Savonlinnan ohitustiessä kiteytyy turhien teiden kalleus ja suuruudenhulluus: Voiko kukaan täysjärkinen tosissaan väittää, että vajaan 30 000 asukkaan pikkutaajama tarvitsee miljardi markkaa maksavan ohitustien! Jos tielaitoksessa on tällaisia virkamiehiä, heidät on syytä pikaisesti siirtää sellaisiin tehtäviin, joissa he eivät pysty aiheuttamaan yhteiskunnalle näin suuria vahinkoja. 19.11. z u.J 6 ::J V) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. On tietysti pitkälti makuasia, mikä on turhin monista tarpeettomista tiehankkeista. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. vsk.. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jonna Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Hylätyt, käytöstä pois rullatut rautatiet tavoittelivat niin ikään turhimman tien titteliä. 9 20.10. Säästötilaus 265 mk. Jos turha tie olisi vain turha, asia ei olisi näin vakava, mutta poikkeuksetta turhat tiet ovat myös tuhoisia: niiden alle lahmaantuu aina neitseellistä luontoa, kauniita maisemia ja SUOMEN L UONTO 7 / 92 51 . (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Kärkipaikkaa ahdistelivat sitkeästi myös HämeenlinnaTampere -moottoritie, Helsinki-Turku -moottoritie sekä pääkaupunkiseudulle pitkään tuputettu Kehä II, joka viimeistelisi Helsingin seudun luonnon tuhon. Valinta oli erittäin vaikea, sillä tielaitoksen ja suhteellisuudentajunsa menettäneiden kunnanisien ansiosta varteenotettavia ehdokkaita oli tarjolla paljon. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 46. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Savonlinnan ohitustie on sikäli osuva valinta, että se kuvastaa samalla tavalla alemmuudentuntoista turhamaisuutta ja tärkeilynhalua kuin eräiden pienten kehitysmaiden päämiesten havittelemat henkilökohtaiset suihkukoneet. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 87 6 9 100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. 16.10. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 17.12. 10 18.11. 2 Turha tie tuhoaa Savonlinnan ohitustie kruunattiin valtakunnan turhimmaksi tiehankkeeksi Suomen luonnonsuojeluliiton elokuisessa liikenneseminaarissa. Ilmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 8 16.09. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Myös metsäautotiet saivat ryhmänä paljon kannatusta
Yksityisautoilu on ennemmin tai myöhemmin tiensä päässä; se on maailman mitassa väistämättä jäävä harvojen lyhytaikaiseksi etuajo-oikeudeksi. Ulkomailta ............................................................... 8 Sähköä riittää ilman uutta ydinvoimalaakin, Markku Nurmi ......................................................... 44 Kysy luonnosta ........................................................ 51 Kansikuva: Vaarantuneeksi luokitellun luhtaorvokin herkät kasvot on ikuistanut Jouko Veikkolainen. 12 Puheenvuoro energiapolitiikan haasteista, joita ovat muiden muassa kotimaisuus, uusiutuvuus, monipuolisuus, käytön tehokkuus ja säästö. Liikenteen mukana lisääntyvät ympäristöhaitat. Polttoainettakaan ei riittäisi tällaiselle automäärälle järin pitkäksi aikaa. .28 Kunhan suunnistat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja tunnet saaliisi erikoispiirteet ... Hän on keskittynyt uhanalaisten eliöiden valokuvaamiseen. Muotokuvia uhanalaisista sivuilla 14-17. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Pienimmätkin kiertotaipaleet ja mutkat pyritään oikaisemaan; kohta jokaisen kesämökin pihaan vie tie ja syrjimpäänkin korpeen viilletään metsäautotie, jota käytetään muuhunkin kuin tilapäiseen puunkuljetukseen. Havainnot voi lähettää toimitukseen. Saksalaisten tiesuunnittelijoiden kaavailuissa on nimittäin vakavissaan ehdotettu, ettei mikään taajama saisi sijaita 400 metriä kauempana moottoritieliittymästä. .34 Luonnonparatiisin portti raottuu jälleen retkeilijöille. Onko joku jossain päin Suomea nähnyt oikean, keskieurooppalaiset mitat täyttävän, säännöllisesti arkipäivisin toistuvan liikenneruuhkan. vuosikerta viihtyisiä asuinseutuja. Muuttokyyhkyn uskomaton tarina, Tuomas Taavitsainen .............................................. Suomalaista tieliikennepolitiikkaa vaivaa suuruudenhulluus. 24 Tunnetko kotiseutusi luolat. Paanajärvi, Fred Björksten .................................. Tulevaisuuden ihmiset liikkuvat väistämättä pääosin muulla tavoin kuin omalla autolla. Pulskasantiaisen jäljillä, Antti H alkka ................ Syksyllä eduskuntaan tuleva lakiehdotus ympäristövaikutusten arvioinnista on erittäin tärkeä. Jos YV A-laki hyväksytään, se laittaa tulevaisuudessa myös suuret tiehankkeet tarkkaan syyniin. .42 Kirjoja ...................................................................... Asiantuntevalla suunnittelulla voidaan vahinkoja pienentää. Pohjantikka tarvitsee ikikuusikkonsa, Lassi Kujala ........................................................... Summaries of the Main Articles ............................ Rajoittamaton tarve päästä heti ja kaikkialle omalla autolla on länsimaisen ihmisen neurooseja, osa kulutusyhteiskunnan pakkoliikkeitä. Metsän syli on sieniä täynnä, Marja Härkönen . .32 Se naputtelee nokallaan vanhoja kuusenrunkoja etsien hyönteisiä ja on tosi siisti tyyppi. 23 Pirunpesiä etsimään, Aimo Kejonen .................... Tottakai liikenne lisääntyy, jos bensiini on halpaa, tyhjiä teitä on maa täynnä eikä junilla ja busseilla pääse kuin suurimpiin kaupunkeihin. Jos esimerkiksi Kiina autoistuisi eurooppalaiselle tasolle, tiet ja parkkipaikat nielisivät Ranskan kokoisen maa-alan. Hän luo kasvot monelle tuntemattomalle. Esimerkiksi Helsinki-Tampereja Helsinki-Turku -moottoritiet olisi pitänyt rakentaa vanhan tielinjauksen mukaisesti, jolloin vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristöliike ei kiistä kunnollisen tieverkon tärkeyttä eikä pyri estämään ihmisiä liikkumasta. Tuhannen megawatin kysymys, Antti Vahtera ... Tieverkkomme on kuitenkin jo niin tiheä, että vain hieman kärjistäen voi sanoa: jokainen uusi maantiehanke on turha. Tieverkostolla on taipumus tihentyä kuin itsestään. .50 Sienipaikka .......................................................... 51. Rautatieverkosto sitä vastoin kaipaa vielä jonkin verran täydennystä. 3. Myös melu ja saasteet leviävät yhä laajemmalle, ihmisiä ja eläimiä kuolee ja vammautuu onnettomuuksissa ja tuottamattomiksi jäävät katvealueet lisääntyvät. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7 /92 51 . Maatiaiset takaisin! Tarja Hirvonen .................... Kun uusia teitä rakennetaan, jäävät vanhat usein edelleen käyttöön. 40 Mielipiteitä, keskustelua ........................................ Alkaako ihmisarvoinen elämä todella vasta moottoritieliittymän kainalosta. Maatiaisrodut ovat osa kulttuuriperintöä ja luonnon moninaisuutta. .14 Luonnonvalokuvaaja Jouko Veikkolainen metsästää kamerallaan uhanalaisia lajeja. 48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Ei sellaisia Suomessa nimittäin synny; meillä vain ruvetaan heti puhumaan pahoista ruuhkista, kun muutama auto on peräkkäin. Maantieja yksityisautoilupainotteisella liikennepolitiikalla ohjataan liikennekulttuuria väärälle kaistalle. 7 1992 Kotimaasta ................................................................ LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tiesuunnittelijat pyrkivät ylirnitoittamaan tiet muutamien ohikiitävien ruuhkahuippujen tarpeisiin, esimerkiksi perjantai-illan kesämökkiläisliikenteen tai hetkellisten arkitai iltapäiväruuhkien mukaan. Luonto pirstoutuu vähä vähältä ja rauhalliset kolkat ja katveet menetetään. 39 Kertomus siitä, miten ihminen hävitti lintulajin maailmasta. Myös maantieverkoston perusparannukset ja järkevät laajennukset ovat asia erikseen, jos niiden tarpeellisuudelle löydetään todella pitävät yhteiskunnalliset perusteet. vsk. 18 Ulkomaisuuden ihailu on ajanut suomenkarjankin ahdinkoon
