Kansikuva: Someron Häntälässä perinnemaisema kukoistaa jälleen. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaushinna1 Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Luonnonsuojeluliiton jäseni lle määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. ll1noit11smyy11ti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Matti Torkkomäki on kuvannut Häntälän maisemia parikymmentä vuotta, sivut 49. Kestotilaus uudistuu ti lausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 2 Toivotamme lukijoillemme lämmintä sydänkesää Jorma Peiponcn Heinät heilimöivät Suomen suvessa ja sivuilla 18-21. SUOMEN LUONTO 7/98. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. z LLJ 6 :J V) SUOMEN LUONTO Toi111i111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. (03) 75 11 815 Suomen Luonto pyri1<'iän painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. lrtonumero 33 markkaa. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Pää1oimi11aja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimi111ssih1eerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimi11aj a1 Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero11el111 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L1101110 ilmestyy kerran kuussa
Saunalaiturin alla 28 Vaativan retkeilijän Sarek 32 Jääkentät kutsuvat läntisen Euroopan suurimpaan erämaahan Ruotsiin. Ja vaikka heiniä kuinka leikkaa, ne kasvavat aina uudestaan. Sarvarinteiden Ahvensaaren talo ja pihapiiri ulkorakennuksineen on suojeltu rakennuslailla ja tontilla oleva lehto luonnonsuojelulailla. Lue sivuilta 22-25. Niitä syömällä hevonenkin jaksaa. Kuva Maja/uoman kirjasta Haikaroiden vauva (Tammi (1994). Ahvensaaren onnelliset 22 Pyramidien maassa Tanskassa 26 Tanskan Koldingen ekokorttelissa eletään kotoisasti luontoa säästäen. SUOMEN LUONTO 7/98 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 57. Oravaystäväni 55 Tarina jolla on karmaiseva loppu. Lisää tuttavuuksia sivuilla 28-31. Lehto sekä muu tonttimaa kuuluvat vielä Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Jyväskylän vihreä sydän 56 Tourujokilaakso on viileä viidakko keskellä kaupunkia. Vakiot: Ajankohtaista 10 Tosija makuasioita ravinnosta 37 Maailmalta 38 Mielipiteitä, keskustelua 40 Kirjoja 44 Kuukauden ekoneuvo 46 Vastuullinen kuluttaja 46 Multasormet 47 Kysy luonnosta 48 Palvelukortti 57 Luonnonsuojelun voittoja 59 Summaries ofthe Main Articles 58 3. Hännät huiskivat taas Häntälässä 4 Majaluoma kuvaa inhimillistä luontoa 16 Heinien aika 18 Heinät ovat ihmeellisiä. Vili Englund Jorma Laurila Suursukeltaja hämmästyi kun tapasi ihmissukeltaja Vili Englundin laiturin alla. Maja/uomaan voi tutustua sivuilla 16-17. Arvaa harmittaako . vuosikerta 7 1998 Kuvittaja ja tekstinikkari Markus Maja/uoman riemastuttavissa töissä on viestejä suvaitsevaisuudesta ja luonnon kunnioittamisesta
Teksti ja kuvat: Matti Torkkomäki Hännät huiskivat taas Häntälässä Someron Häntälän perinnemaisema on noussut uuteen kukoistukseen, kun laidunnus on elvytetty.
Laidunnuksen, niiton ja muun ihmistoiminnan myötä Häntälään kehittyi vuosisatojen kuluessa sopusointuinen laidunniittymaisema. Ajan mittaan järvi kasvoi umpeen ja muuttui nykyiseksi Reksuoksi, josta' laakson pohjalla virtaava Rekijoki saa osan vedestään. Maatalouspolitiikan ja yhteiskunnan rakennemuutokset SUOMEN LUO TO 7/98. Häntälässä järjestetään joka kesä lauluilta 8 Häntälän notkojen kehitys alkoi jääkauden jälkeen tuhansia vuosia sitten suuresta järvestä, josta virtaava vesi uursi rotkolaakson vähitellen lähes 80 metriä paksuun, muinaisen Itämeren kerrostamaan savipatjaan. Jokivarren rehevät alkuniityt ja rinteiden lehtometsät houkuttelivat maata viljelevät esi-isämme paikalle jo varhain, ehkä jo ennen ajanlaskumme alkua, jolloin kuusimetsät vasta tekivät tuloaan Länsi-Suomeen
Metsittyneitä rinteitä on raivattu, ja laidunnus on lisääntynyt vuodesta 1993 ainakin nelinkertaiseksi. Etenkin näin kesällä laidunniityt ovat houkutteleva retkikohde, johon tutustumista auttaa alueelle tehty luontopolku. Maiseman elpyminen on jo nähtävissä. ehditty laajasti metsittää. Häntälässä muutos ei kuitenkaan ollut yhtä nopea kuin muualla. SUOMEN LUONTO 7/98 näkyivät tehokkaasti viljellyssä länsisuomalaisessa maisemassa rajumpina kuin muualla: piennarniityt, metsäsaarekkeet ja laidunmaisemat hävisivät lähes tyystin. Laidunnuksen myötä notkojen arvo perinnemaisemana on kohentunut. Asiantuntijoina tulivat mukaan Suomen ympäristökeskus, maaseutukeskuksia, Lounais-Suomen metsälautakunta, Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Someron kaupunki. Selvitysten pohjalta maanomistajille annettiin 1995 ohjeet sekä yleisestä maisemanhoidosta että perinnemaisemien vaalimisesta. Laidunnus jatkui, eikä notkoja Laidunniittyjen kiehtovaa lajistoa: rantahirvenjuuri ja pikkuapollo. Häntälän laidunniityt ovat nyt maamme monipuolisimmin tutkittuja perinnemaisemia: kasvit, sammalet, sienet sekä perhoset, kovakuoriaiset ja muut selkärangattomat eläimet on syynätty. Myös rakennetun kyläympäristön hoitoon opastettiin. Häntälän maisemassa voi kurkistaa sekä luontomme että kulttuurimme historiaan. Hanke sai rahaa myös valtiolta ja Euroopan unionilta. Lounais-Someron kyläyhdistyksessä virisi ajatus tutkia notkojen tila ja selvittää voitaisiinko laidunnus elvyttää. 9. Ympäristöministeriö luokitteli 1993 Häntälän laidunniityt säilyttämisen arvoiseksi perinnemaisemaksi. Kyläläiset innostuivat ajatuksesta ja Häntälän-Talvisillan perinnemaisemaprojekti käynnistyi 1993
