Myös viheralueitten hoitokulttuuri on yksipuolista. Kaupunkirakenteen vääränlainen tiivistäminen hävittää vihreän tieltään. Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Joutomaaksi jäänyt rikkaruohokenttä on perhosten paratiisi. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Purolaaksosta löytävät turvapaikan esimerkiksi sammakot, siilit ja sudenkorennot. Liitto, luonnonsuojelu piirit ja paikallisyhdistykset toteuttavat teemaa muun muassa vaikuttamalla maankäyttöön ja viheralueitten hoitoon. Tilaushinnat Määräaikai'stilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Yhtä ja toista rakennetaan sinne sun tänne, usein vaivihkaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Puistoissa, kallioilla, pientareilla, lähimetsissä ja erilaisilla katvealueilla voi kasvaa hämmästyttävä määrä kasvilajeja. 2 Jorma Laurila Kalliokielot kukkivat kesäkuun puolivälissä Helsingin Alppipuiston kallioilla Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Luonnon toimipaikan lähistöllä. (09) 228 08210 ja 228 08224. Paitsi ihmisille, taajamien monipuolinen vihreä on tärkeää luonnon uusiutumiskyvyn säilymiselle. Lahopuut ja tiheiköt raivataan pois. Elinpaikan löytävät myös ravinteiden kierrosta huolehtivat lahottajasienet ja -hyönteiset. Puistoja ja lähimetsiä hoidetaan kovalla kädellä. Tämän numeron takakannessa on talkoovinkkejä. Lähi I uontoa vaalimaan! Kesällä luonnon äänet ja tuoksut ujuttautuvat taajamiin ja kaupunkeihin . Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 49. Eri puolilla Suomea järjestetään myös retkiä, talkoita ja muuta toimintaa lähiluonnossa. z LJ.J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kasvillisuus valtaa hämmästyttävän elinvoimaisesti kaikki vapaat juurensijat. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Nauttikaamme vihreistä keitaistamme ja puolustakaamme niitä. Puiston ontossa puussa lepakot uinuvat päivälevolla. Ilman vihreyttä kaupungit menettäisivät viehätyksensä. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/97. Puronvarsia ja rantoja pilataan siistimisen nimissä. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 Päätoimirraja Jorma Lauri Ja, 228 08217 Toimitussihreerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimii/ajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Taottu (ulkoasu) Pekka Paaer (toimitusha1joi11elija) 228 08234 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lukemattomat linnut kasvattavat poikueensa taajamissa ja nisäkkäätkin tekevät niihin yöretkiä. Aivan kotinurkilta löytyy yllättäviä luontoaarteita. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Vihreät keitaat ovat kuitenkin jatkuvassa vaarassa, jopa viheralueiksi kaavoitetuilla paikoilla. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. llmoit11smyynri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kovin harva viihtyisi pelkän betonin ja asvaltin puristuksessa. Liikenneratkaisut nakertavat viheralueita, ja jopa halkovat niitä. lrtonumero 33 markkaa. Löydä luonto läheltä -tunnuksella Suomen luonnonsuojeluliitto vaalii tänä ja ensi vuonna lähiluontoa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen
Silti huoli maapallon tilasta ei suo hänelle pitkiä lepohetkiä. Hullukaali tuli taloon 28 Kukkaiskuninkaan työ elää 30 Kasvienkerääjät saattoivat kirotakin Linnen nimeä, mutta nyt häntä voisi taas huutaa apuun lajituntemuksen parantamiseksi. Toiminta kutsuu, sivut 1415. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Kaukolanharjun näkötornista Saaren kansanpuistossa Tammelassa avautuu Kanta-Hämeen kauneimmaksi nimetty maisema. Pirkko Lindberg ei anna periksi 14 Suomen luontokeitaat 2 16 Vinkkejä keskisessä Suomessa kulkijoille. Hevoskakkaroiden salattu maailma 22 Heikki Willamo etsi hävinneen metsän 25 Keskiaukeaman kuvaajamme kunnioittaa kanahaukkaa. SUOM EN L UONTO 7/97 Hämmästyttävät hämähäkit 4 Hämähäkit ovat tuhohyönteisiä popsivia moni taitureita. Vanhassa noitaja lääkekasvissa on luonnetta, lue vaikka sivuilta 28-29. 56. Järven takana näkyy Tammelan kirkonkylä. Luonnonläheinen raivaajakansa 21 Aura Koivisto etsii ronkkimisja nitistärnismentaliteetin perustaa. Jonna Laurila Kirjailija Pirkko Lindberg pyöräilee Helsingin Lauttasaaressa ja kehuu pääkaupungin luonnonläheisyyttä. Kansikuva: Tuomo Hum1e Tämä komea hullukaali viihtyy ikivanhalla kasvupaikallaan Kökarin kirkon kiviaidalla. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista JO Maailmalta 34 Mielipiteitä, keskustelua 36 Kirjoja 40 Kysy ekoneuvoa 42 Multasormet 43· Kysy luonnosta 44 Kuukauden Ilkka 48 lhmejuttu 51 Summaries of the Main Articles 50 3. vuosikerta 7 1997 Helena Jansson Ypäjällä laiduntavat hevoset pitävät perinnemaiseman kunnossa ja takaavat elinpaikan monelle harvinaistuneelle tai uhanalaiselle kovakuoriaiselle. Kakkaroista etsitään elämää sivuilla 22-24. Torniin kiipesi kameroineen Jorma Laurila
SUOMEN LUONTO 7/97. Kuvat ja teksti: Erkki Makkonen Hämmästyttävät hämähäkit Linyphia montana -riippuhämähäkki on saanut saaliikseen sokkopaarman. Tuosta runsaudensarvesta on Suomeen tipahtanut yli 600 lajia. Ne hillitsevät tehokkaasti ihmisille, eläimille ja kasveille haitallisten hyönteisten lisääntymistä. Kyky saalistaa verkolla lienee niistä nerokkaimpia. Tutkijoiden mukaan hämähäkit ovat elintärkeä lenkki ekosysteemeissä ja niiden häviäminen maapallolta johtaisi varmasti ekokatastrofiin. Monissa eteläisen pallonpuoliskon maissa hämähäkkeihin suhtaudutaan aivan toisin: isot hämähäkit ovat lasten lemmikkejä ja suosittuja kotieläimiä, jotka vaeltelevat huoneissa vapaina ja popsivat suuhunsa torakoiden kaltaisia tuholaisia. Kiehtovan kirjava joukko, jota valitettavan monet kammoksuvat. Hämähäkkien historia ulottuu ainakin 300 miljoonan vuoden taakse. Esimerkiksi Englannissa hämähäkkien vuodessa syömät hyönteiset painavat enemmän kuin maan ihmisväestö yhteensä. 4 Araknofobia, hämähäkkien pelkääminen, on pitkälti eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen ilmiö äideiltä lapsille siirtyvä käyttäytymismalli, jolle ei löydy mitään järkisyitä. Verkonvirittelijöitä ... Näitä kahdeksanjalkaisia petoja tunnetaan yli 30 000 lajia. Suomessa hämähäkkejä voi elää hehtaarin läntillä parisen miljoonaa, etelämpänä rutkasti enemmän. Hyönteisten päänmenoksi hämähäkeiltä löytyy monia konsteja. Tuholaisten torjunnassa hämähäkit ovat vertaansa vailla. Vuosimiljoonien saatossa seittiverkoista on muotoutuSauvaristihämähäkki kutoo pyynti verkkoaan karhunputken kukintoon auringon laskiessa
Verkon muodostava aine on 6 fibroiinia, veteen liukenematonta pitkämolekyylistä valkuaisainetta. Päätä ympäröivät kahdeksan pistesilmää takaavat näille töpäköille pikkupedoille täyden 360 asteen näkökentän. Vasta 80 kilometrin pituisena lanka katkeaa omasta painostaan. Nämä metsästävät hämähäkit etsiskelevät ravintonsa vapaasti liikkuen. Verkonkutojilla koiras rumsuoMEN LUONTO 7/97. Kirjavia kosiomenoja Koiras saa tavallisesti ensitiedon sukukypsästä, lisääntymiseen valmiista hämähäkkinaaraasta hajuaistin välityksellä. Tässä hämähäkin eineeksi on osunut punainen petopunkki. Se voi venyä kolmanneksen ja palautua vielä alkuperäiseen pituuteensa. Esimerkiksi trooppisten Nephila-suvun ristihämähäkkien kudelmat pysäyttävät jopa pikkulintuja. Tällä koiras varmistaa sen, ettei naaras erehdy pitämään sitä saaliseläimenä. nut eri pyyntitapoihin soveltuvia välineitä. Vaeltelun sijaan useat niistäkin turvautuvat mieluummin istumaan ja odottamaan: ne vaanivat sopivassa paikassa ja odottavat saaliin tuloa iskuetäisyydelle. Sen sijaan päivällä liikkuvat hyppyja juoksuhämähäkit saalistavat hyvän näköaistinsa turvin. Hämähäkki näkee saaliinsa tarkasti l 0-20 senttimetrin etäisyydeltä. Ennen parittelua koiras viestittää naaraalle "henkilöllisyytensä" ja aikeensa erityisten signaalien avulla. Naaras erittää verkkoonsa, perässä vetämäänsä varmuuslankaan tai ilmaan hajuainetta, feromonia, jota seuraamalla koiras löytää sen. Neljä suurinta silmää suuntautuu eteenpäin. Vikkelät Philodromus -nopsahämähäkit elävät puiden rungoilla. Keskimmäisillä eli pääsilmillä hämähäkki aistii värejä ja polarisoituneen valon värähtelytason. Keskimäärin 0,0003 millin paksuinen seittirihma on äärimmäisen joustavaa ja lujaa. ja muita metsästäjiä Melkoinen osa hämähäkeistä saalistaa ilman verkkoa. Reunimmainen pari mahdollistaa stereonäön ja helpottaa saaliin etäisyyden arviointia. Pienimpien verkkojen halkaisija on vain muutamia milli metrejä, suurimpien useita metrejä. Ne löytävät saaliseläimensa lähinnä tuntoaistinsa avulla, näköaisti niillä on verkonkutojien tapaan hyvin heikosti kehittynyt. Jotkut trooppiset hämähäkit jopa kuljettavat verkkoa mukanaan ja sinkauttavat sen sopivan tilaisuuden tullen saaliseläimen päälle. Esimerkiksi ristija sauvaristihämähäkkien ratasverkot sekä riippuhämähäkkien mattoverkot on tarkoitettu lähinnä lentävien hyönteisten pyydystämiseen. Osa metsästäjistä on liikkeellä öisin kivikkoja pussihämähäkkien tapaan. Hyppyhämähäkkien silmävarustus on aivan omaa luokkaansa. Eräiden pallohämähäkkien nerokkaat ansaverkot taas soveltuvat maassa liikkuvien otusten saalistukseen. ..
