L IN T U JE N Y Ö M U U T T O . M U S T A K E T T U . L A A T O K A N S U O JE L U A L U E . L IN T U JE N Y Ö M U U T T O . S IE N E T JA T E R V E Y S . S IIL I. H A JO A A K O B IO H A JO A V A . K E S T Ä V Ä R A K E N T A M IN E N . S U O R S A P Ä Ä . M U S T A K E T T U . K E S T Ä V Ä R A K E N T A M IN E N . 77 21.9.2017 Irtonumero 9,50 € S U O M E N L U O N T O 7 | 2 17 S IE M E N E T . H A JO A A K O B IO H A JO A V A . S IIL I. S IS Ä Ö T Ö K Ä T . S. 48 –52 KO DIN HY ÖN TE ISV IER AA T LINTUJEN YÖMUUTTO näkyy tutkassa LAATOKAN aalloilla Tarkkailimme SIILIEN ELÄMÄÄ ONKO SIENISTÄ TERVEYSRAVINNOKSI. S U O M E N L U O N T O 7 S U O M E N L U O N T O 7 | 2 17 S IE M E N E T . S IS Ä Ö T Ö K Ä T . L A A T O K A N S U O JE L U A L U E . SIEMENEN matka. Ohdake leviää haiventen avulla, entä muut siemenet. S U O R S A P Ä Ä . S IE N E T JA T E R V E Y S
Tämä on suon viimeisin värinäytös ennen syksyn ruskaa. Värinäytelmä KUVA PANU PAHKAMAA / TEKSTI HEIKKI VASAMIES A L K U S Y K S Y. KASTEHELMET saavat rämeellä kukkivat kanervat leimuamaan tavallista kirkkaampina Teijon kansallispuiston Puolakkajärvellä
48 Vieraat kodissasi Asiantuntijat etsivät rintamamiestalon ötökkävieraat. H A RR I LU O JU S Sisällys 7/2017 26 M A RK U S VA RE SV U O 32 48 Vakiot 7 Luonnonkalenteri 8 Luonto ja ympäristö nyt 13 Maailmalta 37 Petelius 53 Vahtikoira 66 Homo sapiens 68 Kotona, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Luonnoskirja Yömuuttoa seuraamassa Pikkulinnut ja rastaat lähtevät syysmuutolle hämärän laskeuduttua. 62 Liian hitaasti hajoavaa Mitä biohajoavuus oikeastaan on. Sokkopaarma on muisto kesästä.. 42 Terveyttä metsäsienistä Mitä tiedämme sienten terveysvaikutuksista. KU VA T TA PI O KU JA LA M A RK U S VA RE SV U O Lehtokerttu muuttaa Suomesta huomaama tta yöllä. Raportti syksyn suuresta muuttoaallosta. 24 Suorsapään unohtunut kaira Aivan rajan pinnassa Inarissa on upea erämaa. Kodin ötökät Mitä hyönteisiä ja muita ötököitä asuu vanhassa puutalossa, kun oikein etsitään. 32 Suuri äänetön muutto Suomen suurin muutto tapahtuu yön pimeydessä. Kuolemankello tikittää – ja paljastaa samalla kosteusvaurion. 26 Seurasimme siilien elämää. 54 Laatokan luotojen lumo Toteutuuko Laatokan luotojen suojelualue. 30 Yötä mustempi Lapin perukoiden musta kettu lumosi kirjailija Kari Kovalaisen. 26 Siili suunnistaa nenällään Syksyn siilinruokintavinkit. JU H A M ET SO 54 JU H A M ET SO Laatokan Kojonsaari on osa suunniteltua suurta kansallispuist oa. 38 Talot kiertoon Rakennus pitäisi tehdä kierrätettäväksi. 14 Olipa kerran siemen Siemenillä on leviämiseensä monta konstia. 46 Lääkesienten metsästäjä Sauli Haataja etsii sienten parantavia aineosia
no. Kannen ohdakkeen siemenen kuvasi Taru Rantala / Vastavalo. www.climatecalc.eu Cert. 42. 17/2017 SUOMEN LUONTO 5 Lähdemme siementen matkaan sivuilla 14–23. TIM O V IIT A N EN / VA ST AV A LO TIM O V IIT A N EN / VA ST AV A LO Talvijuurekkaalla saattaa olla monia terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. vuosikerta www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@ suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 taittoapuna Nanna Särkkä Toimittajat Riikka Kaartinen (vs.) 040 480 9236 Johanna Mehtola 050 308 2186 Mari Pihlajaniemi (vs.) 040 706 5574 Jouni Tikkanen (perhevapaalla) Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja arja.blom@sll.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku / SL17_07/2017 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 7/2017, 76
Pihan takanurkassa on pieni kom postikasa johon kärrään kitketyt puuntaimet ja rikkakasvit. Nii tä ehtisi vielä kerätä mutta ei kunnolla kuivattaa, eli en nakkotyötä vaatisi sekin. Paksukortiset heinät kuten kastikat ovat turhan kovia ja niiden sekaan on vaikeampi muokata kunnon petiä. Lii ka kosteus on horrostavalle siilille kohtalokasta. Pudonneita lehtiä ei oikeastaan tarvitsisi haravoida lainkaan, sillä ne ovat pi hanurmelle hyvää lannoitetta. Mikä olisi hyvä lumen korvike, jolla voisi peitellä istutuksia ja miksei siilinpönt töjäkin. Tammen lehtiä ei vain joka paikassa ole saatavilla. PÄÄKIRJOITUS 6 SUOMEN LUONTO 17/2017 TAAS OLLAAN haravan varressa. Tammen lehti on kiin teä ja kova, ja suuren tanniinipitoisuuden vuoksi se maa tuu hitaasti. Havuja käytetään paljon katteena, ja ne ovatkin hyviä. Niin pöntön pehmikkeitä kuin katteitakin suun nitellessa kannattaa pitää mielessä, että pöntön pitää olla ilmava. Ne pysyvät ilmavina eivätkä herkästi homehdu talven ai kana. Täällä etelässä lunta on viime talvina ollut vähän. Nyt on juuri oikea aika valmistautua talveen. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa moni kylmänarka puutarhakasvi kaktusta myöten saa talveksi ylleen kuivis ta tammenlehdistä tehdyn vaipan. Tehtävä listalla on kunnostaa lintulauta, rakentaa ja asentaa siilin pönttöjä sekä kerätä talvikatteita istutusten päälle. Hyvä ka sattu risukko lehtikasan päällä tar joaa näkösuojaa niin pikku nisäk käille kuin linnuillekin. Siilin pöntön pehmikkeet kannattaa valita huolella. Espoolaisella asuinalueel lani koen kuitenkin pientä sosiaalista painetta pitää pi ha siistinä. Pa rasta taitaa olla kuiva heinä. 6 SUOMEN LUONTO 12/2017 JY RK I SA H IN O JA / VA ST AV A LO JY RK I SA H IN O JA / VA ST AV A LO Lehdistä on hyötyä lumen korvikkeena kylmänarkojen pensaiden ja puiden juurilla. Niinpä haravoin lehdet pensaiden ja puiden juurten katteeksi. Vuokko neuvoo että havujen päälle kannattaa levit tää hiukan heiniä, jolloin lumipeitto syntyy havujen pääl le ja havujen välissä säilyy hyvä ilmatila. Lehtimassa pysyisi ilmavampana, jos seassa käyttäisi ennen lehtien varisemista kuivatettuja oksia ja vesoja. Lumen korvike. Suo men Luonnon kasviasiantuntija Seppo Vuokko vinkkaa, että tavallisista metsäpuista haapa voisi olla paras, mut ta senkin lehdet kannattaisi kuivattaa ennen levittämistä. Hyvältä näyttää, valmiina talveen! HEIKKI VASAMIES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.. Pak kasjaksojen aikana sekä kasvit että eläimet ovat kovilla kun suojaava lumipeite puuttuu
Puolukka kukki tänä vuonna tavanomaista runsaammin. 17/2017 SUOMEN LUONTO 7 Eläimetkin käyvät marjassa ALKUSYKSY on sadonkorjuun, värien ja pimeiden iltojen aikaa. Luonnonkalenteri T O IM IT TA N U T M A R I P IH L A JA N IE M I SYYSPÄIVÄNTASAUS ON PERJANTAINA 22.9. Linnuista marjoja hyödyntävät etenkin kanalinnut, mutta monet muutkin lajit täydentävät marjoilla syksyistä ruokavaliotaan. JU H A IL KK A S uomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. AURINKO ON TÄLLÖIN SUORAAN PÄIVÄNTASAAJAN YLÄPUOLELLA, JA PÄIVÄ JA YÖ OVAT SUUNNILLEEN YHTÄ PITKÄT. ”Puolukka on myöhäisemmän kukintansa ansiosta varmempi marja kuin mustikka, joten onnistuneen kukinnan perusteella voidaan odottaa myös hyvää satoa”, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta. Karhu ja supikoira tankkaavat rasvavarastojaan talvilevon varalle. (MP) Suomen haisunäätä MARJALUTEESEEN lienevät törmänneet kaikki, sillä sen tyrmäävää hajua ei voi olla huomaamatta. Marjalude on luteistamme tunnetuin. NYT OVAT MÄTTÄÄT PUNAISENAAN. ”Jotkut aistivat eritteessä myös vienoa omenan ja kanelin tuoksua.” (AK) Nuori teerikoiras on löytänyt puolukkamättäälle. ”Vielä 1960-luvulla esimerkiksi lakkaa päästiin poimimaan Etelä-Lapissa vasta heinä–elokuun vaihteessa”, Peltola huomauttaa. KLO 23.02. Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut. (MP) Lehtien punainen tulee antosyaaneista ja keltainen karotenoideista. Mutta kelpaavat marjat muillekin. Viileän kevään takia kaikkien marjojen satokausi on ollut pari viikkoa myöhässä tavanomaisesta, eikä puolukka tee tästä poikkeusta. Toisaalta olemme viime vuosina tottuneet varhaisiin satoihin, sillä pitkällä aikavälillä marjakausi on aikaistunut. Mutta mistä johtuu punainen väri. Näin ruska syntyy JUURI NYT puut valmistautuvat talveen. Ne ottavat lehtivihreän talteen, sillä siinä on paljon typpeä, jota on suomalaisessa maaperässä vähän. Kun vihreä on kerätty, tulee esimerkiksi koivun lehtien keltainen esille. TA PIO KU JA LA M A RIK A EE R O LA. Pahinta on, jos haisulin merkkaaman marjan ehtii pistää suuhunsa. Kasvi tuottaa niitä suojautuakseen yöpakkasten ja pimeän aiheuttamaa stressiä vastaan. ”Marjaluteen haju on monien mielestä kamala, mutta muitakin mielipiteitä on”, luteista kirjankin kirjoittanut Teemu Rintala Metsähallituksesta sanoo. Marjaluteen haju on kemiallinen karkote, jonka avulla hyönteinen puolustautuu samaan tapaan kuin haisunäätä. Eräs teoria on se, että punaiset sävyt toimivat lehdissä antioksidantteina
Suuressa osassa maata ilveskanta on pienentynyt vain vähän tai pysynyt edellisen vuoden tasolla. Metsästyskaudella 2016– 2017 lupakiintiö pudotettiin poronhoitoalueen ulkopuo lella edelliskauden 497 ilveksestä 404 ilvekseen. Suomen ainut luonnonvarainen kissaeläin, ilves, rauhoitettiin vuonna 1962. Ilveskanta on loivassa laskussa T O IM IT TA N U T R II K K A K A A R T IN E N 8 SUOMEN LUONTO 17/2017 loivassa laskussa Ilves on levinnyt maassamme laajalle, ja kannan kasvumahdollisuus on metsästyksestä huolimatta hyvä. Ilves on rauhoitettu metsästyslain nojalla, ja sitä saa pyytää vain poikkeusluvalla. Kannan loiva lasku on jatkunut vuodesta 2014, mutta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala ei ole asiasta erityisen huolissaan: ”Lajilla on laaja levinneisyys ja hyvä lisääntymispoten tiaali”, hän sanoo. TEKSTI PIIA AHONEN. Toisaalta kanta on kas vanut selvästi Pohjois ja EteläSavossa. metsästyksestä huolimatta hyvä. ”Jos metsästystä vähennetään, kanta toipuu kyllä no peasti”, Holmala sanoo. TIESITKÖ. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT N IIL O IS O TA LO / VA ST AV A LO N IIL O IS O TA LO / VA ST AV A LO L uonnonvarakeskuksen uusimman arvion mukaan Suomen saloilla liikkuu 2350– 2500 yli vuoden ikäistä ilvestä, mikä on noin viisi prosenttia vähemmän kuin edel lisvuonna. Luontainen kuolleisuus ei ole muuttunut merkittä västi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eniten laskua on Oulun riistakeskuksen poronhoitoalueen ulkopuolella, Kainuussa sekä KeskiSuomessa. Ilvesten väheneminen johtuu sekä suoraan että vii veellä metsästyskuolleisuudesta ja vastaa Maa ja metsä talousministeriön tavoitteita kannan kasvun leikkaami sesta