Nyt on vaara, että ihmisten mielipiteet jäävät pölyttymään viranomaisten arkistoihin, tai ne voi tilata sieltä itselleen vain kalliilla hinnalla." Sekä Paukkusen että Salmisen mukaan niin viranomaiset • kuin teollisuuskin suhtautuvat turhan pelokkaasti kansalaisten osallistumiseen. Myös koko hankkeesta luopumisen vaikutukset pitää tutkia. "YYA-menettelyssä sovellettavista kokorajoista ja muistakin ehdoista keskustellaan varmasti vielä. Ympäristöselvitys pitää tehdä, kun hankkeeesta saattaa koitua merkittäviä ympäristöhaittoja. Suunnitelmat ja ohjelmat jäävät ulkopuolelle Nykymuodossaan laki koskisi koko voimallaan vain yksitSUOMEN LUONTO 7/92 51. "Lakiehdotuksessa sanotaan, että kansalaisten kuuleminen on järjestettävä, mutta ei määrätä lainkaan miten." Salmisen mukaan yksi YVA:n tavoite on, että hankkeen osapuolet joutuisivat kasvotusten pohtimaan hyvää ratkaisua. sa, kun suunnitelma on jo valmis. Eräissä Suomen kunnissa tehdyn YV A-kokeilun tulokset opettivat, että kansalaisten varhainen osallistuminen voi jopa säästää toiminnan harjoittajalle rahaa, kun pitkät ja kalliit valitusmenettelyt vähenevät. Ensiksi, kun päätetään, millaisia ympäristöselvityksiä hankkeesta pitää tehdä. suojelijat haluavat esimerkiksi sisällyttää lakiin soiden uudisojitusten lisäksi myös kunnostusojitukset eli vanhojen ojien avaukset", ylitarkastaja Marika Paukkunen ympäristöministeriöstä kertoo. "YYA-laki takaa kansalaisille laajat osallistumismahdollisuudet", Marika Paukkunen kiittää. Tutkija Pekka Salmisen mielestä tuore lakiehdotus jättää juuri kansalaisten osallistumismahdollisuuksista monia kysymyksiä avoimeksi. Lain tarkoituksena on kuitenkin saada varhaisessa vaiheessa aikaan yhtenäinen arvio ympäristövaikutuksista lupamenettelyn tueksi." Kansalaisia kuullaan kahdesti Ympäristönsuojelijoita ilahduttaa erityisesti, että vanha asianosaisen käsite joutuu lain myötä romukoppaan. "Julkisuus on tärkeää. Toisen kerran kansalaisia kuullaan, kun selvitykset on tehty. ''Teollisuus tuntuu näkevän YV A:n uutena lupamenettelynä. vsk.. "Jos selvitys on huono, toiminnan harjoittaja ottaa riskin, että se ei saa hankkeelle lupaa", Paukkunen toteaa. KOTIMAASTA Uusi laki vaatii muistamaan ympäristön Vuosikymmenen tärkeimmäksi sanotun ympäristölain valmistelu on loppusuoralla. Hartaasti odotettu laki määrää, että rakennushankkeiden vaikutukset ympäristöön pitää selvittää ennakolta, eikä kuten niin usein nykyään tapahtuu vasta siinä vaihees-. Esimerkkiksi Kanadassa ja Hollannissa kokemukset kansalaisten osallistumisesta ovat olleet hyviä. Paukkusen mukaan teollisuuden edustajat ovat vaatineet, että teollisuuslaitokset pitäisi jättää kokonaan YV Alain ulkopuolelle, koska ne muutenkin joutuvat tekemään selkoa päästöistään. Eduskunta saa päätettäväkseen ympäristövaikutusten arviointia koskevan, niin sanotun YV A-lain syksyn aikana. H~en käynnistäjä kosken valjastaja, tehtaan perustaja tai kaatopaikan pitäjä tekee kuitenkin itse lopullisen päätöksen, millainen ympäristöselvityksestä tulee ja myös maksaa sen tekemisen. Arviointimenettelyn soveltamisesta päättää joko lääninhallitus, vesija ympäristöpiiri tai kauppaja teollisuusministeriö. Myös muiden maiden kansalaiset pääsevät sanomaan sanansa, kun hankkeen vaikutukset tuntuvat Suomen ulkopuolella. Laki aiotaan kytkeä olemassaolevaan lainsäädäntöön siten, että arvioinnin perusteena käytetään osittain samoja selvityksiä joita nykyäänkin tehdään hankkeita suunniteltaessa ja lupia haettaessa. Kunnostusojitukset lain piiriin. Kansalaiset voivat kertoa mielipiteensä kahdessa vaiheessa. Jos kansalaisten kuulemiseksi riittävät kirjalliset kannanotot, keskustelua ei välttämättä synny. Ympäristön4 Helsinkiin johtavan Länsiväylän laajentamistöissä moni espoolainen menetti merinäköalansa meluvallin taakse, melukin kantaa entistä pitemmälle. "Jos YVA-laki olisi voimassa, tämänkin hankkeen vaihtoehtoja olisi ehkä harkittu avoimemmin ja monipuolisemmin" , tuumivat Marika Paukkunen ja Pekka Salminen. Paukkusen mukaan luettelo ei ole kattava, vaan muistakin hankkeista voidaan tehdä ympäristöselvitys, jos sitä pidetään tarpeellisena. Salminen järjestää ympäristövaikutusten arviointikoulutusta muun muassa ympäristövirkamiehille. Ehdotuksen mukaan selvitys pitää tehdä aina muun muassa voimalaitoksista, kemian tehtaista, ongelmajätelaitoksista, polttolaitoksista, moottoriteistä, suurista padoista ja tekoaltaista, yli 200 hehtaarin metsäojituksista, selluja paperitehtaista sekä ydinvoimaloista
Ympäristöministeriön asettama työryhmä kokoaa löytytäisiä rakennushankkeita. Antti Halkka 5. Valittaa ei voi myöskään siitä, jos ympäristöselvitystä ei lainkaan määrätä tehtäväksi. "Soidensuojelualueiden rajojen sisäpuolella on yhteensä 260 neliökilometriä metsää suojelematta. Siellä parlamentaarinen metsäpoliittiMetsiensuojelu-Suomi on tämän näköinen luvut kertovat suojellun metsämaan osuuden metsämaan koko pinta-alasta eri metsälautakuntien alueella. Joutsamon mukaan valtion metsiä hallitseva metsähallitus olisi periaatteessa valmis metsien suojeluun, mutta suojeluohjelmaa ei ole otettu riittävästi huomioon laitoksen budjetissa. "Metsähallituksen tuottotavoitetta on laskettava alueilla, joilta aarniometsiä on löytynyt", vaatii Joutsamo. Lapin eteläpuolella suojelumetsät eivät riitä turvaamaan uhanalaisen lajiston tulevaisuutta, ja aarniometsien suojeluohjelmakin korjaa tilanteen vain osittain. vsk. Esimerkiksi jotain tiettyä moottoritietä rakennettaessa kansalaisia kuullaan. Anne Brax SUOM F. Budjetin laatijan pöydällä tapahtunutta virhettä ei saa päästää valloilleen metsissä. nen komitea ehdottaa kuutta tuhatta metsäneliökilometriä lisää suojeluun entisen kuuden tuhannen lisäksi. Suomessa oli vuonna 1991 suojeltu 2,1 prosenttia metsämaasta eli vaivaiset 4200 neliökilometriä. Tällaisena lakia ei saisi lainkaan säätää!", Pekka Salminen sanoo. neistä metsänsirpaleista aarniometsien suojeluohjelmaa. "Kaikki valtion mailta löytyvät arvokkaat aarniometsäkohteet on suojeltava", toteaa ykskantaan luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Muissa maissa hylkäämisiä ei ole paljoakaan tapahtunut. "Nyt on varaa suojella myös soidensuojelualueiden metsiä, jotka 1960ja 70-luvulla varattiin metsätaloudelle", sanoo Joutsamo. Kartta perustuu metsähallituksen tutkimukseen valtionmailta. Aika näyttää, parantaako YV A-laki todella ympäristön tilaa, ja hylätäänkö sen perusteella huonoja hankkeita. "Ei ole mitään syytä jättää lain ulkopuolelle valtion ja kuntien ohjelmia ja suunnitelmia. Luonnonmetsien etsijät ovat kolunneet metsiä muutaman vuoden. Mutta onko 75-vuotias Suomi kypsä viimeisten luonnonmetsiensä suojeluun. "Toivottavasti myös Etelä-Kainuusta ja PohjoisKarjalasta saadaan riittävästi alueita mukaan." Suomen luonnonsuojeluliitto on vuoden mittaan muistuttanut viranomaisia ahkeraan metsien suojelun välttämättömyydestä. Kansantalouteen aarniometsien suojelulla ei ole vaikutusta, sillä kyse on vain muutamasta sadasta neliökilometristä huimaa, jatkuvasti kasvavaa ylituotantoa puskevissa yli kahdensadantuhannen neliökilometrin metsissämme. "Löydämme sirpaleita", sanoo aarniometsien etsintäryhmää Kuhmon seudulla johtanut Janne Kumpulainen. "Joitain metsäkaistaleita on kuin ihmeen kaupalla säästynyt muuten niin totaalisen metsätalouden keskellä." Kartoittajat ovat tehneet biologien joukossa kohua herättäneitä uhanalaisten lajien löytöjä. Suomen lakiluonnoksessa tätä oikeutta ei ole. Esimerkiksi kansallispuistoksi 70-luvulla aiotun Litokairan metsät Oulun läänissä ovat suojelua vailla." Suomen metsien suojelu on jäämässä pahasti esimerkiksi Ruotsista jälkeen. KOTIMAASTA Aarniometsien kohtalo ratkeaa syksyllä Syksy 1992 ratkaisee eteläisen Suomen valtionmaiden viimeisten luonnonmetsien kohtalon: niiden suojelu on yksi itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden hankkeista. Yhdysvalloissa kansalaiset voivat valittaa tuomioistuimeen, jos ympäristöselvitys on puutteellisesti tehty. Lisäsuojelu nostaisi Ruotsin metsämaan suojeluasteen yli viiden prosentin; se on nyt 2,7 prosenttia. Lintutieteilijät ovat hämmästyneet myös Siperian suurten metsien salaperäisen sinipyrstön löytymistä niinkin lännestä kuin Hiidenportin kansallispuiston lähistön aarniometsistä. "Monet ratkaisevat rajaukset ovat vielä avoimia", sanoo aarniometsien suojelusuunnittelusta vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojeluyksikössä vastaava Tapio Lindholm. Sen sijaan valtion liikennepolitiikan ympäristövaikutuksia ei tarvitse käsitellä varsinaisessa YV Amenettelyssä jossa kansalaisetkin voivat siis sanoa sanansa. Yksityismailla suojelualueita ei ole juuri lainkaan. LUONTO 7/92 51
