Elämyksiä voit kohdata kaikkialla: metsissä, niityillä, kallioilla, kotipuutarhassa, saunarannassa, pientareilla, työmatka! la. Ti/aushi1111a1 Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomail le 300 mk. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk . Nappaa elämykset luonnosta. Kesä on ihmeellistä aikaa Kesä on hehkeimmillään. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. SUOM EN LUONTO 7/96 55. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Tuoksut leijuvat väkevinä, värit hehkuvat vahvoina, vedet välkehtivät houkuttelevina. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen leppoisaa keskikesää. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . //111oirusmyy11ri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kestotilaus 270 mk. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . 2 Sami Karjalainen Sivuilta 3233 selviää mitä tämä kurttuinen kuori kätkee. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekiste reiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovunaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Nyt vain aistit tarkkoina. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kesäiset maat kutsuvat kulkijaa. lrtonumero 33 mark kaa. vsk.. (90) 228 082 10 ja 228 08224. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08200 Pääroimirraja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimirussihreerir Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimirrajar Ulla Ahonen, 228 082 16 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Salla Tynys, 228 08 1 (kesäroimirraja) Värierorrelur O ffset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luo/1/o ilmesryy kerran kuussa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. z LL..J :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimirus Kotkankatu 9 0051 Helsinki puh . Kestotilaus uudistuu tilausjaksoinain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen
Rankamies 34 Markku Tantun kesänovelli on hikeä ja vertyneitä lihaksia. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Kauneuden saari 42 Korsikankävijää hemmotellaan maisemilla ja tuoksuvilla yrteillä. Pilvet puhuvat taivaan tarkkaajalle 36 Perhosen verran elintilaa 40 Ilkka Hanski tietää mitä täpläverkkoperhonen tarvitsisi. vsk. Vakiot: Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Mielipiteitä, keskustelua 48 Kuukauden llkka 51 Kirjoja 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Tutkija Kimmo Louekarin puheenvuoro. 55. Simpukka sulkee suunsa 47 Eläin, joka ei suostunut yhteistyöhön. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Lue taivaan merkit sivuilta 36-39. Kansikuva: Sami Ka,jalainen tallensi kamerallaan sudenkorentojen kimaltavan glamourin. vuosikerta 7 1996 Raimo Sundelin/LKA Mikko Pöllänen Jorma Laurila Kunnia lieroille 11 Aura Koivisto ymmärsi lieron olemuksen. Torjunta-aine syö otsonia 46 Metyylibromidin vaaroista kiistellään. Taistelu oikeasta ympäristötiedosta 12 Miten meitä hämätään. Lisää nappisilmiä löytyy sivuilta 1619 ja tietenkin kaikkialta luonnosta. Rantojen lentotaiturit 26 ovat ilman muuta sudenkorentoja. Joutsenpienokainen emon suojissa. Kuin tapaisi ystävän 14 Kynsin hampain elämään 16 Pitkin sisävesiä 20 Vesireitit houkuttelevat. Lehteile sivuille 14-15. Pääset koko kansan luontosedän Veikko Neuvosen kanssa kuuntelemaan luonnon ääniä. Tutustu hyönteismaailman helikoptereihin sivuilla 26-33. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
kesäkuuta jäistä vapautunut llmakkijärvi. Liito-orava on menettänyt viime vuosikymmeninä sopivia elinympäristöjä joka puolella Suomea. Sopivat metsiköt ovat nykyään myös usein saarekkeita hakattujen tai muuten lajille sopimattomien alueiden keskellä ja siksi liito-oravien liikkuminen uusille alueille on estynyt. vsk.. Valitettavasti hakkuut näyttävät edelleen kohdistuvan usein juuri iäkkäisiin sekametsiin, jotka tarjoavat harmaaturkille elämisen edellytykset: tikankoloja pesäpaikoiksi, lehtipuustoa ravinnoksi sekä isoja kuusia suojaja varastointipaikoiksi. Kesäkuussa on normaalisti neljä viisi hellepäivää. Se tarvitsee runsaasti ravintoa.jotta poikasille riittäisi maitoa. Kuun puolivälissä alkoi näyttää siltä, että saamme sittenkin juhannukseen mennessä koivuihin lehdet, kulleroihin kukat ja kimppuumme sääsket. Kesäkuun alkupäivinä useimmat järvet olivat vielä jäässä ja kunnan pohjoisosissa jatkuivat hiihtokelit. Tämän vuoden juhannukseen mennessä ei helle vielä yllättänyt. Tuoksua tuomien, valkoisten kukkien ... liito-oravaemo (kuvassa) ruokailee kesäkuussa myös päivällä. Tämän vuosikymmenen kylmin kesäkuu oli 1993. Syksyllä ilmestyy Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantama kirja Liito-oravan metsä, jossa kerrotaan kuvin ja sanoin tämän harmaaturkkisen hämärissä liikkuvan veitikan elämästä. Lahden eteläpäässä säksätti viitasirkkalintu. Liito-oravan pesäpulaa voi myös helpottaa pönttöjä ripustamalla. Kuvassa JO. Merkit liito-oravan oleskelusta löytyvät usein kolohaavan tai metsikön suurimpien kuusten tyveltä. Nurmossa omenapuu aloitti kukkimisen vasta kesäkuun toisella viikolla. Rastaiden ja naakan poikaset lähtivät jo pesästä. Kuun keskilämpötila oli esimerkiksi Sodankylässä tuolloin vain kahdeksan astetta, nyt se kohosi sentään kymmeneen. Kylmä kevät viivästytti puiden kukintaa. Reunavyöhykkeessä usein kasvavien leppien ja koivujen norkot ovat lajille elintärkeää ravintoa etenkin talvella. Pellonreunametsän, rantapuuston tai puronvarsitiheikön säästäminen mahdollisimman koskemattomana on liito-oravalle tärkeää, sillä niitä myöten eläimet voivat liidellä turvallisesti asuinmetsiköstä toiseen. Kuun alkupuolella yölaulajakonsertti oli parhaimmillaan. Liito-orava voi asustaa piha piirissäsi Vaikka liito-orava luokitellaan silmälläpidettäväksi ja taantuneeksi lajiksi , sen kohtaaminen on vielä mahdollista lähes kaikkialla Eteläja Keski-Suomessa linjalle OuluKuusamo saakka. Kevään vaihtuessa kesäksi maa puhkesi yhtäkkiä kukkimaan: syreenit, tuomet, omenat, pihlajat ja ruusut pistivät pään ihan pyörälle! 4 Kesäntulo viivästyi Sodankylässä. Kolopuut ovat vähentyneet ja harvennetuissa metsissä liituri joutuu herkemmin esimerkiksi viirupöllön saaliiksi. Mikko Pöllänen Kesäkuun alkupuoli tuntui kolealta, mutta pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna se oli normaali. Siikalahdella ruokokerttusten (kuvassa) tavattoman särinän lomasta, aivan lintutornin vierestä kuultiin pikkuhuitti. Kellanruskeat riisinjyvän kokoiset ulostepapanat aivan maan rajassa, joskus runkoon liimautuneina, ovat varma merkki liiturista. Antero Mäkelä Lisätietoja liito-oravasta saa muun muassa WWF:n liitooravatyöryhmän loppuraportista liito-orava Suomessa. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tervapääsky sen sijaan vasta aloitteli kahden munan haudontaurakkaansa. Ehkä muistelimme viime kesäkuuta, joka oli tavanomaista lämpimämpi. Luonnollisesti kaikki kolopuut on syytä säästää. Valkoselkätikat onnistuivat kasvattamaan poikaset lentokuntoon sekä Parikkalassa että pitkästä aikaa myös Rautjärvellä
