Suomen Luonto 7/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

käenpiika nyt tehdään piipittäjälle pönttö valtion maat retkikohteista rahastusta? kjell Westö kirjailija koukussa kalastukseen 7 Irtonumero 7,50 25.9.2009 Eläimet sieniaterialla talvijuurekas kelpaa oravallekin ruuaksi
SYkSY Syyssäteitä Aurinko lävistää metsän. Päivät lyhenevät ja viisto valo sokaisee silmät. Kun maan pinta illalla ja yöllä jäähtyy, ilman kosteus tiivistyy niin sanotuksi säteilysumuksi. Yöllä sumu voi olla melko tiheä, mutta aamupäivällä se hälvenee auringon lämpöön. Metsässä kulkijan ympäröi hiljaisuus, jota puiden narina ja tiaisten tiksuttelu vain syventävät. KUVA mArKKU tAno · teKsti Alice KArlsson
Tällöin oikeuksia liikkua luonnossa pyritään ehkä rajoittamaan. Metsähallituksen organisaatioon ja asemaan tulee ensi vuonna suuria muutoksia, kun valtion liikelaitokset on EU:n vaatimuksesta lakkautettava kilpailua vääristävinä. Myös saamelaiset on pidetty sivussa. Valtion maaomaisuuden uusjaosta ja sen tuomista uhkista luonnonsuojelulle ja luonnossa liikkumiselle on syytä olla erittäin huolissaan. "Meneillään on kansallisomaisuutemme isojako", varoittaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Kansalaisten on syytä olla valppaina. Asiaa valmistellaan julkisuudelta piilossa ja nopealla aikataululla valtiovarainministeriössä. Ison lisän tähän tuovat valtionmaat, jotka kattavat peräti kolmasosan Suomesta. valtion maat sopivat ennen kaikkea suojeluja virkistyskäyttöön. Valtiolla on paljon metsiä etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vesialueita lähes koko rannikkomme mitalta. Luonnonsuojelu-, retkeily-, virkistys- ja metsästysjärjestöjä ei ole otettu mukaan työryhmiin. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut, että valtion maat keskitetään uudelle virastolle ja arvokkaat luontoalueet suojataan bisnekseltä. Metsähallituksella on sekä liiketalous- että luonnonsuojelupuoli, mutta EU:n vaade koskee vain liiketalousosaa. Nyt nämä arvot ovat vaarassa. S uomalaisilla on harvinaisen laajat oikeudet liikkua luonnossa, ja vielä on myös paljon luontoa, missä liikkua. On mahdollista, että koko valtion maaomaisuus yhtiöitetään ja sitä aletaan käyttää yhä ronskimmin bisneksen tekoon. Kyse on todella isoista asioista. JORMA LAURiLA PääTOiMiTTAJA Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja jorma Laurila Toimituspäällikkö juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, juha Kauppinen, johanna Mehtola Toimituksen assistentti Elina juva (äitiyslomalla), jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 7 | 2009. Maaomaisuutta vuokrataan mahdollisesti eteenpäin myös yksityisille yritykselle. PääkiRJOiTUS SYkSY SUOMEN LUONNOSSA metsähallitus Kansallisomaisuuden uusjako valmisteilla 22 OMA MAA. Ne ovat kaikki Metsähallituksen huomassa
Sienensyöjät Limasientä eivät esteet pidättele Puro elää syksyn lehdistä käärmeitä paratiisissa. Luonto-opas Peeter Vissak Virosta. Meneillään on 120 pöntön koe hauholla. Vakiot 6 12 14 21 47 66 72 75 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Tikulla silmään Kolumni oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti jälkikirjoitus Luontosatu kANNESSA Talvijuurekas on hyvä ruokasieni, eikä siinä ei ole toukkia. Osuvan nimiehdokkaan saanut Didymium melanospermum -limasieni kohoaa sammalikossa kuin pieni joulupuu. Pähkinähakki ja sembramänty. 40 SAMMALviTiNEN. Taas etsitään vuoden turhaketta kiikarissa maahisia. Käenpiika. Miniatyyrisiä kaunottaria kartoitetaan parhaillaan. retkeily, matkailu ja maisemat 58 komia taiga. Komin tasavallassa Euroopan suurimmassa kansallispuistossa. ihmiset ja elämäntapa 14 47 53 54 66 Aavikkonorsuja auttamassa imeytyminen. 22 Tämä Suomi vaarassa. Mitä ilmeisimmin itiöemien myöhäinen ilmaantuminen suojaa sitä hyönteisiltä. kuva: vesa Greis / kuvaliiteri. harri nurminen W W W.SUOM E n LUO nTO.FI SUOMEN LUONTO 7 | 2009 5. Aarto Tuominen haluaa käenpiiat takaisin. "Luonto on lohduttanut tappion hetkellä." Kasvokkain Kjäll Westön kanssa. 30 PÖNTÖTTäJä. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kalansaaliit ovat romahtaneet. Metsähallitus säleiksi. tiede ja tutkimus 12 Pikkuvarpunen yleistyy nopeasti 28 Sembran himo. erkki makkonen / kuvaliiteri Suomen Luonto 7 | 2009 68. Kesäkisan satoa. ympäristö Rakentajat pyrkivät suojelualueille itämeren tilaa kartoitetaan EU:n tuella hallamittarituhot tunturimittarin mittoihin Loiset ja nälkä siikojen vaivoina. katso sivut 3639. Toisin on monilla muilla sienillä. Maria Peuran kolumni. vuosikerta julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 30 36 40 48 64 6 8 10 16 Suurvaellus lennätti ohdakeperhoset Lappiin asti Piian renki
Liito-orava tarvitsee elääkseen ja lisääntyäkseen usean hehtaarin alueen. "Laskettelurinnehanke ei ole realistinen eikä nykylainsäädännön mukainen." Hanke on noussut esiin Kuusamon kaupungin visioissa alueen luonnonkäytön tulevaisuuden suunnitelmissa. SUOJELUN PURkAMiNEN Valtavaaralla vaatisi sekä eduskunnan että valtioneuvoston käsittelyn, maakuntakaavan muuttamisen, lausunnon pyytämisen EU-komissiolta, korvaavan alueen löytämisen Natura-verkostoon sekä alueen käyttötarkoituksen muutoksen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero kaakinen tyrmää ajatuksen kuolleena syntyneeksi. Asiaa on puitu jo kahdesti korkeimmassa hallintooikeudessa, minkä lisäksi EU:n komissio Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 7 | 2009. Kaakisen mukaan Valtavaara on ValUHAnALAISET LAjIT tavaaranPyhävaaran luonnonsuojelualueen arvokkain osa ja Iivaaran ohella edustavin ja luonnontilaisin maamme eteläisistä tuntureista. Kuusamon toimialapäällikkö Mika Mankinen kiistää, että paine kaavamuutokseen olisi tullut Ruka-keskukselta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan kaarina kauhalan mukaan kettujen kaupungistuminen on hyvässä vauhdissa muun muassa Turussa. ANTTi hALkkA Forssan Konikallion liito-oravametsä Hämeen ympäristökeskus antoi Konikallion metsänomistajalle vuoden 2007 alussa luvan harventaa metsää ydinalueelta, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kielsi nyt hakkuut. Muutaman puun suojelu pesäpuun lisäksi ei