Muuttohaukka ja maakotka. retki Suomen rotkoille. ritariperhoskysely. uudet ja vanhat ruokasienet. e ll n! e tk oo e R tk ro VUODEN YLEISÖLEHTI! Perhosten ja kasvien keräilyä kameralla MAAKOTKAN JA MUUTTOHAUKAN pesimämailla KITKAJOKEA uhkaa kaivos 7 Irtonumero 8,50 € 12.9.2014 Sienisyksy tuli sittenkin! Sieniasiantuntijan kori mesisienestä shimejiin.. hirven kiima. digikeräily. SUOMEN LUONTO 7 | 2014 ukkoetana. kitkajoen kaivoshanke
Ensimmäiset yöpakkaset ovat koristelleet suopursut ja kanervat kuuralla. Syyskuun aurinko lämmittää kuitenkin yhä ja sulattaa pian pakkasen jäljet.. alkusyksy Syksyn merkkejä kuva mika honkalinna / leuku / Teksti jorma laurila Kurki on jättänyt käyntikorttinsa kymenlaaksolaiselle suolle ja lähtenyt etelän maille
14 Hidas jättiläinen 26 Naaras määrää tahdin Ukkoetana on isoin vakiot 36 Ritarit liikkeellä Lukijamme löysivät ritariperhosia ja niiden toukkia yli 400:sta paikasta. Kylmä alkukesä koetteli muuttohaukan poikasia. Itsenäisen ympäristöministeriön sulauttaminen osaksi ehdotettua luonnonvaraministeriötä olisi katastrofi. Ajatusta kannattavat keskusta, perussuomalaiset ja ilmeisesti myös kokoomus, koska sen kansanedustaja Petteri Orpo nosti asian esille. Hiljan nimipäivänä 8. Maa- ja metsätalousministeriö on luonnonvarojen hyödyntämisministeriö, ympäristöministeriö taas valvontaja suojeluministeriö, joka katsoo asioita terveellisen ympäristön, luonnonsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Kun ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1983, ympäristöasiat saivat aivan uudenlaisen painoarvon ja moni tärkeä asia alkoi edetä. Se kertoo paljon. 7/2014 Sisällys Jorma Laurila päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi 4 Suomen luonto 17/2014 Syksy on hirven pariutumisen aikaa. Riippumattomuuden menetyksen lisäksi syynä siihen on rerurssipula. kalervo ojutkangas / leuku Pääkirjoitus Ympäristöministeriö säilytettävä itsenäisenä! EduskuntaVaalien lähestyessä on taas nostettu esiin moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousminister iöön. 6 Luonto ja ympäristö nyt 39 Nylén 49 Nikkanen 64 Kasvokkain. 16 Hieno paluu 28 Digillä Pesiviä muutto lajien tuntijaksi haukkoja ja maakotkia Hyönteisiä ja kasveja on yhä enemmän. voi kerätä Olimme pesä myös kameralla. tarkastajien matkassa. lokakuuta vietetään Kuuloliiton ja Luonnonsuojeluliiton Hiljaisuuden päivää. etanoistamme. Teemana on nostaa esiin hiljaisuuden merkitystä vastapainona lisääntyneelle melulle. Sitä paitsi eivät ristiriidat mihinkään katoaisi; molemmat uuden möhkäleministeriön ministerit vain vääntäisivät kättä keskenään. 16 Pekka nyman annakaisa vänttinen PS. Alueellisten ympäristökeskusten sulattaminen Elyihin vuonna 2010 johti ympäristöasioiden hoidon ja valvonnan merkittävään heikentymiseen. Juuri tämän takia ministeriöiden välillä on jännitteitä, mikä eri katsantokantojen takia on aivan luonnollista. Ministeriöiden vastakkainasettelu kiusaa Orpoa ja hän haluaisi vauhtia luonnonvarojen käyttöön. Sitä on perusteltu etenkin luonnonvarojen käytön tehostamisella
Painolla on myös ISO 14001-ympäristöjohtamisjärjestelmä. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. tero takalo-eskola 45 Kaksosia Suppilovahvero vai -yhtiön hanke uhkaa Kitkajokea ja Oulangan kansallispuistoa. Ritariperhosia nähtiin kyselyssämme Kemiöstä Kilpisjärvelle. Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi 50 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. CC-000026/FI kansikuva Mesisienet kasvavat ryppäinä. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 7/2014 73. 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 17/2014 Suomen luonto 5. Asiantuntijan kanssa retkellä. 36 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. rustonupikka. Juha Kauppinen kävi Jyrävän ja taimenten joella. jarmo tahvanainen Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_07/2014 58 Kamaran hurja irvistys Rotkojen geologia ja tarinat eivät jätä kylmäksi. Ne ovat lahottajia, joiden lakit ovat syötäviä. no. www.climatecalc.eu Cert. Kuusiherkkusieni vai valkokärpässieni. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 50 Kitkajoki 40 Meheviä kaivoksen uutuuksia varjossa sienikoppaan Dragon Mining Matsutaken jo moni tietää, mutta millainen sieni on shimeji. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044?333?5036 Johanna Mehtola, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 044?278?8656 Kitkajoki, Jyrävä ja ainutlaatuinen taimen ovat uhattuina. 64 Jarkko Vehniäisen Kamala luonto. Samannäköisen lajin luuleminen ruokasieneksi voi olla kiusallista tai kohtalokasta. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Esittelemme pareja. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Asiaa sienistä sivuilla 40–48. Kuva: Vesa Huttunen. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalc-järjestelmässä