Heisimatoihin kuuluvan hihnamadon pääisäntiä ovat kalaa syövät linnut. Viime kesänä oli kuitenkin pakko antaa periksi. Välillä se hyppäsi pöntön päälle ja vaati ponnekkaasti poikasia tulemaan uutusta ulos. Uivelon perheonnea Muutamana kesänä uivelopari on ilokseni pesinyt mökkirannalle asettamassani pöntössä. Tartuntoja voi vähentää hautaamalla pilaantuneet kalat tai niiden osat maahan, etteivät lokit pääse niitä levittämään. Rakkuloissa elää rakkoloisioita, jotka näkee vain voimakkaasti suurentavalla mikroSUOMEN LUONTO 7/96 55. Monesti sain vielä nähdä poikueen ennen kuin se suunnisti muille ruokamaille. Yllätyksekseni sain havaita, ettei uiveloemo pannut tätä pahakseen. Mikä saa osan kaloista sairastumaan, on vielä arvoitus. Joskus saaliin kyljessä saattaa olla verestävä haava, jonka pinnalla on pumpulimaista hometta. Seuraava väli-isäntä on made, hauki, ahven tai kiiski , joiden lihakseen, suoleen tai sukusoluihin toukka piiloutuu. Siinä vaiheessa livahdin kuistille rakentamaani valokuvauskojuun. Särkikalojen ruumiinontelosta saattaa löytyä hätkähdyttävä, jopa 60 senttimetrin pituinen hihnamadon toukka. Hörppäillessäni teetä näin, kuinka uiveloemo ei lentänytkään ruokailureissulta suoraan pesäpönttöön vaan istahti puun oksalle. KOTIMAASTA Jyrki Mäkelä Uiveloemo lähti esittelemään uutun ympäristöä poikasilleen. Niitä on kuitenkin vain vatsassa, ja matojen poistamisen jälkeen saalis on syömäkelpoinen. Saaliskalassa oleva kyhmy tai mato herättää heti kysymyksen siitä, voiko kalan syödä. Toinen mieleen tuleva kysymys on, mistä kalan vaiva johtuu. Ihmisen lapamadon elämä alkaa planktonäyriäisessä. Hihnamatoja saattaa olla särkikalan vatsassa niin paljon, että kala pullistuu silmin nähden. Kohta koko pesye oli emon vierellä. Antti Laanniemi/LKA Jyrki Mäkelä Kalojen taudit ja loiset ovat osa luonnon normaalia elämää. vsk. Hetken skoopilla. Sitten se lennähti maahan ja alkoi kiertää pesäpuuta ympäri. Samalla järvellä pesii peräti puolenkymmentä paria. Muikun ja siian lihassa saattaa olla paukamia, joiden sisällä on valkoista nestettä. Pöntöstä kuumeitä ja valkoisia, pientä nuijaa muistuttavia otuksia. Ne eivät tavallisesti johdu veden laadun heikkenemisestä vaan tarttuvat kalasta kalaan. Kyseessä on haavaeli läikkätauti, jonka aiheuttavia bakteereita elää myös terveiden kalojen pinnalla. Emo jatkoi maassa taaperteluaan ja ihmeellistä ääntelyään ainakin tunnin. Yleisiä kalaloisia ovat mateen maksassa ja siian lihassa piilevissä rakkuloissa elävien haukimatojen toukat, joiden elinkiertoon kuuluu useita isäntiä. Läikkätauti näyttää kuitenkin olevan sitä yleisempää mitä rehevöityneempi vesistö on. Senkin saastuttaman kalan voi syödä, jos kalan ensin pakastaa tai laittaa pariksi viikoksi vahvaan suolaliuokseen. Onko vedessä ehkä jotakin vikaa. Juhannusaattona koitti viimein suuri hetki. lui piipitystä kojulle asti! Poikaset olivat siis kuoriutuneet! Jäin jännittyneenä odottelemaan. Kerran se sai vastarannan naapurin vieraakseen. Uivelon munittua olen joutunut tappelemaan sukulaisteni kanssa siitä, ettei mökillä asuttaisi ennen poikueen kuoriutumista. Niiden pituus vaihtelee puolesta senttimetristä kahteen. Se jatkoi pesimäpuuhiaan tyynesti meistä piittaamatta, vaikka pesäpönttö on vain kaksi metriä mökin seinästä. Rakkoloisioita on vain lohensukuisilla kaloilla. Samassa höyhenpallo oli jo maassa. Hyvässä järjestyksessä poikaset hyppivät vuorollaan pöntöstä maahan, kevyesti ja koipiaan loukkaamatta. Jos rakkulaisia kaloja on vesistössä paljon, ainoa parannuskeino on kalastaa paljon ja vähentää tautisten kalojen määrää. Suomessa on vain yksi ihmiseen tarttuva kalan vaiva: lapamato. Lienevätkö emot olleet vanhoja tuttuja. Emo johdatteli poikueen vesirajaan, ja yhteinen uintimatka alkoi. Ulla Kokko 5. istui s11na tovin. Sukukypsäksi mato tulee hauen suolessa. Toukat ovat kaloissa eläessään koteloitumattomia, pehpäästä emo hyppäsi pesäuutun päälle ja alkoi päästellä kurkusta koskelomaista ronkotusta. Emon hautoessa toinen uivelorouva lensi pöntön katolle ja Kalassani on mato! Kalojen taudit jaksavat hämmästyttää ihmisiä. Piipittävä poikanen sai emon viereensä. Kun hauki ulostaa, haukimadon munimat munat päätyvät veteen, ja kierto alkaa taas alusta. Viimein ensimmäinen uskalikko hoiperteli pöntön suuaukolla. Naaras poistui päivittäin uutusta vain kolmisen kertaa ruokailemaan
M uista eläimiä Suomen Eläinsuojeluyhdistys on julkaissut eläinsuojeluaineiston koulu laisille. "Ajattelin, että on tämäkin tyhmää touhua: ensin tehdään kaunis puisto, joka sitten rumennetaan aidoilla. Tänään Täti Vihreä tulee istuttamaan omenapuun päiväkodin pihaan. Ja vaikka roskapuheet eivät kuulukaan ohjelmaan, ovat lapset joissakin paikoissa ryhtyneet oma-aloitteisesti siistimään ympäristöään Täti Vihreän vierailun jälkeen. (90) 877 1200. (93 I) 250 3 I I I ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä, puh. vsk.. ja, mutta muutakin puuhataan. Sitten juodaan metsämaljat ja lauletaan puulaulu, joka tempaisee pienet kädet ilmaan heilumaan oksina, haihduttamaan vettä ja puhdistamaan likaantunutta ilmaa. Kaisa Raitio/LuontoLiitto, puh. TRN haluaa osoittaa, että kestävä metsien käyttö voi olla myös sosiaalisesti ja taloudellisesti viisasta. D 6 KOTIMAASTA Täti Vihreä kaataa aitoja Helsinkiläisessä päiväkoti Niittyvillassa on sähköä ilmassa. Sieltä saat myös lisätietoja. (90) 630 4 14. Teksteistä löytyy opastusta niin siilin, lehmän, lintujen, kalojen kuin kissan ja kairankin elämään. raitio@ helsinki.fi Este! le ja Taimeninstituutti palkittiin Suomen luonnonsuojel uliiton Y mpäristöpalkinnot saivat Estelle-projekti ja Taimeninstituutti. Pitkä puinen pöytä on täynnä metsää, on jäkälää, kaarnaa, oksia ja kiviä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja PiJkanmaan metsäkeskus julkistavat jo kahdeksannen kerran yhteisen kesäki lpailun .. Lopuksi maa tallataan tiiviiksi. Päiväkodin täditkin ovat pukeutuneet metsähenkisesti. Kilpailuaikaa on elokuun loppuun. TRN jilfJestaa Kuusamossa 24.-29. Estelle on purjetroolariksi vuonna 1922 rakennettu alus, jota Uusi Tuuli -yhdistys on remontoinut kymmenen vuotta reilun tavaranvaihdon kuljetuksiin. E-mail: kaisa. D Mitä mieltä metsästä. Kesä ja eläimet -aineisto koostuu 12 tekstistä, joissa annetaan tietoa eläinten oikeuksista, kotieläinten hoidosta ja luonnonvarai sten eläinten kohtelusta. Suomesta siinä ovat mukana muun muassa Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Greenpeace. kesäkuuta. Tällä kertaa kysellään Mitä mieltä ihmiset ovat metsäasioista. lokakuuta kansainvälisen konferens in, jonka aiheena on työllisyys. Hän kehitteli satuhahmon, Täti Vihreän, jonka tehtävänä olisi kierrellä päiväkodeissa ja leikkipuistoissa kertomassa puistoista, ja sai ideansa läpi! Viime vuoden tammikuussa Täti Vihreä jo heilui kentällä ja hahmosta tuli hirveän suosittu! "Viesti siitä, että puut ovat eläviä, on näköjään iso juttu!" Kysyntä on niin kova, että tällä vauhdilla Täti Vihreä nuutuu ennen aikojaan. Osanottajien kesken arvotaan luontokirjoja ja metsäpuun taimia. Eivätkö ihmiset muka muuten ymmärrä olla kävelemättä kasvien yli?" Pienten lasten äitinä Elina Nummi tuumi, että lapsille nyt ainakin voi kertoa miksi meillä on puistoja ja miksi niitä on vaalittava. Aineiston voi ti lata maksutta puh. Maahan on jo kaivettu iso kuoppa, jonne esikoululaiset nostavat puun taimen. Alice Karlsson Anne K ärkkäinen Taiteella ympäristöä paremmaksi Tampereen kupeeseen Ylöjärvelle rakennettiin kesäkuussa Puuvuori, suuri ympäristötaideteos. Se on kukkula, jonka korkeus on 28, leveys 270 ja pituus 420 metriä. Seitsemän hehtaarin laajuiselle Puuvuorelle on istutettu JO 000 männyntainta. Palkinnonjakotilaisuus oli Tampereella Maailman ympäri stöpäivänä 5. Istutetaan muun muassa kukkia ja vaalitaan pensaita. Yleisöltä pyydetään vastauksia viiteen kysymykseen, jotka koskevat muun muassa hakkuuaukon suuruutta, metsiä uhkaavia vaaroja ja metsäautoteitä. (90) 630 300. Estelle-projekti sai Ympäristöpalkinnon kehitysmaakysymysten esiinnostamisesta vapaaehtoisen talkootyön avulla. Vuoren on suunnitellut ekologisen taideliikkeen edelläkävijä, yhdysvaltalainen Agnes Denes. Elina Nummen haaveena onkin saada itselleen monia seuraajia, joiden koulutuksessa hän voisi olla mukana. Ilmoittautum iset Luonto-Liitoon, joka vastaa konferenssin toteutuksesta. Kilpailusta voi tiedustella PiJkann1aan Metsäkeskuksesta puh. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Ensimmäiset Täti Vihreä -koulutuspäivät on jo pidetty Järvenpäässä, ja Mikkelissä on syntymässä Täti Pihlaja! Täti Vihreä puhuu puista, koska ne ovat lapsille helppoSeppo Hakala Täti Vihreä ja päiväkoti Niittyvillan lapset istuttavat yhdessä omenapuun. Taimeninstituutti palkittiin pienvesien kunnostustöiden edistämisestä. D Kuusamo kutsuu Taiga Rescue Network (TRN) on pohjoisten havumetsien suojelusta ja kestävästä käytöstä ki innostuneiden kansalaisjärjestöjen ja alkuperäiskansojen kansainvälinen verkosto. Jokainen lapsi raapaisee multaa puun tyvelle. Kun hortonomi Elina Nummi oli kesällä 1994 rakentamassa puistoja kaupungin rakennusosastolla, kaikki istutukset ympäröitiin suojaaidoilla. Fax. (93 1) 213 13 17
