Suomen Luonto Nro 8 1982 SUOMEN LUONNONPUISTOT s 27-34
3015. ILMOITUSHINNA T mv. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehen ka rn 11 A 8 001 50 Helsinki 15, puh . Ja miksi rakentaa laitteita, joita ei ole tarPääroiminaja: Seppo Vuokko koitettu käytettäväksi. ) Vaikka ydinaseiden tuhovoima ylittääkin tavanomaisten tappoväliToiminaja: Jorma Laurila neiden tehon, ei ympäristönsuojelija hyväksy niitäkään. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8. LUONT08182 --ll \~k suojelijalle riitä, että sodat käydään siististi ympäristöä varoen, vaan myös asevarustelu on saatava loppumaan ja vapautuvat inhimilliset ja taloudelliset voimavarat on ohjattava palvelemaan rauhanomaista ja luonnon kanssa sopusointuista kehitystä. Ihmiskunnan ja maapallon elinkelpoisuuden kannalta ei ole ollenkaan olennaista, kuinka monta ihmistä ydinsodassa välittömästi kuolisi, vaan kuinka eloonjääneille käy ja kuinka ekosysteemit ydinsodasta selviytyvät. Rajoitettuun ydinsotaan ei ole varaa uskoa: mikä sitä estäisi laajenemasta sen jälkeen kun joku on jo käyttänyt ydinaseita. Vuosikausia kestävä hämärä vähentäisi kasvien tuotannon olemattomaksi . Toimitussihteeri : Kaarina Mieninen(vr. TOIMITUS Y dinsodassa ei ole voittajia Mitä tekemistä rauhanliikkeellä on luonnonsuojelun kanssa. lehtiasiamiehet ja posti. 90-694 7836. Varustelu vahingoittaa ympäristönsuojelua myös välillisesti kiristämällä kansainvälistä ilmapiiriä, mikä vaikeuttaa kansainvälisten ympäristökysymysten hoitoa. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojelulii ton jäsenille 70 mk_ja muihin maihin 110 mk . Toiminta rauhan hyväksi on siis myös toimintaa elämän ja luonnon hyväksi. 4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyynti : Heikki Kultti . 30. Ihmiskunta ja elämä säilyvät vain, jos kaikki elämää uhkaavat vaarat saadaan torjutuiksi. Totaalinen ydinsota, jossa molemmat supervallat käyttäisivät edes muutamia kymmeniä prosentteja tuhovoimastaan, tuhoaisi maapallon nykyiset ekosysteemit. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Lehden voi tilara maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. On siis estettävä ydinsota. Täydellisin ja nopein tapa tuhota elämän edellytykset on ydinsota se on paljon muuta luonnon riistokäyttöä nopeampi. Maapallo on pieni ja se on ihmisen ainoa, ja on loppujen lopuksi saman tekevää, millä tavoin sen tärvelemme. Tilauksia välittävä t myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myy mälät. puh . Pirjo Tuusa, Pemi Uotila ja Juha Valste. 4200 mk Lisäväri 850 mk netto. Radioaktiivinen säteily, veden myrkyttyminen ja ravinnon ehtyminen tappavat suurimman osan nisäkkäistä ja linnuista siinä mukana ihmisistäkin . Ihmiskunta on jo työntänyt päänsä silmukkaan . Vaikka itse olisitkin suojassa syvällä kallion sisässä, niin sinne et saa viljapeltoja etkä lehmiä! Ravinnontuotannon lisäksi tuhoutuisivat ydinsodassa kaikki nykyaikaisen sivilisaation edellytykset: tuotanto-, tietoliikenne-, kuljetus-, terveydenhoito-, kulttuurija hallintojärjestelmät. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. lrtonumero 12 mk . ISSN 0356-0678 Värierottelur : Oy Liro-Scan Ab, Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMF.i\. Osoitteenmuutokset pyydetää n ilmoittamaa n kirjallisesti liiton toimistoon. 2/ l s4 100 mk 1 / 1 s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 1/4 s 800 mk takak. Ydinaseita on jo maapallolla ainakin miljoonan Hiroshiman verran ja silti niitä rakennetaan kilvan niin idässä kuin lännessä . Kuten ympäTaitto: Markku Tanttu ristönsuojelun professori Pekka Nuorteva on todennut, ei ympäristönTOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen, Helge Rontu . Nro 8 1982 41. 00 , kesäkuukausina 8. Ja kun kerran on mahdollista, että ydinsota syttyisi kenenkään sitä varsinaisesti tarkoittamatta teknisen vian tai inhimillisen erehdyksen seurauksena, vasta ydinasejärjestelmien purkaminen antaa elämälle suojan. 3016. Rauhallista joulua ja uutta vuotta! 3
. . . Uutisia. . . Heikki Hokkanen. . . . . <X 1 4 SUOMEN LUONTO 8 1982 Y d insodassa ei ole voittaj ia ... Olli }a"rvinen: Matkalla tuntemattomaan: ekologin pohdintoja Yrjö Maila. Ihminen, luonto ja kaupunki . Valokuvakil pailun satoa ..... Olli }a"rvinen. 27 35 38 42 44 50 56 57 58 SUOMEN LUONTO X/ HZ 4 1 "k.. . . ....................... Lasten Luonto . Sisällysluettelo I 98 2 ......... Summaries of the Main Anicles. . Katsauksia. . Kirjallisuutta ..... Reino Kalliola: Luonnon alistajasta luonnon auttajaksi Kari Vepsiilainen: Ydinsodan ekologiset seuraukset Jorma Laurila: Maailma yd insodan jälkeen . . Arvo Turtiainen: O li joulupäivä .... 3 5 7 II 15 18 19 24 Suomen luonnonpuistot .......... Luonnonystävä Reino Kalliola ......... Timo Törmalii ja Hannu Vuorinen: Liito-orava harvinaistuu yhä .................. Esa Ranta ja Kari Vepsiilfiinen: Evoluutio Suomen luonnossa VI. Annikki Kariniemi: Unohtakaa Kuusinkijoki .. Elämää ekologisessa teatterissa. ... ..
Maa ei enää ollut sama kuin ennen. Inhan suomennos 1917). Ylioppilaaksi tultuaan 192 7 hän ryhtyi opiskelemaan eläin-, kasvija maantiedettä ensin Turun yliopistossa, mutta siirtyi pian Helsingin yliopistoon. Reinon ja monen muun luonnonharrastuksen herätti epäilemättä Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantieteen lehtori A. Näissä oloissa 30-vuotias nuori tohtori nimitettiin kesän 1939 kynnyksellä päätoimiseksi muutettuun valtion luonnonsuojeluvalvojan virkaan . Paneutuminen 1930-luvun lopun luonnonsuojelukeskusteluun osoittaa pian , miten merkittävä tapahtuma oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustaminen keväällä 1938. Böök, monipuolinen kulttuuripersoona, joka värikkäillä luonnonkuvauksillaan , metsästysjutuillaan ja lyseon kuulun luonnonhistoriallisen museon avulla istutti poikiin kiinnostuksen ja rakkauden luontoon. Reino kirjoitti 12-vuotiaana lyseolaisena "Koululaisen muistikirjaansa '' mieliaineekseen koulussa luonnontieteet, maantieteen ja piirustuksen sekä mieliharrastukseksi kasvien ja luonnon esineiden keräilyn. Syksyllä 1933 sai pätevä luonnonhistorian ja maantieteen opettaja ensimmäisen paikkansa Lohjan yhteiskoulusta. Reino itse kertoo kirjassaan " Luonto sydämellä" miten hänen kehityksensä kannalta ratkaisevaksi muodostui poikavuosina Ernest Thompson Setonin kirja "Kaksi partiopoikaa" (l.K. Reino Kalliola syntyi 13. 1982 kaukana kotoa, Itä-Kiinan meren rannalla Hangzhoussa. Hän oli nähnyt vähää aikaisemmin hartaasti odottamansa Shanghain kasvitieteellisen puutarhan. Kalliola kirjoitti innostuneena Luonnon Ystävässä 1939: "Selveni kaikille , että nyt vasta luonnonsuojelutyö koko laajuudessaan oikein alkaakin". Kosketus tieteeseen ja yliopistomaailmaan säilyi, Kalliola toimi mm. Kalliola sai erikoistyönsä aiheeksi Linkolalta tunturikasvillisuuden tutkimisen Petsamossa, joka vähitellen laajeni koko Suomen Lapin tunturikasvillisuutta koskevaksi väitöskirjaksi. "Se oli teos , joka viritti tulen ja antoi hengen , sen oikean , luonnontunteen ja luonnonrakkauden leimaaman ". 10. 91. Ainevalinta oli harrastuksen huomioon ottaen itsestään selvä. Lähtö viimeiselle matkalle oli helppo , luonto oli käyn yt sydämelle. Kun itsekin kuulun siihen polveen , jonka Setonin poikakirjat vielä tavoittivat , olen valmis yhtymään edellä sanottuun. Alkuperäinen kuva on esikoiseni Aila Arnikin kodin seinällä". 1909 Helsingissä. Tänä aikana valmistui väitöskirja (1939) ja useita muita kasvitieteellisiä julkaisuja. Väitöskirjassani joka käsi11elee Suomen Lapin tunrurikasvillisuutta, on tällä dedikaatiosivulla kaksoisolenconi Olli Kalan piirros Arnica alpinasta ja sen maisemasta. v,k. " Tunturiarnikki. Sotavuodet aiheuttivat lähes vuosikymmenen pysähdyksen lupaavasti alkaneeseen luonnonsuojeluryöhön. Kotija koulukaupungiksi tuli kuitenkin Hämeenlinna , jossa isä toimi lääninhallituksen virkamiehenä . Valmistuttuaan kandidaatiksi 19 3 1 hän SUOMEN LUONTO H/ HZ •l l . Luonnonystävä Reino Kalliola Reino Kalliola saapui rikkaan elämäntaipaleensa päähän 7. Täällä hän toimi kuusi vuotta . Kalliolasta tuli Helsingissä Kaarlo Linkolan oppilas, opettajan, jota hän aina suuresti arvosti. toimi vuoden Ylioppilaslehden päätoimittajana . 1. Luonnonsuojelualueet5. Vanamo-seuran Luonnon Ystävän toimitussihteerinä. Th. Kaikki näytti luonnonsuojelun suhteen hyvältä, kunnes kansakunnalle tuli muuta ajateltavaa. Työ edellytti vaativia retkiä vaikeissa oloissa. Reino Kalliola, Luonto sydämellä s. Saavutus on sitäkin merkittävämpi, kun Kalliolan terveys ei ollut kovin hyvä, astma vaivasi ja liikkuminen oli joskus vaikeaa. Tämän kasvin kohdalla sallittakoon viittaus henkilökohtaiseen ja hentomieliseen rakkaudencunnuscuksee~ , __ _ ... Kalliolan monipuoliset kulttuuriharrastukset sekä kirjalliset ja taiteelliset kyvyt tulivat esille jo opiskeluaikana . Kysymys " miksi aion" sai vastauksen "luonnon ystäväksi''. Samoihin aikoihin Suomi sai vihdoin ensimmäiset luonnonja kansallispuistot ja uusia hankkeita oli vireillä
