Suhtautuminen luonnonja ympäristönsuojeluun osoittaa selvästi keskustan ja kokoomuksen hallituksen linjan. Niitä ei pidetä tulevaisuuden kannalta elintärkeinä maapallon kohtalonkysymyksinä. Yltyvä luonnonvarojen käyttö on ryöstöä paitsi maapallon köyhiltä, myös tulevilta sukupolvilta. Järkeviä säästökohteita löytyy runsaasti myös yrityksistä, virastoista ja kotitalouksista. Yhteiskunnan itsestäänselväksi johtotähdeksi iskostunut talouden jatkuva kasvattaminen on edesvastuutonta ja kestävän kehityksen kanssa sovittamattomassa ristiriidassa, koska se perustuu energian ja muiden luonnonvarojen käytön lisäämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 2 19 mk ja säästötilaus 193 mk. Perusarvot heijastuvat kirkkaasti myös talouspolitiikassa ja hallituksen budjettilinjauksessa. Tilaushinnat 27.9. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Se näkyy niin budjettiluonnoksessa kuin Vuotoksen altaan rakentamiskiihkossa. llmestymisaikatau/11 No 8 9 10 Aineisto toimitukseen 14.09. Remonttirahat saadaan mm. 10. Tähän mahdollisuuteen ei kuitenkaan tartuta, vaan jatketaan entiseen malliin ja haikaillaan lihavien ja tuhoisien vuosien perään, jotka ovat ehkä iäksi mennyttä. Vaikeina aikoina on säästettävä, mutta löytyy varmasti parempia säästökohteita kuin virkamiesten, sairaanhoitajien tai päiväkotitätien laittaminen pakkolomalle. Ahon hallitus eroaa aiemmista hallituksista siinä, että se suhtautuu luonnonsuojeluun vieläkin nihkeämSUOM EN LUONTO 7/9 1 50. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Lama ei ole välttämättä muutenkaan onnettomuus vaan tarjoaa tilaisuuden yhteiskunnan luotsaamiseen luonnonmukaisempaan suuntaan, kohti kestävää kehitystä. Esimerkiksi luonnonsuojeluun ja kehitysapuun suhtaudutaan kepeästi hyväntekeväisyytenä, josta aina tarvittaessa voidaan tinkiä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Inna Kaitosaari PL 169 001 5 1 Helsinki puh. verottamalla kerskakulutusta ja kaikkea ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Lamasta suunta kestävään kehitykseen Lamakausi paljastaa armotta suomalaisen yhteiskunnan todelliset perusarvot, joista aidoimpia ovat itsekkyys, talouskasvun pohjaton palvonta ja henkisten arvojen vähättely. !/111oit11s111yynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 1200 Vantaa puhelin (90) 876 9 100 telefax (90) 876 6 150 !rtonumero 33 markkaa. 18.1 0. 2 1.11. Parhaita karsimiskohteita ovat luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen kannalta vahingolliset hankkeet, kuten vesirakennustyöt, uudet moottoritiet, järjettömät matkailuhankkeet j a esimerkiksi soiden uudisja kunnostusojitus. 12. Säästötilaus 232 mk. Suomi on taloudellisesta laskusuhdanteesta huolimatta edelleen maailman rikkaimpia maita, joten uikuttamiseen ei ole minkäänlaista aihetta. vsk.. Yhteiskunnan perusarvot on laitettava täysremonttiin, ja kansantalouden voimavarat j a hedelmät on jaettava radikaalisti uudelleen. 654 198 Ilmestyy 17. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. / 99/ alkaen Vuosikerta ( 10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Jos koko maapallon elintaso nostettaisiin länsimaisiin mittoihin, pallostamme jäisi jäljelle vain eloton, kuiva, pölyävä kuori. 19. 14.11. Luonto nähdään pelkkänä elintason kohottamisen välineenä. Haittaverojen tuotto pitää ohjata kestävän kehityksen edistämiseen. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jonna Lauri la Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimii/ajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu ( ulkoasu) Värierotte/111 Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Li iton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu
Esimerkiksi Viron ympäristö on paikoin katastrofaalisessa tilassa neuvostokauden perintönä: ilma on pahoin pilaantunut ja jätevedet virtaavat Suomenlahteen lähes sellaisinaan. 44 Kysy luonnosta .................................................................. 32 Työmatka, Mika Seppälä ................................................. Apua tarvitsevat myös hajoavan Neuvostoliiton monet tasavallat. Maapallon väestömäärä on uhkaavasti lähestymässä jo kuutta miljardia ellei väestönkasvua saada loppumaan on kaikki kehitysapuohjelmat tuomittu epäonnistumaan. Pahimmassa tapauksessa ne ovat tehneet vahinkoa kestävälle kehitykselle, kuten monissa metsätalousja teollistamishankkeissa. Voimme onnitella virolaisia, että he vihdoin pääsevät itse päättämään asioistaan. Kehitysavun perusteet on sopeutettava kestävään kehitykseen ja sen jälkeen lisättävä tuntuvasti määrärahoja. Maakunnat tutuiksi: Keski-Suomi Männikkömetsät ja rantojen raidat, Seppo Vuokko .... Viron itsenäistyttyä yhteistyömahdollisuudet ovat aivan toiset kuin ennen. 12 Yuotos-kansalaissota jatkuu kaikilla rintamilla. Monesti suurimmat ja jopa ainoat hyötyjät ovat olleet reippaasti palveluksistaan laskuttavat yhtiöt. Kumpuilevaan maisemaan mahtuu silti järviä ja peltojakin. Arktista rakkautta, Pekka Kejonen ................................ Suomen kannalta on luontevinta auttaa naapureitamme Itä-Karjalaa, Leningradin aluetta sekä Viroa. 5 1 Kansikuva Arto Komulainen kuvasi Vuotoksen aluetta Suomen Luonnolle lintuperspektiivistä. vsk. 18 Keski-Suomi on metsäisin maakuntamme. 8 Pyhätunturin kansallispuistoa silvottu vähin äänin, Risto Sippola ...................................................................... Luonnonsuojeluliiton tarkoitukseen esittämä 200 miljoonaa markkaa on erittäin kohtuullinen, jo valmiiksi tingitty. Kehitysavun onnistumisen ehtona on se, että se tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. 31 Rantamulatti, Taisto Kotka ............................................. 22 Teollisuus on siistinyt päästöjään, mutta tehtaat ovat kasvaneet ja saastemäärätkin siinä mukana. .49 Summaries of the Main Articles ........................................ 37 Ulkomailta ........................................................................ 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/91 50. Kotimaasta ........................................................................... Jo pelkästään rantojensuojeluohjelman toteuttaminen vaatisi enemmän rahaa, lisäksi monet muut suojeluohjelmat tarvitsevat kipeästi varoja, jotta kohteet voidaan suojella ennen kuin ne tuhoutuvat. Suomen on autettava eteläistä naapuriamme uuden elämän alkuun ja puhdistamaan saasteensa, joista myös me saamme osamme. Altaan vastustajat eivät väsy, Kimmo Hämäläinen ...... Satakunnan maakuntakukka: Länsirannikon vitamiini pommi ................................... Länsimaisen tekniikan kritiikitön tarjoaminen on tuomittu epäonnistumaan. Yön nahkasiivet, Antti Halkka ........................................ vuosikerta 7 • 1991 min kuin ne. 3. 34 Monien mielestä Alpit eivät enää ole maineensa veroinen matkailunähtävyys. Paljon komeasta luonnosta on kuitenkin vielä jäljellä ja pelastettavissa. Miksi ympäristöministeriö antaa myöten suojalualueiden nakerruspaineille. Se koituu varmasti myös ympäristönsuojelun hyväksi virolaisten ja suomalaisten terveydeksi. Tämä ei tosin ole välttämättä vahingollista, koska kehitysavussa laatu on jäänyt pahasti määrän j alkoihin. .42 Kirjoja ................................................................................ Kaikissa kehitysapuhankkeissa lähtökohdaksi pitää ottaa väestönkasvun tyrehdyttäminen ja ympäristönäkökohdat. 33 Euroopan kaunis katto, Hilkka Freygang ..................... Myös kehitysapurahoja on karsittu kovalla kädellä. 50 Hätävarjelun liioittelua ..................................................... Monia tarinoita kerrotaan myös linnun synnystä ja tavoista. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. Maailman vanhimmassa sademetsässä, Magi Viljanen .................................................................... 10 Puheenvuoro kansallispuistojen koskemattomuuden puolesta. Surkuhupaisimpia esimerkkejä tällaisista "valkoisista elefanteista" on norjalaisten Kenian kuumimmalle seudulle Turkana-järvelle rakentama suuri pakastekalatehdas, joka ei tietenkään toiminut päivääkään. Paikallinen tapa kun on kuivata kala. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 50. Valtion ensi vuoden budjetissa esimerkiksi luonnonsuojelualueiden ostomäärärahat ovat jäämässä täysin riittämättömiksi, 120 miljoonaan markkaan. 26 Palokärjellä on monta nimeä niin kuin rakkaalla lapsella. Kustannuksiltaan se vastaa vain runsasta kymmentä kilometriä moottoritietä. Mustatikka, metsänemäntä, Timo Lavola ..................... 28 Mikä muu nisäkäs ihmisen lisäksi osaa lentää. Metsäteollisuus likaa yhä Keski-Suomen vesiä, Kai Granberg ....................................................................
Ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä tukeviin toimiin on liiton mielestä panostettava aivan toisella tavalla kuin tähän asti. Tilaston ajantasaistaminen ei ilmeisesti sanottavasti parantaisi Suomen suhteellista asemaa, sillä suojelupinta-ala kasvaa muissakin maissa; Ruotsin suojeluprosentti oli kesällä 1990 6,2 ja on kasvamassa nopeasti, sillä maassa on käynnistymässä laaja kansallispuisto-ohjelma sekä suometsien ja aarniometsien suojeluohjelma. Esimerkiksi IsoBritannian kansallispuistot ovat lähinnä maisemansuojelualueita. Tilastoiduista 21 valtiosta maatamme huonommin pärjäävät vain Turkki ja Irlanti. Kanadan, Norjan ja Ruotsin suojelupanostus on maahamme verrattuna aivan toisella tasolla. Vertailu asettaa outoon valoon ympäristöministeriön vakuuttelut siitä, että Suomen luonnonsuojelu on hyvää kansainvälistä tasoa. Kesken ovat vielä mm. Vain asianmukaisesti hoidettuina ja valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville sukupolville sen luonnonja kulttuuriperinnön, jota säilyttämään ne on perustettu, liiton muistiossa todetaan. ;:J Suomi teollisuusmaista kolmanneksi huonoin OECD:n hiljattain ilmestyneen ympäristötilaston mukaan (OECD, Environmental data 1991) Suomi on luonnonsuojeluasteeltaan teollisuusmaiden huonoimpia. Suojeluja erämaa-alueiden ohella lisää voimavaroja kaipaavat mm. Viime vuoden lopulla vahvistettu rantojensuojeluoh jelma nostaa määrärahojen tarpeen uudelle tasolle, liitto muistuttaa. Liitto pitää tärkeänä luonnonsuojelualueiden ostovarojen nostamista 200 miljoonaan markkaan ensi vuonna. Parhaiten Suomen kanssa vertailukelpoiset havumetsävyöhykkeen maat on esitetty taulukossa vihreällä. vsk.. Vain ainoassa OECD:n ulkopuolisessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen valtiossa, Neuvostoliitossa, luonnonsuojelu on Suomeakin jäljessä. Suomen mittavat suojeluohjelmat sen sijaan ovat jo suureksi osaksi toteutuneet. Luonnonsuojeluliitto esittää lisäksi 47,2 miljoonan markan varaamista luonnonsuojeluja erämaa-alueiden hoito-, valvontaja opastustehtäviin. Ministereille lähettämässään budjettimuistiossa liitto esittää sopivina säästökohteina mm. Kolin ja Saaristomeren kansallispuistojenkin lisämaiden ostamishankkeet. Näissä maissa suojeluperinne ja suojelualuetyypit muistuttavat suuresti suomalaisia. Havumetsävyöhykkeen maat, joihin maatamme lähinnä tulee verrata, päihittävät Suomen selvästi myös korkean suojeluasteen alueiden pinta-alassa. Niiden ripeän loppuun saattamisen lisäksi kansainväliselle tasolle yltääksemme tarvitsemme entisten suojeluohjelmien laajennuksia ja uusia suojelukohteita. Suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut liiton mielestä varsin passiivista. KOTIMAASTA Suomen luonnonsuojeluliitto: Ympäristönsuojelussa ei saa säästää Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä valtiontalouden säästöja supistustoimet on suunnattava ekologisesti järkeviin ja luonnonsuojelua edistäviin kohteisiin. 4 Itävalta Norja Länsi-Saksa Uusi Seelanti Iso-Britannia USA Ranska Kanada OECD:n ka. Sveitsi Belgia Suomi Irlanti Turkki 10 20 > ~ 19,3 ::============.--~ 15,5 ::======-=--=--=---=---:,-' 11 ,3 > ~ 10,6 > ~ 10,6 8,6 1 ' 8,2 Suomi jää kolmanneksi viimeiseksi OECD:n uusimmassa suojelualueiden pinta-alavertailussa. Tilaston tiedot vastaavat kansainvälisen luonnonsuojeluliiton 1989 virallisesti luonnonsuojelualueiksi hyväksymiä kohteita. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tanska Portugali Japani Espanja Australia Hollanti Italia Ruotsi Maailman ka. Niinpä tilastossa eivät Suomesta ole mukana soidensuojelualueet; jos ne lasketaan mukaan, suojelupinta-alaksi saadaan 1989 3,8 prosenttia ja nykyään noin 4 ,5 prosenttia. Suomen etuna vertailussa on se, että suurin osa luonnonsuojelualueistamme estää luonnon kaikenlaisen hyväksikäytön. vesirakennustyöt, metsänparannusvarat, ylimitoitetut tierakennustyöt sekä ylisuurten matkailuhankkeiden tukemisen. Haittaverojen yleinen hyväksyttävyys ja uskottavuus joutuvat vaakalaudalle, ellei luonnon ja ympäristön hyväksi olla samalla valmiit sijoittamaan lisää varoja. energiaa ja ympäristöä säästävän teknologian kehittäminen, jätehuollon edistäminen, maatalouden ympäristöhaittojen pienentäminen, kestävän liikennepolitiikan tukeminen, ympäristötutkimus ja ympäristön tilan seuranta. Suojelualueiden perustamisesta johtuvia korvausvaroja tarvitaan 50 miljoonaa ja virkistysalueiden hankintaan 20 miljoonaa
Hänen mukaansa Lapin taajamien ulkopuolella ilman laadun ongelmat kulminoituvat kolmeen pääkohtaan: ajoittain korkeisiin rikkidioksidipitoisuuksiin etenkin Inarin itäosissa, Kuolasta tulevien savuvanojen aiheuttamaan vahvasti happamoittavien pisaroiden laskeumaan sekä korkeaan otsonitasoon. Muutaman viime vuoden aikana on ainakin kolmea Keminmaan ja Tervolan suojelulehtoa tärvelty hakkuin ja ojituksin, ja lisäksi yhteen keminmaalaiseen lehtoon on kaavailtu kalkkikivilouhosta. Sekä Lapissa että Etelä-Suomessa on lisäksi pyritty suojelemaan alueita, joilla on mahdollisimman vähän taloudellista merkitystä: soita, tuntureita ja joutomaata. Konferenssin ulkomaisista vieraista varsinkin Tor Aarnes Kirkkoniemestä ja kuolalainen tutkija Valeri Barkan vetosivat voimakkaasti rajat ylittävän yhteistyön puolesta: uusia tutkimustuloksia ei ole enää varaa odottaa, vaan on toimittava päästöjen saamiseksi kuriin; kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta ovat käyttökelpoisia keinoja. vsk. Narkauksen suojelulehto vaarassa Valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet eivät tahdo saada olla rauhassa Lapin läänin eteläosissa. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 7/91 50. Huttunen piti ilmeisenä, että pitoisuudet ovat haitallisia metsille ainakin pitkään jatkuessaan. Utsjokelainen Arto Ahlakorpi tiivisti tilanteen vertaukseksi: "Asumme täällä Pohjoiskalotilla kuin samassa rivitalossa. Itä-Lapin metsävauriotutkimuksissa Kessin alue on lisäksi havaittu Lapin saastuneimmaksi seuduksi. Myös alueen rikasta kasvistoa, erityisesti hyöteää lehtonoidanlukkoesiintymää kartoittaneet kasvitieteilijät Anna-Kaija Eisto ja Tauno Ulvinen pitävät lehtoa niin ainutlaatuisena, ettei edes koekaivauksia tulisi sallia. Hän tähdensikin ehdotonta varovaisuutta alueen metsien käsittelyssä ja kehotti odottamaan metsävauriotutkimuksen tarkempia tuloksia. Metsän uusiutuminen on tällaisissa oloissa hyvin epävarmaa. Puusto!) uudistuminen on todennäköisesti ensinnä uhattuna. Suomi voidaan vielä nostaa kansainväliselle tasolle. Mittaustulosten mukaan Inarin itäosat lähinnä Vätsäri ja Kessi ovat Lapin saastuneimpia seutuja. Lehto on Lapin parhaita ja maanlaajuisestikin arvokas monien uhanalaisten kasvilajiensa ansiosta merkittävimpänä näistä maan runsain lehtonoidanlukon esiintymä. Suomalaisen järjestön johtoon valitMaamme luonnonsuojelutilannetta huonontaa edelleen se, että suojelualueet ovat keskittyneet Lappiin. Suomen luonnonsuojeluliitto vaati äskettäisessä kannanotossaan Narkauksen Kalkkimaan lehdon jättämistä rauhaan. Ensi töikseen liike laittoi kiertämään adressin, jossa vaaditaan neuvottelujen vauhdittamista Nikkelin sulattojen uusimiseksi. Varoituksen sanoja kuultiin myös Ilmatieteen laitoksen tutkijan Tuomas Laurilan suusta. Tuorein uhka on noussut Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevan Narkauksen Kalkkimaan suojelulehdon ylle. Suojelualueilla ja lakisääteisillä erämaa-alueilla raskain menetelmin tehtävät geologiset tutkimukset olisi liiton mielestä sallittava vain luonnonsuojeluviranomaisen luvalla. Mielenosoitukset, nälkälakko ja ministeritason vetoomuksetkin ovat jääneet tehottomiksi yritettäessä pelastaa Kessin metsät. Vain lehtojensuojeluohjelma yrittää oikaista suojeluvääristymää, mutta siihenkin otettiin vain kaksi prosenttia maamme lehdoista. Outokumpu Oy:ltä edellytetään, että se jättää hankkeesta kansainvälisen hintavertailun kestävän tarjouksen. Seis Kuolan päästöille -liikkeen esikuvana on Norjassa runsas vuosi sitten perustettu Neuvostoliiton päästöjä vastustava kansalaisjärjestö, jossa on jo 4000 jäsentä. Ranualainen eläinlääkäri Sakari Wiren on saanut hiljattain kauppaja teollisuusministeriöltä valtauskirjan, jonka turvin N arkauksen Kalkkimaan lehdossa voidaan aloittaa tutkimuskaivaukset marmorin louhintamahdollisuuksien selvittämiseksi. Kuntien ja läänin ympäristöviranomaiset ovat olleet silmiinpistävän kykenemättömiä valvomaan alueita ja estämään tuhoarnisia. Adressi on määrä luovuttaa Suomen hallitukselle loppusyksyllä. Metsiä ei ole suojeltu juuri ollenkaan. KOTIMAASTA Seis Kuolan päästöille -liike syntyi Inarissa Yli 80 kansalaisen voimin synnytettiin Inarin Kalottikonferenssissa elokuun puolivälissä Kuolan päästöjä vastustava kansalaisliike. Suojelun täydennys käy lähivuosina päinsä esimerkiksi kiirehtimällä kansallispuistojen laajennuksia, ottamalla soidensuojelualueisiin mukaan niitä ympäröivät metsäalueet ja toteuttamalla aarniometsien suojeluohjelma mahdollisimman laajana. Nikkelin päästöjen vuoksi rikkidioksidipitoisuudet ovat pysytelleet maaliskuusta lähtien korkeahkoina, ja ne tulevat ryöpsähdyksinä. Kimmo Kaakinen tiin kansalaistoimikunta, johon kuuluu 18 jäsentä poromiehistä kirkkoherraan Inarin ja Utsjoen alueelta. Ministeriö myönsi kaivuluvan, vaikka alueen haltija metsähallitus sekä luonnonsuojelujärjestöt vastustavat tutkimuskaivauksia. Jos suojelu nyt jätettäisiin kesken, Suomen luonnosta säästyisivät jälkipolville perin kituliaat kasvot. Kalkkimaan lehdon puolesta toimiva metsätalousinsinööri Tuomo Ollila ihmetteleekin tilanteen nurinkurisuutta: alueen omistajanakaan metsähallitus ei voi kaivauksia estää, sillä kaivoslaki ajaa omistusoikeudenkin ohi. Näin siitä huolimatta, että siihen on nyt varaa: puuntuotanto on metsänhoidolla saatu niin korkeaksi, että edes kaikkea viljeltyjen talousmetsien puuta ei Suomessa tällä hetkellä tarvita. Samalla liitto vaati luonnonsuojeluja kaivoslain suhteiden selkiyttämistä, jotta vastaavilta tilanteilta tulevaisuudessa vältytään. Kun yhdessä asunnossa syttyy tulipalo, on kaikkien riennettävä sitä sammuttamaan.'' Kimmo Kaakinen 5. Hän toivoo, että marmorinkaivaja luopuisi vapaaehtoisesti hankkeesta. Kaikesta huolimatta erämaa hakataan, muualtakin kuin kuvan tielinjalta. Nämä tekijät luovat Laurilan mukaan edellytykset neulasvaurioille. Konferenssissa kuultiin Satu Huttusen tuoreet terveiset Itä-Lapin metsävauriotutkimuksesta