"Nämä kokemukset ehkä auttavat hyväksymään sen, että luonnolla on itseisarvonsa, ei pelkkä hyötyja käyttöarvo." Munsterhjelmilla on luonnontieteellinen tausta. Lisäksi ideaa on ollut kehittämässä joukko taiteilijoita, luonnontieteilijöitä ja -suojelijoita. Kappelin kuvat Munsterhjelm näkee mielessään sarjoina. Kulotukset ovat tuoneet lajin etelässä ainakin Evon metsiin. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Munsterhjelmin maalaukset ovat lempeän värikylläisi il 1a sydäntä lämmittäviä, väliiLÖmiä kuvia. Toivon, että ihmiset voisivat oppia kunnioittamaan luontoa, sen pyhyyttä ja ainutlaatuisuutta", Munsterhjelm sanoo. Luontokappelihanketta varten on perustettu projektiryhmä. Metsä paloi juuri sopivasti. "Haluan herättää tunteita ja ajatuksia siitä, mitä luonto merkitsee ihmiselle henkisesti. Anne Kärkkäinen 7. Munsterhjelmin mukaan kappeli voitaisiin rakentaa esimerkiksi jonkin kansallispuiston opastuskeskuksen yhteyteen. Ne ovat pieniä kurkistusikkunoita maisemaan tai hetken välähdyksiä tunnelmasta, joka minuutin kuluttua onkin jo toinen. Suuria, abstraktejakin mattakaan. Hänen siveltimestään ovat peräisin myös Saaristomeren luontokeskuksen Sinisimpukan suuret seinämaalaukset. perusteella". Melkein kaikki nämä linnut ovat rauhoitettuja ja eräät niistä ovat uhanalaisia. vsk. Munsterhjelmilla on ollut useita näyttelyitä Helsingissä, Turussa ja Tammisaaressa sekä Ruotsissa ja Norjassa. Jouko Veikkolainen OHO! Metsästäjäin Keskusjärjestö tiedottaa lehdessään (Metsästäjä 3/1996) "Uudenmaan rannikon valtion saarista ja luodoista, joilla jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla A ntti Kähönen Taiteilija Riggert Munsterhjelmille luonto näyttäytyy musiikkina, kuvina, väreinä ja valona. Hän näkee sielunsa silmillä muun muassa pyöreän huoneen, jossa kaikki kappelin kuvat solmitaan yhteen: riemun korkea kesäpäivä, vilulle väräyttävä syysillan kylmä auringon viime kajo, talviöinen tähtitaivas ja tulevaisuuden toivoa herättävä kevätaamu. KOTIMAASTA Kolperinkangas poltettiin Nuuksiossa Nuuksion kansallispuistossa toukokuun ilta oli tulien juhlaa. Juha Valste maalauksia samasta paikasta eri vuodenaikoina. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannu Ormio on tyytyväinen tulen työhön. Jo maihinnousu pesimäluodolle kesäkuun alussa aiheuttaa munapesyeiden ja poikasten tuhoutumista, niille leiriytymisestä ja niiltä ampumisesta puhuLuontokappeli luonnon kunniaksi Taiteilija Riggert Munsterhjelm haluaisi Suomeen luontokappelin. Lista ilmoittaa, millä luodoilla haahkakoiraita saa ampua kesäkuun 1. päivästä alkaen. Luonnon edessä voi tuntea suurta riemua ja pyhyyttä. Munsterhjelm on kuitenkin jo viime vuosikymmenen alusta elättänyt itsensä taiteilijana. Valo ja väri karkaavat niin pian. Erityisesti alueelle odotetaan paloalueista riippuvaisia uhanalaisia hyönteisiä. Monella näistä luodoista pesii merilintuyhdyskuntia tai yksittäisiä lintupareja. Eikö Metsästäjän pitäisi valistuslehtenä tiedottaa myös tästä ja vähintäänkin varoittaa metsästäjiä nousemasta maihin lintuluodoille. on oikeus metsästää metsästyslain 7 §:n I mom. Luontokappel i ajatuksessa yhdistyvät taiteilijan ja luonnontieteilijän pyrkimykset. Tutkimuksellekin tämä on suuri etu. Liesjärven kansallispuistossa kuloalue paloi karrelle, kun taas Nuuksiossa saatiin eriasteisesti palaneita alueita. Kulotuksen jälkeinen lajisto tunnetaan muualta Suomesta varsin hyvin ja Nuuksioonkin on odotettavissa varmoja tulokkaita. Valmis lisensiaattityo merenrantojen fladakasvillisuudesta odottaa painatusta. Kuvat: Jouko V eikkolainen Kulokauniainen hakeutuu infrapunaelimillään paloalueille kymmenien kilometrien päästä savun ja lämmön houkuttelemana. Yhdenkin lintuparin pesimisen häirintä on laitonta. Kansallispuisto muuttui lähemmäksi luonnontilaa, kun viiden hehtaarin varttunut männikkö poltettiin, jotta saatiin tilaa metsän luontaiselle kehitykselle
Eräänä sateisena aamuna lähdimme maastoon ja ajattelin jopa jättää äänityslaitteet majapaikkaan. Jari Salonen Luontotupa on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin 9.00-18.00 lokakuulle saakka. Äänityslaitteilla hän tallentaa suomalaisen luonnon herkullisia tunnelmapaloja. Ei niin syrjäistä kulmakuntaa, ettei jostain mutkasta kuuluisi mopon pärinää tai tehtaiden tasaista huminaa. "Ensimmäisen äänitykseni tein 17. Tiira tunnustautuu linturomantikoksi. Kaikki tallentuu kasetille, sillä rannalla seisoo kuulokkeet korvilla ja mikrofoni valppaana Hannes Tiira, porilainen lintuäänjttäjä. Hyvä etten jättänyt, sillä sateen tauottua idänuunilinKosteikkopuistossa kuivin jaloin PuurijärvenIsonsuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen kaupunkien rajalla perustettiin 1993. vsk.. Tärkeintä on tallentaa sen hetken tunnelma, johon voi kuulua esiKOTIMAASTA Jari Salonen Sokeus ei estä Hannes Tiiran lintuharrastusta. Äänityksen uhkana on nykyään kaikkialle tunkeva häly. Salaperäisesti kuuhbvat kaulushaikarat, reviiriään kuuluttavat kurjet, ruovikon yllä kaartelevat ruskosuohaukat, saalistavat kalasääsket, lukuisat sorsalajit ja metelöivät härkälinnut havaitsee ensimmäisenä. Puiston nisäkäslajiston ykkönen on piisami. Jari Salonen Jari Salonen " Kärjenkallion mahtavasta lintutornista näkyy koko linnuistaan kuuluisa Puurijärvi", esittelee Sirpa Ellä. Innokas luontokirjoittaja Harri Hongell sytytti tarinoillaan sokean miehen lähtemään linturetkjlle ja äänityslaitteet tulivat pian matkaan. Hanneksen harrastuskumppaneita löytyy Suomesta vajiia satakunta. Aänityksestä kiinnostuneille Hannes suosittaa välineiden hankintaa ja metsään lähtöä. Nauhalta löytyvät jopa suokukon ähkäisyt, äänet joita perin harva lintumies on onnistunut kuulemaan. tyisen runsas, mutta sen toimivuudesta on saatu kiitosta," Ellä sanoo. Luulin tallentavani suopöllön soidinta mutta jälkeenpäin se määritettiin tarhakettuäänitykseksi. Sen ydin on linnuistaan kuulu Puurijärvi, jonka ympärille levittäytyy viisi suota. Kuvallisen viestinnän pyörityksessä lintuäänitys on jäänyt pienen joukon puuhasteluksi. Parempi hyvä äänite peiposta kuin huono pitkäjalasta", mies kiteyttää filosofiaansa. Lintupaikkojahan täällä on kymmeniä", Tiira laskee. Lintuherätyksen saaneille voi puolestaan suositella Hanneksen ensimmäistä julkaisua, visailutyyppistä "Tunnetko linnun?" -äänitettä. merkjksi sade. Lisätietoa numeroista (939) 5561418 sekä 949124174. Isosuolle on rakennettu kahden kilometrin pitkosreitti sekä lintutorni. Kosteikkopuistoa paasee katsomaan muualtakin kuivin jaloin. Parinkymmenen metrin korkeudelta näkyy koko järvi, ja yläkerran tasanteelle mahtuu suurikin ryhmä maisemaa ihastelemaan. Sittemmin olen saanut äänitettyä myös varsinaisia lintuja", Hannes nauraa sydämensä pohjasta. Koko komeudella on kokoa 2600 hehtaaria. Muuttoaikaan järveltä laskee nopeasti tuhatkunta sorsalintua ja sata joutsenta. Hän ei halua lintua studioon, vaan antaa sen laulaa maisemassa muiden siivekkäiden seassa. Alkupaloiksi hän äänittäisi kirjosieppoa, satakieltä tai laulurastasta, helppoja lajeja kaikki. Myös Ronkansuolla kulkee pitkospolku. helmikuuta 1989. Hanneksen lintuharrastuksen juuret juontavat Kokkolaan. Tiira korvat tarkkana Parvi kalatiiroja kalastelee Kokemäenjoen suistossa ja kirkuu terävästi. "En liioin tavoittele harvinaisuuksia. "Retkeilijän kannattaa myös poiketa Karhiniemen luontotuvalla, jonne on pystytetty uhanalaisesta kosteikkoluonnostamme kertova näyttely," neuvoo Metsähallituksen opasvalvoja Sirpa Ellä. Järveltä laskettiin kaksi vuotta sitten 2500 tuoretta piisaminkekoa. "Porista olen löytänyt kaksi ihan kelvollista äänityspaikkaa. Ruokoviidakoista raikuu ruokokerttusen tauoton konsertti. "Palveluvarustus ei ole eritu innostui laulamaan aivan vieressä", Hannes kertoo haltioituneena. Tätä kaikkea pääsee ihaste8 ·1emaan Kärjenkallion lintutomista. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Vuosien saatossa Tiiran tielle onkin osunut lukuisia suomalaisen luonnon makupaloja. Kyseessä on varsinainen kosteikkopuisto, kuivaa maata löytyy vain 70 hehtaaria. "Muutama päivä sitten olin vetämässä Suomen ensimmäistä näkövammaisten lintuleiriä Järvenpäässä. Sitä myydään porilaisissa kirjakaupoissa ja muun muassa Helsingin Akateemisessa