7. SUOME LUO TO 7/97 Hyppyhämähäkkeihin kuuluva seeprahyppijä on saanut suurriistaa saalikseen: itseään suuremman vaaksiaisen. Myös monet verkottomat hämähäkit käyttävät samantapaista morsetusta. Hyvän näkökyvyn omaavilla juoksuja hyppyhämähäkeillä viestintä perustuu visuaalisiin signaaleihin. muttaa ja nykii etujaloillaan verkon lankoja tavalla, joka poikkeaa verkkoon tarttuneen saaliin pyristelystä. Keskimmäisellä silmäparilla otus näkee tarkasti 1020 sentin päähän; reunasilmien ansiosta se pystyy arvioimaan etäisyyksiä. Nummihyppijä seuraa tarkasti kuvaajan touhuja. Koiras tanssii hypähdellen naaraan edessä kuin paraskin parkettien partaveitsi. Se heiluttelee jalkojaan, suuosiaan ja takaruumistaan ja esittelee koreaa olemustaan. Koiras kertoo kosioaikeistaan rummuttamalla jaloillaan tai takaruumiillaan lehteä tai ruohonkortta, jolla naaras oleilee
SUOMEN LUO TO 7/97. Ilmojen halki Monet hämähäkit kykenevät leviämään hyvin tehokkaasti uusille asuinalueille. Tätä perhematkailua juoksuhämähäkit harrastavat vielä poikasten kuoriuduttuakin. jopa kilometrien korkeuteen ja ajautua parhaimmillaan satojen, jopa tuhansien kilometrien päähän lähtöpaikastaan. Ilmapurjehdusta harrastavat etenkin poikaset ja pienikokoiset aikuiset. D Kirjoittaja on biologi, luonnonvalokuvaaja ja kirjoittaja. Hämähäkki hakeutuu korkealle paikalle, kuten aidantolppaan, ruohonkorren tai oksan kärkeen, ojentautuu "varpaisilleen", nostaa takaruumiinsa koholle ja erittää tuuleen seittirihmaa. Näin äiti voi mennä minne haluaa, ja kehittyvät jälkeläiset matkaavat mukavasti mukana. Ilmiö tunnettiin jo tuhansia vuosia sitten. Joidenkin lajien naarai lle tämä riittää, ja ne jättävät munat oman onnensa nojaan. Eräiden mattohämähäkkien poikaset asustavat emonsa seittipesässä aina syksyyn asti , kunnes naaras kuolee. Onpahan todellinen luonnon mestariteos, hämmästyttävä hämähäkki. Vielä tässäkään vaiheessa emo ei hylkää jälkikasvuaan, vaan kirjaimellisesti evästää pienokaisensa maailmalle: poikaset syövät kuolleen äitinsä. Suomessa sellaisia ei ole ainuttakaan. Toiset sen sijaan vartioivat ja puolustavat munia vihollisia vastaan siihen asti kunnes poikaset kuoriutuvat, jopa kauemminkin. Unohda pelkosi, käytä tilaisuutta hyväksi ja tarkkaile eläintä hieman lähemmin. Hiukan myöhemmin naaraat pyydystävät niille kiinteää ravi ntoa. Ne kiinnittävät munakotelon takaruumiin kehruunystyihin. Munimansa munarykelmän suojaksi naaras kutoo seittikotelon. Vielä huolehtivampia emoja ovat mattoja pallohämähäkkinaaraat. Toisen maailmansodan aikana ilmassa kieppuvia seittirihmoja erehdyttiin pitämään kemiallisina aseina, ja nykyajan UFOuskovaisille nämä "enkelten hiukset" ovat edustaneet vieraita avaruudesta. Jotkut lajit suoriutuvat siitä sukkelaan muutamassa sekunnissa, toiset nautiskelevat jopa seitsemän tuntia. Joskus hämähäkkejä voi leijua ilmassa niin valtavasti, että niiden yhteenpunoutuneet settirihmat näkyvät maanpinnalle asti. Ne ruokkivat vastakuoriutuneita poikasiaan oksentamalla nestemäistä ravintoa. Kun rihmaa on purkautunut riittävästi , otus päästää irti ja antautuu tuulen vietäväksi. Monilla 01sm aktiivisilla vaeltajahämähäkeillä pariskunta siirtyy kohdattuaan suoraan asiaan ilman sen kummempia esileikkejä eräät lajit tosin saattavat ensin kutitella toistensa jalkoja, mutta siinä kaikki. Emoissa on eroja Tavallisesti koiras kuolee pian parittelun jälkeen ja naaraalle jää yksinhuoltajaäidin osa. Turha pelko pois Maailmasta löytyy viitisen hämähäkkilajia, jotka todella voivat olla ihmiselle vaarallisia. Toki vesitai suoristihämähäkin kaltaiset suuret hämähäkit saattavat ahdistettuna puraistakin, mutta purema on vaaraton se vastaa suunnilleen ampiaisen pistoa. Ilmavirtausten mukana purjehtijat voivat nousta 8 Nopsahämähäkit liikkuvat nopeasti ja yhtä vaivattomasti niin eteen, taakse kuin sivullekin. Ehkä opit vähitellen huomaamaan, että edessäsi verkkoaan virittelevä pikkuotus on jotain aivan muuta kuin kauhukuvien myrkkyhampainen, ihmisen seittiin kietova hirviö. Kun siis seuraavan kerran kohtaat kahdeksanjalkaisen kutojamestarin, ei syytä paniikkiin. Paritteluaika vaihtelee hämähäkeillä hyvinkin paljon. Juoksuhämähäkeillä on näppärä konsti. Keväällä suurin osa ilmailijoista on nuoria, syksyllä sen sijaan aikuisia riippuhämähäkkejä
Suurin osa hämähäkeistä on liikkeellä öisin ja viettää päivänsä suojassa. SUOMEN LUONTO 7/97 9. Philodromus cespitum -nopsahämähäkkinaaras vartioi muniaan, joita seitistä kudottu pesä suojelee. Pussihämähäkki on kutonut seittipesän päiväsuojaksi
Helsingin seudulla helteestä nautittiin kuun alkupuoliskolla jo viitenä päivänä, kun hellepäiviä cin koko kuussa keskimäärin neljä. Jyväskylässä ja Kuusamossa satoi vain puolet normaalista, Helsingin seudulla vettä ropisi kutakuinkin normaalisti. Kuusamossa elohopea kipusi 10. Kuusi karkottaa punavalkun, kun kasvupaikka varjostuu ja muuttuu happamaksi. Koivuun puhkesi lehti kahdeksannen päivän aikoihin. Alkukuun helteet sulattivat jäät Kitkajärvestä. Yhtä anteliaasti helle hemmotteli Jyväskylää ja Kuusamoa. Suurissa pihapöntöissä orava kasvatti kuusi paikastaan ja puri tervapääskyn siiven pahasti poikki, mutta oli itsekin joutua kissan saaliiksi. Punavalkku elää vuosikausia maanalaista elämää sienijuurensa varassa, ja kerran kukittuaan se saattaa piiloutua, kunnes taas putkahtaa esiin vaikkapa harvennushakkuun luomassa valopaikassa. 6., Jyväskylässä lämpöä oli 29, 1 astetta. Pihan juomaja kylpypaikka oli suuressa suosiossa; syntyi jopa jonotusta. Punavalkun suojelusta saa tuoretta tietoa Suomen ympäristökeskuksen raportista, jonka kirjoittajia ovat Juha Pykälä ja Soili Vuorinen. Hirvi kaksikko teki uimaretken Päijänteellä. päivänä 29,4 asteeseen. Sitä tavataan maassamme vain muutamassa paikassa LohjanKiskon seudulla. Hellepäiviäkin oli mukavasti. Kirkkonummella pikkunahkiaiset kutivat Nuuksion Myllypurossa. Alikasvoskuusten poistaminen onkin tärkeä osa hoitoa. Tienpientarei lie nousivat voikukat sekä hietapitkäpalko. Sadekuuron raikastama öinen maisema Jyväskylän Keljossa tulvi tuoksuja ja ääniä: rastaat ja punarinta lauloivat ja tuomi huumasi. Tarkat kasvupaikat on jätetty suojelusyistä mainitsematta. Metsän va,joisissa notkelmissa näkyi lumilaikkuja muistona talvesta. Punavalkun säilyminen edellyttää kasvupaikkojen suojelua rakentamiselta sekä jatkuvaa seurantaa hoitotoimien vaikutuksista. Muuramen puolella kevättähtimöt puhkesivat kukkaan. Punavalkku kasvaa mielellään kuivissa ja tuoreissa metsissä; parhaiten sille sopii kuiva puolilehtomainen etelärinne. Kauniin orkidean tulevaisuus on maassamme parinkymmenen verson varassa, joten hoitotoimissa ei ole varaa lipsahduksiin. Vaahterat kukkivat komeasti, ja ilma oli sakeanaan siitepölyä ja siemeniä. Paahteiset päivät saivat lampija hukankorennot kuoriutumaan joukolla. 10 Kuusamossa kesä tuli pitkän ja kylmän kevään jälkeen ,ytinällä. Etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa satoi vähän. Kasvi taantuu avohakkuun jälkeiseen heinittymiseen ja tiheään taimistovaiheeseen. Paavo Hamunen Reijo Juurinen Kesäkuu hemmotteli helteellä Kesäkuun alkupuolisko oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa, aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Pääkaupunkiseudulla kesäkuun alkupuolen korkein lämpötila 28,2 astetta mitattiin 9. Piilotteleva kaunotar Jouko Veikkolainen Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu punavalkku on kasvitutkijoille hankala seurattava. Jouko Veikkolainen SUOMEN LUONTO 7/97
