Suomen Luonto "'''.11,.,. \Jo 8 1980 ~•i: E ·{, 2 ./,i [).~>·
Kannen valkohäntäpeuran kuvasi Jorma Luhta, yläkuvan kuusamolaiset koskikara! Hannu Hautala.
Pitkälle oli valmisteltu myös läänien ympäristönsuojelutoimistoja, jotka olisivat olennaisesti lisänneet nykyisten ympäristönsuojeluntarkastajien työmahdollisuuksia ja osaltaan purkaneet ruuhkautunutta tilannetta. 347. Mutta kun vaalit olivat ohitse, lakastui vaalimainosten kukkaniitty ja ympäristöystävällisyys pantiin hyllylle odottamaan seuraavia vaaleja. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Vs . Mutta vastapuoli on kunnossa ja nauttii eduskunnan ja valtioneuvoston luottamusta. Samoja asioita käsitellään eri virastoissa. lrtonumero 8.00 mk. Poliitikot ja muut juhlapuhujat jotakin maaherraa tai korkeakoulun rehtoria nyt lukuunottamatta olivat ympäristön asialla. Ympäristöhallinto on hajanainen ja tehoton . Valtioneuvoston tuloja menoarvioesityksessä ne olivat jo sitten huvenneet sadoiksi tuhansiksi . loppuvuosi onkin ollut yhtämittaista pettymysten kirjaamista. Ympäristövuosi on mennyt ja ympäristövalistuksen vuosi on alkanut. Vuotoksen allasta ja Ounasjoen patoamista valmistellaan asukkaiden vastarinnasta huolimatta. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk . Valtiovalta seiskaroi ym päristövuoden Ympäristövuoden tunnus "kansalaiset toimintaan ympanston puolesta" osoittaa vuoden tärkeimmän tavoitteen: ympäristöasiat pyrittiin saamaan koko kansan asiaksi. Vaaliteemaksikin yhteinen elinympäristömme kelpasi kaikille puolueille. ILMOITUSHINNA T 111 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Vuonna 198 1 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Mutta tehokas ympäristöhallinto lienee päättäjille kauhistus niinpä tämäkin hanke romutettiin. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00 , kesäkuukausina 8.30-15. Asukkaat ovat selkeästi ilmaisseet kantansa heitä koskeviin suunnitelmiin eikä edes rahakorvausten lupailu tai uhkailu työpaikkojen menetyksistä tai uhoaminen " yleisestä edusta" ole saanut asukkaita taipumaan. Eri puolilla maata on saatu vapaaehtoisin rauhoituksin aikaan uusia luonnonsuojelualueita; erityisen näyttävä on Mikkelin läänin rauhoitustoiminta. Kesäkuussa julkistettiin suurena uutisena valtioneuvoston periaatepäätös ympäristötutkimuksen määrärahojen kasvattamisesta miljoonaan markkaan. Parhaat tulokset saavutettiinkin kansalaistoiminnan piirissä. Esimerkkinä päällekkäistyöstä ovat ympäristövuoden kaksi erilaista harjujen suojelusuunnitelmaa, joiden toteuttamismahdollisuudet muutettu soralaki vei. lehdistö ja radio ovat välittäneet ympäristötietoutta ja kansalaiset ovat sen omaksuneet. ISSN 0356-0678 Värierottelur: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 81 80 39. Ettei tämäkään olisi turhan tehokasta, pudotettiin järjestöjen valtionapu takaisin 70-luvun lopun tasolle. toimitussihteeri: Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen, Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu. Hajanaisuus tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet asioiden jarruttamiseen ja poliittiseen kähmintään. Yleinen etukin on varsin usein lopulta osoittautunut suppeiden piirien taloudelliseksi hyödyksi, joka saadaan sijoittamalla yhteiskunnan varoja muuten tuottamattomiin hankkeisiin. vsk. lakiehdotukset seisovat. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. luonnonsuojeluyhdistysten jäsenmäärä kasvoi noin kymmenellä tuhannella ja kansalaisten asenteet muuttuivat hyvinkin myönteisiksi. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toim IStoon . Suomen Luonto N:o 8 1980 39 . Vielä kunnallisvaalien aikaan näyttikin, että ympäristö todella olisi koko kansan asia. 30. 90406 262. Tehoton hallinto jättää paljon valtiovallalle kuuluvia asioita luonnonsuojelujärjestöjen hoidettavaksi. Ympäristöasioissa kansalaiset ovat jo johtajiaan tietävämpiä, joten päättäjät sitä valistusta tarvitsevat. Vesihallitus sai määrärahansa täysimääräisinä tuhotakseen Pohjanmaan joet
. . SUOMEN LUONTO 8 1980 Seppo Vuokko: Ennen kataja katkii enne nkuin kuu sylliin . . . . . . . Eikä huimia haaveita aina edes suojelusuunnitelmat hidasta, väitetään sivuilla 356359. . . . . . . . . . . . . . . . . Sivuilla 382384 kerrotaan mistä johtuu turskan runsaus . . . Siitä, kuinka nelinkertainen kontrolli pettää ja järki iättiiä, kertoo mm . . Sivuilla 385386 kerrotaan niistä. Sivuilta 369376 voi tarkistaa miten on todellisuudessa . . . . . Vaihtoehtoista teemaa ympäristövuodelle ehdotetaan sivuilla 353355. 382 hell itä ' 3'i6 Jouni Hongell: Hautaperän tekoallas kenen hyiid yksi' 38'i Jorma Laurila: " Nelinkertainen kontrolli " pettää: Tapio Katsauksia ja uutisia 387 ojiuaa avosoita ympäristövuon na 360 Summ aries of the Main Anicles 399 Pencri Becker: Y mpäristövuoden tempaus Mikkelin lää nissä : Sisäll yslu elle lo Suomen Luonto 1980 400 Suojelualueet kolm in kertaistuivat 366 Lasten Luont o 402 [fil '~: : . SUOMEN LUONTO Hl !iO 3 1) vsk. . 376 mintaan ympäristö n puolesta 3'i3 Pecri Suuronen , Eero Aro ja Ulrika Öscman: lt ,imere n Esko Joucsamo ja Mikko Niskasaari: Eikö turveh ysteria jo turska . Tekoaltaiden tarut ja todellisuus lyövät toisiaan korville, siksipä altaiden vaikutuksia on tutkittu tosimielessä varsin vähän. . . . No kun sikseen sattuu , niin ei yhtikäs mitään . Viime vuosina on Suomen vesiltä pyydetty ennätysmääriä turskaa kalaa joka ei meillä lisäänny . . Turvesoiden laitamilla käy ankara kähinä kun yksi ja toinen haluaa osansa kuvitellusta aarteesta. . . Mitä iloa on ympäristöään varjelevilla kansalaisilla virkamiehistään. . . . Avosoita ei enää periaatteessa ojiteta mut• ta mitäs käytännön miehet periaatteista välittävät. . Pekka Tornio sivuilla 360365. . 348 " Kataja se kasvaa karvaan marjan ilman kukkimata, nämä flikat poikia saavat ilman kosimata " sanotaan kansa nlaulussa . . . Marjukka Kulmanen : Miten meni ympäristövuosi' 349 puttoo 36 1) Saara Finni: Vaihtoehto vuoden teemalle : Virkamiehet to i • Pekka Moilanen : Eläinkunna n siirtolaiset
Mitä saatiin aikaan ja mitä he itse saivat aikaan. Toivottavasti tämä ei ole ilmapallo. "Seisova vesi saatiin liikkeelle'' Projektisihteeri Hannu Penttilä on ollut luonnonsuoje/uliitossa Ympäristövuoden paaorganisaattori. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on ylittänyt 20 000 , lisäksi culevar LuontoLiiton jäsenet, eli liitto on suurempi kuin koskaan . Mikä oli heidän suurin ilonaiheensa. Suhtautuminen muurcuu todeksi vasta kun jaksaa jatkaa työtä. Koonnut: Marjukka Kulmanen Miten meni ym päristövuosi. budjettiasioita eteenpäin. Vaikka toivottiin, ei saavurercu paljonkaan edistystä ympäristöhallinnon alalla . Mitä mieltä ovat kansalaiset Ympäristövuodestaan, mitä poliitikot, mitä virkamiehet. Vauhtiin on saacu erilaisia hankkeita , mutta niillä on pitempi aikaväli kuin yksi vuosi , se ei vielä riitä. Ei riittänyt varoja ympäristövirastojen toteuttamiseen . Useat muutkin järjestöt ovat tehneet hyvää työtä . Esimerkiksi nyt vaikkapa budjetti . Itse pyrin etsimään tyydytystä toiminnastani, toivoin että yhä useammat ihmiset oppisivat ymmartamaan ympäristönsuojelutyön tärkeyttä. ''Olin yhdysmiehenå''' Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalla Rauno Ruuhijärvellä on pitänyt kiirettä, sillä edustamista on riittänyt. Ongelmat ovat edelleen suuret. Odotin ympäristöherärystä. Herätyksen suhteen saariin aikaan enemmän kuin uskalsin odottaa. Y mpäristövuoteen oli satsattava kaikki mahdollinen . Nyt on perustettu 50 uutta paikallisyhdisrysrä . Varsinaisia toimenpiteitä rajoitti sitten valtiovallan , poliic tikkojen ja virkamiesten suhraucuminen. Luonnonsuojeluliitto oli silloin paljon avuttomampi kuin nyt. Minä en paljonkaan ole osalliscunur kansalaistoimintaan , mutta olen ollut yhd ysmiehenä erilaisiin suuntiin. Vielä on ilmassa henkeä , että 349. Roistoja ei ole helppo löytää. Lisäksi culevat sitten monet lupaukset. Jatkossa pitäisi viedä esim. Tämå· haastattelu oli ties monesko kymmenes. Seisova vesi luonnonsuojelutyössä saariin liikkeelle ainakin seuraavaan patoon asti. Mitä jäi saavuttamatta. Eiköhän se ilonaihe ollut UKK: n kansallispuiston perustamispäätös. Naisten-, lastenynnä muiden vuosien tilinpäätökset ovat yleensä jääneet laihoiksi, myötämieliset toimikunnat niiden ainoiksi "saavutuksiksi''. Miten toiminta edelleen kehittyy , se vasta mittaa menestymisen . Paikallisyhdisryksiä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Valtiovallan, poliitikkojen ja virkamiesten vuosi oli toisenlainen: pelkkiä periaatepäätöksiä mutta ei rahaa toimintaan, ei tutkimukseen, ei hallintoon. Teot virallisella puolella ja eduskunnassa ja kuntatatasolla puurcuvat , valitettavaa on että lupaukset sivuutettiin tosipaikan tullen . Järjestömme piti murraucua kansalaisjärjestöksi. Hänen toimistostaan ovat peräisin niin kentå'n ohjeec kuin viescit ulkomaailmaan . Y mpäristövuoden 1980 toteuttivat kansalaisjärjestöt: perustettiin noin 160 paikallistoimikuntaa, järjestettiin tempauksia, valistettiin, tutkittiin. Ulkoisista menestyksistä näkyvin on Koilliskaira. . Annahan kun palautan mieliin vuoden tai kahden takaisen tilanteen .. Kiirettä on ollut , erilaista toimintaa ollut eri ravalla kuin aisuoMEN LUONTO 8/ 80 J<) ,•<k kaisemmin . Puheista ei päästy tekoihin
