Suomen Luonto ','-01,,,_.,. Nro 7-8 1983 Luonnonja ympäristönsuojelun aikakauslehti i ./; ~. :5 Suomi tuhlaa Eurooppa: puut tukehtuvat ilmansaasteisiin Hailuoto ~,.5 ) .....
Kansikuva Auvin~n lSaihal LKA
4200 mk Lisäväri 850 mk netto . Savukaasujen, rikin ja typen oksidien aiheuttama ongelma tunnustetaan siis vasta sitten, kun se aiheuttaa omassa maassa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Mutta potilaan parantaminen voi olla myöhäistä, jos odotetaan riittävän selviä oireita. , sk. Neuvostoliiton orastavasta kiinnostuksesta voisi olla merkkinä happosateita käsittelevä kirjoitus Eesti Looduksessa. ISSN 0356-0678 Värierottelur: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 7-81 83 42 . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Jos Skandinaviassa kuoleekin järviä, se ei ole heidän ongelmansa . Retuperän jätehuolto Uusi jätehuolcolaki edellyttää, että jokainen teollisuusyritys laatii oman jätehuolcosuunnitelmansa. YTV :n suuressa organisaatiossa käsittelee yksi ainoa henkilö jätehuoltosuunnitelmia. Meilläkin on todettu jo ensimmäiset kuolleet järvet, mutta metsätuhojen mahdollisuuksista kiistellään. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkacu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . ILMOJTUSHINNAT mv . Suome Nro 78 1983 42. Metsien sairastuminen eteni rajusti ja Tukholman ympäristökonferenssissa 1982 olikin Saksan liittotasavalta näyttävästi mukana, mutta Englanti yhä vitkuttelee. Helsingin seudulla tällaisia yrityksiä on kymmenisen tuhatta. YTV on kuitenkin kiinnostuneempi jätteiden kuljetuksessa pyörivistä miljoonista kuin yrityskohtaisista jätehuoltosuunnitelmista. Viimeinen varoitus Kun Göteborgissa pidettiin keväällä 1981 happosadekokous, eivät esimerkiksi Englanti, Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliitto olleet lainkaan kiinnostuneita. Eivät kuusi ja mänty ole saksanjalokuusta olennaisesti kestävämpiä . 4-väri 9100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyy nti : Exomark , puh . Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaa kuntien yhteistyövalcuuskunta YTV. 3. Suunnitelmia on saatu vasta noin 800, missä siinäkin on hänelle kymmenen vuoden urakka. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1 . SEV-maat ovat myös pitäneet ensimmäisen kokouksensa, jossa pohdittiin metsien suojelua ilman saasteilta. Kokousta on vauhdittanut se, että DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa ja Puolassa on erittäin pahoja metsä vaurioita. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesri liiton ro1m1sroon. Tilauksia välittävät m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuen m yymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Hän pystyy tarkastamaan kunnolla suunnitelman viikossa . Neuvostoliitto ei edes osallistunut kokoukseen . 3016.00, kesäkuukausina 8.3015 .30. 2/ 1 s 4 100 mk 1/ 1 s 2400 mk i/2sl500mk i/4s 800mk takak . Irconumero 12 mk . Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . 90719 963 , 90-760 937 TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittajat: Jorma Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin , Ulla Kokko, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Rontu , Pirjo Tuusa , Pertti Uotila ja Juha Valste . Mutta jo silloin oli Länsi-Saksassa todettu laajoja havumetsäkuolemia, joiden syyksi todettiin ilmansaasteet ja happamat sateet. Suunnitelmien toteuttamista ja ajantasalla pitoa ei sitten kukaan ehdikään vahtimaan! Yhteiskunnalle olisi edullisempaa ohjata mahdollisimman suuri osa jätteistä raaka-aineeksi tai energiantuotantoon, käsitellä se jo syntypaikalla sekä estää jätteiden tarpeeton tuottaminen
. . ..... . . . vsk.. . . . . . . ... . ....... Juha Markkola: Maantiekö meren yli . Retuperän jätehuolto .. Tapio Lindholm: Luonnon tutkimuksen tukikohdat Jorma Laurila: Puustovauriot etenevät kuin kulo: Keski -Euroopan metsät tukehtumassa ilmansaastei~,n . . . . . . .. Heikki Poroila: Vallan ja voiman vyöhykkeellä: Mitä metsästys tekee ihmiselle. 10. . . .. . . Herra paratkoon, siinähän bylsitään! 4 Jorma Rotko Helsingin Sanomat 7. . Jorma Laurila: Tarkoin vartioidut jätteet .......... Siveettömästä näystä järkyttyneenä tempaisen haulikon poskelle kuin Porno-Ronkainen ja annoin palaa. . . 46 Kirjallisuutta . .. . . . . 36 9 Energiakeskustelu jatkuu : On muitakin vaihtoehtoja kuin säteilevä tulevaisuus ja maailmanlaajuinen smog 42 Huutoja korvesta . . OlliJfirvinen: Hybris . . . . . 44 12 Katsauksia, uutisia . . . 54 19 Tapahtui luo nnonsuojelussa vuonna 1982. . . . . . . 65 " Karvakasassa oli selvästi kaksi mäyrän viirunaamaa näkyvissä. . . Juha Markkola ja Eino Merifå': Hailuodon Syökari 3 Perämeren luontoa rikkaimmillaan 30 3 Maaret Vainio: Hailuodon suojeltavat pikkujärvet 34 Stephen Kellert ja Timo Törmfilfi: Vaakunalintu huo5 kaa hetken helpotuksesta : USA: n uhanalaisille maail 8 man paras suojelulaki . SUOMEN LUONTO 7-8/83 Viimeinen varoitus ... . 58 22 Suomen Luonnon sisällysluettelo 1983 64 26 Summaries of the Main Arcicles . . . Terho Itkonen: Lainmukainen päätös. . . . . . . . . . . . . . . . KHO vahvistaa jätteenkuljetuttamispakon . . Molemmat mäyrät kuolivat siihen paikkaan.'' Huomasin, että alempi pää pysyi paikallaan, mutta ylempi nylkkäsi jotenkin tuttuun tahtiin. . -83 SUOMEN LUONTO 7-8 183 42 . . . . . . . . . . .