Selvitysten teon aikana Aittola työskenteli Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Lentotuhkaa ja muuta savukaasun puhdistusjätettä on käsiteltävä kuin ongelmajätettä, koska se sisältää raskasmetalleja. ''Tuhkat ja kuonat voidaan saada vaarattomiksi kolmella eri menetelmällä, jotka ovat kustannuksiltaan vain noin kymmenesosa Ekokemin käsittelykustannuksista.'' Selvityksissä esitettyä hyötykäyttövaihtoehtoa Aittola pitää itsekin huonona, mutta parempaakaan hän ei ole löytänyt. " Suunnitellun kokoisessa polttolaitoksessa ongelmallisen jätteen määrä olisi melkoinen. vsk.. Toimittaja Helena Tengvall on luonnonsuojeluliiton toimeksiannosta tutustunut selvityksiin. Seminaarissa ei saatu kuulla YTY :n vastausta esitettyyn arvosteluun. Vesija ympäristöhallitus on käynnistänyt kalkitukseen liittyvän tutkimusja koeohjelman. Se on yksi maailman haastavimpia tehtäviä.' ' Anne Brax Tengvallin mukaan polttolaitoksesta kaavaillaan liian suurta. Ongelmajätteen käsittelykustannuksia ei olla YTV:n laskelmissa otettu huomioon. Sen käsittelyyn tarvittaisiin laitos, joka olisi kapasiteetiltaan lähes yhtä suuri kuin Riihimäellä sijaitsevan Ekokemin ongelmajätelaitos hiljattain teh yn laajennuk6 ''Päätöksiä pääkaupunkiseudun jäteratkaisusta ei voida tehdä, ennen kuin selvitysten puutteet on korjattu", Tengvall vaati luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Helsingin yliopiston ympäristöjaoston Ilmakehästäkö kaatopaikka -seminaarissa Helsingissä. YTV:n tilaamat selvitykset on tehnyt Jussi-Pekka Aittola, joka on Viatek Oy:n ympäristöteknologian osaston päällikkö. Raportit sisältävät Tengvallin mukaan lisäksi valheellista lukijan rauhoittelua ja dioksiinipäästöjen vähättelyä, sekä lukuisia pienempiä virheellisyyksiä. Osapuolten näkemykset ovat kovin kaukana toisistaan. "Näyttäkää minulle meidän pääkaupunkiseutuamme vastaava sellainen kaupunki, jossa on järjestetty keräily ja löydetty järkevä käyttö 600 000 tonnille sekajätettä. Koepuoli kalkittiin toukokuun lopulla. Vaikka polttojätteet tarvitsevat Aittolan mukaan erityiskäsittelyä, ei kyse silti ole Ekokemin kaltaisesta ongelmajätelaitoksesta. Järven kaloista on mitattu korkeita elohopeaja cesiumpitoisuuksia. Tehokkainkaan hyötykäyttö ei vähennä jätteiden määrää muutamassa vuodessa nykyisestä yli 600 000 tonnista 200 000 tonniin. YTV:n jätehuoltolaitos on teettämiensä selvitysten perusteella päätynyt suosittelemaan 400 000 tonnia nielaisevan sekajätteen polttolaitoksen rakentamista. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, YTV:n, valtuusto saa tämän vuoden aikana päätettäväkseen miten pääkaupunkiseudun jäteongelma ratkaistaan. Sen sijaan monet suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa käytössä olevat, toimivat kierrätysesimerkit on selvityksistä unohdettu. Mittauksia jatketaan, jotta nähtäisiin alentaako kalkin lisäys pitoisuuksia. Emme voi perustaa jätehuoltoratkaisua toiveiden varaan" Aittola sanoi. Rauno Y,jölä SUOMEN LUONTO 7/91 50. Esimerkissä sekalainen hyötyjäte, eli muovi, lasi, metalli ja puu, laitetaan samaan keräysastiaan. Kalavesien hoidon kannalta on tärkeää tietää, kuinka kalkin lisäys vaikuttaa kalojen kasvuun. Jos laitoksessa käsitellään vain lajiteltua jätettä kuten ympäristöministeriö on luvannut, laitokseen ei jää poltettavaksi kuin 200 000 tonnia kaavaillun 400 000 tonnin sijasta. Iso Valkjärvi jaettiin keväällä muovikalvolla kahtia, koepuoleksi ja vertailupuoleksi. " Polttolaitos on rrut01tettu sen perusteella, että on olemassa tietty määrä jätettä, joka on käsiteltävä. Arinatuhkaa ja pohjatuhkaa syntyy polttolaitoksessa kolmasosa poltettavan jätteen painosta, lentotuhkaa ja muuta savukaasun puhdistusjätettä 6-10 prosenttia. Pahimmassa vaarassa ovat pienet ja karut latvavedet. Evon Iso Valkjärvellä tutkitaan neutraloinnin vaikutuksia ekosysteemiin sekä elohopean ja cesiumin rikastumiseen ravintoketjussa. Toinen selvitysten suuri puute on Tengvallin mukaan se, että polttolaitoksessa syntyvien jätteiden tuhkien, kuonien ja muun savukaasun puhdistusjätteen käsittelyä ei ole pohdittu tarpeeksi. Kalkituksesta huolehtii Partek. Tutkimuksen tuloksina saadaan tietoa kalkituksen vaikutuksista vesiin Suomen oloissa. KOTIMAASTA Polttolaitoksesta päätetään puutteellisin selvityksin. ''Epärealistinen kierrätysesimerkki'' Kierrätykseen ja kompostointiin perustuvaa ratkaisua on YTV:n selvityksissä tarkasteltu sellaisen esimerkin kautta, joka on Tengvallin mielestä tuomittu epäonnistumaan. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii tohtori Martti Raskin johdolla Iso Valkjärven kalastoa. Selvityksissä vertaillaan eri vaihtoehtojen kustannuksia, toimivuutta ja ympäristövaikutuksia. Tengvallin mielestä on itsestään selvää, että tällaista mallia ei ole saatu toimimaan missään päin maailmaa. "Tuhkat ja kuonat eivät ole ongelmajätteitä" Aittolan mukaan on väärin väittää polttolaitoksen tuhkia ja kuonia ongelmajätteiksi, koskapa niitä ei sellaisiksi ole Suomessa eikä muuallakaan maailmassa määritelty. sensa jälkeen" sanoi Tengvall. Aittola tutustui Tengvallin arvosteluun seminaarin jälkeen. Suomessa kalkitusta on vasta vähän kokeiltu. Ainakin vuoden 1993 loppuun jatkuviin tutkimuksiin osallistuvat vesija ympäristöhallituksen sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Säteilyturvakeskus. Ruotsissa vesistöjä on jo vuosia kalkittu happamoitumisen pysäyttämiseksi. Happamoitusmisprojektin arvioiden mukaan maassamme on 1000-2000 ilmansaasteiden happamoittamaa järveä. Selvitysten mukaan hyötyjätteet "sotkevat" toisensa, eikä niiden lajittelua saada lajittelulaitoksessa kannattamaan. Hänen mielestään niissä on vakavia puutteita ja suoranaisia virheitä. Lisäksi yhdyskuntajätteiden määrä näyttää olevan pysähtymässä; vuodesta 1989 vuoteen 1990 määrä pieneni viidellä prosentilla. Kalkitusvene suihkutti järveen kolme tonnia kalkkia
KOTIMAASTA metsää ylläpidetään liito-oravan mieltymysten mukaisena sekametsänä. Pikkulokitkin ovat vakiintuneet viime vuoLiito-oravien y hte nä ine n e s i intymis alue on merkitty karttaan pu naisella . Varovaisesti tehdyistä harvennushakkuista liito-orava ei pane pahakseen: se pitää pienistä aukoista kotimetsikössään. Pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin liito-oravista on suunnittelun pohjaksi nyt harvinaisen tarkkaa tietoa. sina linnustoon 30 parin voimalla. Lajin asuinalueet kaupungin poh jois-eteläsuunnassa jakavan Keskuspuiston alueella hupenivat ja pieni liito-oravakanta jäi eristyksiin. Nuuksiossa Liito-oravan tarvitsemaa yhtenäistä sekametsää vielä riittää. Helsingistä liito-orava on vastikään hävinnyt. Espoon Nuuksion liito-oravia laskettaessa löytyi yhteensä 133 tämän uhanalaisen eläimen elinpaikkaa. Vain Etelä-Espoo odottaa vielä tarkistamistaan. Eläinlajin tutkimiselle omistautuneen Jouni Paakkosen vetämä ryhmä on viime vuosina käynyt kaupunkien rahoituksella liito-oraville sopivat alueet läpi. Lajia oli aikaisemmin myös Suomea lännempänä, mutta se on kuollut sukupuuttoon maasta toisensa jälkeen. Sekametsänä siksi, että liito-orava syö ravinnokseen puiden lehtiä ja saa havupuista suojaa kanahaukkaa ja muita luontaisia vihollisiaan vasSilkkiuikut viihtyvät Ruokosalmen keskustan avovedessä. Kun Saimaan väylätöitä tehtiin, katkaistiin luontainen väylä Ruokosalmen editse pengertiellä ja Hämeenselän eteläpäähän syntyi laaja alue, mistä vesi ei kunnolla pääse pois. Metsänomistaja tai kesämökinkin haltija voi viereisen kartan yhtenäisellä liito-orava-alueella ja muuallakin Etelä-Suomessa auttaa liito-oravaa seuraavasti. vsk. Uikuista yleisin on silkkiuikku, mutta myös härkälintu pesii alueella. Tarkempia metsänkäsittelyohjeita on saatavissa Espoon ympäristönsuojelutoimistostal Ritva Veijonen p. Ruokosalmi on Saimaaseen kuuluvan laajan Hämeenselän eteläisin perukka. Kymmenestä pesivästä sorsalajista