Nahkasiipi ei todellakaan ole puun rungolla tai maassa kulkiessaan samanlainen pujahtelija kuin taituroidessaan siipiensä avulla taivaan ja maan välillä. Yö on lepakon työpäivä, joka jaksottuu kiihkeän pyydystelyn kausiin ja lepojaksoihin. Kun ihmissilmän luomi alkaa lupsahdella, korvayökkö harjoittaa iltavoimistelua, sukii itseään ja venyttelee. Lepakko luo maailmansa kuvan korviensa avulla, kaikuluotaamalla. Jari Salonen Kauniin hiekkapaperin värinen piikkikampela elää Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla. Nahl, asiivet hakeutuvat valoisaksi ajaksi suojaan salattuihin metsän kammareihin: puunkoloihin, rakennusten onkaloihin, kiviraunioihin. Kolon lattialla on aimo kajoista luupilla näkee, että ne ovat hyönteisiä syöneen lepakon eivätkä kasvimassaa mutustelleen jyrsijän ulosteita. Pienenpienet silmänapit kiiltävät raukean oloisina, pieni punerva kirsu, huulilla tankeita viiksikarvoja. Suurikorvainen korvayökkö kuiskaa omia kaiku jaari äänellä, joka on juuri ja juuri ihmiskorvan kuulokyvyn rajoilla. Siinä missä valtameristä nostetaan yli 20 kilon vonkaleita, meillä saalis on useimmiten paistinpannun kokoluokkaa. Ulostaminen on osa järjestelmällistä levolle virittäytymistä. Levolle asettunut otus sukii karvapeitettään huolellisesti. Savusti tai paistoi kampelasaaliin, herkkuhetki on taattu. Suomenlahden itäosissa tai Perämerellä sitä voi pitää suorastaan harvinaisuutena. Pakeneva yökkönen antaa erilaisen kaiun kuin lähestyvä tai sivuuttava. Yötyö on vaeltelua kotipuistossa. Lahottajasienen rihmasto näkyy valkoisena verkkona. ryömii. Pujahtaa ... Ja lepakko huoneensa katossa muistuttaa lähinnä kuivaa lehteä. Venyteltyään lentelystä puutuneita lihaksiaan korvayökkö viimein asettuu levolle, pitkälle päiväunelle. Yönsä lehdon kätköissä hyönteisjahdissa liihotellut korvayökkö karauttaa vatsa pulleana suuren tammen rungolle, josta se tottuneesti pujahtaa ydinlahon puun sisälle. Markku Lappalainen. Meillä sen SUOMEN LUONTO 7/97 AJANKOHTAISTA Markku Lappalainen Suuret korvat kuulevat heikonkin kuiskauksen. Ruumiinlämmön ylläpitäminen korkeissa "ihmismäisissä" lukemissa kuluttaa energiavaroja kohtalokkaasti. Levinneisyysalueensa äärirajoilla piikkikampela ei kasva kovin suureksi. Nahkaiset siivet ikään kuin viittana karvaisen kehon ympärillä. Tammen laho sisus loimuaa punahehkuisena. Se päästää suustaan äänen, joka peilautuu kaikuna korviin. Päivä eläimenä Yötyöläinen Kukko on kiekaissut herätyksen, virkut ihmiset hiovat unihiekkaa silmistään ja päivä valuu valona maisemaan silloin lepakot pujahtavat piiloihinsa. lmevien poikasten hoivailu on kiihkeimmillään ympärivuorokautista. Levolla ollessa energiaa on syytä säästää niin paljon kuin mahdollista. Pienikorvaisten lepakkojen korkeat äänet ovat voimakkaampia mutta taajuudeltaan ihmisen tavoittamattomissa, ellei käytössä ole teknisiä laitteita. Kampeloita, sekä tavallisia että piikikkäitä, kammoksutaan suotta. Suomalainen ennätys on viisi kiloa. Ohuen lenninräpylän pa1vittäiseen huoltoon kuuluu niin ikään huolellista kyhnytystä ja harrasta nuoleskelua. Hyönteisten kitiinikuorenpaloja sisältävä lepakonlanta on kuulema hyvää lannoitetta kotipihan kukkalaatikkoon. sentiltä. Sarastaessa yökyöpeli kömpii taas kotiinsa. Harvakseltaan kampeloiden seassa ui myös kauniin hiekanruskeita, selkäpuolelta piikikkäitä piikkikampeloita. Ahventen, haukien ja silakoiden sekaan osuu simppuja, isoja kiiskiä sekä kampeloita. Niiden perkaaminen vaatii toki vähän totuttelua, mutta liha on verrattoman maukasta. tapaa varmimmin lounaisrannikolta. Saaliista lähtee toisenlainen kaiku kuin kiinteästä esteestä. Korvayökkö on hiljaisimpia lepakoita. Hämärän laskeutuessa se kömpii ulos kolostaan ja kiipeää katkenneen oksan kärkeen, josta heittäytyy siivilleen. Kylmän ja sateisen sään piinatessa saattaa kulua montakin yötä ennen kuin ravintoa on tarjolla yltäkylläisesti. Piikkikampela on Itämeressä varsin vähälukuinen. Se käyttää varpaitaan eräänlaisena kampana ja oikoo takkuja kehonsa jokaiselta neliöLitteää ja piikikästä Kesäinen verkkosaalis meren rannalla tarjoaa kiehtovannäköisiä kaloja. Lepakko säätää kehonsa lämpöä ulkoisten olosuhteiden mukaan. Yhdyskuntaelämää erityisissä lepakkolastentarhoissa kypsän kesän aikaan elävien naaraiden arki on omanlaisensa. Hämyisä tila, jonka paksut seinät eristävät ääntä erinomaisesti. Peukaloittensa kynsillä ja varpaittensa koukkumaisilla kynsillä itseään tukien yötyönsä päättänyt lepakko astelee lepopaikalleen. Hyönteisiä etsiskelevä talitiainen järkyttää sikeitä vetävän lepakon rauhaa, mutta tällaiset häiriöt menevät sa pienenpieniä papanoita, yleensä nopeasti ohi
Milloin Suomesta metsästettiin sukupuuttoon a) euroopanmajava b) metsäpeura. Kaupunkisuunnittelusta ja maastonmuodoista riippuu paljon, innostuvatko asukkaat Pekka Paaer Viivalla jalkakäytävästä erotetulla pyöräkaistalla saa kesäaikaan olla tarkkana,jos on iso pyöräilevä mies kuten Jorma Palo. Jorma Palo on juuri palannut Prahan-matkalta. Onko araknofobia a) toukkakammo b) torikammo c) hissikammo d) härnähäkkikammo. 3. D l. Vastaukset sivulla 50 SUOMEN LUONTO 7/97. Onko haisunäätä ainoa näätäeläin, joka puolustautuu ruiskuttamalla perärauhasten pahanhajuista eritettä . Palon nuoruudessa pyöräily oli niin arkipäiväistä, että hän huomaa usein kaipaavansa noita aikoja. Panu Kaila palkittiin perinteisten rakennustapojen ja rakennusaineiden käytön tarmokkaasta ja asiantuntevasta edistämisestä. Uusi laki pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta oli Palon mielestä paha takapakki. Vaarunvuori-liike palkittiin arvokkaan luontokohteen sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä puolustamisesta. 8. kesäkuuta liiton puheenjohtaja Timo Helle. "Olen joskus miettinyt, miksi pyöräilijän pitää selittää kyselijöille syitä siihen että pyöräilee. Levittääkö täplärapu rapuruttoa. Ja vapaa-aika alkaa heti töiden jälkeen, kun on noussut polkimille". Mitkä niistä on istutettu. Mikä eläin tappaa eniten ihmisiä Suomessa. Hän pyöräilee kymmenen kilometrin työmatkansa Herttoniemestä Meilahteen vuoden ympäri. Mitä sorkkaeläimiä Suomessa elää luonnonvaraisina. Palkinnot luovutti Maailman ympäristöpäi12 vän pääjuhlassa Rovaniemellä 5. "Pyöräilyn edistämisestä puhutaan kyllä juhlapuheissa, mutta käytännön tasolla tämä kaikki hyvä ei vielä näy." Pekka Paaer Luonnonsuojeluliitto palkitsi Panu Kailan ja Vaarunvuori-liikkeen Suomen luonnonsuojeluliiton tämänvuotiset Ympäristöpalkinnot myönnettiin arkkitehti Panu Kailalle ja Vaarunvuori-liikkeelle. Muissakin hiljattain sosialismista irrottautuneissa Itä-Euroopan maissa on näkyvillä sama suuntaus: autokanta kasvaa räjähdysmäisesti ja autoilla ajetaan kovaa. Montako hämähäkkiä voi elää yhdellä meikäläisellä metsähehtaarilla. Jorma Paloa hieman huvittaa hänelle myönnetty arvonimi. Liitto perusteli valintaansa Palon innostavalla esimerkillä kannustaa ihmisiä liikkumaan polkupyörällä. Pyöräteistä ei kukaan ole kuullutkaan. Esimerkiksi Tanskassa on yleissääntönä, että autoilija väistää pyöräilijää. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLÄ Iso mies ja jalgratas Jorma Palon mielestä polkupyörän vironkielinen nimi jalgratas on suomalaista osuvampi, koska se kuvaa voimansiirtoa paremmin. Tällaiset järjestelyt eivät ole hänen mielestään omiaan lisäämään ihmisten intoa pyöräilyyn. 6. "Joskus pyörätiet on rakennettu kummallisiksi pätkiksi, joille hakeutuessa saa ylittää risteyksiä ja vilkkaita väyliä", Palo ihmettelee. 10. Tunnistatko seuraavat kasvit. 4. "Vuodenajat elää ja kokee pyörän satulasta voimakkaasti ja omakohtaisesti. S. Hän tietää, että Suomessa on paikkakuntia, esimerkiksi Oulu ja Joensuu, joissa pyöräily näyttää olevan suositumpaa kuin Helsingissä. Palo on lehtikirjoitustensa ja kirjojensa kautta myös kiinnostava julkisuuden henkilö. 9. 7. "Itse en menisi siellä pyörällä liikenteen sekaan", Palo kauhistelee Prahan katuvilinää. Suomen pyöräilykulttuuri on Palon mielestä muutenkin aika paikkakuntakohtaista. "Opin ajamaan jalkarattaalla sota-aikana miestenpyörän tangon alta vinksuttamalla", Helsingin yliopiston neurologian professori nauraa. Aiheuttaako rapuruton a) virus b) sieni c) bakteeri d) saastunut vesi. Liikenneliitto valitsi Palon vuoden 1997 pyöräilijäksi. Mikseivät autoilijat yritä keksiä syitä siihen että ajavat joka aamu autolla töihin?" "Jos maksaa hyvästä polkupyörästä kolme tuhatta markkaa, lähimmäiset kauhistelevat hintaa korkeaksi. Malli Silvennoinen/Luontokuvat Seppo Keränen/Luontokuvat Reino Turunen/Luontokuvat 2. laajemmin pyöräilemään. Kolmensadantuhannen Mersussa taas ei ole mitään kummallista ... Alkaako lintujen syysmuutto meillä kesä-, heinä-, elovai syyskuussa. Ainoa lohtu Prahassa ovat toimivat metro-, ratikkaja bussilinjat. " Pyöräilyyn kuuluu Jorma Palon mielestä paljon muutakin kuin liikkuminen paikasta toiseen. "Monilla telakoilla työskentelee miehiä, jotka polkevat päivittäin paljon enemmän kuin minä", hän sanoo
Parhaimmillaan valaisevat yöpilvet ovat niin kirkkaita, että niiden valossa näkee lukea. Ne sijaitsevat keskimäärin 83 kilometrin korkeudella. sallismaiseman arvoa. Marko Pekkala ma avautuu sumun hälvetessä. Päivä paistaa ja perhoset lentelevät. Vuodesta toiseen alue on jaksanut kiinnostaa, ja aina vain löytyy uusia ulottuvuuksia ja hienoja kokemuksia. Kunpa osaisi kertoa, millainen on tyyni kevätaamu Mäkrällä hiirenkorvien aikaan, nousevan auringon kullatessa Pielisen pintaa. Vain kimalaisten pörinä ja välillä kevyt tuulen henkäys. Syksyllä Koli on kauneimmillaan, koska koivua kasvaa paljon aikoinaan kasketuilla mailla. Tule ja koe itse. Voi vain ihmetellä värien juhlaa, jolla luonto ottaa vastaan talven jäätävän sylin. Ja eväät mukaan. yöpilvien määrän mahdollinen kasvu on Kolin luonto tarjoaa uskomattoman maaran erilaisia elinpaikkoja avokallioista reheviin kotkansiipinotkoihin. Valaisevat yöpilvet löydettiin vasta Krakataun suuren tulivuorenpurkauksen jälkeen 1880-Iuvun loppupuolella: Ilmiön myöhäinen löytyminen ja havaittujen . Heinäkuun 20.-30. Paras esiintymispiikki ajoittuu heinäkuun loppuun. Maisemakuvaajalle tai maalarille Koli on suorastaan paratiisi. niitä näkyy lähes jokaisena selkeänä yönä. Vaaranrinteiden juurelta suurten ikikuusten katveesta kulkija voi löytää juuri sen suojaisimman metsänsiimeksen, jossa villiruusut ja tikankontit kukkivat. Alueella on hyvä polkuverkosto ja reittejä voi suunnitella joka lähtöön. Taivaalla hohtavat pilvet hopeanvalkean, sinisen ja rusehtavan sävyissä. Luonnossa aamu on parasta aikaa, joten vaaralla kannattaa olla jo auringon noustessa. Kun vielä auringon nousu sattuu juuri parhaaseen suuntaan Pielisen taakse, ei lähes luonnontilaiselle maisemalle ole turhaan annettu kantyä. Talvella tykkylumi koristelee yli 300 metriä korkeat vaaranlaet, joita Kolilla on kuusi. Markku Tano 13. johtanut arveluihin, että ilmakehän metaanin lisääntyminen olisi voimakkaasti edistänyt valaisevien yöpilvien syn---,,,.Minun retkipaikkani pinnasta) on kartasta mitattuna vain 800 metriä Pielisen rantaan ja korkeuseroa yli 250 metriä. Tässä joitain eri vuodenaikojen tunnelmia. Tavanomaiset pilvet purjehtivat puolestaan meidän leveysasteillamme alle 10 kilometrin korkeudella. Tai millainen on keskikesän kukkaniitty koko loistossaan, tuhansien kukkien ja hyönteisten paratiisi Kolin vaarojen kainalossa. Maisema ympärillä hehkuu kevään vihreyttä, metsä tuoksuu ja lintujen konsertti kuuluu kilometrien päästä. Toisaalta on myös epäilty, että otsonikato saattaa johtaa valaisevien yöpilvien katoamiseen. Valaisevia yöpilviä Pohjoisten leveysasteiden heinäkuiset yöt tarjoavat kulkijalle kauniin näyn. Polkukarttoja saa muun muassa hotellilta. Missään muualla Suomessa eivät upea järvimaisema ja korkea vaara ole näin lähekkäin toisiaan. On avaraa kalliomännikköä, synkempää aamikuusikkoa vanhoine haapoineen, heleätä järvenrantakoivikkoa, lähes viidakkoa muistuttava leppälehto Paimenenvaaralla, suopainanteita, puronotkoja ja pieni putouskin Tarhapurossa. Pala palalta ovat Kolin maisemat minullekin tulleet tutuiksi. Valaisevien yöpilvien arvellaan koostuvan tähdenlentojen palamisesta pera1sm olevasta kosmisesta pölystä, jonka ympärille on tiivistynyt jäätä. Parhaimmillaan tämä valaisevina yöpilvinä tunnettu ilmiö on silloin, kun kesäyön hämärä on edennyt niin syvälle, että taivaalla erottuu vaivatta useita kirkkaita tähtiä. Kun maapallon varjo yön tullen pimentää tavanomaiset pilvet, valaisevat yöpilvet heijastavat vielä pitkään auringon valoa. Siellä viihtyy kuitenkin oletettua pidempään. Ukko-Kolin huipulta (347 metriä meren SUOMEN LUONTO 7/97 AJANKOHTAISTA Valaisevia yöpilviä Juvan taivaalla elokuun alussa 1994. Ahot kukkineen ja mansikkoineen ovat muistona vuosisadan alkupuolen asutuksesta. Entä sumuiset elokuun aamut. Mahtavaa seurata, kuinka maiseJari Piikki Kauniin hohtavia yöpilviä ilmaantuu taivaalle harvakseltaan pitkin kesää. Vain vaaran huippu on sumupilven yläpuolella. Auringon lämpö jaksaa vielä hetkeksi voittaa yön kylmyyden, mutta syksy odottaa jo vuoroaan
Sitten kotiseutujuhlassa kaikki lauloivat kurkut suorina Hiittisten kristallinkirkkaista vesistä." "Jos jatkamme kymmenen vuotta tällaista, ei mikään enää elä koko Saaristomeressä. "Judi ja Beba todella osoittavat, että ihminen voi kasvaa suureksi. Silloin sanottiin, että kaikki romahtaa, ellei tätä voimalaa saada." "Tshernobylin onnettomuuden jälkeen olin ihan varma, ettei missään enää koskaan rakenneta ydinvoimaa, mutta kun se on niin halpaa ja puhdasta ... Hän kannattaa kirjailija Nalle Valtialan ehdotusta maksaa yrittäjille korvauksia, jos he luopuvat kalanviljelystä. "Minä olen tietysti tällainen vanha vuoden 1968 vallankumouksellinen, mutta se minussa on ehkä erikoista, etten ole muuksi muuttunut", hän luonnehtii itseään ja "epämuodikkuuttaan". Hirttäkää lähettiläs! Pirkko Lindbergin kolmas teos Candida ilmestyi viime syksynä ruotsiksi ja odottaa kääntämistään suomeksi. Haluaisin oman pikku perunapellon, vihannespuutarhan ja kasvihuoneen", kirjailija haaveilee. Candida on raju, kantaaottava romaani aikamme sairauksista, myös kirjailijan itsensä mielestä: "En ole ollenkaan kiltti siinä." Lindbergin tehtävä onkin herätellä, haastaa ja raastaa mukavuudenhaluiset ihmiset toimintaan sekä teksteillään että puheillaan: "Nukkuvatko ihmiset, vai mistä on kyse. suurkaupungin liepeillä on kuin erämaassa", hän antaa tunnustusta Helsingin luonnolle. Ainoat ydinvoimaa lisää rakentavat valtiot ovat itse asiassa niitä, jotka haluavat ydinpommeja." "Tapasin Kiovassa