riitä", toteaa Lounaisen Sisä-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Alhainen. Pentuja syntyi hyvän myyrävuoden takia paljon. Tällainen on Rukan matkailukeskuksen vieressä sijaitsevalle Valtavaaran natura-alueelle haviteltu Rukan laskettelukeskuksen laajentaminen. Paikalliset ympäristökeskukset ovat huolissaan yhä uusista suojelualueille suunnitelluista hankkeista. Kuvan emosta pentuineen otti Juha Laaksonen alkukesällä Helsingin Lauttasaaressa. Näistä valkoposket ovat runsastuneet, "mutta metsähanhen nimirodun pesimäkanta on heikentynyt huomattavasti", sanoo Markku MikkolaRoos Suomen ympäristökeskuksesta. kuusamon valtavaara on kuuluisa kauneudestaan. Katse taivaan hanhiin Lokakuu, hanhien aika! Valkoposkihanhet, tundrahanhet ja metsähanhet menevät massoina kohti etelää. Mankisen mukaan laskettelu- ja matkailualueen laajentaminen Valtavaaral- Yllättävä havainto jUHA LAAKSoNEN Ketunpentuja kaupungissa Kettuja on tänä vuonna nähty poikkeuksellisen paljon myös asutuksen tuntumassa. "Aivan uusi ilmiö ovat näiden kolmen lajin jopa viikkoja aloillaan viihtyvät suurparvet Kaakkoisja Itä-Suomen pelloilla." JUhA kAUPPiNEN rakentajat pyrkivät Kuusamon Valtavaaran luonnonsuojelualuetta uhkaava rakentaminen onkin kunnan hanke. Kaivokset, laskettelurinteet, tiet ja radat uhkaavat työntyä monille jopa Natura 2000:een kuuluville suojelualueille Pohjois-Suomessa. Kuusamon kaupungille kirjoittamassaan muistiossa Kaakinen toteaa, että suojelualueella on 11 luontodirektiivin liitteen mukaista luontotyyppiä. "on vihdoin ymmärretty se, mitä tutkijat ovat sanoneet jo pitkään. Lisäksi hankkeella olisi Kaakisen mielestä ennakkotapauksen luonne. "Koko Suomen aiemmassa luonnonsuojeluhistoriassa ei ole ollut vastaavaa tapausta", Kaakinen korostaa. "Konikallion liito-oravakanta on vähentynyt hakkuiden vuoksi, mutta alueella pesii edelleen muutama naaras." Forssan Konikallion monipolvinen oikeuskiista alkoi jo vuonna 1997. Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTANUT ANTTi hALkkA nYt luontoon! hANhiPARvi MIKA HoNKALINNA LUOnnOnSUOjELU MAAkUNNAN kORkEiN kOhTA
Suomen luonnonsuojelulaki kieltää nykyään liito-oravan kaikkien lisääntymis- ja lepopaikkojen tuhoamisen, ei vain selvästi havaittavien, kuten lain aiempi sanamuoto kuului. Alueella on uhanalaista sammallajistoa. Esimerkiksi KolariPajalan kaivoshanke tuo laajoja haasteita sekä Suomen että Ruotsin luonnonsuojelulle. iSMO TUORMAA EU-alueen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 19912008 1991 2000 3000 4000 1000 kasvihuonekaasujen päästöt 27 EU-maan alueella hiilidioksidiksi muunnettuna (miljoonaa tonnia) 2008 EEA TEkOALTAAT Luonnonsuojeluliitto: Kollajan päästöt laskettava oikein Kollajan suunniteltu tekoallas voisi tuottaa kasvihuonekaasuja aluksi hiilivoimalaa enemmän ja jatkossa jopa maakaasuvoimalan verran. "Ne ovat vain osia eräänlaista Kuusamon matkailun master plania", Mankinen sanoo. Vanhoissa EU-maissa (EU-15) päästöt olivat 2008 yhteensä 6,2 prosenttia alle vuoden 1990 päästöjen, nykyisessä EU:ssa (27 maata) 10,7 prosenttia tuota Kioton sopimuksen perusvuotta alhaisemmat. EU pyrkii 20 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä; nyt koossa on noin puolet tavoitteesta. ANTTi hALkkA 1995 5000 2000 2005 suojelualueille le on esitetty samaan aikaan Kuusamon matkailulle tärkeän Karhunkierroksen varren alueen suojelun lisäämishankkeen kanssa. Lapin ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Päivi Lundvall pitäisi yhä parhaana radan vetämistä jo olemassa olevan tielinjan suuntaisesti, jolloin kaikki suojelualueet säästyisivät. Tähän tulokseen tuli Suomen luonnonsuojeluliitto, kun se laski Kollajan altaan päästöt Lokan tekoaltaalta 1990-luvulla mitattujen metaani- ja hiilidioksidipäästöjen perusteella. Eräät Natura-kohteet Iijokivarressa ovat Kollajan allashankkeen takia uhattuja. "Näin ei pitäisi arvioida ympäristövaikutuksia." ANTTi hALkkA säilyy JOUkO ALhAiNEN on antanut Suomelle huomautuksia liitooravien puutteellisesta suojelusta. Sallan upeaa vanhojen metsien suojelu- ja natura-aluetta Sallatunturin etelärinteellä uhkaa puolestaan lohkaisu laskettelurinteiden laajentamisella. Päästöt laskivat kuitenkin jo neljättä vuotta peräkkäin, joten kyse on myös Kioton sopimuksen päästörajoituksiin tähtäävän politiikan onnistumisesta. Kaivoshankkeen ajajat ovat suhtautuneet tähän vaihtoehtoon nihkeästi perustellen kantaansa muun muassa ajan ja suunnittelukulujen säästöllä. Tällaisissa oloissa metaanipäästöt voivat olla suuret. Pohjolan Voiman YVA-raportin laskelmissa ei kuitenkaan arvioitu päästöjä kotimaisen tutkimuksen perusteella, vaan siinä käytettiin kanadalaisten syvien altaiden tietoja. Lokka muistuttaa Kollajaa, koska molemmat ovat matalia ja suopohjaisia. Luonto ja ympäristö nyt ILMASTO jA SÄÄ PETTERI TÖRMÄNEN Eu:n hiilidioksidipäästöt selvässä laskussa Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 2008 yli prosentilla, arvioi EU:n ympäristövirasto EEA. "Lokan mittaustulokset olivat kai kiusallisia", sanoo Luonnonsuojeluliiton arviointityöhön osallistunut dosentti heikki Simola. Lundvall sanoo uusia Naturaa koskevia hankkeita putkahtavan nopeammin kuin vanhat on käsitelty. Luiron suojelualueita halkovista linjausvaihtoehdoista on kuitenkin luovuttu. Samoin Soklin kaivosradan linjaaminen osin Naturaan kuuluvan joutsitunturinKoukkutunturin vanhan metsän suojelualueen kautta huolestuttaa suojelijoita. Viiankiaapa sijaitsee Soklin ja Sodankylän välissä, ja hanketta koskevat paperit on jo lähetetty ministeriöiden arvioitaviksi. Lapissa on lisäksi noussut esiin jättimäinen, jopa Soklia suurempi Viiankiaavan kaivoshanke, joka sijoittuisi kokonaan natura-alueelle. Soklin rata kulkisi Natura-alueella usean kilometrin matkalla. Syynä on osin taantuma. vALTAvAARAN LiSäkSi Pohjois-Suomessa on vaarassa puolenkymmentä muuta suojelualuetta. Liito-oravaa esiintyy EU:ssa vain Suomessa ja Virossa, joten se kuuluu Suomen vastuulajeihin. RiiTTA SAARiNEN ANTTI SARAjA SUOMEN LUONTO 7 | 2009 7