Hänen lehdistölle antamiensa lausuntojen mukaan tien tuloa ei voi estää enää mikään. se, että tielaitoksen johtaja, Savonlinnan oma poika Jouko Loikkanen, on ohikulkutien innokas kannattaja. Tälle vuodelle suunnitteluun on budjetoitu yhdeksän miljoonaa markkaa. Liikenneministeriön alkuvuodesta tekemä päätös mahdollistaa ohikulkutien jatkosuunnittelun. "Suomen pahimmat tieverkkoon liittyvät liikenneongelmat ovat nyt hoidossa paria kaupunkia, esimerkiksi Savonlinnaa, lukuunottamatta", sanoo liikenneministeriön osastopäällikkö Matti Teräsvirta. KOTIMAASTA Pysäyttääkö järki Suomen turhimman tien. Kasvua ei ole näköpiirissä lähivuosina: kalliita teitä rakennetaan ja suunnitellaan olemattomille autoille. Tielaitoksen ennusteen mukaisesta, reilusti yli 30 000 ajokerrasta vuorokaudessa alle 13 prosenttia olisi ohikulkuliikennettä. "Muita vaihtoehtoja tittelin haltijoiksi olivat muun muassa Kehä II ja Helsinki-SaloTurku -moottoritie", sanoo liiton liikennekampanjaa vetävä Petteri Saario. Pro Savonlinna -liikkeen jäsenen Sonja TirkkonenConditin mielestä Savonlinnan ohikulkutiehankkeessa ei ympäristönäkökohtia ole otettu huomioon juuri lainkaan. Valtatie 14 välillä AholahtiMertala -hankkeen nimellä kulkeva tiesuunnitelma lähtee 6 huikeasta olettamuksesta, että Savonlinnan kaduilla rullaavien autojen määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä peräti 80 prosenttia. Ulla Kokko Antti Halkka SUOM EN LUONTO 7/92 51. Jatkossa sitten perustellaan, että tie on rakennettava, kun siihen on jo sijoitettu niin paljon rahaa!" Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi Savonlinnan ohikulkutien elokuun alussa Suomen turhimmaksi tieksi. "Eniten harmittaa se, että suunnittelu jatkuu. Savonlinnan ohikulkutietä ehdotti turhuuskilpailuun savonlinnalainen Jarmo Hirvonen. Savonlinnan ohikulkutien suunnittelu etenee lamasta huolimatta Savonlinnaan on puuhattu ohikulkutietä jo 30 vuotta. Turhin tie valittiin liittoon saapuneiden, kansalaisten lähettämien ehdotusten joukosta. Luonnonsuojeluliitto on liikennekampru;ijassaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen tiesuunnittelu perustuu lamaa edeltäneisiin tietoihin liikenteen ja autokannan kasvusta. Vasta pari vuotta sitten Pro Savonlinna -liike toi hankkeet julkisuuteen. Pro Savonlinna -liike vastustaa tietä liikennetarpeisiin nähden ylimitoitettuna ja kaupungin ilmeen ja hengen pilaavana asfalttimonumenttina. Kaupungin päättäjät ylintä johtoa myöten uskovat valtion maksavan ohikulkutiestä mukisematta miljardin ja muuttavan Savonlinnan yli kymmeneksi vuodeksi tietyömaaksi. Savonlinnassa on ruuhkaa vain yhtenä kuukautena vuodessa, Oopperajuhlien aikaan heinäkuussa. Savonlinnan ohikulkutie on vain yksi, joskin paljastava ääriesimerkki Suomen tiesuunnittelusta. Uskoa lisää osaltaan Haapavesi lkm Pihlajavesi t Olavinlinna Ohitustie katkaisisi Savonlinnan yhteyden Haapaveden järviluontoon. Heinäkuussa hän ilmoitti kiirehtivänsä hanketta. Ennen talouden taantumaa tehtyjen ennusteiden mukaan Suomessa pitäisi nyt esimerkiksi olla kaksi miljoonaa henkilöautoa, mutta todellisuudessa niitä on sata tuhatta vähemmän, ja autojen määrä vieläpä vähenee koko ajan. Savonlinnan liikennejärjestelyjä on pohdittu vuosikausia kaikessa hiljaisuudessa. Välillä on puhuttu rinnakkaiskaduista, välillä tunneleista. Tien ei liioin uskota tuovan helpotusta ajoittaisiin ruuhkiin vaan päin vastoin lisäävän liikenteen määrää kaupungissa. Näin viedään eteenpäin hanketta, jonka mukaan kapeaan saarikaupunkiin tulisi massiivinen nelikaistainen tie, joka peittäisi alleen pari lahtea ja 28 rakennusta. Kaupunkien sisäisen liikenteen järjestäminen ei periaatteessa kuulu tielaitokselle vaan kaupungeille. Siitä huolimatta ministeri Ole Norrback hyväksyi tammikuussa hankkeen suunnittelun, vieläpä sen raskaimmassa muodossa. Muutama tiekilometri maksaisi jopa miljardin. Pro Savonlinna -liikkeen ajamaa tunneli vaihtoehtoa ohikulkutien suunnittelijat ovat käsitelleet TirkkonenConditin mukaan huterasti. Liikenneministeriössä on oltu noin miljardi markkaa maksavan mammuttihankkeen kanssa ihmeissään. "Yksi ehdotus piti turhana kaikkia nyt suunnitteilla olevia teitä." Myös jo olemassa olevia teitä ehdotettiin; yksi ehdokas oli suojelukahinoiden jälkeen Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon rakennettu Jerisjärven tie. vsk.. Se vilkastutti myös kaupunkilaiset kiivaaseen keskusteluun tien tarpeellisuudesta
Ammattikoulutusta saaneet nuoret pääsevät käsiksi koulutustaan vastaavaan työhön ja tekevät samalla palveluksen puhtaamman ympäristön puolesta, ja vieläpä helpottavat naapurimaamme tarvikepulaa. Arkkupakastirnista valmistettavat kompostorit tulevat olemaan yksi" pajan pääartikkeleista. KOTIMAASTA Saimaan Viesti souti Pihlajavedelle kansallispuistoa Kirkkovene Toivo liikkui kesän aikana rivakasti Saimalla norpan ja muun uhatun järviluonnon puolesta. Riuskat viestiläiset saivat matkallaan paitsi monta uutta ystävää, myös uusia näkemyksiä keskustellessaan saaristolaisten kanssa . Kierrätyskeskus on tähän mennessä pystynyt vastaanottamaan vain ehjiä kodinkoneita. Ehjät ja ehostetut kodinkoneet lahjoitetaan tai myydään edelleen Viroon yhteistyössä paikallisen ympäristöhallinnon kanssa. Ympäristöpajan työntekijät ovat alle 20-vuotiaita velvoitetyöllistettäviä, joilla on kokemusta koneiden parissa työskentelystä. maila "Elävä Saimaa yhteinen koti". Toimintaa valvoo kaksi työnjohtajaa. Kirkkovenesoutu ja kylätapahtumiin osallistuminen todettiin erinomaiseksi keinoksi suojeluaatteen eteenpäin viemiseksi. Saimaan viestin viejät keskustelivat kesämökkiläisten ja Kasvava nuorisotyöttömyys on Turussa poikinut uudenlaisen yhteistyön muodon. Keskusteluja on hyvä käydä silmästä silmään ja korvasta korvaan, jotta barrikadien molemmilla puolilla vallitsevat ennakkoluulot hälvenisivät. Tavoitteena on valmistaa 100-200 kompostoria vuodessa. D 7. Niistä on kova kysyntä ja ne myydään Turun alueella. Ranta juhlissa viestiläiset esittivät kepeää kesäohjelmaa ja laulattivat juhlijoita hanurin säestyksellä. Ulla Kokko käsitellään pakastearkkujen lisäksi myös korjauskelvottomat kylmälaitteet, joista poistetaan freonit ennen jatkotoimenpiteitä. Työllistämisprojektina ympäristöpaja on erittäin monipuolinen. Y mpäristöpajalla saariston asukkaiden kanssa Saimaan ja etenkin Pihlajaveden suojelusta. Samalla jaettiin Pihlajavesi-lehtiä, kesämökkiläisen huoneentauluja ja Pidä saaristo siistinä ry:n materiaalia. SUOM E LUO TO 7/ 92 51. Työn ohella nuorille on tarkoitus antaa peruskoulutusta ympäristöasioista ja -huollosta. Kirkkovene Toivon soutajat ovat neljänä viikonloppuna kiertäneet Pihlajavettä, Haukivettä ja Lietvettä osallistuen lavatansseihin ja kyläjuhliin teeKun pakastin käy kuumana Vanha pakastin saa Turun ympäristöpajassa uuden tulevaisuuden kompostorina eristeet sulkevat kuumuuden sisäänsä. Turun ympäristönsuojelutoimisto on yhdessä työvoimapiirin kanssa käynnistänyt käytettyjen kestokulutustavaroiden hyödyntämisja kunnostamishankkeen kaupungin uudessa ympäristöpajassa. Luonnonsuojelun sanomaa on tänä kesänä viety eteenpäin Saimaalla soutaen. Ympäristöpaja on läheisessä yhteistyössä samassa kiinteistössä toimivan kierrätyskeskuksen kanssa. Kaikkiaan yli 300 soutukilometrin matkalla viestiläiset kohtasivat tuhansia ihmisiä, joista ylivoimaisesti eniten Sulkavan suursouduissa. Nyt pikkuvikaiset laitteet voidaan toimittaa ympäristöpajalle. vsk. Valintakriteerinä pidetään alalle soveltuvaa ammatikoulutusta ja kiinnostusta koneiden kunnostukseen ja ympäristöasioihin. Nyt ympäristöpaja on täydessä työn touhussa Turun maalariammattikoulun vanhoissa tiloissa Auran Panimolla
Runsas marjasato vähentää väistämättä pihlajan kasvua: 8 viksi. Tyrniä poimimaan vasta lokakuussa Saariston C-vitamiinipommin eli tyrnin marjojen poiminta on tällä poimintakaudella sallittua vasta lokakuun alusta. Koska puun on toivuttava marjapaljouden tuottamisen rasituksesta, peräkkäisten hyvien marjasatojen tuottaminen on pihlajalle vaikeaa. Pehmeässä maaperässä kasvanut kuusikko ei kestänyt koettelemusta. Monivuotinen tutkimus on osoittanut, että vasta lokakuun alussa marjat alkavat olla tarpeeksi kypsiä poimittaPihlajalla ·hyvä marjasato Kotipihlajalla on tänä syksynä hyvä marjasato. Viime vuonna marjoja oli niukasti, ja pihlajalla onkin runsas sato joka toinen vuosi. Kymmeniä puita kaatui puiston rajaa myötäävälle, kesäisin vilkkaasti liikennöidylle Hoikan tielle. Poiminnalle määrättiin aloituspäivä asetuksella viime toukokuussa. Marjojen keruu ei kuitenkaan saa tapahtua katkomalla oksia tai musertamalla marjoja, sillä tämä on haitaksi tyrnipensaalle. Marjat on toisaalta toki tarkoitettu syötäviksi: näin pihlaja leviää. D kasvuun ja lisääntymiseen ei voi panostaa yht'aikaa. KOTIMAASTA Tyrnipensas antaa usein poimijalle vain mehut sormille. Nämä eivät selviä huonon marjavuoden yli, mutta pihlaja on puolestaan valmis tuottamaan satoa jälleen seuraavana vuonna. vsk.. Jokainen tyrniä poiminut tietää, miten hankalasti marjat irtoavat pensaista; usein ne jäävät tyystin irtoamatta ja liiskaantuvat sonnissa. Parhaiten marjat irtoavat pensaista loppuvuodesta, ensipak:kasten jälkeen. Pihlajanmarjan sisällä olevat kolme siementä itävätkin paremmin, kun marja kulkee esimerkiksi tilhen suoliston läpi! D Kaste paljastaa hämähäkinseitin vaara piilee seitissä Kasteisena aamuna maailma on äkisti täynnä hämähäkinverkkoja luonnon todellisuus näyttäytyy ihmissilmille. Heikki Kokkonen SUOM EN LUONTO 7/92 SI. Pihlajanmarjasadosta kerätään vuosittain alle prosentti. Hyvän yleiskuvan hämähäkkien ja lukkien määräs~ saa kuulak:kaana syysaamuna. Vuosien välinen ero voi Keski-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan olla jopa 50-kertainen. Keskimäärin pihlajassa on saman tutkimuksen mukaan 1250 terttua ja 42 500 marjaa. Määrästä kertyy satoa 23 kiloa. Puun arvellaan myös pitävän vuorovuosina marjomalla marjansyöjien kannat kurissa. Marjat irtoavat kunnolla vasta ensipakkasten jälkeen. Syksyinen aamukaste ja sumu paljastavat hämähäkkien runsauden. Luonnonvoimat koettelivat 15. Hämähäkkien seitit koKoivusuo myrskyn kourissa Ilomantsin Koivusuolla saavat keskikesän myrskyn kaatamat puut maatua rauhassa. Marjoja on kerätty yleisesti liian aikaisin raakoina. Iltapäivällä avoimella suolla tuhoisan voiman saanut kaak:koismyrsky osui voimakkaimmin puiston luoteiskolkan korpimetsään. Kaoottisessa näkymässä puita lojuu päällekkäin kahdessakolmessa kerroksessa. Rytäkässä murjoutuneen puhelinlinjan korjaaminen vaati viikon työn. Viereiseltä mäenharjanteelta myrsky pyyhkäisi maan tasalle noin puolen hehtaarin kokoisen _männikön. heinäkuuta Ilomantsissa Koivusuon luonnonpuistoa rajummin kuin miesmuistiin