harvinaisimpia ovat heinätavi ja lapasorsa. Vantaan ja Helsingin liito-oravakanta on selvitetty perusteellisesti, mutta katkoviivan alapuolinen Espoon eteläosa on vielä tarkkaan tutkimatta. Sieltä tiedossa olevat liitoora vapaikat on merkitty punai s illa palloilla. Matalissa rantaluhdissa pesii kuusi kahlaajalajia. Suomella on nyt erityisvastuu liito-oravan tulevaisuudesta Euroopassa. Espoon Nuuksio Euroopan parasta liito-oravaseutua. Ruoppausanomus on nyt vesioikeudessa. Kurki, nuolihaukka, kalasääski ja ruskosuohaukkakin ovat Ruokosalmen vakioasukkaita. Määrää voi pitää häkellyttävänä, sillä liito-orava on hävinnyt suuresta osasta Suomea täysin, kun sen tarvitsemat sekametsiköt on pantu kasvamaan mäntyä ja kuusta. Hannu Eskanen 7. kuhankeittäjän, asuinsija. Alue saattaa olla jopa koko Euroopan parasta liito-oravamaastoa; Liitooravia on nimittäin Euroopan valtioista vain Suomessa ja Virossa. Tämän ydinalueen ulkopuolella SUOMEN LUONTO 791 50. taan. Hämeenselän veden tilaa huonontavat lisäksi Rääkkylän kuntakeskuksen jätevedet, Oravilahden kuivatusalueen peltojen ravinteikkaat vedet ja maatalouden hajapäästöt. (90) 806 6080. PohjoisKarjalan vesipiiri ja merenkulkupiiri. Ennen kaikkea maatalouden hajakuormitus pitää saada kuriin. Rantapusikoissa on 11 varpuslintulajin, mm. Paikalliset kalastuskunnat ajavat rehevän Ruokosalmen lintulahden ruoppaamista Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Ruokolahdella asustaa ainakin 200 paria naurulokkeja ja niiden seassa sotkia, sorsia ja uikkuja. Ruokosalmen ruoppausta vastustavat mm. Veden parantamiseksi esitetty ruoppaus tuhoaisi Ruokosalmen lintulahden ja heikentäisi alapuolisen vesistön tilaa. Samoin on asutuksen levitessä käymässä Vantaan liitooraville, ellei niiden tarpeita oteta kaupunkisuunnittelussa huomioon. Hämeenselkään laskevien vesien puhdistaminen olisi ruoppausta kestävämpi keino veden laadun parantamiseksi. Jos metsälö on havupuuvaltainen, tulee siis erityisesti säästää lehtipuita ja päin vastoin. Jätä eläimen asunnoiksi sopivat järeät haavat kaatamatta ja niiden ympärille 10-15 metrin suojavyöhyke luonnontilaan
Keltahaperon voi syödä vaikka sellaisenaan. Niiden maanalainen sienirihmasto muodostaa puun juuriston kanssa sienijuuren. rouskut. Hienon makuinen ruokasieni hajustaan huolimatta. Sienet kerääjinä Suomessa on havaittu, että suurten teollisuuslaitosten ympäristössä ja vilkasliikenteisten teiden varsilla kasvaviin sieniin kertyy runsaasti raskasmetalleja, kuten lyijyä, kadmiumia ja elohopeaa. Sienijuuresta hyötyvät molemmat osapuolet: puu saa runsaasti vettä ja kivennäisaineita ja sieni saa puusta hiilihydraatteja. tatit leikataan viiden millin viipaleiksi, mutta ohutmaltoiset sienet, kuten suppilovahverot ja mustatorvisienet voi kuivata kokonaisena. Paras säilytystapa on kuivaaminen. Suursienistäkin melkoinen osa on maan pinnan alla rihmastona ja näkyviin ponnahtaa ainoastaan itiöemä. Muun muassa herkkusieni on " kerääjä". Sienet ovat kevytruokaa Sienien ravintoarvoa voi verrata kasviksiin. Sienissä on Bryhmän vitamiineja sekä C-ja D-vitamiinia. Tullilaboratorion pistokokeissa ei Suomeen tuoduissa purkitetuissa herkkusienissä eikä metsäsienissä ole havaittu mitään hälyttävää. Keltaiset sienet kuten kantarelli sisältävät karoteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Ruokasieni on itiöemä Valtaosa sienistä on mikroskooppi:;en pieniä. Esimerkiksi sadassa grammassa kantarelleja on vain 23 kilokaloria ja 0,8 grammaa rasvaa, mutta valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja hivenaineita on likipitäen saman verran kuin maidossa. Arvioiden mukaan sienisatomme vaihtelee noin miljardista peräti viiteen miljardiin kiloon, josta saadaan talteen vain yhdestä kahteen prosenttia. Useat kotoiset ruokasienet, kuten tatit, rouskut ja haperot ovat puiden tunnollisia seuralaisia. Tällaista suhdetta kutsutaan symbioosiksi. Helsingistä poimituista herkkusienistä löytyi kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa 12 kertaa enemmän kadmiumia, yli sata kertaa enemmän elohopeaa ja noin viisi kertaa enemmän lyijyä kuin keltavahverosta eli kantarellista. Ne ovat kevyttä ja kuitupitoista ruokaa. Lyijyttömään bensiiniin siirtyminen on vähentynyt lyijysaastutusta. fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista sekä jätteenpoltosta. Metsäsienet ovat ilmaista herkkua Yksi syy keräilyn vähyyteen on se, että sieniä ei tunneta: ihmiset pelkäävät myrkyllisiä sieniä sekä sienien ympäristöstä keräämiä vierasaineita. Siitä huolimatta sieniä kannattaa poimia vasta muutaman sadan metrin päässä ajoteistä. Ennen pakastusta sienet on hyvä keittää ja valuttaa. Lahottajista tunnetuimpia ovat mesisieni ja huhtasieni, loissienistä käävät. Sienissä ei ole lehtivihreää, joten ne eivät osaa itse valmistaa ravintoaan. Elohopeaa tulee luontoon klooria ja lipeää valmistavista tehtaista, paperisekä tekstiiliteollisuudesta. Sieni on kuiva kun se murenee käsissä. Muut sienten tavat tulla toimeen ovat lahottaminen ja loisiminen. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Siilihaperon väri vaihtelee, mutta varma tuntomerkki on ruskettuva maito ja vanhemmiten selvä sillinhaju. Kuivaamista varten paksut sienet, mm. Suolasieniksi käyvät mm. Kirkkaankeltainen keltahapero on helppo tunnistaa värikkäästä lakista ja mallosta, joka harmaantuu vioittuessaan ja vanhetessaan. Jotkin sienet keräävät raskasmetalleja tehokkaammin kuin toiset. Lyijyn lähde on pääasiassa liikenne. sieniä pidetään suurena herkkuna, lähes koko kotimainen sato jää metsiin lahoamaan. Sienten ravintoarvo säilyy parhaiten, jos sieniä käsitellään mahdollisimman vähän. Suolaa on laitettava. Sieniä voi myös pakastaa. Tutkimuksen mukaan myös monet tatit keräsivät tehokkaasti raskasmetalleja. "Sieni" on siis rihmastosta muodostunut lisääntymiselin, jossa itiöt sijaitsevat. Kuivattuja sieniä voi säilyttää esimerkiksi lasitölkissä kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Sienet ovatkin toisenvaraisia eliöitä. Kadmiumia leviää ympäristöömme mm
kangastatit, sammaleisesta kuusimetsästä yllättää suppilovahverot ja pellonreunoilta herkutatit. Ainakin martat soveltavat lempeätä maksupolitiikkaa, jonka perusteella yleishyödylliset yhdistykset saavat sienineuvojan tilaisuuksiinsa edullisesti. Kehnäsienen tuntee renkaasta ja lakin päällä olevasta '' kehnästä'' . Tärkeimmät kauppasienemme ovat haaparousku, herkkutatti, kantarelli, korvasieni ja suppilovahvero. Neljän viiden tunnin opastetun sieniretken hinta on martoilta saadun tiedon mukaan noin tuhannen markan hujakoilla. Koivusaaren mukaan sienien salaisuus on yksinkertainen ne ovat ilmaista ruokaa, jonka poimimisessa saa liikuntaa. Luettelo voi kuitenkin kasvaa, sillä sienjtutkijat löytävät silloin tällöin uusia myrkyllisiä sieniä. reilusti, ettei home niin sieni kuin onkin pilaa sieniä! Liian suolan saa pois liottamalla tai keittämällä. Sienineuvojat kouluttavat poimijoita, joita Suomessa on jo useita kymmeniä tuhansia. Myrkyllisiäkin sieniä voidaan käyttää hyödyksi lankojen värjäyksessä. Sieni syksyssä riittää netaan vähän.'' Koivusaari tuntee itse jo ainakin 200 sientä. Jotkin sienimyrkyt ovat erittäin voimakkaita: Esimerkiksi 50 gramman palanen tuoretta kavalakärpässientä riittää tappamaan ihmisen. Varo myrkkysientä maalaiskunnassa ja Ekenäsin forstinstitutenissa Tammisaaressa. Mustarousku oli aikaisemmin kauppasienilaji. u Suomessa on runsas 20 myrkyllistä tai myrkylliseksi epäiltyä sientä. CULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Kuusilahokan heltat ja itiöpöly vivahtavat violettiin. Jo kymmenen vuotta Koivusaari on vetänyt retkiä, rakentanut näyttelyjä ja luennoinut sekä osallistunut useana vuonna myös suosittuun marttojen sienineuvontaan Helsingin kauppatorilla. Sieniharrastus on myös helppoa. Käytyään Kullaan peruskurssin vuonna 1981 hän on täydentänyt sienjtietojaan myös useilla jatkokurssella. Esimerkiksi mustarousku on joutunut epäiltyjen listalle, koska siitä on löydetty bakteerikokeissa syöpää synnyttäviä aineita. Parhaimmillaan palleroisena nuorukaisena. Sienineuvoja neuvoo Suomessa koulutetaan sienineuvojia Kullaan metsäja puutalouden kurssikeskuksessa, Pohjois-Savon metsäkoulussa Siilinjärvellä, Lapin metsäkoulussa Rovaniemen Keravalainen Marjatta Koivusaari on sienineuvoja. " Suosituimpia sieniä ovat vuodesta toiseen kantarelli, rouskut ja suppilovahvero", Koivusaari kertoo, "vaikka hyviä ruokasieniä on vaikka kuinka! Haperot ovat esimerkiksi ihan käypää ruokaa, mutta valitettavasti niitä tunMa,jatta Koivusaari löytää sieniä vaikka omalta kotipihaltaan. Sienineuvojan sesonki on noin puolitoista kuukautta. Riittää kun opettelee vaikka vain yhden sienen syksyssä! Tottunut poimija tunnistaa hyvän sienipaikan sormituntumalla: koivikossa muhivat rouskut ja kantarellit, mäntykankaalla mm. Sienet tosin kasvavat hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja lähes ainoa paikka, jonne Koivusaaren mielestä ei kannata suurin toivein lähteä on hakkuualue. keittoihin. Muun muassa monjsta seitikeistä saadaan kauniita punaisen sävyjä. Kasvaa kannoissa ja sopii mm. Koulutus on ollut tähän asti ilmaista, mutta nyt valtion säästötoimien vuoksi kurssit ovat maksullisia. Tunnetuimmat myrkkysienistä kuuluvat kärpässieniin ja seitikkeihin. Elosyyskuusssa pidettävällä kursseilla opetellaan tunnistamaan 20 kauppasientä ja niiden matkijasienet. Sienineuvojia voi kysellä eri tilaisuuksiin muun muassa 4H-yhdistyksistä, martoista ja maaja kotitalousnaisista. "Vaikka sieltäkin saattaa löytää herkullisen kuusilahokan, joka mehevänä ryppäänä kiipeää kantojen päälle komeilemaan." :::J. Se alkaa elokuun loppupuolella ja kestää pakkasien tuloon asti. Sienineuvojat perivät työstään tuntikorvauksen ja matkakustannukset sekä näytteiden hausta aiheutuneet kulut. Sienineuvojia on koulutettu parinkymmenen vuoden aikana jo runsas kaksi tuhatta
