Suomen Luonto 7/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

haperotohtori Juhani Ruotsalainen löytää uusia lajeja kirkkotarhat ovat kasvien aarreaittoja aino-kaisa Saarinen rentoutuu sienimetsässä 7 Irtonumero 7,50 17.9.2010 Tähtäimessä ohrapelto Kurjille riittää sapuskaa Vaasan Söderfjärdenillä.
Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen ja kauniin ruskan muun muassa kuvan Fagervikin kartanolla Inkoossa. KUVA PeKKA lUUKKolA · TeKsTi jUhA honKonen. alkuSykSy Luonnon värishow Puut laittavat kirjavaa ylleen. Syksy hajottaa paitsi oravanpyörään palanneen työläisen hermoja myös puiden lehtivihreää. Tilalle puskee muita väriaineita kuten oranssinpunaisia karotenoideja ja keltaisia ksantofyllejä
Parhaiten niitä näkee illansuussa tai aamuvarhaisella yöpymispaikkojen tuntumassa. alkuSykSy Kottaraispilviä liikkeellä parvissa jopa tuhansia lintuja. Loppukesällä ja alkusyksyllä kottaraiset kokoontuvat näyttäviin ja äänekkäisiin suurparviin. Kottaraiset viettävät yönsä rantaruovikoissa, puistojen suurissa puissa ja viljelyaukeiden metsiköissä. kUva vESa hUTTUNEN · TEkSTi jOrMa LaUriLa
Joskus mukaan tarttuu toki marjoja ja sieniäkin. Pohjimmaltaan kyse on kulutuskritiikistä. Pienilläkin teoilla on suurta merkitystä, kun ne kertautuvat sadoissatuhansissa kotitalouksissa. O 56 vaLkEaLLa MErELLä. Ajatus on takaperoinen: miten raaka-aineita ja energiaa tuhlaamalla voitaisiin rakentaa kestävää perustaa. juha Taskinen kävi vienanmeren Muksalmassa tutustumassa levänkerääjien elämään. JUHaNI RUoTsalaINEN 28 Lajivyöry. kirkkojen ympäristössä kuten Laitilan Untamalan kirkon ja kalmiston kedoilla kasvaa kasveja, joita ennen käytettiin muun muassa rohtoina. jOrMa LaUriLa pääTOiMiTTaja jorma.laurila@sll.fi 6 SUOMEN LUONTO 7 | 2010 Ulla salo yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen (virkavapaalla), Johanna Mehtola Assistentti Elina Juva Harjoittelija Laura Mitrunen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto. Turhien tavaroiden ja palveluiden ihmeellinen maailma kiinnostaa lukijoitamme yhä enemmän kriittisessä mielessä. pääkirjOiTUS aLkUSykSy SUOMEN LUONNOSSa Todellista luksusta lin vastikään viikon Utsjoen tuntureilla. juhani ruotsalainen rupesi ihmettelemään viinihaperon makua. Sen jälkeen haperolajisto alkoi kasvaa. V alitsemme taas pian Vuoden turhakkeen. Monet ovat huomanneet, että keventäminen on heille todellista luksusta. Hienosteleva ilmaisu tarkoittaa elämän kohtuullistamista tai keventämistä, nauttimista mieluummin muista asioista kuin kuluttamisesta. Maailmalla on nyt muotia downshifting. Positiivista on se, että yhä useammat pohtivat, miten voisi elää vähemmän kuluttavasti. Suomen Luonto etsii sitä jo yhdettätoista kertaa. Virittäkääpä hoksottimenne hyvät lukijamme, suuri turhakkeen metsästys on taas käynnissä! Osallistumisohjeet löytyvät sivulta 64. 44 viESTEjä MENNEiSyydESTä. Meitä retkeilijöitä on kutsuttu Lapissa välillä vähän oudoksuen tyhjänkävijöiksi, kun saaliimme on usein se, että nautimme maisemista, rauhasta, tuulen huminasta ja puron solinasta. Aidon turhakkeen tunnistaa siitä, että se on uusi, mielipuolisen tarpeeton ja sillä on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arjessa voi tehdä pieniä ja suuria valintoja. Meille on pitkään uskoteltu, että ilman kulutuksen lisäämistä taloutemme romahtaa. Se voi olla esimerkiksi hieman lyhyempi työaika ja pitemmät vapaat, jolloin jää enemmän aikaa vaikkapa perheelle, ystäville, lukemiselle, musiikille ja luonnossa liikkumiselle
JUHa TaskINEN 34 raakUT. Suomen lajisto karttuu. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 9 12 16 34 44 Saksanampiaisesta ei ole vaaraa heinäkurppa palasi Ohran houkuttamat. helteet lisääntyvät Retkeily ja matkailu 50 krunnien suojattu paratiisi. Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Kolumni Vahtikoira Oma reviiri Lukijoilta 72 74 76 80 82 83 Paras juttu Havaintokirja Kysy luonnosta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu TImo sIpola 50 krUNNiT. vaasan muinainen viljapelloiksi muutettu meteoriittikraatteri kerää tuhansittain kurkia. iin edustan saariryhmä on turvapaikka merihanhille ja ruokeille. Vakiot 8 14 41 65 66 72 kaNNESSa kurjet kokoontuvat syksyisin ruokailemaan pelloille. kirkkotarhojen kasviaarteet Luonto ja ympäristö 8 Malla saa ehkä aidan suojakseen 10 riekkosuon kohtalo ratkeaa. Siipien läiskettä sivuilla 1623. Muksalman levänkerääjät. jokihelmisimpukoita kartoitetaan sukeltamalla. Löytöretkellä Iin ulkosaaristossa. aNTTI saRaJa Ihmiset ja elämäntapa 28 56 64 66 Sienimetsästä tohtoriksi valkean meren pieni ihme. Tule löytämään vuoden turhake 2010 "Marjastus ja sienestys ovat rentouttavinta puuhaa." Kasvokkain Aino-Kaisa Saarisen kanssa. Söderfjärdenin kurjet. kuva jari peltomäki. w w w.Suom e n luo nto.fi SUOMEN LUONTO 7 | 2010 7. Salaperäinen raakku. herkkiä nilviäisiä on pian enää Lapissa. Suomen Luonto 7 | 2010 69. Virtain Pahkaneva. Tiede ja tutkimus 12 14 24 42 detektori tallentaa lepakoiden muuton Evoluutioteoria syntyi leppoisassa arjessa Tuntemattomien lajien maa