Turun ympäristönsuojelutoimiston aloittaman, hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen siilinystävät ovat Suomessa rakentaneet satoja siilin korkeimmatkin vaatimukset täyttäviä talvipesiä. kyllä, milloin on eivät välttämättä lennä pesimäpaikoilta suoraa soittoa talvehtirnisalueille vaan etenevät hissun kissun ja pysähtelevät runsasravintoisille paikoille hankkimaan täydennystä. Meikäläisistä lajeista muun muassa tervapääsky, kehrääjä, ruisrääkkä, haarapääsky, kivitasku, keltavästäräkki, harmaasieppo, leppälintu ja pajulintu talvehtivat trooppisessa Afrikassa. Tummaa taustaa vasten luonnon kauneus on häkellyttävää. Rasva kertyy melko tasaisesti linnun ruumiiseen, eikä näy juurikaan ulospäin ihraisena pöhötyksenä. Markku Rautiainen Turvaa siilin syksy Siilit alkavat näihin aikoihin vuodesta etsiä sopivaa talvipesän paikkaa. Miten linnut voivat suoriutua tuhansien kilometrien lentorupeamista. Eräiden lajien paino jopa kaksinkertaistuu. Linnuille itsensä lihottaminen Hyvistä talviasunnoista on pulaa. Koeoloissa keltasirkku, joka painaa parikymmentä grammaa, on lihonut kolme grammaa vuorokaudessa ja kaksinkertaistanut painonsa kymmenessä vuorokaudessa. Verkon rakennetta tarkastelemalla luonnonystävä voi määritellä hämähäkin lajin. Ruuaksi sopii tarjota miltei kaikkea riittävän suolatonta ja pilaantumatonta. Siili käpertyy horrokseen ja karhu kömpii talviunille. SUOMEN LUONTO 7/ 92 ~1. Valtaosa linnuistamme on ratkaissut ongelman jättämällä maan: noin 85 prosenttia lajistostamme on muuttolintuja. Marjametsässä ja metsällä liikuttaessa hämähäkkien virittämiin seitteihin törmää yleensä sananmukaisesti. Seitti on kavala ja arvaamaton pyydys. Baffinin maan kivitaskut lentävät yli Atlantin, Alaskan taskut kiertävät Himalajan vuoret, ja suomalaisillakin kivitaskuilla on Sahara ylitettävänä. Pekka Hänninen talvihorrokseen vetäytymisen aika. Ristihämähäkki kutoo pyöreän pyydyksen. on luonnollinen osa vuoden kiertoa. Kyproksella lintujen lihottamista harrastettiin vielä vuosisadallamme, ja 1800-luvulla viinietikkakastikkeeseen säilötyt peltosirkut olivat merkittävä vientiartikkeli Italian ja Ranskan herkkupöytiin. Pitkän matkan muuttolintujen lentosuoritukset ovat melko uskomattomia. Sellaiseksi sopii syrjäinen lehtikasa tai muu talven ajan suhteellisen kuivana pysyvä, ja kylmältäkin suojaa antava paikka. Kirkkaana päivänä niitä ei juuri huomaa. Osa linnuista väistää talvea vain hieman, osa lentää aina trooppiseen Afrikkaan saakka. Lisää ohjeita voit etsiä Suomen Luonnon numeron 5/92 laajasta siiliartikkelista. Lähes kaikkialla välkähtelee kevyen syystuulen heiluttamia seittejä aamuauringon luodessa ensisäteitään sumun keskellä. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa talvehtii 190 Euroopassa ja Aasiassa pesivää lajia. Tällaisia saalistajia ovat esimerkiksi kukkaja hyppyhämähäkki. Lisäksi hiilihydraatit sitovat itseensä paljon vettä: rasva on paras polttoaine. Jo roomalaiset olivat perehtyneet lintujen tapaan lihottaa itseään. Keskimäärin lintujen keräämä rasvavarasto riittää 30-40 tunnin lentoon, joka vastaa 2000-2500 kilometriä. Sisälle laatikkoon on hyvä kerätä kuivaa heinää tai lehtiä, joilla laatikkoa voi myös peittää. Suomessa on kuutisensataa hämähäkkilajia ja kymmenisen lukkilajia. Muutolla olevia lintuja pyydystettiin häkkiin ja lihotettiin jyvillä. Kaikki hämähäkit eivät kudo verkkoa, vaan osa vaanii pahaa aavistamattomia hyönteisiä piilostaan. vsk. Eikä välilaskupaikkoja todellakaan ole! Baffinin maalla ja Labradorin niemimaan koillisosissa pesivien kivitaskujen muuttomatkat ovat vielä suomalaisia lintuja hurjempia ne lentävät 2000-3000 kilometriä pohjoisen Atlantin ylitse! Olympialaisten suoritukset tuntuvat melko vähäisiltä. Rasvagrammassa on kilojouleja 37, kun taas eläintärkkelyksessä on alle puolet tästä eli 17. Kivitaskuilla ja muilla Saharan ylittäjillä on muuttomatkan aluksi rasvaa 30-40 prosenttia painosta. Kauneus on tietenkin suhteellista ja vaarallista joillekin suorastaan kohtalokasta. Parhaiten kimaltelevat seitit tulevat esille vastavaloon katsottaessa. Riippuhämähäkkien verkko on vaakasuora. Luonnossa vipeltävät pitkäraajaiset pikkupedot eivät kuitenkaan ole ihmiselle vaarallisia. Useat suomalaiset linnut hankkiutuvat vähin erin pienillä tankeilla Etelä-Eurooppaan, jossa ne vasta ahmivat itsensä kuntoon, jossa suoriutuvat Välimeren ja Saharan ylitse. Siili löytää laatikon parhaiten, jos sen lähettyville asetetaan ruokaa. KOTIMAASTA Rasva pitää linnun lennossa Eläimille talvi on melkoisen hankalaa aikaa. Ihmisten seuralaisena kotitalouksissa viihtyvät huonehämähäkki ja seinälukki saattavat säikäyttää heikkohermoisen. Pallohämähäkit pyydystävät sekavan näköisellä seittiverkolla. meilevat varvuilla, heinien korsilla, pensaiden ja puiden oksilla. Hämähäkin lajiryhmän voi määritellä raajojen ja ruumiin muodon avulla. Pesimisestä päästyään ne ylensyövät jonkin aikaa ja varastoivat itseensä rasvaa. Sillin ruokintaa ei ole muutenkaan syytä lopettaa syksyllä ennen kuin eläin itse on jättänyt ruokakupilla käymisen: siili tietää . Lisäksi silmien koko ja sijainti auttavat lajimäärityksessä. Linnut tava katto, ja sen oviaukon leveys ja korkeus ovat 12 senttiä. Trooppisen Afrikan talvehtijat joutuvat ylittämään Saharan autiomaan ja pistelevät usein suorinta tietä Välimerenkin yli. Varsinkin alkukesästä· syntyneillä siilinpoikasilla on vaikeuksia kerätä kehoonsa riittävä rasvakerros ennen puolivuotisen talvihorrokscn alkua. Pesä on muodoltaaB kantti kertaa kantti ( 45 kertaa 45 senttiä) oleva laatikko, joka on 30 senttiä korkea. D 9. Laatikossa on mieluusti irrotetAfrikkaan! Syksyllä kivitaskut kerääntyvät kaikkialta maailmasta talvehtimisalueilleen (merkitty vihreällä)
Selvää jälkeä hakettimella Kotien uusimpia varusteita on haketin hirveästi meluava "välttämättömyys". Sillä sitä ne ovat! hemmän kuin hakettimesta! Tarvittaessa myös kasvien lehdet voi hakettaa, jolloin ne lahoavat nopeasti. Kasvuedellytyksiä parannetaan lisäksi ostolannoitteilla ja erilaisilla torjunta-aineilla. Kompostointi onnistuu myös pelkässä keossa, joka rakennellaan auman muotoon. Luonnon järjestelmässä kuollut kasviaines pilkkoutuu uudestaan kasvien käyttöön, mutta ihmisten mielestä puista ja pensaista pudonneet lehdet on saatava kasaan ja pois silmistä. Lämpimässä kasvikompostissa kukoistavat kurpitsat. Kasvikompostin kypsymisaika riippuu paljon siitä, mitä se kätkee sisäänsä. Ainakin pari kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä, suomalaisten haravakämmentä alkaa syyhyttää. Kasvikomposti on yleensä 10 köyhä ja kuiva, joten sitä voi rikastuttaa esimerkiksi kanankakalla tai talousjätteillä. Istutetaan puita "Syksyllä voi istuttaa lähes kaikkia puita ja pensaita, ainoastaan ryhmäruusuja, jalokärhöjä ja joitakin muita kylLautakehikko ruttaa haravointija perkuutähteiden lahottamiseen. Hakettimella saakin oksista hyvää kompostin tukiainetta ja kasvien ympärille sopivaa katetta, mutta sen ei suinkaan tarvitse löytyä jokakodin työkaluvajasta. mänarkoja kasveja ei saa laittaa talveksi palelemaan", sanoo Puutarhaliiton kotipuutarhaneuvoja Jyrki Meriö. Haketin on tyypillinen yhteisesti hankittava työkalu: sitä tarvitaan harvoin ja se on melko kallis. "Jos SUOMEN LUONTO 7/ 92 51. Näppärä kirveenkäyttäjä silppuaa oksat ilman sähköäkin, mutta jälki on karkeaa ääntä hakopölkystä lähtee sen sijaan huomattavasti väPuista pudonneisiin lehtiin on järkevää suhtautua kuin arvotavaraan. Kasvisjätteet kekoon tai kehikkoon Kasvisperäisten jätteiden kompostointiin riittää kaupunkialueillakin yksinkertainen kehikko, jonne haravointija perkausjätteet kasataan. Esimerkiksi vaahteranlehdet maatuvat selvästi hitaammin kuin koivunlehdet. Isollekin taloyhtiölle riittää yksi haketin, samoin kuin esimerkiksi kylätoimikunnalle ja omakotitai kesämökki yhdistykselle. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALIN Alice Karlsson Maasta kiinni Jyrki Meriä ihmettelee ihmisten intoa haravoida karikkeet kasvien ulottumattomiin. Kaikki olisi kuitenkin paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa, jos puutarhaja pihajätteet kompostoitaisiin paikan päällä ja muheva multa levitettäisiin takaisin syntysijoilleen. Kuivuuteen taas auttaa reipas kastelu kesähelteillä. Komposti valmistuu noin vuodessa. Lisäksi valitsemalla kasvit huolellisesti säästyttäisiin monilta tuholaisilta ja taudeilta. Silloin eri kasvinosia ei enää erota toisistaan ja koko massa on lahonnut melko tasalaatuiseksi mullaksi. vsk.. Niiden kypsyttyä kompostikin on valmista. Samaan aikaan kun kaatopaikoille rahdataan lavoittain ja säkeittäin kunnon mullan aineksia, kipataan pihoihin ja puutarhoihin kuormittain uutta multaa