Mutta nyt on kiire. Monet ovat itse tehneet pieniä asioita: soutuja, visakoivuja , arpoja. Ilonaiheeni oli myös, että asuinalueellani Espoon Tapiolassa asukkaat onnistuivat torjumaan jättiläisjäähallihankkeen, joka uhkasi ainoata luonnonmetsikköämme . Olen vakuuttunut että kansa on ympäristönsuojelun puolella. Pitää paneutua rahankeruuseen nyt 1 350 "Rauhoitin kesäpaikkani metsän" Kirjailija Eeva Kilpi on esiintynyt luonnonsuojelun puolesta kirjoissaan Ja teoissaan. Odotas kun menen katsomaan ilonaihelistaa, meillä on täällä NoM:ssa sellainen seinällä. Hän muistelee LuoncoLiicon talvipä"iviå" Ympäristövuoden kynnykselfå". suurin ilonaihe. Meille tulee sinne kahdeksan hehtaarin luonnonsuojelualue. Parasta on että suuri osa ihmisistä tietää nyt mitä Ympäristövuonna on haluttu . Toimittelin Nuorten Luontoa ja toimin EVY:n eräässä työryhmässä. Ympäristövuosi merkitsi minulle iloista asiaa. Eipä ole ollut montaa ilonaihetta no Koilliskaira tietenkin. Niinpä odotukseni olivat vähäisemmät kuin mitä sitten tuleman piti . Oma työni oli sellaista etten ehtinyt puuttua konkreettisiin tehtäviin vaan aika kului suunnittelussa ja ohjaamisessa . Lappeenrannassa hä"ä"räsi Pertti Siilahti. Odotin lisää tilaa tietenkin, lisää tilaa myös lehdissä. Päätös ei kuitenkaan pitänyt, työn vuoksi oli pakko hankkia uusi ( = vanha) tilalle. Viimeksi osallistuin kaatopaikkatempaukseen Helsingin Vuosaaressa. Mikkelin läänissä on ollut erittäin miellyttävää toimintaa, siellä on rauhoitettu yli 50 hehtaaria maita tänä vuonna. Koijärvi on jäänyt oman onnensa nojaan , järvi kuivuu .. "Kävin kaatopaikalla" Luonto-Liiton ja Energiapoliittisen yhdistyksen aktiivin Auli Kilpeläisen raportteja Y mpäristövuodesta on luettu lehdistä, kuulcu radiosta. "Möin autoni" Natur och Miljö on vireä·, pieni mutta kasvava poppoo, luonnonsuojeluliiton ruotsinkielinen sisar. meillä järjestettiin vesistö• ·. Odottelin pientä paikkakuntakohtaista näpertelyä, mutta Saimaan ja KymensuoMEN LUONTO 8/ 80 J'J . .. Että päätöksentekijät alkaisivat huomata. vsk.. Olin aika maallikko kun rupesin työhön . Suurin henkilökohtainen saavutukseni oli että möin autoni. Ilonaiheeni oli istua SAK:n ympäristöseminaarissa, jossa kentän edustaja vaati ympäristönsuojelun toteuttamiseksi yleislakkoa. Enemmän kuin koskaan. Saavuttamatta jäi sittenkin kaikki isot asiat: harjut , suot, vedet ja ilma ovat edelleen vailla suojaa, kaupallisissa käsissä . .. Paljon puhetta ja vähän tuloksiakin . hmm... Kyllä pelkäsimme kun liimasimme ensimmäisiä tarroja silloin Oulussa. "Valmistelin ympäristöherä tystä'' Luonnonsuojeluliitolla on ollut projektisihteeceitä kentå"ffå" auccamassa yhdistyksiä" Ympä"ristövuoden junailuissa. Ympäristöviesti levitti asiaa ensi vuonna '' Jaatisen henkselit' ' saattaa onmstua paremmm. näistä as101sta voi puhua tarvitsematta tehdä mitään. Toimintaa johtaa Ulrica Cronström. Poliitikkojenkin on ollut pakko sanoa että tehdään jotain. Minulla oli tunne, että tuleekohan tästä mitään. . Mitäkö 1a1 tekemättä. kampanjan rahankeräys ja Pohjanmaalla pidettiin paikallinen seminaari, jonka kaikki esitel;_ möitsijät lahjoittivat palkkionsa vesistö kampanjaan. Tekemättä jäi Luonto-Liiton myrkkykirja , joka olisi ollut niin ajankohtainen. Saatiinkin lisää toimintaa. Etenkin paikallistasolla tulokset olivat näkyviä: luontopolkuja, tapahtumia, hyviä rauhoituspäätöksiä. Kävin katsomassa kevään tuloa Koilliskairaan, puistopaatos oli kyllä suurin ilonaiheeni. Olen anonut kesäpaikkaani rauhoitusta, naapurini on tehnyt samoin. Itse puuhasin kaikenlaista pientä
Meidän on kuunneltava tavallisten ihmisten toiveita. Odotin asenteiden muutoksia ja siinä suhteessa ei ole tarvinnut pettyä. Suurin ilonaiheeni oli Hattuvaara. "Olen auttanut kavereita" Ville Komsi on siroucumacroman ympariscöliikkeen eduscaja ;a SUOMEN LUON TO 8/ 80 J•) v,k muun muassa tuore kaupunginvalcuuceccu Vaihcoehroisen Helsingin liscalca. perimmäisiä kysymyksiä enemmän kuin ennen. laakson vesistöjärjestelyt takasivat että tapahtui muutakin. Kansaneduscaja Pertti Salolainen on sen puheenjohcaja. Jaa , ja pluspuolelle voisi vielä liittää valmisteilla olevan öljyntorjunta-aluksen. lisää rahaa. Ihmiset huomasivat että kas vaan, tässähän on kysy mys meidän jokapäiväisestä elinympäristöstämme. Vallitsevia kehityssuuntia ei ole vielä muutettu . Kansainvälinen yhteistyö kehittyi , uusia puistopäätöksiä syntyi , soranottolaki on parhaillaan käsiteltävänä , kunnille on m yönnetty avustuksia ulkoilureittien perustamiseen , asukkaille annettu enemmän mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun, vesien suojeluinvestoinnit ovat vilkastuneet, säännöstelyn vaikutuksien selvitystyö on käynnistynyt , ongelmajätelaki on eduskunnassa ja ympäristötutkimukseen toivottavasti saadaan lisää rahaa. Ympäristöjärjestöt ovat olleet aktiivisia mutta mukana on ollut m yös valtioneuvosto samojen tavoitteiden puolesta . Mielestäni ympäristöasiaa on saatu paljon eteenpäin, siitä on tullut jokaisen kansalaisen asia. Paikallisja piiritason työskentely kaipaisi tukea , vapaaehtoinen luonnonsuojeluväki on ollut lujilla. Läänien toimistoista on eduskunnassa keskusteltu , samoin alkuvalmisteluja on tehty laiksi kunnan ympäristönsuojelutoimista. Oma osuuteni oli olla perustamassa toimikuntia ja auttamassa alkuun. En usko että ''ympäristövuosi '' on suoraan vaikuttanut tähän. On rakennettu yhteyksiä ja yhteisymmärrystä ja harjoitettu väkivallatonta kapinaa. Edelleen toteutumatta jäivät luonnonsuojelulain kokonaisuudistus , valtion tuki suojelualueiden perustamiselle, rakennuslain kokonaisuudistus, vesilain osittaisuudistus . Tietous lisääntyi ympäristöasioissa, julkinen keskustelu oli yllättävän runsasta ja monipuolista. Jos siitä luovuttaisiin , se olisi ykkösasiani. "Ajoin maisemointipykå'lää soranottolakiin '' Valcioneuvosrossa ympäristöasioista vastaa minisceri Johannes Koikkalainen. Ilonaiheeni oli soranottolaki , siihen saatiin yksi hyvä kohta: maisemointi on välttämätön. Mutta odotin konkreettisempia asioita, arvelin ilmansuojelulain ja luonno nsuojelulakiuu35 l. Asenteiden muutos on heijastu nut myöskin eduskuntaan. Emme ole onnistuneet mutta joitakin tavoitteita olemme saavuttaneet. Se on ilmassa. Odotan vielä ilonaihettani: ratkaisua Saimaan säännöstelyssä. On ehkä ajateltu ns. Y mpäristöherätyspäivien järjestelyissä olin mukana , joskin kunnia kuuluu Lappeenrannan yhdistykselle . Meidän alueellamme sattui paljon kadunmiestä koskettavaa: Lappeenrannan jätevyöry, ilman saasteet , vesistösuunnitelmar. Kuntatason ympäristönsuojelu on yhtä heikoissa kantimissa kuin kymmenen vuotta sitten. On ollut keskustelua mutta on ollut myös toimenpiteitä . Olen auttanut kavereita. Toteutumattomia hankkeita ovat ympäristöministeriö , lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen vahvistaminen , kunnallisen ympäristönsuojelun kehittäminen. Taistelu tai suuri uudelleenajattelu on vasta alkamassa , toivottavasti. "Vedin eduskunnan luontoryhmää" Eduskuncaan peruscecciin Y mpa"riscövuoden kynnykse/la" Iuonroryhma"
5. Asenteiden tasolla ilmeisesti saatiin eniten aikaan. Itse en halua sanoa saaneeni mitään aikaan. 10.1 980 , Kunnallisvaalit 2022.10.1980, Espoo , Ympäristönsuojelu ja kehitysap u 2-9 . 1980, Kiljava , SAK :n teemakuukauden avaus ja valtakunnallinen seminaari 1920. 1980 Energiaviikko 7.11 . Hå"nen alueellaan sijaitsee mm. 1980 H allituksen esitys eduskunnalle soralaiksi 3.9 . 3 .1980, Helsinki, Tiede ja luonnonsuojelu -teemaseminaari 15 .3. 10 . Pluspuolelle lasken sen , että Koilliskairalle on luotu edellytykset. 1980 Ympäristöviestit kautta koko Suomen 26-29.6.1980 , Jyvåskyfa, Ympäristövuoden päätapahtuma ja neuvottelukunnan kannanotto uudistuvien luon nonva roje n käytöstä 1-3. 12.1980 , Helsinki, Valtioneuvoston Y mpäristövuoden 80 valtakunnallinen sem inaari Y mpäristövuoden 80 tapahtumia eduskunnassa ja valtioneuvostossa 19. Kuten sanottua, parasta oli Koilliskairan perustamispaatos. Koilliskaira) 12 .6 .1 980 Valtioneuvoston periaatepäätös ympä ristötutkimuksen kehittämisedellytysten parantamiseksi (jäi toteu tumatta vuoden 1981 budj et tiesi tyksessä) 27.6 . Olen niin paatunut etten ole kokenut iloa. Petyin soralain viivästymisestä. Tavallinen ihminen tietää ympäristönsuojelusta ja välittää asioista entistä enemmän. Kaikki on saatu suurella työllä. 1980 Periaatepäätös Urho Kekkosen kansallispuiston perustam isesta Koonnut: Hannu Penttifa SUOM EN LUONTO 8/ 80 l9. Saavuttamatta jäi siis hallinto. "Paatunut ei osaa iloita" Hå·meen faå"nin ympåristönsuojelutarkastaja on Erkki Kellomäki. Odotin, että ympäristöhallinto edes lää ninhallitusten osalta saataisiin edes jonkinlaiseen järjestykseen . 1.1 980, Joensuu, Alkuperä isen luonnon suojeluseminaari Ja neuvottelukunnan kannanotto 5 3. 1980, Helsinki, Neuvottelukunnan kannanotto energiapolitiikasta 15 . distuksen tulevan hoidettua. 5 .-28.6. 1980 Jokamiespä ivä 14 .9. 