Talvehtimispaikka on usein lehtikasassa tai vastaavassa. LuonTo ja ympäRISTö nyT TOiMiTTaNUT aNTTi haLkka ja aLicE karLSSON Nyt luoNtooN! JUHa laaksoNEN poroja liikaa malla saa ehkä aidan Sopimukset eivät näytä pitävän poroja poissa luonnonpuistosta. Helsingin yliopisto tekee vielä tänä syksynä Metsähallitukselle virallisen esityksen aidasta, joka suojaisi Mallan luonnonpuiston kasvillisuutta poroilta. Saana ja Malla ovat Kilpisjärven ylpeys arvokkaiden luontotyyppiensä vuoksi. Pihan siilejä olisi hyvä ruokkia myös syksyllä. Siilit hyväksyvät mieluusti myös vanerisen talvehtimiskopperon, jonka ohjeet löydät kotisivuiltamme www.suomenluonto.fi. aNTTi haLkka yllättävä havaiNto JUHaNI vaITTINEN HaRRy EURopaEUs / kUvalIITERI SakSaNaMpiaiNEN aRTo Hakola / vasTavalo Kauris uimasilla Tuliko tämä metsäkauris uimalla Virosta asti. Kilpisjärvellä toimiva Helsingin yliopiston biologinen asema on jo pitkään ollut huolestunut porojen laiduntamisesta suojelualueilla. Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue, ja osia Saanasta on suojeltu myöhemmin erityisesti uhanalaisten kasvien ja perhosten takia. Amanuenssi rauni partanen on katsellut kolmisenkymmentä vuotta porojen esteetöntä menoa ja yrittänyt saada poronhoitajat ymmärtämään, että iso poromäärä rinnesoilla ja uhanalaisten kasvien tunturipaljakoilla aiheuttaa peruuttamattomia tuhoja. Metsäkauriin Suomeen tuloon liittyy enemmänkin mystiikkaa, sillä lajin kuulumista faunaamme menneinä vuosituhansina ei ole voitu osoittaa luulöydöin. aNTTi haLkka Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 8 SUOMEN LUONTO 7 | 2010. Näin arvelee kuvan itäisellä Suomenlahdella ottanut juhani vaittinen. Biologisen aseman johtaja, professori antero järvinen on puolestaan jo vuosikausia pyytänyt Metsähallitusta aitaamaan ainakin Mallan suojelualueen, mutta toimiin ei ole ryhdytty. Ravinnoksi kelpaavat esimerkiksi kala ja laktoosittomat maitotuotteet. Siilit pitävät kalasta. Siili lihavaksi Siilit keräävät syksyllä ihonsa alle rasvavarastoa, jonka turvin ne vaipuvat viimeistään lokakuussa talvihorrokseen. Asiasta on neuvoteltu, mutta pitävää sopimusta ei ole kyetty tekemään, eikä rUOkaa
Suomen Luonto valitsi tuplapuhelinluettelot Vuoden turhakkeeksi 2006. jUha hONkONEN SUOMEN LUONTO 7 | 2010 9. Kahden luettelon jako loppuu, sillä Fonecta osti Enirolta kyseisen liiketoiminnan. Manner-Suomen ensimmäinen pesimähavainto saksanampiaisesta tehtiin 2005. Ilmastonmuutoksen myötä sen uskoisi leviävän hiljalleen myös sisämaahan, mutten olisi siitä varma. "Poliittisia päätöksiähän nämä ovat." Kansallispuiston kannattajat epäilevät, että tien, uimarannan ja kiireen selittää halu rakentaa jotakin natura-alueen viereen vaikkapa sitten uimaranta. Luonnonsuojelujärjestöt vastustavat metsästystä, koska itämerennorppa on maailman mitassa uhanalainen laji. SakSaNaMpiaiSTa sanotaan myös tappaja-ampiaiseksi. Pelkkä tie maksaa 100 000 euroa. "Kun tiestä kirjoitettiin keväällä lehdissä, kaupunkisuunnitteluvirasto käynnisti uimarannasta naturaselvityksen", kertoo kaupunkiekologi kaarina heikkonen ympäristökeskuksesta. LuonTo ja ympäRISTö nyT Hylkeet suojakseen asetuskaan pidä poroja pois Mallalta. Viime kesänä se oli Turussa jo toiseksi yleisin ampiaislaji yleisen ampiaisen jälkeen. "Kaupunkisuunnitteluvirasto on tässä taustalla ja heidän taustalla olevansa" sanoo kaupungin rakennusvalvonnan arkkitehti pia-Liisa Orrenmaa. Vajaa viidennes aikuisista norppanaaraista on ympäristömyrkkyjen takia pysyvästi lisääntymiskyvyttömiä, ja kannan kasvu on Perämerellä vain puolet normaalista. "Kuka sanoo, että ruopataan. Kiintiö on 30 norppaa Pohjanlahdella kalanpyydysten lähellä. Kansallispuistoon kun olisi luontevaa sisällyttää natura-alueet ja niiden ympäristö. Uidaanhan siellä nytkin", sanoo suunnittelupäällikkö antti Salaterä. MikkO NiSkaSaari SuomeSSa Harvalukuinen Saksanampiaisesta ei ole vaaraa Lämpimät kesät näyttävät tuoneen keskieurooppalaisen saksanampiaisen Etelä-Suomeen pysyvästi. "Saksanampiainen ei ole sen aggressiivisempi tai myrkyllisempi kuin yleinen ampiainenkaan. Professori Järvinen on harmissaan porojen vaikutuksesta. Siis kuka on taustalla. Sorvari pitää nimitystä pelkkänä dramatisointina. "Ne ovat syöneet, polkeneet ja näin tuhonneet jääleinikkitutkimusalueeni Isolla-Mallalla", hän manaa. Uimaranta edellyttäisi rajua ruoppausta natura-alueen rajaan saakka. Kaupungin liikuntavirasto ei suostu antamaan hankkeen asiakirjoja ja kiistää ruoppauksen. "Tämä koko asia on häpeä Metsähallitukselle." riiTTa aNgErvUO aaRRE lEskINEN Suomi aloittaa norpanpyynnin Suomi laillisti ainoana valtiona itämerennorpan pyynnin 1.8.2010 alkaen. Jos hajottaa