Äkkirunsastumista lienevät edesauttaneet kevätmuuttokauden poikkeuksellisen suotuisat tuuliolot. PERTTi kOSkiMiES kARUA. itämeri ei ole hyvässä kunnossa varsinkaan Suomenlahdella. Lajin erikoistuntija Ari Rajasärkkä on tilastoinut 380 reviiriä, mutta hän arvioi määrän moninkertaiseksi. Tutkijat toivovat nyt metsästäjiltä erityistä harkintaa ja pidättyvyyttä. Syynä on paitsi valvonnan tehostuminen myös laivaliikenteen kasvu. Eteläisimmät sinipyrstöt lauloivat Kuopiossa ja Lieksassa, pohjoisimmat Kolarissa ja Inarissa. FiNMARiNETiSSA SAADAAN tietoa siitä, kuinka kattavasti Natura 2000 -verkoston avulla pystytään takaamaan SiNiPYRSTÖ Kiehtovia sinipyrstöjä tulvahti suomeen pesimään Sinipyrstöjä saapui Itä-Suomeen kuluneena kesänä ennätysmäisesti. alhaalla). METSÄHALLITUS / MATS WESTERBoM HEIkkO pESIMÄvUOSI Laivojen jätteet kasvussa Helsingin satamassa käyvien risteilijöiden jätevedet ovat jopa viisinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Heikon poikastuotannon vuonna metsästys kohdistuu vanhoihin, tuottaviin yksilöihin, joista jokainen on arvokas seuraavana lisääntymiskautena. Finmarinet-hankkeessa otetaan muun muassa eliönäytteitä ja kartoitetaan pohjan pinnanmuotoja (oik. Perinteisten Kuusamon vaarojen lisäksi yli kymmenen sinipyrstöreviiriä on löydetty ainakin Puolangalta, Hyrynsalmelta, Taivalkoskelta, Sotkamosta, Suomussalmelta ja Pudasjärveltä. Moni alus kippaa jätteensä yhä kansainvälisille vesille myös Suomenlahdella. Luonto ja ympäristö nyt IdÄn IHME jARI PELToMÄKI ITÄMERI itämeren tilaa kartoi Tarkkoja tietoja käytetään suojelualueiden ja tuulipuistojen suunnittelussa. Sukeltajat Julia Nyström ja Mats Westerbom nousevat pintaan Hangon edustalla ja kippaavat niukan saaliinsa veneen kannella olevaan vatiin. Kun toissa vuonna jätettä otettiin vastaan alle 10 000 kuutiota, tämän vuoden määrän on arvioitu nousevan noin 50 000 kuutioon. Tämä luonnontilaisissa kuusivaltaisissa vaarametsissä elävä siperialainen uudistulokas tavattiin Suomessa ensi kerran 60 vuotta sitten, ja useimpina vuosina reviirimäärät ovat jääneet enintään muutamiin kymmeniin. Metson, teeren ja pyyn kanta on viime vuotisella tasolla mutta riekon vielä vähäisempi. Hän tekee töitä tänä vuonna aloittaneessa Finmarinet-hankkeessa, jossa kartoitetaan merenalaista luontoa neljän vuoden ajan. Helsingin edustalla lisääntyvät muutkin kuin huviristeilyt. Kotimeremme eliöiden lukumäärä on vähentynyt selvästi. Itämeren antimet ovat leviä lukuunottamatta köyhät. Tänä vuonna pesiviä pareja löytyi eri puolilta Itä-Suomea, vaikka suuri osa laulavista koiraista lienee jäänyt nytkin parittomiksi. Kun Venäjän Suomenlahden perukan terminaalihankkeet valmistuvat, arvioidaan öljykuljetusmäärien kasvavan 145 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin. JUhA hONkONEN jUHA HoNKoNEN metsäkanalinnut ennätysvähissä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan metsäkanalintuja on nyt Suomessa vähemmän kuin kertaakaan 22-vuotisen laskennan aikana. 8 SUOMEN LUONTO 7 | 2009. "Rihmalevän suuri määrä kertoo siitä, että ravinteita on liikaa", vettä valuva tutkija Westerbom sanoo
Kiikastaako kenties päähallituspuolueista, ettei päästöille saada kunnon rajoja? JUhA hONkONEN MARELD ELi MERihOhDE. Se ei käynyt ilmi, ettei tehomaatalous ainakaan tee hyvää Itämeren terveydelle. hANkkEESSA SELviTETääN lajien ja luontotyyppien suojelun kannalta arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä tutkimusalueilla. Massaesiintymät koostuvat Alexandrium ostenfeldii -levistä, jotka paljastavat itsensä hohtamalla turkoosia, itse kehittämäänsä kylmää valoa. Valo ja myrkky liittynevät oman menestyksen varmistamiseen. Tällaisia ympäristöjä ovat erityisesti vedenalaiset hiekkasärkät, rannikkolaguunit, laajat ja matalat lahdet, riutat, harjusaaret sekä ulkosaariston saaret ja luodot. Syke kerää tietoja leväilmiöstä. "Ajaminen oli mahtava kokemus", sanoo Sähköautot Nyt -hankkeessa mukana oleva Janne Björklund. Lannoitteet kun ovat selvästi suurin syypää kotimeremme ylirehevöitymiseen ja eliöstön köyhtymiseen. Ahvenanmaalaisvene kiitää Alexandrium-levän vaaleansinessä. Luonto ja ympäristö nyt ITÄMERI tetaan Eu-tuella luonnon monimuotoisuuden säilyminen Suomen rannikoilla. Suomalaispelloilta mereen kulkeutuu vuosittain 64 000 tonnia typpeä ja 3000 tonnia fosforia. Pohjanäytteet ottaa tutkimuslaiva Aranda. Totta totisesti on. "Kyseessä on ilmeisesti sopeuma, joka on löytänyt täältä oivan ekolokeron." Sykessä tutkitaan, minkälaisia ympäristövaatimuksia levällä on. Elinympäristön laatuun vaikuttavat paitsi maatalouden ja teollisuuden ravinnepäästöt myös veden suolaisuus, lämpötila, syvyys ja valoisuus, merenpohjan kaltevuus, rannan avoimuus sekä pohjan muodot ja materiaali. Seuraavaksi Corolla muutoskatsastetaan, minkä jälkeen sitä voi yrittää bongata tavallisten Toyotojen joukosta. ANTTi hALkkA SUOMEN LUONTO 7 | 2009 9. Kartoitustietoja käytetään myös muun muassa kaasuputkien, kaapeleiden ja tuulipuistojen suunnittelussa. "Massaesiintymiä on havaittu tähän mennessä vain Itämeressä." Tutkijat ovat ymmällään. Samalla kehitetään tutkimusmenetelmiä. Itämeren kanta viihtyy hyvin, vaikka lajin tiedetään karttavan matalaa suolapitoisuutta. valo syntyy, kun lusiferiini-proteiini hapettuu lusiferaasin avulla. SÄHkÖAUTOT sähkö-Corolla liikkuu Keväällä (SL 3/2009) esittelemämme harrastajavetoinen sähköauto eCorolla on vihdoin nähty liikkeellä. Alexandrium ostenfeldii tuottaa myös myrkkyjä, jota voi kertyä esimerkiksi kaloihin ja lintuihin. Kun uimme Houtskarin saarella, aurinko laskeutui upeasti oranssisena puikulana ulapan taa. Samoihin aikoihin tuli tiedote tutkimuksesta, jossa kyseenalaistettiin luomuruuan terveellisyys. Se on osa 2004 alkanutta Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa Velmua. JUhA hONkONEN jUHA HoNKoNEN Hohtavasta levästä uusia havaintoja Levien aiheuttamia outoja valoilmiöitä on havaittu syyskesällä etenkin Ahvenanmaan saaristossa mutta nyt myös Loviisan, Hangon ja Porvoon rannikolla. Valo hämää saalistajia ja myrkky tappaa leviä syöviä pikkueläimiä. Alice KArlsson DANIEL ERIKSSoN kOMMEnTTI jUHA HoNKoNEN romantiikkaa leväpuurossa "Sinilevän määrä on lisääntynyt selvästi", tiedotti Suomen ympäristökeskus elokuussa. Romantiikan tuhosi kuitenkin levän löyhkä, joka sai nousemaan vedestä saman tien. Finmarinet toteutetaan osin valtion ja osin EU-rahoin. Sen huomasimme häämatkallamme heinäkuussa Turun rengastien varrella. Ilmoitusten mukaan niitä olisi nähty jo 1970- ja 1980-luvuilla. "Laji elää kaikkialla maapallon merissä", tutkija Anke kremp Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä sanoo. "Asiaa ei kuitenkaan pystytä varmistamaan, sillä Suomen rannikkovesissä elää muitakin valoa hohtavia leviä", Kremp sanoo. Krempin mukaan näistä tunnetaan nyt vain lämmin vesi