1979, Håmeenlinna, Suomen luonnonsuojelulii ton liittokokous: Ympäristövuoden 80 tunnus, tavoite ja toimintasu unnitelma Kevät 1979 Aloite muille kansalaisjärjestöille 25.11.1979 , Espoo, Y mpäristövuoden 80 avaus ja kansalaisjärjestöjen neu vottelukunn an perustaminen (liki 170 järjestöä) Tammi-helmikuu 1980 Kunrakohtaisten paikallistoimikuntien perustaminen (160 paikkakunnalla) 19-20. 1980 Evankelis-luterilaisten seurakuntien Luonrosunnuntai 1314.9 . Koijärvi teki sen, että tiedetään lintujärviä olevan Suomessa ja että niitä pitää suojella. Luonnonsuojelualueista puuttuvat konkreettiset teot, näin niitä ei vielä saada aikaiseksi. 1980, Helsinki, Ydinvoiman vastainen mielenosoitus (5000 osallistujaa) 22-23.3.1980, Turku , Välittömän elinympäristön suojeluseminaari ja neuvottelukunnan kannanotto 11 18. No, olen minä järjestänyt koulutustilaisuuksia luonnonsuojelussa ja jätehuollossa . Tuoreus on mennyt. 1979 Eduskunnan ympäristöja luontoryhmän perustava kokous joulukuu 1979 Budjetissa 210 000 markan tuki Y mpäristövuod elle helmikuu 1980 Merkittävästi lisääntyneet ed uskunta-aloitteet ympä ristönsuojelun edistä miseksi (mm . Eduskunnan ympäristöja luontoryhmä on saanut asennemuutosta aikaan. 1980, Helsinki, W orld Conservation Strategyn julkistaminen 1415 . Ympäristönsuojeluhallinnon kehitystä ei ol-e tapahtunut. Olen myös toiminut WWF: n kohdevaliokunnassa. Koijå"rvi. Teemme nykyään aloitteita puoluekantaan katsomatta . 8. D 352 Y mpäristövuoden 80 valtakunnallisia tapahtumia 19. vsk. Olen siellä nyt kolme kesää kolunnut. 11 . 11.1 978, Helsinki Suomen luo nno nsuojelu lii ton liittokokous: päätös Y mpäristövuodesta 80 25.3. 1980, Anjalankoski, Maatil atalous ja ympäristö (Nuoret Tuottajat) 14.9. 1980 Pyörällä töihin teemaviikko Touko-kesäkuu 1980 Visakoivukampanja (liki 35 000 istutettua visakoivua) 5.6.1980 Maailman Ympäristöpäivä ja Suomen luo nnonsuojeluliiton Ympäristöpalkintojen jako (Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Ajankohtainen Kakkonen) 31. 8 .1980, Suomussalmi, U udistuvat luon nonvarat -teemaseminaari 910
Se tuntui aina ja kaikkialla: pihaa siivotessa, peltoa muokatessa, kevättä kuunnellessa . Sain luvan ja apuakin puhdistukseen. Naapurin kuivurin luona leveä, matala oja oli täynnä tyhjiä apulantasäkkejä, kaatuneita aidanseipäitä ja paksua mutaliejua. Tulin maalle 6 , 5. o". Muistin , että samaa sivutietä kulkeva naapuri oli jo syksyllä asiaa valittanut. Kunnes en enää kestänyt , vaan menin kysymään, saanko puhdistaa m ökistäni noin 30 m:n päässä olevaa ojaa. Saara Finni Vaihtoehto vuoden teemalle: Virkamiehet toimintaan ympäristön puolesta Kun maailman ympäristöpäivänä, 5. Kaiken pinnalla kiilteli sateenkaaren väreissä öljy. Ei ollut haihtunut, vaan leijui nyt jo pistävänä mökkini pihalla ja pelloilla . Aamutuulen m yötä alkoi ölj ynlemu tuntua. Öljyä oli joka ikisessä lätäkössä ja lammikossa , joissa vielä oli tulvavettä 20-40 senttiä . Koko viikon elin hajupilvessä. Oli tyyni, rauhallinen kevätilta , kesän toiveikas lupaus ; rastas lauloi , lehtokurppa lensi häitään. Ja miten tätä toimintaa voisi helpottaa. Tässä valitettavan tavallinen tarina siitä, miten käy kun kansalainen pitkään harkittuaan, olosuhteiden pakottamana lopulta alkaa toimia oman ympäristönsä puolesta. Kehoitus on aivan oikea, vain osoite on väärä. "' C " C .; ..J Q, ----------------------------------------== =---__Jt SUOME LUONTO 8/80 l'I v,k 353. Olin luullut sen kevääksi haihtuvan , unohtanut. luin lehdestä ympanstovuotemme tunnuksen "Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta", hymyilin vinosti. 6
Minusta tällainen suhtautuminen kuntatasolla on kerrassaan kelvotonta , ettei asioita oteta edes hoidettavaksi. . Emme me tietenkään asiaa vähättele , kiiruhti palopäällikkö vakuuttamaan . että mitä sille vors tehdä . 6: ' 'Tutkitun vesinäy tteen hiilivetypitoisuus IR-spektrofotomecrisesci mää ritettynä on 830 m g / kg" , mikä tarkoittaa , että " näytteessä oli runsaasti ölj yä' ' . Vesipiirin mukaan se on ainoa laboratorio, joka pystyy yksityisiä öljynäytteitä tutkimaan . 5. on kyse jätevesien päästämisestä ja kaivon p ilaantumisesta . Se on sekä haittojen että ihmisten vähättelyä . Ö lj yistä pintavettä en nytkään ottanut , vaan sekoitin ensin lätäköt ja koukkasin sitten lapiolla vettä astiaan, m yös pohjamutaa joukkoon . Ja sitä varten han vi ranomaiset ovat , että ne asukkaita auttavat , palve levat ja neuvovat. Me . Varmuudeksi otin mukaani uudet näytteet ja lähdin soittamaan palopäällikkö Nykäselle: Minkälaiseen tulokseen tulitte siitä vedestä ' Ei me kyllä siitä terveystarkastaja oli mukana eikä havaittu mitään . Ocaniemestä tuli vastaus 5. Ei me kyllä nähty siinä mitää n . Näytteet vein Otaniemeen , Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen poltto, ja voiteluainelaboratorioon tutkittaviksi. Hän soitti Janakkalaan ja niin sain lähteä haistattamaan purkkeja kunnan palopäällikkö Mauno N ykiisellc. .. .. En minäkään mielelläni tuollaisen hajun vieressä kesää ni viettäisi. Autoon ei kuulemma mahtunut. Mittani oli täysi; kävin ottamassa nelj ää n purkkiin näytteet tien alapuolisista lätäköistä. Siit ne viel kasseliit nuora puita ja sannoit , joc jos si ihe ois ölj yy mänt ni joha puuckii oisiit kuolleet . Mutta jos ojassa o n ölj yä , niin kyllä vesipiiri katsoo, että se on kunnallinen asia . En usko , kaivo on ylempänä . Ja katsoitte kaikki paikat ' Kyllä me kaikki katseltiin ne nurkat siinä eikä, tota . Miksi Janakkalan kunnan terveyscarkascaja ja palopäällikkö eivät yhdeksän päivää aikaisemmin havainneet tai nähneet mitää n , vaikka tuolloin ölj yä oli huom attavasti enemmän ' O nko Janakkala päättänyt perustaa ongelmajätelaitoksen ja alkaa jo totuttaa asukkaita ongelmiin . Sitä mukaa kuin lätäköt kuivuivat , m yös haju väheni . Tällainen asenne pi täisi ki tkeä virkamiehistä . Palopäällikköpä ei ollutkaan niin varma hajusta kuin läänintason virkamies : Voihan siinä öljykin tuoksahtaa , onko siitä kaivolle haittaa. Sain luvan soittaa keski viikkona , jolloin asia olisi selvä . Näytteiden kanssa ajoin aamuautolla tunnin matkan Hämeenlinnaan , löysin lääninhallituksesta pelastustarkascajan Ja haistatin hänellä näytteet. Soitin läänin ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Kellomiicllc, joka neuvoi ottamaan yhteyttä palopäällikköön , cerveyscarkascajaan ja tarvittaessa poliisiin. H yi olkoon , selvälle öljylle ne haisevat. Käynnin jälkeen tynnyrit ja muovipussit korjattiin , ojaa syvennettiin , virtausta parannettiin . Vain sitkeä mesiangervo alkoi kuin uhmalla työ ntää cupsujaan kymmenien ölj ylätäköiden väliin . Myös kuivurin vieressä olevat kuuset alkoivat yhä enemmän karistaa neulasiaan , oksa toisensa jälkeen tyhj eni . Jos se on sinne jo syksyllä menn yt , niin ei sille enää mitään voi tehdä, se on jo painunut maaperää n, totesi läsnäollut nuorempi palomies. T uloksia odotellessa alkoi kesän ensimmäinen kuuma viikko. .. . MENE ITSE PERÄSSÄ Onneksi olin emännän selostuksen perusteella osannut ounastella , että ehkä he eivät ottaneet edes näytteitä. lankesi lämmin sade , joka painoi hajut pitkin maata , alkoi elämä vaikuttaa öljytynn yrissä uimiselta. N yt olin ottanu t näytteet vain om an p eltoni puolelta, kahdesta laicimmaisesta lätäköstä. Lää nin tasolla asia kuuluu läänin pelastustarkastajalle ja viime kädessä Helsingin vesipiirille . Selvähän on , että jos ölj yauto kaatuisi ja 10 000 litraa ölj yä valuisi T urengi n keskustan ojaan , niin varmasti siellä synt yisi kova to uhu . Maaperään mitä lie painunut , siitä todistavat puut. Jälki kyllä tuli siistiä, mutta häiriötekij ä, haju ei hävinnyt . Kyllä me lähdemme sinne heti tarkastamaan . . Puut puhkesivat lehteen , vaan eipä puhjenneet kaksi tien alapuolella olevaa koivua. Tapaus on mielestäni hyvin tyy pillinen , pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ja tällaisia tapauksia tulee jatkossakin olem aan mikäli kuntataso n ym päristönsuojelua ei järjestetä nykyistä paremmin . Pääsenkö samalla autolla , kysyin , koska halusin palavasti olla ölj ypaikanpäällä toteam assa, mitä näkyy, miltä haisee ja mistä näy tteet otetaan . Naapurin emäntä tuli tienviereen: Tääl käi cerveystarkascaja ja jokkuu toine mies. En ollut kerinnyt . Eivätkä ole lehdessä vieläkään . Kun puolentoista tunnin kuluttua lähtevällä linja-autolla pää sin palaamaan , pyyhälsi palopäällikön punainen paloauto jo vas354 taan . PANE VIRKAMIEHET ASIALLE . Mutta kunnan viranomaisten kuuluu joka tapauksessa ottaa näyte ja tutkituttaa se . ei m e . otamme tietysti oman as1antunt1jamme mukaan . Kun illalla 18. Mutta jos on m enn yt muutamia kymmeniä litroja edellisenä vuo.nna, n ii n siihen saatesuoMEN LUONTO 8/ 80 l'/ ,sk,. YMPÄRISTÖLAUT AKUNTIA TARVITAAN Onko täm ä Janakkalan tapaus aivan ainutlaatuinen , Hämeen läänin ympäristönsuojelucarkascaja Erkki Kellom äki . Helle imi itseensä vettä ja ölj yä. N e penkoit kauva aikaa tuol nuora paikkoi ja sannoit , joc tää o höi puolestaa selvä , hyö ei tähä enempää puutu , joc on niitä maalimas tärkiäm piikii asioi . Voiko Helsingin ves1p11n tehdä asiassa mitää n ' Vesi piiri puuttuu 1som p11n tapauksiin ; jos esim . Odotin keskiviikkoa. Ympäristö nsuojelu jos mikä on asia , jossa on ihmiseen elinehdoista ja vi ih tyvyydestä kysy mys . ..
