lehti arv101, että lähes 200 000 hehtaaria alueen metsistä on "koomassa" . Kuolleitten metsien luurangot piirtyivät lohduttomina tummuvaa taivasta vasten, kun laskeuduimme Erzgebirgeltä Itä-Saksaan Dresdeniin kaupunkiin joka toisen maailmansodan loppuvaiheessa pommitettiin maan tasalle kahdessa päivässä.. psyykkisiä sairauksia ja sikiövaurioita on pahimmilla alueilla moninkertaisesti tavanomaiseen verrattuna ja allergiat ovat lisääntyneet hälyyttävän nopeasti. Kaikkiaan Tsekkoslovakiassa on satoja tuhansia hehtaareja kuolevaa metsää. Osa törröttää pystyssä, osa on hakattu paljaaksi. Niin teollisuuden kuin lämmityksenkin voimanlähteenä käytetään huonolaatuista, erittäin rikkipitoista kivija ruskohiiltä. toista tuhatta putkilokasvilajia, Joista useat asustavat vain täällä. Metsien lisäksi myös ihmiset ovat sairastuneet. ovat lakia voimakkaampia. Puolassa ja DDR:ssä tilanne on suunnilleen samanlainen. Vanhat vuoristokylät ovat mainioita tukikohtia retkeilijöille; vuorten rinteitä koristaa mm. Krkonose on esitteen mukaan "maailman suosituimpia kansallispuistoja'', ja sen "luonto on ainutlaatuinen Euroopassa". Akatemia arvioi, että 37 prosenttia maan metsistä on kuolemaisillaan tai jo kuollut. Ilman ja veden saastepitoisuudet ovat kymmenkertaiset maailman keskiarvoon verrattuna. Koillisessa puisto ulottuu Puolan rajalle ja muualla yhtenäisen metsän alarajaan. Kun Liittotasavallassa näkee pääasiassa yksittäisiä kuolleita puita ja puuryhmiä, on Tsekkoslovakiassa kuollut pystyyn kokonaisia metsiä. Länsi-Saksan metsätuhoista on puhuttu runsaasti viime aikoina, onhan puolet maan metsäalasta vaurioitunut. Kuitenkin Tsekkoslovakian länsija pohjoisosien metsiin verrattuna Liittotasavallan metsät suorastaan kukoistavat. Seudulla on runsaasti raskasta teollisuutta. Puhdistuslaitteita ei ole, rikinsekainen katku ja sumu leijuu ahdistavana laaksoissa ja kaupungeissa
Metsiä on käytetty jopa niin paljon, että kuluvan vuosisadan alkupuolella eräät metsäammattimiehet huolestuivat niiden säilymisestä. Suojametsät kasvavat ilmastollisesti ankarissa oloissa ja toimivat puskurivyöhykkeenä tundraa vass·uojaIDetsistäkö 20 Risto Sippola SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . Sen johtavana periaatteena on turvata metsänrajametsien säilyminen sekä varmistaa kotitarvepuun saanti paikalliselle väestölle. Paineet suojametsien hakkuiden lisäämiseen suurenevat sitä mukaa kun männyn liikahakkuut Lapissa jatkuvat ja etenkin tukkipula pahenee. Nykyisin vuorostaan paikallinen väestö on huolissaan siitä, vaarantavatko voimakkaat metsänkäsittelytavat puuston uudistumisen ja haittaavatko ne liikaa metsän muita käyttömuotoja. vsk.. Lain tärkeimpiä tavoitteita oli hillitä villejä kotitarveja ryöstöhakkuita, jotka jo paikoin olivat johtaneet metsänrajan alenemiseen pohjoisimmassa Lapissa. Heidän myötävaikutuksellaan saatiin suojametsälaki vuonna 1922. Metsät ovat kautta aikojen olleet Pohjois-Lapin ihmisille keskeinen elinehto. Suojametsät kasvavat erittäin ankarissa oloissa ja ovat puskurivyöhykkeenä tundraa vastaan. Ellei näitä ekologisia ehtoja oteta hyödyntämisessä huomioon, suojametsistä tulee kertakäyttöhyödyke, toteaa tohtori Yrjö Norokorpi Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalta. Yrjö Norokorpi Metsäteollisuus tähyää puunälässään himoiten suojametsäalueelle. Tehometsätalous ei kuitenkaan sovi suojametsiin
