H· :.··· • '• .,.. ... , ~-.,,__~, . . SUOMEN 7 • 1990 lrtonumero 32 mk " . ., t :,..__. L . . ' ..... , '
1. 20. Jos valitsemme ydinvoiman, meidän on hyväksyttävä myös siihen kuuluvat riskit. Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 8 1 2 24. 2 ValkoVenäjä on toistaiseksi katkerimmn joutunut kokemaan ydinvoiman pimeän puolen. /99030. Y dinvoimainsinöörit väittävät suomalaisten reaktoreiden olevan niin turvallisia, etteivät vakavat onnettomuudet ole mahdollisia. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Pahojen onnettomuuksien säteilyhaitat voivat ulottua jopa satoja vuosia tulevaisuuteen. /99/ Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 248 mk . Insinöörinkin heikoin kohta löySUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Tshernobylin ydinvoimalaturmasta ei ole kulunut viittäkään vuotta, kun ydinteknokraatit ovat arvioineet ajan otolliseksi kallistaa kansalaiset ja päättäjät uuden ydinvoimalan taakse. 10. 12. vsk .. /0. 31. 7. Mutta Suomessahan näin ei voi käydä, eihän. Lisää Tshernobylin ydinkatastrofin aiheuttamista tuhoista sivuilla 30-35. Säästötilaus 223 mk . (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. 9. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Tilaushinnat 11. 654 198, Irma Kaitosaari. Syöpäsairaudet ja epämuodostumat ovat lisääntyneet pahimmin saastuneilla alueilla silminnähden. Ydinvoima voi vaarantaa terveytesi teollisuus ja ministeri Suominen tietävät, miten lyhyt ihmisen muisti on. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk . 12. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Valko-Venäjä on toistaiseksi pahiten joutunut kokemaan "tulevaisuuden energian" tuhovoiman. Tshernobylistä ku/keutuneen säteilyn vuoksi ovat kymmenet tuhannet valkovenäläiset joutuneet jättämään kotikontunsa. 2. 1. Aivan kuin Andrei Tarkovskin Stalker-elokuvan visio tulevaisuuden nurjapuolesta olisi tullut todeksi: huomattava osa Valko-Venäjää on muuttunut vaaralliseksi, ihmisiltä suljetuksi "Vyöhykkeeksi". Ilmestyy 5. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan kodeistaan muualle, ja vielä noin 100 000 ihmiselle pitää järjestää vähemmän säteilevä tulevaisuus. Tshernobylin onnettomuusreaktorin syöksemästä radioaktiivisuudesta 70 prosenttia laskeutui Valko-Venäjälle. Valinnan teemme myös tulevien sukupolvien puolesta, heiltä lupaa kysymättä. Kuva Bartolomejevkan kylästä, joka kuuluu niihin, jotka pitäisi välittömästi tyhjentää. Luottamus ydinvoiman turvallisuuteen on uskon asia. 3
. . . . . ....... . . . . Viis vastustuksesta. . . . . . . . . . Kestävään kehitykseen: Avaime_t käteen -periaatteellako. . . . . . . . . . . . . . . . Ulkomailta.................................................. . . . . . . . . . . . 2829. . . . Olkiluodon korkea-aktiiviset ydintähteet on haudattava suomalaiseen kallioperään, koska niitä ei muualle huolita. . . . . . . . 38 Kysy luonnosta . Ydinvoiman ydinkysymys ei ole luonteeltaan ensinkään tekninen eikä taloudellinen, vaan yhteiskunnallinen ja maailmankatsomuksellinen. . . . . . . Samaisilla sähköpäivillä Imatran Voiman viestintäpäällikkö Antti Ruuskanen vähätteli kansalaismielipiteen arvoa ja totesi, että riittää kunhan kansalaiset saadaan sietämään ydinvoimapäätös. Harmaa vai valkea talvi?, Markku Tanttu 17 Kolin viimeinen taistelu ja voitto, Heikki Simola ............................................. . 49. 51 Kansikuvat Peltosaunio sinnittelee kukkimispuuhissa talveen asti. . . . . . . ................................. . . . 37 Kirjoja ...... 28 Kaikki kasvit eivät ymmärrä valmistautua talveen, kukkivat vain kuin viimeistä päivää. . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Päätös ydinjätteiden hautaamisesta Suomeen on hyvä. . .... 36 Mielipiteitä, keskustelua . . . Kotimaasta . . . . . . . . . . . . . vsk . vuosikerta 7 • 1990 tyy kuitenkin korvien välistä. 44 Keski-Suomen maakuntakukka: Rakastaa, ei rakasta, rakastaa ... . . . Onko hyväksyttävä sellaista teknikkaa, jota kansan enemmistö tai edes kansanedustajat eivät pysty ymmärtämään. . . . . . . . . . Ajatus on hyvä, mutta äänestyksessä ei tule rajoittua vain siihen, rakennetaanko uusi ydinvoimala vai ei. . . . . . 30 Vuonna neljä jälkeen Tshernobylin Valko-Venäjällä sairastetaan, pelätään ja tarvitaan apua. . . . . . 4 Kuluttajan valinnat:... . . . . . . . Ydinvoiman vastustus ei myöskään ole ensisijassa tunnepohjaista vaan perustuu toisenlaiseen tulevaisuuskäsitykseen ja yhteiskunnalliseen arvomaailmaan kuin ydinteknokraattien säteilevät skenaariot. . . . . Samanlaista demokratian halventamista harrastaa kansan syvien rivien mielipidemuokkaaja Ilta-Sanomat. . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. . . . . . . . . Energiataloudellisen yhdistyksen syyskuisilla sähkövoimapäivillä ilmoitettiin etenkin lasten ja naisten tarvitsevan ydinvoimavalistusta. Tshernobyl-luokan onnettomuus Loviisassa tai Olkiluodossa muuttaisi koko eteläisen Suomen elinkelvottomaksi. . . . . . . . . . . . Neuvoa-antava kansanäänestys, ja etenkin sen tuloksen kunnioittaminen, voisi lisätä eduskunnan pohjalukemiin hiipunutta arvostusta kansalaisten keskuudessa. . . 42 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . . . . Kanootilla halki Suomen, osa 2., Heikki Niskanen ja Jukka Kananen ......... . . . . . . . . . Jos saa, niin missä muissa asioissa demokratia voidaan sivuuttaa. . . . . . . Jos hyväksymme ydinsähkön, meidän on myös opittava elämään ydinjätehautojen päällä. . . . . . . . Alice Karlssonin kuvaama valkovenäläinen nainen on joutunut jättämään radioaktiivisen säteilyn saastuttaman kotikylänsä. . . 3. . . . .......... . Sitä vähääkään eivät ilmeisesti tajua tavalliset kansalaiset, etenkään jos ovat ydinvoimaa vastaan. . . . . ........ . Samaan kastiin kuulunevat ydinvoimaa vastustavat aikuiset miehet. . . . Lehti valittelee pääkirjoituksessaan, että ydinvoimapää.töksessä on kysymys sellaisista asioista, joita jopa kansanedustajien on vaikea tajuta. . . . . . . 22 Käävät tunnetaan huonosti ja tuntemattomiahan usein syyttä vieroksutaan. . . ................ . . . . . 8 Maa autokuumeen kourissa, Matti Ignatius . . . . . . . . . . . ..... Jaakko Heinonen on kuvannut sen ja muita myöhäisiä kukkijoita s. . . . . . . . . . . . ........................ . Sama koskee ennemmin tai myöhemmin Loviisan jätteitä. Naisten "vääristynyt" suhtautuminen ydinvoimaan tuskin johtuu tiedon puutteesta tai paljon parjatusta naisen logiikasta, vaan erilaisesta asennoitumisesta elämään ja tulevaisuuteen. . Katso s. 10 Puheenvuoro sairaudesta, joka vie kansalta jalat alta. . . . . . . . . . . . 50 Kierrätystä . . . . . Tulliniemen tähden, Alice Karlsson.................. . . . . . . . . On päätettävä koko energiapolitiikan suunnasta: jatketaanko tuhoon vievällä kasvulinjalla, vai aletaanko toteuttaa ekologisesti kestävää energiapolitiikkaa, jolla energiankulutuksemme käännetään laskuun. . . . . . . . . . . . Saako demokratiaa polkea energia-asioissa. . Jätteet ovat ydinvoiman ikuisuuskysymys. . ...... Inhimillinen tekijä on ydinvoimien hallinnassa arvaamattomin, hauras lenkki joka voi pettää lujimmatkin laskelmat. 30-35. . . . . . . . . . Samaan riittäisi paha ydinvoimalaonnettomuus Leningradin seudulla, Baltiassa tai Ruotsissa. . 18 Kolin kansallispuiston perustaminen on eduskunnan päätöstä vailla. ........ . 12 Karno Mikkola on kamppaillut toistakymmentä vuotta Hangon Tulliniemen luonnon puolesta vapaasataman laajennushankkeita vastaan. Eräät kansalaisjärjestöt ja muutamat poliittiset ryhmät ovat ehdottaneet, että eduskuntavaalien yhteydessä järjestettäisiin neuvoa-antava kansanäänestys ydinvoimasta. . . . . Lahottajat ahtaalla, Reijo Penttilä................... . . ............ 45 Summaries of the Main Articles . . . . 14 Matkalla Ounasjoelta Jäämerelle avautuu pohjoinen elämänmeno. . . . Tshernobyl-painajainen jatkuu, Ritva Kupari ja Alice Karlsson . Olemmeko valmiit suistumaan silmät sidottuina asiantuntijadiktatuuriin. Pyhäinpäivän kukat, Jaakko Heinonen . Mutta mitä kaikkea tulikaan sanotuksi puolesta ja vastaan.
Kempele LK-Products Oy 22 Solitra Oy 3 38. Seuraavassa luettelossa on 41 Suomen pahinta freonipaikkakuntaa, joihin sijoittuneet yritykset käyttävät CFCja HCFC-yhdisteitä yhteensä lähes 2500 tonnia vuodessa. Lahti 11. Helsinki Karl Lark Produktion Oy 18 Jäälaitteet Oy 4 GWB-Essilor Oy 3 Oy Esmi Ab 2 4. Muhos Oy Nokia Ab Muhoksen tehdas· 13 39. Pohjankuru Mesvac Oy 11 2. Lohja 13. Orivesi Olmark Oy 39 30. Luvut ovat tonneja. Ripeimmin freoneista on luovuttu aerosoleissa, polystyreeni-vaahtomuoveissa ja saumavaahdoissa, hitaimmin kylmälaitteissa. Lappeenranta MT-Putki Oy 20. 4 Pallon koko ilmaisee freonipäästöjen suuruuden. Rauma Suomen Superlon Oy 22. Kahden vuoden kuluttua siitä pitäisi freonien käytöstä . Kouvola Purle Oy 18. Karvia Ollin Metalli Oy 30 32. Ylöjärvi Huurre Oy, 12 51 10 48 16 25 35 22 16,5 16,5 11 3,5 15 31 3 Huurre Clean Room Oy, Huurre Morus Oy 117 29. Hollola Lohjan SprayMaster Oy 12,5 Pentti Porkka Oy 47 Oy Lohja Ab, UK-yhtiöt 35 Finlux Mikroelektroniikka 6 Muheka Oy 7 10. Orimattila Hermetel Ky 16. Kangasala Taerosol Ky Tampereen Kylmälaite Ky Artekno 28. Hausjärvi Oy Makrotalo 20 Urepol Oy 400 9. Vaasa Oy Muotekno Ab 77 Kemira Oy 10 Vaasan Eristyspalvelu Ky 5 33. Tavoitteena on vähitellen päästä eroon myös osittain halogenoiduista kloorifluorihiilivedyistä eli HCFC-yhdisteistä, jotka ovat myös haitallisia otsonikerrokselle tosin huomattavasti vähemmän kuin CFC-yhdisteet. Mäntyharju Coldtherm 19. Forssa Fincoil-Teollisuus Oy, Forste Oy 69 Salpakankaan tehdas 3,5 (siirtynyt HCFC-yhdisteisiin) 14. Iisalmi UK-yhtiöt Oy 50 37. YIT-yhtymä, 12. Haukipudas Telenokia Oy 13 41. Leppävirta Master-Rakennustuoteteollisuus Oy 30,5 Raha-automaattiyhdistys 2 36. Saarijärvi Oy Uponor Ab 120 YIT-Yhtymä Oy Makrotalo 43 34. luopua kokonaan. Köyliö Köyliön varavankila 23. vsk .. Toijala Oulux Oy 27. Porvoo Norpe Oy 20 7. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on runsaat sata yritystä, jotka käyttävät vuodessa vähintään tonnin kloorifluorihiilivetyjä. Kankaanpää Oy Lohja Ab 230 Pohjaexpertit 15 4 KOTIMAASTA • 12 • 25 • 50 • 100 • 200 . 1. Vantaa Huurre Morus Oy Vantaan toimipiste 14 Hackman Havi Oy 12 Haato Varaajat Oy 6,5 Katko Oy Konerauta 2 5. Kemijärvi Salcomp Oy 11 SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Oulu Nokia Cellular Systems 6 Aspo Mikroelektroniikka 5,5 AES Systems Oy 2,5 40. Suomen pahimmat freoninpäästäjät Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomen tavoitteena on vähentää otsonikerrosta vaurioittavien CFCyhdisteiden käyttöä 50 prosenttia vuoden 1986 tasosta (3 300 tonnia) vuoden 1992 loppuun mennessä. Joutseno Kylmähuolto Oy 21. Sipoo Sipoon AT-Tuote Oy 10 AMV-Eriste Oy 10 6. Mynämäki Arvo-Putki Oy 24. Salo Finnfoarn 9Y 320 Nokia Matkapuhelimet Oy, Nokia Mobira 13 Nokia Matkapuhelimet Oy, Salora Oy 11 8. Espoo Lääketehdas Orion 11 Telenokia/ Kilon tehtaat 8 Siemens Oy 4 Oy Esmi Ab, Turvallisuus 3 Instrumentarium Oy 2 3. Luvut tonneissa. Äänekoski Nokia Matkapuhelimet 9 Telenokia YTV&EVV 5 35. Vammala Oy Nokia Ab kumi tuotteet 25. Pori Oy Electrolux Ab 55 31. Turku Asko Oy Upo Farmos-yhtymä Oy 2 Myymäläkaluste 24 Huhtamäki Oy, Leiras 27 Purvac Oy 21 Oy Turun AI-Vo Ab 24 Kosofinn Ky 27 15. Pirkkala MV-Jäähdytys Ky Polyuretan Eristäjät R&M Salonen 26. Heinola Bertel Ekengren/ Eke Panels 17
"Valkoselkätikan suojelu on toivotonta, ellei valtio myönnä pikaisesti tarkoitukseen varoja", sanoo WWF:n projektipäällikkö Lassi Karivalo . "Sitä paitsi nam itsekin valkoselkätikan viimeksi neljä vuotta sitten", sanoi kesänsä Sysmässä ja Asikkalassa viettävä Salminen. Myös eläintieteen professori Olli Järvinen piti valkoselkätikan suojelua suurena kansallisena haasteena. "Valkoselkätikan suojelu mittaa, kuinka hyvin vaalimme Saarijärven Paavon ja suota kuokkivan Jussin perintöä", hän vertasi. KOTIMAASTA Valkoselkätikka sai vakuutusyhtiön tuekseen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto ovat aloittaneet yhteisen tiedotuskampanjan valkoselkätikan puolesta. Esimerkiksi Virossa ja Tanskassa ovat ihmiset sairastuneet liiallisesta nitraaselän alaosa on vaalea. Tanskassa pitoisuudet ovat olleet yli 200 mg/1 ja Unkarissa jopa tuhansia milligrammoja. Maanomistaja, joka säästää tonttinsa lahopuut, tekee suuren palveluksen valkoselkätikalle ja muullekin lahopuusta toimeentulonsa saavalle luonnolle. Viime keväänä järjestö jätti ympäristöministeri Kaj Bärlundille esityksen, jonka mukaan tämän vuoden lisäbudjettiin ja ensi vuoden budjettiin tarvitaan tärkeimpien 30:n valkoselkätikkametsikön lunastamiseen välttämättä 25 miljoonaa markkaa, jos valkoselkätikka aiotaan pelastaa. Valtionvarainministeriöltä ei ole kuitenkaan_ liiennyt tikalle ymmärrystä. Antti Halkka epäilee kaivovetensä olevan terveydelle vaarallista tai tuntee muuten mielenkiintoa juomavettänsä kohtaan, voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajiin. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk . Usein ihmiset havahtuvat vasta veden värin tai maun selvään muuttumiseen.'' § Suurin ongelma kaivove.s: sissä on Kalson mukaan veden bakteriologisen laadun heikkeneminen, jonka syynä on yleensä pintavesien valuminen kaivoon. Jos kaivovesi on käyttökelvotonta, kaivon rakenne ja ympäristö tutkitaan. Jos suojeluneuvoja Esa Niinivirta painotti, että valkoselkätikkametsän suojelija voi yleensä jatkaa metsän varovaista hoitoa rauhoituksen jälkeenkin: "Kuusien poistaminen metsästä on jopa suotavaa.'' Yksityiset voivat siis tehdä paljon tikan hyväksi, mutta myös valtiovallan apu on tarpeen. Vesi on vielä turvallista, jos siinä on 45-50 milligrammaa nitraattia litrassa. Myös nitrattia voi olla liikaa. Hieman pienemmällä käpytikalla on selkäpuolella selvästi erottu vat hartialaikut. WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtaja Juha Tiainen kertoi tikan taantumisen perussyyn liittyvän äärimmäisen selvästi juuri lahopuiden häviämiseen metsistämme: "Niiden mukana on mennyt tikan ravinto." Yksittäisten lahopuiden lisäksi on myös viimeisten tikkametsien suojelu välttämätöntä. Tarkkaile kaivovettäsi Kaivoveden laatua laskevat Suomessa useimmiten bakteerit. "Kunnan terveysviranomaiset valvovat pohjavesiä etenkin niillä alueilla, joilla on riskitekijöitä'', sanoo mikrobiologi Seija Kalso Helsingin kaupungin terveysvirastosta, "mutta ylei. Tosiasia kuitenkin on, että verkkovettä tarkkaillaan säännöllisesti, mutta kaivovettä pitää useimmiten itse käydä kurkistelemassa. Unkarissa on jo kuolemantapauksiakin. Kuten