Neuvottelukunta koostuu Kymijoen, Saimaan ja Päijänteen jokija vesialueiden maakuntaliittojen, kuntien ja elinkeinoelämän edustajista. Liian rehevästi kasvava kiinanruusu ei kuki. Nykyään sitä kasvatetaan maailman lämpimillä seuduilla koristeja hyötykasvina. Sitä ennen lääneistä selvitettiin mahdollisia lintumatkailuun sopivia kohteita. Ruukkukasvina kiinanruusu menestyy parhaiten aurinkoisella etelätai länsi-ikkunalla. Tavoitteena on löytää useita kymmeniä yrittäjiä, jotka palvelisivat linnuista kiinnostuneita suomalaisia ja ulkomaalaisia. Ympäristövaikutusten arvioinnin on noustava suureen arvoon." Siilahti vastustaa kanavointia: "Kymijoen luonnonarvot ovat niin paljon taloudellisia intressejä korkeammalla, että kanavointi ei voi kannattaa." Mäntyharjun Luonnonystävien puheenjohtajan Markku Hakalan mukaan kanavan tuloa ei ole vielä osattu ottaa todesta. Rea Peltola 9. Viitasammakkokin pulputtelee kuin Viitasaaren kunniaksi. Veto, epätasainen kastelu ja kylmä alusta voivat saada nuput karisemaan. Hibiskuksen kukkia käytetään ruokien ja juomien värjäämiseen sekä kosmetiikassa. Pentti Hirvonen SUOMEN LUONTO 7/96 55. "Tavoitteena on koota kattava arviointija vertailupaketti kanavoinnin ja kanavoimatta jättämisen plussista ja miinuksista. Maaliskuun alussa kiinanruusua karsitaan; muutamiin vahvimpiin versoihin jätetään kolme sitmua kuhunkin, muut veisot poistetaan kokonaan. Kiinanruusu tarvitVesa Koivu see niin paljon valoa kuin se suinkin voi saada suora auringonpaahdekaan ei haittaa, jos vain ruukku pysyy viileänä ja kasvia muistetaan kastella ja suihkuttaa tarpeeksi usein. KOTIMAASTA Linnut siivittävät matkailua Hämäläiselle llorannan tilalle Iso-Roineveden rantaan Hauholla rakennettiin tänä keväänä lintutorni. Luontopolkua pitkin pääsee metsään, ja tietotaulut kertovat luonnon ominaispiirteistä. Neuvottelukunnan projektipäälliköksi on nimitetty raken_nustarkastaja Antero Pulkkanen Kuusankoskelta. Sen sijaan eteläisen Kymenlaakson kunnista yksikään ei ole ilmoittautunut kanavoinnin puoltajaksi. Mäntyharjun kanava, joka avaisi reitin Päijänteellä Saimaalle häiritsisi voimakkaasti alueen nykyistä rauhaa. Kanavalobbarit aloittivat Mäntyharjulta Kymijoen, Mäntyharjun ja Savon kanavien rakentamista selvittävä neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun lopulla Mäntyharjulla. Luonnossa se kasvaa valtavina tiheikköinä metsien reunoilla; pensaat kasvavat muhkeisiin mittoihin ja kukat voivat olla läpimitaltaan yli kymmenen senttiä. Lintumatkat ovat pyrähtäneet osaksi maatilamatkailua eri puolille Suomea. Kohtuullisen kokoinen ruukku ja varovainen lannoitus saavat kiinanruusun kasvattamaan vain vähän uusia versoja, jotka sitten kukkivat ahkerasti. Anne Kärkkäinen Kiinanruusu ahmii aurinkoa Kiinanruusu, Hibiscus rosa-sinensis, on kotoisin trooppisesta Aasiasta, alun perin todennäköisesti Kiinasta. Hakala kaipaa asukkailta entistä aktiivisempaa otetta, sillä kanava on varmasti ensi syksyn kunnallisvaaliaihe. Hyvässä hoidossa kiinanruusun lehtihankoihin avautuu syksyyn asti yhä uusia kämmenen kokoisia kukkia. Kiinanruusun kukat ovat suuria. vsk. Heinä-Suvannon lajista on yllättävän monipuolinen: tornista tähyilevä voi saada kiikariinsa muun muassa kurkia, joutsenia, kalasääsken ja ruskosuohaukan. Keskitalvella se saa mielellään viettää lepoaikaa viileäsHeinä-Suvannolle kiikaroimaan Keski-Suomen ympäristökeskus ja Viitasaaren kaupunki rakensivat Viitasaaren Heinä-Suvannon luonnonsuojelualueelle lintutornin, joka on ollut alusta alkaen ahkerassa käytössä. Kuusankosken ja pohjoisen Kymenlaakson kuusi muuta kuntaa ovat olleet näkyvästi kanavoinnin kannalla. Yksistään Englannissa on yli 800 000 lintuharrastajaa", kertoo suunnittelija Päivi Viherkoski. Tilalla on ollut opastettuja lintuja metsäretkiä sekä pönttötalkoita. Heinä-Suvanto syntyi epäonnistuneesta järvenlaskusta viime vuosisadalla, jolloin siitä syntyi kuitenkin kosteikko. Ehdokkaita löytyi lähes 180. Tämän vuoden aikana selvitys ja koulutus jatkuu muualla maassa. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on alkanut edistää lintumatkailua järjestelmällisesti. Ympäristökeskus suunnittelee veden pinnan nostamista; hätäapuna linnuille joitakin allikoita on jo ruopattu. Oppaina toimivat paikalliset lintuharrastajat. Veden pinta on viime vuosina ollut liian alhaalla ja moni lintu onkin kaikonnut. Luonnossa kiinanruusu on heleän punainen ja yksinkertainen, tyypillinen malvankukka, mutta viljeltyjä kiinanruusuja on valkeasta keltaiseen, oranssiin ja punaisen vivahteisiin, kukat voivat olla kerrottuja ja lehtien muoto ja kasvutapa vaihtelevat. sä ja valoisassa paikassa, ettei se veny honteloksi. "Tarkoituksena on kahden seuraavan vuoden aikana luoda Suomeen kansallinen lintumatkailuverkosto. Viherkosken mukaan lintumatkailun avulla villi luontomatkailu voidaan saada aisoihin ja kulkijat ohjataan pois herkimmin kuluvi lta alueilta. Luonnonsuojelijoiden ääntä neuvottelukunnassa käyttää Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen Pertti Siilahti. Viime talven aikana keskuksessa oli koulutuksessa 30 luontomatkailuopasta ja maatilamatkailuyrittäjää Hämeen, Turun ja Porin, Uudenmaan ja Vaasan lääneistä
Hämeen tiepiiristä kerrottiin, että haju menetti pelotevaikutuksensa viikossa hirvien totuttua siihen. Mikäli rakenteellisista ratkaisuista ei yksinkertaisesti näytä olevan apua, kosteusongelmien poistoon kannattanee harkita "ilmankuivauslaitetta". Myös lannan käsittely vaikuttaa metaanitaseeseen. Rakennuksen kosteissa tiloissa täytyisi olla riittävä ilmastointi , ja kylpyhuoneessa on oltava huolellisesti tehty kosteussulku seinissä ja lattiassa. Pyykin kuivatus kylpyhuoneessa Kylpyhuoneessamme on hieman homeen hajua, joka johtunee pyykinkuivatuksesta. Tietääkseni oluen pastörointi on suorastaan kiellettyä Saksanmaalla. Keinolannoitteiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja synnyttää näin myös kasvihuonekaasuja. Miten ratkaisisin parhaiten kosteusongelman. Karkotteet perustuvat voimakkaaseen hajuun. Keskiolut valmistetaan todellakin yleensä siten, että oluen annetaan käydä loppuun asti, minkä jälkeen lisätään vettä oikean vahvuuden saamiseksi. Liuottimena aineissa käytetään teollisuusalkoholia. Keskioluessa on alkoholia noin 4,5 tilav uusprosenttia. Osa aineista oli sellaisia, etteivät edes maahantuojat pystyneet kertomaan tarkkaa sisältöä. Jäämme odottelemaan luomuoluen tuloa markkinoille. Myös sitrushedelmien kuorien tehoa voisi testata koirat eivät enty1sesti rakastane niiden tuoksua. Pitääkö paikkansa, että keskiolut olisi lantrattua vahvaa olutta. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Laite kuluttaa siis melko paljon energiaa. Ensinnäkin vesi ilmastuu ja lämpenee. Tuoksut hai htuvat melko nopeasti, joten käsittelyn saa uusia parin päivän välein ja aina sateen jälkeen. Ehkäpä suositeltavin liharuoka olisi luomupossu tai luomukana. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 ! ) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Naudanliha ja kasvihuoneilmiö On väitetty, että kasvihuoneilmiön vähentämiseksi lihansyöjän pitäisi siirtyä naudasta sianlihaan tai kanaan. Osa myytävistä tuotteista on tarkoitettu vain ulkokäyttöön ihmisnenällekin voimakkaan hajunsa vuoksi, mutta osa sopii myös sisätiloihin. Varsinaista ympäristöhaittaa karkotteista ei liene ainakaan niistä saatujen tuoteselosteiden perusteella. En kuitenkaan pureskelematta nielisi väitettä. vsk.. Tiettävästi ainoa markkinoilla oleva laite on Jäähdytyskone Oy:n valmistama Esteri Micro. Myykö joku sudenhajua pullossa. Mihin väite perustuu. (90) 852 1233. Hämeessä sudenhajulla yritettiin karkottaa koiria, mutta kävikin päinvastoin: koirat tulivat entistä uteliammaiksi. Metaanihan on tehokas kasvihuonekaasu. Koirien pissaaminen muihin kuin soveliaisiin paikkoihin johtuu ennen kaikkea koirien omistajista, jotka vähät välittävät ihmisten "reviireistä". Sopiva suhteellinen kosteus kylpyhuoneessa on noin 50 prosenttia. Mikäli painovoimai nen ilmastointi ei riitä, aluksi pitäisi harkita koneellista tuuletusta. Työtehoseura selvitti laitteen prototyypin energiankulutusta kuudessa erilaisessa taloudessa. Kompostoi tavasta lannasta pääsee selvästi vähemmän metaania kuin hapettomasti hajoavasta lannasta .. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tiepiirit ovat kokeilleet sudenhajua hirvien häätämiseksi teidenvarsilta. Aiemmin PUP-oluen etiketissä luki luonnonmukainen olut, mutta merkinnästä on luovuttu väärinkäsitysten vuoksi. Energiaa kuluu kuitenkin selvästi vähemmän verrattuna siihen, jos pyykki kuivatta1s11n kuivausrummussa tai -kaapissa. Luomuolutta, kiitos. Millainen energiasyöppö kone on, ja mistä sellaisen voisi ostaa. Joissakin ravintoloissa on mainostettu virheellisesti pastöroimatonta tai suodattamatonta olutta luonnonmukaiseksi. Sianja kananlihan tuotannosta ei näiden näkemysten mukaan pääsisi niin paljon metaania. Yleensä kukat kuolevat liikaan tai liian vähäiseen kasteluun. Näin teeveestä jutun kuivauskoneesta. Ilmanlämpöinen vesi ei jäähdytä kasveja kuten kylmä vesijohtovesi. Tiettävästi kukaan ei vielä valmista luonnonmukaisesti viljellystä mallasohrasta mailasta ja siitä olutta. Miksi hanavettä ei saisi käyttää sellaisenaan kukkien kasteluun, vaan vettä pitäisi perinnetiedon mukaan seisottaa kastelukannussa vuorokausi, jotta "myrkyt" haihtuisivat. Karkotteissa on yleensä eteerisiä öljyjä: tyypillisiä tuoksuja ovat appelsiini ja muut sitruspuut. Onko mitään luonnollista keinoa saada koirat kiertämään kaukaa meidän akkunamme. Esimerkiksi Pirkanmaan uusi panimo PUP valmistaa pastöroimatonta ja suodattamatonta olutta. Työtehoseuran laskelmien mukaan (Teho-lehti 3/1996) kuivauslaitteen energiankulutus oli 14-66 prosenttia pienempi kuin kuivausrummun ja 36-74 prosenttia pienempi kuin kuivauskaapin. Juuri pyykkien kuivatus nostaa kosteuden helposti tätä korkeammaksi. Onko kasteluvettä seisotettava. Eli myös maatalouden toimintatavoilla on vaikutusta metaanitaseeseen. Valmistaako kukaan Suomessa luomuolutta. Pastöroimattomuus ja suodattamattomuus lyhentävät säilytysaikaa: ilman kuumentamista olut säilyy vain kolme kuukautta. Kuivauslaitteen energiankulutus riippuu siitä, miten paljon kosteutta tilasta joudutaan poistamaan. Välinpitämättömän isännän karkotetta ei valitettavasti ole myynnissä. Lopulta seudun koirat ja kissat oppivat, että paikka haisee "pahalta". Laitteen hinta on noin 4000 markkaa, ja sitä voi kysyä suoraan valmistajalta, puh. Myös lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöt pitää ottaa huomioon. En kuitenkaan usko, että kukat kuolevat, vaikka niitä kastelisikin suoraan hanavedellä. Saksassa olutta ei yleensä pastöroida tai suodateta. Karkotteita kissoille ja koirille Työpaikkamme on katutason alapuolella, ja jokainen ohikulkeva koira lirauttaaa ikkunanpieleemme. Kulutus vaihteli yhdestä viiteen kWh/vuorokausi . Keksin kolme syytä, miksi veden seisottaminen kannattaa. Sen sijaan melkein kaikki eläinkaupat myyvät lemmikkieläinkarkotteita. Maahantuojien mukaan ne tehoavat parhaiten kissoihin, jotka merkitsevätkin reviiriään paljon pahanhaj uisemmin ja ahkerammin kuin koirat. Väite perustuu siihen, että märehtijöiden ruoansulatuksessa syntyy paljon metaania. Lisäksi vesilaitoksen vedessä voi olla pieniä määriä puhdistuskemikaaleja tai jäänteitä klooripuhdistuksesta, mikä voi haitata herkkiä 10 kasveja. Keski-Euroopassa kulkiessa olen juonut usein orgaanisesti viljeltyä viiniä. Jos lemmikillä on pyrkimys jyrsiä esimerkiksi sähköjohtoja, karkottei ta kannattaa kokeilla
Ympäröivään maaperään verrattuna ne sisältävät sen seitsemät fosforit ja kaksinkertaiset kalsiumit ja ties mitkä, ja viljelyskasvit kykenevät heti ottamaan käyttöönsä ulosteiden sisältämän typen. Tai sen päällä saapasteleva isäntä. Maan köyhtyminen tapahtuu siis hitaasti ja huomaamatta ja sen uudelleen rakentuminen on yhtä hidasta. Elämä ympärillä yksipuolistuu, niin että jäljelle jäävien lajien pitäisi olla tuhattaitureita pystyäkseen ylläpitämään ympäristönsä toimintoja. Källanderin mukaan väkilannoitus saattaa kylläkin lisätä maaperän pieneliöiden kokonaismäärää koska typellä lisätään satoa ja siten maahan jäävän kasviaineksen määrää mutta lajisto vähenee. Silmättömyydestään huolimatta mato on perin inhimillisen näköinen pullevine ihopoimuineen ja näppyineen. Näiden tietojen valossa suomalainen maatalouspolitiikka peltojen hävityksineen ja tehotilakeskityksineen on järjettömyyden riemuvoitto. Yksipuolistuneen pieneliöstön myötä maaperän kyky luovuttaa ravinteita heikkenee, taudit ja tuholaiset lisääntyvät. Maa elää toista tahtia kuin sen päällä kasvava ruis tai kaalinpää. Sitä paitsi madonlanta on happamuudeltaan aina neutraalia; madot kun saavat vatsansa tasapainoon toisaalta happamilla mahanesteillään, toisaalta kalkkirauhasillaan, kuinka vain kulloinkin on tarvis. vittämään kaikkien bakteerien, sädesienten, hyppyhäntäisten, punkkien ja alkueläinten urotekoja. Eiväthän ne onnettomat kaikkeen kykene, ja vähitellen paikat rappeutuvat. Ylistyslaulua voisi laulaa muullekin maaperäeliöstölle, mutta sivu ei riitä selSUOMEN LUONTO 7/96 55. Juuri siksi nykyinen kemiallinen viljeIysuuntaus on kuin keskeneräinen kokeilu. Oikeastaan se muistuttaa hyljettä. Maailman tila 1996 -raportissa todetaan kolmen viime vuoden aikana viljan varmuusvarastojen kutistuneen joka vuosi, ja nyt ne ovat pienemmät kuin koskaan aiemmin. Vaikkapa joitakin hehtaareita koko maapallon sijasta. Että väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden tuottamat suuret sadot olivat vain kasvien epätervettä pöhötystä, ja että maaperä niiden alla hiljaa ja huomaamatta kuihtuu. Väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat maanviljelyksen historiassa uusi ilmiö, kun taas karjanlantakompostilla, viherlannoituksella ja kasvin jätteillä peltojen eloyhteisöä on ravittu iät ja ajat. Kestohumuksen puoliintumisaika lasketaan vuosisadoissa. Sitä ne saavat karjanlantakompostista, viherlannoituksesta ja kasvinjätteistä, ja juuri tästä elämän ja kuoleman kudoksesta syntyy peltojen humus. Itse asiassa tehoviljelyn alamäki on jo alkanut. Mutta maan hiljaisetkin tarvitsevat ravintoa. Koekenttä olisikin mielestäni voinut olla hieman pienempi. Sama suuntaus havaitaan kaikkialla, missä ihminen huutaa tehokkuutta, paljon ja heti. Niin käy pellollakin. Ja vielä vaikuttavaksi lopuksi: matojen kikkarat edistävät kestävän mururakenteen syntymistä, niin että maat joissa lieroja on paljon, kestävät hyvin eroosiota. Viime vuosikymmenen aikana maailman viljasadon kasvu hidastui, ja yhdeksi tekijäksi katsotaan maaperän kunnon jatkuva heikkeneminen. Ravintohumuksen määrä voi puolittua 30 vuodessa, mikäli maahan ei lisätä eloperäistä ainesta, Källander kirjoittaa. Oikeastaan koko lierojen suku. vsk. Samaa typeryyttä edustavat kuluttajat, jotka suuna päänä vaativat halpaa ruokaa vaivautumatta ajattelemaan, mitä halpatuotanto käytönnässä merkitsee. Sen sivulta 26 minua katsoo kastemadon suurennettu pää. Riittäköön kun todetaan, että ilman näitä maan hiljaisia kasvit ja niiden myötä kasvien syöjät nääntyisivät nälkään. Tai ei katso, sillä eihän kastemadolla ole silmiä. Ja kun tulen sisälle, pöydälläni on avoinna Inger Källanderin kirja Luonnonmukainen maanviljely. Minun on siis aivan pakko kirjoittaa kastemadosta, tuosta ihmeellisestä eläimestä, joka voi päivässä kakkiakin yhdestä viiteen kertaa oman painonsa verran! Ja millaista lantaa: Källanderin kirjaa lukiessa lieron ulosteiden ravinneja hivenainepitoisuuksista suorastaan häikäistyy. Muhkeata ja paksukärsäistä urosmerinorsua. Aura Koivisto Kunnia lieroille Juuri nyt muusarn Ja innoittajani on kastemato. Suhtautukaamme pieteetillä lieroihin ja muihin maaperäeliöihin! Ruokkikaamme niitä apilalla ja härkäpavulla ja kompostissa kypsäksi muhineella sonnalla! Risto Sauso Aura Koivisto laulaa ylistyslaulua lieroille ja muille maasta huolta pitäville. Sillä mitä jos huomataankin, että koe meni pieleen. Mutta jottei kaikki tuntuisi toivottoman synkältä: ehkäpä maaperä ja sitä myötä maailma on vielä parannettavissa, onhan yleisohje lopultakin perin yksinkertainen. Sillä viime päivät olen viettänyt kasvimaalla lierojen vaikutuspiirissä: mullan, heinäturpeen ja kompostin valtakunnassa. 11