Puut kasvavat vain lämpiminä kesinä, kun taas kylminä kesinä ne kuluttavat energiaa enemmän kuin pystyvät tuottamaan. Suurilmasto asettaa rajat Pohjois-Lapissa metsänraja määräytyy kasvukauden lämpöolojen mukaan puiden "nälkärajalle". Puiden kriittisin aika on kevättalvella. Vasta tältä pohjalta voidaan valita eri vaihtoehtojen välillä. vsk. Kylminä kasvukausina metsänrajaa vastaavat · olot voivat kuitenkin vallita 200 kilometriä normaalia etelämpänä eli siis varsinaisen suojametsäalueen eteläpuolella. Puiden kunto heikkenee, ja ne altistuvat tuhoille. Kesä 1984 oli tästä hyvä esimerkki. Suunniteltaessa pohjoisten metsien käyttöä on ensisijaisesti otettava nämä vaikeat luonnonolot huomioon. Epäedullisten sääolojen vuoksi männyn neulasia on kuivettunut ja karissut tavallista enemmän parin viime vuoden aikana PohjoisLapissa. Huomattakoon vielä sekin, että edellisen vuoden marraskuu oli vuosisadan kylmimpiä. Suojametsäalueen eteläraja noudattelee pääpiirtein 700 yksikön käyrää. Voimakas auringonsäteily ja tuulet voivat kuivattaa neulasia, kun juuret eivät saa vettä jäätyneestä maasta. Männyn metsänrajalla keskimääräinen vuotuinen lämpösumma on noin 600 yksikköä. Pahin tilanne puiden kannalta on silloin, kun kylmiä kesiä on useita peräkkäin. Toukokuun lopussa mitattiin Pohjois-Lapissa Euroopan korkeimpia päivälämpötiloja, ja heti perään tuli useita hallaöitä. Vaikka Lapin ilmasto on suhteellisen kosteaa, monina kesinä on kuitenkin kuivia jaksoja, joista on haittaa siementen itämiselle ja 21. Lämpöolojen voimakas vaihtelu kasvukaudesta toiseen lisää ilmaston ankaruutta. taan. Ilmaston äärevyyteen vaikuttavat vuotuisen vaihtelun lisäksi kasvukauden aikaiset lämmön ja kosteuden heilahtelut. SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . 1pu puupulaan
Vaihtelu lisääntyy mitä korkeammalle tai pohjoisemmaksi mennään. Koivun juuristo merkitsee jo sinänsä runsaan humusaineksen syntymistä maahan. Tähän tarkoitukseen on suunniteltu mm. Metsänrajan läheisillä alueilla metsittymiseen on saattanut kulua satoja vuosia. Nykyisissä kasvatushakkuissa sen sijaan tasataan puuston rakennetta ja vähennetään puulajisekoitusta. Siemenen tuotokseen, itämiseen ja taimien kehitykseen vaikuttavat tekijät saadaan kuitenkin paljon paremmin yhdistetyksi pienialaisella avohakkuulla. runsaasti rautaa, alumiinia ja mangaania. vsk .. Alueelle jätetään 30-120 puuta hehtaarille. Jatkuvaa kasvatusta ei pidä sekoittaa aiemmin käytössä olleeseen määrämittahakkuuseen, jossa parhaat puut poistetaan ja metsikkö tulee vajaapuustoiseksi. Varsinkin metsäauraus on liian voimakas toimenpide, jonka käyttöön liittyy paljon haittoja ja epävarmuutta. Metsäauraus liian voimakas toimenpide Kuivat ja karut kankaat uudistuvat hyvin ilman maanpinnan käsittelyä. Tämä korostuu suojametsäalueella, jossa suojavaikutus tulee erityisen tärkeäksi. Voimakkaat hakkuut vaikuttavat päinvastaisesti. Menetelmää nimitetään suojametsähakkuuksi. Tuoreemmilla mailla taimettumiskuntoa voidaan tuntuvasti parantaa kevyellä maankäsittelyllä, jolla poistetaan sammalja humuskerrosta. Lehtikarikkeiden maata lannoittava ja taimettumiskuntoa parantava vaikutus on myös huomattava. Paras käsittelymenetelmä tällaisissa metsissä on luontaisen rakenteen säilyttävä harvennushakkuu, jossa poistetaan kasvunsa lopettaneita sekä viallisia ja sairaita puita. Siemennys tapahtuu reunametsästä. Koivun maata ja muuta metsäluontoa elävöittävä ja tervehdyttävä vaikutus korostuu Pohjois-Suomen ilmasto-oloissa. Korkeat rauta-, mangaanija alumiinipitoisuudet johtuvat siitä, että voimakkaassa maanmuokkauksessa käännetään esiin tummanruskea rikastumiskerros, johon näitä aineita on kasautunut. Ensimmäisten, ilmaston ankarasti rasittamien puiden alle on vähitellen syntynyt taimia suotuisien kasvukausijaksojen aikana. Puuston peittäessä alueen ja latvuston sulkeutuessa pienilmasto tasoittuu. Aurauksen jälki tasoittuu erittäin hitaasti ja sitä hitaammin mitä ankarammissuoMEN LUONTO 8/ 84 43 . Suojametsien kestävä käyttö Pohjois-Lapissa samassa metsikössä on yleensä monenkokoisia ja -ikäisiä puita. Varsinaisissa uudistushakkuissakin voitaisiin suojametsien ekologiset olot ottaa nykyistä paremmin huomioon. Tämä johtuu ainakin osaksi edullisemmasta pienilmastosta ja valaistusoloista. Laajat aukkohakkuut huonontavat pienilmastoa Kasvillisuus ei vaikuta kovinkaan paljon suurilmastoon, mutta pienilmastoa