noin ison yhdyskunnan, voi saada jättiparven kimppuunsa." jarMO paSaNEN maRJa-lIIsa väHämäkI / vasTavalo paperinkulutuS yksi turhake vähemmän Helsingin seudulla ja Pirkanmaalla jaetaan koteihin jatkossa enää yksi puhelinluettelo. Nimitys tulee siitä, että ympärivuotisissa lämpimissä oloissa, kuten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, sen pesät kasvavat valtaviksi, yli 100 000 yksilön yhdyskunniksi. Saksanampiaiskuningatar herää pesässään hyvin aikaisin keväällä. "Saksanampiainen pesinee koko etelärannikolla. Jo toukokuussa Helsingin kaupunki oli kuitenkin käynnistänyt hankkeen, jossa kansallispuistoon sopivaan, rakentamattomaan merenrantaan tehtäisiin "väliaikainen uimaranta" teineen. Pyynnin aloittaminen heikentää nyt osaltaan Pohjanlahden norppakannan toipumista. aNTTi haLkka Sipoonkorpi aiTa SUOjaiSi TUNTUrikaSvEja. Nyt ne eivät ole turvassa laiduntajilta edes Mallan luonnonpuistossa. yllä jääleinikki. Torjutaanko kansallispuistoa uimarannalla? Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) vaati elokuussa Sipoonkorven kansallispuiston pikaista perustamista meren rannoilta sisämaahan. Ainakin sisämaassa voi tuolloin olla niin kovia pakkasia, ettei kuningatar selviydy", Turun yliopiston biologian laitoksen dosentti jouni Sorvari arvioi. Hiljattain alueella vieraillut Peräpohjolan apulaispoliisipäällikkö Ossi hyvönen neuvoi kiistan ratkaisuksi suojelualueen aitaamista
Ennätyskuivuus ja savunkatkuiset kaakkoistuulet olivat omiaan ajamaan nämä idän kiertolaiset kohti Suomea. jaakkO kULLBErg Jaakko kUllbERg UhaTTU aapaSUO. Suomalaisharrastajille laji on myös siinä mielessä mieltä ylentävä, etteivät länsinaapurimme ole sitä yhyttäneet. jaakkO kULLBErg Suomessa. "Maaseudun linja-autot ovat pitäneet 10 SUOMEN LUONTO 7 | 2010. Tukieurojen määrä laskee, mutta tarve kasvaa, koska kustannukset nousevat. Valtio tukee linja-autoliikennettä subventoimalla seutu- ja kuukausilippujen hintaa. Se on ainoa vaellusheinäsirkkalaji, joka luontaisesti on harhautunut Suomeen. Idänkulkusirkka on jättiläismäisenä helppo tuntea. Luonnonsuojelijat ja soiden tehokäyttäjät ovat vastakkain. Luonnonsuojelijat toivovat nyt suostrategiasta turpeenoton pysäyttäjää niin Pahkanevalla kuin muuallakin. Suurempi tukimuoto on ostaa palvelut linjoille, jotka ovat käyneet yrittäjälle kannattamattomiksi. Sen mietintö valmistuu tässä tai ensi kuussa. Lajista tunnettiin vuoteen 1951 saakka muutamia kymmeniä havaintoja 13 eri vuodelta, kunnes havainnot tyrehtyivät kymmeniksi vuosiksi. Tuhoisa yhtälö ei silti ole romahduksen ainoa syy. Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiiton asiantuntijat tutustuivat suohon elokuussa. Riekkosuon kohtalo Tunnustaako Suomi soiden merkityksen? Suomen jäljellä olevien luonnonsoiden tulevaisuudesta kiistellään suo- ja turvemaiden strategiaryhmässä. Toisin kuin useimmat meikäläiset heinäsirkat, kulkusirkka on mainio ja nopea lentäjä. Yksi näyttävimmistä on pikkuhäiveperhonen, joka on jo useamman vuoden esiintynyt paikoin etelärannikon tuntumassa. virtain pahkanevalla on arvokas linnusto, mutta se ei ole estänyt turpeenkaivun suunnittelua. Laji on ilmoitettu maastamme ainakin vuosina 2000, 2006 ja 2007. Kokonaiset kuntakeskukset jäävät viikonloppuisin ilman julkista liikennettä tai yhden vuoron varaan. Jos käyttö säilyy nykyisellään, uutta suota tarvitaan kaivoksiksi vuoteen 2020 mennessä peräti 68 000 hehtaaria. Turpeenottoon on päätymässä esimerkiksi Virtain Pahkaneva, joka on riekon viimeisiä tukikohtia eteläisessä liikenne idäNkULkUSirkka. Suomessa nähtiin loppukesällä useita näitä jopa kuusiseitsemänsenttiseksi kasvavia heinäsirkkoja. Nyt soita uhkaa turpeen jyrsiminen, suometsätalous ja raivaaminen pelloiksi. Turpeenkaivu uhkaa viimeisiä ojituksilta säästyneitä suuria luonnonsoita, koska niihin voi perustaa suuren kaivannaisalueen. "Tämä määrä on mahdoton sovittaa yhteen Suomen ilmastotavoitteen kanssa. Kuluneella vuosikymmenellä idänkulkusirkkahavainnot ovat lisääntyneet. Lanttu-, nauris-, neito- ja amiraaliperhosten lisäksi liikkeellä oli paljon pikkuhäiveperhosia, joita harrastajat havaitsivat muutamassa päivässä tuhansia yksilöitä etelärannikolta PohjoisKarjalaan saakka. Laji levisi noin viidessä vuodessa Liettuasta yli koko Baltian aina Suomeen saakka. "Tohmajärveltä loppui liityntäliikenne Kiteen rautatieasemalle", kertoo Linja-autoliiton aluepäällikkö Matti jolkkonen Joensuusta. Lajille sopivat kuivat alueet ovat kutistuneet murto-osaan alkuperäisestä, kun maata on otettu viljelyyn. Ojitettuakin suota Suomessa riittäisi. Ely-keskukset jakavat tukia tänä vuonna 40,6 miljoonaa euroa, puoli miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna. Ongelmana on turpeenkaivun suuri määrä ja haluttomuus rajoittaa se jo ojitetuille soille. "Odotan työryhmän tunnustavan Suomen soiden merkityksen", Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja risto Sulkava sanoo. Ne lienevät peräisin Etelä- tai Keski-Venäjän aroilta, missä lajin säännölliset esiintymisalueet sijaitsevat. Tämä sirkka löydettiin immolasta, mutta vaellus ulottui Espooseen asti. pikkuhäiveperhosia pöllähti etelärannikolle Vuosituhannen vaihteen jälkeen on Suomeen kotiutunut monia perhoslajeja. Heinäkuun 13. Yhtäkkiä koko saari tulvahti täyteen muualta saapuneita perhosia. Viime kesänä seurasin ennätysvaellusta. Itä-Suomesta menee 150 linja-autovuoroa. Myös vesien- ja luonnonsuojelun kanssa nykykäytön taso on erittäin on- maaseudun linja-autovuorot hiipuvat Jo kovin harvasilmäiseksi käyneestä maaseudun linja-autoverkosta katoaa tänä vuonna noin 500 vuoroa. päivän aamu oli Örön linnakkeella kaunis ja aurinkoinen, etelätuuli alkoi puhaltaa kevyesti. Liitto haluaa turveväen kokonaan pois luonnonsoilta. Kato vaikuttaa myös muuhun joukkoliikenteeseen. LuonTo ja ympäRISTö nyT HyönteiSvieraS luonnon kirjo jättiläissirkka kulkeutui Suomeen Venäjän arojen kasvatti ja suurin Suomessa luontaisesti tavattu heinäsirkkalaji idänkulkusirkka lähti liikkeelle kuumien ilmamassojen mukana
Kahdeksan vuotta on västäräkille korkea ikä, ja linnulla on takana muuttomatkoja kymmeniätuhansia kilometrejä. Luku on peräti 11 000 enemmän kuin viime mittauksessa keväällä. "Suomen suoluonto ei kestä nykyistä 25 terawattitunnin käyttöä vuodessa." "Ruotsissa turvetta käytetään neljä terawattituntia vuodessa. LuonTo ja ympäRISTö nyT luonto kiinnoStaa Suomen Luonnon lukijamäärä kovassa kasvussa Suomen Luonnon lukijamäärä on nousukiidossa. Lopulta linjan kannattavuus menee ja sitä tarjotaan ostopalvelujen piiriin. Muitakin vastaavia suomalaispoikasten asettumisia pesimään lähiseudulle tunnetaan. Palvelut joita ei käytetä, lopetetaan. MikkO NiSkaSaari aRTo JUvoNEN USkOLLiNEN TULOkaS. Siellä kaukolämpöä tuotetaan turpeen sijaan puulla." Siihen, korvataanko turvetta puulla, vaikuttaa verotus. "Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle naismatkustajat vähenevät. Koiras on palannut lahdelle pesimään joka kevät 20032010. "Siellä on säilynyt arvokkaita suoalueita poikkeuksellisen paljon. Kaikkea ei kuitenkaan voida ostaa." Maaseudulla on aihetta katsoa myös peiliin. Uudisparimme palaavat kotipaikkauskollisina samoille sijoille vuosi toisensa jälkeen. Suurimmalla osalla tutkimuksessa olleista lehdistä lukijamäärät laskivat tai pysyivät ennallaan. jUha hONkONEN sINI ERäJää uSkollinen palaaja Sitruunavästäräkistä lintumaailman uusi piriste ratkeaa gelmallinen", sanoo Sulkava. Juuri ilmestyneen KMT:n lukijatutkimuksen mukaan tätä lehteä lukee 113 000 suomalaista. Myös valtion ja metsäyhtiöiden mailla on Savolan mukaan yllättävästi arvosoita. Vuodesta 2006 alkaen sitruunavästäräkki on tavattu lintuatlaskartoituksen mukaan varmasti tai todennäköisesti pesivänä yli 20 alueella lähinnä etelärannikolla. Tämä pernajan sitruunavästäräkki on käynyt jo kahdeksan kertaa kaakkois-aasiassa talvehtimassa.. "Turve saa nyt veron koska muillakin [fossiilisilla] polttoaineilla on", sanoo valtiovarainministeri jyrki kataisen valtiosihteeri velipekka Nummikoski. Näillä alueilla on merkitystä myös pienvesien, korpimetsien sekä vanhojen metsien suojelulle", kertoo Maanselän kartoitustöitä johtava keijo Savola. Ministeriön ehdottama jo sinällään pieni vero kuitenkin putosi budjettiriihessä toistaiseksi puoleen. aNTTi haLkka Arvosoita kartoitetaan Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat kartoittaneet soita tulevia suojelutoimia varten eri puolilla Suomea, muun muassa Maanselällä. Lintuharrastajat Matti Seppä ja arto juvonen selvittivät Pikkupernajanlahdella pesineen koiraan alkuperän renkaasta, joka paljasti sen syntyneen kesällä 2002 Helsingin Vanhankaupunginlahdella 50 kilometriä lännempänä. Se uudistuu 2011. Kasvua on noin kymmenen prosenttia, mikä on harvinaisen kova lisäys. "Tyrmistyksekseni esimerkiksi Pyhännällä aikaisemmin Metsähallituksen luontokohteiksi merkittyjä soita on vuokrattu Vapolle." Sitruunavästäräkki kuuluu nopeimmin Uralin seuduilta länteen levittäytyneisiin lintulajeihin. Sitruunavästäräkki asuttaa paikoin myös sisämaata ja Oulun seutua. pErTTi kOSkiMiES liikenteessä koululaiset ja työssäkäyvät naiset miehet ajavat henkilöautolla", toteaa tarkastaja harri Uusnäkki liikenne- ja viestintäministeriöstä