Norjassa on havaittu, että kilometri aitaa tappaa keskimää-. Metsäkanalintujen lisäksi poroaidat kohtelevat rujosti hirviä, jotka yrittävät päästä aidan puolelta toiselle. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. Tutkijat ovat huomanneet, että ketut ja korpit kulkevat poroaitojen viertä linnunraatojen toivossa. Meneillään olevassa EUhankkeessa yritetään nyt selvittää ongelman laajuus Suomessa ja löytää halpoja tapoja välttää kuolemia. Riekkojen suuri aitakuolleisuus johtuu niiden tavasta lentää lähellä maan pintaa myös pidemmät siirtymät. Luku on suuri, sillä esimerkiksi metsästäjien saama riekkosaalis oli viime vuonna 27?900 lintua. Arktinen keskus ja Metsähallitus selvittävät, voiko ongelmaa ehkäistä aitoja merkitsemällä. Rautalankaisten poroaitojen aiheuttamiin kanalintukuolemiin herättiin 6 Suomen luonto 17/2014 joitakin vuosia sitten, kun Skotlannissa, Norjassa ja Suomessa valmistui asiasta tutkimuksia sekä opinnäytetöitä. teksti ismo tuormaa jorma luhta / leuku Poroaidat surmaavat kanalintuja S uomen poronhoitoa lueita halkovat rautalankaiset aidat tappavat Metsähallituksen arvion mukaan vuosittain jopa 40?000 kanalintua. Toistaiseksi tilanteesta on vain ulkomaisiin tutkimuksiin perustuva summittainen arvio. Skotlannissa myös metsojen ja teerien on havaittu törmäilevän poroaitoihin, mutta riekon henki on erityisen löyhässä
Edellinen syksy oli antanut taas niin paljon suppilovahveroita, että vuosikerrat kasaantuivat käyttämättöminä. Kokeilemme myös, mitkä värit kanalinnut havaitsevat parhaiten.. Viime vuonna tatteja saatiin kieltämättä niin paljon, että niitä on taatusti riittänyt vientiin. Limanuljaska viihtyy kuusen seurassa. Sienikastiketta syötiin kyllästymiseen asti, ja suuret lasipurkit täyttyivät kuivatuista tattilastuista. Rautalankaisia poroaitoja on Lapissa noin 10?000 kilometriä. Näissä kahdessa opuksessa riittää tutkittavaa vuosikausiksi eteenpäin. On voinut keskittyä sienivainun kehittämiseen, siihen, että oppisi a avistamaan sienet jo puulajista ja hiekan rahinasta. Hän epäili, että se oli tehty suomalaisista tateista. ?Metsäisillä alueilla muovinauha säilyy hyvin, mutta tuulisilla alueilla nauhat kestävät paikallaan huonommin. Se siis opettaa, mitä metsä kertoo sienistä. Tänä vuonna sienestämisen onkin voinut ottaa hillitysti opin kannalta. n virve pohjanpalo Kaikki kanalinnut lentävät matalalla, varsinkin riekko. 17/2014 Suomen luonto 7. Tällä perusteella on laskettu, että Suomessa jopa 40?000 kanalintua menettäisi joka vuosi henkensä törmätessään poroaitaan. Sattumalta juuri tänä vuonna on julkaistu kaksi opasta, jotka auttavat yrityksessä. Niitä käytettiin koko talvi, ja ylikin jäi. Vierelä kertoo, että hankkeeseen ovat tulleet mukaan myös poromiehet. n ”Tänä vuonna sienestämisen on voinut ottaa opin kannalta.” jouni tikkanen EU-Hankkeessa kokeillaan erilaisia aitojen merkintätapoja lintu- ja hirvivahinkojen estämiseksi, kertoo projektikoordinaattori Markku Vierelä. Siitä selviää, mitä sienet kertovat metsästä. Päädyin pieneen säilyketölkkiin, jonka etiketissä luki tavattoman hienostuneilla kaunokirjaimilla Sauce aux Cèpes. Kun illat hämärtyvät ja aamuihin on tullut tuttu viileän ilman haju, on hyvä aloittaa opinnot. Avomailla linnut huomaavat aidat paremmin. He saavat samalla tietoa poroaitojen kunnosta ja paikkaustarpeista. Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaisema Sienet ja metsien luontoarvot on vähän samalla asialla, mutta kirja on suunnattu perehtyneelle tosiharrastajalle. En ymmärtänyt sanojen merkitystä mutta arvelin löytäneeni jonkinlaista gourmet-keittoa ja maksoin iloisesti kiskurihinnan. Kokeiltavat materiaalit ovat muovinauhoja ja -putkia, osin tavallista hirvinauhaa. Hanketta johtaa Arktinen keskus, jolla on apunaan Metsähallitus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Erityisen paljon lintukuolemia aiheutuu alustavien tulosten mukaan luonnon vaihettumisvyöhykkeillä ja metsäisillä alueilla. Jarkko Korhosen ja Pirjo Penkkimäen Suuri suomalainen sienikirja neuvoo tunnistamaan sienet elinympäristön mukaan. Skotlantilaisen tutkimuksen perusteella aidat tappavat vuosittain noin 2–3 kanalintua (teeriä, metsoja ja nummiriekkoja) kilometriä kohti. rin 1,4 riekkoa vuodessa. Naisystävä totesi minun ostaneen sienikastiketta. Kiikarissa jouni tikkanen Paranna sienivainuasi! kesälomalla Pariisissa etsin siskolle tuliaista, jotain erityisen ranskalaista ja kaunista mutta kuitenkin pientä