Maakotkista vaan ei ekotuotteista kiinnostunut voi soittaa tukisoiton puhelinvastaajaan iltaisin ja viikonloppuisin. Kuvan salaatti on versonut jo kolmasti; nyt neljännellä kierroksella sen lehdet alkavat käydä jo vähän pieniksi ja puiseviksi. Vettä salaatti tuntuu hörppivän aika paljon. aroniat, tuhkapensaat, pihlaja ja mänty. Pihan koko ja asumismuotokin ratkaisevat: "Vaikka puut ovat aluksi pieniä, pitää muistaa että ne kasvavat isoiksi." Kerrostalopihaan Meriö suosittelee sellaisia puita, jotka eivät kelpaa jäniksille ja myyrille, "koska yleensä kerostaloissa ei ole ketään joka erityisesti huolehtisi puiden suojauksesta." Syystalkoiden yhteydessä puut, etenkin hedelmäpuut, voidaan tietenkin suojata. astiataimia voi istuttaa vaikka kukkivana aina kun maa on sula." Istuttamista varten maahan kaivetaan reilu, runsaan neliömetrin laajuinen kuoppa ja kasvin ympäristö täytetään hyvällä kompostitai puutarhamullalla. Mistä Pihtiputaalla saa ostaa luonnonmukaisesti viljeltyjä vihanneksia. Suomen luonnonsuojeluliitto perusti ekopuhelimen, jossa kaikenlaisiin kysymyksiin ympäristöä säästävistä tuotteista ja elämäntavasta vastaa Pekka Heikura. "Monia kasvilajeja käytettäessä piha kannattaa suunnitella huolellisesti." Ruohon tarpeettomasta leikkaamisesta ja niittyjen suosimisesta puhutaan nyt paljon. Esimerkiksi savimaalla viihtyvät pajut, poppelit, pihlaja ja koivu sekä pensaista kurttulehtiruusu, angervot ja heruRuukkusalaatista voi nauttia useaan kertaan. "Vihannesviljelmien ja marjapensaiden ympäristöt on hyvä pitää puhtaana, mutta isolla tontilla voisi mainiosti olla myös jonkinmoinen niitty, jossa hyönteiset viihtyvät. Suurin lyijysaastuttaja on liikenne, jonka osuus kuitenkin vähä vähältä pienenee, kun autoilijat siirtyvät lyijyttömään bensiiniin. Ekopuhelusta kertyy kustannuksia paikallispuhelun lisäksi 9,95 markkaa minuutilta. taimimyymälöistä, Puutarhaliitosta, Marttaliitosta, maaseutukeskuksista sekä alan kirjoista. Myyna torjutaan vaivattomasti rungon ympärille kierrettävällä muovinauhalla. Ruukkusalaatin kierrätys ei paljoa vaadi. Neuvoja saa normaaleilla puhelumaksuilla maanantaina klo 9-12 numerosta (90) 665 493 ja perjantaina klo 9-12 numerosta (911) 712 322. On laskettu, että vuosittain luontoon joutuu lyijyä savikiekkoradoilta noin 800 tonnia, ampumakilpailuista lähes 300 tonnia ja metsästyksestä noin 250 tonnia. , KULUTTAJAN VALINNJ\T • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALIN istutetaan paljasjuurisia (juurien ympärillä ei ole suojaavaa multaa) tai esipakattuja taimia, on niiden oltava lepotilassa eli niissä ei saa olla lehtiä, kun ne sijoitetaan uuteen asuinpaikkaansa." "Sen sijaan ns. Lyijylle altistuvat etenkin ampumaratojen lähistöllä liikuskelevat eläimet samoin kuin vesilinnut, jotka kaivelevat pohjamutia. Toisella ja kolmannellakin kierroksella lehdet ovat melko isot. Se on osa luonnon monimuotoisuutta." D Yksityiskohtaisia neuvoja kasvien hoidosta ja istutuksesta saa mm. "Arvioiden mukaan joka metsästäjällä on ainakin muutama lyijyhauli umpisuolessaan", Ekman siteeraa taannoista Lääkärilehteä. "Mitä useampia lajeja puutarhassa ja pihassa on, niin sitä parempi", Meriö sanoo. Maa tiivistetään polkemalla ja silotellaan kumpareeksi kasvin ympärille, ettei vesi valu kuoppaan ja jäädy sinne. Reilussa viikossa kasvi tuottaa ensimmäiset komeat ja maukkaat lehdet. noin 200 000 sorsanmetsästäjää. Kasvi kastellaan heti istuttamisen jälkeen, mutta jätetään sitten rauhaan. Metsästäjäin Keskusjärjestö on ryhtynyt kampanjoimaan teräshaulien puolesta, sillä lyijyongelma on tiedostettu. Meriön mukaan kaikkein kätevin ase jäniksiä vastaan on vähintään 120 senttiä korkea katiskatai kanaverkko. Sitäpaitsi ruukkusalaatti on oikein sievä keittiönikkunalla. Vastineeksi saa puolen minuutin nauhoitetun viestin! Ympäristöä säästäviä kuluttajia palvellaan ruotsinkielelläkin, sillä Finlands svenska Marthaförbund käynnisti puhelinneuvonnan Helsingissä ja Tammisaaressa. Kuivalle paikalle sopivat mm. Oikea kasvi oikealle paikalle Istutuksia suunniteltaessa on katseltava aurinkoakin, sillä varjoisille, aurinkoisille ja puolivarjoisille paikoille on Runsaudenruukku etsittävä omat kasvinsa. Puhelimen tuotolla suojellaan maakotkia, JOita edelleen vainotaan. Tällä hetkellä 22 prosenttia maaperään joutuvasta lyijystä on peräisin luodeista ja patruunoista. Inarissa, Kittilässä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Haluaisin maalata kylppärini seinät myrkyttömillä maaleilla. Kun salaatti on syöty, tynkä pannaan omassa ruukussa tyhjään kippoon ja kastellaan. kat. "Ongelmana on tähän asti ollut myrkyttömien haulien saatavuus: niitä ei yksinkertaisesti ole ollut kaupoissa." Teräshaulien hintaa on myös hilattava alaspäin, sillä ne maksavat keskimäärin 25 prosenttia enemmän kuin lyijyhaulit. Useaan kertaan kasvatettuna ruukkusalaatti tulee halvemmaksi ja jätettäkin syntyy vähemmän. Esimerkiksi tänä kesänä pesiä tuhottiin mm. Yhä useammalla metsästäjällä saattaa olla haulikossaan myrkyttömiä patruunoita aikaisempien lyijyhaulien sijasta. Kaikkiaan maassamme on maakotkia noin 200 paria. Hyvät neuvot maksavat ikävä kyllä. "Istutus tehdään myöhään, ettei kasvi yritä juurtua talvella, jolloin se voisi tuhoutua", selvittää Meriö. Vaihtelevuudella on paljon merkitystä kasvillisuuden hyvinvoinnille. Neuvottomat voivat soittaa ekopuhelimeen 9700 87 07 arkisin klo 10-18. D 11. Mistä niitä saa. Tehostetun valvonnan ansiosta siivilleen nousi 92 poikasta edellisen vuoden 53 sijasta. Järjestön tiedotuspäällikön Klaus Ekmanin mukaan Suomessa pyritään pois lyijyhaulien käytöstä nopeasti, mutta vapaaehtoisesti. Pituutta on tullut reippaasti lisää ja latvukseen on ilmaantunut nuppuja. vsk. Saaliillaan herkutteleva metsästäjäkin saa tuntea omat haulit nahoissaan. Metsästäjät pyrkivät eroon lyijystä Jahtikausi on alkanut ja parhaillaan rannoillamme liikkuu mm. Meriön mukaan pitkä heinikko ei sovi sentään joka Neuvova puhelin kotkan asialla Mihin kummaan laitan pahvilaatikot ja muun kotoani kertyvän kartongin, kun olen kuullut, ettei sitä saa laittaa paperinkeräysastiaan. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 7/92 51. Luonnon mukaan Istutettavien puiden mallia voi katsoa ympäröivästä luonnosta siihenhän tontti on aikoinaan raivattu. Myös ruukkutilli ja -persilja soveltuvat uudelleen kasvatettaviksi. Myös maan laatu on tärkeä. D paikkaan
Energiaa käytettävä tehokkaammin Yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoratkaisut, metsäteollisuuden, erityisesti selluteollisuuden prosessien kehittäminen mm. Lisäksi metsiin jää erilaista korjuutähdettä, hukkapuuta, kantoja ja juuria kaksinkertainen määrä. Norjan maakaasuvarathan ovat olennaisesti lähempänä meitä kuin KeskiEurooppaan kaasua syöttävät Siperian kaasukentät. Merkittävä hanke on myös rikkipitoisen raskaan polttoöljyn kaasutuslaitoksen rakentaminen Nesteen Sköldvikin jalostamon yhteyteen. Suomen nopea energiankulutuksen kasvu selittyy halvalla energian hinnalla, joka on suosinut runsaasti energiaa kuluttavia prosessiratkaisuja ja suoraa sähkölämmitystä. Tämä lisäisi kansallista turvallisuutta. Kansainvälisten paineiden edessä oleva maatalous voisi tuottaa pakettipelloilla osan liikenteen vaatimista polttoaineista kansantalouden kannalta edullisemmin kuin mitä elintarvikkeiden polkuhintaisella viennillä. Konepajateollisuus saa työtilauksia pienimuotoisen energiantuotannon laitevalmistuksessa. Kilpailevissa maissa velkaantuneisuus on vain kolmannes Suomen vastaavasta. Tämä riittää mainiosti kaikkiin toistaiseksi esitettyihin laajennusinvestointeihin, vaikka Venäjän sähköntuonti, määrältään noin 700 megawattia, putoaisi pois (liitetaulukko ). Markku Nurmi toimii tutkijana Suomen Kilpailuvirastossa. Laiminlyönnin seurauksena Suomeen on nyt iskenyt kerralla viivästynyt tuplaöljykriisi. Suomen energiankulutus on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti. Vastaisuudessa yli 70 prosenttia energiasta on tuotava ulkoa maailmanmarkkinahinnoilla kovalla valuutalla. Hierre ei kestä kierrätystä yhtä paljon kuin sellukuitu. Energiapolitiikka on nyt palautettava osaksi kansantalouttarnme. Kotimaisen energian käyttöä lisättävä Suomella on mittavat käyttämättömät energianlähteet puussa, turpeessa, pakettipelloissa ja vähäisempiä määriä tuulessa ja suorassa aurinkoenergiassa. Viime vuonna energian tuonti maksoi Suomelle 11,1 miljardia markkaa. Näillä alueilla Suomi voi nousta maailman eturintamaan ja