Valtio luovutti kunnalle Pyhätunturin kansallispuistoon kuuluvan noin 130 hehtaarin al ueen saaden tilalle noin 225 hehtaarin alueet myöhemmin kansallispuistoon liitettäväksi. Sähkölinja ja huipulle vievä tie talvella hiihtoreittinä käytetty eivät sitä ole kyenneet pilaamaan . Kultakerolle lisää laskettelijoita Yli 300 metriä ympäristöstään kohoava tunturimassiivi jylhine kuruineen vetää matkailijoita puoleensa. Välirahaa kunta maksaa valtiolle miljoona markkaa. äin puiston pinta-ala kasvoi 42 neliökilometriksi. Kansallispuisto sai hakattua metsää Mitä kansallispuisto sitten vaihtokaupassa sai. Kunta pitää alueen matkailukäyttöön saamista kehittymisensä kannalta äärimmäisen tärkeänä, lakiesityksen perusteluissa todetaan. Juhani Ahon hän omistaa myös Rukan hissiyhtiön matkailuyhtiö Pyhätunturi Oy on jo ilmoittanut kiinnostuksensa laskettelurinteiden raivaamiseen. Surkuhupaisesti näiden alueiden väliin jää pari sataa metriä leveä puistoon kuulumaton vyöhyke siten, että pienempi suikale ei ole edes maantieteellisessä yhteydessä muuhun puistoon. Rinteen alle kaavoitetaan lisää mökkija lomaosakealuetta, luultavasti aivan kansallispuiston rajan tuntumaan. Aluevaihtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena sekä 1 uonnon s uoje I utavo i tteiden että Pelkosenniemen kunnan kehittämistavoitteiden kannalta, todetaan ympäristöministeri Kaj Bärlundin allekirjoittamassa lakiesityksessä. Läheiselle Luoston hiihtokeskuksen alueelle taasen suunnitellaan jopa 9000 vuodepaikan lomakylää. Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin maamme ensimmäisten puistojen joukossa 1938. ihmettelee Risto Sippola puheenvuorossaan ja kertoo vähälle julkiselle huomiolle jääneestä vaihtokaupasta pienen Pyhätunturin puiston alueella. Hurjimmissa suunnitelmissa on paikkojen lisääntyminen jopa 20 000:een. Valitettavasti alue on kokonaan paljaaksi hakattu, kosteilta osiltaan syvä-aurattu ja vesakoitunut, kuivemmilta paikoilta myös muokattu. Luovutettu alue on erittäin luonnontilainen , komeaa hongikkoa kasvava tunturin rinne. H uttutu ntu ri ----, Pyhätunturi PYHÄTUNTURIN KANSALLISPUISTO 5km Pyhätunturin kansallispuistosta lohkaistaan kartassa vihreänä näkyvä Kultakeron koillisrinne /askerrelubisneksen käyttöön. On helppo ymmärtää että paineet kansallispuiston alueiden ottamiseen tehomatkailun käyttöön ovat suuret. ;~:;;:uORO Py hätun torin kansallispuistoa silvottu vähin äänin Onko ympäristöministeriö antanut periksi Lapin kansallispuistojen tehokäyttöpaineille. Rinne muodostaa pohjoiseen Pyhäjärven maantielle näkyvän vielä koskemattoman tunturin profiilin. Lisäksi puistoon tulee edellisen kanssa samansuuntainen vajaa pari kilometriä pitkä ja pari sataa metriä leveä suikale maata, joka on myös itäisintä päätään lukuunottamatta sileäksi hoidettua metsää. Niinpä Pelkosenniemen kunta esitti ympäristöministeriölle kansallispuistoon 198 1 liitetyn Kultakeron koillisrinteen erottamista alueesta uusien laskettelurinteiden raivaamiseksi. Vuonna 1981 aluee een liitettiin Kultakeron koillisrinne ja lounaisnurkkaan soinen ja hakkuiden jäljiltä vesakkoinen kappale. Sen pohjoiseen laitaan liitetään puoli kilometriä leveä ja nelisen kilometriä pitkä kaistale alkaen Huttulomasta itään. Lisäksi todetaan, että irrotettavaa aluetta ei voida pitää puiston suojelukokonaisuuden kannalta erityisen merkittävänä, kulkeehan sen kautta huoltotie ja sähkölinja Kultakeron huipulla olevalle Yleisradion mastolle. Näin Kultakeron hissikapasiteetti jopa kolminkertaistuisi. Sen käyttöön tuli kappale jyrkkää Kultakeron rinnettä. Mitä Pyhätunturin kansallispuisto menetti. Kultakeron itärinteessä kansallispuiston ulkopuolella on lasketeltu jo 60-luvulta. Maaliskuun viimeisinä päivinä vahvisti Tasavallan presidentti allekirjoituksellaan lain aluevaihdoksesta valtion ja Pelkosenniemen kunnan välillä. Mitä tehomatkailu näin sai. Kansallispuistoon liitetään punaiseksi merkityt maakaistaleet. Pyhätunturin kaakkoispuolella ovat aiemmat kaavoitusalueet suorastaan kiinni kansallispuistossa siten, että lähimmät mökit ovat vain 20 metrin päässä rajasta, ilman mitään suojavyöhykettä. Tehometsätalous hoiti <;euraavina vuosikymmeninä Pyhätunturia ympäröivät luonnonmetsät ja 1970-luvulta alkaen puisto erottui 30 neliökilometrin luonnontilaisena sirpaleena ympäristöstään. vsk.. Alueen erikoislaatu isuus oli tunnettu pitkään ja sen rauhoittamista oli esitetty jo vuosisadan alussa. Viime vuosina 10 sinne on syntynyt yksi maamme suurimmista hiihtoja laskettelukeskuksista. Tällä maakappaleella on suurehko hiekkakuoppa, josta on ajettu soraa Luoston-Pyhätunturin tien SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tunturiselännettä ympäröivät tällöin laajat erämaat; yhtenä perusteena mainittiin karhujensuojelualueen luominen. Tunturin juurelle on ka vanut räjähdysmäisellä nopeudella lomaosakeja mökkikylä, jossa tällä hetkellä on 2500-3000 vuodepaikkaa. Etelästä Kemijärven tieltä katsottuna raidoittavat keroa kesällä ruskeat turpeella päällystetyt ja talvella valaistut hissirinteet
Laajenevan matkailun vaatimuksesta pitäisi puistojen reittiverkostoa lisätä. Ohjelmallisten retkeilyjen tarjontaa halutaan lisätä. parannusaineeksi. Lisäksi kansallispuiston etelälaitaan liitetään pieni maapalanen, josta osa on rämettä, osa hakattua kuivaa maata. Kun lukee lakiesityksen perusteita, tulee väistämättä tunnelma, tai pikemminkin pelko siitä, että vaihtokauppa on sovittu tammipöydän ääressä nappaskengät jalassa. N akertamispaineet torjuttava Kansallispuistoihin kohdistuu nykyisin kovia muutospaineita. Sen luulisi kuuluvan vallan muille. Muonion kunnanjohtaja esittää Keimiötunturin erottamista Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta. Koiravaljakoilla ja ratsain olisi myös puistoihin päästävä. On vaikea ymmärtää mitä luonnonsuojelullisia perusteita maanvaihdolle on löydetty. Ne on aikanaan perustettu selkeästi luonnonsuojelullisin perustein. Myös paisuva vapaa-ajan moottorikelkkailu esittää omia vaatimuksiaan. Toinen niistä, alunperin kansallispuiston opastuskeskukselle varattu, kaavoitetaan matkailurakentarnisen tarpeisiin. Myös puistojen lähialueiden liian tehokasta maankäyttöä on hillittävä. Lakiesityksen perusteissa ei kuitenkaan itse laissa puhutaan syötinomaisesti LuostonPyhätunturin välisen selänteen myöhemmästä liittämisestä kansallispuistoon. Kansallispuistoon liitetään etualalla näkyvää, paljaaksi hakattua ja muokattua maata. Sitä olisi löytynyt jo 1981 puistoon liitetyiltä hakkuualueilta. Y mpäristöministeriön korkeimpana luonnonsuojeluviranomaisena tulisi puolustaa vähintäänkin alueiden maantieteellistä koskemattomuutta. Alueelle on hyväksytty osayleiskaava, jossa noin 500 hehtaaria tunturiselännettä on käsittelykiellossa. vsk. Luisteluhiihto vaatii leveät ja sileät latu-urat, joiden tekemiseksi tulisi sallia maansiirtotyöt ja leikkausten tekeminen. Toisella ovat Iisakkipään rinteen hiihtohissit. Sen tulee laatia selkeä säännöstö suojelualueiden käytölle ja pitää niiden luonnonarvojen säilyttämistä tiukkana perusperiaatteena. Pian maisemaa leimaavat laskettelurinteet hisseineen ja sähkövaloineen. Etualalla Pyhäjärvelle viettävä Kultakeron koillisrinne, joka kasvaa vielä komeaa hongikkoa. Kirjoittaja on rovaniemeläinen lääkäri ja luonnonharrastaja. Kuva on Huttu/omasta. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Näiden tehtävien sijaan tuntuu ympäristöministeriö ottaneen osakseen kansallispuistojen tehokäyton edistämisen. 11. Tietysti usein on vaatimuksena huollon järjestäminen moottoriajoneuvoin. Hetassa vaaditaan laskettelurinteiden rakentamista Ounastunturin Pyhäkerolle. Taustalla näkyy ennestään kansallispuistoon kuuluvaa metsää. Maastopyöräily kaipaa omia reittejään. Polut tulisi kumiasfaltoida askeleen keventämiseksi ja samalla mahdollistuisi hiihtäminen jo ensilumilla. Millaisten luonnonsuojelutavoitteiden kannalta aluevaihto oli tarkoituksenmukainen. UKK-puistosta Saariselällä lohkaistaan pois kaksi maaaluetta. Valitettavasti vain suurin osa siitä, aivan lakialueita lukuunottamatta, on jo hakattua metsätalousmaata. Kansallispuistot ovat tärkeä osa kansallisomaisuuttamme. Tuskin tarkoituksena on ollut suojella tehometsätalouden käsittelemää metsää
Kimmo Hämäläinen 12 Helena Tiihosen vapaa-aika kuluu Vuotoksen allasta vastustaessa. Altaan vastust• SUOMEN LUONTO 7/91 50. vsk.