toisaalla lehdessämme olevasta kääpäartikkelista ilmenee, laho ei todellakaan tartu lahoista puista terveisiin. Lääkkeeksi riittää usein pengerrys ja kaivonrenkaiden paikoilleen asetteleminen. Tulokset veden laadusta saa viikossa ja analyysit lausuntoineen maksavat noin 200 markkaa. tista. Valkoselkätikka on Suomen uhanalaisin lintulaji lintupareja on enää 30, kun niitä vielä 50-luvulla oli ainakin 1000. WWF ja Ilmarinen haluavat ennen kaikkea takoa maanomistajien ja kesämökkiläisten mieleen, että lahopuitakin pitäisi suojella suomalaisessa metsässä. Lääkintöhallituksen toimistoinsinöörin Leena Hiisvirran mukaan Suomessa ei vielä ole nitraatin aiheuttamia sairastumisia. "Meiltäkin on jo tosin löytynyt kaivovesiä, jotka yltävät tanskalaisten huippulukemiin, mutta kaivot on havaintojen jälkeen suljettu eivätkä ihmiset ole ehtineet sairastua." Alice Karlsson 5. Ellei tikalle sopivia elinympäristöjä suojella, se kuolee tällä vuosikymmenellä sukupuuttoon, kuten tammitikka Ruotsissa 60-luvulla. WWF:n pidetään usein ilman muuta parempana kuin vesilaitosten vettä. sesti ottaen kaivoveden laadusta huolehtiminen on kuntalaisen oman aktiivisuuden varassa. Ilmarisen toimitusjohtaja Juhani Salminen perusteli tiedotustilaisuudessa valkoselkätikan puolustamista yhtiön kansallisella linjalla viittoillen kuin vakuudeksi edustustilojen seinällä roikkuvaan Wright-veljesten tauluun päin. Nitraatin aiheuttama methemoglobiniatauti on kansanomaiselta nimeltään siniveritauti, sillä tauti saa ihon näyttämään siniharmaalta. Eurooppalaisilla nitraattiongelma Muun muassa karjanlannasta, lannoitteista ja kaatopaikoilta kulkeutuva nitraatti on saastuttanut pohjavesiä monin paikoin Euroopassa
Jätekyyti Oy:n toimitusjohtajan Osmo Bolanderin mukaan energiaa ja kompostia tuottava järjestelmä edellyttää, että jätteet lajitellaan nii~ den syntypaikoilla neljään osaan: märkään, kuivaan, paperiin ja ongelmajätteisiin. Ilmatieteen laitoksen arvelujen mukaan rikkipitoisuuksien laskuun on vaikuttanut etenkin kotimaisten päästöjen putoaminen puoleen vuosina 1980-86. Eteläja Kaakkois-Suomessa rikkilaskeuma on ollut 1980-luvulla 1,0-1,5 grammaa neliömetriä kohti vuodessa. Nitraattija ammoniumtypen laskeumat vaihtelevat Eteläja Kaakkois-Suomessa 0,4-0,6 grammaan neliömetrille vuodessa typeksi laskettuna. vsk.. Rikin kokonaislaskeuma syntyy sadeveden sulfaatis6 KOTIMAASTA Sateet rapisivat 1980-luvulla entistä happoisempina. Typpilaskeuman kriittisiä rajoja ei ole Ilmatieteen laitoksen mukaan vielä kartoitettu yhtä luotettavasti kuin rikin, mutta typpilaskeuma ilmeisesti ylittää metsämaan typpikyllästyksen rajat. Myös pisaroiden sulfaatti-, ammoniumja nitraattiarvot alkavat lähennellä eurooppalaista tasoa. Ilma ei parantunut 1980luvulla Lähes ainoa myönteinen muutos 1980-luvun ilmassa on rikkidioksipitoisuuksien lievä lasku, ilmenee Ilmatieteen laitoksen tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu tausta-asemien mittaustuloksiin vuosilta 1980-86. Nitraattimäärät ovat 1980-luvulla selvästi kasvaneet. Pätilän tutkimuslinja kulki Virolahdelta Suomenniemelle, 100 kilometriä ranniJätteet hyödyksi yhteisvoimin ja neljä sen ympäryskuntaa haluavat käyttää 120 000 asukkaan tuottamat 70 000 jätetonnia hyödyksi. Valtaosa laskeumasta tulee sadeveden sulfaatista. Etelä-Suomen sadeveden sulfaatin ja ammoniumin määrät ovat noin puolet Euroopan arvoista. Laitoksen ansiosta Jyväskylästä saadaan paperia talteen Suomen huippumäärä 126 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun koko maan keskiarvo on 87 kiloa. Yhtiöajatus sai kimmokkeen huhtikuussa julkaistusta SeutukaavaliiSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Järvet ja metsät alkavat vaurioitua, jos sietokyky ylitetään 40-50 vuotta; laskeuma on ollut liian suuri jo ainakin parikymmentä vuotta. Hiukkasiin sitoutunutta sulfaattirikkiä on eteläisessä Suomessa noin puolet raskaasti kuormitettujen Itä-Saksan, Tsekkoslovakian ja Puolan saastuneimpien alueiden arvoista. Sadeveden sulfaattimäärissä rikkipitoisuuksien lasku ei kuitenkaan näy. Esimer.kiksi Virolahdella Kaakkois~Suomessa rikkidioksidi.a on ilmassa yhtä paljon kuin Itävallan, Alankomaiden ja Saksan liittotasavallan tausta-asemilla. ta, hiukkasiin sitoutuneesta sulfaatista ja ilman rikkidioksidista. Lounais-Suomessa sadeveden pH on vain hieman korkeampi kuin EteläSkandinaviassa, missä sataa Euroopan happaminta vettä. J ätekyyti toimittaa keräys paperia teollisuudelle vuosittain jo lähes 20 000 tonnia, josta osa lajitellaan omassa laitoksessa. Päästöjen supistumisesta huolimatta rikkiä on ilmassa edelleenkin liikaa. Arvot ovat kaksin-kolminkertaiset verrattuna herkimpien ekosysteemien, kuten karujen pikkujärvien ja niukkaravinteisten ~havumetsien, sietokykyyn. Sadeveden nitraattipitoisuudet ovat etelärannikon tuntumassa lähes yhtä korkeat kuin