Rannoilla laidunteli jo varttuneita merihanhipoikueita. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, 5000 markkaa Kymenlaakson kasvot -valokuvanäyttelyyn. 6. Jo joutui armas aika Perttu Saksa Kesäkuun alkupuoli oli Etelä-Suomessa tavanomaista lämpimämpi, mutta sitten viileni kovasti. Liminganlahden myöhäisin muutto lintu kultasirkku saapui I 0. Mikkelissä riehui 14. Lahden kadunvarsia koristivat valkeina kukkivat tuomet ja omenapuut. Muualle Suomeen lämpöaalto ennätti päivää aiemmin ja helleraja rikkoutui Oulua myöten. Suokukkojen soidinturnajaiset jatkuivat. D SUOMEN LUONTO 7/98. K. kesäkuuta. Suvi Suomalainen, 5000 markkaa tutkimukseen otsikolla: "S illoin kun kansalainen kuolleen kalan löysi paikallislehdet ympäristöosallistumisen areenana". Teemu Rintala, 6000 markkaa tutkimukseen lahopuun vaikutuksista kovakuoriaisten lajidiversiteettiin ja kolonisaatioon. Ivalossa elohopea kipusi 18,5 asteeseen. Koleasta yleisvaikutelmasta huolimatta hellettäkin oli. Myyräjahdista yllättämäni karvaa vaihtava kettu oli sateen kastelemana entistäkin takkuisemman näköinen. kesäkuuta. Kesäkuun sateet lakaisivat alas koivun siitepölyn ja koivuallergikot saivat huokaista helpotuksesta. Mari Niemi ja Suvi Vanhanen, 8000 markkaa pähkinäpensasta lahottavien kääväkkäisen tutkimukseen. Saara Kärki, 5000 markkaa tutkimukseen otsonin vaikutuksista männyn oksidatiiviseen stressiin erityisesti pohjoisissa oloissa. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin 12 hankkeelle yhteensä 64 000 markkaa. Ensimmäiset kuovit parveutuivat alkavaa paluumuuttoa varten. Samaan aikaan lohi aloitti nousunsa ja ensimmäiset kalastajat saapuivat Alakönkäälle. Tiina-Maarit Jantunen, 2000 markkaa Tvärminnekonfliktin tutkimiseen. Omenapuut, pihlajat, tuomet ja syreenit kukkivat. Luontokuvia ihailemaan Luontokuvat/Luonnonkuvaarkiston seinillä komeilee heinäkuussa siilinjärveläisten Saini ja Eija Nykäsen valokuvanäyttely Luonto elon kehto, elämän ehto. Kuvat ovat vuosilta 1981-1998. Sami Karjalainen, 2000 markkaa Suomen uhanalaisten sudenkorentojen valokuvaukseen. Kalervo Ojutkangas ja Veikko Vasama, 6000 markkaa vanhaa metsää koskevan valokuvateoksen valmistelemiseen ja loppuunsaattamiseen. lnhan kuvien pohjalta. Jarmo Laitinen, 8000 markkaa uhanalaisen ruskopiirtoheinän kasvupaikkojen tutkimiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Elokuuksi arkistoon ripustetaan Matti Torkkomäen Häntälän notkoja. 10 Monen metrin korkuiset jäät sulivat vielä alkukesällä Tenon rannoilla Lapissa. Syyskuussa on vuorossa Hannu Hautala teemalla Syyskauden avajaiset. Käsintehtyä paperia ja uhanalaisia Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee apurahoin vapaaehtoista luonnonja ympäristönsuojelutyötä. Tulvan laskeuduttua paljastuivat Tenon lukuisat matalat saaret ja hiekkasärkät. voimakas trombi, joka kaatoi metsää ja rikkoi rakennuksia noin 15 kilometrin matkalla. Joensuu hikoili 32 asteessa 16. Luonto pukeutui juhannusmorsiameksi. Kesäkuu alkoi Oulussa viileänä ja sateisena. Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti, 5000 markkaa uhanalaisen palosirkan siirtoistutukseen Säkylästä Ruokolahdelle. Apurahoja saivat: Kari Ennola, 8000 markkaa visuaaliseen tutkimukseen I. Anne Ovaska, 4000 markkaa käsintehtyä taidepaperia esittelevään näyttelyyn. Kesäkuussa myös satoi runsaasti
Suomessa on suurparvissa Mikko Lantz Tunturikihun näkee yleensä yksinään, eikä jättiparvia ole ilmeisesti juurikaan saatu kuvattua. Ponnistustapahtuma vie aikaa vain sekunnin kolmaskymmenesosan, mutta kunnon loikka ehtii verottaa heinäsirkan voimia niin paljon, että sen täytyy levähtää kotvanen. Kun heinäsirkka ponkaisee, sen molemmissa takajaloissa supistuu yhtä aikaa yli 3000 lihassolua. Niin jalat pystyvät kehittämään työntövoimaa, joka vastaa viisitoistakertaista heinäsirkan ruumiinpainoa. Pesinnässään tunturikihu on täysin riippuvainen sopuleista ja myyristä. Kun pesä käy ahtaaksi vanha kuningatar lähtee ja houkuttelee mukaansa nuoria mehiläisiä. Isokihukin on tavattu joitakin kertoja. Tunturikihuja! Kihut pesivät pääosin arktisilla alueilla. Heinäsirkkojen takajalat ovat valtavan pitkät ja vahvat. Suojavärinsä ansiosta sirkka pysyy kuitenkin piilossa pedoilta jonkin aikaa ja ehSUOMEN LUONTO 7/98 tii usein kerätä paukut uuteen ponnistukseen. Kyselyistä huolimatta yhtään valokuvaa kihuparvesta ei ilmaantunut Suomen Luonnon toimitukseen. Kuvassa hyppää heinäsirkkoihin kuuluva noin kolmesenttinen suosirkka. Sydänkesä on mehiläisten parveilun aikaa. Tunturikihut elävät pohjoisen pallonpuoliskon tunturija tundravyöhykkeessä, Suomessa Lapin pohjoisosissa. Suomen Mehiläishoitajain Liitto neuvoo paikalle asian osaavan tarhurin, joten maallikon ei tule puuhaan ryhtyä. Muuttoaikana