se säätelee ratkaisevasti. Koivu tervehdyttää metsäluontoa Koivun tuotosmahdollisuuksia ja ekologista merkitystä ei osata vielä riittävästi arvostaa. Koivu on arvopuu jo pelkästään ekologisten ominaisuuksiensa vuoksi kaikilla kasvupaikoilla. Maan kosteusolot tasoittuvat, ja käyttökelpoinen ravinteiden maara lisääntyy. Metsä luo siten kehittyessään itselleen yhä edullisemmat kasvuolot. Vaikka nämä haitat sivuutetta1sun, jäljelle jää monia metsänhoitotöitäkin vaikeuttavia tekijöitä. Metsikkö voidaan pitää jatkuvasti runsaspuustoisena to1sm kuin avoja siemenpuuhakkuissa. Esimerkiksi pintatuulen voimakkuus viisinkertaistuu siirryttäessä metsästä yli 400 metrin päähän avoimeen maastoon. Ylemmät latvuskerrokset suojaavat pienempiä puita ja taimia, jotka estävät puolestaan tehokkaasti maanpintaa liialta kuivumiselta sekä vaimentavat tuulta. Tällainen käsittely lisää metsien monimuotoisuutta ja on siten hyväksi myös metsien moninaiskäytölle. Jopa tunturikoivikon vuotuinen karikesato on 600 kiloa hehtaarilla kuiva-ainetta. Epätasapaino voi aiheuttaa lievimmillään fysiologisia häiriöitä ja tuhoalttiutta taimissa. Jatkuva kasvatus sopii suojametsiin etenkin taimille. Nykykäsitys pohjautunee havaintoihin vanhoista, lahovikaisista ja moneen kertaan vesoneista hieskoivutuppaista. Rakenteeltaan vaihteleviin metsiin syntyy taimia olennaisesti paremmin kuin tasarakenteisiin. Niiden jatkuvan kasvatµksen menetelmä on hallittu jo vanhastaan. Hyvä jälki saadaan laitteella, joka tekee kapeita, vaihtelevan levyisiä ja katkeilevia, kivennäismaahan ulottuvia viiruja muutaman kymmenen senttimetrin välein. Nuoremmat puut ovat vanhempien suojassa päässeet kehittymään paremmin, ja niillä on ollut emopuitaan suuremmat mahdollisuudet kasvaa pitemmiksi, etenkin jos puusto on ehtinyt muodostaa sulkeutuneen metsikön. Käsittelyä kutsutaan jatkuvaksi kasvatukseksi, koska varsinaista uudistushakkuuta ei tarvita. suuri kestävyys myrskyjä, lumenmurtoja ja metsäpaloja vastaan. Samalla harvennetaan liian tiheitä puuryhmiä. Sopivin aukon koko on 15-20 aaria, jolloin sen sivun pituudet ovat keskimäärin 30 ja 60 metriä. Rakenteeltaan monimuotoinen metsä soveltuu hyvin myös moninaiskäyttöön. Käytön edelleen kehittäminen ja monipuolistuminen on erittäin toivottavaa. Sen juuristo on maan luonnollinen syvämuokkaaja tunkeutuessaan kovaan tai kosteaan maaperään ja avatessaan sinne ilmanvaihtokanavia. Suojametsähakkuussa puustoiset osat säilyttävät metsikkökokonaisuuden niin hyvin, että sen vaikutus ulottuu avohakkuuosille asti. A vaalan osuus metsikön kokonaisalasta saa olla enintään kolmannes. Tuulille alttiit paikat ovat tässäkin mielessä epäedullisia. Pahimmillaan se näyttää ilmenevän taimien kasvuhäiriönä tai tuhoutumiseen johtavana myrkytystilana. Tunturikoivikoiden nykyistä suurempaan hyödyntämiseen etenkin polttopuuna on hyvät mahdollisuudet. Pienilmasto vastaa tällöin lähes avoalan oloja. Aukossa, jonka halkaisija on enintään yhtä suuri kuin reunametsikön korkeus, vallitsee vielä suunnilleen metsikön pienilmasto. Myös maastoa myötäilevä, 1530 metrin välillä vaihteleva kaistalehakkuu tulee kysymykseen. Eniten aurausta on arvosteltu sen maisemaa rumentavista ja metsien moninaiskäyttöä haittaavista vaikutuksista. Lämpötilan, kosteuden ja tuulten vaihtelu vähenee olennaisesti. Ikärakenteeltaan vaihtelevan sekametsän etuja on mm. Myös sen puuraaka-aineen käytön lisääntyminen on ollut ilahduttavaa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Muokkausjäljen kohoumissa on mm. Uutena ongelmana on tullut esiin tasapainoton ravinnetalous. Siten syntyy runsaasti soplVla taimettumiskohtia niin, ettei kivennäismaahan paljasteta laajoja, yhtenäisiä ja helposti routivia laikkuja. Ravinteisuusongelmat näyttävät ilmenevän yleensä vasta 10-20 vuoden kuluttua muokkauksesta maan happamuuden lisäännyttyä. Lapin ke22 sän valoisuus, suuri hajasäteilyn määrä sekä puiden latvusten kapeus edistävät tällaisen metsikkörakenteen syntyä. Männiköt uudistetaan nykyohjeiden mukaan luontaisesti siemenpuumenetelmällä. Ekoäes-niminen laite