Luonto ja ympäristö nyt kALAT jA kALASTUS LÄMpIMÄT SYkSYT SYYnÄ? romahtiko tornionjoen lohisaalis? Pellon kalakerhon mukaan Torniojoen lohisaalis väheni kolmanneksella. "Tällaista on tapahtunut ehkä kerran pari sadassa vuodessa", kuvaa viime kesän ohdakeperhosten joukkovaellusta Marko Mutanen oulun yliopiston eläinmuseolta. Se voi myös Romakkaniemen mukaan selittää saaliin hiipumista joessa. Porot voivat hyvin." Norjan puolelta alkanut hallamittarituho on kaikkien aikojen suurin mutta ei yllä tunturimittarituhojen luokkaan. Hämeenlinnan seudun ensimmäinen herhiläinen jäi hattulalaisen Martti kuisman perhosrysään kesäkuussa. "Rannikon saaliit ovat seurannassa noin kymmenyksen viimevuotista suuremmat. Saalis on Perämeren pohjukan joissa tullut yleisesti hieman alaspäin, mutta esimerkiksi Merenkurkun tasalla Ruotsissa jopa kasvanut." ANTTi hALkkA Hallamittarituhot tunturi Utsjoen mittarituhot eivät enää laajene. Hallamittarit ovat syöneet Utsjoelta kolmessa vuodessa tunturikoivikkoa noin 400 neliökilometrin alueen. "Tämä lannoitusvaikutus tunnetaan vanhastaan. "Heidän tilastonsa näyttänee suunnan suhteessa viime vuoteen oikein", sanoo tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Euroopassa on myös arveltu, että tämänvuotinen vaellus olisi OhDAkEPERhONEN 10 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 ILPo KojoLA. Hajahavaintoja tehtiin Tunturi-Lappia myöten. "Kannalla on vahva pohja idässä. "Nyt tuhoalue ei enää laajene. Kolmisenttisen herhiläisen voi sekoittaa pienempään pensasampiaiseen. Tavallisesti tällaisia tuhoja aiheuttaa tunturimittariperhonen. hallamittarit aikuistuvat vasta syyslokakuussa, usein ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. "Lajin runsastumista helpottavat etenkin pitkät lauhat syksyt ", sanoo tuhoalueelta puhelimitse tavoitettu Metlan tutkija Timo helle. Se on porojen tärkeää kesä- ja syysravintoa. Läntisimmät varmennetut pesinnät olivat Turusta ja Karjaalta, pohjoisin Haukiputaalta. JUSSi kARvONEN ELPYYkÖ. Poromies Nils holmberg tutkii tuhoja Nuorgamissa elokuussa. ILMIÖ suurvaellus lennätti ohdake Vuoden perhosilmiö, ohdakeperhosten vaellus, ulottui vahvana Lappiin asti. Naaras pystyy talvehtimaan, jollei säätilassa ole pitkiä ja kovia pakkasjaksoja", sanoo Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja kimmo Saarinen. "Rktl:n tilasto joen kokonaissaaliista valmistuu loppuvuodesta." Kalakerhon mukaan jokisaalista syö rannikkokalastus. osa koivuista on kuitenkin ollut kolme vuotta lehdettömänä ja kuolee." Tuhoalue on 50 näytealaa kiertäneen Helteen mukaan laikukas: "Yhden vaaran kohdalla näyttää pahalta, mutta seuraavan takana näyttää jo toiselta." Hallamittarit ovat koivuja popsiessaan lannoittaneet maaperää, jolloin metsälauha on runsastunut. Havaintoja herhiläisistä on kantautunut runsaasti. Kaakosta levinnyt herhiläinen esiintyi Suomessa 1930-luvulla; kanta vakiintui Itä-Suomeen jälleen tällä vuosituhannella. Tämä ei ole ainoa syy, vaan taustalla on jotain selvittämätöntä. Savukosken erämaissa kesäkuussa meitä vastaan liihotelleet perhoset osoittautuivat yleensä ohdakeperhosiksi. "En vielä silti puhuisi romahduksesta. Tutkijoita kiinnostavat hallamittarituhojen ja tunturimittarituhojen erot. Laji ei kestä äärimmäisiä pakkasia, ja leudot syksyt ovat sille hyödyksi. AMpIAISTEn GOLjATTI hERhiLäiNEN Herhiläinen leviää Herhiläinen näyttää vakiinnuttaneen asemansa erityisesti Itä-Suomessa. Herhiläisen lentoääni on matala pörinä ja lento rauhallista. Samalla haetaan myös vastausta siihen, voiko hallamittarista tulla ilmaston lämmetessä tunturimittarin veroinen tai pahempikin koivikoiden tuholainen. ANTTi hALkkA hALLAMiTTARi. Herhiläisen leviämisen ehtoa ovat pitkät lämpimät syksyt ja leudot talvet. Esimerkiksi ajosiimakalastus on herännyt eteläisellä Itämerellä henkiin." Näin Itämerellä viime vuonna voimaan tullut ajoverkkokielto ei toisikaan lohta pohjoisiin jokiin niin paljon kuin arveltiin
Harvinaisin sisämaapesijä on räyskä. "Räyskällä on välimuutto, jossa loppukesästä osa linnuista jättää merelliset maisemat ja saapuu sisävesille kalaan ennen varsinaista syysmuuttoa. Luonto ja ympäristö nyt LInnUSTO mittarin mittoihin HARRI NURMINEN, KUVA HALLAMITTARISTA URPo HAAPALAINEN / KUVALIITERI RäYSkä merilinnut rynnivät sisämaahan Vanajavesi näyttää vetävän puoleensa merilintuja. Kolmesta lajista meille kulkeutuu tavallisimmin Yhdysvaltain länsiosassa elävä Latrodectus hesperus. Etelämpänä Euroopassa syntyneet ohdakeperhoset sinne ehtivätkin ja miksi eivät jotkut hurjinta vauhtia pitävät Suomesta lähteneet perhosetkin. timo helle · teemU sAntonen SUOMEN LUONTO 7 | 2009 11 MARKUS VARESVUo. "Lisääntyviä kantoja voi olla tulevaisuudessa varastoissa mutta tuskin ulkona luonnossa", arvioi amanuenssi Seppo koponen Turun yliopiston eläinmuseolta. "Merikotkan pesintä on hieno hetki suunnitelmalliselle ja pitkään jatkuneelle suojelutyölle", rengastaja hannu Ekblom sanoo. JUSSi kARviNEN TULOkASLAjIT mustalesken leviämisestä suomeen eri näkemyksiä Pahamaineinen myrkkyhämähäkki mustaleski leviää ilmaston lämmetessä luultavasti Suomeen. Ilmeisesti tämän parin pesintä merellä on tuhoutunut ja se on alkanut pesiä välimuuton seurauksena Vanajavedellä", lintuharrastaja Jouko Astor arvelee. Sen jälkeen on tullut tietoon merihanhen ja räyskän pesinnät. Suomessa mustaleskiä on löydetty amerikkalaisista autoista esimerkiksi Porvoossa ja joensuussa. Koposen kanssa tulokashämähäkeistä äskettäin tieteellisen artikkelin kirjoittanut Timo Pajunen Helsingin yliopiston Eläinmuseolta puolestaan pitää mahdollisena, että mustalesket voisivat tulevaisuudessa pärjätä Suomessa myös luonnossa, "ainakin lounaisnurkalla." Mustaleskiä