Suomen Luonto 7/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 l ä in lo no ta k ei o ek palkittu laatulehti Uhanalainen siika kutee syksyllä Upea JoUhisorsa on vähentynyt huolestuttavasti lUontomatkalla Liettuassa 7 Irtonumero 8,50 14.9.2012 metsä joka ei unohdu Ritva Kovalainen menee kuvissaan syvälle Kuusamon Närängänvaaran aarniometsään.. si äk 67 im 6 mp s
Purojen hajottajaeliöstö saa siitä ravintoa ja ketju jatkuu porras portaalta kaloihin asti. Lehtikarikkeella on esimerkiksi pienvesille tärkeä merkitys. Viimeisenä lenkissä voi olla jopa saukko!. Hyödyttömiä ne eivät ole senkään jälkeen. alkusyksy Lisäravintoa lehdistä Kuva pENTTi JOhaNSSON / ProLK TeKsTi JORMa LaURiLa LEhTiEN varistessa puut ovat ottaneet niistä arvokkaimmat ravinteet talteen
Lähelle tarkentuvat kiikarit ovat oivallinen apuväline.. Naaras on ruskeahko. Sisämaassa niitä on siellä täällä. Kunkin siiven etuosan kärkialueella on musta laikku. alkusyksy Punainen kopteri Kuva vESa hUTTUNEN TeKsTi JORMa LaURiLa pUNaSyySkORENNOT lentelevät loppukesällä ja alkusyksyllä eteläisen Suomen rannikkoseuduilla, missä laji on hyvin yleinen. Syyskorentoja pääsee ihailemaan varovasti lähestymällä, kun ne lepäilevät kasvilla tai vaikkapa laiturilla. Koiraan takaruumis ja siipien kiinnityskohdat ovat upean punaisia
Pienellä lammella käy kova kuhina, kun punasyyskorennot singahtelevat ilmassa. Toisaalta ilman syysmuuttoa ei olisi iloista kevätmuuttoa. Niillä on siis hyvä johtaja ja peränpitäjä. Ilmassa on tiettyä haikeuttakin, kun valtaosa linnuistamme poistuu maasta ja luonto hiljenee. Tämä toistuu monta kertaa; aoo tarkoittaa kuikaksi ilmiselvästi, että nyt sukellus. Niillä on, ei kevättä vaan syksyä rinnassa. Sukellukset ovat hämmästyttävän pitkiä; ne kestävät minuutin pari ja ovat jopa satojen metrien pituisia. Syksyssä on omanlaisensa hohto. Nelihenkisellä kuikkaperheellä on menossa elämänsä tärkein eloonjäämiskurssi: emot opettavat poikasia sukeltamaan ja kalastamaan. Yhtäkkiä kuikat ovat toisessa päässä järveä. Moni ei ehdi kudulle: siiat kalastetaan liian pieninä. 32 Suomen kaunein sorsa? eu:n alueen jouhisorsista lähes kaikki pesivät Suomessa. JORMa LaURiLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi 6 Suomen luonto 17/2012 6 Suomen luonto 11/2012 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 29 Kolumni 51 Vahtikoira. Rikkaus on juuri tässä luonnonkierrossa. MariKa eerOLa 7/2012 SISäLLYS 16 Silkkaa hopeaa Sulavalinjainen siika on Suomen monimuotoisimpia kaloja. Aurinkoisena syyspäivänä istuskelen hämäläisen metsäjärven rannalla sieniretken lomassa. Oppitunti on riemullista katseltavaa. Etukuikka sanoo aoo ja koko ryhmä on sekunnissa veden alla. Nyt on hyvä aika nauttia hiljaisuudesta ja tehdä pienimuotoisia retriittejä metsiin. Sähäköiden lisääntymispuuhien seurauksena ja pitkän toukkavaiheen jälkeen kuoriutuu uusia kauniita korentoja parin kolmen vuoden päästä. PääKirjOituS Syksyn tähtihetkiä SyySkUUSSa on meneillään monenlaisia tärkeitä tehtäviä ennen kuin luonto asettuu säästöliekille. Ihmeellisintä on, että koko porukka on täsmälleen samassa muodostelmassa kuin ennen sukellusta. Vaellussiika on uhanalainen, eikä sen syöntiä suositella. 18 Metsä joka ei unohdu ritva Kovalainen ikuisti Kuusamon hienoimman aarniometsän. juSSi MurtOSaari / KuVaLiiteri 16 VAKIOT 30 Näädän kanssa haukanpesällä Mikko Pöllänen ja näätä ihmettelivät myrskyn kaatamaa kanahaukan pesäpuuta. Siiat kutevat. Myös oppilaat vaikuttavat lahjakkailta. Toinen emo, käyttäytymisestä päätellen naaras, on kärjessä, toinen perässä ja molemmat poikaset keskellä
Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL12_07/2012 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. asukkaisiin kuuluvat muun muassa kattohaikara ja visentti. 40 Silkkisiipiä Neidonkorentojen siipien rakenne sytyttää värit. 46 Kiiminkijoen vesisoturit eivät luovuta Oulun vedenotto uhkaa viedä veden lohilta. PeKKa HäNNiNeN Jouhisorsa on lennossakin elegantti. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. 36 Sienisääskien Suomi Millainen sääski syö sieniä? 56 Melkein kuin Suomi Luontomatka Liettuaan paljastaa paljon tuttua, mutta tarjoaa myös eksoottisia elämyksiä. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. kuvan neljän kilowatin voimala jauhaa sähköä helsingin harakan saaren sähköverkkoon. Sivut 1828. 