matkailu tukeutuu ja jonka mahdollisimman ehjänä säilyttäminen takaa parhaimmin Lapin aineellisen ja henkisen kulttuurin kehityksen. Mitä voimakkaampi ja laaja-alaisempi käsittely on sitä hitaammin metsä uudistuu ja kehittyy. Kolari, Kellostapuli. Suojametsäalue erilaisine toimintoineen kuuluu olennaisena osana Lapin kokonaiskuvaan, johon mm. ·2 ::, ::, ..., i liiu,a::.:;,1&..:,;o,w.ic...:L~ sa luonnonoloissa ollaan. Kuitenkin männiköissä nettokasvu jatkuu vähintään 300 vuoden ikään asti. puurakenneja puusepänteollisuudessa. Tällainen käsityövaltainen pienteollisuus soveltuu työllistämään syrjäseutujakin. Suojametsiä on noin 800 000 hehtaaria. < :.: ..J '-c: ... Inarin Itäkaira suojametsäaluetta Suojametsälainsäädännössä ei anneta ohjeita metsien käsittelystä, vaan edellytetään ainoastaan, että toimenpiteet tehdään metsäviranomaisten valvonnassa. Ne muodostavat tärkeän porolaidun-, metsästys-, marjastus-, sienestysja retkeilyalueen. Lapin puustopääomasta vajaa viidesosa on suojametsissä. Keskeinen tavoite on saada hakkuu mahdollisimman kannattavaksi suuren puumäärän ansiosta. Rajausta tehtäessä aikoinaan jouduttiin vähäisten ilmastotietojen vuoksi tukeutumaan ensisijaisesti maaston korkeuteen. Yleensä puuston lahoamisnopeutta liioitellaan ja jätetään ottamatta huomioon, että pystyyn kuivunut puu kelpaa käyttöön. vsk. Vajaatuottoisten metsien pinta-ala on pysynyt jatkuvasti varsin suurena. Paineet suojaja lakimetsien hakkuisiin lisääntyvät epäilemättä. Vaikka metsänaurauksesta on tullut Pohjois-Suomessa maankäsittelyn yleismenetelmä, sen kokonaisvaikutuksista on vasta lyhyeltä ajalta kokemusta ja tutkimustietoa. Suojametsäalueella korostuu toisaalta hyvin selvästi se, että metsät ovat muutakin kuin puutuotantoa varten. Pohjois-Lapin metsien käytössä taas tulisi entistä paremmin huomata hitaasti kasvaneen, tiheäsyisen mäntypuun ja hongan arvo. Pohjois-Lapissa on käytännössä päädytty suunnilleen samoihin metsänkäsittelymenetelmiin kuin muualla maassa. Varsinaisen hakkuu toiminnan piirissä on 300 000 hehtaaria valtion maata. Mielekkäintä näitä paineita olisi kuitenkin purkaa keskittämällä puuntuottamisen voimavarat Etelä-Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle, missä on tähän tarkoitukseen olennaisesti paremmat edellytykset. Suojametsäaluetta metsänrajalla. Suojametsien moninaiskäyttö turvaa parhaiten väestön toimeentulon Lapin metsäteollisuutta uhkaa puupula. Kuitenkin erityisesti lnarinJarven itäpuolinen alue Paatsjoesta pohjoiseen vastaa lämpösummaltaan täysin suojametsäaluetta, osin jopa sen lakimaita. Yli-ikäisyyden rajana pidetään 150160 vuotta. Niissä ei oteta enty1semmin huomioon alueen luonnonoloja tai muita metsänkäyttömuotoja. Uudistuskypsien tai yli-ikäisten metsien osuudeksi arvioidaan hieman yli puolet. Suojametsiä voidaan käsitellä järkevästi vain SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. 23. Huoli suojametsien liiasta ikääntymisestä ja pystyyn kuolemisesta on aiheeton. luonnon omaa kehitystä varovasti mukailemalla. Syyksi on yleensä mainittu laajojen suojelualueiden perustaminen. Rakennuskelo on jopa kaksi-kolme kertaa arvokkaampi kuin tuore tukki. Monipuolinen metsien käyttö on perinteisesti antanut väestölle työn ja toimeentulon. Yksityismetsiä on vajaa 150 000 hehtaaria, josta yhteismetsien osuus on 40 prosenttia. Siksi Inarin alavat seudut jätettiin suojametsäalueen ulkopuolelle. Suojametsäoloja ekologisesti vastaavia alueita on myös varsinaisen suojametsäalueen ulkopuolella. Tiettyjen ekologisten rajojen ylittämisen jälkeen metsä ei ole enää uudistuva luonnonvara, vaan kertakäyttöhyödyke. Niitä ominaisuuksia voidaan varmasti yhä enemmän hyödyntää paikallisesti mm. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että metsänviljelyssä ei ole onnistuttu Lapissa viimeisten 30 vuoden aikana odotetulla tavalla. Jäämeren vaikutus liittyy selvästi ilmaston ankaruuteen, etenkin keskikesän viileyteen