Lajitiecoisuutemme kannalta suhde luontoon on kuitenkin · äärimmäisen herkkä. Vyöhykkeellä kaikki on toisin: miesten luja veljeys vallitsee , velvollisuuksien, vastuun ja vaatimusten maailma on kaukana, vastassa on vain Luonto, pohjimmiltaan liittolainen sekin . Myös nykyaikaiset metsästysperiaatteet sisältävät eettisesti velvoittavia määräyksiä. Jokasyksyinen passio Suomen metsissä ja lintuvesillä on käynnissä. Metsästyksessä täytyy olla suomalaiselle miehelle hyvin tärkeitä ja kipeitä kerrostumia . Vaikka miesporukat näennäisesti sivuuttavat naisten olemassaolonkin metsälle lähtiessään , taustalla saattaa voimakkaana vaikuttaa halu ylläpitää harhaa siitä, että naiset edelleen olisivat riippuvaisia miesten metsästyskyvystä. Metsästyksen kiihkeys on tarttuvaa . . Sinne on vain niin paljon helpompi lähteä. Käsittämättömän moni lähtee metsälle muuttumaan luomakunnan Herraksi , jonka törmäilyistä lehdet saavat piristävää aineistoa syksyn harmauteen . KYVYKKYYDEN VYÖHYKE Historiallisessa työnjaossa metsästys on ollut miehen aluetta. Valitettavasti pitkää tasapainoista perinnettä jatkaa vain osa metsästäjistä . Metsällä ei kuitenkaan opita ihmisyhteisön vaikeita taitoja. Låhes aiscillinen naucinnon cunne, minkå" saa piipun ja perå"n koskecuksesca. Pitkään ladattu kiihko purkautuu pe. Silloin ihminen ei enää tunnusta olevansa osa kokonaisuutta . Ainakin aseiden mainostajat olettavat metsästyksen toimivan seksuaalisten pettymysten ja ahdistusten korvikkeena ja parantajana: "Aseko vain. LUOMAKUNNAN HERRUUS Metsästys toteuttaa pienoiskoossa ihmisen vanhaa unelmaa luonnon hallitsemisesta, alistamisesta. Tämäkin harha aiheuttaa naisille lähinnä yksinäisyyttä, ylimääräistä yksinhuoltoa , taloudellisia huolia ja pahimmassa tapauksessa jatkuvaa saaliin siivoamista metsästäjän toipuessa harrastuksensa monista rasituksista . Vaikka helposti hyväksymme ihmisellekin oikeuden metsästää ja kalastaa henkensä pitimiksi , astumme aivan toiseen suuntaan , jos korotamme luonnolliseksi oikeudeksi muiden lajien surmaamisen huvin vuoksi. Elämän kunnioittaminen on useimpien kulttuurien filosofinen perusta. Eränkäynti opettaa nykyihmiselle taitoja , joita ilman esivanhempamme helposti nääntyivät nälkään ja kylmyyteen. Ihminen puolestaan tottuu tyynesti ihailemaan drontin kuvaa ja täytettyä muuttokyyhkyä museossa . nnce1sin menoin . Valitettavasti jo tuon unelman luojilla oli perin rajoittunut ja puutteellinen ekologinen kokonaisnäkemys . Enemmå·n: miehen tahdon såä"celemå voima , joka palvelee hå"nen kykyjåä"n , korostaa hånen valtaansa , kiihotcaa hå·nen naucincoaan. Dersu Uzalan periaatteet eivät kukoista täällä taigan länsireunalla. Riemun cunne aseen ollessa cehokas, kescå·vå·, kevyt ja uskollinen. Tämä kaikki antaa hyvän syyn tutkia metsästyksen mysceereitä syvemmältä . Suomalaiseen eränkäynnin perinteeseen kuuluu taitavien ja usein vaarallisten saaliseläinten kunnioittaminen . Historiallinen kuvio on murtunut täydellisesti , mutta vyöhyke on edelleen miehen hallussa, ctukasti . Ei kuitenkaan muutoksitta. '' (Asemainoksen tekstiä teoksessa Heimonen, Raimo : Pisara verta , WSOY 1979) Seksuaalisten paineiden korvaaminen metsästyksen elämyksillä on vaikea tutkimuskohde, tällaisen kytkennän mahdollisuudenkaan myöntäviä metsästäjiä tuskin löytyy miehisten tabujen takaa. Metsästys myös seuloi ankaran tarkoituksenmukaisesti suvun ja heimon jatkajiksi ne , jotka selvisivät ravinnon hankinnassa culoksekkaimmin . Metsästyksestä on tullut Vyöhyke , jonne arkipäivän stalkerit kiiruhtavat kun ulkopuolella ei suju . Pönkitetäänkö metsästyksessä myös miehen ylivaltaa. Toiset kiihtyvät inhosta käsittämättömän , onneksi edes tiettyyn vuodenaikaan rajatun ilmiön edessä . Näkökulma voisi kuitenkin olla antoisa aikana, jolloin naisliike on kehittymässä miehetkin mukaansa tempaavaksi ihmisten vapautusliikkeeksi. SUO MEN LUONTO i-8 /83 42 vsk. Heikki Poroila Vallan ja voiman vyöhykkeellä: Mitä metsästys tekee ihmiselle. Moni odottaa syksyä todellisena vuodenalkuna . 5. Oireet ainakin ovat kroonisia , ulottuvat metsästävän miehen ympäristöön ja heijastuvat monina ongelmina. Nykytiede todistelee , ettei luomakunnan herruuteen kannata edes yrittää . Kuitenkin sademetsien ryöstöhakkuiden tai valtamereen saastuttamisen rinnalla luontoa vavahduttaa kovin vähän yksittäiseen lajien sukupuuttoon metsästäminen
< :'.l 5 :i: C C :i: Sorsastuksen alku : ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Monelle miehelle metsästyksen alku merkitsee todellista vuoden alkua. 6 SUOMEN LUONTO 7R/ 83 42. ,sk_
Laillistettunakin , metsällä tai sodassa, se synnyttää syviä ristiriitoja. Toisen eliöyksilön elämän riistäminen tai sillä uhkaaminenkin on vallankäytön äärimmäinen muoto. Tätä asemaa ei ainakaan haittaa se, että metsästäjillä on erinomaiset henkilöyhteydet yhteiskuntamme hallintaja väkivaltakoneistoihin . Metsästäjien omissa kertomuksissa tappamiskokemuksen ristiriitaisuus näkyy paljaana. '' (Yleisesikuntaeverstiluutnantti Erkki Kosola, HeSa 21. Metsästäjät valvovat itse itseään kuin puunjalostusteollisuus jätevesiään. Olemme tehokkasti jå'rjestå'ytyneitå' ja tiedotusjå'rjestefmå'mme toimii hyvin. En puolustele, mutta tarvitsen perusteluja. ei kyllå' pitkåå"n juokse .. Ehkä pitäisikin suoraan ihmetellä , onko meillä todella varaa harrastukseen , joka kasvattaa ihmistä tappamiseen , ylläpitää miehen keinotekoista ylivaltaa naiseen ja joka perusasenteissaan tukee ihmisen itsetuhoon viekoittavia virhearviointeja ja riskinottoja. Tappaminen on metsästyksen olennainen osa, välttämätön huipennus, laukeaminen. Moni kokee jotain korvaamatonta ja tärkeää silloin , kun eläimen juoksu katkeaa vihaiseen laukaukseen ja sammuva sydän pumppuaa viimeiset lämpimän veren punaiset pisarat valkoiselle hangelle . Väkivaltaan nojautuva valta ei tule toimeen ilman metsästysharrastusta. Saavutettuja etuja ja oikeuksia puolustetaan ja kyetään puolustamaan tehokkaasti. Valmius tappamiseen siirtyy : Isän on opetettava poikaa , muuten harrastus sammuu . 128 Harrastusmetsästykseen sisältyvä tappaminen tunnonvaivoitta opitaan . Tärkeydestään huolimatta ne tuskin ovat strategisesti tehokkaita painopisteitä. Tappamiseen voi tottua , mutta ainakin kerran on kyettävä perustelemaan itselleen , millä oikeutuksella lopettaa toisen yksilön elämän halusta tehdä niin . hå'n innoissaan selittfa ja osoittaa hengitys höyryten kådelfå"å•n valtaisaa verisuihkua hangella. Kato hei .. Omalla tavallaan metsästäjien linnaketta lujittaa sekin , että kritiikki on Suomessa juuttunut lähinnä eläinsuojeluun. Se ei ole sattumaa. Ihmisen perimään sitoutunut ominaisuus se ei ole , ei myöskään osa kulttuuriomaisuuttamme . Ravaavan elåimen keveys ja sirous on kadonnut ojassa retkotta vasta ruhosta. ' ' Eränkävijä 1981, s. SUOMEN LUONTO 7-8183 42. Metsästäjien omat järjestöt ovatkin saaneet aseman , joka yleisesti mielletään viralliseksi . Vilpittömän innostuneen verenhimon rinnalla pulpahtelee mielen pohjalta syvää hämmennystä ja epäilyä: ' 'Ei må·ne kauaksi .. Tappamisen harrastaminen alentaa kynnystä, joka luontaisesti hillitsee ihmistä asettumasta lajitoveriaan vastaan surmatakseen. låhetaan jåiåkeen .. Onko niin lähellä aika , jolloin oma henki riippui kaadon onnistumisesta. 