Kolmekymmentä vuotta kaivanut epävarmuus ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä jarruttanut Vuotos repii 13. Päätös käynnisti allasalueen elvytyksen, johon tähän mennessä on käytetty noin 30 miljoonaa markk~a. 1982 hallitus kielsi kauppaja teollisuusministeri Esko Ollilan suulla altaan suunnittelun ja lupasi päätöksen sitovan myös seuraavia hallituksia. vsk. SUOMEN LUONTO 7/91 50. jat eivät väsy Vuotoksen allas pitää rakentaa, jos se työllistää yli 200 miestä kymmeneksi vuodeksi; jos se tuottaa viidestä kymmeneen prosenttia maan säätöenergiasta; jos ja kun maakunnan väki allasta vaatii; jos maan yhteinen etu sitä vaatii; jos allasalueen maa on arvotonta "rääseikköä" ja yli 30 miljo~nalla tehty elvytys on epäonnistunut; jos ... Iltakoulupäätös ei ole kuitenkaan hillinnyt altaan rakentajia. Pääministeri Esko Ahon hallituksen esille nostama Vuotoksen altaan rakentaminen mykisti allasalueen ihmiset ja nosti vastustajat takajaloilleen: kuntia repivä Vuotos-sota jatkuu
Kunnallispolitiikassa puolestaan yli 20 vuoden ''VuotosVuotoksen allas hävittäisi Kemijoen yläosan ja Vuotosjoen Suomen kartalta. Samaan aikaan kun juhlapuheissa puhutaan kestävän kehityksen työpaikoista, teknokraatit puuhaavat yhdessä poliitikkojen ja työvoimaviranomaisten kanssa työllisyyttä kuntoon vanhoin keinoin. vsk.. Työpaikkojen väheneminen alkutuotannosta on johtanut työttömyyteen. Tämä on tehnyt ihmisistä katkeria. ltälappilaiset ovat nähneet kovan teknologian yhteiskunnan lieveilmiöt omassa ympäristössään. Itä-Lapin kunnat, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Salla ja Savukoski, kamppailevat muiden kehitysalueen kuntien tavoin taloudellisissa vaikeuksissa. Korvan sekä Paavo Väyrysen ja Hannele Pokan puheet. Luottamus jokiyhtiöön ja korvausmenettelyyn ei Itä-Lapissa ole kovinkaan suuri. ''Esimerkiksi SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Metsäteollisuutta tukeva elinkeinopolitiikka, joka pitää pystyss·ä työvoimareserviä pientiloilla, pitää myös itäisen Lapin elinkeinorakenteen yksipuolisena. Suhdanneherkästä matkailusta haetaan tällä hetkellä pelastusta myös Itä-Lapissa. Erityisenä piirteenä Itä-Lapin elinkeinoelämän jarruttajana ovat kuitenkin olleet suuret hankkeet, Vuotos ja Soklin kaivostoiminnan aloittaminen. sota" on tulehduttanut välit li.ki toimintakelvottomaksi. Vuotoksen altaan rakentaminen kyllä kaunistaisi tilastoja muutamaksi vuodeksi, mutta veisi samalla pohjan pysyviltä työpaikoilta. Mutta solutustyötä on tehty pitkäjän14 vaiheeseen. Nyt ollaan kävelemässä paikallisten ihmisten oikeuksien yli! "Enemmistö vaatii altaan rakentamista" Vuotos-toirnikunnan nykyinen puheenjohtaja Pentti Pyykönen on Pelkosenniemen kunnanvaltuutettuna nähnyt läheltä rakentajien myyräntyön viimeisen kymmenen vuoden aikana. '' Pyyköstä eivät hämmästytä Lapin ihmisten suulla puhutoksen altaan vastustajien määrää. teisesti aina puolueen paikallisjärjestöistä lähtien. Näin ollaan saatu rakentajat kuntien luottamuselimiin, puolueiden Rakentaako vai ei, miettivät miehet Viitarannassa keskeneräisen ladon seinustalla. Työllistäviksi pelastajiksi kaavaillut hankkeet ovat vieneet paljon energiaa kuntien ja maakuntien päättäjiltä ja näin muu kehitystyö on jäänyt vähälle. ItäLappi on ollut vuosikymmenien ajan taloudellisen kasvun reservialuetta ja se on jättänyt syvät jäljet pohjoisen herkkään luontoon ja ihmiseen. Päätökset Itä-Lapissa on aina saneltu ylhäältä ja etelästä. Itälappilaista on tarvittu asuttamaan ja viljelemään maata, hakkaamaan puuta metsäteollisuuden tarpeisiin, sotimaan synnyinseutujensa puolesta, jälleenrakentamaan ja maksamaan sotakorvauksia Lapin metsillä ja koskivoimalla, siirtymään 60-70-luvun teollisuuden työvoimatarpeen mukana kotiseudultaan tai nyt palvelemaan turismia. Hän tietää, miten etelän päättäjät on saatu uskomaan, että Lappi vaatii allasta. Merkkejä ahnaiden ja ihmiskeskeisten arvojen muuttumisesta on näkyvissä; suhtautuminen luontoa tuhoviin hankkeisiin ei enää ole kiinni puoluekannasta tulevien sukupolvien elinoloja pohtivia poliitikkoja on entistä enemmän. Täysinäinen allas (vaaleansininen) on suurjärvi, joka juoksutuksen jälkeen kutistuu (tummansininen) noin neljännekseen. Kimmo Hämäläinen vien kansanedustajien Lasse Näsin, Timo E. Vuosikausien vitkuttelu Kemijärven säännöstelyn korvauksissa on pikemminkin lisännyt Vuopiiritasolle, maakuntaliittoon ... Tällaisella hajoita ja hallitse -taktiikalla ovat rakentajat ilmeisesti ajatelleet saavuttavansa joskus kyllästymispisteen, jossa vastustajat nostaisivat kädet pystyyn niin, että ainoaksi mahdollisuudeksi lopettaa piina, jäisi altaan rakentaminen. Euroopan reunan reservialue Kemihaaran kaatunut allashanke, Vuotos, Sokli, suunnattomat avohakkuut, ojitukset ja raiskioalueet, Kemijärven säännöstely, petoviha ja Kuolan saastelaskeumat kaikki suuria ympäristökysymyksiä, jotka koskettavat itäistä Lappia. "Se on likaista peliä. Vuotoksessa on kysymys paitsi huomattavista ympäristöhaitoista myös paikallisen väestön oikeudesta asua ja tehdä pysyvästi töitä omalla kotiseudullaan. Muiden elinkeinojen kehittäminen on jäänyt varsin myöhäiseen taas väestön kahtia, vaikka Euroopan yhdentymis-puheiden alla olisi Itä-Lapissa paljon muutakin tekemistä kuin pyörittää yhtä iäisyyskysymystä. Jo se ihmetyttää, että kuntien johtajat ovat omalla arvovallallaan jatkaneet työtä rakentamisen eteen, vastoin valtuustojen kielteisiä kantoja
''Kun ihmisten kimppuun käydään juuri silloin, kun heidän taloudelliset tai henkiset ongelmansa ovat pahimmillaan, voidaan puhua miltei rikoksesta." Niin maanomistajia kuin toimittajiakin on painostettu sopivalla hetkellä altaan kannalle. Otsikoissa puhutaan jo Isosta V eestä. vsk. Aseina on käytetty myös huhuja ja tätä kautta riitely on saanut vainoharhaisia piirteitä. Luhtavilla on suon turkki. Kuva Kokonaavan aapasuolta. "Vaikkakin jokaisesta lehdestä löytyy myös rakentamiseen kriittisest.i suhtautuvia toimittajia, tuodaan rakentamiselle myönteiset mielipiteet selkeämmin esille.'' Niin lukijoiden kuin toimittajienkin keskuudessa on havaittavissa selvää kyllästymistä Vuotokseen. Mielipiteitä muokkaavat vahvasti myös lehdet: Pyykösen mukaan ilmaisjakelulehti Itä-Lappi, paikallislehti Koillis-Lappi sekä Lapin valtalehti Lapin Kansa toimivat rakentajan pussiin. Henkisen väsyttämisen taktiikka Kaikkein pahimpana altaan rakentajien keinona Pyykönen pitää henkistä väsyttämistä. Näsi on Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen ja Väyrynen sen entinen puheenjohtaja." SUOMEN LUONTO 7/91 50. Paineet ovat purkautuneet jopa käsirysyinä. Suot hallitsevat Vuotoksen allasalueen maastoa. 15. Tämä näyttää johtaneen jo siihen, että jotkut toimittajat ovat hiljaisuudessa hyväksyneet asian