Poikueista on jälki-, näkö- ja kuulohavaintoja sekä riistakameran kuvia. panu orell Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Lohi elää joessa 2–3-vuotiaaksi. Asia kävi ilmi suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa laskennassa. Sen jälkeen he tekivät kokeen, jossa mitattiin kalojen sydämen toimintaa lämpötilan noustessa. Anttila vertaili kollegoineen pohjoisnorjalaisen Altajoen ja ranskalaisen Dordog- 22 000 suomen merimetsojen määrä ylitti tänä kesänä 22?000 pesivää paria. Altassa veden lämpötila ei ole ainakaan 30 vuoteen ylittänyt 18 astetta. Lisäksi kahden reviirin rajalta on saatu havaintoja, jotka voivat kertoa kolmannesta pesueesta. Dordognen vesi taas lämpenee vuosittain yli 20 asteeseen. nejoen merilohia. piia ahonen seppo keränen / prolk birdlifen rariteettikomitea hyväksyi havainnon ruostepääskyn itäiseen alalajiryhmään kuuluvasta linnusta. Yhtä yllättävää oli, että kummankin joen kalat sietivät lämpöä paremmin, jos ne olivat kasvaneet lämpimässä vedessä. Viileässä kasvaneet poikaset saivat r ytmihäiriöitä, kun veden lämpötila nousi 21–23 asteeseen, mutta 20-asteisessa vedessä kasvaneille näin kävi vasta 27,5 asteessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusapulainen on myös varmistanut havainnot. Harvinaisuudesta saatiin monta kuvaa. Toinen susiperheistä elää Köyliössä ja toinen Pöytyällä. Yleislääketieteen erikoislääkäri Satu-Maaria Wallen kertoi Mediuutisissa 13.8., että apteekeissa myytävien lasten yskänlääkkeiden tehoa ei ole voitu tutkimuksissa todentaa, vaan niitä myydään lumevaikutuksen takia. ”Tutkimme, onko eri populaatioilla samanlainen kyky vastata lämpötilan nousuun, vai ovatko ne jo sopeutuneet niihin olosuhteisiin, joita ympäristössään kokevat.” Eri alueiden punalohilla on aiemmin huomattu eroja lämmönsiedossa. Sen vaikutusmekanismia ei vain tunneta. Kannan kasvu on hidastunut merikotkan runsastuttua. Tutkijat kasvattivat lohenpoikasia kolmen kuukauden ajan kahdessa eri lämpötilassa, 12:ssa ja 20 asteessa. Tulos yllätti: Altan lohenpoikaset kestivät lämmintä vettä lähes yhtä hyvin kuin Dordognen kalat. 8 Suomen luonto 17/2014 Pohjoisten jokien lohenpoikaset sopeutuvat myös korkeisiin lämpötiloihin, vaikka ne eivät ole luonnossa kokeneet lämpimiä vesiä vuosikymmeniin, paljastaa tuore Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus. vAJAAT kymmenen vuotta sitten pesiviä pareja oli vielä alle 5000. Kalojen sopeutumiskyvyn tiedetään vaihtelevan myös lajeittain. Linnun toi Suomeen ilmeisesti hyvin lämmin kaakkoinen ilmavirtaus. Havainnon tekijä Petri Lampila kuuluu itsekin rariteettikomiteean. Itäisestä ruostepääskystä Suomen kolmas havainto Hunajaa suositellaan lasten yskään uusi käypä hoito -suositus tarjoaa vuotta vanhempien lasten yskän hoitoon tavallista mehiläisten keräämää hunajaa. Lounais-Suomessa kaksi susipesuetta petri lampila Lounais-Suomessa, jossa susien paluu vuosikymmenten jälkeen on aiheuttanut susivihaa, on tänä kesänä havaittu kaksi susipentuetta, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Toukokuussa Siikajoella nähty seikkailija on maamme kolmas tällainen yksilö, joten voidaan puhua suurharvinaisuudesta. Lohi voi kestää jokien lämpenemistä. Hunajan tehosta on puolestaan näyttöä. ”Tarkoituksemme oli selvittää Atlantin lohien kykyä vastata ilmaston lämpenemiseen”, kertoo Turun yliopiston tutkija Katja Anttila. Aiemmat havainnot on hänen mukaansa tehty myös toukokuussa, Ahvenanmaan Lemlandissa 2007 ja Lempäälässä 2011
90 prosenttia karhuista kuolee ihmisen vuoksi. Iltakymmenen jälkeen Rautjärvellä Laikon kohdalla huomasin hirven. Euroopassa, missä karhuja ja susia on vainottu vuosisatoja, molemmat lajit liikkuvat vilkkaimmin öisin. Ruotsissakin emokarhut tekevät poikkeuksen: ne välttelevät pentuja tappavia uroksia liikkumalla päivisin ja lähempänä asutusta kuin yksinäiset karhut. Mitä useammin karhu huomasi tiellä kulkevia ihmisiä, sitä enemmän se kulki öisin. Syytä onkin, sillä 90 prosenttia karhuista kuolee tavalla tai toisella ihmisen vuoksi. Lyhyemmän aikaa vainotut Pohjois-Amerikan karhut ja sudet ovat taas aktiivisia päivällä. Yli sataa karhua seurattiin satelliittipaikantimilla useamman vuoden ajan heinä–syyskuussa, jolloin ne etsivät hyviä marjapaikkoja talviunen tarpeisiin. Ihmisen vaikutus suurpetojen vuorokausirytmiin näkyy suuressakin mittakaavassa. ilmiömäistä antti leinonen / PROLK Karhu liikkuu ihmisen pelossa öisin Juhannusaaton iltana kesällä 1992 ajoin vaimoni ja 3- ja 5-vuotiaiden tyttärieni kanssa Kirkkonummelta Parikkalaan. Kohdalle päästyämme se nousi pystyyn. Tuore ruotsalainen tutkimus karhun liikkeistä todistaakin karhujen karttavan tiellä liikkuvia ihmisiä. Keski-Ruotsissa ja PohjoisRuotsin itäosassa, missä teitä on kilometrin verran neliökilometriä kohti, karhut liikkuivat öisin ja hämärässä, kun taas Pohjois-Ruotsin tiettömässä länsiosassa ne olivat aktiivisia päivisin. Karhu! Kehotin tyttäriä katsomaan karhua tarkkaan, koska toista ei elämän aikana ehkä tien varrelle osuisi. Urokset kulkivat keskimäärin 480 metriä, naaraat 420 metriä ja emot pentujen kanssa 360 metriä tunnissa. Pertti Koskimies 17/2014 11/2014 Suomen luonto 9