64 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu, Lukijakirjeet 76 Kysy luonnosta 81 Pähkinät, Palvelukortti 82 Pienestä kiinni 17/2012 Suomen luonto 7. Se oli pidetty lintu jo muinaisessa Egyptissä. 52 Kivien kertomaa esittelemme geoluontopolun. 66 Tuulivoimalla voi tuottaa myös lämpöä asumiseen. reijO NeNONeN / VaStaVaLO Luonnonystävän ykköslehti Suomen Suomen Luonto 7/2012 71. Painolla on käytössään myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Vaatimuksia on asetettu muun muassa. Se kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Teho riittäisi kotitaloudellekin. KANNESSA Ritva kovalaisen kuusamon Närängänvaarassa kuvaama kelopuu kertoo vanhan metsän tarinaa. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08 210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen, 050 452 2996 (hoitovapaalla) Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tunturin geologia kertoo menneestä. 52 32 MarKuS VareSVuO / LiNtuKuVa Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti
"Myös Suomessa saattaa pesiä yksittäisiä pareja, sillä Tenojoen laaksossa niitä nähdään säännöllisesti loppukeväästä", Tolvanen kertoo. Myötämäkinäyttää jatkuneen, sillä loppukesän kerääntymisalueella Porsanginvuonolla on havaittu ainakin kuusi poikuetta. Kiljuhanhien määrä on romahtanut erityisesti liikametsästyksen vuok- MarKuS VareSVuO pohjolan uhanalaisimman lintulajin kiljuhanhen varovainen elpyminen jatkuu. 8 Suomen luonto 17/2012. Pesimäseudut ovat hankalia kartoittaa kattavasti, ja tarkan parimäärän laskeminen siellä olisi vaikeaa, ellei mahdotonta. Hanhien pesimämenestystä seurataan muutolla levähtävien lintujen perusteella. "Kesällä 2010 Norjassa varttui 11 ja 2011 jo 13 poikuetta", Suomen WWF:n ohjelmapäällikkö ja kansainvälisen kiljuhanhityöryhmän suomalaisjäsen Petteri Tolvanen iloitsee. Luonto ja ympäristö NyT ToimiTTanuT JUha kaUppiNEN www.TwiTTER.cOM/LUONTOMiES Hyviä uutisia uhanalaisten lajien menestyksestä. Kiljuhanhen myötämäki jatkuu takana on jo kolmas hyvä pesimäkesä. Edellinen varmistettu pesintä todettiin meillä 1995. Pesäpaikoilla aloitettu kettujen pyynti on ilmeisesti auttanut pesintöjen onnistumista." Kiljuhanhia pesii Pohjois-Norjassa noin 20 paria. tutkijoille on juuri selvinnyt, että poikaset ovat emoille elintärkeitä yllättävällä tavalla. ohjolan uhanalaisimman linnun kiljuhanhen pesintä näyttää onnistuneen jo kolmantena kesänä peräkkäin. "Siihen nähden jo kuusi onnistunut- ta pesintää on hyvä tulos", Tolvanen arvioi. Lopullinen pesi- P neiden parien määrä selviää lähiviikkoina. "Runsastuneet ketut tuhoavat tunturissa pesiä. TäNä kESäNä pelättiin huonoa pesimävuotta, koska jyrsijäkannat romahtivat ja petojen saalistuspaineen odotettiin verottavan kiljuhanhipoikueita
älypuhelimen karttasovellus paikallistaa retkeilijän sekunneissa. Pesinnässä onnistuvat hanhet näet muuttavat talvehtimisalueilleen turvallisempaa reittiä kuin muut. Vähimmillään onnistuneita pesintöjä oli 1990-luvun alussa 20. MariKa eerOLa 17/2012 Suomen luonto 9 aNNaKaiSa VäNttiNeN. runsas sata grammaa painava puhelin kantaa mukanaan monta luonnossa liikkujalle tarpeellista apuvälinettä. Parin viime vuoden aikana internet on siirtynyt taskuun älypuhelimien mukana. Manuaalikartat, kompassi ja opaskirjat on kuitenkin hyvä pitää lähettyvillä, sillä älypuhelimen hienous riittää aina siihen asti, kun puhelimen akku loppuu ja on turvauduttava taas perinteisiin keinoihin! Älypuhelin kantaa mukanaan monta luonnossa liikkujalle tarpeellista apuvälinettä. älypuhelimen sovellus auttaa tunnistamaan löydetyt sienet. · näillekin kuuluu hyvää NORppiEN MääRä Saimaalla on ensi kerran vuosikymmeniin yli 300. Lajintunnistussovellus kertoo onko kasvi syötävä vai ei. Suojelun alkaessa, 1970-luvun lopulla, niitä oli alle 200. Kaikki nämä uudet sovellukset auttavat ja innostavat uutta sukupolvea luontoon. Vanhemmalle väelle moni älypuhelimen sovellus helpottaa retkeilyä ja luonnossa liikkumista. Suomen ja Norjan kiljuhanhitutkijoiden satelliittilähettimet ja värirenkaat ovat nyt paljastaneet, että avainasemassa on myös pesintöjen onnistuminen eikä pelkästään uuden sukupolven kasvattamiseksi. Vaelluksen ystävät voivat ladata puhelimeensa sovelluksen, joka mittaa ja tallentaa vaellusreitin ja josta voi katsoa muiden vaelluksesta innostuneiden suosittelemia reittejä, parhaita taukopaikkoja, näköaloja, yöpymisvinkkejä tai