Kirjallisuustuckij a ja esceecikko Yrjö Sepänm aa, Kalliolan tyylin tutkija, arvioi Suomen luo nno n kirjaa seuraavasti . Sivullisesta saattoi näy ttää sil eä, eccä virkamiehen ja järjescöm iehen roo li t usein sekaa ntuivat. H än luenno i vuosika udet Suomen kasvimaa ntiedettä ja o li ensim mä inen, jo ka macemaattisluonno ntieceellisessä osastossa alo itti luonnonsuojelulue nnoc 19 59. K. Reino Rinne Kuusamossa kävi omaa sotaansa ja ottel u voitettiin . ''Tällä crilogialla o n ollu t kiistato n merkitys kansallisen ide ntiteettimme lujittajana. lnhan , Samuli Paulaharjun ja mo ne n m uun luo nno n kuvaukset tulevat Kallio lan om an juhlava n ra uhallisen tekstin sisällä usein korostetu mm in esiin kuin konsanaa n alku peräisessä yh teydessää n . Hän toimi m yös mo net vuod et ylioppilastu ckintolaucaku n nan jäsenenä Nuoruude n vilkas tieteellinen cyö vaihtui sotavuosina luonnonsuojelun valiscaja n , julistajan ja ki rjaili jan työksi. Kun mecsäntu ckimuslaitoksen joh taja a ikoinaan esitteli yhde n ap ulaise n viran perustam ista luo nnonsuojelu toimistoon oli ministeriön korkean virkam iehen vasta uksena torjuva käd enojennus h yvästiksi: " On ni ttele n teitä, ku n teillä ei o le tä hdellisem piä ta rpeita'' . Kalliola oli mu ka na joh tok unnassa, rahastonhoitajana ja varap uheenjoh tajana. Oppikouluakaa n Kalliola ei unohtanut . Luo nnonsuojelu yhdistyksen asioita hoidettiin Kallio lan pienessä toimistossa m ecsäntuckimuslaitoksessa. Myös m aa ntieteen oppikirj aa "Kotimaa" luettiin palj on . Luonno nsuojeluvuosi 1970 m erki tsi niin virallisen kuin vapaaehtoisenkin luo nno nsuojelutyö n uudenlaista arvostamista. O li aloitettava lähes alusta. Akateemisen opettajan ja tutkijan ura tuotti arvokkaa n synteesin: "Suomen kasvimaa ntiede" ilmesty i 197 3. Yhdessä Soverin ja U lvise n kanssa kirj oitettu " Kasvioppi " ehei ky mmenenteen painokseensa . Luo nnon kuvauscensa tyylikeino na hän lai nasi mielellää n toisia. Työ, joka jäi vain lop ullista yhtee nvetoa vaille. Ensimmäinen osa "Suomen kaunis luonto" ilmestyi 1946. Toinen osa , "Suomen luo nto vuod enaikojen vai hte lussa " (195 1) on lajissaan om aperäisin ja ka nsainvälisesti kin ylittämätön . O limme silloi n kaikki vesivoimamiescen miljardilaskelmien sokaisem ia. Kallio la osoittaa siinä vakuuttavasti , että luo nnon toimintamekanismien tuntemus ja ymmärtäminen lujittaa luonnontuntemuscamme ; tältä kannalta sitä voi pitää m yös luontomme esteettisen kuvauksen , tulkinnan ja arvottamisen perusceoksena. Suomen Luonnonsuojelu yhdistyksen muututtua Suom en Luonnonsuojeluliito ksi säil ytti Reino KallisuoMEN LUONTO 8/ 82 4 I . Kallio la saattoi vihdoin sanoa "pitkän pimeän yö n päättyneen ". Näi n luonnonsuojelulakim me 60-vuocispäivä n aattona ja 10 vuotta Kalliolan eläkkeelle siirtymisen jälkeen ollaa n kolmanne ntoista virkamiestyönä valmistuneen lakiversio n kanssa edelleen sam assa tilanteessa. Myös luonnonsuojelulai n uudistaminen pantiin alulle Kalliolan aikana 1960; ehdo tus valmistui 1966, mutta johti m aaja mecsäcalousminisceriössä ensin paljo n heikompaan vi rkam iesesityksee n ja sitte n asian hautaamiseen . 400 ihmisen asuttama n ja vä hi ntään yh tä arvo kkaan Som pio n osalta ei aika ollu t vie lä kypsä säil yttämiseen ja suojeluun . Itse hän sanoo viisitoistavuocisen u rakkansa pääcössanoissa: "Suom en luonno n kirj an henki ja aa te, joka on ollut inno iccajana ja käyttövoimana silloi nkin , kun sitä ei ole sanottu eikä nimeltä m aini ttu , on luonnonsuojelu . Kalliola otti voimakkaasti kantaa koskien p uolesta. Empimättä voi sanoa Reino Kalliolan luoneen Suom en Luonto -lehden aatteellisen , asiallise n ja korkeatasoisen linj an , josta järjestö edelleen pitää mää rätietoisesti kiinni . Terve , hallava lantakasa, terve' Jukola kasvoinesi, peltoinesi, nii ccuinesi, kaunis niinkuin caivas 1'' Yksinäisen luo nno nsuojeluvalvoja n asem a ei o llu t help po sod an jälkeisessä jällee nrakennuksen , siirtolaiseen asuttamisen ja taloudellisen kasv un tavoitteluun keski ttyvässä Suomessa . '>k.. H äntä tul tiin kuuntelemaa n mielellään . Luonnon tunteminen osoitetaa n sen rakkauden ja siten m yös luonnonsuojelun perustaksi'' . Kun virallisen luo nno nsuojel un p uolella oli vähän tehtävissä, yritti Suom en Luo nnonsuojeluyhd istys toimia. Tältä poh jalta ku mp usi vii me vuosien harrastus Hattulan ja Kalvolan pitäj ien kasviston tu tkimiseen . Rakasta Hämettää n hän ku vasi ehkä kaikkein mielu immin Ju kolan Juhanin sanoin : " Pojac , pojac 1 Tuntuu pa jo sieraimissani kotonurkkien haisu , ih anam p i neicsycmaarian sänkyruoho n tuoksua. Topeliuksen , Aleksis Ki ve n , 1. Luonno ntieteellise n ja hum aniscis-esceeccisen näkem yksen sulautumana se on kansain välisestikin katsoen harvi naislaatuine n . Edusk unnassakin ne menivät läp i ku in vahingossa Suezi n kriisin päivinä kolmannen maailm ansod an pelon antaes a "tärkeä m pää" aja teltavaa ka nsaned ustajille. 6 Luo nno nsuojelun lisäksi toinen joh to täht i Kalli olan toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa oli rakkaus kot iseutuun . kin oli suu relta osalta menececcy Karj alassa, Sall assa ja Petsamossa. Kalliolan akateeminen opeccajan ura alko i 194 3, jolloi n hänet nimitettiin kasvimaa ntieteen dose ntiksi Helsingin yliopistoon . Viime käd essä m aatalousministeriön haluttomuu tee n pysäh ty ivät kai kki luonnonsuojelutoimien kehiccämisyri cyksec. O p iskelij at pitivät hänen rauhallisesta, harkitusta tyy listään . Kuusamon koskisota viisikymm entä luvun p uolivälissä oli ensimmäinen merkittävä luo nno nsuojelu kamp pailu m eillä. Sod assa menetetyt luo nno nja ka nsa ll ispuistot onnistu ttiin korvaam aan uusilla ja parantam aanki n tilanne tta 1956 . Kallio la ehei toimittaa tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa uusittuina, taiteilijoittemme ku viccamina laitoksina. Kalliola alko i toteuttaa suunni telmaa nsa "Suomen luonno n kirjaksi". Näyccävimmän työ n hän teki Suomen Luo nnon toim ittajana vuod esta 194 1 aina vuoteen 1968. Suom en luonnon trilogia sai m ah tava n pää-· cöksensä 1958 ilmescynessä: "Suomen luonto mereltä tuntureille" teoksessa. Hämäläinen maisem a m erkitsi hänelle ka u tta elämän ihm iscyön ja luo nnon tasapai noista rinnakkaiseloa
Kalliolalle aihe sopi hyvin , olihan hän muun muassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsen. Rauno Ruuhijå'rvi Luonnon alistajasta luonnon auttajaksi Maj ja Tor Nesslingin säätiön ensimmäinen ympäristönsuojelumitali jaettiin 198 l. Suomen luonto on vieläkin suuri ja kaunis.'' Ruskan loistaessa hehkuva n aurinkoisena syyspäivänä kasvitieteellisen puu tarhan vaahteroissa tu li puistokäytävällä vastaani Rei no Ka lliola. E. Nordenskiöldin sytyttäviä sanoja vuodelta 1880. rauhoitettiin merkittäviä yksittäisiä puita, siirtolohkareita ja muita luonnonmuisromerkkejä, perustettiin eri tyisiä luonnonsuojelualueita, kun niakkaim pana tavoitteena kansallispuistot. Pyrittiin suojelemaan harvinaisia ja uhanalaisia kasvija eläinlajeja. Kirj an vi imeisiä lu kuj a on puhe metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä eläkkeellelähtöjuhlassa 1972. Toistettiin mielellään kansallispuistoajatuksen pohjoismaisen uranuu rtajan, maineikkaa n maanmiehemm e A. Vaikuttimet olivat tieteellisiä, esteettisiä ja kansallisromanttisia. Sitä voi hyvi n luon nehtia myös Rei non testamentiksi maan luonnonsuojeluväelle. 7. ohjelmallisena liikkeenä on ikää vain satakunta vuotta. Viimeisinä sanoinaan Reino onnitteli luonnonsuojeluliittoa '' luonnonsuojelun komeasta voitosta Ounasjoella ja Vuoroksessa". Käy nti oli vaivalloisen näköistä , kepp i oli entistäk in tarpeellisempi. ola läheisen suh teen kansalaisjärjestöön, toimi sen neuvoston jäsenenä, seurasi tyytyväisenä sen kehitystä ja kannusti me itä nuorempia to imiin luonnon puolesta. Kall iola teki meille kaik ille suuren palvelukse n kootessaan tärkeimmät vuosina 19301977 use in pikkulehdissä julkaise mansa kirjoitukset ja pitämä nsä puheet " Luonto sydämell ä" kirj aksi (1978). LUONNONSUOJELU JA MAISEMANHOITO Luonnonsuojelulla määrätietoisena. Oma sukupolveni on ollu t työssä mukana yli kolm anneksen tästä ajasta. Sen sai Reino Kalliola ansioistaan opettajana , tutkijana, ympäristöhallinnon tuntijana ja väsymättömänä ympäristötietouden levittäjänä. Pysähd yimme vaihtamaan luonnonsuojelukuulumisia ja muu taman sanan seuraavana päivä nä alkavasta Kiinan matkasta. Tul ta ei ole päästetty sammumaan. Kam oja ja papereita tutkitaan isännän kanssa Kalvolan Patamossa 1975. Kaiken alkuna ja edelleenkin asian ytimenä on huolen pito alku peräisestä luonnosta , jonka valta heikkenee jatkuvasti sitä mukaa kuin luonnonvarojen käyttö tehostuu ja ihmisen muokkaama ja mul listama maisema laajentaa aluettaan. Hän vali ttaa luonnonsuojeluvalvojan, tuon metsäntutkimuslaitoksen " käenpojan" , vähäisiä toimintamahdollisuuksia ja jatkaa: ''O nneksi Suomen Luonnonsuojeluyhd istys on toiminu t uskoll isesti virallisen Reino Kalliola luonnonsuojelun tukena. Mitalinjakotilaisuudessa piti Kalliola juhlapuheen, jossa hän kävi läpi luonnonsuojeluliikkeen historiaa sen alkuajoista nykypäivään. jota vass1I0 MI•.N LUONTO 81814 1 ,·sk Kasviretkillään Reino Kalliola tapasi käydä maanomistajien puheilla lisätietoja saadakseen ja antaakseen. Kuusamon kosket kohisevat yhä vapaina, Pallastunturi on edelleen koskematon, ka ikkia kurkien asum a-alueitakaan ei ole vielä tuhottu eikä tuhotakaan. Olemme kokeneet aatteen ja ohj elman jatkuvan avartumisen. " Luonnonsuojelualueet tarjoavat vielä tul evillek in suku polville elävän kuvan siitä luonnosta