Jouluun mennessä asia ratkeaa. Erikoistutkija Lauri Urho kertoo lajin olevan kotoisin Kaspianmereen ja Mustaanmereen laskevista joista. Sen mukaan elokuussa lämpö laski jo 17 asteeseen; lämmin vesikerros jäi tyynen sään takia ohueksi. Rovaniemen eteläpuolelta Kemijoki on rakennettu mereen asti. HEINÄKUUTA. Lämpö sopi uimareille mutta suosi sinileväkukintoja.. 1 Suomelle uusi kalalaji. POHJOINEN ITÄMERI LÄMPÖHUIPULLA 26. ilmakuva Tarkkailemme ympäristöä. Luonto ja ympäristö nyt lauri urho Sierilän pato voi nousta jo ennen Kollajaa eduskuntavaalien lähestyessä jokien varsilla on liikkunut rauhatonta väkeä. Saimaan kanavasta on löydetty Suomessa ennen tunnistamaton särkikala, valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus). Paikalliset ovat tietenkin vastaan: pato olisi kuolinisku paitsi törmäpääskyille, laaksoarhoille ja tulvalehdoille myös kalastukselle. BirdLifen Linnutvuosikirja kertoo Suomen selkälokkikannan taantuneen 2003 lähtien kymmenessä vuodessa viidenneksen. Etelässä sen sijaan tuulten aiheuttama kumpuaminen viilensi pintavettä. Syynä pidetään lokkeihin Itä-Afrikan ja Intian valtameren talvehtimisalueilla kertyviä ympäristömyrkkyjä. Talojen arvo romahtaisi. NOAA-AVHRR / BSH HAMBURG, käsittely IOW WarnEmünde Robert Churchill / istockphoto isoveli valvoo pinnalla Pohjoisella Itämerellä pintalämpötilaa mittaa myös Ilmatieteen laitoksen aaltopoiju. Kuten Kollajan allas, sekin on vanha kehno, joka nostaa nyt päätään. Latvian Liepajan pohjoispuolella näkyy kumpuamisalue, jolla alemman vesikerroksen viileämpää vettä on noussut pintaan. Kaupungin kohdalla se jakautuu kahtia: Ounasjokeen, jonka latvavedet kurottavat vapaina kohti pohjoista, sekä itäiseen Kemijokeen, jossa on sivuhaarat mukaan lukien vielä 15 voimalaa. Kemijoki-yhtiö haki rakennuslupaa vuonna 2005 ja sai sen 2011, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvan luontoarvoihin vedoten. Laji muistuttaa paljon kotimaista töröä, mutta pyrstön varressa, viiksien pituudessa ja ruumiin mittasuhteissa on eroja. Sekä kokoomuksen ja keskustan että perussuomalaisten parissa on halua purkaa vuonna 1987 voimaan astunut koskiensuojelulaki. Herbert Siegel Leibnizin merentutkimusinstituutista kertoo Suomen Luonnolle, että heinäkuun 2014 keskilämpö oli Pohjanlahdella korkein vuoden 1990 jälkeen. Kemijoki-yhtiö on kohottanut kuokkansa ja vaatii lupaa iskeä se maahan, edes vähän nurkasta. Itämeri kävi kuumana Yhdysvaltalaisen NOOA:n ottamassa radiometrikuvassa Perämeren pintavesi oli heinäkuun lopulla jopa viisi astetta keskimääräistä lämpimämpää. 11/2014 10 Suomen luonto 17/2014 Törö (yllä) ja valkoevätörö. Kemijoen pääuoma on kuitenkin vapaana heti Rovaniemen kaupungin yläpuolelta. 2 Selkälokki on taantunut viidenneksen. Sieltä se on levittäytynyt viime vuosina myös Saksaan ja Puolaan. Tuolle pätkälle tulisi Sierilän pato. Pidätämme hengitystä. Sen jälkeen asiaa on pompoteltu eri virastoissa ja oikeusasteissa, ja nyt pallo on taas Vaasan hallinto-oikeudella. Jo ennen lain koettelemista voi ratketa kuitenkin Sierilän voimalaitoksen rakentaminen. Viime vuosina selkälokin pesimämenestys on parantunut, mutta kannan vahvistumiseen tarvittaisiin monta hyvää vuotta peräkkäin. Oho! ”taiva a n täy d eltä ta ppa ja kiviä ” Tiede-lehti 8/2014 kert oi, että Maan lie peillä on mahdollise sti vaarallis ia asteroideja, jotka saatta vat ehkä iskeytyä tänne
Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Pihalle asennettaviin paneeleihin suhtautumista merkittävämpää on, että katolle asennettavia paneeleita kohdellaan julkisivukysymyksenä, ja siksi niillekin vaaditaan toimenpideluvat. Kenen silmää ne siellä ylhäällä häiritsevät. Ei meillä ole siitä tilastoa. Jasmin Awad / istockphoto Ketä aurinkopaneelit katolla häiritsevät. Kaupungin rakennustarkastaja Taru Nurminen vastaa kysymyksiin. Eivätkä kaikki paneelit ole katon lappeen mukaisia, vaan koholla eli muuttavat katon muotoa. En ollut kunnan palveluksessa vuonna 2010, kun rakennusjärjestys hyväksyttiin. mikko niskasaari Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Mitä väliä on katolle asennettavilla paneeleilla. Yleensäkin huomautuksiin vaikuttavat paljon naapurisuhteet eikä aina itse asia, minkä havaitsee usein hakemuksista. Miksi Hyvinkäällä ehdot ovat tiukat, rakennustarkastaja Taru Nurminen. Yksi tiukoista kunnista on Hyvinkää. suora linja Helsingissä aurinkopaneeleita saa asentaa katolle ilman mitään lupia, mutta monissa kunnissa niihin joutuu hakemaan toimenpideluvan pitkän kaavan kautta, naapurien kuulemisineen. Pihalle pystytettävä paneeli vaatii luvan, jos se on yli kahden neliömetrin suuruinen. Eroja on, koska itse säätämässään rakennusjärjestyksessä kunnat voivat asettaa lisäehtoja. Kuinka paljon Hyvinkäällä tulee naapureilta vastalauseita aurinkopaneeleiden asentamisen vuoksi. Aurinkopaneelien asennus on helppo tapa siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, mutta sitä jarruttavat kuntien kirjavat lupakäytännöt. 17/2014 Suomen luonto 11 michaela rehle / Reuters/ lehtikuva Aurinkopaneelien asennusta Saksassa Landshutin lähellä.. Ihan yleisesti ottaen uusien talojen rakentamisesta esitetään aika vähän huomautuksia, kunhan hanke on lain ja rakennusjärjestyksen mukainen. Koskee. Uusimaalaisen Hyvinkään kaupungin linja on tiukka. Siihen en pysty vastaamaan. Talotyypeillä ei ole mitään eroa. Näkyväthän ne katoltakin naapurustoon. Ei tule mieleen tapausta, että aurinkopaneeleista olisi huomautettu. Koskeeko tämä samalla tavalla pientaloja ja kerrostaloja