Pohjois-Italiassa, Ranskassa, Tanskassa ja Skoonessa, missä pitoisuudet ovat_ Euroopan korkeimmat. Sodankylässä ja Kevolla nitraattilaskeuma on vain neljännes verrattuna Utön ja Virolahden arvoihin. Pätilä oli valinnut kohteekseen karut männiköt, joissa happaman laskeuman haittojen olettaisi ensimmäiseksi näkyvän: karu maaperä ei paljon happoja siedä. Lapissa kriittinen raja on kuitenkin vielä alempi, arviolta 0,3 grammaa neliömetriä kohti vuodessa. Lapin puhtaimmilla alueilla rikkilaskeuma on ollut 0,4 grammaa neliömetrille vuodessa. Sadevesi entistä happamampaa Sateet rapisivat 80-luvulla aikaisempaa happoisempina. Vahvimpia vaihtoehtoja on kotimainen kolmiosainen Biorieer-jätejärjestelmä, jossa jätteet lajittuvat laitoksessa raakakompostiin, hylkymateriaaliin sekä kaasutukseen sopivaan ainekseen . Tampere ja sen -ympärillä olevat kuusi-seitsemän kuntaa selvittelevät parhaillaan mahdollisuuksia yhteisen jätehuoltoyhtiön perustamiseksi. Jorma Laurila Kaakkois-Suomen metsät tuhon kynnyksellä Antti Pätilä julkisti Miehikkälässä syyskuussa esitutkimuksensa, joka osoittaa kaakon metsien ravinnetaseen häiriintyneen jo vakavasti
Mutta tuho ei ole kaukana: puut kärsivät stressistä jo nyt. Virolahden kunnan joka hehtaarille siitä riittää vuosittain yhdeksän kiloa kalsiumia, joka osaltaan neutraloi hapanta laskeumaa. ven poltossa ja louhinnassa syntyvä tuhka ja pöly tuovat Kaakkois-Suomeen myös emäksisiä yhdisteitä. Pääkaupunkiseudun viiden kunnan alueelta kertyvää, lähes 900 000 tonnin jätevuorta pienennetään tulevaisuudessa laitosmaisesti. • Sen sijaan pääravinteilla, typpi, fosfori ja kali, mitattuna kaakon metsät ovat hyväkuntoisia. Keski-Euroopan metsätuhoalueilla neulasten magnesiumin vähäisyys ennakoi puukuolemia. Mutta jos tähän ei samalla liitetä rikin ja typen poistoa, kaakon metsät kuolevat, sillä juuri tuhka neutraloi happamia saasteita. kierrätysvaihtoehto, jossa jätteet lajitellaan samoin kuin Tampereen ja Jyväskylän malleissa. Vaikka itse linjalla ei ole lainkaan merkittäviä paikallisia saastelähteitä, laskeumat ovat samaa luokkaa kuin suurimmissa teollisuustaajamissa, esimerkiksi Virolahdella 12 kiloa rikkiä ja 8,5 kiloa typpeä hehtaarille vuodessa. Vaurioita on havaittu mm. Alice Karlsson maan vuodessa 150 000 tonnia nokea ja tuhkaa. Uudenmaan, Hämeen ja Itä-Lapin havumetsissä. Entä sitten tulevaisuus. !a"!pereen, Jyväskylän ja Helsingin seud~lla yrite.~a~n .. saa.da. Männyn neulasten alumiinipitoisuudet ovat hälyttävän korkeita itse asiassa mistään muualta maassamme ei ole mitattu korkeampia pitoisuuksia kuin Kaakkois-Suomesta. YTV:n tekninen lautakunta tekee selvitysten pohjalta pitkälle tulevaisuu.teen vaikuttavan jätehuoltoratkaisun vielä tämän vuoden aikana. Metsät kärsivät muuallakin kuin Kaakkois-Suomessa. Typpiarvot ovat jopa hämmästyttävän korkeita. STOP JätteJden tuontimaksut veloitetaan [ merkka~-~koplssa_ Tupakointi kaatopaikalla . 1atte1den hyötykäyttöön vauhtia kuntien yhteistyötä t11v1stamalla. Jos Tampereen seudun jätehuolto etenee suunnitelman mukaisesti, saavat asukkaat lajitella tulevai~ suudessa jätteensä ainakin märkään ja kuivaan osaan, jonka jälkeen ne kompostoidaan tai kaasutetaan. Kaakkois-Suomen metsien elinehto on, että Virossa ja Leningradin seudulla siirrytään suoraan täysitehois~en savukaasujen puhdistukseen. Parhaillaan Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnassa (YTV) selvitetään neljän eri vaihtoehdon ympäristöja kustannusvaikutuksia. Lauantaisin kaatopaikka · on avoinna klo 7.00-15.0ci. Jo yksin Narvan kaksi voimalaitosta päästävät ilton jätehuollon hankesuunnitelmasta, jossa painotetaan alkulajittelua ja suljetaan kokonaan jätteiden massapoltto pois. Niiden pelastuksena on ollut huono ilmansuojelutekniikka! Palavan kiKaatopaikalle o~ Jätteiden tuonti sallittu vain Nokian jå Pirkkalan asuk. Yhtä huolestuttavaa on neulasten alhainen magnesiumpitoisuus. Saastelähteet ovatkin rajan takana: 150 kilometriä kaakkoon on Leningrad, jossa on väkeä enemmän kuin Suomessa, ja 120 kilometriä etelään ja etelälounaaseen ovat Viron palavan kiven louhokset ja kiveä polttavat jättimäiset voimalaitokset. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. klel.letty Silti kaakon metsät ovat vielä päällisin puolin terveitä: laajoja tuhoalueita ei ole ollut. Tutkailtavat vaihtoehdot ovat .kaatopaikka, polttolaitos, kompostointi ja jätteestä tehdyn polttoaineen valmistus sekä ns. Järjestely vähentäisi kaatopaikoille joutuvien jätteiden määrää 65-80 prosenttia. KOTIMAASTA kolta sisämaahan. ma-pe 14·30.9· välisenä . aikana klo l.00-22.00 sekä t'nt-31.3 välisenä aikana klo 7.00-20.00. Jos metsiä lannoitetaan, niin on syytä käyttää moniravinnelannoitteita, jotka korjaavat metsän magnesiumin puutosta; esimerkiksi puutuhka olisi erinomaista typpipäästöjen rasittamille metsille . Kaatopaikka ei ole jätteiJle läheskään ain~ oi~_ea osoite .. Kaatopaikka on avoinna . Koillis-Viron asukkaat vaativat tietenkin ensimmåiseksi voimaloiden valtavan hiukkaspäästön poistamista. vsk . Tietysti se on myös heidän oma etunsa: Kannaksen tai Koillis-Viron omat metsät eivät voi olla Kaakkois-Suomen metsiä paremmassa kunnossa! Seppo Vuokko 7. Niinpä tavanomainen metsälannoitus typpipitoisilla lannoitteilla tuskin enää lisää kasvua eikä ole siis mielekästä. kallle ilman teknisen lautakunnan ~·lupaa