Tina päätyy pohjasedimentissä kehittyvien surviaissääsken toukkiin ja lopulta lepakoihin, jotka syövät pääasiassa surviaissääskiä. Etelä-Karjalasta havaittiin puolestaan kahdeksan lintua kolmelta paikalta. Maamme merimetsokanta on kasvanut keskimäärin 62 prosenttia vuosina 20002009. vENEidEN pOhjaMaaLiSSa käytetty orgaaninen tina on uhka Saaristomeren vesisiipoille. Kannankasvu on kuitenkin hidastunut koko 2000-luvun elintilan pienentyessä. Mitä enemmän on ahvenia, sitä enemmän syntyy kuikanpoikia. Kaakkurin tavoin kuikkakin voi pesiä pikkujärvellä ja kalastaa toisaalla. pErTTi kOSkiMiES rotevia myyriä Suomessa elävien lepakoiden muutosta, lepopaikoista ja ympäristömyrkkyjen kertymisestä tihkuu lisää tietoa meneillään olevissa tutkimuksissa. Esimerkiksi pikkulepakoiden sekä kääpiö- ja vaivaislepakoiden talvimuutto meren yli näyttää varmistuneen. Sen sijaan kaakkurin kalavesistä 93 prosentissa elää lohikaloja. Silloin laitteet ovat rekisteröineet useita kymmeniä samaan aikaan liikkeellä olleita pikkulepakoita, mistä voi päätellä niiden olevan muuttomatkalla", kertoo tutkija Eeva-Maria kyheröinen Lepakoiden muuton tutkimus -hankkeesta. "Orgaaninen tina hajoaa Saaristomeren pohjasedimentissä oletettua hitaammin. Myyrät siirtyivät saarille uimalla. piia ahONEN Heinäkurppa palasi Pohjois-Karjalasta löytyi viime kesänä 13 heinäkurppaa viideltä paikalta. Ne ovat luonnonvalinnan kautta perinnöllisesti sopeutuneet saaristo-oloihin. Myös voimakas metsästys heikensi kantaa. Myös pesimäyhdyskuntia oli edellisvuotta vähemmän. "Joidenkin rannikolle sijoitettujen detektoreiden, lepakkoilmaisimien, havaintopiikit ajoittuvat toistuvasti samoille viikoille toukokuun alussa ja elokuun lopussa. Poikaset pysyvät hengissä parhaiten kirkasvetisimmissä järvissä. "Ihmisillä ei ole syytä pelkoon, koska vesisiipat eivät viihdy ihmisten kanssa samassa ympäristössä. Tietoa tarvitaan, kun rannikolle suunnitellaan tuulipuistoja. Missä lepakot talvehtivat, on kuitenkin arvoitus, koska Suomessa rengastettuja harvoja pikkulepakoita ei ole tavattu muualla. Vielä 1800-luvulla heinäkurppa pesi koko Suomessa, mutta 1900-luvulla kanta hupeni nopeasti tulvaniittyjen kuivatuksen seurauksena. Vähenemä johtui poikkeuksellisen kylmistä oloista talvehtimisalueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa. LuonTo ja ympäRISTö nyT vainottu lepakoiden muutto Detektori tallentaa Kuluneena kesänä havaittiin 14 390 pesivää merimetsoa, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kymmenen detektoria Virolahden ja Porin välillä kertovat jotain myös muuttoreiteistä. Baltian maiden, Puolan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin lepakkoharrastajien kanssa on kuitenkin aloitettu yhteistyö lepakoiden muuton tutkimisessa. Ne majailevat vanhoissa puissa ja linnunpöntöissä", tutkija rauhoittaa. riiTTa MaLvE Saaristolaismyyrät suuria ja pitkäkoipisia Populaatioiden levittäytymistä edesauttavien piirteiden evoluutio voi olla hyvin nopeaa, saaristolaismyyrillä tehty tutkimus osoittaa. Yli 90 prosentilla kuikkajärvistä elää ahvenia ja särkiä, mutta lohikaloja on alle puolella järvistä. Erikoinen litiseväksi kutsuttu soidinääni kuuluu ilman apuvälineitä hädin tuskin 200 metrin päähän, joten lintuja ei ole helppo havaita. Tutkitut peltomyyrät ovat alun perin samaa sukujuurta, sillä asutettu saaristo paljastui merestä jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena vasta noin 5001000 vuotta sitten. Naaraiden lukumäärä osoittaa Kaarinan seurannasta vastaavan lepakkotutkija Emma kososen mukaan, ettei talon lepakkokanta ole romahtanut rakennuksen jäädessä kylmilleen muutama vuosi sitten. Lisääntymiskoloniassa ta- vattiin kymmenen hyväkuntoista naarasta, joista yksi oli neljä vuotta sitten rengastettu Hilma. Orgaanisen tinan vaikutus lepakoihin selviää vertailemalla lepakoiden vointia. Eviran, Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon hanke käynnistettiin, kun ensimmäinen raivotautia sairastava vesisiippa tavattiin viime vuonna Suomessa. Suuresta koosta ja pitkistä jaloista on hyötyä, kun myyrät uutta elinpiiriä vallatessaan uivat saarelta toiselle. Mitatessaan ja punnitessaan eläimiä Lilley ottaa myös sylkinäytteitä vesisiippojen raivotaudin yleisyyttä selvittävää tutkimusta varten. Kaarinan lepakkotalon pohjanlepakoiden paikkauskollisuus on sen sijaan saanut vahvistusta tämän vuoden rengastuksissa. Kaakkuriemoille veden näkösyvyys ei ole yhtä tärkeää, sillä ne saalistavat lähempänä vedenpintaa kuin kuikat. hEiNäkUrppa HeinämaRkUs vaREsvUo / kUvalIITERI 12 SUOMEN LUONTO 7 | 2010. Myrkyn päätyminen lepakoihin osoittaa, että tulevaisuudessa kannattaa miettiä tarkasti tehoaineiden pitkäkestoisia vaikutuksia luonnossa", painottaa lepakkotutkija Thomas Lilley Turun yliopiston biologian laitokselta. Lajin vanhimmalla pesimäalueella läntisellä Suomenlahdella kanta ei ole kasvanut enää vuoden 2007 jälkeen. Helsingin yliopiston tutkija juha Merilä on havainnut yhdessä ruotsalaiskollegoidensa kanssa, että Tukholman ulkosaariston peltomyyrät ovat isompia ja pitkäjalkaisempia kuin mantereella elävät lajitoverinsa. Suomen isolepakoiden ja kimolepakoiden tiedetään olevan pitkän matkan muuttajia, mutta niiden muuttoliikehdintää automaattiseuranta ei ole toistaiseksi rekisteröinyt. erikoiStuneet maRkUs vaREsvUo / kUvalIITERI merimetsojen määrä väheni Kaakkuri syö lohikaloja, kuikka ahvenia Ruotsissa kuikkien ja kaakkurien kalavesillä elää keskimäärin kuusi kalalajia, mutta lajisuhteissa on eroja