E Visentti on Euroopan suurin maaeläin. Visentit viedään aluksi 15 hehtaarin aidatulle totuttelualueelle, sitten reilun neliökilometrin ”villiintymisalueelle”. Romanian Karpaateilta löytyvät Etelä- ja Keski-Euroopan suurimmat metsäerämaat, joissa visenteillä riittää tilaa temmeltää. Visentit siirrettiin ?arcu-vuorten Natura-alueelle, jonka laajuus on 590 neliökilometriä. Visenttejä on elänyt siellä viimeksi kaksisataa vuotta sitten. Syksyllä ne päästetään kokonaan vapaiksi.. Tuoreimmat iloiset uutiset tulevat eteläisestä Romaniasta, Karpaatteihin kuuluvilta metsäisiltä ?arcu-vuorilta, jonne istutettiin alkukesällä kolmekymmentä visenttiä. Eläimiä ei ruokita, vaan ne totutetaan alusta alkaen elämään luontaisessa elinympäristössään, vuoristoniittyjen ja lehtipuuvaltaisten metsien rajavyöhykkeellä. ?arcu-vuorille tuodaan vähitellen lisää visenttejä useista Euroopan maista. 12 Suomen luonto 17/2014 uroopanmajava, merikotka ja visentti ovat esimerkkejä lajeista, jotka hävisivät maanosastamme miltei sukupuuttoon mutta ovat viime vuosikymmeninä saaneet takaisia vanhoja elinalueitaan. Itämeri Toimittanut jorma laurila maailmalta Teksti ja kuvat Juho Rahkonen Uhanalaiset Visentti palaa Karpaateille Tuorein visenttien siirtoistutus on menossa Karpaateilla Romaniassa. Viimeksi siellä eli visenttejä kaksisataa vuotta sitten. Wild Wonders of Europe -nettisivuston mukaan kyseessä on Euroopan suurin visenttien siirtoistutus, ja koko paikallinen Armenisin kylä on siinä mukana
Nykyisin visenttejä arvioidaan olevan maailmassa reilut 5000, joista 3200 elää vapaina luonnossa. Osa niistä kulkee vapaina luonnossa ja osa aidatulla metsien ympäröimällä niityllä. Aikaa myöten visentti ottanee takaisin entisen paikkansa ekosysteemin avainlajina, ja siitä pitäisi myös tulla Karpaattien lukuisten susien ja karhujen saaliseläin. Lähes sukupuuttoon kuollut visentti on palaamassa entisille elinalueilleen. Visentit hävitettiin Euroopasta monin paikoin jo keskiajalla, ja vuonna 1919 enää muutama kymmenen yksilöä sinnitteli eläintarhoissa. Loppuvuosi kasvatetaan luonnonvaravelkaa. Jorma laurila Norsujen salametsästys kiihtyy afrikka Norsujen salametsästys on viime vuosina voimistunut etenkin läntisessä ja eteläisessä Afrikassa. Masai Maran–Serengetin suojelualuepari on koko Afrikan viimeisiä suurekosysteemeitä, joilla villieläimet voivat yhä vaeltaa ikiaikaisilla reiteillään vuodenaikaiskiertoa seuraten. jorma Laurila Romaniaan tehty visenttien siirtoistutus on uusin askel luonnonsuojelujärjestöjen pyrkimyksissä palauttaa Eurooppaan villiä alkuperäistä luontoa, joka ehti olla kadoksissa satoja vuosia kestäneen teollistumisen aikana. päivänä oli maapallon ekosysteemien tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat käytetty. ”Maapallon luonnonvarojen ylikulutus on sekä ekologinen että ekonominen ongelma”, toteaa järjestön presidentti Mathis Wackernagel. Salametsästyksestä huolimatta seudun norsujen määrä on viime vuosikymmeninä kuitenkin kasvanut: Vuonna 1986 Serengetin–Masai Maran alueella oli hieman yli 2000 norsua, kun vuoden 2014 laskennassa määrä oli 7535. Ne ovat paikallinen matkailunähtävyys. Raatoja löytyi 192, joista 117 Keniasta ja 75 Tansaniasta. Visenttejä Liettuassa aidatulla metsäalueella. Syöksyhampaita tavoittelevat rikolliset ovat paitsi röyhkeitä myös hyvin varusteltuja automaattiaseineen ja helikoptereineen. Vuonna 2000 se oli ”vasta” 1. Tämä osoittaa suojelualueiden valvonnan haavoittuvuutta. Tuolloin pelivaraa siis vielä oli. ”Maat, joissa on pulaa raaka-aineista ja alhainen tulotaso, ovat erityisen haavoittuvia. Visentti eli eurooppalainen biisoni on läheistä sukua Pohjois-Amerikassa elävälle biisonille. Riistanvartijat ja viranomaiset eivät pysy perässä. earth overshoot day Ihmiskunta käyttää uusiutuvia luonnonvaroja yhä ryösteliäämmin. Vielä vuonna 1961 ihmiskunta käytti vain kolme neljäsosaa maapallon tuottamista uusiutuvista luonnonvaroista sekä kyvystä poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Tämä käy ilmi kansainvälisen Global Footprint Network -kansalaisjärjestön vuotuisesta raportista. Hankkeen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä ?arcu-vuorilla eläisi noin 500 