Tutkimus osoitti, että 3–9 metrin syvyydessä vedessä on vähän happea, joten suuret kalat eivät siellä pärjää. TA RU R A N TA LA / VA ST AV A LO Ilveskantaa säädellään poikkeusluvin tapahtuvalla metsästyksellä. Siemenet, jotka tarttuvat eläimen turkkiin tai päätyvät veden vietäväksi, leviävät kauemmas. Holmala on kollegoineen tutkinut myös ilveksen le vittäytymisvaellusta. Pikkukalat viihtyvät keskimäärin syvemmissä vesissä kuin suuret yksilöt välttääkseen saalistuksen. n 17/2017 SUOMEN LUONTO 9 Jos metsästystä vähennetään, kanta toipuu nopeasti. Kukkonuorukaiset sen sijaan valtaavat reviirinsä keskimäärin vain 2,4 kilometrin päästä alueesta, missä ne kasvoivat poikasena, ja päätyvät näin isiensä naapureiksi. SIIRTYMIÄ 2,5 METRIÄ / Voikukan siemenet eivät yleensä leviä kauas. Näistä siirtymistä näyttävin ja säännöllisin ilmiö lienee lintujen muutto talvehtimisalueille. PE KK A TU U RI KAIKKI ELIÖT joutuvat hakeutumaan uuteen paikkaan vähintään kerran elämässään. 7,5 METRIÄ / On keskisyvyys, missä pienet ahvenet elävät erään tutkimuksen mukaan. Voikukan siemenen sateenvarjo ei kykene lennättämään sitä kauas. Siirtymiä on kuitenkin monenlaisia: kerran elämässä tehtäviä oman elintilan valloituksia, satunnaisia ajautumisia tai petojen välttelyä. Holmalalla on kerrottavanaan hyviä uutisia suomalais ten ilvesten perimästä: ”Alustavien tutkimustulostemme mukaan kanta on ge neettisesti monimuotoinen, merkkejä sisäsiittoisuudesta ei ole.” Tutkimus perustuu laajaan aineistoon noin kym meneltä viime vuodelta. 10,4 KILOMETRIÄ / Nuoret riekko naaraat etsivät oman reviirinsä noin peninkulman päästä synnyin seuduistaan. Sen sijaan pikkuahvenet sekä niiden pääsaalis, vesikirput, sietävät hyvin vähähappisia oloja. RIIKKA KAARTINEN Suuret ahvenet viihtyvät matalammissa vesissä kuin pienet.. Sukupuolten välinen ero uusien reviirien etäisyydessä on samanlainen monilla muillakin kanalinnuilla, kuten teerellä. Jopa 99 prosenttia siemenistä jää kasvin lähiympäristöön. Pannoitettuja yksilöitä seuraamal la on saatu selville, että nuoret ilvekset voivat kulkea jo pa 800 kilometrin matkoja: ”Maantieteelliset esteet eivät näytä ainakaan EteläSuo messa haittaavan ilvesten siirtymistä paikasta toiseen”, Holmala kertoo
LA A M A N EN / VA ST AV A LO H EIK KI VA SA M IE S 10 SUOMEN LUONTO 17/2017 Siirtoistutuksista apua uhanalaisille perhosille Espoo ja Vantaa suojelivat metsiä KESÄLLÄ 2016 Sipoonkorven kan sallispuistoon ItäUudellemaalle tehtiin uhanalaisen pikkuapollon siirtoistutus. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT VANTAAN VALTUUSTO päätti elokuun alussa hakea suojelua Pyymosanmetsän, Silvolanmetsän, Furumossen–Tuomelan sekä Tussinkosken alueille. ”Vantaalla mukana on vanhoja metsiä, lehtoja sekä puustoisia soita”, iloitsee luontoasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. LA A M A N EN / VA ST AV A LO Pihlajanmarjat maistuvat linnuille SYKSYN runsas pihlajanmarja sato pitänee marjalinnut, kuten tilhet ja rastaat, Suomessa alkutalveen asti. (RK). ”On suuri riski, että ensi vuonna alueelta löytyy vain muutama perho nen tai ei ensimmäistäkään. ”Perhoset myös pysyttelivät poik keuksellisen hyvin istutusniityllä, mikä viittaa siihen, että niitty on lajille hy vin sopiva.” ”Myös EteläHämeeseen siirretyt har jusinisiivet selvisivät ensimmäisestä tal vestaan, mutta eivät yhtä hyvin tulok sin kuin pikkuapollot. Laji viihtyy avoimessa paahde ympäristössä ja on riippuvainen toukan ravintokasvista kangasajuruohosta. Espoon kaupunginhallitus päätti samaan aikaan esittää Uudenmaan Ely-keskukselle luonnonsuojelualueiden perustamista Espoon Keskuspuiston Harmaakallion, Lillträskin sekä Mössenkärrin alueille. Tänä kesänä sipoolaisella laidunniityl lä lenteli kolmisenkymmentä siirretty jen perhosten jälkeläistä. (RK) Metsäkanalinnuilla heikko pesimämenestys Vaarantunut pikkuapollo on rehevien niittyjen laji, jota tavataan lähinnä Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. En löisi pal jon vetoa kannan selviämisen puolesta, mutta mahdollista se toki on. Kannan koko oli kesäkuun lentoaikaan noin kaksikym mentä