Monena syksynä näin onkin. ilmoita linnunpöntöissä majailevista vesisiipoista Thomas Lilleylle Turun yliopiston biologian laitokselle, puh. Parhaille paikoille on muutamana vii- me kesänä kerääntynyt Kaakkois-Suomessa toukokesäkuun öinä jopa puolenkymmentä soidintavaa heinäkurppakukkoa. Voimme myös etsiä vesistöjä, joihin on istutettu ruttoa kantavia vierasperäisiä rapulajeja." Rapurutto tappaa vesistön ravut viimeiseen kymmenjalkaan, mutta jääkö ruttoitiöitä piileksimään esimerkiksi sedimenttiin. Toinen iso kysymys ovat sienen mahdolliset väli-isännät, joita voivat olla vaikkapa vesikirput. pikkukuvassa Thomas Lilley ja veronika Laine tutkivat lepakkoa Liedossa. Naaraitakin on havaittu. mulliStava kekSintö lepakoiden muuton RIsTo lINDsTEDT Rapuruton jäljille vettä seulomalla Sienitauti rapurutto on vitsaus, jonka varmistaminen on hankalaa. Ne saapuvat vasta aamuyöstä valitsemaan koiraita. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko kuussaaren mukaan noin 200 pikkuapolloa on lennellyt nelihehtaarisella porvoolaisniityllä kesäkuussa 20072010. "Tämä ei ole tautidiagnostiikkaa, vaan pääsemme kartoittamaan vesiä, joihin on turvallista istuttaa jokirapuja. Lajia on tilapäisesti tavattu muuallakin Itä-Uudellamaalla, mutta perhosten merkinnät osoittavat, että aikuiset ani harvoin poistuvat siltä niityltä, missä ne ovat kehittyneet. pErTTi kOSkiMiES HaNNU HUovIla / kUvalIITERI kurppa on yleistä ja vähän pienempää sukulaislajiaan taivaanvuohta pelottomampi ja helpompi metsästettävä. Viime elokuussa havaittiin Etelä- ja Keski-Suomessa useita poikueiksi arvattavia pikkuparvia. Laji luettiin Suomessa menetetyksi pesimälinnuksi 1900-luvun lopussa. Heinäkurppia pesii naapurimaissamme Norjan ja Ruotsin ylängöillä sekä Venäjän ja Viron kosteikoissa satojen parien voimin. Useimmat linnut ovat soidintaneet varsin kuivilla rehupelloilla. Menetelmä on erittäin merkittävä eurooppalaisen makeanveden ravun suojelussa. "Ne ovat massaltaan ylivoimaisesti suurimpia pohjaeläimiä, jotka käyttävät hyväkseen pohjaan vajonnutta eloperäistä ainesta ja osallistuvat siten vesistön kunnossapitoon." aLicE karLSSON TUTkiMUSTa. Pian rutto voidaan todeta suoraan vesinäytteestä. Meillä nähtyjen heinäkurppien onkin oletettu olleen muuttomatkoilla ja ajautuneen Suomeen pesimäseuduiltaan. Seulan silmäkoko on 0,5 mikrometriä, eli se on pienempi kuin rapuruttoitiön halkaisija", dosentti japo jussila sanoo. Pesät ovat tutkimusten mukaan yleensä muutaman sadan metrin säteellä soitimelta. "Tietoaukkoja on vielä paljon." Ravuilla on tärkeä merkitys vesiekosysteemissä. (02) 33351 tai tutkija Eeva-Maria kyheröiselle Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (09) 1911. onniStunut Siirto pikkuapollot pärjäävät porvoossa Pikkuapollon ainoa elinvoimainen kanta Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ulkopuolella on Porvoossa. Menetelmää on kehitelty parin vuoden ajan Itä-Suomen yliopistossa. Syksyisin tietyillä samoilla paikoilla havaitut pienet parvet eivät välttämättä ole muuttolintuja. Heinäkurppa olisi oiva tutkimuskohde. jari kONTiOkOrpi pikkUapOLLO SUOMEN LUONTO 7 | 2010 13. Se edellyttää, että saksiniekka saadaan kiinni ja tutkitaan perin pohjin. "Menetelmässä vesistöstä otetaan tietty määrä vettä, joka ajetaan tiukan seulan läpi. "Seulaan jäävälle eloperäiselle ainekselle tehdään dna-analyysi, ja rutto paljastuu merkkiaineilla." Menetelmä on jo niin tarkka, että se nappaa yhden itiön litrasta vettä. detektoripönttö tervalepässä rantaniityn reunalla Saaristomeren jungfruskärillä. Se on peräisin lounaasta 1990-luvulla siirretyistä perhosista ja yksi harvoista onnistuneista siirtoistutuksistamme. Sama ilmiö on ollut havaittavissa Laatokan ympäristössä; sen sijaan esimerkiksi Novgorodin alueen heinäkurpat on löydetty kosteimmilta tulvaniityiltä. Onko laji sopeutumassa uusiin oloihin ja minkä suuruinen nykyinen kantamme on
Simpanssiryhmät käyttävät tavanomaisesti varsin laajaa "työkalupakkia". Se on nykyisin kotimuseo. Yleensä sen koko on eri ryhmillä suunnilleen sama, noin 20 eri työkalua riippumatta siitä, asuuko ryhmä sademetsässä vai savannilla. Juomaveden kerääminen puunkoloista lehtimassalla, näytösluontoinen heittoaseiden viskely ja kommunikointi rummuttamalla onttoja puunrunkoja ovat sitä vastoin yhteisiä kaikille ryhmille. Poika Francis kirjoitti isästään: "Hänelle perhe-elämä oli paljon tärkeämpää kuin luonnontieteelliset tutkimukset." Lapset muistelevat vanhempiaan rentoina, kannustavina ja liberaaleina. Eräällä Kongossa elävällä populaatiolla käyttö liittyy pääasiassa ravinnonhankintaan, toisella taas hygieniaan ja kosiskeluun. Ne tehdään usein puristamalla useita lehtiä yhdeksi imukykyiseksi massaksi, jolla sitten otetaan vettä muuten saavuttamattomista puunkoloista. Polku kulkee soikiona, ja siinä on viljelymaisemaan avautuva valoisa puoli ja metsän siimeksessä kulkeva synkempi puoli. Myöhemmin aamupäivällä hän työskenteli hieman lisää. darwin asui 40 vuotta kentin maaseudulla down housessa. Uutta tietoa saatiin, kun Keski-Afrikassa havainnoitiin tiiviisti kahdeksaa luonnonvaraista simpanssipopulaatiota. Seuranaan hänellä oli kettuterrieri Polly sekä tukeva keppi, jolla hän kävellessään iski rytmikkäästi ja kuuluvasti maahan. Vanhemman Darwinin tavaramerkki, pitkä parta, sai alkunsa tammikuussa 1866. 