tulee Suomeen tavallisimmin käytettyjen autojen mukana Yhdysvalloista, tutkijoiden mukaan joitain yksilöitä vuodessa. "Vaikka ilmasto lämpenisikin selvästi, vakituista ohdakeperhoskantaa Suomeen tuskin muodostuu", Marko Mutanen arvioi. Vielä uusikin ohdakeperhosten sukupolvi aloitti lentonsa Pohjois-Suomessa heinäelokuun vaihteessa. Ruotsissa mustaleskiä tavataan joillain alueilla säännöllisesti sisätiloissa. JUhA kAUPPiNEN perhoset Lappiin asti jopa kaikkien aikojen suurin. on viitteitä siitä, että osa Suomessa syntyneistä ohdakeperhosista suuntaa amiraaliperhosten tavoin syksyllä kohti etelää. Suurimman tiiralajimme sisämaapesintä on kautta aikain ensimmäinen. Porvoossa jokunen mustaleski on ilmeisesti selvinnyt talvestakin puolilämpimässä autotallissa. Talvehtiminen onnistuu vasta Alppien eteläpuolella. Suomessa ohdakeperhoset eivät kuitenkaan pysty talvehtimaan. Menneen kesän vaelluksen taustalla on räjähdysmäinen kannan kasvu Pohjois-Afrikassa, josta oli kovan ravintokilpailun vuoksi lähdettävä etsimään uusia ohdakemaita. Heinäkuussa vahvistettiin KantaHämeen ensimmäinen ja syvällä sisämaassa Suomen ensimmäinen merikotkan onnistunut pesintä
Tutkijoiden mukaan Afrikassa elävä täplähyeena ei kikattele siksi, että sillä olisi hauskaa. Kun veteen päästettiin kirjolohi, pyöriäiset ryhtyivät uimaan kohti liikkuvaa ateriaa. Tarve muistaa hedelmää tuottavat puut ja sadon kypsymiseen kuluva aika lienevät edistäneet merkittävästi kädellisten älykkyyttä. PERTTi kOSkiMiES 12 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 KARTAT: HELSINGIN YLIoPISToN ATLASToIMISTo. Pyöriäinen sekä ohjaa kulkuaan että saalistaa pääasiassa kaikuluotaamalla ympäristöään. Kuuntelulaitteiden rekisteröimä ääniaineisto paljasti myös, että luotausäänen taajuus pysyy pyöriäisellä koko ajan samana, kun muilla kaikuluotaajilla se lisääntyy saalista lähestyttäessä. Analysointi osoitti, että kikatukset erosivat hiukan toisistaan. Kun äänen taajuus on koko ajan sama, saaliseläin ei tajua pedon olevan iskuetäisyydellä. JUhA vALSTE pikkuvarpunen yleistyy Pikkuvarpuset löysivät turvallisen pesäpaikan voimajohtotolpista. Pikkuvarpuset ovat mieltyneet voimajohtotolppien onttoihin vaakaputkiin. Ne pystyvät myös arvioimaan, kuinka usein puulle kannattaa palata. Toisin sanoen: kikatteleva hyeena itse asiassa ilmoittaa naurullaan muun muassa ikänsä ja sosiaalisen asemansa. "Lintuja pakkaa mahdollisesti meille rajan yli Venäjältä, jossa on pitkään ollut vahva pikkuvarpuskanta," tutkija ville vepsäläinen Helsingin yliopistosta kertoo. Vanhojen yksilöiden nauru oli matalampaa kuin nuorten, ja esimerkiksi ryhmää hallitsevat nauroivat hillitymmin ja hallitummin kuin sosiaalisessa arvojärjestyksessä alempana olevat. tiEDE ja tutKimus nyt toimittAnUt Alice KArlsson OvELA SAALISTAjA MEnESTYjÄ pyöriäiset saavat saaliin vaikka silmät sidottuina Pyöriäiset käyttävät saalistuksessa kaikuluotausta, ja delfiineistä ja lepakoista poiketen ne osaavat huijata saaliseläimiä. Tutkijat äänittivät ja vertailivat 17 samaan ryhmään kuuluvan hyeenan naurua. Asutuksen kesto on määritetty pesäkallioille kasaantuneiden ulosteiden radiohiiliajoituksella. Kuullessaan kikatuksen haaskaa repivä eläin tietää heti, onko lähestyvälle yksilölle syytä tehdä tilaa vaiko ehkä torjua se. JUhA vALSTE pOIMInTOjA pesien Colosseum Tunturihaukat ovat pesineet neljällä kalliolla Länsi-Grönlannissa peräti 10002500 vuotta. Tämän jälkeen altaaseen siirrettiin kaksi pyöriäistä, joista toisen silmät oli peitetty. Vepsäläisen mukaan pikkuvarpuset pesivät todella usein pöntössä, kun taas varpusia niistä tapaa harvoin. ASEMA LAUMASSA MITSUAKI IWAGo / MINDEN PICTURES / SKoY PikkUvARPUNEN SUOMEN kARTALLA. Eläimet eivät kuljeskele sattumalta sinne tänne tai löydä hedelmiä hajuaistillaan. Näkemättömän pyöriäisen vauhti oli vain noin puolet näkevän eläimen nopeudesta. Paksuimmillaan ulostetta on kasaantunut kaksi metriä. 1990-luvulla vauhti kiihtyi. Silti se nappasi saaliin kerta toisensa perään. Simpanssi käy yli kymmenessä puussa päivittäin ja vierailee samassa puussa keskimäärin viiden päivän välein sen mukaan, miten uutta syötävää kehittyy. Satunnaisia pesiä oli tuolloin Manner-Suomessakin, mutta vasta 1960-luvulla laji alkoi yleistyä. Sähkötolpat eivät kuitenkaan ole pikkuvarpusen levittäytymisen syy; linnut ovat vain löytäneet niiden rakenteista turvallisen pesäpaikan. Pikkuvarpusia tavattiin Ahvenanmaalla jo 1800-luvulla. Pikkuvarpusen levinneisyys Suomessa ennen 2000-lukua ja nyt (kartoitus kesken). Mutta miksi. Yhdeltä pesältä löytyi höyheniä haukasta, joka eli 670 vuotta sitten. PERTTi kOSkiMiES simpanssin muisti Simpanssit muistavat tietyn hedelmäpuun yli 12 000 puun joukosta. Nuorimmatkin nykyiset pesät olivat käytössä jo yli 500 vuotta sitten. "Tietoja pesinnöistä alkoi kertyä 1950- ja 1960-luvuilla itärajan pinnasta esimerkiksi Imatralta ja Parikkalasta. Niissäkö yksi syy pikkuvarpusten maanvalloitukseen. Nyt pikkuvarpusia on kaikkialla Etelä-Suomessa sekä länsirannikolla jopa ouluun asti." Vepsäläisen mukaan Suomi on Euroopan maista ainoa, jossa pikkuvarpusella on näin vahva kannan kasvu, muun muassa Isossa-Britanniassa laji on viime vuosikymmeninä taantunut. "Minkään pedon ei ole helppoa päästä putkessa elävien lintujen kimppuun." Vaakaputki on suosittu, mutta pönttö pitää pintansa. Tübingenin yliopiston tutkija Ursula verfuss sijoitti ulkoilma-altaaseen kameroita ja kuuntelulaitteita. ville vepsäläisen mukaan muutos on dramaattisimpia, joita suomalaisilla lajeilla on viime vuosina havaittu. Hyeenan nauru on viestintää Hyeenat nauravat useimmiten ristiriitatilanteissa esimerkiksi kiistellessään saaliseläimestä