viedäkin laitteita, kuten jo jossain määrin on tapahtunut. Millaista metsäteollisuutta. Selluprosessien kehittäminen näyttää lupaavalta kehityssuunnalta, samoin sahatavaran jatkojalostus. Maakaasua Norjasta Suurin yhteispohjoismainen taloudellinen hanke on Norjan mittavien energiavarojen, erityisesti maakaasun, hyödyntäminen. Metsäteollisuuden tutkimustoiminta on vähintäänkin tuplattava. Ylivelkaantuneen metsäteollisuuden on arvioitava, kykeneekö se sijoittamaan varoja omiin tuotantolaitoksiin ja 10 miljardia maksavaan ydinvoimalaan. Tämä oli 13 prosenttia tavaratuonnin määrästä. Talouden tervehdyttämistoimet ja säästöt jäivät tekemättä. Suomen viennin selkärankana on edelleen metsäteollisuus. Metsäteollisuuden on perusteltava laajentumissuunnitelmansa, ennenkuin sen tarvitsemasta sähköenergian lisäyksestä on tarpeen tehdä ratkaisuja. Energiatalous osaksi kansantaloutta Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan päättyminen oli selvästi nähtävissä, sitä ei haluttu tai osattu ottaa 12 huomioon. Meillä sen sijaan satsattiin idänkauppaan ja puhuttiin Suomesta Pohjolan Japanina. Suomessa on tällä hetkellä 2000 megawatin ylikapasiteetti sähköntuotannossa. Hän on Asukasliiton puheenjohtaja. Länsi-Euroopassa ensimmäinen ja toinen öljykriisi aiheuttivat suuria muutoksia energiapolitiikkaan ja teollisuusrakenteisiin. Devalvaatio on sittemmin kasvattanut tuontilaskua. massahakemenetelmällä sekä kaasukombivoimaloiden käyttöönotto lisäävät huomattavasti energiankäytön hyötysuhdetta ja säästävät ympäristöä. Norjan maakaasun hyödyntäminen edellyttää pohjoismaisen maakaasuputkiverkoston rakentamista, jota täydennetään myöhemmin Barentsin mereltä Suomen läpi Keski-Euroopan markkinoita varten rakennettavalla kaasuverkolla. Vuotuinen käyttämättä jäävä metsien biomassan kasvu vastaa noin puolta energian kokonaiskulutuksesta. Yhden yksittäisen ydinvoimatilauksen alihankinnat eivät tuo pysyviä kansantaloudellisia etuja. Pelkästään metsäteollisuuden runkopuun vajaakäyttö vastaa viiden miljoonan öljytonnin energian käyttöä. Erityisesti Suomen syrjäalueilla sijaitsevien sahojen yhteyteen voitaisiin rakentaa sahojen sivutuotteita käyttäviä voimaloita. Mekaaninen metsäteollisuus käyttää liikevaihtoonsa verrattuna vähemmän rahaa tutkimukseen kuin mikään muu teollisuuden ala, eikä massateollisuudenkaan tuotekehittely ole alkuunkaan riittävää. Etelä-Suomen väestökeskusten lämmitystä ei voi jättää yhden Venäjän putken varaan. Myös uudessa teknologiassa olisimme itsenäisiä. Energiansäästöinvestoinnit ja energiaomavaraisuuden nosto ovat tärkeimpiä mahdollisuuksia työllisyyden, maksutaseen ja ympäristön parantamiseen. Edelleen metsäteollisuuden on selvitettävä kuinka paljon paperitehdashankkeista rakennetaan Suomeen ja paljonko keräyspaperin perään Keski-Eurooppaan lähelle markkinoita. Energian kulutus kasvoi 1980-1990 yhteensä neljänneksen, kun muissa länsimaissa kasvu oli vain seitsemän prosenttia. Sähköä riittää illllan 1 PUHEENVUORO Tekniikan tohtori Markku Nurmi on ollut parlamentaarisen energianeuvoston jäsen vuodesta 1977 ja mukana kaikkien Suomen tähänastisten energiapoliittisten ohjelmien valmistelussa. Rakenteilla on lisäksi 1459 megawattia. Rakentamalla riittävän aikaisessa vaiheessa pohjoismainen kaasuputki vältytään myös tarpeettomilta invesSUOMEN LUONTO 7/ 92 51. Hierre on myös syötettävä tuoreena vieressä olevaan paperikoneeseen, sellua voidaan viedä kuivattuna. Sen sijaan sähköä haaskaavan kuumahierremenetelmän näkymät näyttävät heikommilta. Sen tulevat investoinnit ovat koko kansantalouden asia. Tuloksena saadaan jalostamon vaatima höyry sekä 600 megawattia sähköä. Erityisesti kierrätyskuituvaatimusten ja jätepaperin saannin vaikutus tilanteeseen on katsottava realistisesti. vsk.. Laitoksessa voidaan polttaa ympäristöystävällisesti nyt PohjoisSuomeen dumpattu raskas polttoöljy. Kuviteltiin, että Suomea voidaan pitää edelleen halvan energian energiaparatiisina, vaikka Suomelta puuttuvat siihen luontaiset edellytykset. Kotimaisella energialla päästäisiin huomattavasti suurempaan ja alueellisesti tasaisemmin jakautuvaan työllisyyteen kuin mitä tarjoaa suurelta osin tuontipanoksiin pohjautuva kertaluontoinen ydinvoimalainvestointi
Sähköä kaasukombivoimaloilla Kotimaisen energian ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotannon lisäykset sekä nykyinen ylikapasiteetti riittävät Suomen sähkön tarpeisiin pitkäksi aikaa. Tämä tulee suosimaan Suomessa kotimaisia energialähteitä. EY:ssä ja erityisesti Saksassa kaavaillut kierrätysvaatimukset koskevat etenkin metsäteollisuutta ja pakkausjärjestelmiä. Erillinen sähköntuotanto -ydinvoimala Yhteensä -kaasukombivoimaloita 1 000 1500 -vesivoimaloita -tuonnin lisäys (Norja, Venäjä. Kestävän kehityksen periaatteet tukevat voimakkaasti kotimaisen puun käyttöä. Verotuksen painopistettä onkin siirrettävä työn ankarasta verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Alan ammattilaisenkin on vaikea ratkaista, miten painotetaan keskenään rikkipäästöjä, typpipäästöjä, hiilidioksidipäästöJa, raskasmetallipäästöjä, ydinvoimaonnnettomuuksia, öljyvuotoja, vesivoiman säännöstelyhaittoja, soiden kuivatusta, ydinaseiden leviämistä jne. Mikäli erillistä sähköntuotantoa tarvitaan, helpoimmin sitä saadaan rakentamalla pohjoismaisen maakaasuverkon varaan kaasukombivoimaa. Sähkönsiirron vapauttaminen EY-direktiivien mukaan helpottaa myös sähkökauppaa yli rajojen. vsk. 1tta ydinvoi01alaakin toinneilta, esimerkiksi kahden miljardin markan nesteytetyn maakaasun tuontijärjestelmältä Inkooseen sekä kymmenen miljardin markan ydinvoimalalta ja sen vaatimilta säätövoimalisäyksiltä. Rikkipitoisen raskaan polttoöljyn polkumyynti Suomen markkinoille on lopetettava. Uusiutuvuudelle pitäisi antaa lisäpisteitä tulevia sukupolvia ajatellen. -Turku (kaasukombi) -Neste (rikkipitoinen raskas polttoöljy) 220 600 110 -Oulu (turve) -Mussalo (kaasukombi) 60 300 1290 -Muita: Espoo, Vantaa, Kuopio, Iisalmi ym. Näin parannetaan olennaisesti kilpailua sähköntuotannossa ja poistetaan monopolien aiheuttamat vinoutumat. Sen sijaan ympäristöystävälliset uusiutuvat energialähteet jäävät verovapaiksi. Energialle eurohinnat Energian verotusja maksupolitiikka ohjaa merkittävästi energiaratkaisuja sekä energian kokonaiskulutustasoa. peesta, tuulesta ja vesivoimasta. Suomen sähköntuotannon kapasiteettitilanne 1992 VALMIINA JA RAKENTEILLA Talvikauden 1991/1992 kulutushuippu MW 10460 1465 11 925 14 030 2105 1459 3544 + 14 prosentin laskennallinen varavoimatarve Tarvittiin kapasiteettia Kapasiteettia oli käytettävissä (1.1.1992) Ylikapasiteetti + rakenteilla uutta ja päätetyt Lisäkäyttömahdollisuus ERIASTEISIA SUUNNITELMIA Kaukolämpövoimaloita ym. Mikäli maahan rakennetaan ydinvoimalaitos, on selvää, että maahan ei sovi muuta lauhdekapasiteettia sen paremmin maakaasun, turpeen kuin puunkaan varaan. Itsenäisten sähköntuottajien mahdollisuuksia myydä sähköään kantaverkkoon tulee helpottaa Englannin, Ruotsin ja Norjan mallin mukaan irroittamalla kantaverkko itsenäiseksi, kaikkia sähköntuottajia tasaveroisesti palvelevaksi järjestelmäksi. Euroopan yhteisössä EY:ssä fossiiliset polttoaineet ja uraani ovat joutumassa tiukempaan verotukseen. Markku Nurmi 13. Talven kulutushuipun alihintainen myynti suoraan sähkölämmitykseen tulee lopettaa. Tarkoitushakuinen vertailija voi todistaa lähes minkä tahansa energiamuodon parhaimmaksi valitsemalla mieleisensä tunnusluvut. Kestävän kehityksen ajatukset kunniaan Myös energiahuollossa on kestävän kehityksen periaatteet otettava keskeisiksi peruspilareiksi. Se maksaa vain kolmanneksen ydinvoimalan rakentamisesta. Uusiutuvuudesta lisäpisteitä Aiemmin eri energiamuotojen välistä kilpailua ohjailtiin lähinnä valitsemalla sopiva korkoprosentti. Suomi voi ostaa tulevaisuudessa norjalaista sähköä Ruotsin verkon kautta. Pääomavaltaista ydinvoimaa suosittiin esittämällä mahdollisimman alhainen korkoprosentti. Uusia mahdollisuuksia vertailulaskelmien sormeiluun tarjoaa vaikeasti yhteismitallistettavien ympäristötekijöiden mukaanotto. Lisäksi sähköntuotantohankkeita on vireillä niin Barentsinmeren maakaasun kuin Pietarin kaukolämpövoimaloiden varaan. Hiilidioksidi kiertää, metsänhoito paranee, tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena, ja huoltovarmuus paranee. Pienempiä määriä energiaa saadaan kotimaisista energialähteistä, puusta, turSUOMEN LUONTO 7/92 51. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että kaikkia energiamuotoja pitäisi arvioida "elämänkaariajattelun" mukaisesti siten, että mukaan tulevat niin kaivu-, käyttökuin loppuhoitovaihekin. Viro) noin 300 noin 500 450 -turve ( kolme kertaa 150 MW) -tuuli (Nemo, Korsnäs ym.) noin 2 000 Muuta -hyötysuhteen lisäys -pienvoimaloita Yhteensä lisäyssuunnitelmia +ylikapasiteetti ja rakenteilla Yhteensä 3 000 noin 2 000 1000 Yhteensä 3 000 10040 3 564 Yhteensä lisätuottomahdollisuus 13 600 Suomella on tälläkin hetkellä sähkön ylituotantoa ja lisää voimaloita on rakenteilla. Raaka-aineiden, materiaalien ja jätteiden kierrätysjärjestelmien kehittäminen on sekä tehokasta energian säästöä että ympäristön suojelua. Putkiverkostoon tukeutuen mahdollisesti tarvittavaa lisäkapasiteettia voidaan rakentaa myöhemmin nopeasti ja edullisesti. Koska energian käyttö on ympäristöä vahingoittavaa kulutusta ja tuontitavaraa, olisi luonnollista, että tällaista kulutusta verotettaisiin ankarammin kuin kansakunnan vaurautta lisäävää työntekoa