2010. Välineiden laatu sen sijaan vaihtelee ryhmästä toiseen. Työkaluja on lisäksi osattava käyttää oikeassa järjestyksessä. Hän kiersi polun joka kerta useampaan kertaan ja siirsi kiven mer- kUvaT JoRma laURIla kiksi jokaisesta kierroksesta. maaILmaLTa iHmiSapinat leppoisassa arjessa darwiNiN MaaiLMa. Lisäksi simpanssit punovat päivittäin oksia puissa oleviin nukkumapesiinsä valmistaakseen alustan, patjan, vuorin ja vieläpä tyynyn. pETTEr pOrTiN laisia, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Siellä hunajan saamiseksi puun sisältä käytetään viiden välineen sarjaa: murskainta, lävistintä, laajentajaa, kerääjää ja tuppoa. darwiNiN rUTiiNEihiN kuului päivittäinen kävelylenkki mietiskelypolulla. Iltaan kuului säännöllisesti kaksi backgammonpeliä Emman kanssa. Museoon pääsee helposti Lontoon Waterloon asemalta junalla Orpingtoniin, ja sieltä bussilla tai taksilla noin kymmenen kilometrin loppumatka. Siellä on myös mietiskelypolku, jolla hän kypsytteli ajatuksiaan. Simpansseilla laaja työkalupakki Simpanssit osaavat valmistaa ja käyttää työkaluja aiempaa tiedettyä monipuolisemmin. Simpanssi onkii kasvinvarrella termiittejä niiden keosta. sUzI EszTERHas / skoy. Arvellaan, että hän joko halusi peitellä kasvoistaan vanhentumisen merkkejä tai pysyä tuntemattomana. Darwin oli Downen-vuodet sairas, mikä rajoitti hänen elämäänsä. Lisätietoa: www. Isä-Darwin heittäytyi usein heidän leikkeihinsä ja kujeisiinsa. TErMiiTTiaTEria. Toinen esimerkki ovat kiilakivet, joita simpanssit pähkinöitä särkiessään asettavat alasinkivien alle saadakseen ne vaakasuoraan. Vaikuttavin esimerkki on eräästä gabonilaisessa populaatiosta. Darwin piti tuloksista säännöllisesti kirjaa. english-heritage. Harvinaisempia ovat yhdistelmätyökalut, joissa kaksi tai useampia komponentteja on liitetty toisiinsa yhden työvälineen valmistamiseksi. Chimpanzee technology Science 328: 579-580. Tärkein tuki Darwinin elämälle ja työlle olikin perhe. Simpanssit käyttävät myös työkalusarjoja eli kahta tai useampaa työkalua peräkkäin tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Jälkimmäinen onnistuikin: kun Darwin osallistui tieteelliseen kokoukseen Lontoossa, ei edes hänen lähin ystävänsä joseph hooker tunnistanut häntä. org.uk, etsimeen hakusanaksi Down House. jOrMa LaUriLa Lähde: McGrew W.C. Tällaisia ovat esimerkiksi lehdistä valmistetut juomasienet. Merkittävin tieteellisen luovuuden aika oli aamulla kello 89.30. Lapsia syntyi kymmenen, joista kolme menehtyi varhain. Lasten annettiin esimerkiksi laskea yläkerrasta portaita alas varta vasten tehdyllä laudalla. Emma teki kaikkensa helpottaakseen miehensä olotilaa. Iltapäivällä hän tutki kirjeenvaihtoaan sekä vietti aikaansa perheensä kanssa ja ulkoili
Ohran 16 SUOMEN LUONTO 7 | 2010
houkuttamat vaasan eteläpuolella avautuva pyöreä vilja-aitta, Söderfjärden, on Suomen kuuluisin kurkipaikka. tEKSti alicE KarlSSoN · Kuvat BENJaM PÖNtiNEN SUOMEN LUONTO 7 | 2010 17
Rannikon tuntumassa hanhet ovat näihin aikoihin merihanhia, joita Seppälä on enimmillään nähnyt yhtä aikaa pari tuhatta. Isolepinkäinen esittelee habitustaan. "Juuri tuolla suunnalla oli vuosi sitten eräällä maanviljelijällä ongelmia", Seppälä sanoo ja viittaa kurkiparveen. Esimerkiksi ruotsalaiset kurjet tulevat ensin Söderfjärdenille, sitten niitä on nähty Saksassa ja sen jälkeen Espanjassa. Hetkeä aikaisemmin lepinkäinen oli osoittanut tarkkailijalleen kaksi kaartelevaa merikotkaa. Mies on Matti Maskulin, joka tarkkailee parhaillaan noin 500 kurjen parvea tornista luoteeseen. Lintupiireissä sana leviää nopeasti. Se on vielä pieni parvi; vuosi sitten kurkia oli parhaimmillaan näköpiirissä yhtä aikaa 8000. Pienellä pihalla seisoo myös lintutorni ja tornissa mies. Niistä on muun S muassa selvinnyt, että samat yksilöt lepäilevät toistuvasti samoilla paikoilla. Hän on saamieni tietojen mukaan itseoikeutettu mister Kurki. Joka vuosi 1971 lähtien hän on istunut passissa peltoympyrän laidalla Öjbergetillä ja ynnännyt iltaisin merelle yöpymään lentäviä kurkia. Maskulin näkee, että se nousee horsmapöheiköstä myyrä nokassaan. "Ennen näimme renkaat paremmin, kun pystyimme pysähtymään tien varteen, nykyisin emme oikein uskalla jäädä mihinkään vaan ajamme suoraan lintutornille." Sen verran ristiriitoja on saatu ratkaistua, että lintujen tarkkailijoille on kuluneen vuoden aikana raivattu joitakin levennyksiä, parkkitaskuja, peltoympyrää risteilevien teiden varsille. Se on pitkäpyrstöinen mustanaamio, joka saalistaa taitavasti. Syyskuun loppupuolella liittyvät joukkoon metsähanhet ja arktiset hanhet. Renkaiden näkemistä ovat kuitenkin vaikeuttaneet maanomistajien ja lintumiesten väliset ristiriidat. Vasemmassa jalassa on maan ja oikeassa yksilötiedot kolmen värin yhdistelminä. Aiemmin pysäköintioikeus oli vain maanomistajilla. linnut tallaavat viljaa Pellot vetävät puoleensa paitsi kurkia myös hanhia. Tuhot voivat olla isoja. peltolakeutta riittää joka suuntaan 2,5 kilometriä. 