Ei, sanovat afrikantähteläiset, mutta osta niitä silloin kun mielesi tekee jotakin hyvää! Näin se on. Kalastaa vetensä tyhjiksi meidän valmistella katkarapuhyytelöitämme ja kalatahnojamme. Afri Star teki historiaa, kun se ryhtyi tuomaan teetä kuluttajapakkauksissa Suomeen. Afrikan Tähti -pelissä on usein hauskinta se kun rosvo yllättää. Mutta tähteläiset eivät puhu rosvoamisesta, vaan haluavat tarjota positiivisen vaihtoehdon kuluttajille. Hyvinvoiva väki haluaa enemmän vaihtoehtoja ruokapöytäänsä, naposteltavaa ja herkkuja. Yhdistys pitää huolta aatteesta, mutta ei Afri Starkaan pelkästään myy. Positiivisia vaihtoehtoja Afrikkaa tyhjentää suuri joukko ylikansallisia yrityksiä. Ei kaupan tarvitse olla ryppyotsaista ja joka puolella kamalia kilpailijoita kammoksuvaa. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA l Alice Karlsson -kauppa kuumenee. Silloin syntyi idea ja vuosi myöhemmin polkaistiin käyntiin Afrikan Tähti -yhdistys, joka antaa tietoa kehitysmaista ja edistää Suomen ja kehitysmaiden reilujen kauppasuhteiden syntymistä. Uutuustuotteen, pussiteen, uskotaan lisäävän Katyon suosiota. Zimbabwesta, jossa Afri Starin liikekumppanit ovat. Helsingin yliopiston ja kauppakorkeakoulun opiskelijat, jotka ryhtyivät pontevasti oikomaan maailmankaupan vinoutumia noin kolme vuotta sitten. Tämän oivalsivat mm. Jotta aate ei jäisi vain hymistelyksi, perustettiin yhdistyksen kylkeen kunnon yritys, Oy Afri Star Ab, joka tuo Suomeen Afrikan Tähti -tuotteita: guavan puolikkaita, mangon siivuja, greippilohkoja, guavahilloa, appelsiinimarmeladia ja kahta laatua teetä, suoraan ilman välikäsiä. Työn tekijälle, maanviljelijälle ja kalastajalle itselleen, jää pelkkä luu käteen. Köyhä etelä kasvattaa hiellä ja kyynelillä kahvia, teetä, kaakaota, hedelmiä ja pähkinöitä. Mangon ja guavan ohella tulee sopivasti informaatiota Afrikasta ja nimenomaan 8 Hienoarominen Katyo-tee viheriöi Itä-Zimbabwen vuoristoalueilla. Kauppa voi olla myös reiSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Teen lisäksi Afri Star tuo Suomeen myös trooppisia säilykehedelmiä. Oikeassa Afrikassa se ei ole ollenkaan hauskaa, sillä rosvoja onkin enemmän kuin kolme. Jos kerran Etelä-Afrikkaa boikotoidaan, miksei ostettaisi vaikkapa zimbabwelaisia tuotteita ja mieluummin Afri Starista. Pitääkö meidän sitten syödä joka päivä näitä mangoja ja muita, että kauppa sujuu. vsk.
KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Suoratuontitee kouluihin ja seurakuntiin ''Suoratuonnin tavoitteena on olla varteenotettava kilpailija Liptoneille ja Del Monteille", sanoo Voipio, "mutta suomalaisille markkinoille otetaan helpommin mukaan uusia erikoistuotteita, jolloin tarjolla olevien hyödykkeiden määrä vain lisääntyy. Afri Starin kaavailuissa on kuitenkin mukana joitakin tuotteita, joilla on todellisia mahdollisuuksia korvata jokin vastaava, aattellisesti 'huonompi' tuote." Voipion mukaan esimerkiksi Katyo-tee on ollut jo pitkään "putkessa" ja se voisi aivan hyvin korvata Liptonit ja Twiningsit ja muut hintarakenteeltaan epäoikeudenmukaiset teet kaikissa Suomen kouluissa, kodeissa ja seurakunnissa sekä hyviä asioita edistävissä yhdistyksissä. Pakkaus, jossa on kuusi vaippaa, kolmet vaippahousut ja kolme välivaippaa, maksaa noin 400 markkaa. Syynä oli kankaankappaleiden kalleus! Nyt on otettu mukaan tsekkoslovakialaisia sideharsoja, joiden avulla hinta on saatu kohtuulliseksi. Kertakäyttövaippojen rajoittamisesta kuuluu jo kumua. Jäteongelma on silmiinpistävä ainakin lapsiperheissä, joissa vaippaikäinen tuottaa yhtä paljon jätettä kuin muu perhe yhteensä. Kertakäyttövaipat löytävät tiensä koteihin jo äitiysavustuspakkauksesta, jossa tosin on vielä sideharsovaippojakin. "Meidän systeemeillämme tuntuu mahdottomalta kilpailla kahden markan thaimaalaisten ananaspurkkien kanssa. Paavo Ristola Oy:n tutkijan Harri Juvosen mukaan vaippojen osuus kotitalousjätteistä on kolmesta viiteen prosenttia. Toivottavaa olisi, että pestävät vaipat kelpuutettaisiin myös äitiysavustuspakkaukseen. "Kauppakumppaniemme markkinointi, tuotekehittely ja 'bisnesvainu' kehittyvät kun he asioivat kanssamme. Hän toivookin ennen muuta parannuksia kertakäyttövaippoihin. apulaisosastopäällikkö Sirpa Taskinen kertoo pitäneensä kynsin hampain kiinni pakkauksen sideharsovaipoista, vaikka jossakin vaiheessa niistä haluttiin kokonaan luopua. Luulen että se on ehdoton edellytys sille, että he pystyvät käymään entistä enemmän kauppaa muiden kehitysmaiden kanssa." Afrikan Tähti -tuotteita saa runsaasta sadasta marketista ja elintarvikekaupasta, muun muassa kaikista CitySokoksista ja Sestoista. 