Luo nnonsuojelun te htävä nä on valvoa , ettei luontoon puu ttuminen johda muotoihin ja mittoihin , jotka järkyttävät luo ntoa liiaksi tai peräti tuhoavat sen . vsk.. Uusi suunraus h yväksyttiin tyytyväisinä m eilläkin , jo vuonna 1948 Suom en Luonno nsuojeluyhdistyksen vuosikirj assa on luonnonsuojelun te htäviin sisäll ytetty pyrkim ys vaikuttaa talouseläm ää mme niin , että luonnonvaroja käytetää n järkevästi ja kaikkea tarpeeto nta hävitystä välttäen. Molemmat kuuluvat yhteen. Yh teiskunnan teollistuessa ja kau pungistuessa luonno n suojeleminen ja hoitaminen yleisön virkistysja ulkoiluelämän tarpeita varten on käynyt yhä tä rkeämmäksi. Johtavana m aa na oli Saksa , johtava na lehtenä '' N aturschutz und Landschaftspflege''. ilm asto n ja eliöiden välinen tasapainotila. Luonnonsuojelualueita ei ymmärrettävästi voida perustaa minne tahansa, eikä joka kylässä ole rauhoitta misen arvoisia luonnonmuistom erkkejäkää n . Luonnonsuojelujärjestöjen ja -tapahtumien tunnuksia Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen merkin on suunnitellut ja piirtänyt Reino Kalliola. taan esi-isämme joutuivat taistelem aa n ensimmäiset taistelunsa, joka o n ylläpitänyt pohj anmiehen lannistumato nta vapaudenrakkautta, joka o n ollut sinä laajana museona, jossa kaikki tietäjämm e ja taitajamme ovat tutkimuksensa aloittaneet , joka o n perussävelenä runoilijaimme lauluissa, omassa ja isiemme m aailmankatsomuksessa.'' Tämän säil yttävän , museaalisen luo nno nsuojelun ympärille syntyi varhain toinen , nopeasti laajeneva kehä: luo nnon kauneusarvojen vaaliminen asutusja talousm aisem an käsittelyssä. Am erikan edustajai n sanom aa leimasivat yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkö kohdat , käsitys luonnonvarojen säästämisestä ihmiskunnan elinehto na, huoli eläm än huomisesta . TOTAALINEN LUONN O NSUOJELU Elinvoimaiset aatteet o n luotu leviämää n yli m aanpiirin . Tämä vanhaa n kotiseututyöhö n luontevasti liittyvä m aisem anhoito merkitsi ratkaisevaa toiminnan avartumista . Luonno nsuojelun alall a järj estäy tynyt kansainvälinen toiminta alkoi heti toise n m aai lmansodan jälkeen . Ensiksikin vain pieni ja jatkuvasti supistu va osa luontoa on alkupeSuomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojeluvuosi 1970 SUOMEN LUONTO 8/ 82 4 l . Luonnon suojeleminen on vä lttämätöntä myös ja ennen kaikkea taloudellisista syistä , eikä luo nnonvarojen järkevää käyttöä eli luo nnonhoitoa voi eikä ole syytäkää n erottaa luo nno n aatteellisten arvojen suojelemisesta. Mutta m aisemanhoitoa tarvitaa n kaikkialla : pih am ailla ja puu tarhoissa , viljelysm ailla ja laitumilla, m etsien käsittelyssä, teiden ja voimajoh tojen rakentamisessa, vesirakennuksessa , asutustoiminnassa, kaavoituksessa sanalla sanoen kaikkialla, missä ihmisen ja luonno n välillä on kosketusta. 8 Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Eurooppa puhui kauniisti tietee n vaatimuksista , luonno n kul ttuuriarvoista, pieteetistä , luo nnontun teen kehityksestä, estetiikasta ja luo nnonsuojelun etiikasta . LUO NNO N SUOJELU YMPÄRISTÖNSUOJELU Täyteen laajuuteensa kasvaneeseen , to taaliseen luonnonsuojeluun kuuluu mikä tahansa luontoa ja maisemakuvaa sekä luonnonvaroj a suojeleva ja hoitava toiminta. Lopuksi täm ä kanta , joka vielä edellisen kesän valmistavassa kokouksessa Sveitsissä ei saavutta nu t täyttä ymmärtäm ystä, tuli Fontainebleaun ko nferenssin päätökseksi. Fontainebleaun kokouksesta, jossa minulla oli kunnia olla Suom en edustajana , muodostui eurooppalaisen ja am erikkalaisen ajatustavan kohtaaminen , vanhan ja uuden d ram aattinen tapaaminen , aatteellisuuden ja käytännöllisyyden ristiaallokko, niide n rinnakkain asettaminen ja lopuksi yhteensulattaminen . Käsitteen ja ohjelman avartuminen on johtanut siihen , että alan nimityskin pyri tään nykyään korvaam aan uudella termillä. Ihmisen toiminnasta on tullut tä tä tasapainoa yhä enemm än ja enemmän häiritsevä tekijä. Ideologian kehityksessä voi panna merkille sosiaalisten näkökohtien nousun kulttuuriarvojen rinnalle. Puhutaa n ympäristö nsuojelusta , luo nno nsuojelu-sana on jäämässä alakäsitteeksi, perinteisen eli klassisen luonnonsuojelun käsittäväksi osa-alueeksi. N ämä kaksi, alkuperäisen luonnon suojelu ja m aisemanhoito , leimasivat luo nno nsuojelun toimintakenttää 1920ja 1930-luvun Euroopassa , m yös Suomessa. Syitä tähän kehitykseen o n monia. Luonto on am erikkalaiset julistivat suu ri jakam ato n kokonaisuus, jonka eri osien välillä on m itä mon inaisin vuorovaikutus; se o n alituisesti muu ttu va, d ynaaminen geologisen alustan ,. Kansainvälinen luo nnonsuojelulii tto perustettiin Fontainebleaussa Ranskassa syyskuussa 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien kul ttuurijärj estön Unescon aloitteesta . Koh teina ovat kasvija eläinmaailman sekä geologisten luo nno nesineiden ja -muodostumien lisäksi m yös fyysisen ym päristö n peruseleme nrit maa, vesi ja ilma
Lajin menetys koskee vain meitä ihmisiä, suru on meidän. Tämän osoittaa muun muassa seuraava ajatusYmpäristövuosi 1980 SUOMFN LUONTO 8182 41. Viranomaisetkin ovat myöntäneet tällaisen liikehtimisen monessa tapauksessa pyrkim yksiltään oikeutetuksi, vaikka eivät ole voineet sitä vanhentuneiden säännösten takia hyväksyä. Keskustelu elintasosta ja elämän laadusta alkoi . Sitä paitsi millä kasvija eläinlajilla tahansa saattaa olla piilevä käytännöllinen arvo, joka ehkä kerran keksitään . räistä , koskematonta. Itse asiassa luonnonsuojelu on aina merkinnyt toimintaa ihmisen hyväksi. Myös teollisuusmaissa jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia asetettiin kyseenalaiseksi. Biologiaa hallitseva ekologinen tarkastelutapa ulotettiin myös yhteiskuntapolitiikkaan. Teknologisen ihmisen on muututtava luonnon alistajasta luonnon auttajaksi . Kehityksen hitauteen kyllästyneen malttamattoman nuorison p1mssä on syntynyt omatoim1sia nun sanottuj a vaihtoehtoliikkeitä, kuten meillä Suomessa esimerkiksi Koijärven tapaus, kamppailu Turun jalavien puolesta tai vesakkomyrkytyksiä vastaan Ilomantsissa. Oivallettiin , että ihmisen on pakko rajoittaa luonnonvarojen käyttöään ja väkivaltaista sekaantumistaan luonnon omiin järjestelmiin. Luonnon suojeleminen onkin tältä kannalta välttämätöntä, se on suorastaan ihmiskunnan elinehto niin kuin jo Fontainebleaun kokouksen päätöslauselmassa todettiin . ASENTEET MUUTTUVAT Fontainebleaun kokouksessa esitetyt ajatukset luonnonvarojen säästämisen välttämättömyydestä eivät välittömästi mullistaneet maailmaa. Edelleen on huomattava sosiologien, arkkitehtien ja yhdyskuntasuunnittelijain kasvava mielenkiinto ympäristökysymyksiin . Sen sijaan ympäristö-sana sopii epämääräisessä rajattomuudessaan myös tällaiseen tekoympäristöön, tekniikalla ja teollisuudella kyllästettyyn kaupunkimaisemaankin , jossa luonnonkasveille ja -eläimille ei jää juuri ollenkaan elintilaa. Tekninen ja taloudellinen kehitys jatkui 1950ja 1960-luvulla entistä kiihkeämpänä. Luonnontutkijan ja -ystävän on kuitenkin samalla voimakkaasti korostettava ajatusta, että luontoa on suojeltava myös sen itsensä takia. On totta, ettei luonnonsuojelun yhteiskunnalliseen puoleen kiinnitetty aikaisemmin niin suurta huomiota kuin nykyään . Mutta on väärin otaksua, että vanha tieteellisperäinen luonnonsuojelu olisi toiminut ikään kuin vain luonnon puolesta. ,sk. Rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu päin vastoin syveni entisestäänkin . Entisten siirtomaiden itsenäistyminen ei ollut tuonutkaan niille odotettuj a taloudellisen kasvun edell ytyksiä . Homesienestä eristetty penisilliini on tästä hyvä mutta ei suinkaan ainoa esimerkki. Luotettiin yleisesti rajattoman taloudellisen kasvun politiikkaan. Rooman klubin ja muiden tutkijain tietokonelaskelmiin perustuvat kehityskäyrät kääntyivät laskuun ja ennustivat maailmankatastrofin lähestyvän. Teoreetikot ovat luoneet hahmotelman pehmeän teknologian yhteiskunnasta. 1970-luvulla ihmisen ja luonnon välinen suhde jouduttiin arvioimaan uudelleen. Konkreettinen muistutus luonnonvarojen rajallisuudesta saatiin , kun arabivaltiot horjuttivat ölj yn hinnankorotuksillaan maailman energiatilannetta. Vesiensuojelusta, ilmansuojelusta ja meluntorjunnasta sekä jätehuollosta on tullut välittömästi ihmisen suojeluun ja terveydenhoitoon liittyvä tehtävä , myös ja nim enomaan lääkäreille kuuluva asia. Toinen asiaan vaikuttanut seikka on ihmisen elinympäristön saastuminen ja myrkyttyminen eril aisten jätteiden ja kemikaalien vaikutuksesta . Vasta" 1970-luvulle tul taessa tapahtui käänne. Usein kuulee myös sanottavan, että luonnonsuojelu pyrkii suojelemaan luontoa ihmistä vastaan , se on pelkkää luonnonsuojelua, kun sen sij aan ympäristönsuojelu suojelee luontoa ihmisen hyväksi, se on samalla ihmisen suojelua. Elämän kunnioittamisen ajatus on luonnonsuojelun syvä eettinen peruste. Luonnontutkij at ja -ystävät ovat saaneet rinnalleen laajat piirit , joita luonto ei kiinnosta vain luontona, kasvien ja eläinten asuma-alueena, vaan myös ja ennen kaikkea ihmisen elinympäristönä . Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Maailman luonnon säätiö, WWF koe. Suurin osa on ihmisen muovailemaa, osa jopa siinä määrin , ettei sen yhteydessä voi puhua luonnosta sanan tavanomaisessa merkityksessä . Ympäristönsuojelun uudet asenteet on suureksi osaksi tulkittava tekniikan ylivallan synnyttämiksi Kansainvälinen luonnonsuojeluliiuo IUCN YK:n ympäristöohjelma UNEP 9. Suuri kaunis luonto on ennen ihmistä luotu , jokaisella kasvija eläinlajilla on täällä elämisen oikeus. Jos viimeinenkin karhu maassamme kaadetaan tai viimeinenkin kotka kuolee, tämä ei tuo karhun tai kotkan kuolemaan mitään lisäpiirrettä eikä horjuta luontoa. Kumous alkoi kolmannen maailman ongelmista