AINA JOTAKIN VOI TEHDÄ Pyysin Janakkalan kunnan vesilautakunnalta kirjallista selvitystä asiaan. Mutta niin kauan kuin ympäristönsuojelumme on sellaisten lakien varassa , ettei se oikeastaan kenellekään kuulu, saattaa vastaavassa tapauksessa olla viisasta menetellä lakimiehen ohjeen mukaan: kutsua ensimmäiseksi paikalle poliisi, jolloin öljytyt maat voivat hoitua kaatopaikalle paljon liukkaampaan tahtiin. Nyt SUOMEN LUONTO xtxo ~9 . Vähättelyyn ei kuitenkaan ole aihetta , sillä litra öljyä pilaa miljoona litraa vettä eli antaa sille pahan maun . Eli tämä vanha systeemi, että jokainen lautakunta hoitaa ympäristönsuojelua, ei kerta kaikkiaan pelaa . v~k . Ympäristönsuojelun Jaf)estämistä kunnan tasolla on pohdittu s1säas1ammm1steriån toimikunnassa . ;' l /fl/ 355 g " ;; 0. D I . Nyt sitä ei käytännössä hoida juuri kukaan. Terveystarkastaja taas on oikeassa siinä, ettei siitä ole aiheutunut terveydellistä haittaa, kun kenenkään kaivo ei ole likaantunuc. Jos saata1s11n ympäristönsuojelulautakunta ja sille valtionapua, voitaisiin saada myös ympäristöasiamies , joka lähtisi aina katsomaan tapauksen ja veisi asiaa eteenpäin. Vasta kun paikkakuntalainen kirjoitti eduskunnan oikeusasiamiehelle , niin johan tuli kiire ottaa se sieltä pois. Nykyisellään suuri yleisö joutuu puuhaamaan paljon enemmän kuin kunnan virkamiehet. Sillä totta kai se , joka tämän esimerkin kaltaisen siivottomuuden on aiheuttanut, pitäisi saada laittamaan paikat kuntoon. "' C " -~ " -' g_ t. Vesipiiri ilmoitti , että sitä on niin vähän, että kyllä se sieltä huuhtoutuu. Eikä tämä olisi mitään byrokratian luomista vaan vähimmäispalvelutason takaamista asukkaille; että he saisivat suoraan ja paikan päällä pätevän avun , neuvot ja palvelun. Välimietintö sisältää ympäristönsuojel ulautakunnan, johon yhdisteltäisiin terveyslautakunnan valvonraosasto ja vesilautakunta ja jolle lisäksi annettaisiin esim. Ihmettelin mm. puuttuuko kunnan viranomaisilta vastuu vai onko kunra niin köyhä , ettei sileä liikene varaa edes näin pienen ympäristöselvityksen tekemiseen. Vastaavanlainen esimerkki oli Utsjoella , minne viime talvena kaatui rekka-autollinen kananrehua. taan todella suhtautua noin , että jos tätä ruvetaan kovasti penkomaan, niin tästä voi tulla jopa kunnalle kustannuksia ja kauheasti vaivaa ym. alkuperäisluonnonsuojelu ja monet muut sellaiset tehtävät , mitä mikään lautakunta ei nykyisellään hoida . ei tavallinen ihminen tiedä kehen ottaisi yhteyttä ja kaikki voivat vielä vetäytyä vastuusta aivan kuin asia ei kenellekkään kuuluisikaan. Tavoitteena pitäisi olla , että joka kunnassa ympäristönsuojeluasiat keskitettäisiin yhdelle lautakunnalle ja saataisiin pätevä virkamies asioita hoitamaan. Eihän sen lautakunnan tarvitsisi itse käydä niitä ojia puhdistamassa, vaan se hoitaisi asian ja perisi sitten kustannukset vahingon aiheuttajalta
ha kokonaistavoite on 6,8 milj . Eivätkä suojelusuunnitelmat haaveita haalista. Oleellinen kysymys on, mitä tapahtuu soidensuojeluohjelmissa olevien 183 000 yksityisen suohehtaarin omistajien ja yksityisten turvetuottajien välillä. tavat, osin tuotantoon Ja osin suojeluun varattavat sekä kokonaan turvetuotannon ulkopuolelle jätettävät suojelusuot. Laajan aineiston pohjalta laadittiin koko maan kattava ratkaisuehdotus seutukaavaliitoittain. Turpeen ja vesivoiman tuotanto näyttää kuitenkin edistyvän tavalla joka uhkaa raunioittaa luonnonsuojelun saavutukset. Ministeriö ilmoitti kesäkuun puolivälissä Simon kunnalle, että suot voidaan luovuttaa. Esko Joutsamo ja Mikko Niskasaari Eikö turvehysteria jo hellitä. Suot jaettiin kolmeen ryhmään: turvetuotantoon varat. Suoluontomme monipuolisuutta, soista riippuvaisten eliölajien koko perimäaineksen tulevaisuutta sekä soiden moninaiskäyttömahdollisuuksia suojeluohjelmien täydellinenkään toteuttaminen ei sensijaan takaa. MAATALOUSMINISTERIÖ SEKOILEE SIMOSSA .. Turveteollisuuden käyttöön on jo varattu noin 150 000 hehtaaria , mutta tutkimuksia on tehty huomattavasti suuremmilla alueilla . Metsähallitus , valtion maiden haltija , luovuttaa penaatteessa turvetuotantoon vain siihen tarkoitukseen varattuja soita. Vasta tämän jälkeen kävi ilmi , että ministeriö oli heinäkuun alussa lähettänyt metsähallitukselle tiedoksi EYR: n ratkaisuehdotuksen ja kehottanut sitä ottamaan jaottelun huomioon. Paljon jää sen varaan, miten taloudellinen hyödyntäminen vast' edes järjestetään siis kuinka paljon jää luonnontilaista suoalaa, joka ei ole varsinaisesti luonnonsuojelualuetta. ha sekä raivattu pelloksi tai upotettu tekoaltaisiin ,8 milj. Villi , kaikkialle rönsyilevä turpeen saalistus on luonnonsuojelun kannalta pahin mahdollinen tilanne. . Energiapolitiikan viralliset tavoitteet, energian säästö sekä kotimaisen energian käytön ja tuotannon edistäminen ovat sinänsä oikeita ja hyviä. Ehdotuksessa suot kuuluvat turvetuotannon ulkopuolelle jääviin alueisiin . . Kun turvetuotanto aloitti 1970luvun puolivälissä jyrkän nousunsa, otti työryhmä ensimmäiseksi tehtäväkseen ratkaista soiden suojelun ja turvetuotannon ristiriitoJa. Myöskään valtion viranomaisten toiminta ei ole aukotonta. Saako koskisota rinnalleen turvesodan. Valtioneuvoston asettama vuosi tavoite on 20 milj. Maamme hieman yli kymmenestä miljoonasta suohehtaarista on metsäojitettu 5,2 milj. Tällä perusteella metsähallitus käynnisti heinäkuun lopulla neuvottelut kunnan kanssa. Soita on rauhoitettu O, 2 miljoonaa hehtaaria ja valtioneuvoston vahvistamaan soiden suojelun perusohjelma 1:een ja lausuntokierroksella olevaan II:een soita sisältyy yhteensä 0,5 milj. Tässä tullaankin keskeiseen ongelmavyyhteen. ha. m , vuosikymmenen loppuun mennessä. Kirje oli jaettu suunnitteluosastolle , jonne se oli myös jäänyt , joSUOMEN LUONTO 8/ 80 3'1. YKSITYISMAIDEN osalta ratkaisuehdotus toimii kuitenkin vain suosituksen luontaisena ohjeena eri viranomaisille hankittaessa alueita suojeluun tai turvetuotantoon. Viime vuonna polttoturvetta tuotti kolme suurta yritystä: Valtton Polttoainekeskus (V APO) (4 356 milj . Lisäksi on 5060 pienem pää, pääasiassa yksityistä turpeen tuottajaa . TYÖRYHMÄ SOVITTELEE Kauppaja teollisuusministeriö asetti vuonna 1974 energiaja ympäristöviranomaisten yhteistyöryhmän (EYR), jonka tehtäväksi tuli käsitellä sellaisia huomattavia erillisprojekteja, joilla on valtakunnallista tai periaatteellista merkitystä energiahuollon tai ympäristönsuojelun kannalta . Lisäksi on Lapissa nimetty viisi suoaluetta, jotka varataan suojeluun sillä ehdolla , että ne voidaan tulevaisuudessa ottaa turvetuotantoon , mikäli pakottavaa tarvetta ilmenee. Soidensuojeluohjelmiin sisältyvä ala on pitkälle tingitty vähimmäistavoite , jonka toteuttaminen takaisi edes suoluontomme pääpiirteiden säilymisen . m >), Turveruukki Oy (0,6 milj . m , vuosikymmenen puoliväliin ja 2 5-30 milj. Turpeen saalistus on ryöstäytymässä käsistä etenkin yksityisillä mailla. vsk. Metsähallituksen tiedossa ei vielä tuolloin ollut EYR:n Lappia koskeva ehdotus ja se puolsi soiden luovuttamista. Työryhmä on käsitellyt useita tuhansia soita . Valtion Polttoainekeskus sekä kauppaja teollisuusministeriön energiaosasto ovat puolestaan saaneet vuosisadan idean: Lappiin perustetaan laaja kemiallinen turveteollisuus. Yksityisiä yrityksiä se ei mitenkään sido. . Tarvittava suoala nousee tällä vuosikymmenellä noin 150 000 hehtaariin. Työryhmän työhön osallistuneet eri ministeriöt, metsähallitus ja V APO ovat hyväksyneet ratkaisuehdotuksen , joten siitä tulee lähtökohta päätettäessä yksittäisten soiden käytöstä. Simon kunta pyysi viime keväänä maaja metsätalousministeriöltä oikeutta nostaa turvetta viideltä valtion suoalueelta , yhteensä 1 900 hehtaarilta. ha. m 3) ja omaan käyttöönsä Kymi Oy