kalifornialaisen Sacramenton kaupungin virkamiehen. "Yritän matkustaa ekologisesti; en lennä koskaan, mutta onhan se jollain tavalla osa tätä aikamme hysteriaa, että tuntee olonsa levottomaksi ellei liiku johonkin suuntaan", hän pohtii. Rakastan maaseutua myös sumuisena syyspäivänä enkä vain kesällä auringonpaisteessa." Maapallo käsissämme "Lopetan matkustamisen jossain vaiheessa enkä sitten liiku kauemmas kuin Ruotsiin", kaavailee 16 kuukautta kestäneestä maailmanmatkastaan kirjan (Tramp 1993, suomeksi Maailmanmatka 1994) tehnyt Lindberg. Se alkoi Kopparnäsissa, johon haluttiin rakentaa 6000 megawattia. Ymmärsin ennen kaikkea, miten pieni tämä planeettamme on." Lindberg kirjaa matkallaan uskomattomia rikoksia ympäristöä vastaan ja tapaa ihmisiä, jotka jaksavat puolustaa elämää. Punapuitakin hakataan kiihtyvää vauhtia, koska pian on odotettavissa jäljellä olevan parin-kolmen prosentin metsäalan täysrauhoitus. Se on kauhea näkemys ihmisestä", Lindberg suree. ", Lindberg ironisoi ja valmistautuu taas nousemaan barrikadeille. Sinne pitäisi julistaa hälytystila." Hän manailee kalanviljelyn vaikutuksia. On fantastista, että 14 Pirkko Lindberg ei anna periksi "Jotta se pysyisi, mikä minussa on tervettä ja myönteistä, minun on koko ajan tehtävä jotain ympäristön hyväksi", kirjailija Pirkko Lindberg sanoo. "Olen asunut maalla, hoitanut eläimiä ja viljellyt maata, eikä mulla ole romanttisia harhakuvitelmia. "Mulla on hurja kaipuu maalle, mutta olen kiintynyt tähän kaupunkiasuntoon ja Lauttasaareenkin, koska täällä on tuo viheralue. "Kaipaan ihan maalaismaista asumista. "Maapallon tuhoaminen tulee valitettavasti olemaan viimeiseen asti hyvä bisnes. Hän muistuttaa, että taiteilijoiden tehtävä herkkinä edelläkävijöinä ja näkijöinä on pikemminkin palvella kansaa kuin asettua kansan yläpuolelle ylija yläihmisinä. Eurorahoilla halutaan tehdä alueesta Alppien veroinen nähtävyys, mutta matkailijathan pakenevat kun näkevät tämän läheltä." Lindbergillä on muistoja monesta Saaristomeren lahdesta ja niemestä, joiden vedet ovat rehevöityneet uimakelvottomiksi. Hän on toiminut Naiset ydinvoimaa vastaan -liikkeessä, jolle aktivoituva ydinvoimalobby rakentelee haasteita syksyksi. Puolen kilometrin päässä kalanviljelylaitoksesta rantavesi oli kuin vanhaa tiskirättiä täynnä ja pohja ihan hirvittävä. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut tällaista tilannetta ja silti sitä vähätellään." Hän ihmettelee suhtautumista luonnonsuojelijoihin: "Tuntuu, että joidenkin mielestä ongelmia ei enää olisikaan, jos luonnonsuojelijat saataisiin hävitettyä. Sehän tässä onkin suuri ongelma", Lindberg kiteyttää. "Maailmanmatka antoi hälyttävän kokonaiskuvan tilanteesta. Hän on omistanut kirjansa kahdelle heistä, yhdysvaltalaiselle Judille ja argentiinalaiselle Beballe. Liikehdintää punapuumetsien rippeiden suojelemiseksi järjestänyt Judi vammautui pahoin hänen autoonsa asennetun pommin räjähtäessä ja kuoli hiljattain syöpään. Monissa on suuruuden mahdollisuus, se ei vain pääse esille. Nyt on korkea aika muuttaa kurssia. Se on kuin sadussa, jossa lähettiläs ryntää kertomaan kuninkaalle, että vihollinen on ylittänyt rajan ja kuningas määrää: hirttäkää lähettiläs!" Kirjailija ennustaa, että tulevaisuuden tuomio ajallemme on kivenkova. Ydinvoimalle ei "Olen vastustanut ydinvoimaa 30 vuotta. "Olen tällainen kalaihminen, syntynytkin kalojen tähtimerkissä, ja olen pikkulikasta alkaen rakastanut vettä kaikissa muodoissa. Valtiala kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa, että · 150 000 markan korvaus 200 kalanviljelijälle maksaa 30 miljoonaa, yhtä paljon kuin 300 metriä uutta moottoritietä. Juuri nyt hän haluaisi puhdistaa Saaristomeren ja torjua ydinvoiman. He SUOMEN LUONTO 7/97. "Kaksi vuotta sitten Hiittisissä meren tila oli niin hirveä, että koko kesäni meni pilalle. "Meillä yritetään antaa sellainen kuva, että ydinvoima olisi vielä varteenotettava vaihtoehto. Teksti: Ritva Kupari Kuva: Jorma Laurila Pirkko Lindbergin kesän vietto alkaa Ahvenanmaalta, ja hän sanoo tavatessamme: "Juuri tänään ajattelin Saaristomeren tilannetta. Täällä Suomessa otetaan aina isot sakset esille ja koetetaan leikata siivet niiltä, jotka vähänkin yrittävät siipiään kasvattaa." "Meillä on vallalla sellainen myytti, ettei ihmistä kannusta mikään muu kuin nautinnon ja vallan hakeminen. Hän kertoi, että ydinvoimalan sulkemisen jälkeen kaupungin energia on halventunut. Kesäisin uin loputtomiin; nykyisin olen talviuimari täällä Lauttasaaressa", Lindberg kertoo. Talvisin hiihtelen läheisiin saariin, otan termoksen ja voileipiä mukaan
Lindberg tietää, että ydinvoiman ajajilla on valtaa eikä rumaakaan peliä kaihdeta. "lhmiskuntahan koostuu yhtä paljon menneistä, nykyisistä ja tulevista sukupolvista. Nyt kuvamme elämästä on hyvin pieni ja pirstoutunut." Kun Pirkko Lindbergin mieli mustenee, hän ottaa esiin vesivärit ja maalaa voimakkain värein elämän kauneutta. "Se tekee hyvää sielulle." 15. Voimaa ihmisistä Hänen mielestään ydinvoiman puolustajat eivät ajattele riittävästi tulevia sukupolvia. Professori nosti syytteen Siemensiä vastaan ja sai korvauksia." "Ja Säteilyturvakeskuksen miehet eturivissä yrittivät koko ajan häiritä professorin esitystä. "Sehän pelaa sillä, ettei meitä ole vakuutettu onnettomuuden varalta. Eduskunnassa saimme käsiimme professoria herjaavan paperin, joka oli tilattu tänne Siemensiltä Saksasta. Säteilyturvakeskus tuntuu suojelevan enemmän säteilyä kuin meitä säteilyltä", Lindberg kiukustuu muistellessaan. "Ellei katsota asioita suoraan, mitä toivoa meillä silloin on?" kyselee Pirkko Lindberg ja valmistautuu nousemaan barrikadeille ydinvoimaa vastaan ties monennenko kerran. Voimaa antaa toiminta tärkeiden asioiden puolesta vilpittömien ihmisten kanssa. He ovat istuttaneet tuhansia puita varjostamaan asuntoja niin, etteivät ne vaadi kesällä jäähdytystä." Lindberg oudoksuu puheita ydinvoiman halpuudesta. Jos ajattelee näitä kaikkia Amerikan intiaanien ja Australian aboriginaalien tavoin, saa suuren maailmankuvan. Piirroksia syntyy myös tekeillä oleviin runoihin. Jos kaikki elämäni raamit pilataan, saan itse maksaa viulut", hän muistuttaa. "Viimeksi vieraanamme oli saksalainen professori Edmund Lengfelder, joka oli tutkinut lasten leukemiatapauksia ydinvoimaloiden lähellä. Minunkin kotivakuutuspaperissani lukee, ettei koske ydinvoimaonnettomuuksia. SUOMEN LUONTO 7/97 käyttävät maakaasua, aurinkoa ja tuulta