voi lisäksi nähdä läpimuuttavan leveäpyrstökihun. Suosirkalle on tunnusomaista, että se hyppää herkästi karkuun pienenkin häiriön tullessa. Karannut parvi voidaan ottaa helposti talteen pahvilaatikkoon. nähty yli 90 tunturikihua, viime kesänäkin Enontekiön Kilpisjärven maastossa tavattiin noin 70 linnun parvi. Laji esiintyy jokseenkin yleisenä suoniityillä ja rantojen lähettyvillä. AJANKOHTAISTA M estarihyppääjiä Juho Rahkonen Suosirkka on havainnut takaruumiin herkillä aistimillaan heinän värähdyksen ja hypännyt häiriötä pakoon. Kun pikkunisäkkäitä ei ole, kihut lähtevät vaeltamaan ja saattavat kokoontua suuriksi parviksi jahtaamaan hyönteisiä. Hyppykään ei aina vie turvaan. Jouko Veikkolainen 11. Tunturikihuja pesii maassamme jopa 1000-1500 paria, mutta vain sopulija myyräkantojen ollessa huipussaan. Suomen pesimälinnustoon niistä kuuluvat merikihu ja tunturikihu. Petri Shemeikka Mehiläiset parveilevat Jouko Veikkolainen Mehiläisparvi uutta pesäpaikkaa etsimässä. Tunturipaljakoilla sopivat olot vallitsevat usein valoisan yön aikaan, jolloin tunturikihut saattavat kerääntyä hyönteispyyntiin naurulokkien tapaan. Suurimmiksi parvet kasvavat tyynellä säällä, jolloin hyönteiset lentävät. Grönlannissa on tavattu jopa 350 tunturikihun jätti parvi. Huomaa pitkät ja supervahvat takajalat sekä juuri avautuvat siivet. Tälläkin kertaa suuri ukonkorento oli napata räpistelevän suosirkan suoraan ilmasta! Juho Rahkonen Tunturikihuja jättiparvissa Pohjois-Lapin paljakoita tarpova retkeilijä saattaa joskus törmätä yllättävään näkyyn: kymmenien lokkia muistuttavien lintujen parvi pyörähtelee taivaalla. Samalla parven työläiset toimivat tiedustelijoina ja etsivät parvelle kotia, onttoa puunkoloa tai vaikkapa savupiippua. Suurparveen voi törmätä missä tahansa tunturikihun normaalilla pesimäalueella. Puunoksaan tai muuhun sopivaan paikkaan laskeutunut parvi pysyy rauhallisena emon erittäessä feromoneja
Mikä. Vesiemme iilimadoista kuitenkin vain yksi hamuaa ihmisverta. 5. Mitä ne ovat. Mikä on ennen merikäärmeeksi kutsuttu vesieläin. Hottolan mukaan järven linnusto on erittäin runsas. Suomen tehotavoite on sata megawattia vuoteen 2005 mennessä. Arto Jokinen/Luontokuvat Jouko Veikkolaincn/Luontokuvat Pauli Niemincn/Luontokuvat 2. Seppo Korhonen Kuopion Energialle. Hailuotoon suunnitellaan myös uusia tuulivoimaloita, mutta sähkönsiirto tuottaa ongelmia. 3. Valkoselkätikkakin käy näissä maisemissa ravintoa hakemassa." Viurusuo on kooltaan noin 400 hehtaaria, josta taloudelliseen käyttöön otettaisiin 300 hehtaaria parinkymmenen vuoden aikana. Vaikka turpeennosto olisi kuinka pykälien mukaista, niin se pilaa ympäröiviä vesistöjä", tutkija Petri Hottola Joensuun yliopistosta sanoo. Vastaukset sivulla 58 SUOME LUONTO 7/98. Vesioikeudessa asia viipynee vähintään puoli vuotta. AJANKOHTAISTA Tuulimyllyt jauhavat sähköä Hailuodossa Harri Nurminen Tuulivoimalat tuottavat sähköä lähes 600 hailuotolaiselle. Sähköä jauhaa neljä tuulimyllyä, jotka Revon Sähkö rakensi 1990-luvun alkuvuosina. Nykyinen kaapeli maksoi viisi miljoonaa markkaa. Turvetyömaa työllistäisi alussa reilut kymmenkunta henkilöä ja noston aikana muutaman. Tilalle tarvittaisiin entistä järeämpi kaapeli , mutta se taas maksaisi monta miljoonaa enemmän. Siellä viihtyvät muun muassa hanhet, kurjet, joutsenet, ruskosuohaukat, kultasirkut ja lampiviklot. 4. Vesissä elelee hauskoja selkäuimareita. Mitkä kolme lajia joutuvat tavallisimmin kasvatusvanhemmiksi . Pohjois-Karjalan ympar1stökeskus antoi turpeennoston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta lausunnon, joka toimitettiin sekä Vapolle että vesioikeuteen. Juotikkailla eli iilimadoilla on paha maine. Mikä. Turve kulkisi energiaksi muun muassa Savon Sellulle ja Vajaan tuhannen asukkaan Hailuodon kunnan sähkönkulutuksesta 57 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla. "Sysmäjärveä ei saa päästää turvetuotannon valumavesien laskualtaaksi. Tunnetko nämä käärmeet. Järvelle on pa12 laamassa myös pikkulokkien yhdyskunta. EU-komissio on asettanut jäsenmaiden tavoitteeksi rakentaa tuu livoimaa vuoteen 2010 mennessä 40 000 megawatin edestä. Viurusuo korvaisi lähivuosina loppuunkaluttuja Pohjois-Karjalan turvesoita . Vapon arvion mukaan turvetta on nostettavissa noin 1,6 miljoonaa kuutiota. "Järven rantamailla asustavat liito-oravat, pikkutikat ja pyrstötiaiset. Mitä tarkoitetaan leväkukinnalla. Yksi lainsuojatonkin on joukossa. Pentti Hirvonen 1. 6. Vapo viiltäisi Viurusuota Vapo uhkaa Suomen arvokkaimpiin lintujärviin kuuluvaa ja Natura 2000 -ohjelmaan ehdotettua Outokummun Sysmäjärveä havittelemalla turvetuotantoon lähellä sijaitsevaa Viurusuota. Käki on loispesijä, joka pesii lukuisten lintulajien pesiin. Myllyistä kolme viuhtoo Marjaniemessä ja yksi Huikun lauttarannassa. 7. "Merikaapelin koko rajoittaa rakentamista, sillä siitä loppuu sähkön siirtokyky", kunnan elinkeinoasiamies Kalevi Klapuri sanoo. Paikallisille koneja kuljetusyrityksille suo tarjoaa työsarkaa vain kesäkaudeksi. Mikä tai mitkä seuraavista lajeista ovat tulokkaita a) supikoira b) fasaani c) metsäpeura d) minkki e) karppi. Keskimääräinen vuosituotanto olisi runsaat 120 000 kuutiota ja sen arvo yli viisi miljoonaa markkaa. Asiantuntijoiden mukaan ympäristöystävällisiä tuulivoimaloita rakennetaan tulevaisuudessa kiihtyvällä vauhdilla eri puolilla maailmaa