visentin lauma. Myös rikkaiden maiden, joilla on varaa suojata itseään raaka-aineiden niukentumisen suorimmilta vaikutuksilta, on otettava luonnonvarojen vähentyminen huomioon pitkän aikavälin ratkaisuissa ennen kuin ne alkavat lisätä taloudellista stressiä.” Järjestön arvion mukaan 86 prosenttia maapallon asukkaista elää nyt maissa, jotka kuluttavat enemmän luonnonvaroja kuin luonto pystyy niillä alueilla tuottamaan. Nyt ikäviä uutisia kantautuu myös Keniasta ja Tansaniasta. Maaseudun tyhjentyessä ihmisistä alkuperäiselle luonnolle vapautuu entistä enemmän tilaa. Nykyisin monien Euroopan maiden väestö pienenee alhaisen syntyvyyden vuoksi, ja samalla muutto kaupunkeihin kiihtyy. Kyseinen päivä, Earth Overshoot Day, on aikaistunut nopeasti. Äskettäin Masai Maran ja Serengetin suojelualueilla lentämällä tehdyissä tarkastuksissa löytyi aiempaa enemmän tapettuja norsuja, joilta oli viety syöksyhampaat. Elokuun 19. Korruptiokin pahentaa tilannetta. Visenttejä on myös Liettuan pohjoisosassa. n Tämän vuoden eväät syöty Jorma Laurila 17/2014 Suomen luonto 13. Järjestö seuraa ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä, ja sillä on toimistot Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. lokakuuta. Tunnetuin ja suurin visenttien esiintymä on Puolan ja Valko-Venäjän rajamailla sijaitsevassa Bia?owiezan Unesco-metsässä. uutisia Visentistä pitäisi tulla myös Karpaattien lukuisten susien ja karhujen saaliseläin. Visentti on Amerikan-serkkuaan hieman pienempi, mutta voi silti kasvaa henkilöauton painoiseksi. Nyt tarvitsisimme puolitoista maapalloa täyttämään tarpeemme kestävästi, mutta väestön, energiankulutuksen ja ravinnontarpeen kasvuennusteiden mukaan selvästi ennen vuosisatamme puoliväliä tarve olisi jo kolme maapalloa. Suojelijoiden mukaan myös kansallispuistojen ulkopuolella elävien norsujen suojelua pitää tehostaa yhteistyössä paikallisten kylien kanssa
”Varmimmin lajin tunnistaa anturasta, jalan alapinnalla olevasta musta–valko–musta-raidoituksesta”, toteaa nilviäisasiantuntija Anne Koivunen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Itävallasta on tavattu jopa punainen yksilö ja Suomestakin yksi vaaleanvihreä. Kuukauden laji: ukkoetana hidas jättiläinen Syksyn sateet ovat metsässä elelevän ukkoetanan mieleen. ”Ukkoetanalla on tuntosarviensa päässä hyvä hajuaisti, jonka avulla se löytää niin ruuan kuin parittelukumppaninkin. Mittaa sillä onkin parhaimmillaan jopa 20 senttiä. Ylempien tuntosarvien päässä sillä on silmät, mutta näköaisti ei ole kummoinen.” Tiukan paikan tullen ukkoetana pystyy lisääntymään ilman kumppaniakin. Ukkoetanoiden väritys vaihtelee paljon ruskean, harmaan ja mustan eri sävyissä. Hän on elokuussa ilmestyneen kirjan Suomen kotilot ja etanat (Tibiale) yksi tekijä. Paritellessa etanat vaihtavat siittiöpaketteja, jotka hedelmöittävät kummankin etanan munat. TekstI Johanna mehtola pekka malinen U kkoetanalla on kunnia olla Suomen – ja koko Euroopan suurin maaetana. On arvioitu, että jopa 80–90 prosenttia etanoiden poikasista päätyy muiden eläinten ravinnoksi.” Ukkoetana on Euroopan suurin maaetana.. Etanoilla on suussa raastinkieli eli radula, joka on täynnä pieniä teriä, kuin hain hampaita. Keväällä munista kuoriutuu pikkuruisia ukkoetanoita. ”Jos on hyvin kuivaa, munat saattavat uinua maassa koko syksyn ja sitten talvehtia. Kieli toimii raastinraudan tapaan. Myös vaaleita, puolialbiinoja yksilöitä voi nähdä. Sateisena kautena etanat munivat useammin. 13/2014 14 Suomen luonto 17/2014 Lahoavat kasvit ja sienet ovat ukkoetanan pääravintoa, mutta miltei kaikki Suomen 22 etanalajia syövät myös raatoja. Kaikki etanalajit ovat nimittäin kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja: niillä on sekä naaraan että koiraan sukupuolielimet. Ukkoetana munii reilun kymmenen munan ryhmän karikkeeseen. Koon lisäksi hyviä tuntomerkkejä tämän harjaetanoihin kuuluvan komistuksen tunnistamiseksi ovat pistemäiset juovat sekä takapään nystyistä koostuva vaalea harja. ”Suuren värivaihtelun syytä ei ole tutkittu, mutta sen oletetaan johtuvan ravinnosta ja elinympäristöstä”, Koivunen sanoo
”Etanakausi on pitkä, sillä ne ovat aktiivisia pakkasiin saakka.” Lisäksi etanat on helppo saada kiinni. ELINYMPÄRISTÖ: Mustikkatyypin sekametsät, voi tulla myös asutuksen liepeille. ukkoetana Limax cinereoniger LEVINNEISYYS: Luokittelu: Kuuluu Yleinen metsälaji Tornio–Suomussalmi-linjan eteläpuolella. Sen sijaan pitkät kuivat ja kuumat kaudet voivat Koivusen mukaan tehdä niiden olon tukalaksi. Ravinto: Lahoava kasviaines, sienet ja raadot. roy anderson Koko: Suomen suurin etanalaji, venyneenä 10–20 senttiä. Keväällä kuoriutuneesta ukkoetanasta tulee aikuinen vasta loppukesällä, jolloin se saavuttaa täyden mittansa. tuntomerkit: Väritys vaihtelee mustan, harmaan ja ruskean eri sävyissä, sivuilla tummat kylkijuovat