Pihalla on huvimaja, jonka edessä kasvaa iso tammi. Hirsinen rakennus siirrettiin paikoilleen tämän vuosisadan alussa. Täällä voi nauttia luonnosta ja lepuuttaa toimeentulotaistelussa pingoittuneita hermojaan. Navetta on muutettu ravintolaksi, aiv-tomista 16 ovat syntyneet kätevästi wc-tilat. Kuivasjärvi on erittäin kalaisa: siitä nousee muikkua, siikaa ja jopa järvitaimenta. Kuikkapari hääräili rannassa pesällään. Juha Valste Alice Karlsson ParastG Kesäinen Suomi on luonnonystävälle täynnä mahdollisuuksia rikastuttaa elämyksiään. Rantavesillä, puistossa ja metsissä on lintuja ja rauhaa. Pelki/lä loistavilla lintupaikoilla tai kiehtovilla kasvilajeilla ei kuitenkaan elä keho vaatii energiaa ja monenlaisia rakennusaineita. n Kymen, Hämeen ja Mikkelin läänien rajaseudulla, Jaalan pitäjän Karijärven rannalla sijaitsee Aurantolan kartanohotelli. Syykin selviää: kartano paloi poroksi viime vuosisadan lopussa, ja nykyinen päärakennus on alunperin rautatieasema. Kun kalastajat tulevat satamaan saaliineen, vastassa ovat linnut ja ihmiset. Kartanohotelli pitää vieraita varten myös kaneja, lampaita, vuohia ja hevosta. Ruokaa, majoitusta ja erilaisia saunoja tarjosuOMEN LUONTO 7/97. Käpytikka pesi isossa haavassa; koiras istui pihavalon päällä ja rummutti omistusoikeuttaan sen alumiinikupuun. Kallen kalapaikka Söderuddenin Klobbskatan Mustasaaressa on kalastussatama, lohen-, siianja silakankalastajien tärkeä tukikohta. Vanhalta asemalta se tosiaan näyttääkin. Sinne ei myöskään mahdu majoittumaan sesonkien huippuaikoina ilman varausta. Päärakennuksessa voi syödä ateriat. Hannu Vallas Kartanohotelli Aurantola sijaitsee kalaisan Kuivasjärven rannalla. Paras on olo silloin, kun voi yhdistää nämä asiat. Merikotka on ympärivuotinen ja säännöllinen vieras lähimaisemissa, ja talvisin harmaaja merilokkien joukosta voi löytyä isolokki. Kahden kivenheiton päässä länteen Klobbskatanista on Kalle's Inn. Aurantolassa on omat alueensa myös matkailuvaunuille ja teltoille. Ruokaa saa, kunhan ilmoittaa etukäteen aikeistaan tulla syömään. Sen päärakennus näyttää tutulta. Perheyrityksen hoitama hotelli ja ravintola ovat joustavia ja tunnelma on lämmin. Näin kaupunkilaislapset pääsevät tutustumaan jännittäviin eläimiin, jotka kaiken lisäksi puuttuvat Korkeasaaresta. Päärakennusta ympäröivät suuret lehtikuuset. Aurantolaan ei osu sattumalta. Paikalla käydessämme pihalla luritteli vuoden ensimmäinen lehtokerttu. Rannassa ui sorsia, ja pari härkälintua sukelteli ruovikon rinnassa Aurantola onkin oiva paikka perehtyä tämän möykkääjän elämään
Jari Salonen Siuron Koski-Baarin hyvät hengettäret, Taina Mattila (vas) ja Tintti, tarjoavat nälkäisille ja janoisille kulkijoille kotiruokaa. Nyt paikkaa emännöi Taina Mattila, koskibaarilainen kolmannessa polvessa. WWF:n opastuskeskuksen ja lahden tärkeimmän lintutornin yhteydessä pidetään kahvilaa. Liki 40 vuoden aikana paikka ei ole suuresti muuttunut. Moni matkailijakaan ei ehkä muista käyneensä Nokialla, mutta pikkukylän herttainen baari säilyy muistoissa. Jari ja Ulla Peltomäki perehdyttävät kiinnostuneita lahden linnuston salaisuuksiin. Lahden vähentynyt tunnuslaji kultasirkku laulaa vielä opastuskeskuksen lähellä, ja keväällä voi niityltä kuulla mustapyrstökuirien soidinta. Suomen paras Be!a Berta/Luontoku vat Liminganlahden rantaniityillä pesii kolmisenkymmentä paria muualla Suomessa harvinaisia mustapyrstökuireja. Liminganlahdella pesii lintuja, joita ei muualta Suomesta juuri tapaa hyvällä onnella muutamat niistä voivat ilahduttaa kahvituokiollakin. Ryhmät voivat kuitenkin varata etukäteen todellisen aterian Jari Peltomäen lohikeitto on maankuulua. Pitoruokaa piilopirtissä Yli tuhatvuotinen Hämeen Härkätie kulkee Tammelassa 17. Autoilijoille ja veneilijöille on polttoaineenjakeluasema. Kun kahvila vaipuu talviuneen lokakuussa, muutolla olevat rastaat syövät variksenmarjoja kivikkoisella nummella ja nuoret merikotkat siirtyvät etelään Saaristomeren ja Ahvenanmaan ruokintapaikoille. Cafe Compass lupaa tarjota maukkaita kalavoileipiä, ja sen yhteyteen tulee myös elintarvikekioski. Baaria on pidetty Siuronkosken sillanpielessä 1959 alkaen. Klobbskatanin alueelle raSUOMEN LUONTO 7/97 kennetaan uutta kahvilaa, joka avataan heinäkuussa. Sen pyörteissä on nähty kuningaskalastajakin saalistamassa. "Koski-Baari edustaa vanhan hyvän ajan baarikulttuuria. Aivan Koski-Baarin kulmalla pesii kovasti harvinaistunut pikku tikka. Paikalle pääsee tästä kesästä lähtien helposti Raippaluodun sillan kautta. Kalle' s Inn järjestää tilaamalla yhtä hyvin savusaunaillan lohikeittoineen kuin Björkön ja Paniken luontopolkuretken yöpymisineen saaristossa. lintu paikka Oulun länsipuolella sijaitseva Liminganlahti tarjoaa lintutornien, valtavien niittyjen ja tuhatpäisten lintuparvien lisäksi ravintoa ruumiillekin. Meillä tarjotaan kotiruokaa, jossa muiden muassa paikallisilla kaloilla on tärkeä osansa", Taina esittelee. Kosken rannalla voi kuunnella hämärissä satakieltä tai päivällä kultarintaa. Baarin terassilta voi seurata kuoreiden lippoamista sekä toutaimien ja taimenten narrailua. Maukasta, hyvin laitettua kotiruokaa kelpaa popsia päivän lintuelämysten keskellä. Toutainta terassilla Jos Hämeen keidaskartalta jättää pois Siuron ja KoskiBaarin, seutukunta näyttää kovin vajaalta. avan paikan saaristoerikoisuuksia ovat tuore kala, savulammas ja eri tavoilla valmistetut tyrnimarjat. Karusta saaristoluonnosta voi tietysti nauttia myös popsimalla omia eväitään rannassa valkoisen loiston tuntumassa. Paikalle ilman ennakkovaroitusta tulevat joutuvat tyytymään tavallisiin kuppilan antimiin. )uomen kesässä 2 Hans Hästbacka Kalle's Innon Mustasaaressa, aivan Merenkurkun ulkosaaristossa. Huhtikuussa voi seurata piekanoiden muuttoa, toukokuussa ohi pyyhältävät kuikat, kaakkurit ja monet muut vesilinnut. Opastuskeskuksen terassilla on mukava hörppiä kupponen kuumaa ja mutustella tuoreita leivonnaisia, samalla kun ympärillä lentää ja laulaa toinen toistaan eksoottisempia siivekkäitä. Koski-Baari on taatusti valtakunnan ainut kuppila, jossa toutainta löytyy jopa ruokalistalta. Lintuja riittää merikotkasta karikukkoon. Taimenen ohella myös saukko viihtyy viime vuosina puhdistuneessa koskessa. Jari on koulutettu kokki, ja sen myös huomaa ruoasta
Kansan puistossa sijaitseva Lounais-Hämeen Pirtti piiloutuu luontoon: iso, 1946-48 rakennettu hirsitalo ei tahdo erottua puiden joukosta. Kohta innostuvat myös sirittäjät: hopearahat alkavat pyöriä lasipöydällä. Molemmissa saa juotavaa ja voileipiä, erikoisesti kalavoileipiä. Mutta Hakkapeliittakellarissa saa talossa leivottua maittavaa pullaa ja kakkua. Kalle's Inn Söderudden, (06) 326 9200 Cafe Compass Söderudden, (06) 352 6395 Melko uusi ravintola ja kohta valmistuva kahvila Klobbskatanin kalasataman lähellä. satakieliä, kultarintoja ja pikkutikka. Talo on alunperin rakennettu upseeriperheiden asuinrakennukseksi ja upseerikerhoksi, jossa jo viime Luontokeitaita Tammelasta Liminkaan 1. Pitopöytään halajavien kannattaa soittaa ennen liikkeelle lähtöä. Puisto rajoittuu yksityisten omistamaan harjujensuojelualueeseen. Kuikka meJoo näkyviin niemen takaa ja sukeltaa meidät nähdessään. Kotiruokaa, A-oikeudet. Sen seinällä esiintyy Kustaa II Aadolf koko pönäkEero Jussila/Luontokuvat Kuhankeittäjä on kaakkoisen rajaseudun ja Järvi-Suomen lintu. Karijärvestä nousee taimenta, siikaa ja muikkua. Jälkeenpäin voi nauttia hyvää kotiruokaa. Liminganlahti WWF:n opastuskeskus, (08) 382 842 Liminganlahden lintujen saloihin pääsee tutustumaan alueen kolmesta lintutomista. Majurska tarjoaa kahvia ja kahvileipää Lappeenrannan Linnoitus on vanha markkinapaikka Lappeenrannan keskustan pohjoispuolella Saimaaseen pistävässä niemessä. 0400 233 300, 040 591 9120 tai fax (08) 381 914. Se on yleinen Lappeenrannan seudulla ja Värtsilässä, mutta kuhankeittäjän pulpahtavan huilusäkeen voi kuulla myös Jaalassa. Onnella voi nähdä jopa saukon. Aurantola Jaala, (05) 386 164 Vuosisadan vaihteessa vanhasta asemarakennuksesta tehty kaksikerroksinen kartano, jossa toimii kartanohotelli. 