Pyrittäessä kestävällä tasolla olevien kulutusmahdollisuuksien oikeudenmukaiseen jakoon tulisi teollisuusmaiden kanssa. Nykyisin biokaasua hyödynnetään paljon esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Orgaanista ainetta hajottavat bakteerit vaativat 30-35 asteen lämpötilan toimiakseen tehokkaasti. Hänen kehittämällään menetelmällä karjanlanta muuttuu hyväksi maanparannusaineeksi ja tuottaa samalla lämpöä. Aniharva kehitysoptimistikaan pitää tätä ekologisesti kestävänä visiona. Jos tuotanto jatkuvasti kasvaa, se syö ekotehokkuuden hyödyt. Jos kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollistuneiden maiden tasolle, luonnonvaroja kuluisi nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna (B). Hyvinvoinnin lisääminen kehitysmaissa auttaa muun muassa parantamaan naisten koulutustasoa, mikä on havaittu tehokkaimmaksi keinoksi hillitä väestönkasvua. Koivusen omassa patentoidussa biokaasureaktorissa säiliö on vaakatasossa, ja se on erotettu väliseinillä kolmeen osaan. C 36 0,25 /, Kestävän luonnonvarojen kulutustason on arvioitu olevan noin puolet nykyisestä. mädättää kiinteitä yhdyskuntajätteitä ja yksi maatilan lietelantaa. Yksi Kestämättömät tuotantoja kulutustavat enty1sesti teollisuusmaissa ovat pääasiallinen syy maapallon tilan heikkenemiseen. Mutta niillä onkin käytettävissä kunnan rahaa, eikä pääasia ole kaasun tuottaminen vaan jätteen käsittely", Koivunen sanoo. Hänen mielestään tarpeeksi painoa ei ole annettu si lle, että ottamalla metaania talteen voidaan hidastaa ilmaston lämpenemistä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Mitä oikeastaan arvostamme ja tarvitsemme. Myös kehitysmaiden asukkaille on turvattava mahdollisuus hyvinvointiin. Suomen 18 biokaasulaitoksesta 16 toimii jätevedenpuhdistamojen yhteydessä. Ymmärrämmekö pärjätä vähemmällä ja elää maapallon ekologisen kantokyvyn puitteissa. Näin on todettu vuonna 1992 YK:n ympäristöja kehityskonferenssissa hyväksytyssä toimintaohjelmassa, jonka Suomi on yli sadan muun valtion joukossa allekirjoittanut. Käytännössä ekotehokkuus tarkoittaa muun muassa säästäväisiä tuotantoprosesseja ja toimintatapoja sekä siirtymistä määrästä laatuun, kertakäyttöisestä kestävään ja tuotteista palveluihin. Näillä keinoin 70-päisen karjan vuosituotos, 600 kuutiometriä lietelantaa, pystytään käsittelemään kahdeksankuutioisessa reaktorissa. Lisäksi tarvitaan kohtuusajattelua. Perusvika on Koivusen mukaan siinä, että uusi liete sekoitetaan säiliössä olevan KIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Luonnonvarojen ylikulutus 3. Kun lisäksi otetaan huomioon väsuoMEN LUONTO 7/98 Hani Mannonen Kimmo Koivunen esittelee biokaasulaitostaan. Kestävä talous edellyttää hyvinvoinnin uudelleenarviointia. Harri Mannonen vähentää luonnonvarojen kulutustaan alle kymmenesosaan nykyisestä (D). Tuota osaa voitaisiin pienentää pidentämällä viivettä, mutta silloin säiliöiden kokoa jouduttaisiin kasvattamaan, mikä sekin on epätaloudellista. AJANKOHTAISTA Biokaasun talteenottoa olisi vauhditettava Kun orgaaninen aines hajoaa hapettomasti eli mätänee, syntyy biokaasua, joka sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Akselin lavat työntävät pyöriessään lietettä eteenpäin ja helpottavat bakteerien toimintaa. Kustannuksia lisää vielä säiliöiden lämmittäminen. Luonnonvarojen käytön rajoittamisen tarpeellisuudesta alkaa jo vallita laaja yhteisymmärrys. Tällä hetkellä noin viidennes ihmisistä, teollisuusmaiden väestö, kuluttaa neljä viidennestä maapallon luonnonvaroista (kuvassa pylväs A). EU:n mielestä luonnonvarojen tuottavuus pitäisi kymmenkertaistaa ensi vuosisadan puoliväliin mennessä. "Meillä energiantuotanto on Nesteen ja IV O:n hallussa, eikä pientuotantoa ole yritettykään kehittää", maanviljelijä, Biokaasukeskuksen hallituksen jäsen ja Finnish BioEnergyn toimitusjohtaja Kimmo Koivunen sanoo. Jo Kiinan ja Intian vanhoissa korkeakulttuureissa biokaasua osattiin kerätä ja käyttää lämmitykseen. maailma teollisuusmaat B 18 estön ennakoitu kasvu noin lO miljardiin 50 vuodessa, kulutus nousisi kahdeksankertaiseksi (C). EU:n 1997 tekemän ekotehokkuusaloitteen mukaan tarvitaan kiireesti teknisiä ja poliittisia uudistuksia, elämäntapojen muutosta ja uusia hyvinvointikäsityksiä. "Kunnallisteknisillä puhdistamoilla tuotettavat kilowattitunnit ovat kalliita. Siksi osa ulos johdettavasta aineksesta on vielä hajoamatonta. Elli Koski 13. Siksi teollisuusmaiden on otettava johtava rooli kestävien kulutustapojen luomisessa