Emme saa menettää toivoamme luonnon auttajina ja maapallon elämän pelastajina. jonka valvonnassa ovat niin ydinvoimat kuin maapallon luonnonvarojen käyttö. Ympäristönsuojelun osalta vii to ittaa tietä tähän suuntaan "Maailman luonnonsuojelustrategia". Ovatko YK ja Salt-neuvottelut tuomitut epäonnistumaan niinkuin Kansainliitto aikoinaan. kansainvälisen luonnonsuojelulii ton (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) sekä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) laatima asiakirja , joka julkaistiin vuonna 1980 samanaikaisesti 34 :ssä maa il man pääkaupungissa. " Ellemme onnistu hallitsemaan taloudellista järjestelmäämme, elämme yli raaka-ainevarojemme. Voitettavana on suunnattomat vaikeudet siinäkin tapauksessa, että ihminen vielä selviää nykyisestä elämän perustaa uhkaavasta kriisistä ja pääsee jatkamaan ympäristö nsä rakentamista tulevaisuudessa. Jos vastakkainasettelulle annetaan syvempää sisältöä , kummallakin puolella kiihkoudutaan puhumaan liian yksipuolisesti ja kieltämään osa molemmille yhteisestä ihmisyydestä ja yhteisestä vastuusta. YK :n kansainväliseen kehitysohjelmaan sisä ltyvät myös maailmanrauhan sä ilyttämistä. MAAPALLON ELÄMÄ VAARASSA Maailman tulevaisuuden näköalat ovat tunnetusti tätä nykyä varsin synkät. uuden kansainvälisen talousjärjestelmän luomista, ihmisoikeuksien turvaamista, köyhyyden voittamista , väestönkasvun rajoittamista, elintarvikehuollon järjestä mistä ja uusia energiamuotoja koskevat strategiat. Edellinen ryhmä leimaa helposti jälkimmäiset idealisteiksi ja romanttisiksi kaunosieluiksi , jotka eivät ymmärrä elämän kovia tosiasioita. Ehkä rakentajien vastuu on vielä suurempi sen vuoksi, että heillä on kiusaus käyttää hyväksi asemaansa muulle yhteiskunnalle vieraan teknisen tiedon ja taidon vartijoina ja kiusaus vedota nykyajan materialistiseen henkeen . Kaikkien näiden ohjelmien tulisi tukea toisiaan. Mutta meidän on yritettävä uudestaan ja uudestaan , iloittava jokaisesta saavutuksesta ja koottava voimamme yhä uusien suunnitelmien toteuttamiseksi. myös Helsin gissä. Luonnonvarojen käytön ja suoj elun välisistä ristiriidoista ei kuitenkaan selvitä jakautumalla vastakkaisiin leireihin: teknikot ja rakentajat vastaan luonnonsuojelijat. muutoin niillä ei ole onnistumisen mahdollisuuksia . Ensi kerran ihmiskunnan historiassa on syntynyt maailmanlaajuinen kriisi. Joudumme ilmeisesti kokemaan vielä monia vastoinkäymisiä . Rakentava neuvonpito on välttämätöntä. Erityisen tärkeää on elollisten luonnonvaroj en suojelun ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yhdistäminen, sillä vain elollisia luonnonvaroj a suojelevilla kehitysmalleilla voidaan tämän päivän tarpeet hoitaa niin, ettei suljeta pois huomisen tavoitteita . Sivistysmaissakin materialistisella maailmankatsomuksella on kuitenkin yhä niin suuri valta , että rakentajien on helppo saada sekä yleisö että hallintoviranomaiset vakuuttuneiksi siitä, että "suurempi intressi" on luonnonhävityksen puolella. Elollisten luonnonvarojen suojelu on vain yksi monista asioista , jotka ovat välttämättömiä takaamaan ihmiskunnan säilymisen ja hyvinvoinnin . Se on erittäin huolellisesti ja mitä su urimmalla asiantuntemuksella tehty ohjelma maapallon elollisten luon nonvarojen säil yttämise ksi tarvittavista menetelmistä . Tämän ohjelman pohjalta odotetaa n kunkin maan tekevän lähivuosina oman kansa llise n luonnonsuojelustrategiansa. Jaon voi esittää vain ammatillisessa mielessä; luonnon ystäviä ja suojelijoita on toki kaikissa kansalaispiireissä . Edistyäkseen ja yhdentyäkseen maapallo tarvitsee maa ilmanpolitiikan , johon kunkin valtion on sopeutettava oma kansallinen talousja sosiaalipolitiikkansa . Elämme kuin tulivuoren partaalla, monien ehtojen alaisina. Monet johtavat tutkijat ja kansainvälisten kysymysten asiantuntijat panevat toivonsa ongelman tiedostamiseen , siihen että maailma 10 kokonaisuud essaan tajuaa koko ihmisk unn an tulevaisuuden olevan vaarassa. Monissa kehitysmaissa suuret kansanjoukot elävät vieläkin eräänlaisessa messiaanisessa koneiden tulon odotuksessa. vastareaktioiksi. Ainoa tie ongelman ratkaisemiseksi on kummankin osapuolen perehtyminen toistensa tehtäviin ja perusteluihin . D SUO MEN LUONTO 8/ Hl 4 1 vsk. Ajatus ihmiskunnan yhdentymisestä tuntuu ehkä pelkältä utopialta tai suorastaan irvokkaalta pilalta aikana , jolloin maailman poliittinen valta on jakautunut kahden vastakkaisen ryhmittymän kesken ja jolloin kolmas maailma on suuri kysymysmerkki . Ellemme onnistu estämään ydinsotaa, tuhoamme koko sivilisaation. Luonnonsuojelun ja tekniikan edustajat ovat yhteisesti vastuussa siitä , ettei luonnonvarojen käytössä tuhota luontoa enemmän kuin on välttämätöntä . Tie yhdentyvään maailmaan , ihmiskunnan globaaliin järjestäytymiseen on vasta alussa. Luonnonsuojelun edustajain tehtävänä on varoittaa teknokraatteja tämän mahdollisuuden väärinkäytöstä ja paljastaa yhteiskunnalle asian oikea laita. Länsimaissa tämä sokea luottamus tekniikkaan on jo sivuutettu. Ihmisinä emme voi emmekä saa alistua ajatukseen, että ihminen itse tuhoaa oman kotinsa . Vastakkaisella puolella saatetaan puhua aatteettomista kovanaamoista, joilta yksipuolinen teknis-taloudellinen ajattelutapa on tukehduttanut muun hengenelämän kehityksen. Ellemme onnistu hallitsemaan väkiluvun kasvua , tuhoamme ympäristömme ja kulttuurimme" (Julian Huxley). Tämä työ on myös meillä valmistunut. Meidän on opittava ajattelemaan maailmanlaajuisesti . Pääsemmekö koskaan siihen , että on olemassa jonkinlainen maailmanhallitus. joka yksinvaltiaaksi päästettynä helposti hävittäisi onnellisen ihmiselämän perusteet. Ymmärretään , että tekniikka on hyvä renki , mutta huono isäntä
Valokemiallinen sumu himmentäisi auringon, ja jatkuva hämärä laskeutuisi maapallon ylle. Asian havainnollistamiseksi todettakoon, että Yhdysvaltain Hiroshimaan vuonna 1945 pudottama, nykyisen mittapuun mukaan pieni 13 kilotonnin ydinpommi tappoi 140 000 ihmistä , 40 prosenttia kaupungin asukkaista. Nykyiset arviot mahdollisen ydinsodan ekologisista seurauksista antavat lohduttoman kuvan ydinsodan jälkeisestä maailmasta ja lopulliset perustelut ydinsodan täydelliselle toivottomuudelle. KUN YDINPOMMI RÄJÄHTÄÄ Y dinräjähteen ekologiset vaikutukset riippuvat mm. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ydinaseiden nykyinen tuhovoima vastaa miljoonaa Hiroshimaan pudotettua ydinpommia. Ydinsodan perimmäisin kysymys on koko maapallon elinkelpoisuuden tuhoutuminen ei niinkään satojen miljoonien ihmisten välitön kuolema. Tosin näitäkään ei ole syytä vähätellä , sillä myös niillä saataisiin hirvitävää tuhoa aikaan . On sattuvasti todettu , että aikamme ihmisiä vaivaa mielikuvituksen puute. pommm 11. Vietnamiin pudotettiin sodan kahdeksan kiivaimman vuoden aikana noin neljää megatonnia vastaava pommimäärä . Ja että rajoitettua ydinsotaa voidaan käydä vain kenraalien päissä. Ekosysteemit romuttuisivat ja ravinnontuotanto tippuisi murto-osaan nykyisestä. Taktisten keskimatkan ohjusten pitkä kantosäde hämärtää kuitenkin jaottelua. loilla on ydinaseista musertavan ylivoimainen osa , yhteensä 50 000 taistelukärkeä. Yksittäisen ydinaseen tuhovoima vaihtelee 0.1 kilotonnista (1 kilotonni = 1 000 trotyylitonnia vastaava määrä) 20 megatonnin lataukseen. Taktiset keskimatkan ohjukset yltävät nekin tuhansien kilometrien päähän, mutta muutoin taktisten ydinaseiden kantomatka on huomattavasti p1enemp1. Ja yksi strateginen B-52 pommikone pystyy kuljettamaan enemmän tappavaa voimaa kuin on kaikissa maailman sodissa yhteensä käytetty kautta historian. Tämä tekee kaiken kaikkiaan noin 12 000 megatonnia ydintuhovoimaa. Neuvostoliitolla ja YhdysvalsuoMF.N LUONTO 8/ 814 1. Kari Vepså'lå"inen Ydinsodan ekologiset seuraukset Ydinsodan ekologiset seuraukset antavat varmimmat takeet siitä, että ydinsotaa ei voi voittaa. Ydinsota muuttaisi ilmakehää ja ilmastoa dramaattisesti. Jos ydinaseiden tuhovoima jaettaisiin tasan maapallon kaikkien asukkaiden kesken, tulisi kullekin noin kolmea trotyylitonnia vastaava annos. Ihmisen on usein vaikea kuvitella tekojensa seurauksia hänen on hyvin vaikea kuvitella esim. Frank Barnabyn Ambion ydinsotanumerossa (2-3 / 82) esittämien tietojen mukaan Yhdysvaltain strateginen ydinaseistus käsittää noin 9 500 ydinkärkeä, joiden yhteinen tuhovoima on 3 400 megatonnia (1 megatonni = 1 milj. minkälainen maailma olisi ydinsodan jälkeen. Taudit raivoaisivat ja säteilyn aiheuttamat perinnölliset sairaudet ja syöpäkasvaimet puhkeaisivat kukkaansa. Itse asiassa ydinaseet ovat levinneet jo tätäkin laajemmalle , sillä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat sijoittaneet ydinaseitaan liittolaismaihinsa. Lisäksi Intia on räjäyttänyt ydinpommin , ja muutamilla muilla mailla , kuten Israelilla ja Etelä-Afrikalla , uskotaan olevan ydinasevalm ius, vaikka sitovat todisteet puuttuvatkin. Lähinnä kantomatkansa perusteella ydinaseet jaotellaan strategisiin ja taktisiin. Taktisia ydinkärkiä Yhdysvalloilla on 20 000, Neuvostoliitolla 15 000. tonnia trotyyliä vastaava räjähdysvoima). NYKYINEN TUHOVOIMA Varsinaisia ydinasevaltoja on viisi: Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kiina, Ranska ja Englanti. Taktisten ydinaseiden hävitysteho ulottuu 0.1 kilotonnista yhteen megatonniin, strategisten siitä ylöspäin. Mielikuvituksen virikkeeksi tarvitaan tietoa , jotta ihmiset saadaan katsomaan totuutta silmiin ja toimimaan. Mannertenväliset ohjukset kantavat 11 000 km päähän , sukellusveneistä ydinohjuksia voidaan ampua 7 000 km päähän ja strategiset ydinpommikoneet pystyvät kuljettamaan tappavan lastinsa jopa 12 000 km etäisyydelle. Neuvostoliitolla on puolestaan 8 400 strategista taistelukärkeä, yhteistuhovoimaltaan 4 100 megatonnia. Kolmella muulla ydinasevallalla on "vain" 1 000 ydinasetta. vsk. Näissä on tuhovoimaa yhteensä 4 500 megatonnia