Rannalle on suunniteltu golfkenttää, vaikka sillä elää paljon uhanalaisia lajeja. oudon nimisiä luontokappaleita, kaikki niin toisistaan poikkevia, omanlaisiaan. Hankoniemen Högsandissa on maamme uljain rantakaurakasvusto. Pitää sitten kaikkia uhanalaisia eliöitä Veikkolaisen tavoin kauniina tai ei, hänen kuviaan katseleva alkaa helposti entistä suopeammin suhtautua väitteisiin luonnon monimuotoisuudesta kansallisrikkautena. Uhanalaisten hyönteisten kuvaaja hänestä tuli viitisen vuotta sitten, kun hän Mäntsälän Mustametsän suojelukiistan yhteydessä tutustui kovakuoriaistutkija Ilpo Rutaseen. Kuvat: Jouko Veikkolainen Teksti: Antti H alkka Pulskasantiaisen jäljillä "Uhanalainen laji on aina kaunis", sanoo luonnonkuvaaja Jouko Veikkolainen seuratessaan sinisiipisirkkojen hyppelyä Hankoniemen hiekkarannalla. Luonnonkuvaaja Jouko Veikkolainen on vuosia ikuistanut luontomme uhattua moninaisuutta. Uhanalaisuudella on kuitenkin monet kasvot: lajeja on vaarassa hävitä Suomesta lähes kaksi tuhatta. 14 Uhanalaisista eliöistä puhuttaessa tulee mieleen saimaannorppa, muuttohaukka, merikotka tai apolloperhonen. Tuokin isopehkiäinen, jalavakaskas tai korukeräpallokas ... Rantakaura on tuttu esimerkiksi Brittein saarten rantoja kolunneille, mutta Suomessa sillä on vain muutama kasvupaikka. vsk.. Jouko Veikkolainen (vasemmalla) ja Kalevi Keynäs kumartuvat tutkimaan Furuvikin hiekkarannan kasveja. ''Tutkijoiden ja paikallistuntijoiden osuus on usein suurempi kuin kuvaajan", Veikkolainen sanoo. SUOMEN LUONTO 7/ 92 51. Näitä lajeja ja kymmeniä muita ei ole ennen Veikkolaista kuvannut kukaan, ainakaan Suomessa. Kovakuoriaisen tunteekin usein vain kovakuoriaistutkija. Esimerkiksi uhanalaisten hyönteisten ja muiden selkärangattomien yli 700 lajin joukosta oli Luonnonkuva-arkistossa vain jokunen kuva ennenkuin Veikkolainen innostui asiasta. Hanko niemen uhanalaiskeitailla Veikkolainen on harrastanut pikkupojasta asti luontoa, ja kamera on ollut pitkään retkiseurana. Kuvaaja tarvitsee apua, koska uhanalaisten eläinten ja kasvien olinpaikat ovat vain harvojen tiedossa. Paljon työtä vaatineet kuvat ovat näkymiä komiteamietintöjen kylmien lajinimien ja numeroiden takaiseen elävään todellisuuteen. Myös monesta kasvista Veikkolainen on ottanut ensimmäiset julkaisukelpoiset kuvat. Kuvat ovat sittemminkin syntyneet yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa
nalaisia. Kupokiitäjäinen on iso maakiitäjäiskovakuoriainen, joka vilistää pitkin Hankoniemen santoja. vsk. Luokka silmälläpidettävät. työhön. -Luokka simälläpidettävät. Metsissäkin on omat lajinsa." Veikkolainen on Hankoniemellä yhteistyössä muun muassa Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssin Kalevi Keynäksen kanssa, joka nytkin lähti mielellään esittelemään Hankoniemen uhattuja dyynirantoja. Uhanalainen kämmekkä, suoneidonvaippa. Sinisiipisirkka sulautuu erinomaisesti hiekkaiseen taustaansa. Kaunis jalavapuistokaskas elää Suomessa vain Uudellamaalla. Keynäs puhuu menneessä aikamuodossa, koska osa lajeista kuuluu luokittelun syn15. Länsi-Uudenmaan luonnonsuojelun voimahahmo Keynäs on vuosia muistuttanut kauKilokkikärsäkkään luultiin jo hävinneen Suomesta, mutta sitten se löydettiin Hankoniemeltä. -Mäntsälän Mustametsä. -Hanko. "Täällä on esiintynyt yhteensä yli 200 uhanalaismietinnöissä mainittua lajia", muistuttaa Kalevi Keynäs. Veikkolainen on kuvannut Hankoniemellä jo kymmeniä eri uhanalaisia. Jsopehkiäinen on kovakuoriainen, jolle sopivia metsiä on Suomessa jäljellä hälyttävän vähän. "Kuvilla on PR-arvoa, ja ne opettavat tuntemaan lajeja", hän sanoo. pungin, lääninhallituksen ja ympäristöministeriön päättäjiä rantojen arvosta. Golfpallo vastaan sirkka Keynäs on selvästi mielissään siitä, että Veikkolainen ja myös Mauri Korhonen kämmekkäkuvillaan ovat tulleet mukaan Hankoniemen luonnon hyväksi tehtävään Millä korvattaisiin tummaneidonvaipan purppura. Olen Jouko Veikkolaisen mukana kuvausretkellä Hankoniemellä tuulisena elokuun alun päivänä. Siipien sini leimahtaa näkyviin, kun sirkka ponkaisee lennolle. Hanko. "Kuvaan nyt ennen kaikkea maisemia, sillä uhanalaisten eliöiden elinympäristö jää liian vähälle huomiolle." ''Täällä Hankoniemellä on pienellä alueella upeiden hiekkadyynien lisäksi esimerkiksi soita, joilla elää aivan poikkeuksellinen määrä uhaSUOMEN LUONTO 7/92 51
Nyt hanke ei etene, koska ympäristöministeriö jätti vahvistamatta alueen osayleiskaavan. Miltei koko pitkä ranta on yhä virallisesti rauhoitettu, mutta sen nurkkaan on ilmestynyt pahaenteinen, naruilla kömpelösti rajatsuoMEN LUONTO 7/92 51. "Rauhoituksen poistamisessa vedotaan siihen, että alue on muka menettänyt luonnontilansa!" puuskahtaa Keynäs. Uhanalaisten lajeista monet ovat rauhoitettuja. Maitiaiskehrääjä on yksi Hankoniemen niittyjen uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuuden asteen mukaan erotetaan neljä luokkaa: Hävinneet (138 lajia) Lajit, joiden uudistuvat kannat ovat hävinneet Suomesta ja joita ei etsinnöistä huolimatta ole tavattu vuoden 1965 jälkeen. Suunnitelman laatijat ovat esimerkiksi tulkinneet luontaisesti paljaat hiekkaalueet merkiksi "erittäin suuresta kulutuksesta." Veikkolainen on kuvannut täällä mm. Golfkenttä tasoittaisi monimuotoisuuden armotta. Kymmenesosa Suomen lajeista uhanalaisia Suomessa arvioidaan olevan noin 42 000 eläinja kasvilajia. Näistä 17 500:n uhanalaisuus on voitu arvioida. Erittäin uhanalaiset (217) Lajit, joiden uudistuvat kannat ovat lähitulevaisuudessa vaarassa hävitä Suomesta, ellei uhkatekijöitä poisteta. Jouko Veikkolainen oli mukana pelastamassa monipistehaapsasen metsää. On syytä muistaa, että rauhoitetun lajin pyytäminen kuvaamista varten on luvanvaraista. vsk.. 16 ki, isokultasiipi, pikkunoidanlukko, jäämerentähtimö. Kalevi Keynäs näyttää uusinta hyökkäystä, Hangon kaupungin ja Uudenmaan lääninhallituksen laatimaa suunnitelmaa, joka poistaisi rauhoituksen niemen kaakkoispuolen pitkältä dyynirannalta. Esimerkkejä: susi, isonieriä, rupilisko, pikkuahmattikotilo, lettokääpiöhämähäkki, naavamittari, serpentiiniraunioinen, ketonukki, tummasiloparta, pitkäsarvisieni. Paikalla käymällä näkee, ettei näin ole. Viime vuosina sen rauhoitusta on merkillistä kyllä purettu pala palalta. Noin kymmenen prosenttia eli 1692 lajia luokiteltiin vuonna 1991 uhanalaisiksi eli lajeiksi, jotka ovat hävinneet Suomesta tai joiden häviämisvaara on niin suuri, että ne täytyy asettaa vähintään erityistarkkailuun. Esimerkkejä: vesikko, viiriäinen, monni, suppilohämähäkki, keltasiilikehrääjä, kampasaniainen, kellohuhtasieni, liitujäkälä. Perhosta suojeltaessa on tärkeää säilyttää kaikkien elinvaiheiden ympäristö lajille sopivana. Esimerkkejä: saimaannorppa, planktonsiika, kangaskäärme, suorasuusulkukotilo, lettorapuhämähäkkimpään kategoriaan: hävinneet. Furuvik on uhatun luonnon merkillinen keskittymä. Pärnäjäärä viettää elämäänsä lehmuksen pinnalla. Jäljellä olevien lajien uhat konkretisoituvat nopeasti. Vaarantuneet (308) Lajit, joiden uudistuvien kantojen säilyminen Suomessa on epävarmaa ja joista tulevaisuudessa tulee erittäin uhanalaisia ellei uhkatekijöitä poisteta. Esimerkkejä: itämerennorppa, pikkutikka, vimpa, kristallikotilo, jättirapuhämähäkki, kultayökkönen, tikankontti, kultajouhilevä, kulhomörsky, aarninokijäkälä. Rantadyyneillä elävät esimerkiksi kilokkikärsäkäs ja sinisiipisirkka jota ei Hankoniemen eteläosaa lukuun ottamatta muualla Suomessa ole. Hangon kaupunki on kuitenkin valittanut päätöksestä. -Sipoo, Paippinen. otakilokkia, kasvia, jota ei muualla Uudellamaalla esiinny. Kehrääjäperhonen viettää suuren osan elämästään toukkana ( oikealla). Kovakuoriainen kuuluu luokkaan silmälläpidettävät. -Ruissalo. "Aivan tähän rannan tuntumaan asti suunnitellaan golfkenttää", selittää Keynäs, kun Veikkolainen kuvaa rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa Furuvikin aluetta Hankoniemen eteläosassa. Silmälläpidettävät (1029) Lajit, joiden Suomen kannan kehitystä on seurattava, mutta joita ei eri syistä ole sisällytetty edellisiin luokkiin. Rantahietikolla kasvavat myös uhanalaiset isokrassi ja lännenmal tsa. Pulskasantiaista ei löydy vielä Käymme Hangon ja koko Suomen eteläkärjessä, Tulliniemessä, joka on kuuluisa luonnonsuojelukahinoistaan