Liito-oravan pesäpuu löytyi 30 metrin pääsSUOMEN LUONTO 7/98. Jos lentotapaturman uhri nököttää maassa lähtemättä lentoon, kyseessä on yleensä vain törmäyksen aiheuttama huumaantuminen tai lihasvamma, joka paranee pian. Todennäköisesti luonnonsuojelijat ja naapurusto eivät kuitenkaan tyydy päätökseen, vaan siitä valitetaan edelleen Hämeen lääninoikeuteen. Myös muu näky kuin haukka riittää kuitenkin kertomaan, että ikkuna ei olekaan pelkkää tyhjyyttä. Onnekkaimmat selviävät säikähdyksellä ja jatkavat lentoaan saman tien. Louhinta voi alkaa lupapäätöksen saatua lainvoiman. Jos samaan ikkunaan törmätään yhä uudestaan, on aika ryhtyä toimiin. Askartelutaitoinen voi siten päästää mielikuvituksensa vapaaksi ja värkätä itse ikkunan ulkopintaan kuvioita, jotka toimivat samaan aikaan ikkunan koristuksina ja lintujen hengenpelastimina. Jos pihalla liikkuu kissoja tai muita vaaroja, linnun voi ottaa toipumaan ilmarei' illä varustettuun kannelliseen pahvilaatikkoon. Jos ikkunasta heijastuu metsä, musta tarra ei aina erotu lintujen silmiin tarpeeksi selvästi. "Siellä on loistavia pyöräteitä", Andersson kehuu. Kaksi aikaisempaa Vuoden pyöräilijää ovat liikennetoimittaja Esko Riihelä ja professori Jorma Palo. Konikalliolle maa-aineslupa Forssan ympäristölautakunta on myöntänyt luvan maa-ainesten ottoon kiistellyltä Forssan Konikalliolta. Tyypillistä on, että murheellista satoaan niittävät vain muutamat tietyt ikkunat. Ne on sellaisia 40-70 kilometrin päivämatkoja, loistavan pituinen rasitus." D Vuoden pyöräilijän valitsee liikenneliitto, joka on kävelijöiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestö. Ympäristölautakunta pohjasi päätöksensä ylempien ympäristöviranomaisten lausuntoihin. Kaupungin teettämän selvityksen mukaan maa-ainesten ottoon haetulla yli neljän hehtaarin alueella on 16 liito-oravan jätöspuuta. -..:.;-,/ -~>·::. "Päivittäiset kauppareissut tehdään joko Inkooseen, Karjaalle tai Tammisaareen. Linnun voi silloin jättää rauhassa toipumaan. Kesällä Inkoon mökillä pyöräilystä tulee intohimo. nä on usein se, että ikkunasta heijastuu metsän peilikuva, ikään kuin metsä jatkuisi talon sisällä. Lentävän haukan siluetti on näky, jota päin pikkulinnut vaistomaisesti varovat lentämästä. . AJANKOHTAISTA . Laatikon hämäryys saa linnun pysymään levossa, ja usein jo puoli tuntia 14 riittää lentokyvyn palautumiseen. / ., ..._., 1'i \,, ~-?i )t\4)U\..\ 1 ~-ul NAAP\lR\\'-\ TALt>A 0"1 ~\-\\)ö1~1\\J M \J~~O\J \~SToN )U0~tµJ~o\.\1ttK.S\, Lintujen törmäilyt ikkunoihin voi estää Ikkunaan törmäävien lintujen kanssa voi joutua tekemisiin minä vuodenaikana tahansa, mutta kesällä tömähdyksiä sattuu tiheimmin. Tämän jälkeen laatikko viedään ulos lintuineen päivineen ja avataan. Ja myös yllättynyt", sanoi kulttuuriministeri Claes Andersson kun hänet valittiin kesäkuussa vuoden 1998 pyöräilijäksi. Silloin tarvitaan värillistä varoitinta, kuten punaista haukkatarraa, joita tosin ei tiettävästi tällä hetkellä ole Suomessa myynnissä. Toinen riski-ikkunoiden ryhmä ovat ne, joista näkyy suoraan talon läpi. SyyHelena Tengvall Haukkatarra ikkunasta lopettaa usein törmäykset ellei ikkunasta heijastu puiden hahmoja, joihin haukan ääriviivat sekoittuvat. • "-~ 11' . Anderssonin mukaan pyöräily antaa syvän onnen tunteen, sillä pyörällä liikkuessa huomaa luonnon: tuossa on metsämansikoita, ne tuoksuvat. Huono-onnisimmat linnut kuolevat silmänräpäyksessä. Helena Tengvall Alice Karlsson Vuoden pyöräilijä Claes Andersson "Olen syvästi imarreltu tästä kunnianosoituksesta. Andersson pyöräilee työmatkan Espoosta Helsinkiin aina, kun ei ole liian kylmä. Ympäristöministeriö sekä Hämeen ympäristökeskus ovat lausunnoissaan todenneet, ettei maa-ainesten otolle Konikalliolta ole maa-aineslain mukaista estettä
Tämä oli eräs syy että pintaa nostettiin. SUOMEN LUO TO 7/98 AJANKOHTAISTA Vesi nousi, kuikkien pesät tuhoutuivat Toukokuun jälkipuoliskolla Kouvolan Seudun Sähkölaitos nosti Verlan ja Siikakosken välissä olevien Suolajärven ja Niskajärven pintaa useita kymmeniä senttejä. Luonnonsuojeluliiton Ympäristöpalkinnot jakoi puheenjohtaja Timo Helle Maailman ympäristöpäivän valtakunnallisessa päätapahtumassa Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa. koa moottorija raivaussahoilla sekä vesureilla. Kalastaja Pentti Linkola palkittiin puolivuosisataisesta elämäntyöstä Suomen luonnon hyväksi. Määräyksissä sanotaan myös, ettei ottotoimintaa voida aloittaa, mikäli alueelta löytyy liito-oravan pesäpuu. Puh. Perhostutkijain Seura seuraa kunnostetun paikan pikkusinisiipikantaa. Jo aikaisemmin hoidetulta elinpaikalta poistettiin vesaikTalkooväki raivaa elintilaa pikkuriikkiselle sinisiivelle Liperin Vaiviossa. Myös muita esiintymiä ja elinpaikkojen kasviston muutoksia seurataan. Jos keväisiä järven pintoja Lassi Kujala Kuikan pesä on aivan rantaviivalla. Poikastuottoa heikentävät ensisijaisesti harkitsemattomasti ajoitettu säännöstely, rantojen mökittyminen, nopeat veneet herkillä alueilla ja häirintä. Liito-oravan vuoksi Hämeen ympäristökeskus edellytti, että ottoalue supistetaan puoleen haetusta. Jo parinkymmenen sentin pinnan nousu on kohtalokas pesinnälle. Pikkusinisiiven ravintokasvit keulankärki ( Oxytropis campestris) ja masmalo (Anthyllis vulneraria) selviävät vain avoimilla hiekka-alueilla. Ympäristöpalkinnot Linkolalle ja VR:n konduktööreille Suomen luonnonsuojeluliiton tämänvuotiset Ympäristöpalkinnot myönnettiin Pentti Linkolalle ja VR:n konduktööreille. Nykyisin tämä tarkoittaa hiekkakuoppia, teiden ja rautateiden varsia tai muita klassisen