Tietyn ajan kuluttua Lapin paliskunta aivan ilmeisesti saattaisi poronhoitomielessä katketa kahtia nelostien itäpuolelta sen suuntaisesti Kiilopään ja Tankavaaran väliltä. Suomen Luonto 2/ 1977). Paliskunnan poronhoito on siis jo kärsinyt huomattavia iskuja ympäristöä vaurioittavien toimien takia. Lapin paliskunnan puolella sijaitseva osa taas on nelostien itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä ja Kiilopään Saariselän alueelta on Ivalon lentokentälle vain puolen tunnin ajomatka. Sen alueella on lähes kaikkia niissä oloissa mahdollisia ympäristömuutoksia alkaen tekojärvien rakentamisesta, metsänhakkuista, aurauksista, vaotuksista päätyen lehtimetsien lentomyrkytyksiin (kts. Kun vertaillaan näitä paliskuntia korkokuvansa puolesta, niin havaitaan, että Saariselän alue, joka sijaitsee Lapin paliskunnassa, sisältää suhteellisen paljon vähemmän suojeltavia metsäalueita kuin puiston Kemin-Sompion puoleinen osa. Lapin paliskunta, jonka lähes sata vuotta sitten perustivat Vuotson alueelle muuttaneet porosaamelaiset, on eräässä mielessä ehkä Suomen erikoislaatuisin poropaliskunta. daan säästää luonnontilaisena. vsk.. Kun kansallispuiston suunnittelu oli alullaan puiston suunnittelutoimisuoMEN LUONTO 8/ 84 43 . KeminSompion alueella puiston suojeluvaikutus toteutunee ja puisto todellakin tarjoaa turvaa perinteiselle elinkeinolle, poronhoidolle. Hotellien lähiympäristö varustetaan ja sitä myöskin käytetään tehokkaasti retkeilyyn. Urho Kekkosen kansallispuisto sijoittuu Ivalon, Lapin ja Kemin-Sompion paliskuntien alueelle. Tällöin retkeily suuntautuisi Saariselän alueelta koilliseen ja itään. On syytä muistaa, että kansallispuiston lounaiskolkassa Sompion luonnonpuiston ja nelostien välissä on Tankavaaran kultakylä, joka myös pyrkii tarjoamaan nimenomaan retkeilyja matkailupalveluja. Paikalliset viranomaiset ja etelän herrat Koilliskairan kansallispuiston ideaa markkinoitaessa on miltei joka käänteessä muistettu puhua perinteisen elämäntavan suojelusta ja paikallisten etujen ja nimenomaisesti juuri poronhoidon etujen ensisijaisesta huomioonottamisesta. Paikallinen näkökulma Urho Kekkosen kansallispuistoon Urho Kekkosen kansallispuistoa on markkinoitu nimenomaan perinteisen elämäntavan ja perinteisten elinkeinojen edellytysten turvaajana. Vilskettä retkeilyssä haitat lisääntyvät Saariselän retkeilykeskuksen majoitusyritysten suunnitelmiin kuulunee myös päiväretkeilyn lisääminen. Tästä seuraa tietenkin, että varsinaista Saariselän tunturialuetta eli Lapin paliskunnan aluetta tullaan matkailun ja retkeilyn kautta hyödyntämään paljon voimakkaammin kuin konsanaan puiston KeminSompion puoleista osaa. Pääosa puistoa sijoittuu Lapin paliskuntaan ja lähes koko paliskunnan tunturialue on suunnitelmissa esitetty yleiseksi nähtävyysalueeksi. Tekojärvien rakentamisesta alkanut laidunmaitten hupeneminen on seurausvaikutuksineen johtanut liki 3 000 poron vähentämiseen, mikä merkitsee yli puolen miljoonan markan vuotuista menetystä tämän päivän rahassa. Ivalon paliskunnan alueelle puisto työntyy lähinnä Saariselän retkeilykeskukseen rajoittuvana niemekkeenä. Merkittävin ero liittyy alueitten sijaintiin. Ovatko luonnonsuojelijat ja poromiehet langenneet matkailuväen taitavasti asettamaan ansaan. Voidaan myös ennustaa, että kun nämä päivämatkaetäisyydellä olevat tukipisteet saadaan täysitehoiseen käyttöön, siirrytään näistä tukipisteistä jälleen uuden päivämatkaetäisyyden päähän. Lapin paliskunnan alueella taas retkeilyn lisääntymisestä aiheutuvat haitat kasvanevat niin suuriksi, että ne ovat merkittävämpiä kuin konsanaan muutoin puiston suojeluvaikutus. Vain kapea kaistale siitä on suunniteltu