Tutkimuksen rahoitti KTM: n energiaosasto. Soista 10 kuuluu EYR:n ehdotuksen mukaan kokonaan ja neljä toistaiseksi curvetuotannon ulkopuolelle jääviin soihin. JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ LAPISSA Vielä merkillisempiä puuhailee kauppaja teollisuusministeriö. ten Simon kunnan kanssa neuvotteluja käyvä kiinteistötoimisto ei siitä tiennyt. Tutkittujen soiden pinta-ala on noin kymmenes Lapin koko suoalasta . Tältä pohjalta tutkimuksen tekijä , valtiongeologi Eino Lappalainen arvioi (Lapin Kansa 17. ' ' Kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist sensijaan piti tapausta vakavana: ''Luulen että asia täytyy ottaa esille valtioneuvostossa' ' . Kuukauden aikana lähti maatalousministeriöstä siis kaksi täysin päinvastaista ohjetta. Nykyiseltä suoalalta V APO pystyy tuottamaan lähitulevaisuudessa vain puolet Kemin kaupungin ja teollisuuden tarvitsemasta turpeesta. Geologisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden luettelemasta 42, heidän mielestään teolliseen tuotantoon sopivasta suosta ainakin 14 kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan , monet kaikkein arvokkaimpiin kohteisiin. Ne ovat Enontekiön Markkina-aapa, Inarin Sammuttijänkä ja Lemmenjoen kansallispuiston laajennukseen kuuluva Alakarinvuoma, Kittilän Sokostovuoma, Pahkavuoma , Kalkkarovuoma, Silmäsvuoma, Haisuvuoma ja Halinkovuoma, Muonion Lorcinvuoma, Pelkosenniemen Sakkala-aapa, Sudenvaaranaapa, Kairanaapa ja Kilpiaapa, Rovaniemen maalaiskunnan Kätkävuoma, Sodankylän Viiankiaapa ja Kotiaapa. 10. Kajaanin Joutensuota ojitti Ahlström Oy soidensuojelun perusohjelman hyväksymisen jälkeen. Pientä lisäväriä törmäilyyn antaa VAPO:n suopula Simassa. ,sk . Valtioneuvostonkaan vahvistamat ohjelmat eivät niitä vielä suojele. Kenties siksi, että Simon Turve Oy:stä omistaa kolmanneksen VAPO:n toimitusjohtajan Kosti Rannan poika , diplomi-insinööri Pekka Ranta. Soiden suojelulla on kiire, etenkin yksityismailla. Soiden luovuttaminen kunnan ja yksityisten omistamalle yhtiölle ei VAPO:n johtoa kuitenkaan huolestuta. Kuvaavaa on, että niitä soita jotka EYR:ssä on sovittu turveteollisuuden käyttöön, ei "teolliseen turvetuotantoon soveltuvien" soiden listalta löydy kuin yksi, Rovaniemen maalaiskunnan Ternuvuoma . "Suot eivät kuulu soidensuojelun perusohjelmaan. 1980) että teolliseen jyrsmturvetuotantoon soveltuvia alueita Lapissa olisi noin viidennes Ja p1entuotantoon sop1v1a noin puolet suoalasta. Selvityksessä käydään läpi 226 suota, joista tutkijoiden mielestä teolliseen turvetuotantoon sopii 42 ja pien tuotantoon 107 suota. 357. Ministeriön alainen geologinen tutkimuslaitos julkaisi syksyllä yhdessä Lapin seutukaavaliiton kanssa tutkimuksen Lapin turvevaro!Sta . Maaja metsätalousministeri Taisto Tå'hkå'maan mielestä asia ei kuitenkaan ole mitenkään merkityksellinen. Toisaalta on yhdentekevää nostaako turvetta kuntien vai valtion omistama yhtiö . Ohjelmien päällekkäisyydet pois laskien teolliseen tuotantoon tarjotaan ainakin 17 suota, jotka on sovittu tuotannon ulkopuolelle . SUOMEN LUONTO 8/ 80 J<J. EYR:ssä turvetuotantoon sovitusta viidestätoista suoalueesta vain seitsemän mahtui yleensä koko tutkimuksen piiriin, osittain tuotantoon varatuista ei yksikään
Rovaniemi , jos se turvetta käyttää, tulee toimeen parilla suolla . "Soiden käyt. Professori Korpelan mielestä inventointi ei luo turhia to1ve1ca: ''Suunnittelijoiden käsissä on ratkaista mihin mikäkin suo käytetään . Muutakin oli muistunuc mieleen : "Luulen , että mahdollisia suun nitelmia on lähinnä KTM : n energiaeikä niinkään teollisuusosastolla. 1980) tutkimuksesta riemascuneen artikkelin otsikolla " Lapissa hyvät polctoturvesuot '' . Rannan mukaan '' Kemi-Tornion talousalueen polttoturpeen tarpeen tyydyttää muutama Simon ja Ranuan suo. Ellei olisi täydellistä kokonaiskuvaa voitaisiin ajatella, että turvetuotantoon on niin vähän alueita, ettei minkäänlaiseen suojeluun ole varaa . Heillä puolestaan on käytettävissään kaikki selvitykset , suot jotka on varattu suojeluun jäävät tuotannon ulkopuolelle.'' Esimerkiksi Lapin Kansa julkaisi (17. Kemij ärvelle riittää yksi." Tämä ei kuulosta pahalta, mutta suunnitelmat eivät siihen pysähdykään. '' Energiaosaston ylijohtaja, VAPO:n johtokunnan puheenjohtaja Erkki Vaara tunnusti vain , että mahdollisuus pidetään mielessä, tarkempia suunnitelmia ei ole. Sen sopivuus turvetuotantoon on kiistetty jo pohjoisesta sijainnista johtuvan roucimisen tähden. Lapin turvetutkimus olikin siteen jo paljon tutump1. Me kuitenkin lähdemme inventoimaan eri ravalla. Suojelcakoon siellä missä sitä on vähemmän. Tämä näkyy m yös tutkimusta valvomaan asetetun ryhmän kokoonpanosta . Mutta jos, ja kun kehitetään huomattavaa turpeeseen perustuvaa kemiallista ceollisuucta , tarvitaan Lapissa kymmeniä tuhansia hehtaareja soita. Lappalainen nimesi mahdolliseksi kemiallisen teollisuuden alueeksi, minkäpä muun kuin Kolarin, Kittilän , Pelkosenniemen seudut. ,-k. Teollinen turvetuocanto on siis mahdotonta soilla, joita teolliseen turvetuotantoon sopiviksi mainostetaan' Olemmeko tekemisissä pahanmaineisen nollatuckimuksen kanssa. Tutkimukset ovat hänen mielestään vain tutkimuksia: " Turvemääriä on tietysti selviceccävä , on tiedettävä missä sitä on ja miten paljon. ' ' ENERGIA OSASTOLLA ylitarkastaja Percti Hå'rme myönsi kiinnostuksen kemialliseen turvetuotantoon , joskaan ei ollut aivan yhtä innokas kuin VAPO:n toimitusjohcaj a. Siten m yös luonnonsuojelun edut vaativat tämänlaatuisia selvityksiä.'' Vastaavanlaisia selvityksiä on valmisteilla kaikkialla maassa ja tulokset kootaan kunnittain tai seutukaavaliitoictain . Riippumatta siitä mihin jokin tontti on varattu, sen maaperä tutkitaan jotta saataisiin kokonaiskuva . Enontekiön , Inarin , Muonion , Kittilän ja yleensä pohjoisen kunnissa ei koskaan tule nousemaan turveteollisuucta. '' Kolari-Kitcilä-Pelkosenniemi -tasolla on erittäin suuret turvevarat. Ellei turvetta ole , ei synn y ceollisuuttakaan . Olen täysin varma, että Lappiin syntyy suun kemiallinen turveceollisuus. " Uskoisin , että kemiallista turveceollisuucca syntyy . Yön yli nukkuminen auttaa joskus: "ei koskaan" sai nyt muodon "onhan se tietysti mahdollista, voi olla, että sellaista suunnitellaan '' . Kaikki suot joiden turpeen paksu us ylittää kaksi metriä tarvitaan turvetuotantoon , ehdottomasti, eikä sitä mikään voi estää.' ' Tämän selkeän kannanoton kuultuam me tiedustelimme uudelleen valciongeologi Lappalaiselta Lapin turveteollisuuden mahdollisuuksista. Pelkosenniemen suot puolestaan kuten esimerkiksi Sakkala-aapa, ovat ainutlaatuisia luonnonmuodostumia , eikä niihin missään tapauksessa pitäisi koskea." Lappalainen ei uskonut Lapin turveteollisuuden mahdollisuuksiin. ''PERUSKARTOITUSTA'' EYR:n ehdotukset hyväksyneen kauppaja teollisuusministeriön alaisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja professori Kauko Korpela sel itti tutkimusta tarpeella kartoittaa suovarac. "KA IKKI TURVETEOLLISUUDELLE'' Selityksen antoi VAPO:n toimitusjohtaja Kosti Ranta. "Sammuttijängälcä ei voida koskaan nostaa turvetta sehän on sitäpaitsi palsasuo. cöönhän selvityksessä ei ole otettu kantaa". Lapin turvetuckimuksen teollisuudelle osoittamien suojelusoiden kansainvälinen arvo ei toimitusjohcaja Rantaa picele : ''Ei pidä ruveta suojelemaan kansainvälisesti silloin kun turvetta on yli kaksi metriä. V APO ei ole voinut tehdä normaalia vara usea näille alueille , koska polttoturpeen käyttäjiä ei siellä juuri ole. 10 . Professori Korpelan mielestä · kyseessä on peruskartoicus: ''Tehtävä on aivan sama kuin maaperätuckimuksessa. Geologinen tutkimuslaitos ei ole ehdottanut soille mitään toimenpiteitä eikä se m yöskään päätä mitään'' , vakuutti puolestaan tekijä, valtiongeologi Eino Lappalainen. Valciongeologi vahvisti tämän. 358 Tutkimuksessa nimetään teolliseen turvetuotantoon sopivaksi mm . "Turvetta ei voida nostaa ei kä siellä ole käyttäjiä . Hän arveli, että EYR:n Lappia koskeva esitys on "todennäköisesti" käsitelty YAPO:n johdossa. Sen käyttöön tarvi~aan Keski-Lapin arvokkaat turvesuoc. Mukana ovat kauppaja ceollisuusminisceriön , VAPO:n ja Turveruukki Oy:n eduscajac, mutta ei yhtään luonnonsuojelun asiantuntijaa. Suojelusuunnitelmia ei niissäkään aiota ottaa huomioon , mutta "saattaa olla, että jos jokin suo on selvästi suojeluun sovittu se tutkitaan pintapuolisemmin .'' "EI KOSKAAN TURVETEOLLISUUTT A' ' ''Tutkimus ei ole suunnitelma eikä ehdotus soiden käytöstä. Lapin turvetuckimuksella onkin varsin käytännölliset tavoitteet: turvetuocanto. Tähänastiset arviot perustuvat pinta-aloihin, voihan olla , että todelliset määrät ovat paljon vähäisemp iä.' ' Suomen vuotui nen ölj yntuonti SUO MEN LUONTO 8 / HO .\'J . Pyrimme etsimään sopivan ja riittävän suuruisen alueen , 10 000-20 000 hehtaaria ja tutkimaan teollisuuden mahdollisuuksia . yksi kansainvälisesti kaikkein arvokkaimmista suojelusoiscamme, Inarin Sammuttijänkä