luonnon erikoisia muodostelmia. Tarmokas suojelu on saanut valkoselkätikankin toipumaan: pesiä on kahtena peräkkäisenä vuonna löydetty sata. Nuoremmalle polvelle pieni kisailu tai leikki toimii motivaationa pakata retkeilykamppeet ja lähteä metsään. Hanhia on yritetty suojella hillitsemällä niiden ampumista ja suojelemalla muutonaikaisia elinympäristöjä. Nekin lentävät samoille kosteikoille Kreikkaan mutta tulevat ammutuiksi Venäjällä, Kasakstanissa ja Ukrainassa paljon todennäköisemmin kuin läntisen lentoreitin valinneet pesimälinnut. pERTTi kOSkiMiES aNNakaiSa väNTTiNEN Luontoälyä taskuun! iNTERNETSUkUpOLvEa kritisoidaan aika ajoin siitä, että sen edustajat eivät löydä luontoon, vaan viettävät aikaansa ennemmin sisällä koneen ääressä surfaamassa, pelaamassa tietokonepelejä tai jutellessa virtuaalimaailmassa. Kalastussovelluksella ahvenennarraajat voivat kilpailla saaliin suuruudesta ja merkata kalapaikat karttasovellukseen. Pesinnässään epäonnistuneet yksilöt taas lentävät itään ja vaihtavat sulkansa jopa Taimyrin niemimaalla saakka. Metsähallituksen seurannassa laskettiin Saimaalla viime talvena 310 norppaa. Puhelimen kompassi näyttää ilmansuunnat. Sienisovellus toimii sienikirjan tavoin, mutta kulkee mukana kevyemmin. Hanhet, joiden pesintä onnistuu Pohjolassa, jäävät loppukesän sulkasatoajaksi pesimäseuduilleen ja muuttavat perhekunnittain Unkarin kautta Kreikkaan. ei muuten pidä paikkaansa! uusi tekniikka suorastaan rohkaisee lähtemään luontoon tutkailemaan sen ihmeellisyyksiä ja jakamaan kokemuksia muiden luontoihmisten kanssa. Aikuisia naaraita on nyt 85, ja ne synnyttivät tänä vuonna 60 kuuttia. MariKa eerOLa KIIKARISSA si muuttomatkoilla Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä. Luonnossa liikutaan siis pieni tietokone mukana
n Karhilahti ei usko, että mölysammakko syrjäyttää Suomessa tavallista sammakkoa ja viitasammakkoa. Tosin mölysammakot ovat voineet tulla rahtilaivojenkin mukana vaikkapa Saksasta. talvivaaran kaivosyhtiö vahvisti Ylelle sedimenttitulosten pitävän paikkansa. Karhilahti pyydysti yhden sammakon ja varmisti sen mölysammakoksi. "Meillä kaikki mölysammakot ovat pienissä, ihmisen tekemissä montuissa. Sivuilla kommentoidaan päivän uutistapahtumia ja jaetaan luontohavaintoja. Luonto ja ympäristö NyT poimintoja Mölysammakon selän väri vaihtelee ruskeasta vihreään, mutta aina siinä on vaaleampi juova keskellä. ari KarHiLaHti hirvikärpänen saa vain noin 20 jälkeläistä TOiSiN kUiN useimmat hyönteiset hirvikärpäsnaaras pyöräyttää vain yhden esikoteloituneen toukan kerrallaan, ja koko elämänsä aikanakin se saa vain parisenkymmentä jälkeläistä. n Mölysammakko leviää Turussa nopeasti "haiN kOTOa tikkaat ja istuin kolme tuntia kunnes näin vilahduksen vihreästä sammakosta. ViiMeiSiMMät uudet Lajit OVat SiLOKaMPeLa VuONNa 2008, MuStaKitatOKKO 2005 ja HOPearuutaNa 2005. MuKaNa LuuKaLat, ruStOKaLat ja yMPyräSuiSet. Sen sijaan monilla vakiintuneilla ja suosituilla aikakauslehdillä kuten Kotivinkillä, Suomen Kuvalehdellä, Me Naisilla, Rumballa ja MikroBitillä on tuntuvasti pienempi Facebook-yhteisö kuin Suomen Luonnolla (www.facebook.com/ suomenluonto). Lisätietoa näytteistä blogissamme (suomenluonto.blogit.fi) ja videokanavallamme (http://www.youtube.com/ suomen0luonto). Turun ensimmäinen yksilö löydettiin muutaman kymmenen metrin päästä laivaväylästä." graFiiKKa VeSa PyNNöNieMi 0 5 10 km Aura Masku Rusko Naantali Raisio r Au a jo ki Turku Ruissalo Turun linna Kaarina Paimio Piikkiö Mölysammakon esiintymisalue 2012. Talvivaaran sedimenttipitoisuuksia selvitettiin kansalaislahjoituksin kaivOSyhTiö talvivaaran metallipäästöt näkyvät nikkelipitoisuuksien nousuina eteläpuolisissa järvissä, kertovat äskettäin valmistuneet sedimenttitutkimukset. Tavallinen sammakko kuuluu 15 metriä ja mölysammakko 900 metriä." "Silloin niitä sai eläinkaupoista ja johonkin nekin yksilöt ovat päätyneet, kun ne on hylätty. Ne eivät tiedä luonnontilasta mitään", Karhilahti arvioi. JUha kaUppiNEN Kuuntele Luonnon äänestä mölysammakkoa. HaNu LeHtONeN hopearuutana 103 KaLaLajia ON taVattu SuOMeN NyKyiSteN rajOjeN SiSäLtä. Näytteet otettiin Suomen Luonnon ja lehteä julkaisevan Suomen luonnonsuojeluliiton yhteistyönä ja analyysit teetettiin kansalaisten lahjoitusvaroin. Kotelot sietävät hyvin pakkasta, mikä lienee yksi hirvikärpäsen menestyksen salaisuus, ilmenee Laura Härkösen elokuisesta väitöskirjasta, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa. piia ahONEN Suomen Luonto nousee sosiaalisessa mediassa SUOMEN LUONNON Facebook-sivuja seuraa jo 13 800 ihmistä. Myös blogiamme voi kätevästi seurata liittymällä Facebook-yhteisöömme. edellä porskuttaa myös Suosikki. Hekumallinen hetki", muistelee Ari Karhilahti, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori, kun tiedot Turussa oudosti ääntelevästä sammakosta olivat alkaneet kesällä 2008 levitä lintuharrastajien keskuudessa. KaKSi ViiMeKSi MaiNittua MuOdOStaVat jO PySyViä KaNtOja PaiKOiN eteLäraNNiKOLLaMMe. 