yksilöä”, kertoo tutkija Janne Heliölä. ”Tämä on hyvä tulos ensimmäiselle vuodelle”, sanoo erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuk sesta. Marjoja on nyt runsaasti Murmanskia ja Pohjois-Norjaa myöten. Syyksi heikkoon pesimätulokseen epäillään alkukesän viileitä ilmoja ja pienpetoja. Kolea ja sateinen sää on tänä vuon na vaikeuttanut päiväperhosten pariu tumista ja munimista etenkin EteläSuo messa, mutta tästä ei välttämättä seu raa, että seuraavana vuonna perhosia on vähän. PIIA AHONEN LUONNONVARAKESKUS tiedotti riistakolmio laskentojen tuloksista, joiden mukaan metsäkanalintujen kannat ovat heikot suuressa osassa maata. Alueista kertyy uutta suojelua 72 hehtaaria. ”Espoon suojeluesitys sisältää edustavan kallioalueen, vaihtelevia kangasmetsiä, hienon luhtaisen suon sekä linnustollisesti rikkaan lammen rantaniittyineen ja -metsineen.” ANTTI HALKKA EE R O J. ”Sateinen sää saattaa olla hyväksi syyskesällä kehittyville toukille”, He liölä selittää. Päiväper hoset ovat erittäin tehokkaita lisäänty jiä, jos kaikki menee parina vuonna nappiin.” Äärimmäisen uhanalaista harjusini siipeä on esiintynyt ennen siirtoistutus ta pitkään vain Satakunnassa Säkylän harjulla. Metsäkanalintujen pesimämenestys oli huono jo kolmatta vuotta peräkkäin. Pihlajanmarjat maistuvat linnuille EE R O J. Riistakeskus onkin määrännyt tietyille alueilla kolme viikkoa lyhyempiä metsästysaikoja teerelle, pyylle ja metsolle. Viime vuosien runsaiden myyräkantojen johdosta pienpedot, kuten supikoira ja minkki, ovat lisääntyneet tehokkaasti. Alueet ovat pinta-alaltaan 124 hehtaaria
Pajulin tukin on vienoine lauluineen äänessä vielä syys kuussa. A RT O JU VO N EN KESÄ on ohi ja lintujen laulut ovat vaienneet. Korppiparitkin ovat tunnelmissa: niiden duettolentoja ja upeita, kuulaita kurkkuääniä on vaikuttavaa katsella ja kuunnella. Pajulinnun syyslaulun syytä ei tiedetä. Niitä voi kuulla etenkin tyyninä syysiltoina ja öinä. Syksyssä on omat kiehtovat äänensä. Vaikka si tä ei voi oikein lauluksi kutsua, ne pulisevat ja sähisevät innokkaasti mittelöissään. Jos laittaa silmänsä kiinni ja kuuntelee, voi melkein kuvitella olevansa keväässä. Mutta eivät sentään aivan kokonaan. Teeret intoutuvat syyssoitimelle. Tunne tuimpia syyslaulajia ovat kauniina päivinä muuttolinnut pajulintu ja tiltaltti. Korpit hoitavat parisuhdettaan lisääntymiskausien välilläkin. JORMA LAURILA IL M IÖ M ÄI ST Ä 17/2017 SUOMEN LUONTO 11 Syyslaulua. Myös peukaloinen ja punarinta laula vat pesimäkauden jo päätyttyä. Novian erikoistutkija, lintujen ääniin pereh tynyt Andreas Lindén toteaa, että syyslau lussa ja syyssoitimessa on paljolti kysymys re viirin merkitsemisestä. Mustarastaskin on tietysti äänessä. Myös pyyt soidintavat syksyllä. Tiltaltin, tynnyrilinnun, tiputtelua olen kuul lut lämpiminä syksyinä lokakuussakin. Haarapääskyt livertävät innokkaasti ennen muuttomatkaan sa. Myös pöllöt ovat soidinvireessä, esimerkiksi lehtopöllö, varpuspöllö ja huuhkaja. Niiden säkeet eivät tosin ole aivan yhtä pontevia kuin kevääl lä
Seitsemän muun lajin kannassa ei havaittu muutosta. 97 prosenttia Suomen suokukoista katosi. Tämän seurauksena vesi on pysyvästi kerrostunut. Minkin ohella myös supikoira, kettu ja osassa Eurooppaa pesukarhu ovat merkittävimpiä lintujen pesätuholaisia. Näiden lajien kannat ovat vähentyneet 49–97 prosenttia. Äyriäiset ovat suolaantumisen lisäksi kärsineet raskasmetalleista ja muista ympäristömyrkyistä. Myös Suomessa on osoitettu pienpetopoiston parantavan vesi-, rantaja kosteikkolintujen pesimätulosta. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopistossa ja julkaistiin Scientific reports -tiedelehdessä. Seitsemän vuoden aikana seurattiin 1086 pesintää. Kahlaajien pesinnöistä onnistuu tyypillisesti 20–30 prosenttia muuallakin Euroopassa, mikä on jopa alle puolet 1980–1990-lukujen menestyksestä. Ojitettujen soiden vet tyminen ja järvien pinnannousu edistävät hiilidioksidin sitoutumista turpee seen, joten hankkeessa torjutaan ilmastonmuutostakin. Na turaverkostoon kuuluvia soita ja kosteikkoja ennallistamalla estetään myös lähiseutujen tulvavahinkoja, kohennetaan veden laatua sekä turvataan aluei den arvoa esimerkiksi marjastus ja virkistyspaikkoina. Voimakkaimmin taantuneiden lajien listalla ovat suokukko, pohjanja pajusirkku, keltavästäräkki ja mustaviklo. Tutkimus julkaistiin Biological Conservation -tiedelehdessä. Ennen pyyntiä pesinnöistä onnistui vain kymmenkunta prosenttia, tehokkaina minkinpoistovuosina 6–7-kertainen määrä. PERTTI KOSKIMIES TIM O M A N N IN EN / VA ST AV A LO Metsähallitus kunnostaa soita tukkimalla ojia ja nostamalla vedenpintaa. Vain kurki on runsastunut. Tuore tutkimus osoitti järven suolaantumisen päästöjen takia. Lisäksi seurataan hank keen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja kehitetään ennallistamisen menetelmiä. Talvivaaran kaivos muutti lähijärven suola-altaaksi TALVIVAARAN kaivoksen läheisestä Kivijärvestä on paljastunut uusia ongelmia. SUOMESSA ennallistetaan noin 5000 hehtaaria soita sekä 34 kilometriä pu roja vuoteen 2023 mennessä. (RK) Satakunta suota ennallistetaan Minkki on tehokas peto, joka voi tuhota koko lintuluodon pesinnät. 