7. ,sk. S1inå' kohtaa , ;ossa ampuessamme hirvi seisoi nåkyy pitkåt vanat katkenneita karvoja ja veripisaroita hangen på'åilå·. Erå'nkå'ynti on Suomen vapaalle talonpojalle sekå' s1inå' sivussa herrallekin ikimuistoinen oikeus, jota meiltå' mikå'å'n voima e1 ota pois. Sårö syntyy kai kuolleen elåimen puoliavoimesta silmå·stå·, jonka katse on sammunut. Metsästystä arvostetaan valtaja väkivaltakoneistoissa kaikkialla. kato tuossaki ainaki vi1jen metrin sUJhku .. melekone osuma on tullu .. Onnistuneiden laukausten ja saaliin saamisen riemuun sekoittuu epåilys. kato .. 9. kato .. 73 " Olen tyytyvåinen, mutta jotakin ens1nemusta on hiipumassa pois. Mikään metsästyksen teoriassa tai käytännössä ei näytä hievahtavankaan , vaikka kritiikki suomii ulkoa ja sisältä. karvoja ja verta .. , joka askeleelle on veri lentå.nå· .. jooko?'' Eränkävijä 1981 , s. Jollei näin olisi, kalliita ja painavia varusteita ei valmistettaisi , ostettaisi ja kannettaisi pitkin metsiä. KUOLEMANKIERRE " Yhdellåkå.å'n puolueella ei ole varaa ottaa ohjelmaansa erå'nkå'ynnin rajoittamista tai lopettamista . Maaseudun köyhä väki on käynyt metsällä siinä missä tilallisetkin , tarvittaessa salaa ja luvatta. Toisinajattelevien metsästäjien omat kertomukset todistavat , kuinka vaikeata väärinkäytöksiin puuttuminen on sisältäkinpäin . Metsästysoikeus on jokamiehenoikeuksista poiketen sidottu maanomistukseen , mutta todellista luokkajakoa tämä ei ole koskaan synnyttänyt. Korppi ei myöskään noki korpin silmää. Hirviporukkaan pääsemiseksi vaaditaan muutakin kuin rahaa, mutta pienempien eläinten perään pääsee jokainen halukas. Sosiaalisesti metsästäjien joukko on melko ristiriidatonta . Kamerametsästäjä edustaa kuitenkin täysin vierasta ratkaisua perinteiselle metsästäjälle . Osoitan mid kådelfå"nija innoissani haen Topille .. Saalistaminen , ison elåimen tappaminen, vaikuttaa voimakkaasti. Rauhoitusmääräyksistä ja metsästysrajoituksista kun voidaan kiistellä loputtomiin , eikä metsissä liikkuvia sadisteja saada kuriin yleisillä kielloilla vaan lähinnä asennekasvatuksella. Se takaa melkoisen toimintarauhan . Moni asiaa ytimiin asti pohtinut onkin vaihtanut aseen kameraan , minkään muun muuttumatta. 1981) Metsästäjien itsevarmuus voi syntyä vain perustellusta voimantunnosta. Todistaako tappamisen riemun olemassaolo ihmisen luontaisesta aggressiivisuudesta. Liian harvoin kysytään, mitä metsästys tekee ihmi~lle. Vai onko kysymys tapakulttuurista , jonka todelliset motiivit ovat hyvässä kätkössä yhteisön mielen syövereissä. TAPPAMISEN MESI JA KALKKI Elämän arvoitusta lähestytään yhtä usein surmaamisen kuin nöyrän tutkimuksenkin menetelmin . Metsästys ei koskaan kajoa voimakkaiden etuoikeuksiin , mutta ei ole Suomessa myöskään yläluokkaista herrastelua . Tappaminen ei kuitenkaan ole ihmiselle koskaan rutiinikäyttäytymistä
Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen tai puolentoista ajalle osunut peltolintujen perikato seisahduttaa : Ehkei tämä sittenkään ole sattumaa . Maaseudun Tulevaisuudessa Martti Markkula uumoili , että lintukadon saattaisi selittää luonnollinen kantojen aaltoilu, kenties taudit, mutta Suomen maatalouden suhteellisen niukkojen myrkytysmäärien vuoksi eivät myrkyt. uskontunnustus , kuuluu kai näin: Linkolan näkemät suuntaukset voidaan havaita peltolinnuston tutkijoiden aineistoissa ja heidän sormituntumassaan. " Mihin biologisen seurannan tuloksia tarvitaan. sijoitukset biologiseen seurantaan merkitsevät vedonlyöntiä tulevaisuuden puolesta. ....,. Ihmisen ja luonnon systeemi tietenkin elää. Näkijäin visiot kiinnittävät huomion olennaisuuksiin . antiikin kreikkalaisten käsite oikeiden. Siellä missä ennen niittykukat rehottivat , ruis heilimöi ja karja laidunsi , aaltoilee terä(ks)inen vilja salaojitetuilla , yksitotisilla pelloilla . Hybris Suomen Kuvalehdessä Pentti Linkola kertoi kottaraisten syöksykierteestä ja jyrisi maatalouden myrkyttymistä vastaan . Linkolan mailla kanta on vielä ehyt , pohjoisessa jopa kasvamaan päin; ennen pitkää napapiirillä puhutaan raiskiosirkusta Emberiza hortulana. Silti Pentti Linkolan havaitsema peltolintujen katoaminen on tosiasia: pellot autioituvat. -,,, --r~ -..-.-:, --~ .,1, _., -4.. Tarvittavat sijoitukset rajoittuvat usein lähinnä koulutettuun työvoimaan. ., :.,,~, J/11 31,,~-y _. Budjetin laatijalle biologinen seuranta . Näyttäköön tulevaisuus miten synkältä tahansa. lahteluista voidaan ehkä viedä luonnon omaan tiliin . kiteyttää Linkolan väliotsikko. Jopa yksittäisten tutkijoiden sattuman kaupalla kokoamat aineistot paljastavat 1970-luvulta niitä romahduksia , joista nyt vasta puhutaan . Useimmat pystyvät kuvittelemaan kuolemansa . ikään kuin tutkimus ratkaisisi maailman ongelmat. ihmisille sallittujen rajojen ylittämiselle. kuten kaikki ihmistyö , on pannaan julistettu . mutta asioiden ytimen vangitsevat sittenkin tarkemmin Picasson kubistiset muotokuvat ja Dalin surrealistiset maisemat, joita katsellessa voi Linkolan sanoin kysyä: "Näinkö hirvittävää vauhtia tämä todella menee. Osa peltolintujen hei8 .> _.,%.~ .... Kivitasku on Ahvenanmaalla mennyt, pensastaskukin jo ilmeisesti vuosikymmenien aikana eikä vasta Linkolan mainitsemana kuolonkesänä 1983 . -~ _,, .... Ympäristönsuojelussa myrkkyluuranko kaivetaan kärkkäästi esille. Linkolan artikkeleita kuvitettiin Kuvalehdessä peltopyillä ja hakkuuraiskioilla. ja voidaan odottaa suopean kesän 1983 elvyttäneen taantumia. Eikö modernin taiteen vallankumous jo ole osoittanut , miltä ihmiset ja maisemat näyttävät. mutta ei tiedetä riittävästi , mitä luonnossa todella tapahtuu . Miksi käärme onkaan kavalin maan pedoista. ,sk.. sillä kymmenien miljoonien rakennus edellyttää taloudellisia sitoumuksia vain vuodeksi tai kahdeksi. --r~ -4 .... mutta ilman inhonväristyksiä ei kukaan arvele päättävänsä vaellustaan myrkyttyen: vain Sokrates tyhjentää myrkkypi karin tyynesti . mutta käytännön ratkaisuihin tarvitaan täsmällisempiä tietoja . r_., -• .... mutta 30 vuodeksi palkattavasta työntekijästä byrokratian vapauttaa vasta kuolema . Kaupunkilaisjärkeilijä osaa osoittaa syyttävän sormensa maaseutumaiseman yksitoikkoistumisen suuntaan . En usko tutkijoiden kulkevan eturintamassa. Jokainen havainto tuulihaukasta , entisestä peltoaukeiden tyyppilinnusta, säväyttää nykyään nostalgisesti. Luonnon tapahtumista vastauksen antaa luonto. Viimeisen vuosikymmenen alamäki on ollut jyrkkä. Tutkijan credo. Lintuja laskevaa robottia odotellessa voisi ehkä käyttää ihmistä) Tutkijan credo vaikuttaa naiivilta. A hvenanmaan laskentatuloksista luen peltosirkun romahduksen. ... Tunnen Markkulan käsityksiä kohtaan sympatiaa . Pakkastalvet ja Afrikan kuivuudet voivat näkyä lintumäärissä. O/li/ä"rvinen SUOMEN LUONTO i-8/ 83 42. mikäli Suomen luonnossa tapahtuvien muutosten seurantaan suhtauduttaisiin vakavasti . Vielä ennen talvisotaa kottarainen oli verraten niukka Suomenniemen asukas , mutta runsastui 1960-luvulle. Jos sittenkin tehomaatalous : hybris. sillä biologiset asemat ovat ekologiseen seurantatyöhön lähes valmis verkko . Muutokset olisi tiedetty jo aika päiviä . Seurannassa kiinnitetään huomio kasvien ja eläinten levinneisyyden ja lukumäärien muutoksiin . Meneekö elämän rikkaus samaa vauhtia kuin pensastaskukin