luonnonsuojelun vieroksumia joutomaita. Konduktöörit ovat ystävällisiä, turvallisia ja luotettavia. Siksi Suomen Perhostutkijain Seura järjesti hoitotalkoot PohjoisKarjalan luonnonsuojelupiirin, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Liperin kunnan kanssa ja yksityisen maanomistajan kannustamana. VR:n konduktöörit palkittiin ympäristöystävällisen julkisen liikenteen edistämisestä. Täällä perhosta uhkasi jo pitkälle edennyt elinpaikan metsittyminen. Koska kuikkien pesät sijaitsevat poikkeuksetta aivan vesirajassa, tuhosi vedenpinnan nosto kertaheitolla ne kaikki. Stenberg-yhtiöille myönnetyn maa-ainesluvan kokonaisottomäärä 2,3 hehtaarin alueelle on 195 000 kuutiota ja ottoaika viisi vuotta. Kirjailijana ja ajattelijana Pentti Linkolan merkitys ei ole vielä edes arvioitavissa. Myös sammalta ja kanervikkoa poistettiin sekä maanpintaa rikottiin keulankärkikasvuston lisäämiseksi. Linkolan saavutuksiin ornitologian alalla kuuluvat muun muassa puolivuosisataiset havaintosarjat Hämeen linnuston muutoksista samoin kuin muuttohaukkaja kotkainventointien käynnistäminen 40 vuotta sitten. Lassi Kujala Talkoilla hengähdysaikaa pikkusinisiivelle Uhanalaisen pikkusinisiiven (Cupido minimus) elinalue on voimakkaasti pienentynyt Suomessa. halutaan kohottaa joidenkin mökkiläisten edellyttämälle mukavuustasolle niin tehtäköön se heti jäitten lähdön tuntumassa jolloin kuikat eivät ole vielä aloittaneet pesintäänsä. Kuulutukset junissa eivät korvaa konduktöörejä, ja heillä onkin aina aikaa jäädä juttelemaan ja henkilökohtaisesti opastamaan muun muassa jatkoyhteyksistä huolissaan olevaa matkustajaa. tä alueen reunasta. Kouvolan Seudun Sähkölaitos onkin luvannut jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota vesistöjen säännöstelyyn. Näistäkin tosin moni on useiden uhanalaisten perTero Piirainen hosten onnettomuudeksi tuhottu maisemoinnilla sekä ruokamullalla ja nurmikolla. Monien lintujen pesinnät olivat juuri käynnistyneet. 00270 Helsinki . Varmistettuja esiintymispaikkoja on jäljellä alle kymmenen. Kuikka on silmälläpidettävä laji ja arvokas pesimälintumme jonka määrät ovat olleet laskussa. Vain muutamia maisemapuita jätettiin tuulensuojaksi hennoille ja huonosti lentäville pikkusinisiiville. (09) 477 2310 Pekka Robert Sundell 15. Tänä keväänä vedet olivat jäitten lähdön jälkeen Niskajärven ja Suolajärven altaissa hyvin alhaalla. Eräs pikkusinisiiven runsaimpia esiintymiä on Liperin Vaiviossa. Y mpäristölautakunnan myöntämään lupaan sisältyy yli 30kohtaiset seikkaperäiset määräykset ottotoiminnasta ja siihen liittyvistä varotoimista. Seuran toimistoon voi lähettää tietoja uhanalaisista perhosista: Suomen Perhostutkijain Seura, Mannerheimrnt1e 1. D Alice Karlsson Timo Helle luovutti ympanstopalkinnon konduktööri Kimmo Huuhtaselle ( oik.) Helsingistä ja opetuskonduktööri Lasse Koivulalle Kouvolasta. Ehto perustuu suoraan luonnonsuojelulakiin
Jarmo Pasanen Majaluoma kuvaa inhimillistä luontoa Markus Majaluoman piirroksissa pihamaan ruoho kasvaa korkeina tuppaina ja villit pöheiköt rehottavat talojen seinustoilla. Hän sanoo hakevansa eläimiin aina ihmismäistä näkökulmaa. Kun lukee Reposaaren kallioista merimiesten viime vuosisadalla kirjoittamia viestejä, tuntee ikään kuin historian kosketuksen ja tajuaa olevansa osa pitempää ketjua." 16 Kuvittaja Markus Majaluoma pistää eläimet ihmisten vaatteisiin. "Kävin jopa kaivamassa radanvarresta pajuja, jotta ne lähtisivät oikein villiintymään. Jos olisin pistänyt haikaroiden paikalle vaikka toisenrotuisia ihmisiä, jotkut aikuislukijat kenties pitäisivät sitä tuputuksena ja vierastaisivat koko kirjaa," Majaluoma arvioi. Mutta on se silti pähkähullua hommaa: pakottaa nyt luontoa omaan tahtoonsa. Työhuonekaveri Hannu Taina muistaa Majaluoman vannoneen, ettei rupea puutarhan möyrijäksi, mutta vielä mitä. "Elämän kiertokulkuhan siinä menee silmien edessä. "En tiedä onko se oikein: siinähän saattaa vahvistaa stereotypioita ja tehdä karhunpalveluksen todelliselle luonnolle. Majaluoman mukaan laj in keskeiset ulkoiset pii11eet on silti pyrittävä säilyttämään. Puutarhanhoidon ihanuus ja turhuus Nyt Majaluoma asuu ensimmäistä kertaa elämässään maalla. Porin sijasta hänen päähänsä on piirtynyt kaupungin kupeessa nököttävä Reposaari~ jossa hän vietti kesät serkkujen luona. Tosi luontomaalari ei suostu tekemään mistään muusta kuin aidosta luonnosta, mutta minulla ei ole sellaista pakkoa." Naturalistinen jäljentäminen ei aina käy päinsä, sillä joskus eläimille pitää laittaa housut jalkaan tai hattu päähän ja mittasuhteita pitää muuttaa. SUOMEN LUONTO 7/98. Pieni lapsi voi mainiosti pitää kädessään paitsi matoja, myös hämähäkkejä, sontiaisia ja muita ötököitä, sillä heille ei ole vielä syntynyt sitä käsitystä, että ne olisivat öklöttäviä." Majaluoma myöntää, että puutarhanhoidosta löytyy myös iankaikkista zeniläistä hohtoa, johon hän suhtautuu lempeän itseironisesti . "Tarkoituksena oli kuvata erilaisuutta ja levittää ehkä suvaitsevaisuuden viestiä. Puolitoista vuotta sitten hän muutti vaimonsa ja pienten lastensa kanssa Helsingin Kalliosta Sipoon Nikkilään. " 1960-luvulla