10 Suomen luonto 17/2012. Suomen suosituin lehti Facebookissa lienee Aku Ankka 139 000 seuraajallaan. "Jo 1980-luvulla joku väitti, että Turun linnan vallihaudassa olisi kauhea mölysammakoiden konsertti
Tänä kesänä monen kasvin odotus palkittiin. Veden tunkeutuessa itämisaikaan siemenkuoreen tämä pehmenee, vesi pääsee siemenen sisään ja itäminen käynnistyy. Mauri LeiVO ILMIöMäISTä Ketokukat hyötyivät runsaista sateista kaSviT vOivaT odottaa itämiselle sopivaa hetkeä kymmeniä, jopa satoja vuosia. Olen ajellut kuutostietä Pohjois-Karjalaan yli 20 vuotta, enkä ole koskaan nähnyt tienpientareiden leiskuvan yhtä komeana ketokukkamerenä kuin tänä suvena. Yksi sateisimmista seuduista oli Pohjois-Karjala. Yksittäiset sadekuurot, rankatkaan, eivät usein riitä käynnistämään itämistä. Liperissä laskin sadan metrin pätkällä tuhat kukkivaa ahokirkiruohoa, uhanalaista ketokasvia. MaURi LEivO Silmällä pidettäviin lajeihin luokiteltu ketoneilikka kukki kesällä monin paikoin näyttävämmin kuin vuosiin. 17/2012 Suomen luonto 11. Moni lomanviettäjä manasi viime kesää sateiseksi, eikä syyttä. Pääsin itsekin ihailemaan itärajan huikeaa kukkaloistoa perinteisellä kesälomareissullani Joensuun seudulle. Juuri alkukesän sateet ovat otollisia ketokasvien itämiselle. Joensuun ja Outokummun välillä tunturikurjenherneiden mattomaiset kasvustot tuntuivat valloittaneen kaikki pääteiden penkereet. Tohmajärvellä vettä kertyi kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin enemmän kuin missään Suomessa puoleen vuosisataan, 304 millimetriä. Jos jatkuva vedentulo kiusasikin itäsuomalaisia, niin ketokasvit kiittivät ennätyssateista ja intoutuivat väriloistoon, jollaista ei ole nähty miesmuistiin. Itä-Suomen erikoisuuden idänkeulankärjen sankat kasvustot olivat yleisiä ja päivänkakkarat loistivat runsaina ja kookkaina. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuussa satoi maan keski- ja itäosissa kaksi kertaa tavanomaista runsaammin. Siihen tarvitaan pitkäaikaisia sateita, jotka liuottavat itämistä estävät siemenkuoren yhdisteet pois. Joensuun Kesälahden välillä melko harvalukuiset harjuhäränsilmät ja kesämaitiaiset muodostivat tienpientareilla tuon tuosta satojen tai tuhansien kukkien kasvustoja
Sittemmin linjaa tiukennettiin, ja Pomokairaan Metsähallitus ei enää myöntänyt suostumustaan, vahvistaa luonnonsuojelun aluepäällikkö Yrjö Norokorpi. Siinäpä mallia yhteiskuntavastuusta, jollaista miljoonavoittoja tahkoavan kaivosjätinkin voisi kuvitella pystyvän kantamaan. JUha kaUppiNEN koitelaisen letoilla kasvaa vaarantunutta lettorikkoa. kaivosyhtiöt vyöryvät Sodankylän arvosoille kEviTSa MiNiNg hakee malminetsintälupia Sodankylän pohjoispuolen upeille soille, ilmenee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylläpitämistä kaivoskartoista. Valtaushakemukset peittävät suuren osan Koitelaisenkairasta ja Pomokairasta. Koitelaiseen se myönsikin luvan viime vuonna. Sodankylän kunta panee pystyyn päiväkotia ja judosalia ja ties mitä ulkomaisen kaivosjätin (kanadalainen FQM, jonka tytäryhtiö Kevitsa on) työntekijöitä varten ja nyt yhtiö ihan tuosta vain uhkaa jättää kunnan yksin miljoonavelkoineen. Pomokairan valtaushakemusalueilla lenteli vaarantunut kairanokiperhonen. Ohjelmassa kunnanjohtaja kierrätti toimittajaa vähän orvon oloisena keskeneräisillä rakennustyömailla. kiinan päästöt olivat 29 prosenttia maailman päästöistä, EU:n 11 prosenttia. Kun tavaratalo Stockmann vahvistui, se rakensi vuonna 1946 omien työntekijöidensä lapsille itse päiväkodin. Mahtoivat kirpaista nämä puheet Sodankylässä. viime vuonna kiinan päästöt kasvoivat yhdeksällä prosentilla ja olivat 7,2 tonnia henkeä kohden. Koitelaisen hienoilta letoilta löytyi puolestaan silmälläpidettävä vaaksiaislaji, lettohattara, vaarantunut lettosara sekä lettorikko ja kiiltosirppisammal, joiden suojeluvastuun EU on määränyt Suomelle. Suomen päästöt (10,3 tonnia per henki) olivat 2011 yli kaksinkertaiset Ruotsiin (4,9 tonnia) nähden. Oho! "jO eN Su u aiKO O Ma rK KiN Oida itS ru PiL iSKON a." eä äN 25 C02-päästöt 19902011 tonnia/asukas 20 USA 15 Venäjä 10 Suomi EU27 Kiina Uutinen MTV3-k anavan verkkosivuilla 28.8.2012. 