yleiseksi nähtävyysalueeksi. KeminSompion puistoalue sijaitsee paliskunnan pohjoisella erämaan äärellä, alueella, johon ei johda ainuttakaan nykyaikaista vilkkaasti liikennöityä läpikulkutietä, eikä siellä · myöskään ole kaupallisesti liikennöityä lentokenttää. Lapin paliskunta ja Kemin-Sompion paliskunta muodostavat kiintoisan vertailuparin, koska niiden kohdalla kansallispuiston perustamisen seuraukset poronhoitoon ovat keskenään päinvastaiset. Puheet paikallisten etujen huomioimisesta ovat kuitenkin osittain pelkkää teoriaa, sillä käytäntö on karusti kääntymässä poronhoitoa vastaan, ainakin muutoinkin kaltoin kohdellussa Lapin paliskunnassa. kysyy vuotsolainen Pekka Aikio. Ilmiötä selittävät maastomuodot ja sijainti Kemin-Sompion pohjoinen reunavyöhyke, joka kuuluu 24 kansallispuistoon, on paaosin metsäaluetta ja se voi-. Näin retkeilykäyttö laajentuisi vähin erin koko Saariselän tunturialueelle ja porojen Iaidunalueelle. Pekka Aikio Nenästä vedettyjä: Poromiehet ja luonnonsuojelijat. Runsas neljännes kansallispuistosta on Kemin-Sompion pohjoisten metsäalueitten suojana, mutta kaksi kolmannesta puistoalueesta sijoittuu Lapin paliskuntaan. Tähän näyttävät etelän herrojen ohella syyllistyneen erityisesti puistoalueen kuntien johtajat. Tämä metsähallinnon ja puistoalueen kuntien vakuuttelu on ollut epäilyksiä herättävän silmiinpistävää, ja sen tarkoituksena näyttääkin olleen poronhoitajien tuudittaminen sinisilmäiseen uneen. Näin ollen metsien suojelu ei edes lähtökohdiltaan voi toteutua Lapin paliskunnassa yhtä tehokkaana kuin Kemin-Sompion paliskunnassa. Lapin paliskunnan puoleinen osa puistoa on siis paljon helpommin saavutettavissa kuin Kemin-Sompion pohjoinen osa
Sodankylän Tankavaaran kultakylä-kultamuseo laajeni hyvin organisoiduksi yritykseksi muutamien vanhojen paikallisten kullankaivajien aloitettua kullanvaskauksen turistien kanssa entisellä Purnumukan saamelaisten kultaalueella. Kunnanjohtajat olivat ammattilaisia julkisuuspelissä ja saivatkin maaja metsätalousminiseriön nimittämään SUOMEN LUONTO 8/ 84 43. Kultakylä ei kuitenkaan onnistunut luomaan säröttömiä suhteita paikalliseen poronhoitajasaamelaiseen yhteisöön, Vuotsoon. Toisin sanoen: Inarissa, Sodankylässä ja Savukoskella puiston perustamisesta aiheutuvaksi arvioitu yli 60 metsätyöpaikan menetys kompensoitaisiin sijoittamalla muutamia miljoonia markkoja matkailua palveleviin investointeihin, jolloin varat ilman muuta ohjautuisivat muille kuin vahingonkärsineille peruselinkeinoille. Kaavan mukaan varataan kultakylän toiminnoille usean neliökilometrin alue ja mm. Kun työpaikkatoimikunnan ehdotukset aikanaan tulivat julkisuuteen, havaittiin, mikä oli ollut kunnanjohtajien liikehdinnän pontimena. KEMINSOMPIO NL Kartta Urho Kekkosen kansallispuistosta ja siihen llittyvistä paliskunnista. kesken suunnittelutoimikunnan työn uuden työpaikkatoimikunnan, johon kunnanjohtajien vahvistukseksi nimettiin muutama virkamies. Myytävänä: lappalaista eksotiikkaa Sodankylän kuntaan ehdotettu kompensaatio ansaitsee muutaman lisähuomautuksen. Kun toimikuntaa asetettaessa itkettiin metsurien menettämää leipää ja metsäverotuloja poronhoitoa mahdollisena vahingonkärsijänä herrat eivät edes tulleet ajatelleeksi niin ehdotuksiin kirjattiinkin todelliset tavoitteet: hiiteen takapajuiset elinkeinonharjoittajat, tie auki huvituksille ja humpuukille. kunnassa 1980-81, nostivat puistoalueen kuntien johtajat julkisuuteen mekkalan puiston perustamisen aiheuttamista metsätyöpaikkojen menetyksistä, jotka tulisi korvata. Poronhoidon mahdollisuudet ovat Urho Kekkosen kansallispuiston eri osissa varsin erilaiset. kaivosratayhteys Purnumukan tienhaaraan ehkä on tarkoitus jatkaa rataa Purnumukkaan. Vilkastuneesta matkailusta kärsii erityisesti saamelainen Lapin paliskunta. Tankavaaran kultakylälle on Sodankylän kunta myös valmistanut yleiskaavan. vsk . Paliskuntain