3. Luonnosta kiinnostuneelle 70 hehtaarin laajuinen, jo 1932 perustettu Saaren kansanpuisto tarjoaa viehättäviä Juha Valste Lounais-Hämeen pirtti on Saaren kansanpuistossa Tammelassa. Linnoitus on nykyään vallien, museoiden, ortodoksisuuden, taiteen ja käsityön muovaama tunnelmallinen kokonaisuus. Linnoituksen tunnelmaan erinomaisesti sopiva Kahvila Majurska sijaitsee Linnoituksen portilla 1800-luvun puolivälissä rakennetussa puutalossa. Kalle's Inn tarjoaa etukäteen tilaten ruokaa arkisin ja lauantaisin, sunnuntaisin on klo 12-16 seisova saaristoruokapöytä. Se johdattelee kulkijan läpi harjumaisemien, järvien ja lampien. Talon ant1m1a voi mainiosti mutustaa myös ulkona: järvenpuoleisella sivulla on pöytiä ja penkkejä. Lounais-Hämeen Pirtin emäntä Tuija Kääriäinen kertoo, että pirtin erikoisuutena ovat etelähämäläiset pitoruoat. Sen historia on värikäs: aluetta ovat isännöineet niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin. Opastetut linturetket ja ruokailut tilauksesta: Finnature/Ulla & Jari Peltomäki puh. 2. Koski-Baari Siuro (03) 340 3429 Pian 40 vuotta toiminut vanhan hyvän ajan baari. * Kosken partailla mm. Karijärvessä pesii sorsia, kuikkia ja härkälintuja, kartanon ympärillä Etelä-Suomen puistoille tyypillisiä lintuja. Lounasta tarjotaan päivittäin 10-16 eikä janokaan yllätä. Kotiruokaa, paikallisena erikoisuutena listalla voi olla esimerkiksi suolatoutainta, Kuloveden kuulua kuhaa ja kuorelta. ulkoiluja luontopolkuja. * Merenkurkun ulkosaariston luontoa tyrneineen sekä merikotkineen ja muine lintuineen ja helposti saavutettavissa. Lomamökkejä, veneitä, laavuja. Kesäiset terassit ovat täynnä tuoksuja ja linnunlaulua kirkonkylää. Kaikki ruoka, leipä ja kalja tehdään itse. Rannalla seisova pirtti kätkeytyy katseilta puiden suojaan. Yritämme pirttiin lounaalle, mutta ravintola on varattu yksityistilaisuuteen. kyydessään. 4. Kaukolanharjulla kohoaa 1926 valmistunut puinen näkötorni, josta aukeaa KantaHämeen kaunein maisema. 1' 1 SUOMEN LUONTO 7/97. Kivenheiton verran Nokialle päin ovat Knuutilan ja Alasenlahden lintuvedet. Näköala Siuronkoskelle. Talonpoikaisesineillä sisustettu talo on suosittu häiden ja muiden juhlien pitopaikka. Autolla pääsee Klobbskataniin vasta-avatun Raippaluodon sillan kautta. * Ei mikään bongauspaikka, vaan rauhaa ja kaunista luontoa. Mainio paikka tutustua kalas18 tajiin ja heidän ongelmiinsa. Harjujen, purojen ja ojien sekä kankaiden, suopainanteiden ja järvenrantojen mosaiikissa viihtyy runsas ja monilajinen eläimistö ja kasvillisuus. Siuronkoski on uhanalaisen toutaimen vankinta elinaluetta; keväällä koskella lipotaan kuoretta, kesäilloin taas narrataan taimenta. Kävellessämme järven rantaa kohti pirttiä kultarinta puhkeaa kiihkeään lauluun
Tällä vuosisadalla talo on toiminut vankilan henkilökunnan asuntona, kulkutautisairaalana, kansanhuoltotoimistona ja sateenvarjotehtaana. Kahvila on syntynyt rakkaudesta hyvään kahvileipään ja kahvilakultuuriin, ja sen kyllä aistii. Kahvilassa vietetään myös perhejuhlia sekä pidetään kokouksia, tiedotustilaisuuksia ja neuvotteluja. Majoituksen lisäksi vieraille tarjotaan edullista ja hyvää kotiruokaa; allergikotkin evästetään toiveiden mukaisesti. 10. Lintuparatiisi Mettan kupeella Kahvila Metta sijaitsee valtatie kahdeksan varrella, kymmenisen kilometriä etelään Kristiinankaupungin keskustasta. Kahvila Majurska aloitti talossa yhden kamarin kahvilana 1986. Kaarina Tiainen Majurska on Lappeenrannan linnoituksessa. Luonnosta kiinnostuneille sopii myös polkupyöräretki Pisavuoren laella sijiatsevalle luonnonsuojelualueelle. Kartanonherrana Rautavaaralla Maukas lohikeitto runsaine lisukkeineen maistuu kulkijalle pienen patikoinnin jälkeen Rautavaaran Metsäkartanolla. Metsäkartano ja sen palvelut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Majurska Lappeenranta, (05) 453 0554 Lappeenrannan Linnoituksessa toimii 1800-luvun puolivälissä rakennetussa talossa kahvila Majurska. Lämpimän ruoan saanti on hyvä varmistaa etukäteen. Muutakin erämaista luontoa eläimineen lähellä. Rantasauna, grillipaikka terassilla. * Metsäkartanosta on melko lyhyt matka Tiilikkajärven kansallispuistoon ja Pumpulikirkon luonnonsuojelualueelle. Se on syntynyt rakkaudesta hyvään kahvileipään ja kahvilakultuuriin. Majurskan sisustus luo menneisyyden tunnelmaa vanhoine huonekaluineen ja pitsiverhoineen. Makoisat pikkusuolaiset ja muhkeat marjapiirakat valmistuvat omassa * Suomen arvokkain lintuvesi. * Blomträsk on mukana Natura-ehdotuksessa, Ramsarin sopimuksessa ja lintuvesiohjelmassa. Rantakalailtoja. Erikoistoiveista pitäisi kuitenkin kertoa emännälle etukäteen. Tinaterassi Kangasala (03) 377 4444 Viehättävä terassi kirkonkylässä vanhan urkutehtaan kyljessä. Harjumaisemia ja -kasveja, rehevien ja karujen metsien lintuja. Humuun ja hulinaan survotun kaupunkilaisen sielu ja ruumis lepäävät Rautavaaran salomailla täydellisesti. Erikoisuuksina lohikeittoa, muikkukeittoa, savo1.aisia karjalanpiirakoita ja leipää. Kahvilassa on muutama pöytä rantaterassilla, josta voi kahvitellessa tai syödessä seurata järven rikasta lintumaai)maa. Uiheltä lähtevä luontopolku opastaa kasvien avulla paikan historiaan. Kaukolanharjun näkötornista (auki viikonloppuisin) aukeaa Kanta-Hämeen kaunein maisema. Joka päivä talon omia leivonnaisia. Useat seinillä tauluina olevat käsityöt ovat oman perheen ja suvun töitä vuosikymmenten takaa. Majurskan nurkan rastilla 2 kerrotaan, miten Linnoituksen värikkäät vaiheet 1500-luvulta asti ovat vaikuttaneet alueen kasvillisuuteen. leensa myös runsaasti matkailijoita Keski-Euroopasta. Woima Jyväskylän mlk, (014) 666 410 Päijänne-Keitele -kanavan varrella, Naissaaren historiallisessa teollisuusmiljöössä sijaitseva kahvila-ravintola. Metta Kristiinankaupunki, (06) 222 1912 Grilli-Kahvio Metta sijaitsee valtatie kahdeksan varrella Kristiinankaupungissa, Blomträskin äärellä. 11. Urkutehtaan talossa on pieniä käsityöläisputiikkeja ja hotelli. Terassi on etelärinteessä, vaahteroiden ja riippakoivujen katv_eessa. Oman keittiön tuotteita: pikkulämpirniä, kahvileipää, leivoksia. Myös sen kasvillisuus on edustava, järvessä kasvaa muutamia Vaasan läänissä koja on talvella noin 80 ja kesällä noin 100. 7. SUOMEN LUONTO 7/97 keittiössä, ja tee hautuu samovaarissa omasta teesekoituksesta. Ja kun kahvileivät on nautittu ja ostettu vanhanajan nekut evääksi, jaksaa hyvin tutustua vaikka samassa rakennuksessa sijaitseviin käsityöläisten puoteihin tai lähteä luontopolulle (luontopolkuoppaan saa rastilta 1, Saimaan luonnonsuojelukeskuksesta). Metsäkartanossa järjestetään etenkin alkukesällä useita rippikouluja perheleirejä. Luonnollaan se vetää puouhanalaisia kasveja. * Saaren 1930-Iuvulla perustettu kansanpuisto luontopol~uineen on elämys. Se on ympäri vuoden auki oleva, luonnonläheinen eräja nuorisokeskus Savon korpimailla. 9. vuosisadalla vietettiin iloisia pitoja. Asiakaspaik* Linnoituksen luontopolulle pääsee kahvilan nurkalta. Polku kertoo paikan historiasta kasvien avulla. 6. Lounais-Hämeen Pirtti Tammela, Saaren kansanpuisto, (03) 434 1833 ja 0500 485 472 Lounais-Hämeen Pirtti on talonpoikaisesineistöllä sisustettu kotiseututalo kauniin lounaishämäläisen harjuluonnon keskellä. Sinilintu Värtsilä (013) 629 481 Hotelli-ravintola Värtsilän Sääperinjärven lähellä tarjoaa muun muassa ruokaa ja olutta. Kesäiltoina voi terassilla kuunnella viitaja luhtakerttusia, pensassirkkalintuja ja ruisrääkkiä. Keskuksessa voi majoittua myös oikeaan vanhan ajan tukkikämppään, ja vieressä tarjoaa leirintäalue monipuolisia palvelujaan. A-oikeudet. Hyvää ruokaa, patikkaja polkupyöräretkiä ympäristöön. Ympärillä on Värtsilän kosteikkoja peltoaukea, ja ravintolan pihalta on nähty usein harvinaisia lintuja. Heti ympärillä on monia lintuja, viereisellä Kirkkojärvellä vielä enemmän. *Vanha kulttuuriympäristö lintuineen ja kasveineen. Metsäkartano Rautavaara, (017) 780 510 Luonnonläheinen eräja nuorisokeskus Pohjois-Savon korpimailla. Erilaisia majoitusmahdollisuuksia leirintäalueesta tukkikämppään. 