ja selässä vaalea harja. Jotkut yksilöt talvehtivat esimerkiksi karikkeessa tai maakellareissa, mutta enimmäkseen ukkoetanat ovat yksivuotisia. ”Kerran metsäpohjaa lakaistessaan tonttu astui etanan päälle. Ukkoetanan alapuolen antura on raidallinen. ”Kuumuus kuivattaa etanaa, eikä se pysty tuottamaan keholleen ja liikkumiselleen elintärkeää limaa takapään limarauhasesta. tiesitkö. Lima väritöntä ja sitkeää, hengitysaukko on kilven takaosassa. Lähetä havaintosi ja valokuva etanasta tutkija Anne Koivuselle, anne.koivunen@helsinki.fi. Lima toimii myös puolustautumiskeinona petoja vastaan. Se pystyy kuitenkin viettämään pitkiäkin aikoja kostean kasvillisuuden suojassa tai syvemmällä karikkeessa.” Ukkoetana jättää kulkiessaan jälkeensä limavanan, jota voisi verrata tekstiviestiin: Lajitoverit pystyvät lisääntyminen: Ukkoetana on kaksineuvoinen eli hermafrodiitti. n Oletko nähnyt ukkoetanan. Se viihtyy puutarhoissa, pihoilla, kasvihuoneissa ja taimitarhoilla. 13/2014 17/2014 Suomen luonto 15. Ukkoetana on yleinen PohjoisSuomea lukuun ottamatta. harjaetanoiden heimoon. Mustikkatyypin sekametsää Suomessa riittää, joten ukkoetanan elinympäristö ei ole uhattuna. Koivunen kannustaa katselemaan maastoa nyt syksyllä etanoita silmällä pitäen. Valitettavasti se ei tehoa yli-innokkaisiin puutarhureihin, jotka saattavat koitua jätin kohtaloksi, vaikka se ei kasvimaan tuoreista herkuista edes välitä. Se munii noin 10 munaa kerran tai useamman kerran kesässä. älä sekoita: Espanjansiruetana on tumman punaruskea tai likaisenruskea. Ukkoetana tosin saattaa liikkua yön aikana jopa 15 metriä. Siitä lähtien on harjaetanoiden kilvessä ollut pottuvarpaan jälki.” (Kirjasta Suomen etanat ja kotilot.) haistamaan limasta, mikä yksilö tästä on kulkenut. Kotiloiden tapaan ukkoetanalla on joskus ollut suojanaan kuori, josta on jäljellä surkastuma, kynsimäinen kalkkilevy. Ei aiheuta tuhoja pihoilla ja puutarhoissa. Se sijaitsee etanan etuosassa, kilven alla, joka ukkoetanalla on yksivärinen ja poimuinen
16 Suomen luonto 17/2014. Hieno teksti ismo tuormaa Muuttohaukka ja maakotka pesivät Suomessa jo usean sadan parin voimin. Muuttohaukan pian lentokykyiset poikaset suomättäällä
paluu 17/2014 Suomen luonto lea maalismaa K iikari kiertää pitkin taivaan lakea, kunnes etsimessä näkyy pieni yläilmoja kiertelevä piste. Se on muuttohaukka; olen Pelkosenniemen soilla pesätarkastaja Pekka Nymanin kanssa pesiä etsimässä. Vankan kokemuksen turvin pesä yleensä löytyy, joskus tuntienkin suossa rämpimisen jälkeen. Harvalla linnulla on yhtä legendaarinen maine eri puolella maailmaa kuin no- 17. Emolinnun raakkuva varoitushuuto risteilee taivaalla Nymanin päästessä viimein rengastuspuuhiin. Kaukaisten soiden valtias oli kadota 1960-luvulle tultaessa. Muuttohaukka on palannut Suomeen
Etenkin Brittein saarilluokitusta on voitu lieventää la, Ranskassa, Espanjassa ja ItaJarmo Ahtinen nousemassa kotkanpesälle. peudestaan kuululla muuttohaukalla. Tyhjät pesät olimishankkeita, mutta Suomessa vat enemmän kuin sääntö myös ei oteta huomioon muuttohaukmuuttohaukkakannan romahkojen pesintää kalasääsken tai taessa jopa 500–1000 parista arkanahaukan pesässä tai näiden violta vain 30:een 1960-luvulle elinympäristöjen suojelemista tultaessa. Usein suomättään pesältä löytyy yksi tai kaksi poikas”Jo 1960-luvulle tultaessa reunametsien pesäpaikat, isot ta. 18 Suomen luonto 17/2014. VuoSuurella aapasuolla rämpiessä osaa antaa arvon pesätar- si vuodelta muuttohaukka työntyy takaisin vanhoille kastajille kuten Pekka Nymanille ja Jarmo Ahtiselle. Euroopassa on käynnissä puissa pesivien muuttohaukJäätävä kesäkuu vaati veronsa. Silloin romahduksen lintudirektiivin mukaisesti”, Nysyynä eivät olleet kylmät kesäman sanoo. vaarantuneeksi. ISMO TUORMAA Pesätarkastajien työssä riittää rämpimistä ja kiipeämistä. Oikealla maakotkan pesä, komea risulinna. ISMO TUORMAA olli-pekka karlin ISMO TUORMAA Pekka Nyman kulkee kesällä rengastamassa muuttohaukkoja (keskellä). Nyt kyse on vuosien väliseskojen palauttamis- ja ennallistatä vaihtelusta. Nyt kannan Koko Euroopassa pesii nykasvettua takaisin satoihin pekyisin tuhansia muuttohaukkasiviin pareihin uhan a laisuuspareja. Myös munienmänkin metsäautotien äärimmäiseen päähän, kunnes keruu pesintäseuduilla ja lintujen ampuminen muuttosiirrytään vetistäkin vetisemmille suolle kahlaamaan matkalla ovat paikoin ongelma. keta taas uusiin ympäristömyrkkyihin talvehtimisalueilSuolle kulku alkaa ajamalla autolla sen viimeisim- la Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Nopeus ei silti ole säästänyt sitä joutumasta Suomessakin välillä jopa sukupuuton partaalle. kuut vaan ympäristömyrkyt ddt ”Muuttohaukka on monipuolinen saalistaja ja myös pesijä, ja pcb, nuo hiljaiset tappajat. Tänä vuonna Pelkosennierisupesät, hävitettiin hakkaamen soilla moni pesä oli tyhjä. Paluu