yhdistys hämmentää keitosta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja antoi suunnittelutyön alkuvaiheissa asiantuntijalausun25. Purnumukassa ei tosin ole kaivoskivennäisiä, mutta kylä on maamme eteläisin ja juuri nyt autioitumassa oleva, vielä ehyt turismilta ja loma-asutukselta säilynyt saamelaiskylä. Sodankylän kunnanjohdon ohjaamana saa Tankavaaran kultakylä korvauksen siitä, että arviolta 20 metsuria kunnassa menettää työnsä. Jo valkenee: tarkoitus onkin myydä kovalla rahalla turisteille lappalaista eksotiikkaa! Meillä on valtakunnassa tosin Museovirastokin, mutta Helsingissä taidetaan ajatella, että häviävän vähemmistökulttuurin takapajuiset rippeet joutaakin myydä kullanhimoisille turisteille. Kultaturismi kehittyi nopeasti ehkä siksi, että hankkeen vetäjiksi tuli etelämpää matkailualan ammattilaisia
Ollaan vastustavinaan hanketta, jotta luonnonsuojelu saadaan tekemään kompromisseja. Se, miten valtion eri viranomaiset vastaavat näihin lappilaisten elinkeinojen perinnettä jatkavan Lapin paliskunnan esityksiin, on tärkeä periaatteellinen kannanotto. Tästä paikalliset edut huomioivasta aloitteesta tai sen käsittelystä valtion virkakoneistossa ei ole sen koom26 mm kuulunut mitään. Lappalaiselinkeinojen kalastusja metsästyskomponentit ovat tänä päivänä pääasiassa virkistystoiminnan muotoja. Koilliskairaan perustettu UK-kansallispuisto on lähes kokonaan entisen Sompion lapinkylän alueella. Pääsisivätkö työttömät poromiehet sitten laivapojiksi tekojärven laivayrittäjille tai apumiehiksi Tankavaaran-Purnumukan radan kunnossapitoroikkaan. Tämäkin paikallisten etunäkökohtien kannalta hyvä aloite kuulema hautautui ensin metsähallituksen virastokiertoon ja myöhemmin Sodankylän kunnanjohtajan pöytälaatikkoon. Tärkeä periaatteellinen kannanotto Lapin paliskunta on itse kahteenkin kertaan ottanut yhteyttä valtion viranomaisiin puistoa koskevissa asioissa. matkailun vankkureita vetämään. "Poronhoito sallitaan kunhan se ei haittaa matkailua" non, jonka mukaan porotalous hyötyy kansallispuiston perustamisesta, pienin varauksin johtaja empi retkeilyn mahdollisten haittojen varalta. Ainakin Vuotson saamelaisporomiesten kohdalla näyttää olevan toteutumassa ennustus, jonka tuleva poroisäntä Osmo Hirvasvuopio sanoi kuulleensa: "vielä sinä asut sellaisessa paikassa, että toisella puolella laivat seilaa ja toisella puolen kulkee juna''. Pieni kauneusvirhe on, jos johtoportaan hallinto-, suunnitteluja opastustehtäviin miehet tuodaan Iijoen eteläpuolelta. Ei tässäkään se paikallinen etu ollut päällimmäisenä. Lieneekö eräänä syynä se, että paikalla ollut hallitusneuvos Seppo Havu katsoi poronhoidon vain hyötyvän puiston perustamisesta. Teoria ja käytäntö Kansallispuiston olemassaolosta on vielä niin lyhytaikaisia kokemuksia, ettei siitä, kuinka siellä paikalliset edut huomioidaan, ole mahdollista sanoa paljoakaan. Paikallinen alkuasukas saa varmimmin työtä huoltoportaassa: polttopuiden hakijana ja jätteiden kerääjänä. Puheet Urho Kekkosen kansallispuiston toteuttamisesta siten, että paikalliset edut on otettu ensisijaisesti huomioon, ovat teoriaa, ja käytäntö on toinen. Tapahtuneen perusteella on pakko todeta, että yhdistyksellä ei olekaan sen aseman edellyttämää asiantuntemusta ratkaisujensa perusteena. Saatetaan nama tahot mahdollisen yhteisen edun nimissä työskentelemään yhteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Lievästi karrikoiden tilanne näyttää minusta seuraavalta. Mutta ei ole laisinkaan ymmärrettävissä eikä hyväksyttävissä se, että Paliskuntain yhdistys virallisena poronhoidon hallintoelimenä sivuuttaa Lapin paliskunnan vaikeudet keskeisenä ja suurimpana haittojen kärsijänä ja ehdottaa kompensaatiota hyvälle naapuripaliskunnalle. Poronhoito joutui sopeutumaan Metsä-Lapin pienkarjatalouteen heinävahinkokorvauksineen. Voidaanhan Luironjoen varren aapasoitakin rauhoittaa lintujen