8. Kahvilan takana olevalta terassilta sen sijaan on hyvä näköala moniin eri suojeluhankkeisiin sisältyvän Blomträsketin re* Kukkovaaralta aukeaa näkymä rajantakaisen Karjalan koskemattomiin metsiin. Se on viihtyisässä hirsimökissä, josta kuitenkin näkee vain autoja ja tien. Nyt se on levittäytynyt jo kolmeen kamariin ja terassille. Lintujen ohella myös kiehtovia kasveja: maankohoamisrantojen kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Elokuussa kiertelemme Kuusamon pohjoispuolella 19. Ruokavalikoimaa on pitopöydästä pikkusuolaiseen, mallasleipää ja kotikaljaa. Makoisat pikkusuolaiset ja muhkeat marjapiirakat valmistuvat omassa keittiössä, ja tee hautuu samovaarissa. Sääperinjärvelle Sinilinnusta on matkaa vajaa kilometri, lintutornille kilometrin verran. Paikalta lähtee luontopolku lintuisalle Kirkkojärvelle. 5. A-oikeudet, kahvila, jäätelöä, salaatteja ja ruoka-annoksia. Pöytiä sekä pihalla että terassilla. Linnoitus on hyvä esimerkki ihmisen luomasta kauniista ja luonnoltaan monimuotoisesta ympäristöstä. *Tasavallan pyöräilykunnaksi nimetyn Kangasalan arvon mukainen terassi puiden siimeksessä. Kahlaajia, hanhia, haukkoja, vesilintuja, kerttusia, sirkkuja. Lisäväriä tuovat lokit, tiirat ja nurmikolla keväällä kukkivat kevätesikot. Tavaroita on hankittu vuosien kuluessa eri puolilta Etelä-Suomea. Metsäkartano on melko lähellä Tiilikkajärven kansallispuistoa ja Pumpulikirkon luonnonsuojelualuetta. Kauempaa tuleville Sääperin kävijöille mainio tukikohta, jossa voi yöpyä, saunoa ja josta voi lähteä vaikka kanoottiretkelle Jänisjoelle. Lintuja muun muassa pikkulokki, kalasääski, ruskosuohaukka, joutsen, yölaulajia ja vesilintuja. Näin kesäisin Kahvila Majurska on avoinna päivittäin klo 10-20. Sinilintu isännöi kesäisin kilometrin päässä olevaa pientä leirintäaluetta
Riippakoivujen ja vaahteroiden katveeseen, etelärinteeseen on rakennettu Kangasalan polkupyöräkahvila, Urun Tinaterassi. Paikalliset alan harrastajat ehdottivat, josko meidän terassi voisi toimia pyöräilykahvilana. Eläinten luettelo alkaa perhosista, rupiliskosta ja peltohiirestä päättyäkseen ruisrääkkään, viitakerttuseen, sirkkalintuihin ja kuhankeittäjään. Värtsilässä sijaitseva Hotelli-ravintola Sinilintu on luontoharrastajan keidas, jossa voi sammuttaa janonsa ja laannuttaa nälkänsä. Pyöräile pöytään Lehto kerttu laulaa Kangasalan vanhan urkutehtaan seinustalla niin lujaa, ettei kylänraitin liikennettä kuule lainkaan. Sen kuulee ja näkee kuitenkin myös VärtHans Hiistbacka silässä Sääperinjärvellä. Lapväärtinjoki on yksi Suomen viidestä jäljellä olevasta meritaimenen kutujoesta. Samalla on hyvä tilaisuus seurata järven runsasta ja monipuolista lintuelämää. Kävelytien vierestä raikaa punavarpusen haikea laulu, joka tuntuu sanovan: "Kesällä Naissaareen, kesällä Naissaareen ... Vaajakosken kuohujen äärellä Naissaaressa seisoo ylväänä Kahvila Woima. Pappamopo symboloi vanhaa baarikulttuuria. Se on terassi, joka hakee vehreydessä vertaistaan. " Itäistä luontoa parhaimmillaan Värtsilä sijajtsee kaakkoisrajalla; se liittyy aivan rajan takana olevaan lehtometsien alueeseen, jonka luonto on omaleimainen ja ympäristöstä poikkeava. Värtsilän kosteikoissa, niityillä, rannoilla ja metsissä elää koko joukko muussa Suomessa vähälukuisia tai jopa puuttuvia eläimiä ja kasveja. Hienon koi vukujan päässä avautuu ja sulkeutuu Keiteleen kanavan sulkuportti , jonka läpi kulkee veneitä, laivoja ja tullikuljetuksia. Ruoat ja leivonnaiset tehdään itse tuoreista raaka-aineista. Lähellä kahvilaa on Vaajakosken vanha voimalaitos ja yli satavuotiaita puutaloja. Kristiinankaupungin liepeillä kävijän kannattaa poiketa myös kaupunkjin ihailemaan vajkka keskustan vanhoja puutaloja ja puukjrkkoa. rillä avautuu historiallinen teollisuusmaisema ja vanhan kulttuurin muokkaama luonto. Woiman omistaja Pirjo Reijonen pitää luonnonläheisyyttä ja viihtyisää ympäristöä yrityksensä tärkeimpinä myyntivaltteina. Kristiinankaupungin lähellä on hyvä lintujärvi Blomträsk ja kahvila Metta. Terassilla on A-oikeudet. Lintujen lisäksi alueella elää esimerkiksi liito-oravia ja saukkoja. Suomalainen baarikulttuuri elää vielä paikoin -ja joskus lähellä luontokohteita hevään pohjoisperukkaan. Se sopi, pyörätelineet ovat yleensä aivan täynnä", kertoo kahvilan emäntä Heini Tolppa. Monet ruovikoiden ja rantapensrnkkojen laulajat ja rantaluhtien huutelijat aloittavat konserttinsa vasta illan hämärtyessä. Woimaa Naissaaresta Päijänteen itäpuolelta Jyväskylää lähestyvä voi poiketa taukopaikkaan, jonka ympä20 Mikko Pölläncn/Luontokuvat Kultasirkun surumielinen säe helähtää entistä harvemmin Liminganlahdella. Sinne voi majoittua ja tutustua lähellä olevaan Sääperinjärveen sekä muihin Värtsilän luontokohteisiin. Sorsia ja muita vesilintuja on runsaasti. Juho Rahkonen Woiman terassilta aukeaa näkymä vanhaan kulttuurimaisemaan kasveineen ja lintuineen sekä Keiteleen kanavalle. Sääksi kalastaa siJmjen edessä, pikkulokjt huutavat nenäsointisesti , kurjet kjrahtelevat ja laulujoutsen töräyttelee jossilin lähellä fanfaarejaan. SUOM EN LUONTO 7/97. Sympaattinen tehdasmiljöö kylän laidalla on hyvien pyöräteiden varrella. " Kangasala valittiin viime vuonna valtakunnan pyöräilykunnaksi. Ruskosuohaukka viipottaa siivet vahvassa V-asennossa vähän ruovikon yläpuolella. Ei ihme, että kauniilla ilmalla kahvilan piha ja kuisti täyttyvät kesästä nauttivista ihmisistä. Keskustassa sijaitsevalla Pohjoislahdella on lintutorni, jossa käyminen saattaa hyvinkin kannattaa. Paikan erikoisuuksiin kuuluvat makulonkerot ja -siiderit. Lahdella on etenkjn keväällä paljon vesilintuja, joiden joukossa on silloin tällöin harvinaisuuksiili n. Alueelta löytyy myös luontopolku, joka opastaa kävijää kaakkoisen luonnon erikoisuuksiin. Terassilla voi nauttia aterian virvokkeineen tai vain kahvia. Tietojen kokoamisessa avustivat muiden muassa Patrik Byholm, Hans Hästbacka, Juho Rahkonen, Kimmo Repo, Jari Salonen, Kaarina Tiainen ja Marcus Walsh. Matkailijat piipahtavat sinne usein levähtämään ja nauttimaan virvokkeita. Siinä viihtyvät tai kutevat myös harj us, vaellussiika, nahkjainen, rapu ja jokjhelmisimpukka. Kahvilarakennus toimi vuosisadan alussa sahan johtajan asuntona. Blomträsket yhdessä Härkmerifjärdenin, Syndersjön ja Lapväärtinjoensuun kanssa muodostaa hienon kosteikkokokonaisuuden, joka tarjoaa monipuolisia luontoelärnyksiä. Vanhaa perua ovat myös pihanurmelle istutetut kevätesikot ja suuret koivut, joiden katveessa asiakkaat saavat seurata Keiteleen kanavaa pitkjn seilaavia aluksia sekä kjrkuvia lokkeja ja tiiroja. Virvoittuneena ei parane lähteä pyörän selkään sitäkjn mukavampi on suunnata Kirkkojärven lintuisalle luontopolulle, joka lähtee aivan terassin kulmalta. Perhosista kiinnostuneen silmiin voi osua harvinainen tummaverkkoperhonen. Ei ihme, että paikka on fillariväen suosiossa