Laji ei liioin tunnu kärsivän maatalouden muutoksista samoin kuin varpunen, joka on levinnyt meille aikoinaan aroilta hevosien ja niille syötetyn kauran mukana. Linnut myös risteytyvät keskenään." Pikkuvarpusen menestymiseen näyttäisi vaikuttavan hyvä poikastuotto tai vähäinen poikaskuolleisuus. Laumoissa on viittä lajia, mutta yksilöistä 98 prosenttia kuuluu lajiin Pantala flavescens, joka pystyy liitelemään yli kilometrin korkeudessa myötätuulessa jopa 500 kilometriä päivässä. Samaan aikaan kun pikkuvarpunen on yleistynyt, varpunen on vähentynyt. Tutkija Esteri Ohenoja yhytti uhanalaisen nevamesisienen Maltiosta. uhanalainen suosieni kasvaa itä-Lapissa Maltion luonnonpuistosta löytyi elokuussa nevamesisieni, Armillaria ectypa, samalta alueelta, jonne norjalainen kaivosyhtiö Yara suunnittelee Soklin rautatietä. "olen nähnyt, kuinka sähkötolpan vaakaputken toisesta päästä kurkistaa pikkuvarpunen ja toisesta päästä varpunen. Siksi se sai englanninkieliseksi nimekseen Bare-faced Bulbul. Kun ilman hiilidioksidipitoisuus nousee, kassava muuttuu myrkyllisemmäksi. Samalta alueelta on löydetty aiemmin myös uusi jyrsijä- ja kaniinilaji. PERTTi kOSkiMiES I WoXVoLD / CoURTESY oF BIRDLIFE INTERNATIoNAL 13. Tutkijat pelkäävät syanidimyrkytysten lisääntyvän päästöjen yhä kasvaessa. JUhA vALSTE Laosista on löydetty ennestään tuntematon lintulaji, Pycnonotus hualon, jonka naama on höyhenetön. "osa nevamesisienen esiintymistä on meilläkin hävinnyt tai häviämässä. Vepsäläisen mukaan lajit eivät kuitenkaan kilpaile keskenään vaan elävät rinnakkain. "Pikkuvarpusia on maassamme arviolta 50 000, mutta varpusten luku lasketaan edelleen sadoissatuhansissa", Vepsäläinen huomauttaa. Alice KArlsson ARI AHLFoRS LÖYTÖ. Laji löytyi vaikeakulkuisesta kallioisesta metsämaastosta. Lähimpänä tätä sieni tavattiin 1995 Sattoaavan itäosan saranevalla ja sitä ennen Sallan Aatsingissa ja Pelkosenniemen Suvannossa, missä toinen paikka jäi Kokkosnivan tekoaltaan alle." Nevamesisienien kasvupaikat ovat nevoilla pullo- ja vesisarojen seurassa, mutta yhteiselon luonnetta ei tunneta. TAPANi NiEMi uusi lintulaji löytyi FRANZ EUGEN KÖHLER / WIKIMEDIA CoMMoNS Korentojen muutto Miljoonat sudenkorennot muuttavat syksyllä Intiasta 70009000 kilometrin päähän Afrikkaan. tiEDE ja tutKimus nyt LAjILÖYTÖjÄ ILPo PIIRoINEN nopeasti Pesäpaikoissaan suurpiirteinen pikkuvarpunen on todennäköisesti hyötynyt myös leudontuneista talvista ja talviruokinnasta. Myös paluumatkasta Intiaan on havaintoja. PERTTi kOSkiMiES Vaarallista ruokaa Kassava on jokapäiväistä ravintoa puolelle miljardille maailman köyhimmistä ihmisistä. Pääosaksi vihertävä lintu ääntelee melko kuuluvasti eikä erityisemmin piileskele. Uusi laji on rastaan kokoinen. Lajit erottaa toisistaan päälaen väristä: pikkuvarpusen baskeri on ruskea, varpusen harmaa. "Nevamesisieni on hävinnyt useista Euroopan maista", sienen löytäjä, filosofian tohtori Esteri Ohenoja oulusta kertoo. Pikkuvarpusia näkee paljon taajamissa, missä ne liikuskelevat varpusten kanssa yhteisparvissa. Ruskealakkeja näyttäisi olevan jo enemmän kuin varpusia, mutta se on harhaa. Matkaa tehdään Malediivien ja Seychellien kautta ja se kestää kuukausia. Pensaan juurissa ja lehdissä olevista glykosideista vapautuu käsiteltäessä vetysyanidia, jonka ihmiset osaavat poistaa. Se kuuluu noin 130-lajiseen bulbulien heimoon; edellisen kerran Aasiasta on löydetty uusi bulbulilaji yli sata vuotta sitten
Työ ilmastonmuutoksen kääntämiseksi on välttämätöntä, järjestö korostaa. Maastoviikon keikuin onnellisena hiekkamailla möyrivän maastoauton katolla. Vettä kyllä riittäisi niin norsuille kuin ihmisillekin, mutta norsuilla on tapana kaataa kumoon vesipumppulaitteistoja ja tuulimyllyjä. Norsut eivät tule myöskään toimeen karjan kanssa. Vaikeakulkuinen maasto on haastava tutkittava ja kartoittamattomia seutuja on paljon. Muurilla suojataan likimain puolet vesialtaasta, ja toinen puoli jää norsuille. maaiLmaLta TOiMiTTANUT JORMA LAURiLA MOnIMUOTOISUUS totul Bortamuli / WWF nepal nAMIBIA LENTävä SAMMAkkO itäinen Himalaja paljastaa alati uusia salaisuuksia Itäinen Himalaja on maailman merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden keskuksia. He ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ottavat osaa aavikkonorsujen suojeluprojektiin Damaramaalla Namibiassa. Norsujen elämä aavikolla on paljon ankarampaa kuin savannilla asustavien serkkujensa. Riittää, että muuri on likimain puolentoista metrin korkuinen, jolloin norsut eivät suoraan pysty astumaan sen yli. Viime vuosien löytöihin kuuluvat muun muassa takajalkojensa poimujen avulla liitävä lentävä sammakko, maailman pienin hirvieläin muntjakki ja uusi makakilaji. Portilla tervehtivät antiloopinsarvet. järjestö on vuodesta 2007 asti rakentanut vapaaehtoisvoimin muureja jo kymmenien kylien vesilaitteistojen suojaksi. Keittiö on paljaan taivaan alla. Eniten konflikteja syntyy vedestä, koska norsut vierailevat kylien vesialtailla. Uusista lajeista kasveja on 244, sammakkoeläimiä 16, matelijoita 16, kaloja 14, lintuja 2, nisäkkäitä 2 sekä yli 60 selkärangatonta. Ihmisten kanssa on vaikeuksia. joukko ihmisiä kiikaroi jännittyneinä aavikolle maastoauton katolta. Vaikeista oloista huolimatta törmäsimme trimeresUrUs GUmPrechti -KYY 14 SUOMEN LUONTO 7 | 2009. Paikalliset asukkaat ovat olleet työhön tyytyväisiä, ja norsut on hiljalleen alettu hyväksyä naapureiksi. Tuhansia lajeja on luultavasti vielä löytämättä, raportoi WWF Itäisen Himalajan suojelua käsittelevässä selvityksessään. kAhDEN viikON ohjelma koostuu muurinrakennusviikosta ja sitä seuraavasta norsujen tarkkailuviikosta maastossa. Vapaaehtoisjärjestö Elephant Human Relations Aid (EHRA) sovittelee konflikteja, jotta norsut voisivat elellä erämaissaan. Norsujen ja paikallisten asukkaiden kanssa on kuitenkin ristiriitoja. Huiman selviytymiskykynsä ansiosta aavikkonorsut ovat kuitenkin sopeutuneet äärimmäisiin oloihin. Tällöin ne eivät vaivaudu käymään rakennelmiin käsiksi. Liikkeelle lähdetään rannikon Swakopmundista, missä on järjestön päämaja. Työntekijöiden asuvat majoissa ja leiriläiset teltoissa puuhun rakennetulla nukkumislavalla. Auto juuttui usein syvälle sateiden pehmittämään hiekkaan; esiin kaivamisesta tuli osa päivittäistä ohjelmaa. Sieltä ajetaan pohjoiseen joen varrella sijaitsevaan pääleiriin. Vaikka se on pitkään tunnettu huikeasta lajirikkaudestaan, uusia yllätyksiä tulee koko ajan. Kymmenen viime vuoden aikana sieltä on löydetty häkellyttävät 350 uutta lajia, 35 lajia joka vuosi. Alueella elää myös monia uhanalaisia lajeja kuten bengalintiikeri, kultalanguri ja lumileopardi. Leiri on kuin oma pieni maailmansa kivisten kukkuloiden suojassa keskellä erämaata. Suomen WWF on tehnyt suojelutyötä itäisellä Himalajalla Suomen ulkoministeriön tukemana jo lähes kymmenen vuotta. JORMA LAURiLA Gernot voGel / WWF nepal aavikkonorsuja Norsut pärjäävät myös aavikon ankarissa oloissa. Paratiisi on kuitenkin haavoittuva, sillä se on herkimpiä seutuja ilmaston lämpenemisen vaikutuksille