apuhenkilökuntaa , joka tekee tutkimuksen rutiiniluontoiset kenttätai laboratoriotyöt. Palmen , "Lintu-Palmen", perusti omilla varoillaan. Nåtö (Societas pro Fauna et Flora Fennica). Tapio Lindholm Luonnon tutkimuksen tukikohdat Biologisilla asemilla luontoa tutkitaan luonnon omassa laboratoriossa. Ulkomailla oli 1800-luvun loppupuolella perustettu monia tutkimusja kenttäasemia luonnon , erityisesti merien ja makean veden tutkimiseen . Maassamme on monenlaisia tutkimuslaitoksia : yliopistojen biologisia asemia, valtion laitosten kenttäasemia ja lintumiesten vaatimattomia lintuasemia . musasemia, joita on mm . Parkano (Metla) 26. Mekrijärvi (JOY) 8. Biologinen asema Suomessa tarlatalouden tutkimuslaitoksella, ja näitä vaatimattomampia lintuasemia , joiden verkosto kattaa koko koittaa jonkin korkeakoulun tai yliopiston alaista, biologiseen tutkimukseen ja opetukseen tarkoimaan. Ahvenjärvi (RKTL) 24. tettua kenttäasemaa. Oulanka (OY) 6. Maaninka (MTTK) 22 . Punkaharju (Metla) 25 . Kevo (TY) 2. Suonenjoki (Metla) 23. 13 18 20 21 ae 22 230 24 7 • Biologiset asemat: 1. Kolari (Metla) 15. A. Hyytiälä (HY) 10. Tehtävät on määritelty mien lisäksi on maasamme valtion usein asetuksella ja niitä tekevät tutkimuslaitosten kenttäja tutkivarta vasten palkatut tutkijat. metsänTutkijoiden lisäksi näillä asemilla tutkimuslaitoksella ja riistaja kaon käytettävissä varsin runsaasti SUOMEN LUONTO 7-8183 42. mushankkeita , joita isäntälaitos Varsinaisten biologisten aseedellyttää. Muddusjärvi (HY) 4. ,sk. Kilpisjärvi (HY) 3. Yliopistojen biologiset asemat tekevät myös tutkimustyötä , mutta se ei välttämättä ole niin suoraan käytäntöä palvelevaa kuin tutkimuslaitosten asemien tutkimus tai seuranta. Kainuu (MTTK) 21. Perämeri (OY) 7. Värriö (HY) 5. Apukka (MTTK) 18. Ruotsinkylä (Metla) 29. Muut tu1kimusasema1: 14. Tämän takia ne soveltuvat erinomaisesti luonnon muuttumisen seurantaan ja vertailuun. Biologisia asemia on eri puolella Suomea ja tutkimusta tehdään samalla paikalla jatkuvasti. Husö (ÅA) 12. Asemilla tuotetaan luonnonsuojelullekin tärkeätä perustietoa luonnon muuttumisesta esimerkiksi ihmisen toimien seurauksena. Muualla maailmassa on tosin yllin kyllin MONINAISET vastaavasti nimettyjä laitoksia, TEHTÄVÄT jotka sijaitsevat keskellä suurta Tutkimuslaitosten asemat on pykaupunkia ja jotka eivät ole korhitetty tutkimukselle ja niissä tehkeakoulun yksiköitä eikä niissä dään suunnitellusti niitä tutkianneta opetusta. Söderskär (RKTL) 30. Yksi esikuvallisimpia näistä oli Napolissa sijait9. NAPOLI ESIMERKKINÄ Suomen ensimmäinen biologinen asema perustettiin viime vuosisadan lopulla, 1889. Valassaarten lintuasema Merenkurkussa . Konnevesi (JY) 9. Tvärminne (HY). Jokioinen (MTTK) 28. Lammi (HY) 11. Meltaus (RKTL) 16. Evo (RKTL) 27. Seili (TY) 13. Kyseessä oli vaatimaton kesälaboratorio , jonka silloinen eläintieteen professori J. Peräpohjola (MTTK) 20 . Pyhäkoski (Metla) 19. Rovaniemi (Metla) 17
Vaikka sotien välisenä aikana tehtiin suunnitelmia uusien Tvärminnen kaltaisten kenttätutkimusasemien perustamiseksi , ei nuoren itsenäisen Suomen mielenkiinto yltänyt niiden perustamiseen. Vuonna 1902 alkoi Hankoniemellä Tvärminnen eläintieteellisen aseman toiminta . Tästä asemasta oli tullut lyhyessä ajassa legenda ja sen perustajasta Anton Dohrnista maailmankuulu tieteellisistä piireissä. Biologia on kasvanut irti pelkästä keräilystä ja yhteiskunta on muuttunut , joten tieteeltäkin vaaditaan enemmän . Biologisilla asemilla voidaan osaltaan antaa tietoa luonnon toiminnan peruslaeista , jotta voitaisiin ennustaa ja selittää kuinka ihmisen toiminta muuttaa ja uhkaa luontoa. Biologisten asemien tehtävät oli nyt ymmärretty uudella tavalla . Tällaisena romanttisena kesäsiircolana monet vanhemman polven biologit vielä muistanevat biologiset asemat. Samalla myös tutkimustyö on tehostunut. Joensuun korkeakoulun Mekrijärven tutkimusasema Ilomantsissa, on alunalkaen rakennettu tutkimustiloiltaan ja välineiltään monipuolisiksi . Muodollisena edellytyksenä on ollut tutkimukseen soveltuvien tilojen rakentaminen. EI ENÄÄ PELKKÄÄ KERÄILYÄ Nykyisin biologinen tutkimus vaatii monipuoliset laboratoriot ja mahdollisuudet selvittäessään luonnontalouden toimintaa. Päinvastoin kuin Tvärminnen eläintieteellinen asema, oli Lammin biologinen asema perustettu biologisten kesäkurssien pitopaikaksi: Sellaisena se on pysynytkin, joskin sen lähes kolmekymmenvuotisen taipaleen aikana toiminta on muuttunut hyvin paljon . Tämän jälkeen yliopiston opetusohjelmaan kuuluvat kesäja kenttäkurssit vakiintuivat asemalle. 10 sen aseman perustamiseen Lammille 1953 . Tämän harrastuksen myötä maamme kasvisto ja eläimistö tunnetaankin paremmin kuin muissa yhtä harvaan asumissa maissa . Tutkimusta tehtiin varsin vähän. Monien muiden tiedemiesten ja -naisten lailla oli nuori Palmen pyhiinvaeltanut Napoliin vuonna 1876 ja saanut siellä innoitteen ja esikuvan , jota hän ryhtyi Suomessa toteuttamaan. Koska Tvärminnen merialue on puhdas, se on tärkeä vertailualue likaantuneelle Itämerel le. seva eläintieteellinen asema (sana biologia on yleistynyt käyttöön vasta tällä vuosisadalla) . Nykyiset , uudet biologiset asemat , kuten esim. Napolin eläintieteellinen asema toimi alusta alkaen Darwinin evoluutioteorian innoittamana. MONEN SORTIN VÄKEÄ Jo pelkästään tutkimusja opetustehtävien vuoksi asemilla työskentelee monia ihmisiä, joiden asema ja tehtävät eroavat suuresti toisistaan . Biologisessa kenttätutkimuksessa vallitsi edelleen suurelta osin isänmaallinen inventointija keräilymentaliteetti . TVÄRMINNEN ASEMAN SYNTY Mutta Palmenin ajatukset keskittyivät suuremman varsinaisen tutkimusaseman perustamiseen . Oli huomattu , että kouluopetuksessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaiden omakohtaisen luonnonharrascuksen herättämiseen . Olihan samoihin aikoihin perustettu luonnonsuojeluyhdistys lisännyt Suomessa tehtävää luonnonsuojelutyötä . Se oli perustettu 1872 ja sitä ylläpidettiin eri maista saaduin yksityisin varom. Myöhemmin Tvärminnen asemasta tuli yliopistollinen , kun Palmen jälkisäädöksessään määräsi sen Helsingin yliopistolle. Tämä erottaa biologiset asemat selvästi tutkimuslaitosten kenttäasemista. Merkittävää on , että asemat eivät palkkaa muuta SUO MEN LUONTO 7-8/ 83 42 ,sk.. Se oli edelleen yksityinen, mutta kuitenkin kiinteästi sidoksissa yliopisron tutkimukseen . Kuitenkin toiminta Lammilla niinkuin muillakin koulucustarkoituksiin perustetuilla asemilla on nykyään monipuolistunut. Ensimmäiset viisitoista vuotta toiminta oli varsin vaatimatonta. PAPPILASTA POHJOISMAIDEN SUURIMMAKSI BIOLOGISEKSI ASEMAKSI Käytännössä tämä johti biologiSuomen vanhimmalla biologisella asemalla Tvärminnessä mtkitaan murtoveden elämää. Uusien biologisten asemien perustaminen tuli ajankohtaiseksi jälleen sodan jälkeen . Entisen pappilan tiloissa toimiva biologinen asema oli majoituskeskus ja siellä oli tilat vain välttämättömimmälle sisätyöskentelylle. Kurssit keskittyivät retkeilyyn
Suurin ja näkyvä ryhmä ovat nuoret biologian opiskelijat, jotka muutamaksi kesäiseksi viikoksi kansoittavat biologiset asemat. . kuin suppean henkilökunnan. Tutkimuslaitoksilla on varsin suuret budjetit tutkijoiden , apuhenkilökunnan ja välineiden hankkimiseen. Niillä kartoitetaan ympäristön tilaa, saastumista, luonnonvarojen riittävyyttä ja kestävyyttä sekä luonnonsuojelukysymyksiä . Biologisilla asemilla rahoitus on niukkaa ja tutkijoiden taloudellinen tulevaisuus epävarma. Eräät pienemmät asemat ovat talvella suljettuja. Asemilla on myös lähiympäristöön suuntautuvaa toimintaan . Muitten tutkijoiden rahoitus tulee erilaisilta säätiöiltä, ja on lisäksi usein niukkaa ja lyhytaikaista. Biologiset asemat on meillä sijoitettu kauas muista korkeakouluyhteisöistä ja kirjastoista ja tieteellisestä keskustelusta, joten tuntuu aika-ajoin kuin työskentelisi avaruusasemalla. Ja kaupunkien korkeakouluissa tutkijat ryöstävät aineistoaan lopullisiksi raporteiksi . Eniten pakerretaan hiljaista sisätyötä: laborointia, laskemista ja kirjoittamista. ''AVARUUSASEMA ALFA' ' KUTSUU .. Tutkimuslaitosten SUOMEN LUONTO 7-H/ 83 42 . Niinpä graduntekijät saavat tehdä tutkimusta osana näitä tutkimushankkeita väitöskirjojaan valmistelevien jatko-opiskelijoiden ja muiden varttuneimpien tutkijoiden kanssa. ,sk. Biologiset asemat soveltuvat erinomaisesti ympäristömme kokemien muutosten seurantaan , sillä eri puolille maatamme sijoittuneina ne tarjoavat kattavan verkoston. Monilla opiskelijoille ei ole lainkaan rahoitusta tutkimuksiinsa. Tvärminnessä, Lammilla ja Turun yliopiston Lapin tutkimusasemalla Utsjoen Kevolla on vilkkaat kansainväliset yhteydet. Biologisilla asemillamme käy ulkomaisia retkikuntia , jotka tutustuvat meikäläiseen ekologiseen tutkimukseen ja luontoon. Talvisin paikalla on yleensä vain muutamia tutkijoita ja asemien niukka henkilökunta. Tiede ei tunne rajoja. Tutkijat saattavat hankkia elantonsa muualta , esim . D 11. Asemilla voi siten kesäaikaan olla varsin monipuolinen biologinen asiantuntijajoukko. Biologisilla asemilla tehtävä työ laajentuu siten kauaksi asemien ulkopuolelle. Ulkomaiset tutkijat viipyvät asemilla stipendiaatteina ja osallistuvat asemilla tehtävään tutkimukseen tai tulevat tekemään omia tutkimuksiaan . Lapin tutkimuslaitos Utsjoen Kevolla tutkii etenkin pohjoisuuden merkitystä kasvien ja eläinten elämälle. Heidän lisäkseen asemilla on varttuneempia opiskelijoita, jotka viipyvät paikalla kesän tai pari ja tekevät akateemiseen loppututkintoon liittyvää erikoistyötä, pro gradua. Kuitenkin parhaimmilla ja tutkimuksessaan aktiivisemmilla asemilla esim . Usein nämä opinnäytteet liittyvät laajempiin tutkimuskokonaisuuksiin . Vaikka tutkimuksen vapaus ja kova kilpailu tuottaa usein niukoillakin resursseilla tuloksia, ei asiantila ole välttämättä oikeudenmukainen. korkeakoulujen assistentteina. Asemilla on usein erinomaiset edellytykset selvittää vaikkapa vesien likaantumista , kalakantojen biologiaa, marjasatoja ja monia muita kysymyksiä . Vilkkain toiminta asemilla on keskittynyt kesään . Silloin pidetään suurin osa kursseista , ja silloin myös suurin osa tutkijoista on paikalla. kenttäasemilla työskentelee runsaasti vakituisesti palkattuja tutkijoita
Tämän lisäksi molemmissa maissa on muualla vähintäin useita satojatuhansia hehtaareja sairasta metsää. Metsien sairastumisen laajuudesta ei kuitenkaan vielä olla täysin selvillä. Aikaisemmin vauriot kuitenkin rajoittuivat enemmän tai vähemmän suppeille alueille. Länsi-Saksassa on vaurioitunut yli puoli miljoonaa hehtaaria ja Puolassa lähes saman verran . SUO MEN LUONTO 7-8/ 8) 42. Ilmeisesti kaikki yllä esitetyt luvut ovat liian pieniä, sillä sairastuminen etenee nopeasti ja lisäksi osa lievästi vaurioituneistä alueista on jäänyt havaitsematta . 01 KUUSIPUU 1 Länsi-Saksassa metsää on hieman yli seitsemän miljoonaa hehtaaria eli jokseenkin 30 prosenttia maan pinta-alasta. Jorma Laurila Puustovauriot etenevät kuin kulo: Keski-Euroopan metsät tukehtumassa ilmansaasteisiin Vanha suomalainen sananparsi sanoo, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa. 12 Metsien tila on huonoin DDR:ssä ja Tsekkoslovakiassa. Maan elintarvike-, maatalousja metsäministeriön kesällä 1982 tekemän selvityksen mukaan metsistä on 560 000 ha Tulevaisuuden maisema . Myös Itävallan ja Sveitsin metsien tila on huono . Keski-Euroopassa alkaa olla hätä, sillä puut ovat saaneet kyllikseen ilmansaasteista: ne kuolevat. Pahiten on kärsinyt saksanjalokuusi, saksalaisten joulupuu, joka on häviämässä Keski-Euroopasta kokonaan. Metsien sairastuminen ei sinänsä ole uusi ilmiö, sillä metsät ovat kärsineet ilmansaasteista jo yli sata vuotta. Varovaistenkin arvioiden mukaan metsiä on sairastunut jo pari miljoonaa hehtaaria eli Mikkelin ekoläänin verran. vsk.. Kuusten luurangot kurkot1avat kohti taivasta . Noin kymmenesosa tästä määrästä on kokonaan kuollut. Nyt kaikki yleisimmät metsäpuut ovat sairastuneet samanaikaisesti ja vauriot ovat erittä-in laajoja. Niiden välisellä rajaseudulla kohoavan Erzgebirge-vuoriston metststa on 175 000 hehtaaria "koomassa" , kuten länsisaksalainen Natur-lehti toteaa , ja 60 000 hehtaaria on jo kuollut