12 SUOMEN LUONTO 17/2017 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Minkinpyynti auttaa kahlaajia TEHOKAS minkinpyynti moninkertaisti töyhtöhyypän, punajalkaviklon ja mustapyrstökuirin pesimätuloksen Koillis-Puolan kosteikoilla. (RK) JA RI N IS K A N EN / VA ST AV A LO JO RM A LU H TA / LE U KU Ojien tukkiminen on tärkeä toimenpide soiden kunnostamisessa.. Tutkimus julkaistiin Biological Conservation -tiedelehdessä. Epätavallisen laajassa hankkeessa yhteensä 103 alueen luonnontilaa palautetaan lähemmäs alkupe räistä tukkimalla suoojia, kunnostamalla puroja ja nostamalla järvien veden pintaa. Kerrostuneisuus johtaa järven pohjalla happikatoihin, minkä seurauksena lähes kaikki eliöt ovat kuolleet. Metsähallituksen luontopalveluiden vetämä hanke maksaa lähes yhdeksän miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia on saatu EU:lta. Lisääntynyt suolapitoisuus on aiheuttanut alkuperäisen levälajiston korvautumisen murtovesilajistolla. Lisäksi suojeltavaksi hankitaan kaksi arvokasta suo ja kosteikkoaluetta. Useiden tutkimusten mukaan petojen alentama poikastuotto ei enää riitä kuolleisuuden korvaamiseen, mikä voi olla tärkeämpi syy kantojen hupenemiseen kuin elinympäristöjen väheneminen. PERTTI KOSKIMIES Soiden ojitus muokkaa linnustoa TUORE tutkimus paljasti, että puolet soiden kahlaajaja varpuslintulajien kannoista on romahtanut Suomessa. Eri puolilla maata kohennetaan 95 suon lisäksi 14 lintujärven luonnontilaa
”Kaupankäynnin tila on järkyttävä, Viet namissa esiintyviä lajeja on kaupan Afrikas sa saakka”, Save Vietnam’s Wildlife järjes tön asiantuntija Madelon Rusman kertoo. TEKSTI SUSANNA VILPPONEN / KUVAT KAISU JANSSON Maailmalta Madelon Rusman hoitaa muurahaiskäpyjä päivittäin. Poikanen joutui vastasyntyneenä laitto man pyynnin uhriksi emonsa mukana. Samoin käy vuosittain noin sadalle tuhannelle muu rahaiskävylle, jotka pyydetään laittomasti. ”Nyt tilanne on muuttunut, eikä vakuutus enää korvaa muurahaiskävyn käyttöä lääk keenä. Vietnam on salakuljetuksen keskiös sä, ja iso osa takavarikoista tapahtuu maan rajoilla. Viime syksynä kansainvälinen uhanalais ten lajien kauppaa säätelevä CITESsopimus kielsi muurahaiskäpyjen kaupan. Eläinlääkäri Lam Kim Hai nostaa sen sy liinsä. n. Ennen Vietnamissa lääkäri saattoi mää rätä muurahaiskävyn suomuja käytännössä mihin tahansa vaivaan. Niiden suomuilla uskotaan olevan terveys vaikutuksia, ja myös liha on arvokasta. Nenän jatkeena on puo livuotias muurahaiskäpy, joka kuikuilee ute liaana maailmaa pimeästä kodistaan. Muurahaiskäpy jen painosta 20 prosenttia on suomuja ja juu ri niiden vuoksi muurahaiskävyt lukeutuvat maailman salakuljetetuimpiin nisäkkäisiin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto arvioi kaikki lajit uhanalaisiksi. Mystinen muurahaiskäpy – uhkana sukupuutto Salakuljetetuiksi joutuneet muurahaiskävyt elävät väliaikaisesti luonnonsuojelukeskuksessa, jossa ne hoidetaan kuntoon ennen palauttamista luontoon. Arka, erakkona viihtyvä muurahaiskäpy kiertyy uhattuna kerälle, jolloin se on help po saalis salametsästäjille. Viet namilainen luonnonsuojelujärjestö pelasti kaksikon, mutta emo ei selvinnyt. Rahat lääkkeistä sai takaisin vakuutuksesta. On pieni ihme, että kämmenen kokoi sena pelastettu poikanen selvisi elossa. Vietnam on salakuljet uksen solmukoh ta. Paikallisen luonnonsuojelujärjestön ohjel mavastaava Tran Quang Phuong on teh nyt intohimoisesti työtä muurahaiskäpyjen suojelemiseksi. Suurin osa pyyde tyistä eläimistä kulkeutuu Kiinaan tai Viet namiin. Maailman salakuljetetuimpia nisäkkäitä himoitaan niiden suomujen vuoksi Vietnamissa. Suojelutyö tuottaa tulosta hitaasti, sillä perinteiset uskomukset pysyvät tiukassa. Muurahaiskäpyjä on kahdeksaa eri lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. VIENOA TUHINAA seuraa pieni vaalean punainen nenänpää. Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta”, hän kertoo