etelään vasta edessä Muuttohaukan levinneisyys Suomen kartalla kattaa yhä vain pohjoispuoliskon maasta. Niitä kotkat rakentavat reviirilleen useita ja valitsevat sopivan pesäpaikan kevättalvella. Etelän kymmenet enkoja, Ahtinen hieman Nymania pohjoisempana. Jossain auPekka Nymanin mukaan myös Suomen omat toimet tiuden ja paarmapilvien keskellä pienellä suomättäällä ovat vähentäneet ja vähentävät muuttohaukkakannan lymyilee haukanpesä. Haukan paluu kohti etelää on viime vuosikymmeninä silti ollut liki yhtä nopea Pesätarkastajan työ vaatii kovaa kuntoa kuin sen katoaminen vuosikymmeniä aiemmin. kilometrikaupalla, välillä kainaloita myöten. Ahtisen tiset haukkakalliot odottavat yhä pesintöjä ja useimmat kanssa pääsin tänä vuonna kiertämään maakotkanpe- etelän suot ovat kuivattuja. siä, ja Nymanin kanssa tein aiempina vuosina pari reisMuuttohaukan paluu voi kuitenkin hidastua tai katsua Vuotoksen alueen muuttohaukkasoille. Risupesien muuttohaupieneni Suomessa nopeasti jopa kat ovat aikaisempia kuin soilneljäsosaan, jolloin koko maasla pesivät ja monimuotoisuus sa aiemmin pesineestä linnusauttaa lajia tuottamaan lisäänta tuli erittäin uhanalainen Latymiskykyisiä jälkeläisiä ilmaspin ja Pohjois-Pohjanmaan aaton ja säiden vaihdellessa.” pasoiden asukas. Se pesii yhä lähes ainoastaan aapasoilMolemmat seuraavat sekä maakotkia että muuttohauk- la, jotka ovat pääosin suojelusoita. malla. tuottoa. asuinsijoilleen. liassa kanta on taas vahva. Ympäristömyrkkyjen myötä kun sille annetaan mahdollimuuttohaukan levinneisyysalue suus
jorma luhta Muuttohaukat kotisuollaan. 17/2014 Suomen luonto 19
Sen sijaan muuttohaukkojen ja etenkin kanalintujen tilanne on heikompi. Kun pääsemme rämpimisen päätteeksi vihdoin takaisin autolle, olen lopen väsynyt. Tämän uskoo, sillä mies ei malta pysähtyä lainkaan, vaan hotkaisee kävellessään energiapatukan tai vettä pullosta. Mistään evästauosta ei ole puhettakaan.. Jyrkän pesärinteen kapuaminen salpaa minulta hengen, mutta tarkastaja etenee maastossa kuin kärppä. ”On ollut kiinnostavaa nähdä vuosien vaihtelut muuttohaukkojen ravinnon hankinnassa ja huomata kuinka merkittäviä varis- ja varpuslinnut ovat kylmien jaksojen aikana. Ilman sitäkin työ on toki mahdollista, mutta vieläkin hitaampaa ja raskaampaa. Sepelkyyhkyjen runsastuminen ei ole sen sijaan näkynyt muuttohaukan ravinnossa”, Nyman pohtii tavaroita pakatessaan. Maakotkien pesintä onnistui Pesätarkastajan kesään ei kuulu laiskottelu. Pesätarkastaja vilkaisee vain karttaansa ja suuntaa saman tien jo seuraavalle todennäköiselle pesäsuolle. Metsähallituksen maat ovat avainasemassa, sillä liki kaikki tunnetut pesät sijaitsevat ainakin toistaiseksi valtion mailla. Katselin pääskyemon epätoivoista lentoa sen etsiessä hyttysmuonaa poikasilleen. jorma luhta / leuku ismo tuormaa Muuttohaukka on saanut saaliikseen liron poikasen. Retkiaamumme alkoi masentavasti, sillä Savukoskella oli jäätävän kylmää. Maakotkien pesintä onnistui Lapissa tänä vuonna erinomaisesti. Noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on Lapissa ja 90 prosenttia reviireistä poronhoitoalueilla. Arkisempi syy on se, että Metsähallitus hallinnoi suurinta osaa Lapin metsämaista, jonne maakotkat ovat toistaiseksi keskittyneet. Maakotkien poikasten rengastamisen Euroopan ennätystä ja ehkä maailmanennätystäkin yli 400 poikasen rengastamisella hallussaan pitävä Ahtinen antoi kesäkuun reissullamme oman arvionsa. Hän kertoo kuntonsa nousevan kesäisin selvästi. Suomessa 40 pesätarkastajaa Jarmo Ahtisen auto kiitää peräkärryineen pitkin Itä-Lapin teitä. Näillä keleillä poikaset paleltuvat nopeasti, eikä ruokaakaan ole riittävästi tarjolla.” Myöhemmin varmistuu, että Ahtinen oli arviossaan oikeassa. Tähän on useitakin syitä; yleensä vain suojelualueilla on riittävän suuria puita maakotkien pesintään ja toisaalta tarpeeksi rauhallista saada pesinnän arka, kevättalven vaihe onnistumaan. Ajettuamme melkoisen tovin erilaisia pää-, sivu- ja metsäautotietä jatkamme matkaa jalan gps-paikannin apunamme. Sen olen huomannut juhannusviikolla, kun lähdin savukoskelaisen Jarmo Ahtisen kanssa tarkastamaan Itä-Lapin maakotkien reviirejä ja pesintöjä. Sen sijaan muuttohaukoilla ja kanalinnuilla oli paikoin lähes katovuosi, jolta keskikesän ennätyshelteet eivät enää pelastaneet. Kärryssä on pesätarkastajan välttämätön apuväli- 20 Suomen luonto 17/2014 ne, mönkijä. ”Maakotkilla ei pitäisi enää olla mitään hätää, sillä poikaset ovat jo aika suuria ja emot ruokkivat ja suojaavat niitä. Ahtinen etenee kuin kärppä Jarmo Ahtisella on repussaan kiipeily- ja rengastustarvikkeita. Tunnetut pesät sijaitsevat usein monen kilometrin päässä lähimmästä tiestä. Pekka Nyman rengastaa muuttohaukan poikasta Sompion Lapin suolla. Mietin, miten käy myös muiden lintujen kuten maakotkien, muuttohaukkojen ja kanalintujen poikasille