Reposaaressa aukeni aivan omanlaisensa maailma. "Wrightin veljesten teoksissa on yhä lumovoimaa. Ja niin hän rupesi urakoimaan maisemaa mieleisekseen. Menetelmä on tuttu kaikille eläinsadun ke11ojille Aisopoksesta Kryloviin. Lisäksi olen istuttanut vadelmapensaita, humalaa, pihlajia, terijoensalavia, vaahteroita, kirsikkapuun, päärynäpuun ja omenapuun. Uusi koti löytyi asemaa vastapäätä vanhasta junailijantalosta. Tuli mieleen, että jos sittenkin istuttaisi jotakin", Majaluoma naureskelee. Maan tonginta ja puiden istutus ei tuntunut edes työltä, sillä Majaluoma keksi ottaa lapset mukaan. Hanna Hentincn Markus Maja/uoma viihtyy siellä, missä luonto rehottaa ja elämisen jäljet näkyvät. Jutun on määrä tulla ulos joskus ensi vuoden puolella. Ensimmäinen teos, jossa myös teksti on hänen omaansa, oli 1994 ilmestynyt Haikaroiden vauva. Se on hulvaton tarina ihmisten keskellä asuvasta haikarapariskunnasta, joka saa yllättäen mieshaikaran työpaikalta ihmislapsen. "Paikka tuntui jotenkin liian laakealta, siitä oli kaadettu puut ja raivattu pensaat. "Vasta äskettäin tajusin, että sehän on minun sielunmaisemaani, lapsuudesta mielenpohjalle juurtunutta. Viiden vuoden sisällä pitäisi tulla jo satoa", hän selvittää ylpeänä. rannat ja suuret männyt, joiden oksille huimapäiset naskalit rakentelivat keinu ja jopa 20 metrin korkeuteen. Ja viimeistään sitten kun ihminen kuolee, puutarha karkaa hallinnasta. "Luonto elämyksineen on nivoutunut minulla aina jotenkin kulttuuriin, ihmisten tekemään. Toisaalta perusasetelman kääntäminen nurinpäin ja roolien murtaminen tarjoaa tekijälle mielenkiintoisia haasteita. Nykyisin sieltä löytää vielä jotakin samaa, vaikka monet puurakennukset ovat luhistumassa tai purettu." Majaluoma muistaa myös Reposaaren pitkät liuskekivi. "Sieltä ei jäänyt kuitenkaan erityistä mieleen, sillä vuosisadan alussa rakennettujen monen perheen työläisasuntojen pihat täyttyivät parin vuosikymmenen sisällä autoista", Majaluoma myöntää. Tosin hän ei ole luottanut pelkkiin muistikuviin, sillä Olavi ja Aapo -lastenkirjaa varten hän kävi tallentamassa nykyistä Reposaarta kameran kanssa. Jotakin elämän turhuuden symboliikkaa siinä on; joku on sanonut, että puutarha on kauneimmillaan juuri ennen lopullista villiintymistä." Eläinten ja ihmisten maailma Markus Majaluoman ilmeikäs kuvitus on tuttua muun muassa Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoista sekä useiden lehtien sivuilta. Haikarat näyttävät oikeilta kattohaikaroilta, ja kirjassa esiintyy myös koko joukko muita aidonnäköisiä siivekkäitä. "Heille puuha tarjosi jatkuvia elämyksiä. Eläimet puuhailevat pihapiirissä luontevasti ihmisten ja eläinten hommia. Onko leppäkerttu hyvä, hämähäkki juonikas tai susi julma. Ilmankos tuntui tutulta," Majaluoma hekottelee. Kuvittaja, lastenkirjailija Markus Majaluoma kasvoi 1960-70-luvuilla Porin esikaupunkialueella. Majaluoma kieltää olevansa lintumies: hän on katsonut mallin kirjoista ja lintumaalauksista. Pikkupojille se oli kuin paratiisi satamineen, bunkkereineen ja juoksuhau• toineen. Haikaroilla on selvästi haikaroiden tavat, ja ihmisnaapurit suhtautuvat heihin vähän epäluuloisesti. On minua keretty anarkistiksikin nimittää." Paraikaa Majaluoma laatii televisioon animaatiota kissasta, joka on kiertänyt maailmaa
A)aa pyörällä neiti Harakka kaupasta tulossa, täynnä on tarakka osti pullaa, viinereitä neiti näet laihduttaa polkee kotiin kiertoteitä se liikakilot haihduttaa. Markus Majaluoma työhuoneessaan Helsingin Kalliossa. Majaluoman työhuone on yhä Kallion Torkkelinmäellä, paikassa joka on kuin vihreä keidas kivierämaan keskellä. Pesue on jo lisääntynyt kahdella kanilla. Pääseekö karhu pelosta. Lintupojan loruki1ja, Tammi 1995. Toisaalta olen pitänyt ympäristöuhkia pääni ulkopuolella, sillä globaalit asiat tuntuvat niin pelottavan isoilta ja ratkaisemattomilta. Ajomatkaa Sipoosta kertyy 26 kilometriä. Heti sitä alkoi pohtia, pystyisikö karhu sieppaamaan pihasta pikkulapsen. D 17. Sitä on tekevinään vain jotakin pientä: en vaihda auton öljyjä itse, jotteivät ne joutuisi maahan." Maalla asuminen on paitsi Hanna Hen1inen Tutustuin eilen komeaan tiiraan kutsuin kylään, leivoin piiraan keskusteltiin, teetä juotiin höyryiset katseet pöydän yli luotiin. Vaikka uhka ei olisikaan todellinen, niin mielessä se silti kytee, ja miten sen sieltä poistat, Majaluoma aprikoi." Kaiken kaikkiaan Majaluomat kuitenkin viihtyvät pajupuskiensa keskellä eikä ainakaan isästä tuntuisi mahdottomalta jäädä sinne lopuksi ikää. "Viime kesänä läheisen vanhainkodin mummo näki roskapöntöillä karhun. Havaintoa epäiltiin, kunnes tutkija vahvisti jälkien perusteella, että karhu siellä oli käynyt. Majaluoman vaimo käy töissä Mäntsälässä, mikä johtaa siihen, että perSUOME LUONTO 7/98 heessä on kaksi autoa. "Kyllähän se joskus m1et1tyttää. rauhoittavaa myös jännittävää. Piirrokset Markus Maja/uoma, runot Eppu Nuotio ki1jasta Älä ankka aivasta