Keskipäivän kuumimmat hetket norsut viettävät puiden varjossa lepäillen. Pidätän hengitystäni. MiLLA vAhTiLA milla vahtila IWC:n vUOSIkOkOUS Valasturismi kannattaa Valaat tuottavat paljon enemmän elävinä kuin kuolleina. Viranomaiset käyttävät salametsästäjien narauttamiseen enenevästi mekaanisia houkutuseläimiä: kalkkunoita, hirviä, karhuja ja peuroja. Työ tehdään talkoilla. Lisäksi on yksittäisiä uroksia. Summa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuorokaudesta kuitenkin peräti 18 tuntia kuluu niille siihen kaikkein oleellisimpaan syömiseen. Kaadetut rungot, puoliksi syödyt pensaat, halkaisijaltaan puolimetriset jalanjäljet ja suuret pyöreät kuitupitoiset lantapallerot kertovat, missä norsut ovat liikkuneet. Yhä useammin kiväärin luoti napsahtaa keinotekoiseen syöttiin ja käry käy siltä istumalta. Kalkkunan saa 500 dollarilla ja harmaakarhusta joutuu pulittamaan 5500 dollaria. Nykyään salapyytäjä ei voi kuitenkaan olla varma saaliinsa laadusta. Viranomaisten mukaan syötit ovat kuitenkin hintansa väärtti, koska ne ovat johtaneet yhä useampiin pidätyksiin. ERkki MAkkONEN auttamassa NORSUMUURi. Norsujen jalanjälkien avulla on mahdollista arvioida painauman jättäjän koko: naarailla säkäkorkeus on likimain 5,5 kertaa takajalan halkaisijan mitan verran, uroksilla 5,8. "Valaanpyyntimaat tukevat pyyntiä voimakkaasti tukiaisilla. Robotin liikkeistä huolehtivat radio-ohjatut moottorit, joita tienvarren pusikoissa piilottelevat riistanvartijat ohjailevat. osavaltioiden lakien mukaan atrapin ampuminen on verrattavissa elävän kohteen ampumiseen ja sanktiot ovat sen mukaiset. Toiminta-alueella vaeltelee kolme laumaa, joista kussakin on reilut kymmenen yksilöä. Luonnonsuojelijat arvioivat, että jokaista metsästyskaudella laillisesti kaadettua eläintä kohti yksi eläin päätyy salametsästäjän saaliiksi. Kansainvälisen eläinsuojelusäätiön IFAW:n mukaan valasmatkailun tuotot vuonna 2008 olivat 2,1 miljardia dollaria. TARkkAiLiJA SAATTAA hämmennyksekseen itsekin kokea tulleensa seuratuksi, kun monitonninen nisäkäs yhtäkkiä hiipii lähelle epätodellisen äänettömin askelin. Ainainen ruohon mättäminen suuhun taukoaa hetkeksi, kun norsu ihmettelee muutaman metrin päässä seisovaa laihaa, hentoa hahmoa. Tieto julkistettiin Kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n vuosikokouksessa Madeiralla. Ne tulevat toimeen myös aavikolla kuten nämä Damaramaalla Namibiassa kuvatut norsut. robottikalkkuna narauttaa salapyytäjän Salametsästys tienvarteen pysäköidyistä autoista on iso ongelma Yhdysvalloissa. Norsut ovat sopeutumiskykyisiä. Norsut ovat aktiivisia niin yöllä kuin päivälläkin; ne syövät, juovat ja lepäävät ilman mitään varsinaista rytmiä. Hämäystä täydentävät vielä erikoisrakenteiset silmät, jotka hehkuvat yön pimeydessä valokeilan osuessa niihin, aivan kuten oikeilla eläimillä. "Yksiselitteistä tietoa pyynnin tuotoista ei ole edes IWC:llä", ympäristöneuvos Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä sanoo. kylien vesialtaat jaetaan ihmisten ja norsujen kesken tukevalla muurilla. Norsujen riepottelun kohteeksi joutuneet puut kertovat näkyvästi, missä suuret otukset ovat liikkuneet. Aikuinen norsu tarvitsee noin 150 kiloa ravintoa päivässä. Halpoja kapistuksia atrapit eivät ole. Pystyyn nostetun kärsän sierainpari kurottautuu ilmaa tunnustellen minua kohti ja haistelee erämaahan kuulumatonta aromia. norsuihin jokaisena jäljityspäivänä, kiitos taidokkaiden oppaidemme. järjestö pitää aavikkonorsuista yllä tietokantaa. Norsujen liikkeitä seurataan, ja niistä kirjataan kaikki havainnot ja ulkoiset tuntomerkit. Lasikuidusta valmistetut eläimet näyttävät aidoilta turkis- ja höyhenpeitteineen ja liikkuvat kuten elävät esikuvansa. jalanjäljen viiruista asiantuntija pystyy jopa tunnistamaan yksittäiset norsuyksilöt. Käytännössä se on aina kannattamatonta." JUhA vALSTE www.desertelephant.org SUOMEN LUONTO 7 | 2009 15. maaiLmaLta YHdYSvALLAT roBotic WilDliFe michael & patricia FoGDen / minDen pictures / skoY SiTkEäT SiSSiT
Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden Nelisenkymmentä vuotta sitten rakennettujen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden siiat kärsivät ravinnon puutteesta ja haukimadoista. Saaliit ovat romahtaneet. tapani niemi Loiset ja nälkä sii 16 SUOMEN LUONTO 7 | 2009
kalastus kriisissä SUOMEN LUONTO 7 | 2009 17 lokan allas / lentokuva hannu vallas kojen vaivoina
"Ammattikalastajia oli altailla parhaimmillaan 30 ja nyt enää kolmasosa. Erkki Pyhäjärvi Lokasta ehti kalastaa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyi metsäkonehommiin. Etelä-Suomessa haukea arvostetaan ja pohjoisessakin hauen maine hyvänä kalana on hiljalleen palaamassa." TEkOALLAS kARUUnTUU "Vaellussiioissa kalaloisia on niin paljon, että se alentaa merkittävästi kalastuksen kannattavuutta." 18 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 Patoamisvaiheessa altaan pohjasta vapautuu runsaasti ravinteita ja vesistö rehevöityy. Nyt moni kalastaja vaihtaa ammattia. LOiSET JA NäLkä SiikOJEN vAivOiNA harri nurminen RAivAUSTA. Viimeisimmät koekalastukset Lokassa ja Porttipahdassa kuitenkin osoittavat, että puolet peledsiioistakin kärsii haukimadoista. Jokainen kala on käytävä tarkasti läpi, jottei yhtään huonoa filettä pääse myyntiin", hän kertoo. "Monet vähättelevät ongelmaa, koska kalaloisia esiintyy kaikissa Suomen makeissa vesissä ja ne kuuluvat normaaliin luonnonjärjestykseen", Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkija Teuvo Niva sanoo. Vuosi sitten altaiden joka toisessa vaellussiiassa oli haukimadon toukkia ja nyt lähes jokaisessa. Lokan altaaseen jätettiin paljon puita ja rytöä, joita pitää yhä siivota pois. Jotkut kalastajat sanovat tulojensa jopa puoliintuneen." Tutkijat varoittelivat vuosia sitten innokkaimpia tekoaltaiden puolustajia