Keinot ohjata yksityistä turpeennostoa ovat vain valitettavan vähäiset. Ylijohtaja Vaara arveli soita riittävän vielä sekä suojeluun että taloudelliseen käyttöön vaikka tuotanto nostettaisiin 40-50 miljoonaan kuutioon vuodessa. Ensi vaiheessa olisi KTM: n alaiselle kehitysaluerahastolle annettava ohjeet tukea ainoastaan niitä turveyrityksiä, jotka hankkivat raaka-aineensa EYR:ssä turvetuotantoon varatuilta soilta . Kaavailut eivät kuitenkaan ole vain kaavailuja, eivät varsinkaan jos teollisuutta kaavaillaan suoieSUOMEN LUONTO 8/ 80 J</ . V APO on saanut ohjeet keskittyä turveteollisuuteen varatuille soille." VAPO:a ohjeet eivät estä ainakaan haaveilemasta. ''Oleellista on, että soiden käyttö tapahtuu mielekkäästi eikä joka puolella repien. Turveteollisuus tosin ilmoittaa turpeen kasvavan · vuosittain jopa 40 miljoonaa m>, mutta polttoturpeeksi kelpaavan turveaineksen syntyminen kestää tuhansia vuosia. En tiedä onko EYR:n paperi sovitteluesitys jos EYR: n ·i tys on ristiriidassa valtioneuvos. VAPO:n toimitusjohtajan lausunto on varsin paljastava. ''Olen sitä mieltä, että jos ministeriö sidotaan tiettyihin sopimuksiin, niin niistä on pidettävä kiinni." Toinen asiaan keskeisesti vaikuttava ministeri, maatalousministeri T:i.isto Tähkämaa ei puolestaan ollut kovinkaan vakuuttunut EYR:n merkityksestä. päätösten kanssa , noudatamme jälkimmäistä.'' KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN tiedämme että ainoa mikä on varmaa, on soidensuojelun kiire. Kuten sekä maaja metsätalousministeriön että VAPO:n ja geologisen tutkimuslaitoksen toiminta kertoo, sekään ei ole varmaa. Keväällä eduskuntaan annettu soralaki teki alkuperäisessä muodossaan myös turpeennoston luvan varaiseksi . Ellei sitä eduskunnassa myöhemmässä vaiheessa korjata , ei turpeennoston leviämistä sieltä täältä rääppimiseksi voida estää. Mitä pidemmälle soidensuojeluohjelmiin sisältyvien yksityisten soiden lunastaminen tai rauhoittaminen maanomistajan omasta hakemuksesta siirtyy, sitä kovempi on hinta ja sitä pahempi turpeennostopaine. On epävarmaa tapahtuuko polttoturpeeksi kelpaavan' aineksen muodostumista nykyään enää ollenkaan . Vahvistettu !-ohjelma on lainvoimainen ja me luonnollisesti noudatamme sitä . D 359. Muutoinhan saman ministeriön yksi osa voi tuhota toisen aikaansaannokset. vsk. EYR:n esitystä en tunne, mutta jokainen ymmärtää ettei sillä ole samaa lainvoimaa. EYR:n esitysten pitä1s1 ohjata kaikkea soiden taloudellista hyödyntämistä , itsestään selvää pitäisi olla suositusten pitävyys valtion maiden osalta. Kymmenenneksen korvaaminen turveteollisuuden tuotteilla edellyttäisi 12 miljoonaa turvekuutiota vuodessa huomattavasti enemmän kuin koko nykyinen tuotanto. "Valtioneuvosto on vahvistanut soidensuojelun perusohjelma I ja II-osa on lausunnolla. Vai tioneuvoston käsittelyssä laki tältä osin vesitettiin . Sekin ankka olisi ammuttava a101ssa, ennenkuin tehdään korvaamattomia vahinkoja. EYR:n esitykset ovat suosituksia ja on jokaisen ministeriön asia miten se niihin suhtautuu. Pahin tilanne on yksityisillä mailla. ''V APO ei ole voinut tehdä normaalia varausta " Kolarin, Kittilän , Pelkosenniemen soille joten tavoitteita viedään eteenpäin muilla keinoin . Ministeri Sundqvist kuitenkin vakuutti , että hänen osaltaan EYR:n suositukset pitävät. VAPO:lla on vanha haave laajasta kemiallisesta turveteollisuudesta , jonka tuotteita myydään ympäri Keski-Euroopaa. on noin 12 miljoonaa tonnia. Me emme tee suojelusoille mitään: kysykää Lapin seutukaavaliitolta tai maaja metsätalousministeriöltä mitä ne tekevät . lusoille. Tosin kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist suhtautui VAPO:n toimitusjohtajan suunnitelmiin melkoisella varauksella: "Oijoi, oijoi, en minä nyt noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekisi. Käsittääkseni ainoat konkreettiset suunnitelmat ovat Kemiralla Oulussa, muut ovat vain kaavailuJa. Jos tutkimuksia tehdään ja suunnitelmia laaditaan EYR:ssä turvetuotannon ulkopuolelle sovituille soille , niin tuloksenahan on laajan valtakunnallisen sovitteluesityksen hajoaminen. Heti alkuunsa olisi lopetettava turpeen vienti ulkomaille, sillä vienti ei korvaa ulkomaisen polttoaineen tuontia, joka oli alunperin koko turpeen käyttöönoton tarkoitus. Siinä menee curvapohatta Kuriainen. Pitemmän päälle on asetettava kyseenalaiseksi koko turpeen polttaminen , sehän on käytännössä uusiutumaton luonnonvara
Tämä merkitsee suurta hukkainvestointia ja soiden luonnontilan pilaamista ilman vastaavaa hyötyä". Monien ojituskuvioiden reunoja on hivutettu satoja metrejä ojituskelvottomille alueille. Tällaisia ojituksia arvosteli myös professori Kullervo Kuusela parin vuoden takaisessa Uudessa Suomessa: "Seurauksena on, että kuusinumeroinen luku hehtaareja ojitettua suota palautuu luonnontilaan lähinnä Oulun ja lapin läänissä. Kysymys on periaatteesta ja totuudellisuudesta" , Eurola sanoi. Myös metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastaja Heikki Ravela , joka saatiin paikalle vasta lukuisten kirjallisten pyyntöjen jälkeen, myönsi virheellisyydet: ' 'Ojituspapereissa on sellaisia virheitä, joita niissä ei saisi olla. vsk.. Suotyypit on määritetty tietoisesti väärin , mm. limingassa ja lumijoella paljastui lähinnä sattumalta Tapion ojitusasiakirjoissa räikeitä virheitä ja väärennöksiä. Alue, jolta virheet löytyivät , on kuitenkin pieni koko ojitushankkeeseen verrattuna. Esimerkiksi karuja rahkarämeitä ja yli 10 hehtaarin paikoin ylitsepääsemätön rimpineva on väärennetty ojituskelpoiseksi. Ojituskelpoiseksi väärennettyjä avosoita ja rahkarämeitä sekä paisuteltuja rämereunuksia löytyi yhteensä 30-40 hehtaaria Tornion noin 100 hehtaarin suomailta. OJITUSPAPEREIDEN VIRHEET paljastuivat, kun maanviljelijä Pekka Tornio , joka vastustaa omien maidensa ojittamista, otti yhJeyttä aikaisemmin neljä vuotta Oulun metsänparannusp1mssä työskennelleeseen metsänhoitaja Reima Vataseen. Suunnitelmassa oli myös kaikki puustoltaan kehityskelvottomat kuviot laitettu kehityskelpoiseksi ja kaikki metsähallituksen ohjeiden vaatimat metsänhoitotoimet oli jätetty merkitsemättä . "Metsähallituksen kanta on se , SUOMEN LUONTO 8180 J9. Mutta ne paljastuivat sattumalta ja ovat varsin räikeitä . Metsänparannuksen valvonta kuuluu metsähallitukselle, ja se on tietoinen lumijoen-limingan laitromuuksista. Pieniä nevajuotteja on vaikea säästää , mutta muutaman hehtaarin alueet voidaan jo erottaa, etenkin kun maanomistaja ei halua niitä ojitettavan. Ojirusvesiä aiotaan johtaa Liminganlahteen valtavien lentohiekkaisten maiden läpi, joilta liikkeelle lähtevä hienojakoinen aines liettäisi piloille Lumijoen ja tämän maailman mitassa arvokkaan kosteikon. Koska kysymyksessä on lainoituskohde , niin pimittämällä todellisia kustannuksia saatiin ojitusasiakirjat näyttämään metsähallituksen ohjeiden ja metsänparannuslain mukaisilta. Leikkimielisesti voisi sanoa, että määrittäjä on niin likinäköinen , ettei tunne suotyyppejä. Metsänkasvatukseen sopimattomia soita ojitetaan maassamme yleisesti. Virasto seisoo kuitenkin tumput suorina, eikä aiokaan tarkastaa koko ojitushanketta, joka on maamme suurimpia. Nyt ilmi tullut on vain jäävuoren huippu. Noin 2 100 hehtaarin ojitushankkeessa on mukana yli 80 tilaa. "Avosuot ovat kauneusvirheitä. Vatanen tutki 360 ojitusasiakirjat ja havaitsi maastotarkastuksessa niissä lukuisia olennaisia virheitä ja suoranaisia väärennöksiä. Näin saadaan ojituskelpoista suota enemmän kuin sitä todellisuudessa on ''. Koko ojitusaluetta on kuitenkin mahdotonta tarkastaa , kun meitä on täällä vain viisi ihmistä' ' .· Todetut virheet ovat todella vain pieni osa 2 100 hehtaarin ojitusalueesta. Miten laajat alat koko ojitushankkeesta todella ovat metsäojituskelvottomia1 Ylijohtaja Kalle Kauttu metsähallituksesta ilmoitti , ettei koko ojitushanketta aiota tutkia. Jorma Laurila ''Nelinkertainen kontrolli'' pettää: Tapio ojittaa avosoita • ympär1stövuonna Keskusmetsälautakunta Tapio mainostaa ojituskohteidensa taloudellisen mielekkyyden ja laillisuuden kontrollia nelinkertaiseksi. Käytännössä seula osoittautuu kovin suurisilmäiseksi. Virhe toistuu systemaattisesti siten , että rämeosuuksia on suurennettu ja laskuojat vedetty suoraan nevojen läpi. Tapion Oulun metsänparannuspiirin ojitussuunnitelma hyväksyttiin metsähallituksessa keväällä 1980 ja ojitukset ovat olleet vauhdissa kesästä alkaen. Etsimättä tulee mieleen, että onko tämä vain jäävuoren huippu. laaja rimpineva on merkitty ruohoiseksi rämeeksi . Mitä metsähallitus pelkää. Ojitusalue rajoittuu soidensuojelun perusohjelman kansallisesti arvokkaaseen Revon nevaan, jonka vesitaloutta se saattaa muuttaa. Kuitenkin voi nähdä , että määrittäjä tuntee ne . Suotyyppien virheellisyydet vahvisti Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen apulaisprofessori Seppo Eurola: "Suotyyppejä on selvästi määritetty väärin. Ne on joko yhdistettävä ojituskelpoiseen kuvioon tai jätettävä ojittamatta