5 Ruotsi Intia 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: edgar.jrc.ec.europa.eu graFiiKKa VeSa PyNNöNieMi 12 Suomen luonto 17/2012. Siksi yhtiöt ovat hakeneet suostumuksia kairauksiin suoraan maanomistajilta, tässä tapauksessa Metsähallitukselta. Myös naturalla suojatuissa Koitelaisessa ja Pomokairassa on nikkeliä. Kaivoslupaprosessit ovat ruuhkautuneet Tukesissa. Siellä on jo kairattu. Suot sijaitsevat lähellä Viiankiaapaa, missä natura-arvot ja kaivosyhtiö Angloamericanin toiveet päästä hyödyntämään nikkeliesiintymää ovat aiemmin ajautuneet törmäyskurssille. Luonto ja ympäristö NyT jOrMa LuHta / LeuKu iSoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Luontoarvojen lisäksi Koitelainen on helpoimmin saavutettavia suuraapasoita. JUha kaUppiNEN ilmakuva Palstalla tarkkaillaan säätä ja ilmastoa. kiinan päästöt jo EU-tasolla kiinalaisten hiilidioksidipäästöt ovat saavuttaneet eurotason. Mikäli valtausprosessit etenevät, odotettavissa on kärhämiä. Viime kesänä luontokartoituksia tehtiin varta vasten Koitelaisessa ja Pomokairassa meneillään olevien valtausprosessien vuoksi, Metsähallituksesta kerrotaan. Otimme alan erityistarkkailuun. Missä kaivosjätin yhteiskuntavastuu? yLEN MOT-OhJELMa kertoi kaivosalan taantumasta: nikkelin hinta on laskenut, ja euroopan suurimman nikkelikaivoksen, Kevitsan, johtaja väläytti mahdollisuutta jopa kaivoksen sulkemisesta siis pari kuukautta tuotannon alkamisen jälkeen. EU:ssa päästöt vähenivät kolmella prosentilla 7,5 tonniin henkeä kohden
Ehkä noin yksi sadasta altistuneesta (munia nielleestä) ihmisestä sairastuu. Saksalaisen tutkimuksen mukaan riskiä lisää pieneläimiä tappavan koiran omistaminen. Suomessa ei ole vielä todettu loista, ja pääisännäksi sopivia pienpetoja kuten kettuja ja supikoiria tutkitaan Evirassa vuosittain satoja ja väli-isäntiä Metlassa tuhansittain. Aikuinen loinen elää pääisännän kuten ketun, supikoiran tai koiran suolessa haittaamatta tätä juuri. Joskus harvoin väli-isännäksi joutuu loiselle hyödytön ihminen. Millainen ekinokokkiloisen elämänkierto on. Jyrsijöitä pyytävä koira on lääkittävä säännöllisesti loiseen tehoavalla matolääkkeellä. Lääkehoito on kehittynyt. Voiko ulkomaisista pakastemarjoista sairastua. Voiko metsän antimia syödä turvallisesti. Uhkaako loinen suomalaisia, Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen. Mikä myyräekinokokki on. Nyt tartunta ei hoidettuna enää juurikaan lyhennä ihmisen ikää eikä vähennä elämän laatua. aLicE kaRLSSON 13 jaSMiN awad / iStOcKPHOtO. Entä jos minä tai joku perheenjäseneni saa hengenvaarallisen myyräekinokokin. koiraeläimet kuten kettu voivat saada ekinokokkitartunnan syömällä loisen saastuttamia myyriä. SuORA LINJA "marjoja ei tarvitse pelätä" Myyräekinokokki saa pelon viriämään joka vuosi marjojen ja sienten poiminta-aikaan. Tartunnan itämisaika voi ihmisellä olla kuitenkin hyvinkin pitkä, jopa 515 vuotta. Luotettavaa näyttöä myyräekinokokin tarttumisesta ihmiseen marjojen välityksellä ei ole. Tartuntaa kuitenkin esiintyy lähialueilla; Virossa yleisenä ja Ruotsissa harvinaisena, eikä sen leviäminen Suomeen villien pienpetojen välityksellä olisi yllättävää. Loisen munat kestävät tavallisen pakastamisen, minkä vuoksi pakastemarjat eivät ole sen antti Oksanen antti Oksanen Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.fi/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 17/2012 Suomen luonto PeNtti SOrMuNeN / VaStaVaLO Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. elintarviketurvallisuusvirasto eviran tutkimuspäällikkö antti Oksanen kehottaa nauttimaan kotimaisia marjoja turvallisin mielin. PaLiSKuNtaiN yHdiStyKSeN arKiStO turvallisempia tai vaarallisempia kuin tuoreetkaan. Vajaat viisikymmentä vuotta sitten sairastuneista yli 90 prosenttia kuoli. Näyttöä ei ole, että joku olisi saanut tartunnan marjoja syömällä. Se on 25-millinen ekinokokkisuvun heisimato, Echinococcus multilocularis. Tartunnanlähteiden selvittäminen on vaikeaa. Loisen tarttuvuus ihmiseen on ilmeisesti hyvin alhainen. Pääisännän ulosteisiin erittyy ekinokokin munia, jotka nieltyinä tartuttavat väli-isännän (myyrän) ja alkavat elää maksassa kasvainmaisena toukkarakkulastona. Miten voimme välttyä tartunnalta. Ekinokokki on siis todella pieni verrattuna vaikkapa ihmisen lapamatoon, joka voi olla parikymmentä metriä pitkä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että marjojen keittäminen tappaa kaikki mahdolliset loiset, bakteerit ja virukset