"Missä näkyy Sodankylän saama hyöty Porttipahdan, Lokan ja Kitisen rakentamisesta. On tärkeätä, että mallin käyttökelpoisuutta arvioidaan puolueettomasti vesija ympäristöhallituksessa.'' Vuosikymmeniä epävarmuutta Vuotoksen alueen ihmiset ovat olleet epävarmuudessa jo 1950-luvun alusta, jolloin alettiin puhua laajasta Kemihaaran altaasta. ' 'Kemijoki Oy voi tietenkin raivata oman 11 prosentin suuruisen maa-alansa. Parhaillaan rakennetaan vesistön tilaa ennustavaa tietokonemallia, jolla voitaisiin arvioida Vuotoksen altaan vaikutuksia. Kiljoittaja on sallalainen vapaa toimittaja, joka asuu Rovaniemellä. Heidän uskoansa tulevaisuuteen ollaan luhistamassa. Vuotoksen altaan vaikutukset ulottuisivat pitkälle alapuoliseen vesistöön, mm. Altaan vastustajien on ollut hankalaa hankkia tietoja haitoista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. " Vesistömallia rakennetaan Kemijoki Oy:n tilauksesta VTT:n ja Suomen ympäristövaikutusten arviointikeskus Oy:n yhteistyönä. " Pyykönen ei usko, että västytystaktiikka on kuitenkaan murentanut altaan vastustajien rintamaa. " Toisaalta paikallisuus on ollut myös taakka. Vesistövaikutuksia Perämereen saakka Tekoallas on epäluqnnollinen vesivarasto, jonka pohjasta alkuvuosina pulpahtelee pinnalle turvelauttoja ja puiden juurakoita. Kemijärveen. Rakentamisen vastustamiseen on ainakin kolme hyvää syytä: allasalueen luonnonvarat, siellä asuvat ihmiset ja altaan mittavat vesistöhaitat. Järvi on myös Kemijärven kaupungin raakavesilähde.' ' On myös arvioitu, että Vuotoksen allas vaikuttaisi jopa Perämerelle saakka, jonka vuoksi olisi otettava yhteyttä Ruotsin viranomaisiin. Altaan säännöstelyväli olisi kahdeksan metriä, mikä merkitsee sitä, että vähän veden aikana maisemaa hallitsisi neliökilometrien laajuinen liejuinen ja kulutukselle altis rutakko. "Puhutaan puppua työllistämisestä, vähätellään ympäristöhaittoja, nimitellään aluetta rääseiköksi tai väitetään elvytyksen epäonnistuneen. Vaikuttaakin siltä, että päätös Vuotoksen altaan rakentamisesta on jo tehty.' ' ''Kuinka on mahdollista, että allasalueen ihmisiä on pidetty epävarmuudessa kolmekymmentä vuotta?" Tiihonen kysyy. uhanalaiset lettosara, lettorikko, soikkokaksikko, punakämmekkä ja mäkikeltano sekä runsas ja monilajinen linnusto kahlaajineen, hanhineen, petolintuineen ja pilkkasiipineen. Myös Vuotoksen alueen maisemallisesti arvokkain Kokonaavan avosuo ja lukuisat järvet, lammet ja joet peittyisivät veden alle. Vaikeakulkuisten soiden kätköissä lymyää monia kasvillisuusaarteita. ' 'Rakentamista puolustavien selkeisiin valheisiin on vastattava ja se vaatii työtä. Uuden vesilain mukaan Kemijoki Oy tarvitsee altaan rakentamiseen vesioikeuden luvan. Porttipahdan ja Lokan tekoaltaiden kokemusten perusteella on odotettavissa, että elohopean määrä vesiekosysteemissä nous1s1. . "Kysymys on selkeästi elämän arvoista: katsotaanko tulevaisuuteen vai eletäänkö edelleenkin luontoa kertakäyttävien arvojen mukaan'' , Pyykönen muistuttaa. ''Hankalaan välikäteen tässä ovat joutuneet 12 perhettä, jotka ovat rakentaneet elvytysrahoilla tilansa elinkelpoisiksi. Altaat eivät ole ratkaisu kehitysalueiden taloudelle.'' Vuotoksella nousevatkin entistä enemmän esiin alueen pysyvät arvot: maa-, metsäja porotalouden työpaikat, luonnon tarjoilemat marjat sekä kalastus ja metsästys. "Lyhytaikaisella työllistämisellä saadaan vain kaunisteltua tilastoja poliitikkojen edun mukaiseksi ", Tiihonen sanoo. Mallia on kehitelty jo noin kolme vuoden ajan ja sen viimeistelyyn kulunee vielä muutama vuosi. '' Aina on myös katsottava, ettei mikään intressiryhmä kärsi kohtuuttomasti", Heikkinen sanoo. Me huolehdimme kuitenkin siitä, että raivaustyöt tehdään laillisesti'', Tiihonen sanoo. Allasalueen neljästä kunnasta vain Salla ja Savukoski ovat suhtautuneet SUOMEN LUONTO 7/91 50. Alueen oma kansanliike Vuotosta vastustava kansanliike on lähtöisin Vuotoksen alueelta, joten arvostelijoilla ei ole varaa leimata liikettä "etelän vouhottajien" aikaansaannokseksi. "Reipas läpivirtaus pitää järven kuitenkin jonkinlaisessa kunnossa ja vesistöllä on kalataloudellista merkitystä. Kemihaaran altaan kaatuminen synnytti Vuotoksen altaan, josta on kiistelty ainakin 1974 lähtien. "Minulle tämä kysymys on myös kysymys koko demokraattisen pääöksenteon uskottavuudesta.'' Lamaan ja työttömyyteen ei löydy pikaista eikä pysyvää lääkettä Vuotoksesta. Altaan mukana menisivät mm. "Kemijärvi on jo nyt voimakkaimmin säännösteltyjä järviä· Suomessa ja sitä rasittavat myös teollisuusjätevedet, ympäristöministeriön ylitarkastaja Ilkka Heikkinen sanoo. Asioita vääristellään aina ministeritasoa myöten", Tiihonen väittää. Allasta puoltavia väitteitä on heitelty heppoisin perustein, mutta niihin on vastattava tosiasioilla. vsk.. Vuotos-liikkeessä aktiivisesti toimiva kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen pitää paikallisuutta liikkeen perusvoimana. Hänen arvioidensa mukaan noin puolet Savukosken, Kemijärven ja Pelkosenniemen asukkaista vastustaa rakentamista. Mallin suunnittelun ohjauksessa on ollut myös asiantuntija Lapin vesija ympäristöpiiristä. Kun 234 neliökilometrin suuruinen allasalue on täyttynyt vedellä Suomi ja Lappi on menettänyt lopullisesti Vuotosjoen ympäristöineen, joka koostuu laajoista aapasoista, koivuletoista ja niityistä. "Kun Vuotosta pohdittiin 1982 kaikki poliitikot sanoivat kautta linjan, ettei mitään tehdä vastoin paikallisten ihmisten tahtoa.'' Ajat muuttuvat. Vuotoksen kalat saattavat siten olla pitkään ravinnoksi kelpaamattomia. Kaikki tehdään vapaaehtoisin voimin ja vapaaaikana, kun taas altaan rakentajat tekevät töitä jokiyhtiön, kuntien ja valtion palkkalistoilla." Pelkosenniemellä syntynyt, toisen polven allasvastustaja Tiihonen kuluttaa lähes kaiken vapaa-aikansa valmistelemalla kannanottoja, kirjoittelemalla lehtiin ja lukemalla tutkimuksia. " " Meillä puhutaan länsimaisesta sivistysdemokratiasta, mutta alueen junttaaminen tuo mieleen itänaapureiden tavan käyttää luontoa ja pai16 kallisia ihmisiä keskusjohdon tavoitteiden mukaisesti. Eläimet ja kasvit jakavat asukkaiden kohtalon rakentaminen synnyttäisi Suomeen uuden suurjärven, joka pinta-alaltaan olisi lähellä Tampereen Näsijärveä, tosin pienimmillään se kutistuisi vain neljännekseen siitä. Huomio kestävään kehitykseen Vuotoksen rakentamistouhussa hukkautuu kallista energiaa työtunteja että rahaa jolla voitaisiin edistää ItäLapin hyvinvointia. Pikemminkin se on lujittunut. ' 'Luonto ja puhdas ympäristö ovat merkittävä tekijä myös mielenterveydelle ja puheet rakentamisesta ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat jo huomattavasti lisänneet sairastumisia", sanoo Tiihonen, jonka vastaanotolle ihmiset ovat tulleet avoimesti puhumaan altaan aiheuttamasta ahdistuksesta. Vesi olisi myös varsin humuspitoista ja hapanta. Kunnan köyhyyttä kunnanjohtaja ja rakentaja Lasse Näsi valittaa nytkin. Muuttuvatko myös käsitteet, kun Vuotoksen paikallisia ihmisiä ei enää kuunnella. Kenelle Vuotos kuuluu. Mikäli maan hallitus päättää rakentamisesta, kestää ainakin viitisen vuotta ennenkuin kaikki luvat on hankittu
Viitarannan kylässä Kemihaaralla pelätään vedenpaisumusta. myönteisesti rakentamiseen. Työryhmän tehtävänä on syyskuun viimeiseen päivään mennessä käydä läpi aikaisemmat selvitykset ja ehdottaa jatkoselvityksiä. Veden alle mahdollisesti jäävissä osissa ei toukokuusta lähtien ole enää tehty metsänparannustöitä. Tiedot työllisyysvaikutuksista SUOMEN LUONTO 7/91 50. vsk. ''Koko maan energiantuotannosta Vuotoksen merkitys on alle prosentin, mutta kun verrataan sitä muihin energialaitoksiin, niin eivät muutkaan yksittäiset laitokset ole sen suurempia.'' " Säätövoimana Vuotoksen merkitys korostuu, sillä koko maan säätövoiman tarpeesta voitaisiin Vuotoksesta saada kuudesta kahdeksaan prosenttia" . Poliitikkojen on sen jälkeen vain laitettava ne rinnakkain ja tehtävä ratkaisu!'' Alice Karlsson 17. ovat ristiriitaisia. Heikkisen mielestä energiantuotantoa on tarkasteltava realistisesti. Kemijoki Oy:n omien arvioiden mukaan Vuotos työllistäisi noin 300 henkeä kymmeneksi vuodeksi, mutta alhaisempiakin arvioita on esitetty. Samaan aikaan teki Vihreiden eduskuntaryhmä välikysymyksen Vuotoksesta ja hallitus sitoutui vastauksessaan selkeästi siihen, että selvitykset tehdään ennen periaatepäätöstä. Muut ministeriöt eivät olleet mukana asian valmistelussa. Jos voimalaan tulee häiriö tai kulutus kasvaa hetkellisesti, saadaan Vuotoksen kaltaisista energiavarastoista nopea apu. Säätövoima on tärkeää suurien energiantuotantoyksiköiden, kuten ydinvoiman, kannalta, sillä ne tuottavat sähköä tasaisella tahdilla. Sallan maa-aluemenetykset olisivat pienet vain seitsemisen prosenttia altaasta kurottuisi sen puolelle. Työryhmä ei ota kantaa siihen pitäisikö allas rakentaa vai ei. lltakoulukäsittelyssä ympäristöministeriö vaati, että päätökseen on kirjattava myös ympäristövaikutusten arviointi. Vuotoksen allasalueen kasvistossa ja eläimistössä riittäisi alustavien tietojen mukaan kartoittamista ainakin kahdeksi vuodeksi. " Päätös Vuotoksen altaasta pitäisi syntyä siten, että laitetaan samaan pinoon vesistövaikutukset, petolinnut, pilkkasiivet, uhanalaiset kasvit, maisema ja asukkaiden kohtalo" , Heikkinen luettelee, " ja verrataan sitä energian tuotannosta ja työpaikoista saatavan hyötyyn. Asian hoitaminen määrättiin KTM:n vastuulle, joka alkoi koota työryhmää. Vuotoksen alueen suot ovat hyviä hillamaita. Energialuvut ovat työllisyyslukuja tarkempia. vesija ympäristöhallituksesta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, työministeriöstä ja maaja metsätalousministeriöstä. Työryhmässä, joka muodostettiin kesällä, on jäseniä mm. Kiistattomin hyöty Vuotoksesta tulee kuitenkin Kemijoki Oy:lle, sillä se lisäisi yhtiön tuotantoa kymmenisen prosenttia. Ympäristöselvitykset päätöksen pohjaksi Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) toi Vuotoksen viime keväänä hallituksen iltakouluun omana esityksenään. Säätöenergiaa kulutushuippuihin Allasta perustellaan työllisyydellä ja energian saannilla