9. "Firmassa ei saa olla eteläafrikkalaista omistusta ja sen tuotannon pitää hyödyntää paikallista väestöä." Afri Star varmistaa myös, että firmalla on reilun ja hyvän työnantajan maine ja että tuotanto on ekologisesti mielekästä. . lua, juuri niinkuin Afri Starilla. Lopulta vaipoista jäävät jäljelle vielä muoviosat, joille ei voi tehdä mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Vermontin osavaltio aikoo kieltää ne vuoden 1993 alusta. vsk . Sosiaalihallituksen vt. Vaipat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa tekstiilipintaisista muovipintaisiksi, joten kaatopaikoilla niiden maatuminen on hidasta. Keskonkin ovi ·on jo saatu raolleen. Mitä pitemmälle ihmiset itse pystyvät jalostamaan tuotteensa, sitä enemmän he saavat rahaa. Kanadan ympäristömerkin ansainnut Babykinsvaippa on tulossa myös Suomeen ja ryhtyy kilpailemaan tiukoista vaippamarkkinoista. "Esimerkiksi suomalaiset myyvät tällä hetkellä metsät hienopaperina, koska siitä saa hyvän hinnan, mutta välillä hinnat muuttuvat siten, että. Vaippa-ajaksi riittänee kaksi pakettia, jolloin vaippakustannukset alenevat kertakäyttövaippoihin nähden kymmenesosaan. Vaippapeput kierrättämään Yhdysvalloissa ja Kanadassa vauvoja hemmotellaan pestävillä Babykins-flanellivaipoilla, joiden kiinnitysmekanismille valmistaja antaa kahden vuoden takuun. Sirpa Taskisen mukaan flanellivaippojen käyttöönot0n kynnyskysymykseksi saattaa tulla vaippojen kuivattaminen. " Luulen, että pysyvämpi ratkaisu löytyy siitä, että Afrikan maat pystyisivät entistä paremmin käymään kauppaa keskenään ja muun muassa Intian niemimaan kanssa, jossa olisi ihan rehellistä tarvetta talouden ja kulutuksen kasvulle." Timo Voipio näkee Afri Starin toiminnan erittäin merkityksellisenä, sillä afrikkalaiset firmat joutuvat heidän kanssaan sopeuttamaan ja kehittämään tuotteitaan sekä opettelemaan uusia vientimarkkinoinnin taitoja. Suurin tuoja on Tampereen Kehitysmaakauppa, jonka rahtaamaa kahvia ja teetä voi kysellä muun muassa Elannosta. Kaikki 3000 Kkauppiasta voivat halutessaan tilata tähtituotteita suoraan tuotenumeroilla. Hänen haaveenaan on uusiomassasta valmistettu, kompostoituva, muoviton ja valkaisematon kertakäyttövaippa. Heidän pitää saada päättää siitä, mihin muotoon heidän tuotteitansa jalostetaan, minkälaisilla hinnoilla ja kenelle niitä myydään. Sen sijaan Afri Starin erikoisuuksilla, kuten guavalla ja mangolla voisi olla mahdollisuuksia." Tavoitteena tulontasaus Ratkaisu afrikkalaisten ongelmiin ei Voipion mukaan kuitenkaan ole se, että me kulutamme entistä enemmän afrikkalaisia tuotteita, vaikka ne olisivat pitemmälle jalostettujakin . Säilykehedelmämarkkinat ovat kovemmat. Suomessa on Afri Starin lisäksi kymmenisen kehitysmaakauppaa, jotka tuovat tuotteita suoraan kehitysmaista. Lisää päätäntävaltaa tuottajille "Afri Star asettaa kriteerit yhteistyökumppaneille'', kertoo yrityksen aktivisti Timo Voipio. Kertakäyttövaipoista ongelmia ovat valloittanet maailman ja ai·heuttaneet samalla mittavan jäteongelman; tarvitseehan lapsi noin kahden ja puol~n vuoden aikana runsaat 5000 vaippaa. on edullisempaa myydä metsiä selluloosana ja välillä jopa tukkeina tai huonekaluina. Kun on monta erilaista tuotetta samasta raaka-aineesta, niin silloin oma päätäntävalta kaupan muodoista kasvaa." SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Joskin ekologisesti mielekäs on Voipion mukaan moniselitteinen asia: '' Jollakin ekologisella kriteerillä ei pitäisi syödä kuin kotimaisia puolukoita, joten siinä mielessä kaikki mitä me tässä yritämme on ekologisesti hullua." Voipion mukaan kehitysmaiden ihmisten päätäntävaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä
Kookkaat metsälammet kelpaavat safarien kiihdytysradoiksi, pienet erähenkiseen tulistel u un. Me rahvas olemme komitea, joka määrää ja teettää. Sen kohdalla vähennetään vauhtia seuraavaan mutkaan saakka. Mantereitamme kiertää joukko suomalaisen nimensä säilyttäneitä maailmankansalaisia. Muut lääkkeet ovat jatkoa tutulle ajattelulle, jonka mukaan turvallisuus on tekninen ongelma. Autokuume muunnelmineen on tosiasia siinä kuin alkoholismikin. Laillista rintamakarkuruutta Moottoriliikenne etsii uusia markkinarakoja, se levittäytyy maastoon, vesille ja ilmaan. Teillemme saadaan uusia kiihdyttelijöitä, joilta ei puutu taitoa. Se nielee halukkaasti soraa ja kallioita, voi hyvin ja paisuu. Kehitysuskoiset hokevat, ettei virsukulttuuriin ole paluuta ja rauhoitellen todistavat kaikki ihmisen toimet osaksi luontoa. Reipashenkiset perheet mönkivät metsässä, missä parhaita Off Road nelivetoja