14 SUOMEN LUONTO 17/2017 K ohtaan Helsingin yliopiston Kas vimuseon portaikossa Carl von Linnén patsaan kivettyneen mut ta lempeän katseen, kun nousen toiseen kerrokseen. Silloin ympäristö muuttui todennäköisesti epävakaam maksi. Ja sehän sopi siemenille. Siellä on Luon nontieteellisen keskusmuseon kas vitieteen yksikön johtajan Marko Hyvärisen työhuone. Paljon kauemmas historiaan meidät kuljettaa myös ai heemme, kasvien siemenet. Ensinnäkin ne kestävät hyvin äärioloja kuten kylmää ja kuivuutta ja toiseksi niissä kus sakin on geneettinen tieto uuden yksilön rakentamiseen. Seinämaalaukset ja puukaiverrukset ovat upeita ja ta lo henkii tehdystä remontista huolimatta vanhaa aikaa. ”On arveltu, että siemenkasvit syntyivät 350 miljoonaa vuotta sitten. Ehti kuitenkin kulua ainakin 100 miljoonaa vuotta ennen kuin niiden valtaasema vakiintui itiökas vien valtakauden jälkeen”, Hyvärinen valottaa. ”Niillä ei ole sitä epävarmuutta, että pitäisi saada puo let informaatiosta toiselta siemeneltä, kuten siemenkas veja edeltävällä kaudella itiökasvien itiöiden täytyi tavoit taa toisensa.” OLIPA K ERRAN SIEMEN 14 SUOMEN LUONTO 17/2017. Niillä oli ainakin kaksi valttia siemenkuorensa alla. ”Tätä rakennusta kaavailtiin kuninkaan residenssik si vuonna 1918, kun Suomesta piti tulla kuningaskunta, mutta vitsailen, että siitä tulikin minun työpaikkani”, Hy värinen naurahtaa
TA RU R A N TA LA Pelto-ohdakkeen siemenet lentävät lenninhaiventensa siivin pitkiäkin matkoja.. 17/2017 SUOMEN LUONTO 15 OLIPA K ERRAN SIEMEN OLIPA K ERRAN 17/2017 SUOMEN LUONTO 15 TEKSTI JOHANNA MEHTOLA OLIPA K ERRAN TEKSTI JOHANNA MEHTOLA Siemen sisältää kaiken tarpeellisen uutta kasviyksilöä varten. Silti on onnen kauppaa, että siemenestä varttuu uusi kasvi
Se on luonnon ikioma varastointiratkaisu”, Hy värinen hehkuttaa. Haiven, palle ja väkänen Kaikissa siemenissä on samanlainen pe rusrakenne, mutta ne voivat näyttää hy vin erilaisilta vaikkapa siemenen koon, kuoren rakenteen tai leviämistä edistä vien rakenteidensa vuoksi. Mutta ennen kuin siemen alkaa ke hittyä, on kasvin pitänyt kukkia ja he delmöittyä. ”Koppisiemeniset ovat kukkakasveja, joiden lajiutuminen on ollut valtavan nopeaa. KU VA T SU SA N N A KE KK O N EN ”Siemen on evolutiivinen innovaatio, joka osoittautui menestykseksi.” Maarianverijuuren (vas.) hedelmissä on koukkukarvoja. Maariankämmekän (oik.) yhdestä kukasta syntyy miljoonia pölymäisiä siemeniä. Sen pähkylää eli hedelmää kannattelevaa hapsihaiventa kutsutaan pappukseksi, sulkahaivenia voi nähdä esimerkiksi ohdakkeiden siemenissä, ja siemenen ympärillä olevan ohuen kal volaajentuman eli siipipalteen vaikkapa hevonhierakan tai vuorijalavan sieme nessä. Kasvin emin luotin ominai suudet voivat määrätä sen, mikä hiukka nen lopulta voittaa.” Koko maapallon kasvilajeista paljas sie menisiä on 800 ja koppisiemenisiä yli 250 000. Siemenillä on sulkahaivenia, hapsi haivenia ja siipipalteita, jotka ottavat hyvin tuulesta kiinni ja jouduttavat sie menen matkaa uusille kasvualueille. ”Paljassiemenisillä siiteputket ovat ly hyempiä kuin koppisiemenisillä, joilla taas voi hedelmöityksen yhteydessä ol la jopa seksuaalivalintaa. Voikukka lienee tutuin tuulilevittei nen kasvi. 16 SUOMEN LUONTO 17/2017 Siemen koostuu yksinkertaisimmil laan kuoresta, alkiosta sekä vararavin nosta, joka on proteiinia sekä rasvaa tai tärkkelystä. Syn tyy alkio, jonka suojaksi kehittyy siemen.” Kasvit voidaan yksinkertaistaen jakaa siementensä perusteella kahteen pää luokkaan, paljassiemenisiin sekä koppi siemenisiin, joiden siemeniä suojaa emi lehden umpinainen tyviosa. Siemenkokoelman vanhimmat näytteet ovat 1880-luvulta. Lyhyesti kerrottuna se hoi tuu näin: ”Siitepölyhiukkanen tulee kasvin emin luotille ja kasvattaa siiteputken, jonka avulla se hedelmöittää munasolun. ”Siemen on evolutiivinen innovaatio, joka osoittautui menestykseksi. Vaahteran siemenet taas pyörivät vinhasti syystuulessa siemenen propel limaisen rakenteen ansiosta. Silloin emin luotilla voi olla useampia siitepölyhiuk kasia, jotka alkavat kasvattaa siiteput kiaan kilpaa. ”Lentoa edistävien rakenteiden lisäk si siemenissä voi olla karvoja, väkäsiä tai tahmeutta, joiden avulla ne tarttu vat eläimiin ja leviävät niiden matkas sa. Maamme luonnonvaraisis ta kasveista vain kuusi, mänty, kataja se kä euroopanmarjakuusi ovat paljassie menisiä. KU VA T JO RM A PE IP O N EN. Siemenen alkiossa on kasvin juurten, verson ja sirkkalehtien aiheet. Jotkin siemenet leviävät tuulen lisäk Marko Hyvärinen Kasvimuseon herbaariossa. Elämme nyt koppisiemenisten valtakautta”, Hyvärinen sanoo
JY RK I SA H IN O JA / VA ST AV A LO 17/2017 SUOMEN LUONTO 17. Otava 2001. Lähde: Biologian sanakirja. K-VALINTA = K-strategiaa noudattavat kasvit, niin sanotut krantut, lisääntyvät hitaasti ja tuottavat vähän jälkeläisiä esimerkiksi suojaisissa, muuttumattomissa metsissä. HEDELMÄ = Suojaa kasvin sikiäimen sisällä olevia siemeniä. Siemenlepoa säätelevät ympäristötekijät ja kasvin hormonisuhteet. R-VALINTA = r-strategiaa noudattavat kasvit, niin sanotut rentut, panostavat suureen jälkeläistuottoon ja nopeaan yksilökehitykseen etenkin epävakailla kasvupaikoilla. 17/2017 SUOMEN LUONTO 17 PIENI SIEMENSANASTO ALKIO = Siemenkasvin alkiossa ovat alkeisjuuri, alkeisvarsi, alkeissilmu ja sirkkalehdet. Peltotaskuruohon siemenet kypsyvät pyöreän taskun suojassa. KOPPISIEMENINEN = Kasvin siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa. Kaikki maapallon 800 paljassiemenistä lajia ovat puuvartisia kuten esimerkiksi havupuut. LUOTTI = Kukan emiön osa, joka ottaa vastaan siitepölyhiukkasen. PALJASSIEMENINEN = Kasvin siemenet kehittyvät paljaaltaan emilehtien pinnalle. DORMANSSI = Siemenlepo, jolloin kasvin siementen ja silmujen aineenvaihdunta on erittäin hidasta ja kasvu on pysähtynyt. Kaikki kukkakasvit ovat koppisiemenisiä