Alakuvassa tyypillinen "hivutus" : rämeen reuna on jäänyt kauas taakse. koivua . Silloin kun ojicuskiihko on kova , lait ja ohjeet eivät pidättele. Ojituspapereissa yläkuvan yli 10 ha miltei ylitsepääsemätön rimpineva on väärennel!y ojicuskelpoiseksi sararämeeksi puustoa pitäisi löytyä 20 kuutiota hehtaarilta, josta 60 pros. Ojicuspapereissa maini11ua 20 puukuutiota hehtaaria kohden ei ojituskepeistä syntyne. vsk. 36 1. mäntyä ja 40 pros. SUOMEN LUONTO 8180 39
Kun 1970-luvun alussa neuvoteltiin Maailman Pankin lainaa vuonna 197 3 alkaneelle metsänparannusprojektille, niin käytettävissään olleiden aineistojen ja maastossa asiaan perehtymisen perusteella Pankin tutkijat päätyivät käsitykseen , ettei lainavaroja voida käyttää metsäojituksen rahoittamiseen Oulun läänin etelärajan pohjoispuolella parannusten heikon tuoton vuoksi. Projektia toteutettaessa ehdolla ei kuitenkaan ollut tarkoitettua merkitystä , sillä käytettäessä lainavaroja Etelä-Suomessa vapautui kotimaisia varoja ojitusten lisäämiseen Pohjois-Suomessa. 362 Voidaan vain arvailla, miten laajaa metsänkasvatuskelvottomien soiden ojitus todella on. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nevaalamme olisi tällä tavoin pienentynyt jopa 200 000 hehtaarilla. AVOSOITA ja muita metsäkasvatukseen kel. Luottamus metsänparannuspiirejä kohtaan oikeutetusti heikkenee tällaisten tapausten takia . Ojitmhankkeita suunnittelevat ja johtavat metsäteknikot. Myöskään koko sinä aikana kun hän siellä työskenteli, ei käyty maastossa tarkastamassa ojituskohteiden laillisuutta. "Puun kasvattaminen ei ole niin pitkäaikainen tapahtuma , etteivätkö sitä koskevat katteettomat lupaukset kaatuisi korttitalona esittäjiensä päälle " . vottomia soita OJitetaan maassamme jatkuvasti. "MUTAINEN LAPSI" Professori Kullervo Kuusela arvosteli voimakkaasti metsänkasvatukseen kelvottomien soiden ojittamista kirjoituksessaan "Metsäojitus mutainen lapsi" parin vuoden takaisessa Uudessa Suomessa (US 1. Kontrolli on todellisuudessa vähintäin nelinkertainen: 1. suunnittelija karsii erikoisSUO MEN LUO TO HIHO 3'J. 1978). Sitä vaikeuttaa vielä maan hidas kohoaminen merestä ja sen kallistuminen vasten vesien kulkusuuntaa. Tämä merkitsee suurta hukkainvestointia ja soiden luonnontilan pilaamista ilman vastaavaa hyötyä''. Kerrotun tärkein syy on Kuuselan mukaan kehitysalueja puoluepoliittinen. Metsänparannustöiden taloudellisuusvaatimusta on niinikään tinkimättä noudatettava ojituskohteita valittaessa, jolloin aukeat ja rahkaiset suot jäävät metsänparannushankkeiden ulkopuolelle . Kaikki mahdollinen ojitetaan tyyliin "ojitus on metsänparannuksen perustoimenpide''. Valtion tuloja menoarvion metsänparannusvaroista puolet on suoraa tukea, toinen puolikas halpakorkoista lainaa. Vastuu on yhtä lailla metsähallituksen, jolle ojitushankkeiden tarkastaminen ja hyväksyminen kuuluvat. .. Näiltä osiltaan metsänparannuksen taloudellinen tuotto on paljon heikompi kuin mitä on odotettu ja mikä on asetettu vähimmäistavoitteeksi.'' Kuusela tähdensi, että Juun Pohjanmaan epäedullissa haihduntaoloissa ja tasaisilla mailla soiden metsittäminen on vaikeaa. Tarkastaja Ravelan syyskuisen käynnin jälkeen on kuitenkin muualla samalla ojitusalueella ojitettu ainakin yksi yli 10 hehtaarin täysin puuton avosuo. '' Samanaikaisissa taloudellista edullisuutta selvittävissä tutkimuksissa todettiin, että ojitusten taloudellinen tuotto pieneni voimakkaasti siirryttäessä PohjoisSuomeen ja siellä laihoille soille. Metsänhoitaja Reima Vatasen mukaan Oulun metsänparannuspiirissä avosoiden ojitukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 10. vsk.. . Vaikka luonnonsuojelu unohdettaisiinkin, ei veromarkkojen haaskaamisen tuottamattomien maiden ojittamiseen pitäisi olla yhdentekevää. Kuuselan mukaan virheitä on tehty ennen muuta Oulun läänissä: '' Alkuperäinen metsäojitus ei ole johtanut haluttuun tulokseen laajoilla alueilla . " Tapion osastopäällikkö , metsänhoitaja Kalevi Raitasuo puolusteli Tapion ojitushankkeiden kouollia Suomen Luonnon keskustelupalstalla vuonna 1976 (SL 6 /76): ''Metsänparannuslain mukaan ei taloudellisesti kannattamatonta hanketta saa edes suunnitella, puhumattakaan sen tukemisesta. Vai maksavatko. Lumijoen ja Limingan virheet eivät ole "työn luonteesta johtuvaa epätarkkuutta" , jolla niitä on puolusteltu, vaan ne rikkovat selvästi metsänparannuslakia ja metsäh.1.llituksen avosoiden ojituskieltoa. Metsäteknikoille syntyy eräänlainen suorituspakko, kun kyvykkyyttä mitataan ojituskilometreillä. "Seurauksena on , että kuusinumeroinen luku hehtaareja ojitettua suota palautuu luonnontilaan lähinnä Oulun ja Lapin läänissä. Syöpymisriski voidaan monissa tapauksissa välttää ojalinjojen tarkoin harkitulla asettelulla. Lainasopimus tehtiin ottamalla huomioon tämä ehto. Laittomiin tai vähintäin suurpiirteisiin ojituksiin kannustaa myös metsänparantajien sisäinen normisto . Ojien väli on ollut liian pitkä ja ojituksia on tehty aivan liian huonoissa kasvuoloissa. Metsähallituksen keväällä 1979 hyväksymä ohje kieltää ehdottomasti metsitystä vaativien avosoiden ojituksen . että havaitut virheet korjataan''. ' ' Metsänparannuksen ohjaamiseen vaikuttaneet poliittiset päättäjät eivät rohjenneet riskeerata kannatustaan Pohjois-Suomessa rajoittamalla valtion varoilla tuettua ojitusta huonon työllisyyden ja heikon tulonmuodostuksen alueella." Kuusela vaatii kirjoituksessaan nykytilanteen pikaista selvittämistä ja ojitusten raJ01ttamista vain todella järkeviin kohteisiin. MYYTTI NELINKERTAISESTA KONTROLLISTA Tapion julkaisemassa kirjasessa ''Yksityismaiden ympäristönsuojelu" todetaan koreasti: "Ennen ojitushankkeen suunnittelun kenttätöiden aloittamista on suoritettava ojituskohteiden harkittu rajaaminen. Voidaanko metsähallituksen kanta tulkita siten, että julkisuuteen tulleet virheet korjataan, mutta muuten avosoita ja rahkarämeitä saa ojittaa niin paljon kuin huvittaa' Ylijohtaja Kauttua eivät tuottamattdmien maiden ojitukset tuntuneet kovin paljon huolestuttavan : " Maanomistajat ovat halukkaita ojittamaan maitaan ja hehän sen viime kädessä maksavat''