Mikäli räjähd ys tapah tu u matalalla, tulipallo koskettaa maata höyrys täen tai polttae n tuhkaksi miltei kaiken. siitä kuinka lähellä tuhoaluetta olisi siemeniä ja muita leviäimiä, kuinka suuret o lisivat maaperätuhot sekä m yöhemmät ilman ja ved en eroosiovaikutukset jne. Näistä eräät saattavat o lla välittö m iä vaikutuksia pahempia. Kun se laajanee, energiaa imeytyy ilmaan röntgensäteiden muod ossa. Sopivalla tuulella varhai nen laskeuma saattaa kul keutua jopa sarojen kilom etrien päähän räjäytyspaikasta. Tästä energiasta osa säteilee ilmasta takaisin ympäristöön valon nopeudella etenevä nä lå"mpöaalcona, jonka kirkas valo sokaisee ja tuhansien asteiden kuumuus polttaa . Kun tulipallo laaje nee, sii tä lähtee kaikkiin suuntiin etenevä paineaalto. SUO MI-.f\ LUONTO S/ Xl -t 1 \-..k. Kui va kasvillisuus syttyy palam aa n mil tei yh tä su urella alueella. Tappava annos rii ppuu m onista tekijöistä, mm. Ylöspäin kohoavassa ilmamassassa kosteus tiivistyy , jolloin synt yy luonteenomainen sienenmuotoinen pilvi . Esim . Tämä seko itus palaa m aahan radioakciivisena laskeucuna, lähinnä hienona tuhkana . Säteily aiheu ttaa eliöissä säteilysairautta , joka on kuolettavaa, mikäli altistus on voimakasta. Mikäli o n kyse ns. Nämä muodostuvat kohtalokkaiksi silloin , ku n tuhansia po mmeja räjäytetää n laajalla alueella mikä mo nen asian tu ntijan mukaa n on codennäköisin tapa käyd ä ydinsota. Se on h yvin suurienergistä sähkömagneettista säteil yä , joka alkaa virrata räjähd yspisteestä ulospäin . Räjäytyskorkeudesta riippuen 9. Tämä vå"ficön ydinsåceily aiheuttaa ydinräjähd yksen ensimmäiset tuhovaikutukset. säästä, mutta on arvioitu , että yhden m egatonnin pommin räjähd ys saastuttaisi tappavasti yli 2 600 km 2 eli miltei neljä kertaa suuremman alueen kuin HelsinkiEspoo-Vantaa yhteensä . Pommin ydinreaktio n tapah du ttua muodostuu tuli pallo . Edellä luonnehditut välitö n säteily, sähkömagneettine n p ulssi, lämpöaalto, paineaalto ja paikallinen laskeuma muod ostavat ydinpomm in paikalliset ensiasteiset vaikutukset. Esim . varhaisesta eli paikallisesta laskeumasta tulee ensimmäisen vuorokauden kuluessa räjähd yksestä m aahan lähellä räjähd yspaikkaa tai tuulen alap uoli sella alueella. 1 m egatonnin (Mt) vety pommilla voitaisiin tappaa kaikki kasvillisuus Helsing in kokoiselta alueelta , ja m elkein kaikki selkärankaiset eläimet ja kaikki puut Ahvenanmaa n kokoiselta alueelta. Ku te n tunnettua , maailman yd inasevarastot ovat siksi suuret ja mo ni p uoliset , että hirtehisesti o n cod ettu , että " o n pikemmin puute koh teista kuin pommeista '' Yd inräjäh teiden välittömät , m aailmanlaajuiset vaikutukset synn yttävä t p uo lestaan m yö hemm in lu kem attomia ja varsin vaikeasti e nnustettavia Ydinpommin räjähtäessä syntyy häikäisevän kirkas tulipallo, jonka läm pötila nouse_e hetkellisesti useisiin miljooniin asteis11n . T ämän m erki tys korostuu , kun tiedetään , että metsien ja m aa nviljelyalueiden tuhoh yönteiset ja loiseliö t kuuluvat juuri säteilyä parhaiten kestäviin ryhmiin . läm pöaa lco sytyttää luk uisi ja laaj oja tu li paloja. Ydinpommin räjähtäessä vapautuu välittömästi säteil yä, joka on enimmäkseen gammasäteil yä. Lähes sam anaikaisesti välittö12 män ydinsäteilyn kanssa gammasäteily lähettää liikkeelle elekcromagneeuisen p ulssin. Riittää kun luonnehditaan suurimpia ja tod ennäköisimpiä vaikutuksia, jotka saattavat joissain tapauksissa olla ennustettua vähäisemmät , joissain tapauksissa paljo n suuremmat . laadusta , räjäytyskorkeudesta, pinnanmuod ostuksesta , säätilasta ja alueen ilmastosta. 1 megatonnin vetypommin lämpösäteil y jo yksinää n p ystyisi tappam aa n kaikki selkärankaiset eläim et Ahve nanmaa n kokoiselta tai paljo n laajemmalta alueelta. Pinnanmuod oista riippuen 4070 % tästä ns. Koska h yö nteiset kestävä t säteilyä noin 100 kertaa paremmin kuin nisäkkäät, ja bakteerit , sienet ja levät noin 1 000 kertaa paremmin , tulisi ydinpo mmin jälkeisen alueen eloyhteisö pitkän palautumisensa (sukkesio n) alku vaiheen aikana painottum aa n alkeellisiin ja pieniin , nopeasti lisääntyviin eliö ihin . Vedenalainen ydinräjäytys Bikini-saarilla vuonna 1946. Tonneittain pölyä ja roskia seko itt uu pommin voim akkaasti radioaktiivisiin hajoamistuotteisiin sekoitus imeytyy ylöspäi n sienipil vee n. Eloyhteisöjen palautuminen veisi huom attavan pitkä n aikaa, riip puen mo nista yksityiskohdista , mm . selkärankaisten ja met än kannalta enää akateeminen kysym ys, sillä tavallisesti ydin ja lämpösäteily ovat jo tehneet tai syttyvä t tuli palot tu levat tekemään laajami ttaisempia tuhoja luo nno n eloyhteisöille . Laajempi ydinsota tuhoaisi tai vaurioittaisi pahasti kokonaisia eloyhteisöjä pelkästää n alkusäteil yn vaikutuksesta. T uhoalueet ovat niinikään laajat , mutta yleensä täm ä on mm . Tuloksena voi o ll a tul im yrskyjä eli jättiläismäisiä tuli paloja , joissa ilma imeytyy palava n aluee n keskustaa koh ti muodostaen liekehtivän su ppilo n , joka häv ittää kaiken sisältää n . Mutta nämä aiheuttava t puolestaan lukuisia jälkivaikutuksia sekä ihmisyh teisöille että luonno lle . Sen tuhovaikutus kohdistuu kuitenkin pikemmin sähkölaitteisiin kuin eliöihin . MAA ILM ANLAAJU ISEN YDI NSOD AN SEU RAUKSET Paikallisten vaiku tusten lisäksi yd inräjäh teil lä on m yös maapallonlaaj uisia , glo baaleja vaikutuksia. Kun tuli pallo palaa , se ko hoaa ja kosteutta tii vistyy ym päröivästä ilmasta : muod ostuu yd inpommil le luonteenomainen sienenmuotoinen pilvi. Ja koska ekosysteemien , luonnon eloyhteisöjen , toiminnasta ei ole riittävästi tietoa edes ennen ydinpommin räjäytystä , o n turha lähteä spekuloimaan kovin yksityiskohtaisilla muutoksilla. Jo tästä voidaan ymmärtää , että ydinsod an ekologisia vaikutuksia on vaikea yksityiskohtaisesti ennustaa. yhdellä suurenpuoleisella 9. pintaräjähdyksestä , jossa pommi o n räjäh tänyt maan pinnalla tai siksi likellä sitä, että tuli pallo koskettaa pintaa, muod ostuu kraa teri
7 z 7 X X '\.» Camcra PrC'ss/Suo men ku vapalvelu
Ydinpommin synnyttama tulipallo polttaa ilman typpeä ja tuottaa runsaasti typen oksideja , samoin niitä syntyisi m yös laajoista metsäpaloista. Nämä kulkeutuvat stratosfääriin , jossa ne tuhoavat otsonikerrosta. sen tuomaa suoiaa aunngosta, elämän ylläpitäjästä, tulisi elämän tuhooja. Kesällä viljasadot eivät heikossa valossa kypsyisi . Se nimittäin suojaa eliöitä auringonvalon sisältämältä liialliselta UV-säteilyltä , joka tappaa . . . Nämä pitkäaikaiset isotoopit saastuttavat maapalloa stratosfääristä alas tulevissa laskeumissa. Toisin sanoen olisi mahdollista , että mm. D Kari Vepsiiliiinen on Helsingin Yliopisron efå'intiereen dosentti. Y dinräjähdyksessä syntyy noin 300 erilaatuista radioaktiivista isotooppia, joista joidenkin hajoaminen suhteellisen harmittomiksi tuotteiksi lasketaan sekunneissa, minuuteissa ja tunneissa. Ilmakehän rakenteen muuttuminen vaikuttaisi myös ilmastoon, mutta ilmastomuutoksia ja näistä johtuvia ekologisia seurauksia on kuitenkin vaikea ennustaa. Nämä isotoopit ovat lähinnä vastuussa alussa mainitun välittömän säteilyn haittavaikutuksista. Myös Suomen Luonnon numerossa 8178 on asiaa asevarustelusta ja sot1en ympå'ristövaikutuksista. Savukaasut synnyttäisivät yhdessä typpioksidien kanssa valokemiallista sumua, joka himmentäisi auringon. tuhoh yö nteiset, loiseliöt ja tautibakteerit olisivat vallitsevia eliömuotoja ydinsodan jälkeisessä maailmassa. . Y dinsodassa olisi kyse koko planeetta Maan tulevaisuudesta. ON KYSYMYS MAAPALLON TULEVAISUUDESTA Kun siis arvioidaan ydinsodan seurauksia, ei pääkysymys enää ole kuinka moni ihminen tuhoutuisi säteilyyn, kuumuuteen tai paineaallon sorramien rakennusten raunioihin , vaan miten ekosfääri , ihmiskunta sen osana, kokonaisuutena kestäisi katastrofin. Maan pinnalle lankeava auringonsäteilyn määrä vähentyisi ehkä jopa sadanteen