Pahiten metsät ovat kärsineet Länsi-Saksan kahdessa eteläisimmässä osavaltiossa Baijerissa ja Baden-Wtimenbergissä, Jotssa on puolet vaurioituneesta metsäalasta. Myös Niedersachenissa maan pohjoisosassa on runsaasti sairasta metsää. . . eli kahdeksan prosenttia sairastunut. Taudinkuvan seuraava vaihe oli 1979-80 , jolloin löydettiin ensimmäiset sairastuneet kuuset . neena metsien sauastum1sen etenemistä Baijerin kartalta työhuoneessaan Mtinchenin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa : Kaikki alkoi hyvin nopeasti ja yllättäen . puulajit ja vaurioalat Länsi-Saksassa vuonna SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . rikkidioksidi typen oksidit voimalat 60 31 teollisuus 29 19 liikenne 2 45 kotitaloudet 9 5 Länsi-Saksassa joutuu ilmakehään vuodessa 3,6 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja 3, 1 miljoonaa tonnia typen oksideja. Vielä tällöin ongelma rajoittui Baijerin itäja koillisosien vuoristoalueille sekä M tinchenin seudulle . ,sk. Yllä eri saastuttajien osuudet prosentteina. Vaurioita todettiin jo kaikissa taloudellisesti tärkeissä puulajeissa, koko maassa ja yhä nuoremmissa puissa. Nyt Länsi-Saksan metsien kaikki yleisimmät puulajit ovat sairastuneet : saksanjalokuusi , kuusi , 13. Maan metsänomistajien liitto kuitenkin väittää, että jo 760 000 hehtaaria eli kymmenesosa metsistä olisi vaurioitunut. Metsäpolitiikan ja metsätalouden historian professori Richard Plochmann näyttääkin huolestu. vaurioitunut vaurioitumisala (ha) prosentti kuusi 270 000 9 saksanjalokuusi 100 000 60 mänty 90 000 5 pyökki 50 000 4 tammi 20 000 4 muut 30 000 4 Vaurioituneet 1982. Ennen sairastuivat pääasiassa noin satavuotiaat puut, sitten sairastumisikä aleni 50-60 vuoteen , ja vuonna 1983 jo 20-vuotiaita puita on vaurioitunut, sanoo professori Plochmann. Ensimmäiset merkit nykyisestä rajusta metsien sairastumisesta havaittiin saksanjalokuusissa 70-luvun puolivälissä. Vuoden 1982 jälkeen tilanne pahentui dramaattisesti
SAASTEET ISKEVÄT MAASTA JA ILMASTA Tutkijat ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että ilmansaasteet ovat syynä 14 Griifie aus dem Wald metsien sairastumiseen. Tutkijat jakaantuvat koulukuntiin sen mukaan painottavatko he enemmän ilmansaasteiden välittömiä vaikutuksia puihin vaiko esimerkiksi happamoituneen maaperän tai raskasmetallien osuutta. Nämä puulajit muodostavat 95 prosenttia maan metsistä. mänty, pyökki ja tammi. Niinikään Baijerin teiden varsilla sairastavia puita on merkitty vaikeilla risteillä muistuttamaan ohikulkijoita metsien hätätilasta . Pienempinä määrinä ne heikentävät puiden yleiskuntoa, jolloin niiden vastustuskyky luontaisia rasitustekijöitä , kuten pakkasia, kuivuucYmpäristönsuojelijat painattivat Baijerissa " Terveisiä metsästä " -postikortin . ,sk.. Eräillä alueilla tervettä puuta saa todella hakea: Bayerischer Waldissa ja Oberpfälzer Waldissa neljä jalokuusta viidestä on sairaita. Sitä kasvaa pääasiassa maan eteläosissa. ta , kasvisairauksia ja tuhohyönteisiä vastaan heikkenee . Bayerischer Waldistamme ei saa tulla kummitusmetsää! Kansalaisaktivistit painattivat myös Bayerischer Waldin kuolinilmoituksen . Suurina pitoisuuksina ilmansaasteet vahingoittavat puita jo pelkällä myrkyllisyydellään . Puolet vaunouuneesta alasta on kuusimetsää. Metsät voidaan pelastaa vain vähentämällä ilmansaasteita todella tuntuvasti ja nopeasti. Havupuut ovat ainakin osittain tämän vuoksi herkimpiä, sillä niiden neulaset pysyvät oksissa useita vuosia , _kul) taas lehtipuut pääsesuo MEN LUONTO 7-8/ SJ 42. Vaadi kansanedustajaasi painostamaan hallitusta välittömiin toimiin asiassa. Herkin puu on saksanjalokuusi sama puu josta niin kauniisti lauletaan joululaulussa. Yhtä kaikki puut sairastuvat ja kuolevat oppineiden kiistoista huolimatta. Ilmiö sinänsä on monimutkainen eikä sairastumismekanismia ole vielä täysin selvitetty. Puiden neulaset ja lehdet keräävät rikkiä ja muita ilmansaasteita aktiivisesti suoraan ilmasta. Puille ja kasveille ovat haitallisimpia rikkidioksidi , typen oksidit, foto-oksidantit ja raskasmetallit. Rikkidioksidi ja typen oksidit vaurioittavat puita kahta kautta: välittömästi kaasuina ja välillisesti happamoiccamalla maaperää epäsuotuisaksi. Kaikista Länsi-Saksan jalokuusista on ainakin 60 prosenttia vaurioitunut. Kääntöpuolella lukee: Vielä neljä vuotta sitten tämä metsä oli täysin terveen näköinen . Ja koko Baden-Wilrttenbergin osavaltion saksanjalokuusista oli vuoden 1983 alussa enää yksi prosentti terveitä! Kuusista, Länsi-Saksan yleisimmästä puusta, on kesän 1982 arvioinnin perusteella kymmenisen prosenttia sairaita, ja männyistä, pyökeistä ja tammista viitisen prosenttia
,sk. t ANDENKEN an den Bayerischen Wald ,, vor 10.000 Jahren t um 1980 nach langem, schweren Siechtum an der Profitgier einer dekadenten Gesellschaft. Alkoon hänen kuolemansa antako meille rauhaa." 15. .Der Hunger der Weifsen wird die Erde verschlingen und nichts zuriicklassen als Wiiste." Häuptling Seat tle (1855) SUOMEN LUONTO 7-8/BJ 42 . Sein Tod sali uns nicht ruhen lassen! "Bayerischer Waldin muistolle. Syntyi 10 000 · vuotta sitten, menehtyi vuonna 1980 rappeutuneen yhteiskunnan voitonhimoon pitkien ja koyjen kärsimysten jälkeen
,sk.. Bibelnether ja Thiele työskentelevät kansallispuiston hallintokeskuksessa. Länsi-Saksan sadevesi on nykyisin keskimäärin 30 kertaa, paikoin jopa sata kertaa happamampaa kuin puhdas sadevesi. Oppaamme korostavat sitä, miten nopeasti kaikki kävi; Ensimmäiset sairaat kuuset havaittiin hyvin ylhäältä vuoristossa vuonna 1979. Sairastuminen etenee nopeasti ja yhä alempana kasvavat puut SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Sen tiedetään voivan jo pieninä pitoisuuksina ennenkuin näkyviä vauno1ta ilmaantuu alentaa puiden kasvua jopa 40 prosentilla. Vielä neljä vuotta sitten täällä ei ollut merkkiäkään sairaista puista, toteavat Hans Bibelriether ja Klaus Thiele, kun kiipeämme lähes puolentoista kilometrin korkeuteen kurkoittavan vuoren rinnettä Bayerischer Waldin kansallispuistossa . Nyt ylhäällä rinteillä on noin 800 metrin korkeudelta alkaen sairaita puita, siellä täällä kokonaan kuolleitakin. Bakteerit, kastemadot ja muut maaperäeläimet, jotka ovat elintärkeitä maaperän kuohkeuden 16 Kansallispuisto sairastaa Baijerin itäosassa Länsi-Saksan ja Tshekkoslovakian rajaseudulla levittäytyy laaja vuoristoinen metsäalue. vät keventämään taakkaansa kerran vuodessa. Pahoin happamoitunut maaperä voi olla jopa parinkymmenen sentin paksuudelta biologisesti kuollutta. Sairastuneita I?Uita löytyy sitä enemmän mitä ylemmäksi kipuamme, ja sitä nuorempia puita on vaurioitunut. Sateet happamoittavat myös maaperän. Vuotta myöhemmin .· vaurioituneita puita oli jo paljon enemmän. Erityisesti rikkidioksidi on puille haitallista. Länsi-Saksan puolella se kulkee Bayerischer Waldin nimellä ja jatkuu rajan toisella puolella Böhmer Waldina