SUOT OJITETAAN VAIKKA VÄKISIN Maanviljelijä Pekka Tornio vedettiin ojicushankkeeseen vastoin tahtoaan. "Yksicyismetsälaki vaatii ojicetcujen maiden saattamista kasvukuntoon. Eiväthän Tapion miehet kai sentään tosissaan väitä, että tällainen kitumännikkö humahtaa kasvuunsa, kunhan vain ojat viilletään. Vaikenemalla todellisista kustannuksista ojituspaperit saadaan näyttämään metsänparannuslain mukaisilta. SUOMEN LUONTO H/80 l'I . Pekka Tornio on sitä mieltä, että ennenkuin hänen suonsa saataisiin kasvamaan metsaa, olisi kitulias puusto raivattava kokonaan pois. Maanviljelijän on omalla kustannuksellaan huolehdittava ojien kunnosta ja puuston kasvattamisesta. rahkarämeet, avonevat , letot) hankkeesta , 2. Myös Tapion omat maastotarkascukset näyttävät olevan satunnaisia. Ainakin yksi maanomistaja on väkisin ja vilpillisillä keinoilla vedetty ojitushankkeeseen ja sen kustannuksiin huolimatta hänen yksiselitteisen kielteisestä kannastaan. Pekka Tornio kertoo: "Tapion miehet kävivät vuosien kuluessa jatkuvasti kehu363. maanomistaja, joka joutuu maksamaan saamansa ojicuslainan takaisin, arvioi tietenkin ennen osalliscumispäätöstään to1menp1ceen kannattavuuden , 3. 4. '' Lumijoen-Limingan oinushankkeessa Raicasuon esittämä nelinkertainen kontrolli pettää joka kohdassa: 1. "En haluaisi yhteiskunnan rahoja ma1tten1 ojittamiseen, mutta kun niitä väkisellään työnnetään '' . Ojicusalueen suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa . .sk. 2. " ,:.i:. Tästä Tapion miehet eivät puhu mitään. ' ·~· Metsänparannuslaki vaatii ojituksilta taloudellista mielekkyyttä metsä on saatava kasvamaan. Lisää löytyisi varmasti , jos koko ojicushan ke tarkastettaisiin maastossa , sillä onhan siinä mukana yli 80 tilaa. 3. Laillisuutta ja taloudellista tarkoituksenmukaisuutta e1 ole noudatettu. keskusmetsälautakunnassa tarkastetaan suunnitelman lainmukaisuus ja taloudellisuus ja 4. Kun työ on tehty , luovucuskokouksessa puhutaan pari minuuttia kunnostusvelvollisuudesta ' ' , Tornio sanoo. Ojicussuunnicelma on tosin tarkastettu vain yhden maanomistajan (passiiviosakas) mailla , mutta yksinomaan jo tällöin löytyi ojicuskelvottomia soita 30-40 hehtaaria. Raivaus maksaa hehtaaria kohden noin 2 0003 000 markkaa eli yhteensä Tornion 101 hehtaarin suopalscalla pari-kolmesataatuhatta markkaa. kursseilla saamallaan asiantuntemuksella metsänkasvacuskelvottomat kuviot (esim. Sanovat että saatte ojitetut maanne verovapaiksi, vaikka käytännössä ojittamattomat maat ovat jo verovapaita. Metsänparannuslaki edellyttää, että ojitukset ovat taloudellisesti mielekkäitä (2 §) . ennen hankkeen rahoittamista suunnitelma käydään läpi vielä metsähallituksessa. Vaikka räikeitä virheitä löytyi, metsähallitus ei aio tarkastaa koko aluetta, vaikka sille kuuluu metsänparannuksen valvonta. Tornio alkoi kapinoida, koska ei halunnut ojicuttaa mielestään mecsänkasvatukseen kelvottomia sonaan. Metsähallituksen tarkastaja sääciin paikalle vasta lukuisten kirjalliseen pyyntoJen jälkeen. Hankkeessa on mukana vähintäin kymmeniä hehtaareja ojituskelvotonta suota . Kuvan turreikko, jota on laajalti ojitushankkeessa, ei tuota puuta ellei vanhaa puustoa raivata täydellisesti ojituksen jälkeen se maksaisi pari kolmetuhatta markkaa hehtaarille
Teen vaimoni kanssa seitsemän päivää työtä viikossa. Syynä ei varmastikaan ole asianomaisen tarkastajan haluttomuus tutkia Tornion maita, vaan se ettei hän ole saanut ylemmiltään lupaa lähteä. MIKSI METSÄHALLITUKSEN TARKASTAJA VIIPYI. vsk.. On järjetöntä haaskata yhteiskunnan varoja metsäojien kaivattamiseen, ellei huolehdita sen jälkeen näiden alueiden metsittämisestä. Talvella 1980 metsänhoitaja Veikko Tuovinen lähetti minulle kirjeen, jossa ilmo1tt1, että metsähallitus voi määrätä turhaan käytetyt suunnitelmavarat minulta perittäväksi." ''Ojitustoimituksen toimituskokous pidettiin 10. Samassa tilaisuudessa meille tarjottiin myös rahoitusja ojitussopimusta. ' 'Menkää yli mutta maksa en minään''. Tämän takia allekirjoitimme hyvässä uskossa sopimuksen valitusajan lopussa meille esitetyssä muodossa" , Pekka Tornio muistelee. Kuinka kukaan voi ajatella, että me kykenisimme raivaamaan ojalinjoja 22 000 metriä ja maksamaan 30 000 markan velan. Näin siitä huolimatta , että hän sanoi täysin selvästi antavansa vain ylikulkuluvan , eikä haluavansa millään tavoin osallistua itse ojitushankkeeseen eikä sen kustannuksiin. Maanviljelijä Tornio on lähettänyt korkeimmalle hallinto-oikeusuoMEN LUO TO 8180 39. Allekirjoitin sopimuspaperin ja tein samalla täysin selväksi ettemme aio liittyä hankkeeseen. Metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastaja ei tullut tutkimaan Pekka Tornion maita lukuisista kirjallisista pyynnöistä huolimatta, ennenkuin ilmeisesti eduskunnan oikeusasiamies pani metsähallitukseen vauhtia. " Käsitin että heidän täytyy saada lupa vesien johtamiseen maittemme läpi. Kokouksessa saimme yllättäen tietää , että tilallemme oli suunniteltu noin 24 000 markan ojitushanke. Samassa tilaisuudessa meille kerrottiin, että ellemme allekirjoita työja rahoitussopimusta joudumme maksamaan laskun kerralla työn valmistuttua. Myöhemmin kävi ilmi, että kun Pekka Tornio antoi luvan läpikulkuojien vetämiselle ja allekirjoitti anomuksen, niin hänelle tarjottiinkin allekirjoitettavaksi aivan väärä paperi ojitushankkeeseen liittymispaperi. massa hankkeen edullisuutta, tyrkyttämässä sopimusta ja pyytämässä siihen nimikirjoitusta. MUTTA MITEN KÄVIKÄÄN:> "Olimme mukana alkukokouksessa, jossa oli saapuvilla 4-5 maanomistajaa sekä metsänparannusp11nn toimihenkilöitä . Myös metsänhoit;ija Tuovisen tulkinta vesilaista osoittautui vääräksi . Asia oli meille täydellinen yllätys, koska emme olleet tällaista pyytäneet. Niinikään kävi ilmi, että nimikirjoitusta pyytäneellä metsäteknikko Verneri Rfiisfiselfa oli mukana myös virallinen, vesilain mukainen metsähallituksen painattama läpikulkuojia koskeva lomake. Mielestäni on mieletöntä uhrata yhteiskunnan rahoja asiaan, josta ei ole kenellekään hyötyä. Kun en sitä hyväksynyt metsänparannusp11n po1st1 osan ojalinjoista ja vei asian oji364 tustoimitukseen. Jos todella on niin , kuten Kuusela otaksuu, etteivät "poliittiset päättäjät ole rohjenneet riskeerata kannatustaan PohjoisSuomessa rajoittamalla valtion varoilla tuettua ojitusta", on tämä varmasti keskeinen syy metsähallituksen haluttomuuteen mennä maastoon laajat metsänkasvatuskelvottomien soiden "puoluepoliittiset ojitukset'' ja valtion varojen haaskaus näyttäytyisivät koko tolkuttomuudessaan . Väsyneenä heidän jatkuviin käynteihinsä Pekka Tornio antoi luvan ojitusvesien johtamiseen maidensa läpi . Kirjelmässä todetaan mm.: "Mikä on metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastajan tehtävä , kun hän kirjallisesta pyynnöstä huolimatta virkavelvollisuuksiensa vastaisesti kieltäytyy tarkastamasta metsäojitussuunnitelman taloudellista tarkoituksenmukaisuutta. Jostain syystä se pysyi kuitenkin tiukasti Räisäsen taskussa. Tapion miehet jatkoivat vierailujaan. Tornio oli lähettänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle syyskuussa 1980 kyselyn metsähallituksen virkamiesten virkavelvollisuuksien täyttämisestä . Sopimusta emme luonnollisestikaan allekirjoittaneet.'' ''Lupaa kysymättä metsänparannuspiiri siis laati tilallemme täydellisen ojitussuunnitelman, mikä selvisi minulle vasta tässä kokouksessa. ''Meillä ei ole voimavaroja näin suureen metsänhoidolliseen urakkaan. Vesioikeuden mukaan ojitus olisi voitu suunnitella sitenkin, ettei maanomistajille olisi tuotettu hyötyä vastoin heidän tahtoaan. toukokuuta 1979. Metsähallitus on keskustapuolueen hallinnassa ja juuri kehitysalueilla ja PohjoisSuomessa puolueen kannatus on vahva . Uskoimme siihen , olihan Tuovinen jo virkansa puolesta vastuullinen, emmekä sen vuoksi ymmärtäneet valittaa päätöksestä . Siellä meille tarjottiin rajaja läpivientiojista 7 440 markan laskua. Taas kerran on käynyt niin, että metsähallituksen yksityismetsäosaston virkamiehet täysin tietoisina vallitsevasta ristiriidasta maastossa tehtävien töiden ja laadittujen suunnitelmaasiakirjojen välillä eivät poliittisen painostuksen takia uskalla puuttua törkeimpiinkään lainvastaisuuksiin, vaan toimivat pelkkinä tahdottomina yksityismetsätalouden edistämisjärjestön kumileimasina. Vesioikeus katsoi, ettei maanomistajien suostumus ojien vetämiseen maidensa rajojen kautta velvoita osallistumaan kustannuksiin , kun kerran he olivat siitä kieltäytyneet. Pohjois-Suomen vesioikeus vapautti päätöksellään 7. Mielipiteemme pysyi kuitenkin kielteisenä ' '. Samalla metsänhoitaja Tuovinen sanoi laskun olevan rajaosien osalta vesilain mukaisen. Allekirjoitus tehtiin vain siksi, ettemme halunneet olla esteenä muiden ojitussuunnitelmille " , Pekka Tornio sanoo. marraskuuta 1979 (N:o 72/79111) eräät toiset maanomistajat rajaojien kustannuksista, vaikka he siitä hyötyvätkin toimitusmiesten esittämällä tavalla, koska he olivat kieltäytyneet osallistumasta kustannuksiin . Seudultamme ei ole myöskään saatavissa työvoimaa tällaiseen työhön", Tornio perustelee