osaansa entisestä. petolinnuille . Mikäli suojaavaa otsonikerrosta ei olisi , olisi elämä maapallolla , tässä muodossa kuin sitä nyt esiintyy, mahdotonta tai rajoitetusti mahdollista vain valtamerissä. vsk.. Otsonivaipan tuhoutuminen Kolmas maailmanlaajuinen seuraus olisi stratosfäärin otsonikerroksen osittainen tuhoutuminen . Ilmasto voi viiletä tai läm metä , tilaneesta riippuen, mutta holokaustin aiheuttamat muutokset lienevät siksi suuret, että yksin jo ne olisivat eliöille yleensä haitallisia, jopa tuhoisia. Yli 100 kilotonnin pommeissa osa laskeumasta nousee korkealle tropoja stratosfääriin ja kiertää ympäri maapalloa. Paitsi että ydinsodassa kuolisi satoja miljoonia ihmisiä ja vielä suunnattomampi joukko muita eliöitä, elämän edellytykset maapallolla heikentyisivät ratkaisevasti pitkiksi ajoiksi. Hinta 3 mk + postikulut. Kyse on samantyyppisestä ilmiöstä kuin tuholaismyrkkyjen käytössä: sadat hyönteislajit ovat jo perinnöllisesti sopeutuneet esim. ihmiseen. SUOMEN LUONTO 8/ 824 1. Radioaktiivisten isotooppien saastuttava kiertokulku jatkuu käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Saaste· leviää ilmaan, maahan, meriin, poh javesiin, eläinten kudoksiin ja luustoon, kasvien juuriin , varsiin ja lehtiin , joista isotoopit siirtyvät ravintoketjun mukana rikastuen pienemmistä eliöistä suurempiin, mm. Tämän seurauksena ehkä puolet pohjoisen pallonpuoliskon merten kasvija siitä riippuvasta eläinplanktonista kuolisi sukupuuttoon. Tästä olisi kohtalokkaat seuraukset koko merten eloyhteisöille, jotka ovat riippuvaisia planktonista tai sitä syövistä eliöistä. DDT:hen , vaikka se ja monet muut myrkyt ovat jatkuvana uhkana korkeammalle kehittyneille eläimille, esim . Numeroa on vielä' saatavissa Luonnonsuojeluliiton toimistosta. tai arv10itavia seurannaisilmiöitä kautta maapallon eloyhteisöjen . Otsonivaippa on välttämätön maapallon elämälle. Arvion mukaan 10 000 megatonnin holokausti jossa siis suurin osa nykyisestä noin 12 000 megatonnin ydinaseistuksesta käytettäisiin vähentäisi pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksen 30 prosenttiin ja eteläisellä pallonpuoliskolla 60 prosenttiin nykyisestä, ja veisi 30 vuotta ennenkuin otsonikerros olisi kehittynyt entiselleen. Ydinsodan jälkeen ei olisi tulevaisuutta. 10-20 megatonnm pommi riittäisi tuhoamaan New Yorkin tai Moskovan. Mutta osa isotoopeista hajoaa hitaasti ja pysyy eliöille vaarallisena jopa miljoonia vuosia. Ilman otsonikerrok. Kuukausien, ehkå· vuosien hå'må'rå' Toinen maailmanlaajuinen vakava muutos olisi seurausta pommien ilmakehään nostattamasta miljoonien tonnien pölymäärästä sekä jopa kuukausikaupalla riehuvista metsien, viljapeltojen, öljykenttien , teollisuusalueiden jne tulipalojen synnyttämistä savuista. Tunnetaan ainakin kolme holokaustin vakavaa , maailmanlaaJu1sta seurausta: Maapallon eliöyhteisöjen radioaktiivinen saastuminen Ensimmäinen näistä globaaleista seurauksista aiheutuisi myöhå'isestå' eli maailmanlaajuisesta laskeumasta. Mutta maailman ekosfäärille, koko elämälle, laajamittainen ydinsota, holokausti merkitsee samaa kuin yksi pommi kaupungille . Seurauksena on ennenaikaisia leukemiasta ja muista syöpäsairauksista aiheutuvia kuolemia altistuneessa sukupolvessa sekä perintötekijäin muutoksia ja sairauksia seuraavissa sukupolvissa. Mutta pahimmat seuraukset olisi sillä, kun merten kasviplankton ei moneen kuukauteen tai vuoteen saisi kuin ehkä sadasosan tavanomaisesta auringonvalosta. Tapahtumasarjan evolutiivisia seurauksia voi vain arvailla, mutta 14 eloyhteisöissä odottaisi pienten Ja nopeasti lisääntyvien , runsaitten lajien kehittyvän vallitseviksi muodoiksi
SUOMF. Jorma Laurila C ei Maailma ydinsodan jälkeen Hiroshima 6. Maailman nykyinen ydinaseistus vastaa tuhovoimaltaan miljoonaa Hiroshimapommia. Nagasaki elokuun 9. koska tällöin usko toisen osapuoEnnusteen laatiminen kesti kaksi vuotta, ja siihen osallistui asiantunIen lyömiseen äkkinäisellä ydinistijoita ja tutkijoita sekä Yhdysvalloista, Neuvostoliitosta että Itäja kulla ennenkuin vastapuoli ehLänsi-Euroopasta. MAD, mutually assured destruction). 8. Ambion ennusteessa ei rajoitetun ydinsodan vaikutuksia oteta lukuun ensinkään , koska "rajoitettuun" ydinsotaan ei uskota. Satojen miljoonien Yhä tarkempien ja tehokkaamkuolonuhrien lisäksi tuhoutuisi maapallo lähes elinkelvottomaksi. 1945 . Myös puheet rajoitetun ydinsodan mahdollisuudesta ovat Yhdysvalloissa voimistuneet etenkin Reaganin kaudella. Muuttuneet asenteet saattavat olla heijastusta ydinasevarustelun uudesta aikakaudesta, sillä aikaisemmin Yhdysvaltain ydinaseoppi perustui kauhun tasapainoon, jonka mukaan ydinaseisiin turvautuminen tietä1s1 molempien osapuolien tuhoutumista (ns . LIJONTO 8182 41 , sk. Ja kuten Frank Barnaby toteaa, pelkkä usko tällaiseen riittää, sillä kriisiaikoina poliittiset johtajat kallistavat korvansa auliimmin sotilasjohdon kuin tieteellisten neuvonantajiensa puoleen. Sodasta " pelastuneista" miljoonat kuolisivat myöhemmin kulkutauteihin , nälkään ja juomakelpoisen veden puutteeseen. Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian Ambio-lehdessä (2-3 / 82) Eikä ydinsodan uhka ole Ambion julkaistu ennuste maailmanlaajuisen ydinsodan seurauksista ei anna mukaan suinkaan vähenemässä. 1945 jälkeen. Lähdetään siitä, että jos ydinsota syttyy sitä ei enää voi hillitä tai rajoittaa, vaan se riistäytyy maailmanlaajuiseksi. Yhdysvaltain viralliseen ydin aseoppiin sisältyy nykyisin ydinaseiden mahdollinen käyttö ensiiskuun kriisitilanteessa. tii vastaiskuun saattaa voimistua. Ydinsota syttyisi Ambion mukaan ilmeisimmin siten , että tavanomaisilla aseilla käyty alueellinen sota laajenisi ydinsodaksi , ei niinkään, että jompi kumpi suurvalloista kävisi heti suoraan ydinYdinsodassa loukkaantuneista suurin osa menehtyisi vammoihinsa lääkäriavun puutteessa. 140 000 kuollutta ja kymmeniä tuhansia loukkaantuneita. paljon toivoa ihmiskunnalle, jos ydinsota syttyy. Ampien ydinaseiden kehittäminen libion mukaan "ydinsota olisi biosfäärille verrattomasti tuhoisampi kuin saa ydinsodan syttymisvaaraa, mikään muu ajateltavissa oleva uhka aikanamme''. 15. ] .__ ____________________________ __.
Luonnollisesti nykyisen sivilisaatiomme itsestään selvinä pidetyt tuotanto-, tietoli ikenne, kulj etus-, terveydenhoito-, kulttuuri, kansainvälisen kaupan yms. Rad ioaktiiviset aineet saastu ttaisivat viljelykset ja maaperän , ja ihmiskudosten ja ravinnon rad ioaktiivisuus nousisi 20-kerraiseksi verrattuna 60lu vun tasoon, aikaan jolloin mm. Lisäksi muistutetaan , että ydinsodan syttymismahdollisuus teknisen tai tietokonevirheen , inhimillisen erehdyksen tai mielenhäiriön takia on aina olemassa. Myös kolmas maailma kärsisi, sillä yd insodan jälkeen suurimpien vilj anviejien , Yhdysvaltain ja Kanadan, vienti tyrehtyisi. Tämän lisäksi vähintäin kolmanneksella henkiinjääneistä olisi vakavia mielenterveydellisiä häiri öitä , jotka jatkuisivat vielä kuukausia ja jopa vuosia yd insodan jälkeen. Maataloudessa jouduttaisiin hetkessä palaamaan takaisin aikaan, jolloin kaikki olisi polttoaineiden ja koneiden puutteessa tähtävä ihmisja eläinvoimalla. Ydinsodan jälkeisinä vuosina suuri osa varsinaisesta sodasta selvinneistä kuolisi ilmeisesti nälkään . järjestelmät tuhoutu1S1vat. Eloonjääneiden kannalta se oikeastaan vasta alkaisi, sillä ydinsota vauno1tta1s1 elämän edellytyksiä erittäin vakavasti ja pitkäksi aikaa. Eteläinen pallonpuolisko saisi osakseen vain pari sataa megatonnia. Lisäksi 340 miljoonaa loukkaantuisi vakavasti , ja huomattava osa heistä kuolisi myöhemmin vammoihinsa, koska hoitomahdollisuudet olisivat täysi n puutteelliset. Ravinnonpuutteeseen ja yd insodan muihin seurauksiin nähden ravinnon rad ioaktiivisu us olisi kuitenkin melko vähäinen ongelma, sillä vaikka ihmisiä olisi vain murto-osa entisestä , ravi ntoa olisi vielä vähemmän. 