Kansallispuistorkaan eivät säily, ellei ilmansuojelusta huolehdita riittävästi. Elokuussa 198 l mitattiin kansallispuiston tähän asti alin sadeveden pH-arvo 3.4 tällainen sadevesi on satakertaa happamampaa kuin puhdas sadevesi. Nyt neljännes Bayerischer Waldin metsistä on vaurioitunut. Esimerkiksi Bayerischer Waldin sammalissa on todettu koko Länsi-Saksan toiseksi korkeimmat lyijypitoisuudet vielä korkeammat ovat Harz-vuoristossa. Vuonna 1982 sairastumisen alaraja oli 900 metrin korkeudella, vuorta myöhemmin raja oli jo sara metriä alempana. Myös sade lankeaa alueelle hyvin happamana. Bayerischer Waldin kansallispuisto muodostaa . Jorma Laurila sairastuvat. Kansallispuistosta on 6 000 hehtaaria tiukasti suojeltu. Nyt nekin ovat vaarassa. 17 " ..:l i1 l. noin 16 000 ha koko Bayerischer Wald Bohmer Waldin 200 000 hehtaarin laajuisesta mersäalueesta. Saasteita kulkeutuu puistoon ilman mukana hyvinkin kaukaa. Hans Bibelrietherin mukaan ne ovat ainoat tiukasti suojellut metsähehtaarit koko Keski-Euroopassa
Suurin typpisaastuttaja liikenne synnyttää lähes puolet typen oksideista, voimalaitoksista tupruaa noin kolmannes ja teollisuuden piipuista viidennes. 70-luvulla Länsi-Saksassa aloitettiin suuri ''ilmansuojelu'' -operaatio rakentamalla voimaloihin ja tehtaisiin yhä korkeampia piippuja. PITKIEN PIIPPUJEN POLITIIKKA Länsi-Saksan rikkidioksidikuorma on 60-luvun lopulta lähtien ollut noin 3. länsisaksalaisten Naturja Bild der Wissenschaft -lehrien artikkeleihin sekä Baijerin ympäristöviraston mctsäkuolcmista tekemään yhteenvetoon. OECD:n arvio on kymmenkertainen: 40-70 miljardia D-markkaa vuodessa. Lopulta elämä käy puille sietämättömäksi: ne sairastuvat. Japanissa toimii puhdistuslaitteita, jotka pystyvät poistamaan jopa 95 prosenttia voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidista. Kaikkien suurten hiilivoimaloiden rikkidioksidipäästoJen alentaminen kymmenenteen osaansa nykyisestä maksaisi 50-60 miljardia D-markkaa. säilymiselle ja ravinnetaloudelle, kaikkoavat. Niihin ilmaantuu myös kuolleita kohtia, ja viimein ne varisevat. Typen oksideja Länsi-Saksa syytää ilmakehään kolmisen miljoonaa tonnia vuodessa (Suomi 200 000 t/v). vuoristoon) Ja maan rajojen ulkopuolelle. Edellytyksenä puhdistuslaitteiden tehokkaalle toiminnalle on kuitenkin lyijytön bensiini . Kaupan päälliseksi ihmisten keuhkot kirkastuisivat ja terveys kohenisi. Kun puut aikansa keräävät myrkkyä, ne lopulta hengästyvät ja sairastuvat. Typen oksidien vähentämiseksi on keskeistä erityisesti autojen pakokaasujen puhdistaminen , sillä liikenne tuottaa näistä yhdisteistä lähes puolet. Happamat sateet huuhtovat maaperästä myös kasviravinteita ja vapauttavat liukoiseen muotoon kasveille ja eläimille myrkyllistä alumiinia ja raskasmetalleja. Metsänomistajat arv101vat jo vaurioituneen metsäalan omaisuusarvoksi 25-30 Dmarkkaa. D Kirjoitus perustuu haastatteluaineiston lisäksi mm . 5 miljoonaa tonnia vuodessa (Suomi 600 000 t/v) . Nykyisillä pakokaasujen puhdistuslaitteilla saadaan typenoksidi, häkäja hiilivetymäärät vähennettyä noin kymmenenteen osaansa nykyisestä. Kun metsien tuotto on nyt jo alentunut vähintäin kymmenellä prosentilla menetetään vuosittain kasvutappioina 350 miljoonaa D-markkaa. Tyypillistä on niinikään puiden hiusjuuriston ja puiden metsäsienten kanssa muodostaman symbioottisen sienijuurisidoksen vaurioituminen . Mutta ei tässä vielä kaikki: Liittotasavallan ympäristövirasto on arvioinut ilmansaasteitten maassaan vuosittain aiheuttamat korroosiovauriot neljäksi miljardiksi D-markaksi. Myös puiden vesitalous häiriintyy. Saasteet laimentuivat ja kulkeutuivat kauemmaksi, mutta kokonaismäärä pysyi samana. Vaikka kullakin puulajilla onkin oma persoonallinen taudinkuvansa , löytyy myös yhteistä: Sairastuneen puun neulaset tai lehdet kellastuvat, harmaantuvat tai ruskistuvat. Skandinaviaan. "SÄÄSTÄMINEN" KÄY KAALLIIKSI ! Savukaasujen puhdistamiseen tarvittavaa rahamäärää ei kuitenkaan saa nähdä pelkkänä tuottamattomana uhrauksena. Puolet tästä kulkeutuu tuulten mukana muista maista, mutta saman verran tuulet myös puhaltavat LänsiSaksasta muualle , mm. Nyt tämäkin tie on kuljettu loppuun. Vertailun vuoksi todettakoon, että sähköntuottajien suunnitellut investoinnit viisivuotisjaksolla 1982-86 ovat 90 miljardia Dmarkkaa. Metsäteollisuus tuottaa vuosittain miljarditulot ja työllistää 800 000 ihmistä. Myös liikenteen pakokaasujen vähentämiseen on tekniikka valmiina. Tämän takia esimerkiksi pahamaineisen Ruhrin alueen ilma jonkin verran puhdistui, mutta saasteet 18 siirtyivät puhtaampina säilyneille alueille (esim. Länsi-Saksan rikkidioksidipäästöjen alentaminen puoleen nykyisestä maksaisi noin kuusi miljardia D-markkaa. Akuutteja ja kroonisia vaurioita aiheuttavien pitoisuuksien lisäksi ilmeisesti myös jatkuvat melko alhaiset pitoisuudet vahingoittavat puita. Metsistä on välittömän taloudellisen hyödyn lisäksi paljon muuta hyötyä: ne estävät lumivyöryjä, vaimentavat tuulta, puhdistavat ilmaa, suojelevat pohjavesiä ja antavat virkistystä. KAHDELLA PENNILLÄ KIVIKAUTEEN. Mutta jos kasvutappiot ovatkin esimerkiksi 25 prosenttia, menetykset ovat jo miljardista puoleentoista D-markkaa. Yhdysvalloissa autot sillä jo kulkevat , ja Länsi-Saksa kieltää lyijybensiinin käytön vuonna 1986. Toisessa vaakakupissa on siis kuusi miljardia markkaa ja toisessa kaikki tämä. Ilmansaasteiden vähentäminen murto-osaansa nykyisestä on teknisesti ollut jo kauan sitten mahdollista. Pahoin sairastuneessa havupuussa on enää jäljellä pari-kolme viimeisintä neulasvuosikertaa, kun niitä terveessä puussa on kymmenkunta. Samaan aikaan kun Suomi vasta rupeaa vähentämään lyijyä Euroopan lyijypitoisimmasta bensiinistään. SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Kivija ruskohiilivoimalat tuottavat rikkidioksidista yli puolet, teollisuus vajaan kolmanneksen ja liikenne pari prosenttia. Laimentaminen ei enää auta. Kuitenkin sähköntuottajat pitävät vaatimuksia savukaasujen puhdistamisesta ''valtavana taloudellisena uhrauksena'' , joka miltei suistaisi nykyisen teollisuusyhteiskunnan kivikauteen. Eri asia on pitääkö periaatepäätös. Kysymys on vain rahasta, tai kuten länsisaksalaiset ympäristönsuojelijat sanovat, valtakunnan ympäristöpolitiikan tehottomuudesta. vsk.. Liittotasavallan hallitus on JO tehnyt periaatepäätöksen rikkipaastoJen alentamisesta 6-12 miljardilla D-markalla vuoteen 1993 mennessä. Tämä nostaisi sähkön kuluttajahintaa yhdellä tai kahdella saksanpennillä eli korkeintaan hieman yli kymmenellä prosentilla