Se on maamme syvin ja kolmanneksi suurin järvi. Päijänteen itäpuolella. Eikä se väärä olekaan: viisi proviisi prosenttia väestöstä; järviä, metsiä ja ieniä · en elävöittämässä maisemassa. vsk.. keskimääräinen pala Suomenmaata, snna monen maakunnasta. Metsämaisema lienee lähivuosikymmeninä synkimmillään: kuusi on pitkään sekä luontaisesti että ihmisen avustuksella kukistanut muita puita, mutta nyt koivu on jälleen saanut Päijänne on Keski-Suomen sydän. Suuri osa maakuntaa on vaihtelevaa SUOMEN LUONTO 7/91 50. Sekä soiden että peltojen niukkuus johtuu maakunnan pinnanmuotojen poikkeuksellisesta eloisuudesta. Keski-Suomi on metsäisin maakuntamme: peräti 80 prosenttia on metsää soille ja pelloille jää poikkeuksellisen vähän tilaa. Seppo Vuokko MAAKUNNAT TUTUIKSI 7 KESKI-SUOMI MännikköIDetsät ja rantojen raidat ... Kaskeamisen jäljiltä on yhä paljon lehtimetsiä etenkin 18 armon myös metsätalousihmisten silmissä ja uusia koivikoita istutetaan
C l! 8. Uhanalaisia pelastettu Harvinaiset ja uhanalaiset la19. maastoa, jossa korkeusvaihtelut jäävät paikoin kymmenen metrin tuntumaan. rimaata. Kuusaankosken kuohuja voi ihailla Laukaalla. Vaarunvuori on kasvistollinen aarreaitta, jossa paahteisella jyrkänteellä on sekä eteläistä että pohjoista kalliolajistoa, ja rinteillä ja notkelmissa jopa jaloja lehtipuita kasvavia viileänvarjoisia lehtoja. Vain länsiosat ovat tasaisempaa kankareC 1i 8. Keski-Suomen korkeimmat vuoret ovat Multian Kukkamäki 268 metriä, Kii'skilänmäki 264 ja Pylkönrnäen Soidinrnäki 261. Imatran Voima kaavaili takavuosina Vaarunvuorelle pumppuvoimalaa, jossa atomivoimaloiden tuottamalla sähköllä pumpattaisiin alhaisen kulutuksen aikoina vettä Vaarunvuorella olevaan altaaseen ja huippukulutuksen aikoina vesi laskettaisiin turbiinien lävitse takaisin Päijänteeseen. Yli 200 metrin korkeuteen kohoavia mäkiä on runsaasti. Tänne, loivanlaakealle Suomenselälle, keskittyvät maakunnan suotkin. Suurimmillaan suhteelliset korkeuserot ovat toista sataa metriä. Erityisen jylhää vuorimaa on Korpilahdella, missä monet vuoret suistuvat liki pystyinä seinäminä Päijänteeseen. i § .s: Laukaan Hitonhauta on lähes kilometrin pituinen jyrkkä ja kapea rotko. vsk. Kuohuja voimistivat etenkin takavuosina metsäteollisuuden saasteet. · mäkimaata, mutta koillisesta pistää aina Pohjois-Päijänteelle kiila, jossa korkeuserot ovat yli 50 metrin siis vuoSUOMEN LUONTO 7/91 50. J! e .s: Vaarunvuori Korpilahden Korospohjassa on kuuluisa harvinaisista kasveistaan
Lajin toinen suomalainen esiintymä Muuramen Riihivuorella tuhoutui laskettelurinteiden rakentamisen yhteydessä. ! Päijänteen allas on syntynyt monien toisiaan leikkaavien kallioperän murrosten, siirtymien ja kasautumien seurauksena. Alkupäijänne laski luoteeseen tuolloin Kärnänkoskessa vedet virtasivat . ulottunut miltei 300 kilometrin mittainen Muinais-Päijänne. Sen lasku-uoma, Hinkuanvirtana tai Kotajokena tunnettu muinaisjoki, virtasi nykyisen Pihtiputaan Muurasjärven, Olloven järven ja Kotajoen kohdalla. Eläimiä pidettiin ensin tarhassa Salamajärven kansallispuistossa. Kun Suomenselkä kohosi 7500 vuotta sitten merestä, syntyi Lahdesta Pihtiputaalle ::. nolassa Jyrängönharjun ja Metsäpeura on onnistuttu istuttamaan takaisin kotikonnuilleen suurjärven vedenpinta laski, Kivijärvelle noin sadan vuoden tauon jälkeen. Järvisätkin sätkyttelee lukuisissa Keski-Suomen järvissä ja joissa. Murrosvyöhykkeet erottuvat karttakuvassa pääaltaan etelä-pohjoissuuntaisena ja lahtien luode-kaakko-suuntaisina linjoina. Suomen syvin järvi Maakunnan vesien ja koko Kymijoen vesistön keskusjärvi on Päijänne, joka 1054 neliökilometreineen on maan kolmanneksi suurin järvi. KESKI-SUOMI jit keskittyvät maan laidoille: Ahvenanmaalle, Uudellemaalle, Enontekiöön, Kuusamoon, Perämerelle ja PohjoisKarjalaan. Metso on Keski-Suomen maakuntalintu. Samoja suuntia toistavat alueen pienet järvetkin. Nykyisin Suomenselällä kulkee yli sadan peuran tokka, joka ainakin kesäisin hajoaa useammaksi pikkupartiksi. Päijänteen viileissä syvänteissä elää jäänteitä menneiltä ison veden ajoilta halkoisjalkaäyriäisiä, okakatkoja ja valkokatkoja. Valovirta siirsi rakennustyömaalta muutamia yksilöitä kesäasuntojensa lähimetsiin Laukaaseen, joissa laji yhä kasvaa. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Lehtori E. 1800-luvulla se kuitenkin metsästettiin loppuun Suomen alueelta. Siperianlillukka on tiettävästi ainoa mikrolisätty ja kasvupaikalleen palautettu uhanalainen laji maailmassa! Mutta vain toistaiseksi, sillä mikrolisäys on tulossa rutiininomaiseksi työksi uhanalaisten kasvien suojelussa. Kun myös Saimaan vesistö purki vetensä Muinais-Päijänteeseen, tässä Suomen historian suurimmassa koskessa virtasi vettä enemmän kuin nykyisessä Vuoksessa. Laji säilyi vain rajantakaisessa Karjalassa ja palasi sieltä omia aikojaan Kuhmoon ja Pohjois-Karjalaan. Kemiran laboratorioissa lisättiin siperianlillukkaa solukkoviljelmistä ja saatiin aikaan tuhansia taimia. ] Se ulottuu toistakymmentä g metriä merenpinnan alapuolelle. Maan ainoa siperianlillukkaesiintymä Jyväskylän Kypärämäessä jäi asutuksen jalkoihin ja tuhoutui jo 1950-luvulla. Kun Keski-Suomessa · ei ole mainittavasti kalkkiakaan, uhanalaisia kasveja ja eläimiä on vähemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa, mutta vähiä uhanalaisia kanssa on onnistuttu siirtämään ja pelastamaan enemmän kuin missään muualla! Jyväskylän yliopistoalueen rakennustöiden tieltä siirrettiin pari vuotta sitten tuhatkunta hienouurresulkukotiloa hiukan ylemmäksi rinteeseen. Etelässä yhä korkeammalle noussut vedenpinta { mursi 6100 vuotta sitten Hei:::. Hienouurresulkukotilo elää haapalehdoissa ja nousee kosteilla säillä haapojen rungoille ruokailemaan. Hinkuanvirran kukoistuskautta kesti vain viitisen sataa vuotta. Ristiselän laidassa, aivan lähellä rantaa, on sisävesiemme syvin kohta: 95,3 metriä vettä. J. päinva~t~seen suuntaan kum nyky1sm. vsk.. Tarhaus lopetettiin jo 1984 ja peurat pääsivät vapauteen. Suuremmat vaikeudet kohtaavatkin yleensä luong toon palauttamista kuin itse ! rnikrolisäystä: jos alkuperäii nen kasvupaikka on tuhoutunut tai edelleen uhattuna, ei lajia voi palauttaa pelkästään istuttamalla. Vihdoin, YK:n ympäristöpäivänä 1988, laji saatettiin palauttaa Jyväskylään, muutaman kilometrin 20 päähän alkuperäisestä kasvupaikastaan. Kuvassa lajin naaras eli koppelo. Metsäpeura kuului aikanaan koko Suomen eläimistöön ja oli tuhansia vuosia tärkeä riistaeläin. Kolin rinteillä taas asustaa ainoalla suomalaisella paikallaan läheinen laji harmaasulkukotilo. Koska etenevät hakkuut uhkasivat metsäpeuran rauhaa rajaseudullakin, siirrettiin kymmenkunta metsäpeuraa turvallisempiin oloihin, vanhoille ydinmailleen Suomenselälle 1979-80. Päijänne syntyi 8900 vuotta sitten, kun maankohoarninen erotti järvialtaan merestä