1600-luvull a eläneen Thomas Hobbesin sanoin voitaisiin todeta, että elämä ydinsodan jälkeen olisi "eläi mellistä, likaista ja lyhyttä''. Paikallinen ja maailmanlaajuinen radioaktiivi nen laskeuma olisi erittäin suuri vaara terveydelle ja ehkä koko ihmiskunnan olemassaololle pohjoisella pallonpuoliskolla. Myös keinolannoitteiden ja muiden maatalouskemikalien puute alentaisi jyrkästi satotasoa. Valon puute romauttaisi myös maataloustuotannon , koska kasvien yhteyttämiskyky heikkenisi . Valtaisat tu lipalot samentaisivat taivaan ja sy nn yttäisivät yhdessä typen oksidien kanssa koko maapallon kattavan savusumukerroksen, mikä vähentä isi maan pinnalle lankeavaa auringonsäteilyä jopa 150-osaan entisestä. Kuolisihan ydinsodassa myös suuri osa lääkäreistä ja sai16 raanhoitajista, sairaalat tuhoutuisivat ja kaikista sairaanhoidossa välttämättömistä tarvikkeista olisi huutava puute. Kaikkien varovaisimp ien arvioiden mukaan miljoonat yd insodasta '' pelastuneet'' sairastuisivat säteilystä johtuvaan syöpään (leukemiaa alkaisi ilmetä jo parin vuoden kuluessa yd iniskusta, mutta esim. Lukemattomat tulipalot polttaisivat vuoden 1985 sadoista suuren osan ja myös kotieläimiä kuolisi sankoin jou koin. Pohjoisen pallonpuoliskon noin 1,3 miljardista yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvasta ihmisestä kuolisi välittömästi 7 50 miljoonaa, olosuhteista riippuen 60-90 prosenttia asukkaista. Enimmät kärventyisivät kuoliaiksi valtaisassa kuumuudessa tai liiskaantuisivat rauniokasoiksi luhistuvien talojen alle , vähäisempi osa menehtyisi säteilyyn. Maapallon laajuinen yd insota muuttaisi vakavasti ilmakehän rakennetta ja sotkisi ilm aston, romautta1s1 ravinnontuotannon sekä saastuttaisi radioaktiivisilla aineilla ravintoverkot, maaperän sekä makeavesivarat. Lopputulos olisi tällöin huomattavasti Am bio n mallia tuhoisampi . Myös esimerkiksi terronsttt saattavat saada ydinaseita haltuunsa. ERÄÄNÄ KESÄKUUN PÄIVÄNÄ 1985 ... hyökkäykseen toista vastaan. Lyhyessä ajassa kaupunkien väestö vähenisi alle kolmannekseen Edelleen niistä 200 miljoonasta, jotka vielä onnistuivat jäämään henkiin , suuri osa kuolisi sodan jälkeisinä viikkoina säteilyn piileviin vaikutuksiin sekä tarttuviin tauteihin , kuten koleraan, punatautiin ja keuhkotautiin. Tautien leviämistä ed istäisivät huonot hygieeniset olot ja toisaalta säteilyn heikentämän ruumiin heikompi vastustuskyky. IHMISIÄ VÄHÄN , RAVINTOA VIELÄ VÄHEMMÄN Lohduttomuus ei vielä loppuisi tähän. Merten eloyhteisöt se lviäisivät maaekosysteemejä parem m 1 n,. Lyhyessä ajassa vajaat puolet eli 5 750 megatonnia kahden suurvallan senhetkisestä noin 12 800 megatonnin ydinaseistuksesta käytettäisiin . Jatkuva hämärä kestäisi jopa vuosia. Toisaalta huomautettiin monien uskovan, että mikä tahansa ydinaseitten käyttö laajenee vääjäämättä täydelliseksi ydinsodaksi, jossa kaikki tai suurin osa olemassa olevista ydinaseista käytetään. Rokotteiden puutteessa monet nykyisin hallinnassa olevat taudit , kuten polio , yleistyisivät. Ydinpommeista ja tulipaloista syntyvät typen oksid it tuhoaisivat ilmakehän yläosan (stratosfäärin) otsonikerrosta , mikä lisäisi huomattavasti eliöille erittäin vaarallisen ultraviolettisäteilyn määrää. ilmakehässä tehtiin ydinkokeita. Valtaosa ydinkärjistä räjähtäisi Euroopan, Neuvostoliiton ja Yhd ysvaltain kaupungeissa sekä sotilaallisissa että teollisissa kohteissa. Ambion tutkimuksessa tarkastellaan , mitä tapahtuisi i'os Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille syttyisi ydinsota eräänä kesäkuun arkipäivänä 1985 . Ambio ei esitä lievintä tai tuhoisinta mahdollista ydinkatastrofia , eikä malli ole edes "kaikkein todennäköisin''. ihoja keuhkosyöpää vasta niinkin myöhään kuin 20 vuoden päästä) ja sadan seuraavan vuoden aikana syntyvistä lapsista suurella osalla olisi perinnöllisistä vau riosta johtuvia syntymävikaisuuksia. Y mpäristövaikutusten korostamiseksi Ambion "ydinsodasta" tehtiin tuhoisampi kuin mitä monien sotilasasiantuntijoiden mukaan sanottiin olevan mahdollista
Vai onkohan niin , että jos on tarpeeksi vanha ja asuu tarpeeksi kaukana Euroopasta, ei ole niin väliä. Satojen miljoonien kuolonuhrien lisäksi tuhoutuisi maapallo ihmiselle elinkelvo11omaksi . Esimerkiksi kuivilla seuduilla kerätään muun makean veden puutteessa sadevettä, mikä ydinsodan jälkeen olisi jonkin aikaa täysin juomakelvotonta. Sillä kuten on sanottu, ei ydinsota enää voi olla politiikan jatkoa, sillä se tietäisi kaiken politiikan päättymistä. D Ambion noin satas1vwsta, englanninkielistå' ydinsotanumeroa voi tilata osoitteesta: AMB/O, KVA, Box 50005, 104 04 Stockholm, Sverige. Ainut keino on estää ydinsota. MAKEA VESI VARAT MYRKYTTYISIV ÄT Ravinnon ohella myös puhtaasta vedestä olisi suuri puute, koska huomattava osa makean veden varoista saastuisi radioaktiivisesti jopa useiksi vuosiksi . Suurinta vahinkoa merten elämälle aiheuttaisi kuitenkin valon määrän jyrkkä vähentyminen . suistoalueille ja rannikoille. Valon puutteen takia su uri osa . Se olisi paitsi juomakelvotonta, myös hengenvaarallista joutuessaan iholle. Varmaa on , että jos Ambion ennuste toteutuu, e1 s11tä jää monikaan kertomaan. Silti varsinaisten ydinpommien ja ravintoverkkojen saastumisen aiheuttamiin uhreihin verrattuna myrkyttyneen veden uhrien määrä olisi melko vähäinen . Myös jokija järvivesi myrkyttyisi useiksi viikoiksi. Tällä olisi väistämättä valtaisa vaikutus mm . kalakantoihin. 17. Toisaalta missä vesi säästyisi, myrkyttyisi maaperä ja ravintoverkot , koska radioaktiivisia aineita imeytyisi maahan . Radioaktiiviset aineet laimentuisivat myös melko tehokkaasti merten suu ressa vesimäärässä . Rajoitettua ydinsotaa ei yksi nkertaisesti ole. koska paksu vesikerros suojelisi melko hyvin ydinräjäytysten välittömiltä seurauksilta: säteilyltä. Tämä Nagasakista elokuussa 1945 otellu kuva kertoo vertauskuvallisesti myös. jopa puolet. Väestösuojistakin olisi pakko joskus kömpiä ulos. merten perustuottajista, levistä sekä niitä syövästä eläinplanktonista kuolisi. kuumuudelta ja paineelta. Geneettisten vaurioiden merkitys merten elämälle olisi melko vähäinen, koska useimmat merieliöt pystyvät lisääntymään melko nopeasti . Parhaiten säilyisivät riittävän paksun maakerroksen alla olevat pohjavesivarat. OVATKO VÄESTÖSUOJAT ITSEPETOSTA. Ambionkin arvioiden valossa tulee ajatelleeksi, onko väestösuojien rakentaminen pelkkää itsepetosta, jos ydinsota tuhoaa elinehdot yhteisessä kodissamme. miten koko ihmiskunnan kävisi maailmanlaajuisessa ydinsodassa. Joidenkin höyrypäiden usko voitolliseen tai rajoitettuun ydinsotaan osoittaa vertaansa vailla olevaa kaihisilmäisyyttä. Pahiten saastu1s1 sadevesi , joka suoran laskeuman alueella myrkyttyisi tappavaksi ainakin kahdeksi viikoksi. jolloin luonnonvalinta pystyy karsimaan tehokkaammin viallista ainesta . maapallolla. Ja ydinsodan rauniokasoiksi luhistamissa kaupungeissa ei olisi liiemmälti sateensuojaa. Pahiten makeavesivarat saastuisivat vuoristo-, karsti, ikuisen roudan, autiomaaja kosteikkoaluei lla. Toisaalta räjäytyk et aiheuttaisivat suurinta vahinkoa merten tuottavimmille osille: matalikoille
sitoisiko siiven tuliseen silmäänsä . kutsuisiko kokoon kaltaisensa, kertoisiko heille: löysin maan , jossa oli rauha , veden jonka rannalla aalto keinuni ihmisen ikuisen toivo n viestiä. Mitä sa noisi hän silloin , maisraisiko vettä onko se m yrkytetty, haistaisiko multaa tuoksuuko kalm all e. Oti joulupäivä , kaupunki sumussa , kävelin meren rantaan Kaivopuiston kallioille, tuuli vyörytti aaltoja Harmajan selällä harmaita pilviä kaupungin kattojen yli ja minä ajattelin pilviä menen ja m antereiden takana , sienenmuotoisten patsaiden pauhua stratosfäärin kynn yksellä . Ja minä näin sinun joulusi rauhan , kaupunki , hauraan kuin tinapaperi , kuin lasipallot kuustesi oksilla. vsk.. hänen jalkoihinsa tinapaperin , tähden. lentäisikö sinne mistä saapui , asuinsij oilleen Kauriin tähdistön taakse, Andromedan rähtisumuihin . lintua. kahviloissa: Mitä sanoisitte, jos näin olisi: olisi talvi , olisi joulu . Arvo Turtiainen: Runoja 1934-1968, Tammi. SUOMEN LUONTO 8 / 82 4 1. mitä sanoisitte, humisi tuulessa , pilvissä jos pappi kirkossanne kesken saarnan kesken sanoja rauha maassa saarnasruoliin äkkiä lyhisryisi, kellot tornissa , tornit kelloineen , taivas kirkkoväen niskaan romahtaisi , kirkkoväki veren liekkeinä , kuoleman m ylvivänä härkänä ilmaan sinkoaisi. ihmistä kellojen soittoa , vain väsynyt tuuli ja lyij yn karva vedessä. 18 Jos maailma äkkiä näin sokaistuisi maai lman korva äkkiä näin repeä isi, maailma äkkiä kasvot sinisinä kauhuunsa tukahtuisi ja si tten tulisi hiljaisuus ja tuuli keinuttaisi sitä mitä pelkäsimme ja smen vuoden, kahden, sad an vuoden kuluttu a tulisi hän josta lapsina ennen ennen unen tuloa kuiskailimme, mies Kuusta , Venuksesta , Kauriin tähdistön takaa Andromedan tähtisumuista . lunta maassa päivä vähästä valosta sairas , mitä sanoisitte: jos veden lyijyn karvaa n äkkiä m yrkkyä kihoaisi , tuuli läähättäisi radioaktiivisi n keuhko in , puista kaarna , kivistä sammal rupena irtoa1s1, linnut kirkuvina haavoina maahan putoaisi. kuuntelisi: ei elävää olentoa , ei ääntä . Ja jokin alkoi etsiä sanojaa n minussa , ääntää n otsaluuni takana, puhuakseen reille joita joka päivä tapaa n kaduilla , torei ll a. tulisi tälle rannalle , tämän veden ääreen tämän kallion juurelle, tulisi ja katsoisi, kääntäisi päätä . toisen otsansa pilveen . siiviteryn enkelin rinapaperissa, kirj oituksen tähdessä : Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto . ja sitten kantaisi aa lto tähän rannall e