Vaatimattomat kukat ovat ryhmittyneet muutaman kukan tähkylöiksi, ja ne edelleen tähkiksi tai röyhyiksi. Kukka on suuresti yksinkertaistunut, esimerkiksi kehälehtiä ei ole lainkaan. Kun heiniä on kaikkialla, ilmaan riittää siitepölyä koko kesäksi. Juuri tästä syystä heinät ovat leikattujen nurmikoiden peruslajeja. Seppo Vuokko Heiniä on kaikkialla ja kaikissa mantereiden ekosysteemeissä: ne puuttuvat vain valtamerten varsinaisesta vesikasvillisuudesta. Heinän varsi on ontto korsi, SUOMEN LUONTO 7/98. Useimmat heinät lisääntyvät myös kasvullisesti, joko maanalaisten tai maanpäällisten rönsyjen avulla ja muodostavat laajoja kasvustoja. Grönlannin ikijäästä kohoavilla vuorilla, nunatakeilla, kasvaa useita heinälajeja. Lähes kaikki heinät ovat tuulipölytteisiä. Jäämeren äärimmäisillä saarilla jääleinikki saattaa olla pohjoisin kukkakasvi, mutta kauas siitä eivät jää arktiset heinätkään. Arot ja savannit sekä ihmisen luomat puuttomat kasviyhdyskunnat ovat heinäkasvien valtakuntaa. Heinien koko vaihtelee tunturihilven parista sentistä kiipeilevien bambujen kymmeniin metreihin. Yksittäinen kukka on auki vain pari päivää, tavallisesti ensin emikukkana ja toisena päivänä hedekukkana. Jos leikkaa voikukan tai ratamon lehden poikki, se voi lisätä lehtialaansa vain kasvattamalla uusia lehtiä, mutta katkaistu heinänlehti kasvaa tyvestään ja on kohta yhtä pitkä kuin ennen leikkaustakin. Siitepölyhiukkanen elää vain muutaman tunnin, mutta kuollutkin siitepöly aiheuttaa herkistyneissä oireita, heinän uhan. Etelämantereen toinen putkilokasvi on heinä, toinen on kohokkikasvi. Kun kukka avautuu, suomumaisten helpeitten välistä työntyvät esiin joko karvaiset, ilmasta siitepölyä harovat luotit tai siitepölyä tuprauttelevat heteet, kummatkin vuorollaan. Lajimäärältään 18 Heinien aika suurempia ovat kämmekkäkasvien ja mykerökukkaisten heimot, mutta heinät ovat vallanneet peräti viidenneksen maa-alasta, enemmän kuin minkään muun heimon edustajat. Heinät ovat menestyksekkäimpiä kasviheimoja. Lajeja on yli 10 000
Rentoina roikkuvat heteet jättävät siitepölyn tuulen kuljetettavaksi. Samat keinot auttavat tulta, tallaamista ja leikkaamista vastaan. jonka umpinaiset solmut jakavat osiin. Lehtilapa on pitkä ja kapea, ja se liittyy varteen tavallisesti tiukan tuppimaisen tyviosan välityksellä. Heinillä kukinto kehittyykin lähes valmiiksi lehtituppien suojassa ja nousee nopeasti esiin varren kasvaessa pituutta. Paavo Hamunen Tesmaperhonen ja nurmilauha, kaksi yleistä ja vaatimatonta kaunokaista. Jos olemme sitä mitä syömme, olemme heinää. Eläinten ehdoilla Heinien erikoisuudet tuulipölytys, verson useat kasvuvyöhykkeet, voimakas kasvullinen lisääntyminen ja tehokas vaurioiden korjaamiskyky ovat sopeutumia avoimiin kasvupaikkoihin ja eläinten laidunnukseen. Jorma Peiponen Nurmitähkiön eli timotein karheassa ja paksussa tähkässä on satoja pieniä kukkia. SUOMEN LUONTO 7/98 Erkki Makkonen/Luontokuvat Koiranheinä kukkii. Sekä niityillä että laitumilla heinät ovat valtalajeina. Kaikki viljat (ruis, ohra, kaura, vehnä, maissi, riisi, erilaiset hirssit ja durrat) ovat heiniä. Ihmisen ravinnosta suuri osa on heinän siementä, ja karjan rehusta valtaosa on heinää. Jonna Peiponen Sukapään nimi johtuu tähkylöitä suojaavista kampamaisista suomuista. Eräiden tutkimusten mukaan nisäkkäiden sylki jopa kiihottaa heinien kasvua. Tupen tehtävänä on tukea vartta, sillä tupen sisällä, solmun yläpuolella on pehmeä kasvuvyöhyke, josta varsi kasvaa lisää pituutta. Heinät eivät silti kasva paremmin, kun 19
Muun muassa järviruo' on lehti on viiltävän terävä ja voi leikata sormiin syviä haavoja, jos sitä käsittelee paljain käsin. Sarakasvit eivät samankaltaisesta ulkonäöstään huolimatta ole kovin läheisiä sukulaisia. Korpikastikka ja sinisiipi. Useimmilla heinillä on soluissaan piitä sisältäviä rakeita tai nystyjä, jotka kuluttavat niitä syov1en eläinten hampaita. Jonna Peiponen Timotei on tärkeimpiä rehuheiniä, jota viljellään eri puolilla maailmaa. niitä syödään. Paavo Hamunen Merenrantahietikoitten rantavehnä on nimensä mukaisesti vehnän lähisukulainen. Vanhimmat heinäfossiilit enimmäkseen siitepölyjä ovat liituPaavo Hamunen Kansa kutsuu monia röyhyllisiä heiniä kastikoiksi, koska ne aamukasteisina kastelevat kulkijan. Isoilta eläimiltä suojatuilla koealoilla aron (preerian) kasvituotto on ollut puolitoista-kolme kertaa suurempi kuin laidunnetuilla aloilla. Heinien kuluttavaan kovuuteen kasvinsyöjät ovat vastanneet kiilleharjaisilla tai jopa jatkuvasti kasvavilla hampailla (jyrsijät ja jäniseläimet) tai vähentämällä pureskelun tarvetta mikrobien työllä ja märehdinnällä (märehtijät). Vaikka heinät hyötyvät laidunnuksesta, ne eivät suinkaan alistu syötäviksi noin vain. Mioseenikaudella 24-5 miljoonaa vuotta sitten heinäSUOMEN LUONTO 7/98. Epäsuorasti heinien kehitystä ja merkityksen kasvua valaisee sorkkaeläinten valtaantulo tertiäärikauden aikana, sillä heinien ja suurten kasvinsyöjien evoluutio on käynyt yhtäjalkaa. kauden lopulta, noin 70 miljoonan vuoden takaa. Syömistä hankaloittavat myös lehden reunan tai pinnan kovat hampaat tai piikit, jotka nekin ovat piiyhdisteistä muodostuneita. 20 Heinien sukulaissuhteista ja historiasta tiedetään vielä melko vähän. Hyöty tulee välillisesti: kun muut kasvit toipuvat syömisestä heiniä hitaammin, valtaavat heinät niiltä tilan