Pelto-ohdake Cirsium arvense Pähkylä pappuksen eli lenninhaivenen päässä. Tammenterho on muuten suurin siemen Suomen mittapuussa. 18 SUOMEN LUONTO 17/2017 18 SUOMEN LUONTO Puolukka Vaccinium vitis-idaea Hedelmä punainen mehevä marja, jossa useita siemeniä. Suomen suurin siemen. Kuivia hedelmiä ovat esimerkiksi pähkylät ja lohkohedelmät, ja meheviä marjat ja luumarjat. 18 SUOMEN LUONTO 17/2017 JUURI NYT on oiva hetki lähteä tutkimaan kasvien siementen rakenteita. KU VA T JO H A N N A M EH TO LA 18 SUOMEN LUONTO 17/2017 LÄHDE SIEMENRETKELLE. Tällöin kasvi on helpompi tunnistaa. Monilla kasveilla on kukinta jo päättynyt tai jos kukkia on vielä jäljellä, voi kasvissa olla myös siemeniä. Tammi Quercus robur Hedelmä maljamaisen kehdon ympäröimä kova pähkinä eli terho. Kun kasvin siemenosat alkavat tummua ja siementen kuori kovettuu, siemenet ovat kypsiä. Hedelmät jaetaan kuiviin ja meheviin hedelmiin. KASVEILLE on kehittynyt erilaisia hedelmätyyppejä, joissa siemenet saavat rauhassa kehittyä ja kypsyä. Niittynätkelmän siemeniä suojaa palko, ja tammenterho on pähkinä, jonka sisällä on yksi tai harvemmin kaksi siementä. Ne myös irtoavat tuolloin kasvista helposti. Puna-ailakki Silene dioica Hedelmä tynnyrimäinen kota, jonka sisällä yli sata siementä. Niittynätkelmä Lathyrus pratensis Hedelmä musta palko. Esimerkiksi puna-ailakilla on komea siemenkota, joka on täynnä pieniä pyöreitä siemeniä. Variksenmarja Empetrum nigrum Hedelmä musta mehevä luumarja, jossa yksi siemen. Litulaukka Alliaria petiolata Hedelmä monisiemeninen litu
Joidenkin lajien siemenistä voi itää vain pieni osa ja itäneistäkin suuri osa tuhoutuu versona”, Hyvärinen pal jastaa. Siemenel lä voi olla myös vettä läpäisemätön sie menkuori ja venttiilirakenne kuten her ne ja kurjenpolvikasveilla. Kasveilla ja eläimillä on siemenkau passaan myös vastavuoroisuutta. Myös siemenkuoren kuluminen mahdol listaa itämisen. Lämpö, valo ja kosteus ovat siemenen itämisessä laukaisevia tekijöitä. Esi merkiksi piippojen ja sinivuokon sie menten levitys on ulkoistettu muura haisille. Kyläkellukka Geum urbanum Pallomainen hedelmistö, jossa useita koukkukarvaisia pähkylöitä. ”On todella onnen kauppaa, että sie men pääsee luonnon oloissa kasviksi saakka. EteläAmerikassa on havaittu, että Aa sian trooppisilta alueilta kotoisin olevan ruusuvatukan siemen iti vain, kun se oli kulkeutunut opossumin ruuansulatus elimistön läpi. Myös välime rentaatelin ja intianlootuksen yli tuhat vuotta vanhoista siemenistä on pystyt ty kasvattamaan kasvit. Tästä syystä monet her neenverson kasvattajat liottavat kuivia herneitä vedessä, jolloin herneen kuori ohenee ja itävyys paranee. ”Maaperä on keskimäärin aika huo no säilytyspaikka siemenille, ja hyvin nopeasti ne alkavatkin tuhoutua. Siellä siemenet voivat säilyä siemenlevossa vuosiakin odot taen sopivaa kasvuajankohtaa. Siementä ympäröi ohut siipipalle eli kalvolaajentuma.. ”Muurahaiset saavat siemenestä oman osansa, jonka ne voivat popsia.” Siemenet leviävät myös niitä syö vien lintujen sekä nisäkkäiden muka na. Niistä on voitu tutkia lajin geneettistä taustaa.” Kylmäkäsittelyn lisäksi siemenlevon voi purkaa jokin muu fyysinen tekijä ku ten siemenen kulkeutuminen eläimen ruuansulatuselimistön läpi. ”Siitä on hurja uusi ennätys. Siemenet pankkiin Monet yksivuotiset kasvit turvaavat tu levaisuuttaan muodostamalla siemen pankin maahan. Tämä takaa sen, etteivät siemenet ala itää liian aikaisin, esimer kiksi pitkän, lämpimän ja kostean syk syn päätteeksi, juuri ennen talvea. Siementen itävyys voi olla parempi ruuansulatuksen läpimenon jälkeen. Siemenlevon hetki nyt lyö Vaikka siemen olisi päätynyt onnellises ti joko tuulen mukana, hirven kintussa, puron kuljettamana tai muurahaisen se lässä otolliselle kasvupaikalle, ei ole vie läkään sanottua, että siemenestä vart tuisi taimi saati siemeniä tuottava kasvi. ”On todella onnen kauppaa, että siemen pääsee luonnon oloissa kasviksi asti.” Sinivuokon (vas.) siemenet saavat kyydin muurahaisilta, kun taas kissankäpälän siemenet leviävät tuulen mukana. Vaahtera Acer platanoides Hedelmä 2-siipinen ja 2-lohkoinen lohkohedelmä. Siemenet pystyvät säilymään itämät töminä maaperässä useita vuosiakin esi merkiksi dormanssissa eli siemenlevos sa. 17/2017 SUOMEN LUONTO 