ja poliitikkoja, mutta juuri kukaan ei halunnut kuunnella heitä. "Lokan ja Porttipahdan vaellussiioissa loisia on niin paljon, että se alentaa merkittävästi kalastuksen kannattavuutta. Jotkut pitävät istutettua peledsiikaa loisille vastustuskykyisempänä. Hän ei halua muuttaa pois kotiseudultaan. Pyhäjärven mukaan viimeinen toivo on pistetty haukeen ja ahveneen, joista saa kesäisin hyvän saaliin. Jopa kolmasosa kalanfileestä joudutaan heittämään pois. 1980-luvun lopussa viisivuotias vaellussiika painoi 600800 grammaa, nyt 200 grammaa. "Hauet kasvavat täällä pullean leveäselkäisiksi ja painavat kolmesta viiteen kiloon. Kalojen kääpiöityminen vähentää palkkaa ja lisää työtä. Fosforia saattaa olla sata mikrogrammaa vesilitrassa, joka mer-. Laihtuvan kalan vastustuskyky heikkenee, ja se altistuu loisille. Ne haittaavat pahoin kalastusta. harri nurminen L TEUvO NivA okan ja Porttipahdan tekoaltaiden vaellussiiat näkevät nälkää ja kalakanta kääpiöityy
hOiTOkALASTUSTA. Lisäksi rannat paljastuvat. Nyt vedessä on fosforia enää viidesosa alkuvaiheen määrästä, ja Lokka ja Porttipahta lähestyvät ravinnepitoisuudeltaan Lapin muita vesistöjä. korpivuoma vetää Valikoiva verkkokalastus on kohdistunut lähes pelhanketta, jossa kästään siikaan, mikä on lisännyt särjen suhteelliskalastajat rakentavat ta osuutta biomassassa ja johtanut vaellussiian ahperinteisiä isorysiä. Altaaseen hukutetun Posoaavan turvelautat uivat yhä veden pinnalla nousten ja laskien. dinkoon. Ne eivät ole enää kulta-aikojen veroisia kala-aittoja, eikä tilanne muutu tulevaisuudessakaan. Tekoaltailta nousikin 1980-luvulla valtavasti haukea ja 1990-luvulla peledsiikaa. Särki kilpailee siian kanssa samasta ravinnosta. kitsee ylirehevää vesistöä. Ajan myötä ravinteet sedimentoituvat pohjaan. verkkopyynti on kohdistunut lähes pelkästään siikaan ja on lisännyt särjen osuutta biomassasta. Tässä hän sauvoo Luirolla Nälkä pakottaa vaellussiiat kutemaan hyvin Lokan alapuolella. SUOMEN LUONTO 7 | 2009 tapani niemi 19 jukka korpivuoma. Lokan pohja jätettiin raivaamatta allasta rakennettaessa, ja siksi puuta ja rytöä nousee valtavat määrät pintaan. Vastaavaa ei esiinny luonnonvesissä. Se kasautuu rannoille, joita saa raivata joka kesä paikalliset pitävät sitä loputtomana urakkana. Kun jokiyhtiö laskee veden talvella alas, jää painuu pohjan päälle, maa routaantuu syvältä ja tappaa pohjaeliöt. PERiNTEET kUNNiAAN. Niiden varaan syntyi merkittävää kalateollisuutta. Karuuntuvassa vedessä kilpailu kovenee, koskalastusmestari Jukka ka vaellussiika ja särki syövät samaa pohjaeliöstöä
Sitten toisena vuonna peledsiika muka söi särjen ravinnon. Joissakin paikoissa ongelma yritetään nyt ratkaista kieltämällä kalastus tykkänään. "Päätökset kalastuksen rajoituksista, istutuksista, lajivalinnoista ja kalastustavoista on aina tehty tuoreiden tutkimustietojen perusteella. "Kesällä kutuaikaan särkeä saa taas niin paljon, että pyydykset repeävät, mutta silloin sen pakastaminen maksaa." Korpivuoman mielestä parasta onkin ottaa käyttöön vanhan kansan tuntemat konstit. Hoitokalastus maksaa liikaa ja ammattikalastajat tuskin jaksavat odottaa parempia aikoja." Petokalojen lisääminenkään ei ratkaise ongelmaa. Tämä mielipiteiden sekasotku ohjaa myös kunnan poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä. Se vähensi työmäärää, koska verkolla pystyi valikoimaan saaliin kokoa myöten." Kalaston rakenne alkoi vinoutua, kun särki sai lisääntyä. "Hauki ei ole oppinut 40 vuoden aikana yhtiön tavoille, eivätkä istutuksetkaan ole onnistuneet." Vuosikausia tekoaltailla koekalastanut kalastusmestari Jukka korpivuoma pitää tilannetta lähes ylipääsemättömänä. Nyt olisi tärkeää saada tekoaltaiden kalavalikoima muutettua. Hauki lisääntyy hitaammin kuin särki, ja kutu epäonnistuu usein Lokassa, sillä jokiyhtiö nostaa keväällä vettä ja hauen poikaset jäävät liian syvälle. Tekoaltaissa vedenkorkeuden vaihtelu on suurta. PORTTiPAhDAN ALLASTA. "Perinteinen hoitokalastus ei kuitenkaan onnistu, koska tekojärvet ovat tavattoman suuria. "Kalojen geeneihin on kirjoitettu ohje, että kude heti tai kuole" Teuvo Niva selittää. Yksi syyttää kalastajia, toinen ahneutta, kolmas jokiyhtiötä ja neljäs tutkijoita. Ketä uskoa?" Eikä tilannetta helpota, että kaikki suomalaiset kuvittelevat olevansa kalastuksen asiantuntijoita. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä altaille myönnettiin 50 isorysälupaa. "Kalastajat lopettivat loukkueli avoperärysäpyynnin 1994 ja siirtyivät verkkoihin. Kalastusta pitäisi päinvastoin tehostaa. Erkki Pyhäjärven mukaan trooli ja viisi isorysää tuottivat reissulta 500800 kiloa kalaa. Särjen kalastus pitää saada kannattamaan kaupallisesti. "Siian ja hauen lisäksi nousi särkeä ja muuta taloudellisesti vähempiarvoista kalaa, mikä puhdisti vesiä", hän kertoo. Talven aikana vettä juoksutetaan voimaloihin ja kevään sulamisvesillä taas nostetaan pintaa. "Jokiin nousee syksyisin kudulle lauttoina vaaksan mittaisia rääpäleitä, jotka lisäksi kuhisevat loisia." EnnEn ISORYSÄ HOITI vESIÄ Lokan kalastajat ottivat 1989 käyttöön ensimmäisen nelimetrisen isorysän, joka yleistyi 1990-luvun alussa. Kalojen käyttöä biokaasun tuottamiseen voisi myös ajatella." Pyhäjärvi ja Korpivuoma eivät puolestaan usko särjen taikaan. "Jos särkien suhteellinen osuus kalakannasta vähenee, siikojen nälkä poistuu viiden, ehkä kymmenen vuoden kuluttua", Niva uumoilee. Nivan mielestä särkien kuivaaminen ja jauhaminen lemmikkieläinten ravinnoksi voisi olla järkevää ja kalajauhoa tarvitaan myös kalankasvatuslaitoksissa. Mutta sitä ennen särjen kalastus pitäisi saada kannattamaan kaupallisesti. Teuvo Nivan mielestä siinä ei ole järjen hiventäkään. "Talvisin särkeä olisi helppoa ja halpaa kuivata kapakalan ja kuivalihan tapaan, mutta niitä ei silloin saa kiinni millään pyydyksillä", he tuumivat. Parhaillaan hän vetämääkin Sodankylän kunnan hanketta, jossa kalastajat rakentavat isorysiä. Se rasittaa rantoja ja kalojen kutua. 20 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 jukka korpivuoma. Yhtenä vuonna Rktl:n tutkijat vakuuttivat, etteivät vaellussiika ja särki kilpaile keskenään. LOiSET JA NäLkä SiikOJEN vAivOiNA pieninä