Kunta oli yksi niistä monista , joissa ei ollut toteutettu jätehuoltolain 2. §:n perusteella tehtå'vå'å'n på'å'tökseen Jå'ttå'å' kiinteistö jå'rjestetyn jå'tteenku/jeruksen ulkopuolelle'', hänen tuli ottaa yhteys kuntaan. Hän ilmoitti perheensä jo vuosikausia selvittäneen jätepulmansa ympäristöä pilaamattomalla tavalla: se oli luovuttanut paperijätteet keräykseen tai polttanut uunissa , samoin polttanut uunissa talousmuovi, tekstiilija puujätteet; ruoanjätteistä osan oli syönyt perheen kissa ja loput perhe oli kompostoinut biologisen viljelyn tarpeiksi . Tämä käy ilmi korkeimman hallinto-oikeuden äskettäisestä päätöksestä. KHO vahvistaa jätteenkuljetuttamispakon Kolmihenkinen perhe ei vapaudu järjestetystä maksullisesta jätteenkuljetuksesta, vaikka se itse polttaisi, kompostoisi tai toimittaisi keräykseen lähes kaikki jätteensä ja veisi rippeet, kolme neljä pussillista vuodessa, omatoimisesti kunnalliselle maksulliselle kaatopaikalle. pykälää; ei ollut järjestetty jätteiden uudestaankäyttöä tai muuta hyötykäyttöä . Tämän tilalla voisi olla erilliset keräysastiat lasille, paperille, metallille ja kierrätyskelvmtomalle jäueelle ja vieressä komposti eloperäiselle jäueelle. " 14. Jätteiden ainoan käsittelymuodon ympäristöhaitat olivat taas ilmeiset: katkuinen , kydöstä usein tulipaloon riehahtava kaatopaikka keskellä kunnan eräma1smta luonnonmaisemaa ja parasta ulkoilumaastoa, korpinotkon kautta pohjavesiin valuvat saasteet, lähi2sutukseen saakka ulottuva kitkerä lemu . pykälässä säädetään : "Taaja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön halujan on liityttå'vå· 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun jå'tteenku/jecukseen (jå'rjestetty jå'tteenkuljerus) , jollei 14 §:stå' muuta johdu. " MITÄ KUNTA SANOO Eteläsuomalaisessa kirkonkylässä omakotitalossa asuvan kolmihenkisen perheen pää sai tältä pohjalta marraskuussa 1981 kehotuksen liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. pykälässuo MEN LUONTO 7-8/ 83 42 ,sk, sä vuorostaan sanotaan: 'Jos raaja-asutusalueella si;aitsevan asuinkiinteistön jå'tteenkuljerusta ei kiinteistön våhå'isen jå'temå'å'rå'n tai jå'tteiden omatoimisen kå'sitte/yn ja kuljetuksen vuoksi ole pidettå'vå· tarpeellisena , kunnan jå'tehuoftoviranomaisen asiana on hakemuksesta på'å'ttå'å', ettå' asuinkiinteistö on jå'tettå'vå' jå'rjestetyn ;'å'tteenku/jeruksen ulkopuolelle. §) sanotaan : "]å'tehuofto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, ettå' jå'ueet voidaan kå'yttå'å' uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jå'tteistå' aiheudu haittaa ympå'ristölle. Lasijätteet perhe oli luovuttanut keräykseen; metallijätteet (säilyketölkit, vääntyneet naulat yms.) se oli kerännyt pussiin , jonka se oli itse vienyt 19. '' Saman lain 13 . Valiteuavasti korkein hallinto-oikeuskin on liiuynyt kierrätystä vastustavaan rintamaan muiden vanhoillisten virkamiesten, jäueenkuljeuajien ja pakkausteollisuuden kanssa. Jos hän katsoi, että hänen kiinteistönsä osalta "oli edellytyksiä' jå'tehuoftofain 14. Terho Itkonen Lainmukainen päätös. Koska perheenpää oli käytettävissään olevin keinoin yrittänyt estää tämän jätevulkaanin paisumista, hän saamansa kehotuksen johdosta otti kuntaan kirjallisen yhteyden . Vuonna 1978 säädetyn jätehuolcolain periaatepykälissä (2
§:n perusteella pyysi vapautusta järjestetystä jätteenkuljetuksesta. Elokuussa 1982 piti kunnallistekninen lautakunta kokouksen . passiivimuotoa, joka verhoaa tekijät , voida-verbiä, jolla on monta eri merkitystä , ja vähäinen-adjektiivia, joka ei ilman vertauskohtaa ~soita mitään . " En tunne lakia, jonka mukaan järjestettyyn jätteenkuljetukseen on osallistuttava sellaisen kiinteistön , jossa asuu enemmän kuin k.aksi ihmistä. Hyvinkään Sanomien haastattelussa (14 . 1983 ja erittelin lääninoikeuden päätöksessä käytettyjä kielellisiä vaikutuskeinoja, mm . ja 14. Näkemykselleen hän esitti kaksi perustetta. Perustelut näyttää osaksi saadun kunnallisteknisen lautakunnan selityksestä, jossa oli vedottu pelkästään siihen, että "jä"tteen må"å"rå·n ei katsottu (lautakunnassa) olevan våhåinen ". Marraskuussa 1982 esittelijä esitti lautakunnalle, että annettaisiin nyt seuraava selitys: "Kunnallistekninen lautakunta harkitsi N . jä"rjestetyn iå"tteenkuljetuksen ulkopuolelle. Useimmat ovat siihen josku~ törmänneet, kun ovat viranomaiselle jostain asiasta tehneet valituksen, muistutuksen tai muun semmoisen. Kirkonkylän kolmihenkisen perheen tapauksesta kirjoitin Aamulehdessä 13 .7. vsk.. Tämä pyysi kunnallistekniseltä lautakunnalta selitystä. Kunnallistekninen lautakunta katsoo, ettå· N. Esittelijä esitti pyynnön hylättäväksi (perusteluina). '' Tämän jälkeen seurasi lääninoikeudessa laadittu jatko, joka siis ei perustunut lautakunnan selitykseen: "e1kå· jä"tteiden omatoimista kåsittelyå· ja kuljetusta sillå· tavoin jårjestettynå", ettå· jårjestettyå" jä"tteenkuljetusta ei olisi sen johdosta pidettå"vå· tarpeellisena. N:n anomusta ja på"å"tti olla myöntå"må"ttå" vapautusta, koska jå•tteen må"årå·n ei katsottu olevan våhåinen anojan perusteellisesta selvityksestå· huolimatta. valituksen aiheettomana. Lääninoikeus hylkäsi valituksen tammikuun lopussa 1983 . Perustelu oli nyt kuitenkin muuntunut seuraavaan muotoon: "Kysymyksesså· olevan k1i"nteistön jå"temå"åråä. " Lautakunta hyväksyi selityksen tällaisenaan ja antoi sen lääninoikeudelle. Sinänsä tällainen perustelutyyli on tuttua. N:n kolme henkisen (!) perheen jä"temåä"rå" ei ole våhåinen ja esittåä·, euå· Lå"å"nino1keus hylkåä. '' 2Ö Hannu Yli-Karianm:u / LKA Oikeusohjeina lääninoikeus ilmoitti soveltaneensa jätehuoltolain 13 . Varsin varma Piilo tuntui olevan siitäkin, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei hylkäyksistä kannata valittaa . §:ää. 198 3) kertoi Hyvinkään kaupungin teknisen viraston rakennuspäällikkö Urpo Piilo, että yksistään hyvinkääläiset olivat tehneet lääninoikeudelle 28 samanlaista valitusta ja että kaikki siihen mennessä käsitellyt (11) oli lääninoikeudessa hylätty. MII Ä LÄÄNIN OIKEUS SANOO Syysja lokakuun vaihteessa 1982 perheenpää valitti asiasta lääninoikeuteen. MITEN LÄÄNINOIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ ON KOMMENTOITU Tämäntyyppisiä lääninoikeuden ratkaisuja on ilmeisesti kertynyt paljon, ja ainakin jossain määrin ne ovat herättäneet julkista huomiota. Tokkopa lääninoikeuskaan sellaiseen lakiin on voinut vedota , vaikka en sen perusteluja Hyvinkään tapausten osalta tunnekaan . 5. Ensinnäkin "valitusten jatkaminen on melko turhaa byrokratiaa ", ja toiseksi: ''jos kiinteistösså· asuu enemmå·n kuin kaksi ihmistä", lain mukaan jårjestetcyyn jå"tteenkuljetukseen on asemakaavoitetulla alueella osallistutta va. Sen masentavuus on sen kasaantuvuudessa: tällaiset lausetavat totuttavat ihmiset hämäriin ilsuoMEN LUONTO 7-8 /BJ 4l . kaatopaikalle maksua vastaan kolmesti tai neljästi vuodessa. K1inteistöå" ei nä"in ollen voida jå"ttåä. Lautakunta päätti hylätä pyynnön (perusteluina) ja lähetti hylkäyksestä tiedon (ilman valitusosoitusta). Kun perheenpää puhelimessa kummeksui valitusosoituksen saamatta jäämistä, hän sai sen. Niinpä perheenpää jätehuoltolain 14. ei voida pitå"å" våhå"isenå·