Sekä tutkimuskohteet että menetelmät voidaan valita siten, että tulokset tukevat omaa kantaa. Taustalla saatetaan valmistella esimerkiksi vaarallisesta kemikaalista tai päästöstä luopumista samalla, kun julkisuudessa ainetta väitetään vaarattomaksi. Milloin näyttö riittää. Tupakkateollisuus on jatkuvasti haittojen kiistämisen ohella vedonnut siihen, että tarvitaan lisää tietoa ja että muut syyt tupakan ohella tai sen sijasta ratkaisevat, kuka saa keuhkosyövän. Jokin myrkkyvaikutus saatetaan testiraportissa arvioida merkityksettömäksi ilman perusteluja. Teollisuuden hallussa on paljon arvokasta tietoa esimerkiksi ihmisille ja ympäristölle haitallisista tuotteista. Se saa samalla arvokasta tietoa asian vaiheista ja hallinnossa omaksutusta strategiasta. Yritysten tutkimukset voivat olla puolueellisia Yritykset voivat tarjota teettämistään tutkimuksista viranomaisille sellaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja, joihin puolueeton arvioija ei yhtyisi. "Tarvitaan lisää tietoa" Ympäristöja terveyskeskusteluissa puolueeton ja hyvin 12 Taistelu oikeasta toimiva keino on vaatia lisää tietoa. Tietoyhteiskunnassa menestys riippuu kyvystä tunnistaa ja ymmärtää olennainen tieto ja soveltaa sitä. Usein ympäristöriskien aiheuttajilla on kuitenkin paremmat taloudelliset edellytykset käyttää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ja myös paremmat yhteydet päätöksentekijöihin kuin kuluttajilla tai kansalaisliikkeillä. Voidaan joko noudattaa ennaltaehkäisyn periaatetta tai säteilyvalvontaa hirtehisesti mukaellen "laskea ruumiita". Asiantuntijoita ja mainostilaa ostetaan Y mpäristöhallinnossa sekä Suomessa että muualla on esimerkkejä siitä, että teollisuus palkkaa viranomaisasiantuntijan jonkin valmisteluprosessin aikana. Tällainen kampanja on kuitenkin asiantuntemattomissa käsissä kaksiteräinen miekka. Se ei silti ole syy viivyttää toimia silloin, kun näyttö ilmansaasteiden ja metsäkuolemien yhteydestä on riittävä. vsk.. Tottakai esimerkiksi tautien vaikutus metsäkuolemiin on tärkeä tutkimusaihe. Tietoa salataan tai vaaditaan lisää, epäillään vastapuolen tietoa tai tilataan omaa kantaa tukeva tutkimus. Ympäristöriskien aiheuttaja ei kuitenkaan ole puolueeton asiassaan. Mainostilaa kannattaa käyttää ärsyttämättä ja maltillisesti tutkimustietoon, mutta ennen kaikkea nojautumalla tietynlaiseen itsestäänselvyyteen ja jopa arvovaltaisuuteen. Osa kansalaisista ymmärtää mistä on kyse: tyylirikot ja osatotuudet huomataan tavallista helpommin. Kuulostaa järkevältä. Kaatopaikalla metalleja liukenee kuitenkin paljon enemmän kuin tavallisessa maaperässä. Tietoyhteiskunnassa niin haluaisimme uskoa paremmat perusteet voittavat lopulta, koska tietoyhteiskunta seuloo totuuden esiin ... Lisäajan pelaamisesta voi tulla itsetarkoitus. Esimerkiksi OECD:n riskinvähentämisohjelmissa tukeudutaan teollisuuden toimittamiin tietoihin, ja EUsäädöksin edistetään elintarvikeja kemianteollisuuden niin sanottua omavalvontaa. PUHEENVUORO Filosofian tohtori Kimmo Louekari on toksikologi ja Vihreän Liiton valtuuskunnan jäsen. Tarkkojen syyosuuksien selvittäminen ei yleensä ole toimien kannalta järkevää. Kun tieteellinen ja poliittinen keskustelu on hävitty, mutta taloudellinen intressi on edelleen suuri, vastapuoli turvautuu järeään aseeseen: mediat ja luottamusmiehetkin, jos mahdollista, ostetaan. Näiden muiden ja tärkeidenkin syiden suhteellisen merkityksen selvittämiseen eri maissa ja väestönosissa saadaan kulumaan kaikki liikenevät tutkimusrahat, samalla kun tupakoitsijat ja passiivitupakoitsijat edelleen kuolevat syöpään. Myös tärkeisiin ympäristökeskusteluihin sisältyy aina taistelu oikeasta tiedosta. Kuitenkin lopullisen näytön odottaminen voi olla kohtalokasta, koska vahingot etenevät. Esimerkiksi ydinvoiman kampanjoinnissa on turvauduttu jo mainontaan. Vasta yli 20 vuotta myöhemmin riskiä ryhdyttiin rajoittamaan lainsäädännöllä. Ostetaan tilaa tiedotusvälineissä, ja käytetään se ammattitaidolla. Tämä on uskottavan ympäristöpolitiikan perusedellytys. Vähältä pitää, ettei ydinvoimasta tule isänmaallista energiaa. Kansalaisliikkeet ja kuluttajat ovat Kimmo Louekarin mielestä heikoilla tietoyhteiskunnassa, jossa ympäristöriskien aiheuttajilla on paremmat keinot saada oma totuutensa läpi. Vaatiikin vankkaa asiantuntemusta havaita, että sinänsä kelvollinen tutkimus vastaa vain tiettyyn osaongelmaan ja toisella menetelmällä tuloskin olisi ollut erilainen. Ennaltaehkäisy on todellakin halvinta ja turvallisinta ympäristöpolitiikkaa. Näyttöjen riittävyyttä ei ratkaise tieteellinen tieto vaan lähestymistapa. Puolueeton arviointi voi kuitenkin osoittaa, että vaikutus varmentuu useissa testeissä ja on biologisesti merkittävä. Englanninkielistä termiä body counting käytetään säteilyvalvonnassa määritettäessä koko kehon säteilyannosta. Kun teollisuus on kehittänyt taloudellisesti siedettävän tavan päästä riskistä eroon, keskustelu riskin luonteesta yllättäen päättyy, ja poliittinen ratkaisu syntyy. Suomen ydinvoimakampanja käy esimerkiksi. Joskus testiraporttien tulkinnat ovat hupaisia, esimerkiksi jos urosrottien kivessyöpien syyksi esitetään, että näiden häkit olivat liian lähellä naarasrottia. Suhtautuminen teollisuuden tuottamaan ympäristötietoon on muuttumassa kyseenalaisesti. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tupakan syöpävaarallisuudesta oli riittävä tieteellinen näyttö jo 40 vuotta sitten. Metsäkuolemista syytettiin muun muassa kasvitauteja tai katsottiin, ettei ilmansaasteiden ja tautien vaikutusta voida erottaa toisistaan. Esimerkiksi paristoteollisuus tutki raskasmetallien vapautumista käytetyistä paristoista hautaamalla niitä maahan ja seuraamalla liukenevien metallien määrää. Yritys tai teollisuuden järjestö saa asiantuntemuksen, jonka valmisteleva viranomainen menettää. Mitä enemmän mediat tilannetta seuraavat, ja mitä suuremmat taloudelliset intressit yrityksillä on, sitä pikemmin heitä kuitenkin alkaa hirvittää, kun ja jos lisänäyttöjä kertyy. Siksi viranomaisten pitäisi säilyttää riippumaton tutkimus ja edellytykset tarkistaa yritysten toimittamia tietoja. Lisää tieteellistä näyttöä vaaditaan varsinkin, jos tutkimusmaailma antaa sivustatukea kertomalla, mitä asiasta tulisi tietää lisää. Houkutteli päätellä, että on aikaista toimia ennen kuin tiedetään, mikä ilmansaasteiden osuus metsävaurioissa todella on