ToimiTTanuT JORMa LaURiLa maaiLmaLta kesällä panamássa pidetyssä kansainvälisen valaskomission iWC:n kokouksessa norja, islanti ja Japani liittolaisineen vahvistivat asemaansa valaanpyyntiä ajavina maina. vaLasrinTamaT syvenevät dPa / LeHtiKuVa grönlannin esitys ryhävalaiden pyyntilupien lisäämisestä hylättiin. Kansainvälisen valaanpyyntikiellon jälkeen (1986) Japani on tappanut yli 20 000 ja Norjakin tuhansia lahtivalaita, vaikka uusimmat tutkimukset osoittavat tämän pienimmän hetulavalaan maailmankannan olevan noin puolta pienempi kuin aiemmin arvioitu. Sen sijaan eläviä valaita Islantiin vuosittain katsomaan tulleista noin 120 000 turistista lähes joka toinen maistaa valaanlihaa katseluretkien jälkeen. Kansainvälisen ympäristöjärjestön IFAW:in selvityksessä kävi kuitenkin il- Tokiolaisella tukkutorilla myydään tieteen verukkeella pyydettyjen lahtivalaiden lihaa. 14 Suomen luonto 17/2012. Suurin osa lihoista menee turisteille, ei saaren alkuperäisväestölle. valaiden sUoJelU K ansainvälisen valaskomission (IWC) kokouksessa Panamássa kesällä kävi selväksi, että Norja, Islanti ja Japani liittolaisineen muodostavat selkeästi oman ryhmänsä vastakohtana valaiden suojelua ajaville maille. Islanti on viime vuosina pyytänyt maailman toiseksi suurimpia, 40 tonnin painoisia, uhanalaisiksi luokiteltuja sillivalaita yhteensä 270 yksilöä vedoten kansansa ruokatarpeisiin. Kokouksessa Grönlanti yritti Tanskan tuella saada lisää muun muassa uhanalaisen ryhävalaan pyyntilupia vedoten alkuperäisväestön perinteisiin. Tähän vaikutti ehkä Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman loppuvuonna 2011 antama ilmoitus maan kongressille, että IWC:n määräenemmistön kannan vastaisesti toteutettu Islannin valaanpyynti voi heikentää järjestön toiminnan merkitystä ja johtaa kaupallisiin vastatoimiin maata kohtaan. iSLaNTi on tänä vuonna kuitenkin lopettanut sillivalaitten pyynnin. Maan väestöstä kuitenkin vain viisi PaNa / LeHtiKuVa prosenttia syö valaanlihaa säännöllisesti
Lisää: www.footprintnetwork.org. JORMa LaURiLa 17/2012 Suomen luonto 15. Näitä ovat ennen kaikkea jokidelfiinit, EteläAmerikan inia ja tucuxi sekä vaquita-pyöriäinen, joita on jäljellä vain satoja tai muutamia tuhansia yksilöitä. Loppuvuosi syödään pääomaa ja kasvatetaan ekologista velkaa. Valasmatkailun lisääntyminen on ollut huimaa. japani pyrkii nyt löytämään vaihtoehtoisia energiamuotoja, sillä luotettava energiansaanti on ensiarvoisen tärkeää teollisuudelle. tapahtuman järjestäjä, luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävä global Foot print Network -järjestö arvioi, että kyseisenä päivänä ihmiskunta tuli käyttäneeksi kaikki ekosysteemien tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. vaLaidEN ahdiNkOa ovat lisänneet muun muassa merten roskaantuminen, ilmastonmuutos ja lisääntyvä melusaaste. Merten jättiläinen sinivalas on kasvattanut Etelämantereen vesissä kantaansa vajaan kymmenen prosentin vuosivauhdilla. päivänä vietettiin jälleen Maailman ylikulutuspäivää (Earth Overshoot Day). Myös muualla japanissa on käynnissä vastaavanlaisia hankkeita. Merten valtiaiden katseluun osallistuu vuosittain noin 15 miljoonaa ihmistä 120 valtiossa. uutiSia Nousevan aurinkovoiman maa Kevään 2011 tsunami ja Fukushiman ydinkata strofi saivat japanilaiset arvioimaan energiastrategiaansa uudelleen. tarkoituksena on myös alentaa energiakustannuksia ja pienentää hiilijalanjälkeä. Etelä-Amerikan maat ovat yhä voimakkaammin valaiden suojelun puolella; eivät vähiten siksi, että valasmatkailun suosio on kasvanut siellä yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Kokouksessa lisäpyynti evättiin. Kiinan jokidelfiini baiji julistettiin jo pari vuotta sitten virallisesti sukupuuttoon kuolleeksi. japani aikoo toimittaa aurinkoenergiaosaamistaan mahdollisimman pian myös ulkomaille. ERkki MakkONEN KeNicHirO SeKi / XiNHua PreSS / SKOy japani rOdrigO araNgua / aFP / LeHtiKuVa valaanpyynnin vastustajien mielenosoitus heinäkuussa kansainvälisen valaskomisson iwc:n kokouspaikalla panamássa. mi, että huomattava osa valaanlihasta myydään turisteille. Samanlaista hyvää kehitystä lajilla on havaittu Yhdysvaltain ja Islannin vesillä. RikU caJaNdER Etelä-Amerikan maat ovat yhä voimakkaammin valaiden suojelun puolella. läpi, koska Norja ja monet pienet Tyynenmeren saarivaltiot Japanin tuella vastustivat sitä. Mutta IWC:n toteuttaman pyyntikiellon ansiosta myös myönteisempiä uutisia on saatu. Valasretkiä järjestäviä matkailuyrityksiä on 3500. Japanin uudet energialinjaukset näkyvät muun muassa Tokion katuvalojen energiaa säästävinä LEd-lamppuina. kun yksi maapallo ei riitä earth overShoot day e lokuun 22. Kierre on vuosien mittaan koko ajan kiihtynyt: vuonna 1992 vastaava päivä oli 21. Kesäkuussa 2012 tehdyn Asahi-lehden kyselyn mukaan kolme neljäsosaa japanilaisista kannattaa vähittäistä ydinvoimasta luopumista. lokakuuta. yokohamassa lokakuussa 2011 toimintansa aloittaneessa aurinkokeskuksessa kehitetään ja hyödynnetään edistyneintä aurinkoteknologiaa. Neljännesvuosisata sitten niiden määräksi alueella arvioitiin 400 yksilöä, nyt jo 2300. Nykykulutukseemme tarvittaisiin puolitoista maapalloa. lokakuuta ja 2002 jo 3. Brasilian ja Argentiinan ehdotus laajan suojelualueen perustamiseksi eteläiselle Atlantille ei kuitenkaan mennyt kokouksessa Kokouksen Suomen edustaja, ympäristöministeriön Penina Blankett korostaa, että järjestössä on noussut viime kokouksissa suojeluaspekti aiempaa voimakkaammin esille. Osa valaista on tätä nykyä äärimmäisen uhanalaisia. Muutosta parempaan lupailee japanin hallituksen ja kansainvälisen teräsjätin jFe:n perustama aurinkoenergian tutkimuslaitos, Solar techno Park
Samoin sen tietävät kalantutkijat, joiden päänsärkynä siika on pysynyt toista sataa vuotta. kuukauden laji: Siika Silkkaa hopeaa kun syyssade ropisee veden pintaan, alkaa siikojen hääsesonki. Siika viihtyy viileissä, hapekkaissa vesissä. kaRiSiika, RääpyS, saaristosiika, järvisiika, murokas, jalosiika, reeska siiasta on moneksi. Kutupaikat ovat tavallisimmin puolesta metristä viiteen metriin syvillä hiekka- ja sorapohjilla. Poikaset kuoriutuvat sentin mittaisina rääpäleinä keväällä jäiden lähdön jälkeen. Vaikka lajeja on vain yksi, erilaisia muotoja riittää. Uudet geneettiset tutkimusmenetelmät ovat vihdoin osoittaneet, että kaikki maamme alkuperäiset siiat ovat perimältään niin samanlaisia, että ne on katsottava yhdeksi ja samaksi lajiksi. Tärkeä erotteluperuste on uloimman kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä. Siikaa on jaoteltu milloin useaksi eri lajiksi, milloin alalajeihin tai rotuihin. Päämuotoina voidaan erottaa ainakin pohjasiika, karisiika, vaellussiika, järvisiika, planktonsiika ja tuppisiika. Sen tietävät niin Itämeren kuin Saimaan ja Inarijärvenkin kalastajat. Siika on sulavalinjainen, vilkasliikkeinen lohikala, jonka kyljet välkkyvät hopeaa. Kalat laskevat mädin ja maidin vapaaseen veteen, ja munat vajoavat pohjalle soran sekaan. koiraiden ikä ensi kutunousulla on kolmesta viiteen vuotta. 17/2012 16 Suomen luonto 11/2011. koiraat saapuvat katsastamaan kutupaikkoja hyvissä ajoin ennen naaraiden tuloa. S piia ahONEN HeNriK KettuNeN / cartiNa iikakannoista osa kutee syksyllä järvien tai meren karikoilla ja rantavesissä, osa nousee jokiin. Eroja on pal- vaellussiika kutee lokamarraskuussa. Sillä on muuhun ruumiiseen nähden pieni pää sekä pienikokoinen, hampaaton suu
Myös suun asento on Kahilaisen tutkimusten mukaan Muddusjärven siioilla erilainen: pohjaeläimiä popsivilla suu osoittaa alaspäin, reeskalla suoraan eteenpäin. Sitä onkin istutettu vesistöihimme enemmän kuin mitään muuta kalalajia. Se pyydystää ulappa-alueella eläinplanktonia." Tiheällä siivilällä siivilöidään siis pientä ravintoa, harvalla isoa. RaviNTO: Poikasena eläinplankton. "Kun siikaa istutetaan paljon, se ylläpitää kuvitelmaa, että sitä on vesissä paljon", Kahilainen miettii. Vaellussiika voi Suomenlahdella saavuttaa neljävuotiaana kilon painon ja olla kuusivuotiaana kaksikiloinen. Suuri osa vaellussiioista pyydetään pieninä. SiiKa jon: esimerkiksi kutuajoissa ja kutupaikoissa, ravinnossa ja kasvunopeudessa. LiSääNTyMiNEN: Kutee tavallisesti lokamarraskuussa, jotkut paikalliset muodot jo syyskyyn lopulla ja toiset