18 SUOMEN LUONTO 7 | 2010. OhraN hOUkUTTaMaT öderfjärdenin peltolakeuden halkaisija on viisi kilometriä. Hän katsoo myös lintujen kinttujen renkaita. "Hän kylvi 15 hehtaaria ohraa ja sai satoa vain kahdelta. Ongelmana on, että näi- LiNTUOppaaT. Lintuharrastajille isojen lintumassojen näkeminen on hurmoksellinen kokemus, mutta maanviljelijät katsovat asiaa toisin. "Se luimuili ylöspäin, joten ymmärsin myös katsoa taivaalle." harry Seppälä tulee. harry Seppälä (vas.) ja Matti Maskulin Söderfjärdenin lintutornissa. Nytkin se nappaa myyrän tuosta vain. Alue on pyöreä ja täsmälleen sen keskipisteessä on tähtitieteellisen yhdistyksen Andromedan tukikohta Meteoriihi. "Harry", huudan. Ensimmäisenä vuonna niitä oli 1500, pian 2000 ja viime vuonna jo 8000. "Ei ole täällä, mutta tulossa on", kuuluu vastaus. Hanhet ja kurjet tallaavat viljaa ja syövät tähkiä suoraan korresta
Töyhtöhyypän ja monen muun linnun poikaset häviävät tikarinokkiin suit sait. ilotulitukSet karkottavat elokuun linnut Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta siten. Pitkin peltoja on kokonaisia tähkiä, ja linnut pärjäävät kuukauden niitä popsien." Sen jälkeen linnut jatkavat pesimäpaikoilleen. Kraatteri peittyi veteen ja satojen vuosien ajan kalastajat liikkuivat siellä matalalla ruuhella ja ammensivat veden viljaa. Jättimäisessä kuivatustyössä kraatteri muuttui 1920-luvulla viljaviksi pelloiksi. "Puimakoneet hukkaavat hirveästi viljaa. Lintujen pesimäaikana kurki on lisäksi melkoinen peto. Hieman ennen auringonlaskua linnut nousevat siivilleen ja lentävät saaristoon yöpymään, aamul- Kurjet pistelevät nokkaansa ohraa, mutta myös peruna kiinnostaa niitä kovasti.. Työ teh- tiin käsin; ojat avattiin lapioilla ja kuokilla. SiiviLLE. "Keväisin täällä on 300400 kurkea, jotka syövät sitä, mitä lumen alta paljastuu", Seppälä kertoo. Ja joka päivä toistuu sama näytelmä. Pian vilja-aitta alkoi vetää puoleensa lintuja ja kurjistaan, etenkin syksyisistä, paikka nykyisin tunnetaankin. Hetken on hiljaista, kunnes heinäkuun lopussa pelloille alkaa laskeutua nuoria pesimättömiä lintuja. kun syyskurjet heittäytyvät ilmaan ja lentävät yli, on juhlallinen olo. Perhekunnat alkavat saapua elokuussa. aikuisten äänten seasta tarkkaavainen erottaa nuorten lintujen piipityksen. den peltojen tuotto on monta kymmentä prosenttia suurempi kuin Suomen keskituotto, eivätkä sen mukaan maksetut korvaukset kata Söderfjärdenin viljelijän todellisia rahallisia menetyksiä." Kurjet pistelevät nokkaansa ohraa, mutta myös peruna kiinnostaa niitä kovasti
"Kuun viimeisenä viikonloppuna Kokkolasta Kristiinankaupunkiin juhlitaan huvilakauden päättäjäisiä, joihin kuuluvat mahtipontiset ilotulitukset. Saaristo antaa öisin suojaa pedoilta. "Muussa tapauksessa kaikki kurjet viipyisivät täällä lokakuun puoliväliin." SyySkuu on kurkikuu Kun rannikko on taas hiljainen, kurkia alkaa jälleen saapua Söderfjärdeniin. Ei niitä ehdi maastossa laskea." Elokuun loppuun mennessä saapuneille kurjille tulee äkkilähtö muihin maisemiin, kun Pohjanlahden rannikolla vietetään niin sanottuja venetsialaisia. Kun pauke alkaa, kurjet nousevat ilmaan ja saattavat kaarrella tuntikausia etsien laskeutumis- paikkaa. Lopulta täällä on kurkia iso lauma, jossa on sekä suomalaisia, ruotsalaisia ja jopa muutama virolainen kurki." Söderfjärdeniltä ne jatkavat Lapväärtiin Kristiinankaupungin pelloille ja sen jälkeen Kokemäen ja Huittisten Puurijärvelle. OhraN hOUkUTTaMaT yöpUULLE. "Osa linnuista yöpyy jalat vedessä", miehet kertovat. "Ensimmäinen on syyskuun alussa, toinen puolivälissä ja kolmas kuun lopussa. Osa jatkaa hyvän sään vallitessa Suomenlahden yli, mutta osa jää viivyttelemään jonnekin Etelä-Suomeen. 20 SUOMEN LUONTO 7 | 2010. Mitä myöhempi syksyinen ajankohta, sen isompina parvina kurjet lähtevät yöpuulle. "Kaksi viimeistä vuotta olen videoinut lähtevät linnut ja laskenut määrät kotona", Seppälä kertoo. Seppälän mukaan ne tulevat kolmessa isossa aallossa. Enimmillään niitä on lähtenyt aikaiselle muutolle kerralla 1200. Söderfjärdenin kurjet lentävät joka ilta saaristoon yöpymään ja palaavat aamulla. la parvi palaa taas pelloille syömään. "Lintuja on niin paljon, että taivas täyttyy. Siellä on myös lämpimämpää