Oli houkuttelevaa aliarvioida tai kokonaan kiistää ilmansaasteiden vaikutus, kun pakkasista saatiin syntipukki. tuki luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaiheelle. vsk. Yritykset voidaan myös haastaa tai painostaa avoimuuteen monin tavoin. Sydän mukana Ympäristoliikkeet voivat tarjota medioille paitsi tietoa, myös kiintopisteitä tiedon tulvassa. Kimmo Louekari 13. Kemiran lannoitemainonta on toinen esimerkki lähes kansalliseen viitekehykseen kytketystä ympäristömarkkinoinnista. Kansalaiset haluavat tietää, jos jotain on pielessä ja reagoivat ostokäyttäytymisellään, ja mediat Lars G. Hyvä esimerkki on Yhdysvaltain myrkyllisten aineiden päästöjen raportointi (Toxic Release lnventory, TRI). rinpäristötiedosta Kemijoki Oy/LKA Ympäristökeskustelussa taistellaan mielikuvista. Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat myös voineet vaikuttaa paikallisiin ratkaisuihin paremmin tiedoin. Säfström/Gorilla Tupakkateollisuus kiisti pitkään tupakoinnin terveysvaikutukset ja vaati lisää tutkimustietoa. Lopulta tietoyhteiskunnassa on kyse vain kehittyvistä menetelmistä pitää yhteyttä muihin. On vaikeaa kuunnella kiinnostuneena ihmistä, joka pelkästään tietää: kiinnostavampi on ihminen, joka on oivaltanut olennaista tai uutta. Tiedon varmentamisen ja haittojen ennaltaehkäisyn välillä on kuitenkin ratkaisematon ristiriita. Tietoa omaksutaan ja tulkitaan tunteiden vaikuttaessa: viestin vastaanottaja vaistoaa millä sydämellä viesti on lähetetty. Avoimuuteen voidaan painostaa Millainen voisi olla ympäristöliikkeiden toimintatapa tietoyhteiskunnassa. Ympäristöasioiden suuri julkisuusarvo ja poliittiset paineet antavat hyvät lähtökohdat. Englanninkielisessä kulttuurissa näyttää olevan selviö, että on eri tasoista tietoa, että tieto varmentuu ja seuloutuu ja muuttuu osaksi tietämystä (knowledge), joka tietysti sekin pistetään välillä uusiksi. Jos ympäristöliikkeet ovat uskottavia, niiden tapa hahmottaa ongelmaa voi näkyä medioissa. Tietoyhteiskunta vaikuttaa tunneköyhältä, mutta se on harhaa. TRI:n tietojen julkisuus on rohkaissut yrityksiä vähentämään päästöjä: eräiden kemikaalien päästöt ovat alentuneet noin 30 prosenttia muutamassa vuodessa. Jos toimittaja korostaa riippumattomuuttaan tai liikkeiden uskottavuus on kärsinyt, media etsii oman näkökulmansa. Sitten kun on lopullisen varmaa, että jätepäästöt saastuttavat järven, sitä ei enää ole sellaisena kuin halusimme. ovat valmiita asiasta kertomaan. Kulttuurimme nuoruutta kuvaa, että englanninkielen jatkumoa data, information, fact, knowledge ei suomenkielessä ole. Ympäristöliikkeille on eduksi, mikäli päätöksenteon ja valmistelun avoimuus lisääntyy. Paitsi tietojen yhdistämistä, poliittisen ja henkilökohtaisen uskottavuuden rakentamiseen tarvitaan ymmärrystä. Kemijoki Oy:n julkisuuteen levittämässä kuvassa Vuotoksen tekoallas näyttäisi näin idylliseltä. Jonna Laurila/LKA Kylmän talven 1985 jälkeen eteläsuomalaisten kuusten neulasissa todettiin pahoja vaurioita. Yhteistyökumppaneita on hyvä löytää myös vastapuolelta: se vaatii ennakkoluulottomuutta ja ihmisen kohtaamista. Vaikka Kemira oli myös oikealla asialla pyrkiessään säilyttämään maan hivenainetasapainon, sittemmin lannoitesuosituksia kuitenkin alennettiin ja luotiin SUOMEN LUONTO 7/96 55. Lannoitteet esitettiin viljelymaan hyvinvoinnin turvaajana ja maanviljelijä jälkikasvunsa kanssa kansallismaisemassa maaäidin suurena varjelijana
Hiljaisuutta ei enää hevin löydä Seisomme Nastolan Ruuhijärven rannassa ja tarkkailemme pesiviä härkälintuja. Missä tahansa voi syntyä hyvä hetki. Mutta vielä ympärillämme on monien biotooppien mosaiikki: suo, lehto, niitty, pelto, kallio ja havumetsä omine tyyppilajeineen. Siinä määrin innostuneena hän esittelee hämäläisiä vanhoja myllyjä, kestikievareita ja niitä maiseman rippeitä, joissa vielä voi aistia omavaraisuuden. Eikä huomaa, että joku on litannut olutpurkin ai. Kohta kymmenen vuotta sitten hän haastatteli ruotsalaista luonnonsuojelijaa Gunnar Brusewitzia, jota oli yhä enemmän alkanut häiritä kulttuurimaisemien katoaminen. "Hiekkatiehän on katoava luonnonvara tällä hetkellä", hän huokaa. Kangasvuokkojen jälkeen 14 säntäämme pienelle sillalle, jonka alla Veikko käy katsomassa lepakoita. Vaahterat puskevat lehteä ja omenapuut herkistelevät silkkisin nupuin. Veikon luontosuhde onkin mummon peruja. Kun istumme Veikko Neuvosen kanssa Vääksyn Tallukassa kahvilla, ravintolan johtaja tulee luoksemme ja kysyy toiveikkaasti, onko Luontoilta mahdollisesti tulossa Tallukkaan. Perinteinen kulttuurimaisema on äärimmäisen Luonnon lukeminen on jännittävää. On mielenkiintoista arvuutella esimerkiksi, onkohan juuri tuon puun takana kantarelli vai ei." kaunis. Veikko Neuvonen on tuttu teeveestä, mutta oikeammin hän on radioääni. "Tämä on vain pieni pläntti, mutta vaihtelua on runsaasti." Kulttuurimaisema lumoaa Tasapainoiset kuttuurimaisemat ovat Veikon mieleen. "Kangasvuokkoja", hän hihkaisee. vsk.. "Tuossa mäntykankaalla on kehrääjä ja tässä on sellainen paikka missä kuulee ruisrääkän. "Kun yrittää äänittää luontoa sen huomaa selvästi, sillä mikrofoni imee äänet tuhatkertaisesti! " Mutta Veikko Neuvonen ei jää maailman menoa murehtimaan. Jossakin huutaa kuovi. Luontoilta lähetetään neljän viikon välein, ja televisiossa luontosedät äimistelevät katsojien kysymyksiä 6-7 kertaa vuodessa. Vanhat sillat puretaan, tilalle rakennetaan älyttömiä häkkyröitä ja tie pannaan kulkemaan vuosisataisen peltomaiseman halki , viivasuorana ja y 11 äty ksettömänä." Pysähdymme koivupinolle. Juuri tässä paikassa Veikko on äänittänyt monia lintuja: punavarpusen, punakylkirastaan, metsäkirvisen, satakielen, käen, punarinnan, luhtahuitin, kurjen ... "Kalliot räjäytetään ja mäet halkaistaan. van vuokkojen keskelle. Sen materiaali kerätään keväällä ja kesällä. Veikko Neuvonen on radiossa äänessä pari kolme kertaa viikossa. Ajattele, kun menin mökille viikko sitten, niin tuulihaukka pomppasi tielle. Mummo opetti luonnon kauneutta Minusta tuntuu, että jos Veikko Neuvonen saisi valita vuosisatansa, hän eläisi mieluummin 1800-luvulla. Veri vetää luontoon vaikka se olisi vain mitätön laikku kahden tien ahdingossa. Nurmettuneilla poluilla voi lähes nähdä vuosia sitten eläneiden kartanonherrojen jalanjäljet. Mummo tuli sota-aikana Nastolaan Laatokalla, maanviljelijä-kalastajaperheestä, rehevä Karjala esiSUOMEN LUONTO 7/96 55. Niinkuin tässäkin nyt", Veikko sanoo ja esittelee hämäläistä maalaismaisemaa, jonka asumisen vuosisataiset perinteet ja luonto ovat yhdessä muovanneet. Luontoilta on lippulaiva, joka näkyy ja kuuluu, mutta eniten Veikkaa työllistää tällä hetkellä Luonto-Suomi, joka on Radio-Suomen keskiviikkoinen makasiiniohjelma. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Jorma Laurila Kuin tapaisi ystävän Luontotoimittaja Veikko Neuvoselle luonto on antelias. Tähän haavikkoon saan aina viheltämällä kuhankeittäjän ... "Hei, sehän on totta! ajattelin silloin. "Hiljaisuutta on enää vaikea löytää", Veikko sanoo. "Haluan tuntea kasveja, lintuja, sieniä ja kasvupaikkoja. Kahtena vuonna siellä on käväissyt idänuunilintukin." Viimeisellä hiekkatiellä Veikko Neuvonen vie meidät Nastolan viimeiselle hiekkatielle. Jo vuosia Ylessä pyörinyt Äänikuvia luonnosta vaatii myös reippaasti valmisteluja. Ylispuuna olleet koivut on kaadettu ja paikan lajista muuttuu vähitellen, kun kuusi valtaa alaa. Asikkalan Urajärven kartanomiljöö on myös ohittamaton paikka. Viikon luontoäänikin tehdään Veikon äänitteistä. Rantaruovikossa molskahtaa, ehkä piisami, kenties kala. Jostakin etäältä, kuin toisesta maailmasta, korva erottaa maantien hurinan. Tyyni vedenpinta kimmeltää kesäpäivän rauhaa. Kartanonpuistossa helisee taukoamaton konsertti, kivellä hautoo kalalokki
SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tasapainoisessa maalaismaisemassa silmä lepää. "Kun kiertelen vanhoja paikkojani toivon vain, että kuulisin satakielen, punarinnan ja luhtahuitin siinä, missä olen ne ennenkin kuullut. Pihaan istutettiin ensitöiksi kolme koivua, jotka olivat hänelle Karjalan symbolit. "Olen entyzsen kiinnostunut äänistä. Mutta kaikkialla Suomessa on yhtä hienoja paikkoja: etelässä vehmaat lehdot, saaristossa karut luodot, lintulahdilla äänten kirjo ja Lapissa väljyys. "Hirveän hienoja hetkiä." "En minä enää kaipaa maailmalle", Veikko sanoo. Elän kaiken aikaa korvillani, ja mietin miten voisin kertoa luonnon äänistä myös kuulijoille. Miten mielikuva suosta, pellosta tai merenrannasta syntyy?" Vain pieniä toiveita Veikko Neuvonen tuntee Lahden ympäristön kuin omat laskunsa: siellä ovat hänen rakkaimmat retkeilypaikkansa ja kiinnostavimmat äänimaisemansa. Vähän aikaa sitten hän istui äänitarkkailijan kanssa Virolahdella Hurpun kärjessä ja odotti kiihtyneenä valkoposkihanhien tuloa. vsk. "Ja miten mukavaa on kulkea vanhaa kylätietä, joka kiertää kalliot, kiipeää mäet ja polveilee kylästä kylään." liinansa taskussa. "Ennen kaikkea sienestettiin, marjastettiin ja kuljettiin yhdessä metsissä. "Täällä on muun muassa samoja kasveja kuin siellä: kulleroita, valkovuokkoja, sini vuokkoja ja näsiöitä. "Hän halusi ehdottomasti koivuja talon ympärille. Koko ajan tapahtui taivaalla: allit ja mustalinnut viuhuivat yli. Siellä löytyi yksinäisyys ja rauha." Mummolla oli entymen suhde puihin. Mummo vei Veikon luonnon helmaan. Ja kun ne sitten löytyvät, ilo on valtava. Se on kuin tapaisi ystävän." D 15. Myöhemmin Veikko on käynyt mummon lapsuudenmaisemissa ja pannut merkille, että Lahden ympäristö vastaa yllättävän hyvin Sortavalan seutua