pesimäaikana, miksi sitten ei voitaisi rauhoittaa porojen pesimäalueita. On mahdollista, että Lapin paliskunnan kohdalla toteutuu paradoksi: kansallispuisto seurauksineen murentaa poronhoidon harjoittamisen edellytykset keskeisellä tunturialueella. Vai onko niin että suomalainen poronhoidon hallinto muuten vain karsastaisi saamelaista paliskuntaa. Ja kun menetykset ovat paikallisia, tulisi myös hallintoja huoltohenkilöstö rekrytoida paikallisesta väestä. Puiston johto aivan ilmeisesti pyrkii asialliseen yhteistyöhön paikallisen väestön kanssa. SUOMEN LUONTO 8/ 84 43 . vsk .. Annetaan hankkeen pyörähtää käyntiin matkailun ehdoilla. Tärkeä paikallinen näkökohta on tietenkin puiston tarjoamat työpaikat. Vuoden 1982 alussa paliskunnan edustajat kävivät maaja metsätalousministeri Taisto Tähkämaan puheilla. Matkailuteollisuuden markkinamiehet äkkäävät markkinaraon aitojen luonnonsuojelijoiden ja poronhoitajien välissä. On täysin ymmärrettävää ja myös hyväksyttävää, että ystäväni Olavi Kuosku Kemin-Sompion poroisäntänä yrittää saada paliskunnalleen korvausta lisääntyvän retkeilyn aiheuttamista haitoista. UK-kansallispuiston poronhoidon historiaan liittyvä tähänastinen opetusmateriaali antaa aihetta huomauttaa, että puistohallinnon käytössä ei ole ollut riittävää asiantuntemusta aiheen käsittelemiseksi nimenomaan kulttuurihistorian kannalta, mikä toki myös olisi varsin tärkeä paikallinen näkökohta. Lapin paliskunnan tilanteesta yhdistys ei lausunut sanaakaan. Tämän päivän tietämyksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että lapinkylät ovat omistusoikeudella hallinneet alueitaan vielä 1700-luvulle tultaessa eikä tiedossa ole lakia tai muuta laillista toimitusta, jolla lapinkylien omistajanhallinta olisi lakannut. Poronhoito on yhdessä kalastuksen ja metsästyksen kanssa ollut lapinkylän alueen ainoa laillinen käyttötapa 1700-luvun alkupuolelle asti, minkä jälkeen uudisasutukseen perustuva maanviljely alkoi myös vallata alaa. Alkuasukkaiden peruselinkeinojen menetykset kompensoidaan etelästä tulleille matkailuyrittäjille. Tunturien porosaamelainen kohtasi metsäsaamelaisen ja lannanmiehen Sompiossa 1800-luvulla. Yhdistys päätyi kuitenkin toisaalla ehdottomaan kompensaatiotoimena ylimääräisen toimihenkilön viran perustamista Kemin-Sompion alueelle. Tunturija metsänrajaseudulla olisi tarpeen antaa niihin oloihin sopeutuneelle peruselinkeinolle, poronhoidolle, joitakin erikoisoikeuksia, jopa matkailuakin rajoittavia. Ei ole paikallisen edun mukaista tehdä metsureista ja poronhoitajista vain puistohallinnon hätäaputyötä anovia. Lapin radion aluepäällikkö Jukka Häyrinen sanoi 1970-luvun alussa eräässä matkailuseminaarissa: "Lapin hotellien henkilökunta on kuin astronautteja kuussa, he kyyhöttävät hotelliensa baareissa ja sviiteissä eivätkä tiedä ympäristön asukkaiden elämästä mitään." Saamelaisalueella on liian usein matkailuoppaat tuotu etelästä, puettu heille huonosti istuvat lapinvaatteet päälle ja pantu heidät kertomaan etelän ihmisille sitä mitä he haluavatkin kuulla. Toivottavasti UKK-puistosta ei koskaan tule tällaista, mikä vaara on olemassa, jos/ kun kansallispuisto liian kiinteästi valjastetaan . Maaliskuussa -82 paliskunta päätti varautua ennakkoon tulossa olevaan turistitulvaan ja esitti keskeisen porojen lisääntymisalueen (vasomaja rykimä) Kiilopään-Luirojärven ympäristöistä rauhoitettavaksi retkeilykäytöltä tiettyinä aikoina. Vaikka metsätalousmiesten laskelmista otettaisiin enemmän kuin puolet pois, ei puiston hallintoon ole saatavissa riittävää maaraa työpaikkoja. Terveisinä vietiin kirjelmä, jossa viitattiin puiston myötä lisääntyvään retkeilykäyttöön ja ehdotettiin suoraan porotaloudelle tulevina vaatimattomina kompensaatioina Rajajoosepin, Vuomaselän ja Kiilopään erotusteiden kunnostamista ja kenttäteurastamojen rakentamista. Poronhoito sallitaan, kunhan siitä ei ole haittaa matkailulle