keskitalvella. wwF kehottaa toistaiseksi välttämään vaellussiian syöntiä, kunnes keskenkasvuisten pyyntiä saadaan vähennettyä olennaisesti. Paras siian pyyntiaika on toukokuusta loppusyksyyn. Siialla yläleuka on pidempi kuin alaleuka, muikulla päinvastoin. NiiN aMMaTTikaLaSTaJaT kuin vapaaajankalastajat pitävät siikaa arvosaaliina. inarin kääpiömuodot tai Pohjanlahden karisiika voivat elää vanhoiksi kasvamatta 150 grammaa painavammiksi. Kolmas muoto on reeska, jolla on kaikkein pisimmät ja tiheimmät siivilähampaat. Nykyään luontainen lisääntyminen on vähäistä, ja jäljellä olevia kantoja tuetaan runsain istutuksin. äLä SEkOiTa: Pieni siika muistuttaa sukulaistaan muikkua. "Esimerkiksi pohjoissuomalaisessa Muddusjärvessä pohjaeläimiä syöviä muotoja on kaksi, joista syvässä vedessä elävällä rääpyksellä siivilähampaat ovat lyhyemmät ja harvemmassa kuin matalan rantaveden pohjasiialla. Mitä enemmän erilaisia siikamuotoja samassa järvessä elää, sitä erikoistuneempia ne ovat. Coregonus lavaretus juSSi MurtOSaari / KuVaLiiteri väRiTyS: Kyljet hopeanhohtoiset, selkä tumma, vatsa valkoinen, evät tummanharmaat. kaSvU Ja ikä: ensimmäisen kesänsä jälkeen siianpoikanen on noin kymmensenttinen. UhaNaLaiSUUS: Vaellussiika on erittäin uhanalainen, karisiika ja planktonsiika ovat vaarantuneita, järvisiikakannat silmällä pidettäviä, pohjasiika- ja tuppisiikakannat elinvoimaisia. Euroopan eteläisimmät alkuperäiskannat ovat alpeilla ja karpaateilla. 17/2012 Suomen luonto 11/2011 17. Vaellussiika lisääntyi vielä 1900-luvun alussa noin kolmessakymmenessä rannikkojoessamme, mutta sittemmin kannoista suuri osa on hävinnyt vesirakentamisen takia. Viime aikoina kalastajat ja luonnonsuojelijat ovat käyneet napakkaa keskustelua vaellussiian tilanteesta. tiheäsiivilähampaiset muodot käyttävät myöhemminkin planktonravintoa, harvasiivilähampaiset erikoistuvat pohjaravintoon kuten hyönteisten toukkiin. Varsinainen siikamuotojen soppa syntyy, kun laskuihin otetaan myös yksittäisten järvien paikalliset muodot: "Samassa järvessä voi esiintyä kolmeakin eri siikamuotoa", soveltavan ympäristöntutkimuksen professori Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta kertoo. "Luonnonkalan ja istukkaan erottaminen on vaikeaa." n Siikaa tavataan koko maassa. Ongelmana on, että liian moni vaellussiika jää nykyään kalastajan saaliiksi ennen kuin on kertaakaan ehtinyt nousta merestä jokeen kutemaan
TeKsTi ja KuvaT RiTva kOvaLaiNEN valokuvaaja ritva kovalainen ihastui kuusamon närängänvaaran metsiin. Naavaisia kuusia Närängän kupeilla. 18 Suomen luonto 17/2012
joka ei unohdu 17/2012 Suomen luonto METSä 19
Edessä levittäytyvä soiden ja metsien kirjoma loputon maisema ja valosaasteeton taivas virittävät ajatukset korkeammille taajuuksille. Tilan sivulla vaara nousee vielä kuusikymmentä metriä ylemmäs. N kirkkokalliolta avautuu laaja näkymä koilliseen ja itään. ärängän tilan rappusilla tarvitsee istua vain muutama minuutti, kun mieli hakeutuu uudenlaiseen asentoon illan painuessa kohti hämärää. Omistajat vaihtuivat ja talvisodan sytyttyä rajan läheisyydessä sijaitsevan tilan rakennukset poltettiin, jottei vihollinen käyttäisi niitä hyödykseen. Rinteen yläpäässä kuusikko loppuu riukuaidan rajaamaan avaraan niittyyn, jota hallitsee kauniisti harmaantunut talo. Jossain siellä Laattajan ja Ylä-Kaarron välkehtivien vesien takana Visa- 20 Suomen luonto 17/2012. Uusi omistaja on sen kunnostanut ja WWF:n talkooväki on ollut palauttamassa maisemaa perinteiseen asuunsa. Metsä alkaa niityn reunalta Ympärillä kutsuvasti huokaileva metsä paljasti lumonsa vasta vähitellen, tulevien päivien ja viikkojen aikana. Tiettävästi ensimmäisen asukkaansa se oli saanut 1841. Halla pysyi täällä korkealla loitolla sen verran pidempään, että sato ehdittiin useimmiten korjata ennen talven tuloa. Kun ensimmäistä kertaa kiipesin kilometrin pätkän ylös vanhojen kuusien reunustamaa pitkospuupolkua, en osannut aavistella, että metsä, johon kohta tutustuisin, lumoaisi minut niin täysin. Sodan jälkeen tilan viimeiseksi isännäksi jäänyt Iivari Mäntysola rakensi talon vanhalle paikalleen. Tila on nyt retkeilijöiden vuokrattavissa, mutta menneisyydessä se oli antanut kodin useammallekin sukupolvelle. Elämä ei silti ollut helppoa. Iivari kuoli 1970, ja tila päätyi lopulta Metsähallitukselle 1998. Kirkkokalliolta avautuu laaja näkymä koilliseen ja itään