Metsästä löytyi äärimmäisen uhanalaisia, jopa hävinneinä pidettyjä lajeja, ja tälläkin aukeamalla kiipeilevä monipistehaapsanen sai säilyttää kotinsa. Keynäksen osoittamalta paikalta löytyy liki kilometrin mittainen, leveä rantakauravyöhyke. Hankoniemen toisella puolella Veikkolainen ottaa yhden helpoimmista uhanalaiskuvistaan. Hietaneilikka levittää kukkansa vain muutamalla harjulla. Veikkolainen päättää myöhemmin kääntyä kovakuoriaistutkija Ilpo Rutasen puoleen sen kuSUOM EN LUONTO 7/ 92 51. Jos tämä jää jäljelle Hankoniemen dyynien suurimmasta suojelualueesta, se ei tottavie ole paljon. Kuvaajan vastuu Veikkolainen on kuvannut Hankoniemellä myös kämmeköitä Keynäksen opastuksella. "Nykyisin keräilijät ovat alkaneet kiinnostua perhosten suojelusta", sanoo Veikkolainen, joka itse on entinen aktiivikerääjä. Niin on käynytkin, sillä kuvaajan luonnonsuojeluviranomaisille antama vihje johti osaltaan Sipoon Paippisten pienen luonnonmetsän tarkkaan tutkimiseen. "Uhanalaista kämmekkää ei saa poimia, mutta sen saa kaivaa maasta kaivinkoneella", kiteyttää Kalevi Keynäs tilanteen. tu alue valtion maan merkiksi. 17. Siinä on rantakauran laajin esiintymä Suomessa! Jossain rantakaurojen seassa elää pulskasantiainen, viisimillinen kovakuoriainen. Miekkavalkku (vasemmalla) on upea kämmekkä. Sijaintipaikkoja ei mielellään paljasteta, ja kuvaaminen vaatii lujaa luottamusta tutkijan ja kuvaajan välille. Pääornistaja on Fiskarsin tytäryhtiö Ferraria OY, joka ilmoittaa vastaisuudessa harJOittavansa alueillaan mm. teollisuusja hotellitoimintaa sekä loma-asutusta. vsk. Vielä pahempaa: harrastukselleen liiaksi antautuneet orkideaharrastajat hamuavat nimenomaan uhanalaisia kämmeköitä puutarhoihinsa, vaikka ne rauhoitettuja ovatkin. Se kasvaa vain Ahvenanmaalla. Vaikka kaivinkone ehkä jyrisee tulevaisuudessa paikalle, Veikkolainen on tottunut sovittamaan askeleensa tarkkaan lähestyessään kämmekkäharvinaisuuksia. Pulskasantiaisen, rantakauran ja muiden uhanalaisten lajien asuttama ranta on rantojensuojeluohjelmassa, mutta sen kohtalo on yhä avoin. Tietämättömät ihmiset keräävät kämmeköitä kotiinsa. Varsinkin takavuosina myös perhosten keräilijät olivat vaaraksi harvinaisille perhosille, mutta tilanne on muuttumassa. -Tammisaari. Valkovuokkoa pienempi a/ppivuokko on Asikkalan erikoisuus. Hirvenkello on komea, taantunut kellokasvi. Se olisi varmasti hauska tuttavuus ja kelpo kuvauskohde, mutta eläintä ei varovaisesti etsiskelemällä löydy. Saattaahan olla, ettei perässä seuraakaan kaivinkone vaan luonnonsuojelualueen merkitsijä. "He vieläpä edistävät kaikkein tärkeintä eli elinympäristöjen suojelua." Rauhoitetun kasvin tai eläimen elinpaikan tuhoamiseen ei tarvita lupaa. vaarniseksi. Ruotsin Gotlannissa ovat keräilijät kaivaneet nurin kokonaisia kämmekkäniittyjä
Hevonen, sika ja siipikarja olivat käytössä jo ainakin 6 000 vuotta sitten. Kuvassa länsisuomalaisia nautoja. Tarja Hirvonen Maatiaiset takaisin! Monen suomalaisen lapsuudenmuistoihin kuuluu kohtaaminen metsässä laiduntavien maatiaislehmien kanssa. vsk.. Villan saannin turvasivat suomenlampaat. Ferdinand von Wrightin taulussa on tiettävästi ainoa säilynyt kuva alkuperäisestä sikarodustamme, joka käyskentelee maalauksessa harakoiden ympäröimänä tonkirnassa ruoantähteitä. Eläinten hyötykäyttöön kesyttäminen alkoi 10 000-12 000 vuotta sitten. Lehmätyypeistä valkoselkäista ja -vatsaista, mustakylkistä kyyttöä ei koskaan hyväksytty omaksi rodukseen, sillä kyytön kylkien kuului olla punaruskeat. Lopullisen tuhon karjalaisten, muun muassa Valamon luostarin munkkien, kasvattamat mustakyytöt kohtasivat 1960-luvulla, jolloin keinosiemennyksen SUOMEN LUONTO 7/ 92 51. Ensimmäiseksi kesytettiin koira, lammas ja vuohi. Kansallisrotujemme ensirn18 Sata vuotta sitten Suomen metsälaitumilla käyskentelivät kyyttölehmät, pihaa kuopsuttivat monenkirjavat maatiaiskanat ja suomenhevoset ahkeroivat pelloilla. mäiset kohtalonhetket koittivat sata vuotta sitten, jolloin pitkäkarvaiset maatiaissiat kuolivat sukupuuttoon, ja siitä alkoi muidenkin kansallisten rotujemme väheneminen. Nykyisin suurin osa meistä suomalaisista juo skotlantilaisperäisten lehmien maitoa ja syö italialaisrotuisten kanojen munia tietämättä edes, että joskus kaikki nämä tuotteet on saatu suomenrotuisista eläimistä
Kuvassa juonoseläksikin nimitetty itäsuomalainen nauta. Maatiaissika tepastelee enää taulussa SUOMEN LUONTO 7 / 92 51. Suomenhevoset olivat 1600-luvulla ponimaisen pieniä; korkeus selän korkeimmalta kohdalta eli säkäkorkeus, oli vain 105-130 senttiä. Kuvan sonni kuuluu lapinkarjaan, jonka edustajia on elossa enää puolensataa. vsk. Rauhallisena ja helposti käsiteltävänä se sopii monenlaiseen käyttöön. avulla saatiin poistettua sitkeästi periytyvä musta kylkien väri. Hevosta käytettiin jo suomalaispermiläisellä kaudella 1500 eKr, ja siitä alkaen paikallinen hevonen on moneen kertaan risteytynyt eri rotujen kanssa. Koon suu19. Suomenkarja kestää hyvin tauteja, ja sen maidossa on runsaasti juuston valmistuksessa tarvittavaa kuiva-ainetta. Suomenhevonen polveutuu eurooppalaisista ja aasialaisista villihevosista. Punatai keskiruskea, liinaharjainen suomentyöhevonen oli ennen koneellistumista välttämätön apu maataloudessa. Suomentyöhevonen on myös pitkäikäinen, vaatimaton, terve ja sitkeä
Maahamme on tuotu vieraita karjarotuja 1500-luvulta lähtien. Eri nautarodut ovat kilpailleet valta-asemasta Suomessa jo vuosisatojen ajan. Muut suomenkarjan tyypit ovat nupoja, sillä sarvikyyttö on kuollut mustakyytön tavoin sukupuuttoon. vsk.. Ruotsissa vastaava rotu, nimeltään rödkulla, ehti kadota lähes sukupuuttoon. Itäsuomalainen lehmä eli kyyttö on länsisuomalaista hentorakenteisempi ja nykyisin ruskeakylkinen nautarotu. Eläinten valinta perustui aluksi pitkälle ulkonäköön, kuten rakenteeseen ja karvan väriin. Vuonc na 1950 maassamme oli yli J 400 000 suomenhevosta, ja 1960 määrä oli pudonnut puo:S lella. Vieras lehmärotu oli vaurauden merkki Suomenkarjan rotuyhdistykset syntyivät 1800ja 19001 ukujen vaihteessa. Viime vuosisadalla ja sitä ennen tuoduista karjaroduista ainoas20 taan ruskeanvalkea skotlantilainen ayshirerotu jäi pysyvästi Suomeen. Vuosisatamme alussa maamme karjakanta oli hyvin kirjavaa sekä ulkonäöltään että ominaisuuksiltaan. Suomalainen pienhevostyyppi oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1930-1 uvulla, mutta pieni kanta on säilynyt meidän aikoihimme asti. Pääosa lehmistä oli sekarotuisia alkuperäisen maatiaisen ja eri puolilta Eurooppaa tuotujen rotujen risteytyksiä. Suomenlampaita on neljää värityyppiä rentamiseksi rotua risteytettiin balttilaishevosten kanssa. Kaikista uhatuin on vankka työhevostyyppi, sillä koneet ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet hevosen metsäja maataloudessa, ja jäljellä olevia suomenhevosia on pyritty jalostamaan ravureiksi. Koneet syrjäyttivät työhevosen Viime vuosikymmeneninä lämminveristen määrä on kasvanut jatkuvasti lisääntyvän ravija ratsastusurheilun vuoksi, kun taas suomenhevosten lukumäärä on pienentynyt huolestuttavasti. ltäsuomenkarjan lehmien maidossa on runsaasti juuston valmistuksen kannalta arvokasta kappakaseiinia. Suomenkarjan lehmistä kookkain, länsisuomalainen lehmätyyppi on parhaiten säilynyt. 1960-luvulla maahamme tuotu tanskalainen friisiläinen joudutti suomenkarjan korvautumista vierasrotuisilla lehmillä. Tällöin jopa 150 sentin korkuisen rodun risteyttäminen vierailla roduilla kiellettiin, ja siitokseen varattiin erityisiä kruununoriita. Nykykäsityksen mukaan suomenkarjan rodut voidaan jakaa seuraavasti: länsisuomalainen (LSK), itäsuomalainen eli kyyttö (ISK) sekä pohjoissuomalainen eli peräpohjalainen (PSK). Varsinaiseksi kansalliseksi roduksi suomenhevonen kehittyi 1800-luvulla, jolloin asiaa edistivät monet hevosseurat. Musta väri pääsi yhtäkkiä muotiin, vaikka sitä mustakyytön kyljistä oltiin yritetty poistaa. Tasaisen ruskeasta länsisuomalaisesta rodusta on jäljellä sekä nupoja eli sarvettomia että sarvekkaita yksilöitä, mutta valtaosalta sarvet puuttuvat. Samoin voidaan sanoa käyneen täysmustalle suomenkarjalle, joita on tällä hetkellä vain yksi yksilö Vaalassa Pelson vankilan geenipankki.karjassa. Suomesta vietiin kannan elvyttämiseksi länsisuomalaissonnien spermaa naapurimaahamme, ja nyt viimeisiä punaruskeita rödkullayksilöitä säilytetään eläinpuistoissa. SUOMEN LUONTO 7/ 92 51. Kanta.kirja perustettiin suomenhevosille 1907, ja samalla se suljettiin muilta roduilta. Väheneminen on ollut kuitenkin rajua, sillä 1986 länsisuomalaisia nupopäitä laidunsi 20 000 yksilöä, kun taas 1990 niitä oli vähän alle 8000. Joskus syntyy vielä täysin valkeita yksilöitä, jotka sekoitetaan helposti lapinkarjaan. Suomenkarjasta alettiin siirtyä ayshirerotuun sotien jälkeen paitsi tuottavuuden myös muodin vuoksi; vieras rotu oli ollut jo pitkään kartanoiden vaurauden symboli. Vuonna 1990 suomenhevosia oli enää kolmasosa hevoskannasta, ja niiden lukumäärä oli vähentynyt alle 16 000:een