Vaikutukset saattavat ilmetä aikojen kuluttua ja toisaalla kuin luulimme. Äärimmäisen kauppa-aseman hoitaja Kurtz on erityisen häikäilemättömin keinoin menestynyt tehtävässään poikkeuksellisesti; hän on valloittaja , ja "valloittamiseen tarvitaan vain raakaa voimaa''. Karrikoiden ympäristö nsuojelija on vanhatestamentillinen saarnaaja, tuhoa ja perikatoa, kukaties rikinkatkua julistava sananiekka , parta mieluiten rehevä , elantona luontoistalous. Joseph Conradin teos Pimeyden sydå'n kertoo merimies Marlow'n sanoin matkasta pimeän Afrikan sydämeen . Jossakin sademetsän kulmalla, pienessä pensaassa kyhjöttää jokin kemulintu , Sylvia, lintu jonka Välimeren rannoille talvehtimaan jääneestä sukulaisesta meitä muistutetaan joka joulu Sylvian joululaulussa. Teos osoittautuu syvälliseksi kolonialismin analyysiksi (ja paljoksi muuksi) . Ympäristönsuojelu n yhteydessä arvostellaan usein ajatusta, jonka mukaan ihminen olisi luonnon herra. Ajatus kuvaa mielestäni osuvasti ympäristönsuojelullisissa yhteyksissä tavallisen historiankäsityksen : ennen oli kaikki paremmin , nyt seisomme katastrofin partaalla. Raamattuun vedoten mutta luultavimmin kuitenkin taloudellisen hyödyn kannustamana menetelmät oikeutetaan: ihminen vallitkoon muuta luontoa. Ympäristönsuojelun maailmanlopun-näkymiä voi täten perustella. Nyt. Kurtz laati raporttia , jota Kansainvälinen Seura Raakalaistapojen Hävittämiseksi tarvitsi toimintansa selkärangaksi, ja Kurtzin filosofia pelkistyy kammottavaksi johtopäätökseksi: "Hävittäkää kaikki pedot!" Marlow tapaa sairaan Kurtzin , joka paluumatkalla kuolee ja viimeisinä sanoinaan tiivistää elämänsä sisällön ja langettaa tuomion : " Kauhu 1 Kauhu 1" Conradin monitasoinen kolonialismin analyysi piirtää kuvan alistamissuhteesta , emämaan harjoittamasta siirtomaan kuiviin-imemisestä . Tropiikin metsiä ajatellessa on vaikea pitää mieles19. ei rajoitu Vietnamiin, sillä ydinsodan uhka , trooppisten sademetsien hävitys ja kolmannen maailman kurjuus kelpaavat koska tahansa Ilmestyskirjan ratsastajien mukanaan levittämäksi kauhuksi. Joskus 15-20 miljoonaa vuotta sitten trooppisessa sademetsässä eli ihmisapinanmallinen esi-isämme; mitä sen ahtaassa aivokopassa liikkui, ei ole tiedossamme , mutta meidän on helppo tajuta se jättiläisharppaus joka vuosimiljoonien aikana on tapahtunut ihmisen kehittyessä . Trooppinen sademetsä on muutenkin monien apinoiden ja ihmisapinoiden koti läheisimmistä sukulaisistamme orangit elävät Taka-Intian sademetsissä ja simpanssit ja gorillat Afrikassa . Coppolan filmi Jlmesryskir}a. Olli ]å"rvinen Matkalla tuntemattomaan: Ekologin pohdintoja 1. Alistussuhteita ylläpitää kauhu , symboli sesti tai ei. Jokilaiva työ ntyy suurta virtaa yhä syvemmälle Kongoon etäistä kauppa-asemaa kohden. Tämän pimeyden sydämessä on vaikea pysyä rauhallisena , vaikea katsoa pimeyttä silmästä silmään . Keskitysleirien vuosisadalla tätä ei voi asettaa kyseenalaiseksi. Herralajin oikeuksiin kuuluu häikäilemättömyys, eikä menetelmien järkiperäisyyttä tai oikeutusta tule asettaa kyseenalaiseksi. Trooppiseen metsään ulottuvat siis ihmisen juuret; se on hyvä muistaa, vaikka me kurkottelemmekin ihmisen puun latvakruunuun ylpeän tekniikkamme ja edistyksemme ympäröiminä. Ilmestyski rj an näkymät kohoavat elävänä eteemme . " Meidän ajassamme on vikana se, ettei tulevaisuus ole entisensä", ilkeilee Paul Valery Jarkko Laineen toimittamassa Häij yjen ajatusten sanakirj assa. Ympäristönsuojelulliset ongelmat sikiävät ihmiskunnan ja muun luonnon välisestä suhteesta, sillä luonnolle ei voi tehdä mitä tahansa ilman haitallisia seuraamuksia. Tämä tuskin on sattuma. Alistussuhde tuottaa hyötyä ja on näin ollen oikein. Tiedämme nyttemmin riittävän hyvin, että 1800-luvun kolonialismi ei keinoja säästellyt, vaan Conrad kiteyttää tesuoMEN LUONTO 818241 vsk oksessaan aikakautensa todellisuuden olennaisimpia piirteitä. Sylvia-kertun pensaaseen kuuluu sademetsästä trooppisten apinoiden kiljahteluja, mölähtelyjä ja ulvahteluja. Vanhatestamentilliset huudot vain kysyvät , onko meilläkin edessämme Kurtzin kohtalo ja viimein totuuden hetki: "Kauhu! Kauhu!" 2. Toisaalta tiedämme hyvin , että luonnon järjestelmät toimivat hitaasti . Rousseaulaista idylliä uhkaavat urbaanit kauhut; salakavalat myrkyt hiipivät kudoksiimme ; ekokatastrofin aikapommi tikittää . Kauppayhtiön tehtävänä on ollut ryövätä norsunluuta , keinoista välittämättä
Tuulessa kuuluu sukupuuttoon kuolleiden lintujen laulu. Sademetsälajeille on ominaista, että ne ovat yleensä tarkoin sopeutuneet nimenomaan sademetsän vuosimiljoonaiseen olotilaan, joten sademetsän hävitessä katoaa enin osa sademetsän lajejakin. Kasvikunnasta on varmasti löytämättä tuhansia lääkekasveja; monet niistä ovat nyt häviämässä. Myös niin voi kysyä. Tarkasteltiinpa lähes mitä eläinja kasviryhmää tahansa, lajimäärän huippujen havaitaan miltei poikkeuksetta osuvan tropiikkiin mitä kauemmas päiväntasaajasta etäännytään, sitä vähemmän on lajeja. Tuoreet arviot viittaavatkin siihen, että vuosituhannen loppuun mennessä sademetsien hävitys ehtii aiheuttaa sarojen tuhansien lajien häviämisen maapallolta tämä on kymmeniä prosentteja koko maapallon lajeista. Laajin sademetsäalue sijaitsee Amazon-virran tuntumassa Etelä-Amerikassa kaikista sademetsistä yli puolet onkin Latinalaisessa Amerikassa. Toki hakkuiden jälkeen uuttakin metsää kasvaa , mutta sen rakenne on köyhempi eikä sovellu useimmille sademetsän kasveille ja eläimille. Sademetsien alkuperäiskansat, esimerkiksi Afrikan pygmit tai Etelä-Amerikan lukuisat pienet intiaaniheimot, joutuvat yhä varmemmin koko maapallolle lonkeronsa ulottaneen länsimaisen yleiskulttuurin jalkoihin. Tällaisiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Sukupuuttoon voi johtaa vaino esimerkiksi ahma on joutunut Suomessa ahtaalle. Koska trooppisten kehitysmaiden tiede ei ole edennyt kovinkaan pitkälle, biologit ovat vasta suhteellisen myöhään ryhtyneet selvittämään sademetsäluonnon lainalaisuuksia. Luonnontalouden energiataseessa trooppisten sademetsien osuus on noin viidennes ja kaikesta elävästä aineesta sademetsissä on peräti kaksi viidennestä. Erityisen paljon sademetsiä on hakattu Afrikassa ja Aasiassa , ja Amazon-virran sademetsäalueen hakkuut näyttävät myös päässeen toden teolla käyntiin. Silti lajisorron mielettömyyttä ja pöyhkeyttä vastaan voi esittää myös taloudellisia perusteita: joidenkin lajien suojelu kerta kaikkiaan kannattaa. saan oikeat mittasuhteet: maapallon varsinaisesta metsäpinta-alasta noin puolet on tropiikissa, ja sademetsiä on maapallon metsistä vajaa kolmannes. Elämme eliökunnan historian raJutnta sukupuuttoaaltoa , siltä ainakin näyttää. Kevå"tpåivå·t tuoksuvat epå"tarkoilta muistoilta, käden , kiihtyneen hengityksen. Miesten, valkoisen rodun tai Homo sapiensin biologisiin erityispiirteisiin nojautuen on helppo perustella häikäilemättöminkin sorto, mutta se tuskin on parasta mitä evoluution meille lahjoittamat suurenmoiset aivot kykenevät tekemään. Biologinen torjunta on usein kestävin tuholaisongelmien ratkaisu, mutta tähän tarvitaan luonnosta lajeja. Maapallon elämä perustuu siihen tosiseikkaan, että kasvit kykenevät sitomaan auringon energiaa , jota eläimet sitten voivat käyttää hyödykseen; sanotaan, että kasvit yhteyttävät. Monet eläimet kelpaavat riistaksi kotoisin esimerkki on hirvi, joka oli vähällä kadota Suomesta. Sademetsien puiden latvakruunut yltävät korkealle, joten elämä on sademetsissä monessa kerroksessa. Entä sitten, voi kysyä. vsk.. Niin voi kysyä. Lajisorrosta puhuessani olen kuitenkin päässyt hyvään seuraan. Tärkeämpää on kuitenkin elinympäristöjen muuttuminen elinkelvottomaksi kosteikkojen tai metsien hävitys, luonnon saastekuormituksen kasvu, ihmisen seuralaislajien istutus vieraisiin ekosysteemeihin. Tai miljoonien juutalaisten murhaaminen Auschwitzin , Buchenwaldin ja muissa kuolemanleireissä tai palestiinalaismurhat Beirutissa entä sitten. Kaikenlaisia asioita voi kysyä. Monet lääkkeet perustuvat lisuoMEN LUONTO 8182 41. Lajien runsaus vaikeuttaa tutkimusta, ja erityisen hankalaa on, että lajit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisin vuorovaikutussuhtein. Esimerkiksi Nobel-kirjailija, muun muassa Stalinin ja Hitlerin leireiltä hengissä selvinneiden juutalaisten kohtaloita kuvannut Isaac Singer ilmaisee asian eräässä teoksessaan näin: "Se mielihyvä, jolla ihmiset mistään piittaamatta kohtelevat toisia lajeja, on loistava esimerkki mitä äärevimmästä rotuopista siitä periaatteesta että valtaapitävä on aina oikeas" sa. Muutokset yhtäällä heijastuvat arvaamattomin tavoin toisaalla monet tutkijat ovatkin päätyneet sanomaan, että trooppinen sademetsä on kuin kertakäyttöhyödyke: kun se kerran kaadetaan, se ei yhden tai muutaman sukupolven kuluessa palaa entiselleen tropiikin puiden huimasta kasvuvauhdista huolimatta. Voi tuntua liioitellulta rinnastaa naisten alistaminen ja rotusorto toisiin lajeihin kohdistuvien sortotoimien kanssa. '' 3. Metsä" on akatemia , jonka barbaarit hä"vittivå·c. On arvioitu, että vuosituhannen loppuun mennessä yli puolet, kenties kaksi kolmannesta sademetsien alasta on joutunut hakkuiden syömäksi. Voin ehkä lainata Pentti Saarikosken muuatta runoa, kokoelmasta Alue: "Mutta luonnon kasvot ovat tyynet maailman loppuun asti. Naisten alistaminen toisen luokan kansalaisiksi, neekerien orjuuttaminen entä sitten. Kolmen miljardin vuoden perspektiivissä tämä voi pikemminkin näyttää tropiikin sademetsien hävittämisen kuin automaation vuosisadalta ihmislaji on katkaisemassa juurensa. On jotakin vavahduttavaa siinä, että maapallon elämän kolmen 20 miljardin vuoden aikana yhtä äkillistä joukkosurmaa ei ole milloinkaan esiintynyt. Sopivaa nöyryyttä voisi aiheuttaa , että uskollisimpia ihmislajin seuralaisia maailman turuilla on rottien suku, sitkeä ja juonikas. Meidän aikanamme trooppiset sademetsät ovat joutuneet suurten hakkuiden kohteeksi. Monet luonnonvaraiset kasvit esimerkiksi marjat ja sienet tarjoavat verratonta ravini:oa. Mutta vielä ahtaammalle joutuu sademetsien huikean runsas kasvija eläinlajisto. Sademetsän eloyhteisö on uskomattoman rikas ei ole lainkaan poikkeuksellista, että hehtaarilla kasvaa yli sadan puulajin yksilöitä