Luontokuvaaja Mikko Pöllänen löysi oravanpojat Simpeleellä kuusesta kuuluvasta rapinasta. Kuusen siemensato on tänä vuonna heikko. Viiden kuukauden iässä poikasten häntä on tuuhentunut täysikasvuisuuden merkiksi. Jos istuu hiljaa ja vain odottaa, voi nähdä jotakin ainutlaatuista. raavat. Kyllä ne siellä jossakin luu16 Kynsin hampai, Mikko Pöllänen Oravanpoikaset ovat syntyessään peukalon pituisia ja painavat alle.JO grammaa. Puolentoista kuukauden kuluttua ne lähtevät pesästä. Simpeleläiset pikkuoravatkin opettelivat kiltisti syömään kuusen vuosikasvaimia oravien hätäravintoa. Alice Karlsson Missä keväällä syntyneet eläinlapset ovat. Ja eikö linnunpoikia pitäisi näkyä yhtenään, onhan maassamme laskettu pesivänkin 50 miljoonaa paria siivekkäitä. "No, eipä siinä mitään", Mikko totesi, asetteli rauhassa kameransa ja ryhtyi töihin. Eikö nyt juuri ketunpoikien pitäisi harjoitella hyppyjään myyräjahdissa ja pikkupupujen kuunnella korvat oikosenaan ketun haukuntaa. Lopulta oravanpojat olivat niin tuttuja, että kiipeilivät kameran jalustaa pitkin ylös ja alas. vsk.. Pian esiin törmäsi ensimmäinen, sitten toinen ja lopulta niitä oli viisi killittämässä pää kallellaan outoa kaksijalkaista jättiläistä. Nämä oravanpojat ovat juuri ensivisiitillä avarassa maailmassa. SUOMEN LUONTO 7/96 55
"Siinä luki Kaakkolampi", hän kertoo, "ja minä tuumin, että sinne." Ja lammella oli kuin olikin kaakkuri. Rannalla kalaa perkaava saa taatusti naurulokin kaverikseen samoin kuin pellolla ahkeroiva kyntömies. vsk. Se käy tosin niin sukkelasti, että harva sen ehtii nähdä. Nopeimmat linnut pyöräyttävät kaksi pesyettä kesässä, hitaimmat kuten joutsen, ehtivät juuri ja juuri saada oman jälkikasvunsa matkakuntoon ennen pakkasia. Pian ne taas tepastelevat terhakkaina ruoan etsinnässä. Kuvat kaakkuriemosta ja poikasesta syntyivät naaSUOMEN LUONTO 7/96 55. Vasa seisoo ensimmäisen elintuntinsa aikana, viikon ikäinen pikkuhirvi juoksee jo nopeammin kuin ihminen. Kaakkurin poikaset syntyvät heinäkuussa, ja muutaman kuukauden kuluttua niiden on pystyttävä lentämään talvehtimisalueille Mustallemerelle. Tämä kaakkurinpoika on vasta JO päivän ikäinen. Tällä tavalla luontoa häiritsemättä soisi monen muunkin tutustuvan eläinlapsiin. mioidun kanootin ja suojaverkon turvin. On liikuttavaa seurata miten hirvenvasa nousee huterille jaloilleen. ?lämään Keväällä syntyneet eläinlapset kasvavat niin että kohisee. Linnunpoikien kasvuvauhti on vieläkin hurjempaa. Joka vuosi osa laulujoutsenista jääkin meille yrittämään talvehtimista. Kaakkurin Mikko äkkäsi tutkimalla lähiseudun karttaa. Nälkä on yhtä kova kuin elämänjano. Onnea matkaan pikkuiset! Mikko Pöllänen Ukkosmyrsky pieksee naurulokkiemoja ja poikasia. Onhan Mikko Pöllänen monien lintujen jaksettava syksyllä lentää talvehtimaan satojen kilometrien päähän. seuraavalle aukeamalle 17
Kiuru ehtiikin pyöräyttää kaksi pesuetta kesässä. 18 Markku Nironen/LKA Punertavakarvainen hirvenvasa liikkuu ensimmäisenä kesänä tiiviisti emonsa seurassa. Uusien vasojen synnyttyä vuoden ikäiset honkkelit saavat kuitenkin äkkilähdön. Seuraava koettelemus tulee kotiveden jäätyessä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Alkukesän kylmyys ja nälkä ovat joutsenperheen pahimmat vitsaukset. vsk.. Mikko Pöllänen Joutsenen poikaset lähtevät pesästä muutaman päivän ikäisinä ja pysyttelevät emon turvissa. Viimeistään silloin joutsenten on lähdettävä kohti lämpimämpiä seutuja. Kehitys munista aikuisiksi vie vain kuukauden verran. Jorma Peiponen Kiurun pojat varttuvat ennätysnopeasti
Seppo Keränen/LKA Kettu syntyy sokeana pesäluolaan, jossa sillä on yleensä lukuisia siskoja ja veljiä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Näädänpennut ovat pitkään avuttomia ja tarvitsevat ·· emoa lokakuulle asti. Näädät kurkistavat vanhasta palokärjen pesästä. vsk. Varsin pian ketunpojat alkavat tutkia uteliaina ympäristöänsä. Pikkuiset paljasti puun ympäristö, joka oli täynnä jätöksiä. Kiire onkin kova, sillä vajaan vuoden ikäisenä kettu on jo oman perheen perustamispuuhissa. 19
Laivaa tervehtivät ensimmäiset lokit. Muillakin pääteillä järvet jäävät sivuikkunassa näkyväksi vilaukseksi jostakin lahdenpoukamasta, ja jo lyhyen järviosuuden katsotaan oikeuttavan maisematiestä puhumiseen. Esimerkiksi Salpausselkää Helsi ngistä Joensuuhun päin ajellessa ei juuri muuta näekään kuin harjumännikköä. Tarjanne on s/s Ta,janne eli höyrylaiva, mikä merkitsee, että konemestari Mikko Valanto on aloittanut höyrynpaineen noston jo kolmisen tuntia ennen lähtöä. Paineensa laiva purkaa tekemällä töitä järvellä, ja matkustavaisten paineet purkautuvat siinä samalla. Jätämme konevanhuksen keräämään kierroksia ja nousemme kannelle. Veneetkin ovat kesäkuun puolivälissä vielä harvassa. Kapteeni vetää höyrypillistä satamasta lähdön merkiksi. Pitkin sisävesiä Suomen sisävedet voi kokea vuoro/aivan kannelta. Laivassa voi myös yöpyä varsin kohtuulliseen hintaanse viivähtää yli yön vuoroin Tampereella, vuoroin Virroilla. Sulkukanava on nähtävyys Tarjanne kulkee tasaisesti kuin juna, ja sillä on myös aikataulunsa. Rannat näyttäytyvät karuina ja kallioisina; kitukasvuiset männyt ulottuvat vesirajaan asti. Nyt heinäkuussa 20 potkurit vatkaavat vettä parillakymmenellä reitillä. Matkasimme Näsijärvellä ja Päijänteellä, joiden laivareitit olivat käytössä jo ennen juhannusta. Tarjanteeseen mahtuu parisataa matkustajaa. Lintuja on karun järven luonteeseen sopivan vähänlaisesti liikkeellä. Näsijärven selkä kaartuu avarana näkyviin kohta satamasta lähdettyä. Kömmimme kuitenkin alas konehuoneeseen, sillä höyrykonetta ei saa joka päivä vierustoverikseen. Jokunen lokki näkyy kiertelevän rantoja ja kiikari tavoittaa uikun tai kuikan yksinäisen hahmon. "Ammattiliikenteessä ei tietääkseni ole halkolämmitteisiä höyryaluksia", kertoo Mikko Valanto. Höyrynpaineita on nosteltu jo lähes 90 vuotta, sillä Tarjanne valmistui jo 1908. Sisävesihöyryjen tapaan matkustaja voi valita kahdestakin kannesta. Kone jyskää ja lämpöä hohkaavan metalliseinän takana ruiskuaa tasaista tahtia öljyä tuleen Tarjanne on muiden sisävesihöyryjen tapaan muutettu öljyä polttavaksi. Höyrykone saavuttaa kuitenkin vasta hiljalleen 176 kierroksen matkavauhtinsa, sillä lämpeneminen vie aikansa. Näsijärvi levittäytyy nyt molemmilla sivuilla. Suomen Luonto kävi ottamassa selvää, millainen luontoelämys ja muukin kokemus laivamatka on. Tarjanne valmiina lähtemään Tampereelta Virroille. Mahdollisia käynSUOMEN LUONTO 7/96 55. Vesiluonto on koettava itse järvellä, mikä onneksi käy ilman omaa venettäkin sisävesilaivat kuljettavat matkailijoita niin Näsijärvellä, Päijänteellä, Pielisellä kuin Saimaallakin. Autoilija ehkä luulee näkevänsä läpileikkauksen eteläisestä Suomesta sen läpi pyyhältäessään. Höyrylaivalla Tampereelta Virroille Astumme Tampereella Tarjanne-laivaan. Öljyn polttelu tuntuu hiukan harmittavan miehistöä päällikköä myöten, mutta halko-aikaan paluu maksaisi paljon ja vaatisi lisää miehistöä. Teksti: Antti Halkka Kuvat: Jorma Peiponen Näin höyrypilli puhaltaa, vieressä varaventtiilin putki. vsk.. Se vie matkustajia niin sanottua Runoilijan tietä Virroille. Tässä luulossaan hän hieman erehtyy, sillä valtatiet ja rautatiet on rakennettu lähinnä harjuille ja kangasmaille, kauas järvistä. Ajamme "täyttä eteen"