19 si veden mukana ja niillä on erilaisia ke veyttä lisääviä rakenteita, joissa on il ma tai kaasukuplia”, Hyvärinen kertoo. Tuolloin niiden aineenvaihdunta on merkittävästi hidastunut ja kasvu py sähtynyt. Venttii li taas aukeaa, kun siemen on kokenut tarpeeksi erilaisia lämpötilavaihteluja. ”Piippojen ja sinivuokon siementen päässä on elaiosomi eli ravinnepaketti”, Hyvärinen toteaa. Siperiasta löytyi erään kohokkilajin 32 000 vuot ta vanhoja siemeniä. Mut Kurtturuusu Rosa rugosa Oranssinpunainen pohjushedelmä eli kiulukka, jonka sisällä useita siemeniä. Neljään vuodenaikaan sopeutuneet kasvilajimme tarvitsevat usein myös ko kemuksen kylmästä ennen kuin ne pys tyvät itämään. Ne saavat kuitenkin tekemäs tään merkittävästä työstä myös palkki on kasveilta. Jotta siemen voisi itää, venttiilin pitää aueta. Se on rasva, valkuais aine tai sokeripitoinen lisäke, joka hou kuttelee muurahaisen ottamaan sieme nen taakakseen. Ne eivät olleet vie lä kypsiä, mutta niistä saatiin kuiten kin kasvatettua kasveja. Emokasvi saattaa myös ampua sieme nen matkaan kaasukuplan avulla kuten vesikasvi meriajokas tekee. KU VA T JO RM A PE IP O N EN Hevonhierakka Rumex longifolius Ruskea, kolmisärmäinen hedelmä. Har vinaisissa tapauksissa siemenet jopa vaativat eläimen ruuansulatuselimis tön läpikäynnin ennen kuin alkavat itää
Nämä kaksi ääripäätä edustavat kas vimaailman niin sanottuja renttuja ja kranttuja. Pie nimmät siemenet löytyvät orkideoista kuten kämmeköistä ja suurimmat sey chellienpalmusta. Tämä on niin sanottua ex si tu suojelua tai suomalaisittain etäsuoje Helsingin yliopiston Kasvimuseon siemenkokoelmassa on pohjanlumpeen siemeniä vuodelta 1886. ”Tätä kutsutaan oskaristrategiaksi Günter Grassin Peltirumpukirjan Oskar pojan mukaan, joka päätti lopettaa kas vamisen.” Rentut ja krantut Yhden kasviyksilön tuottamien siemen ten koko ja paino saattavat vaihdella hy vinkin paljon. Kun puu kaatuu, männyn tai mi saa valoa ja se alkaa kasvaa nopeasti. Se painaa 20 kiloa, ja koko hedelmä kuori neen noin 30 kiloa. Kämme kän siemen voi tarvita myös sieniosak kaan itääkseen”, Hyvärinen kertoo. 20 SUOMEN LUONTO 17/2017 20 SUOMEN LUONTO 17/2017 ta kun niitä on oikein paljon, niin joku siemen saattaa selvitä pitkiäkin ajanjak soja”, Hyvärinen sanoo. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa puolestaan seychellienpalmu, jolla on maailman suurin siemen. Maapallon kaikkien kasvilajien sie menten kokohaitari on varsin laaja. Sen kehitys jatkuu vielä, kun sie men on joutunut maaperään. ”Kämmekän siemen on alle 100 mik rometriä eli millin tuhannesosaa pitkä ja yhdestä kukasta voi syntyä yli kolme miljoonaa siementä. Tosin on myös lajeja joi den siemenet ovat varsin tasakokoisia, kuten johanneksenleipäpuulla, jonka siemeniä käytettiin antiikin aikana pun nuksina kullan punnituksessa. Jos kämmeköiden siemenet muistut tavat lähinnä pölyä, on seychellienpal mun siemen varsinainen jättiläinen. Männyllä ei ole siemenpankkia, mutta pikkumäntyjä kasvaa metsissä runsaasti. ”Seychellienpalmua tavataan vain pa rilla Seychellien saarella, joten se on uhanalainen laji.” Kaisaniemen kasvitieteellisen puutar han kasvihuoneessa kasvaa seychellien palmu, jonka siemen on saatu suomalai sen kasviharrastajan tuomana Seychel lien viranomaisten luvalla. Männyn siemenet itävät nopeasti ja pie net taimet jurovat ja kituvat odottaen so pivia kasvuoloja vaikkapa isomman puun varjossa. Siemenessä ei ole vararavintoa eikä alkio ole täysin kehit tynyt. Männyn kasvu saattaa pysähtyä useam man kerran sen elinaikana. Tulevaisuuteen voi panostaa siemen pankin lisäksi nopeasti itävillä siemenil lä kuten monet metsäpuut tekevät. Rentut tuottavat paljon vä hän varusteltuja siemeniä ja krantut taas vähän hyvin varusteltuja siemeniä, palmun tapauksessa siis vain yhden sie ”Seychellienpalmua tavataan vain pa rilla Seychellien saarella, joten se on Kaisaniemen kasvitieteellisen puutar han kasvihuoneessa kasvaa seychellien palmu, jonka siemen on saatu suomalai sen kasviharrastajan tuomana Seychel ”On erittäin harvinaista, että seychel lienpalmun siemenen idättäminen on nistuu kasvihuoneoloissa, mutta me on nistuimme. JU H A SO IN IN EN / VA ST AV A LO vimaailman niin sanottuja renttuja ja kranttuja. Rentut tuottavat paljon vä hän varusteltuja siemeniä ja krantut taas vähän hyvin varusteltuja siemeniä, palmun tapauksessa siis vain yhden sie menen kerrallaan. KU VA T SU SA N N A KE KK O N EN. Se voi käy dä useita kehitysvaiheita maaperässä, ja vasta sitten kasvi alkaa kasvaa. Tämä on niin sanottua ex si tu suojelua tai suomalaisittain etäsuoje Monet linnut kuten tiklit saavat vaikkapa takiaisen siemenistä ravintoa talvellakin. ”On erittäin harvinaista, että seychel lienpalmun siemenen idättäminen on nistuu kasvihuoneoloissa, mutta me on nistuimme