kuulemma pidättelee vain luonnonsuojelu. Tämän päivän painajainen on verhon takana, jonne tiedemiehet kyllä näkevät. Maapallon elämä on maksajana, jälkeemme tulevat samoin. Ajo-opetus halutaan varhentaa peruskouluun. Se hyötyy kolareistakin. He unohtavat, että neulaspolun ja moottoritien väliin jää sentään vaihtoehtoja. Luontoa tasoitetaan ja ruudutetaan, kysymättä mitä tulevat sukupolvet tekevät asfaltin alle sinetöidyllä palapelillä. Matti Ignatius on luonnon suojelemisen peruskysymyksiä. He valmistavat teitä autokauppiaalle, joka mainostaa katalysaattoria ja vaikenee hiilidioksidista ja 10 Maa autoku1 energian tuhlauksesta. Väline eksyttää Auto on loukku. Se tarttuu jopa tavalliseen mukavaan mieheen. Autoilija on harhautunut ajattelemaan, että liikkeelläolo on toimintaa. Tieliikenteen on annettu rauhassa kasvaa. Kelkat huutavat myös kansallispuistoon, ääniaaltojen pääsyä sinne ei voi kukaan estää. Uusi sukupolvi on kehityksen tahdoton ja opetettu uhri. Autoilijoiden etujärjestö Autoliittokin julisti viime syksynä Tampereella, ettei tarpeetonta ajoa olekaan. He takaavat menekin kilpa-auton katuversiolle toisensa jälkeen. Ajotapatartunta on välillistä kuoleman tuottamista. Melu on sääntö Tuotekehittely piehtaroi loputtomasti. Ilmakehä voi pahoin, lämpenee, ja metsät kuolevat. He eivät pysähdy harkitsemaan. Puhe ei siellä kuuluisikaan, sillä riuskat ajurit piirtävät mustaa väriä kaarteisiin renkaitten valittaessa. Se myös mitätöi moottorin kehittelyn, jolla pyrittiin polttoaineen säästöön . Nöyrimmät ottavat onkeensa ja ylittävät luontaisen vauhtinsa kohtalokkain seurauksin. Tunnetteko vielä lapsuutenne maiseman. Kilpa-autoilijat eivät osallistu vakavaan keskusteluun. Liukkaus voitetaan harjoitellen varta vasten rakennetuilla radoilla. Tutkimuskin varmasti osoitta1s1, että siirtyileminen paikasta toiseen on viihdettä; määränpää on jäänyt sivuseikaksi. Vain akuutti katastrofi saisi päättäjät hereille. Alan urheilujärjestöt ilmoittavat panostavansa jäärataja speedway-ajoon sekä moottorikelkkailuun, jolle jo puuhataan MM-tason maratonkisaa Lapin tuntureille. Hitaat ovat vaara liikenteessä. Tapaturmanhoito ja ruumiinkuljetus ovat rikkoja rokassa. Kasvaimen hoitoa särkylääkkeellä Viimeaikojen liikennepolitiikan hullujen vuosien aikana olemme kuormittaneet ilmakehää suruttomasti. Räjähtävä voima konepellin alla takaa turvallisen ohituksen. Haitat kasaantuvat ja varat vähenevät. Melu on tausta, johon lapset varttuvat tietämättä paremmasta. Se on taivaan sumentamista, maaemon viisaasti varastoiman energian purkamista ilmakehään. Tienvarren koti ei liikenteen ääniltä suojaa.Vanhus sulkekoon ikkunansa yöksi; lääke auttaa ahdistukseen siinä kuin raitis ilmakin. Se on miesten sairaus, jonka naiset kipeästi tuntevat. Entinen kohtauspaikka ei enää toimi, jalkamiehen askel vie sinne vain pakosta. Niin luontoa muokataan kunnes kolarit vähenevät. Heikkohermoiset saavat hakeutua virkistysalueille. Pelastautumisvaihetta lähestymme ajautumalla mielitekojemme mukaan. He ovat myyntimiehiä, jotka syyllistyvät pahimman luokan joutokäyntiin. Vapaan miehen täytyy saada irroitella. Menetelmästä on tullut tarkoitus. Suomen kansahan on "selvästi ilmoittanut halunsa liikkua omalla ajoneuvolla" . Länsimaisen ihmisen patologinen aineenvaihdunta on ryöstötaloutta, lainanottoa tulevilta polvilta ilman sitoumuksia. Ajokin kokoa ja painoa on palkittu verohelpotuksin. Se on väline, joka sananmukaisesti asettuu ihmisen ja luonnon väliin, erottaa hänet tarkkailijaksi. Ajan henki on hirmuhallitsija, kohtalo ja alibi, johon on hyvä nojata. vsk .. Kylän raitti on jo menetetty. Tieliikenne sairastaa teknikot määräävät hoidon Virkapukuinen valvoja ajoradalla on rohdoista heiveröisenäkin paras. Tieviranomaiset ovat käskyläisiä, jotka panevat toimeksi kuultuaan, että teillemme on vuonna 2010 mahduttava yli kolme miljoonaa ajoneuvoa. Vauhti ei tapa, kunhan valitsee oikein tilannenopeutensa. Se pitäisi jäljittää ja tutkia. Niillä ahkeroivat sitten väärät ihmiset, ja karttuva itsetunto tuottaa joutuisamman matkanteon. Joutokäyntiä Moottoriurheilu on potenssin vääristymä, sivuraide. Kohta uidaankin koneella. Raskas auto on henkivakuutus vastaantulijan varalta. Heille opetetaan "yhteinen nopeus" . He vaikenevat perusteitten SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Vaaran vähättelijöitä, jotka puhuvat hätävarjelun liioittelusta, kuitenkin riittää. Tämä kaikki on toistaiseksi laillista rintamakarkuruutta yhteisestä säästötavoitteesta, jota jo valistuneemmat ministeriötkin julkijulistavat. Mitä aiemmin riippuvuus kehittyy, sitä vaikeampaa on hoito. Mutta sehän ei kuulu tientekijöiden toimialaan. Luonto asettaa jo riittävän selviä rajoja ihmisen toimille. Muskeliveneet, skootterit ja elintasolentäjät särkevät rantojemme kesäisen äänimaiseman. Heidän hälytyksensä voi sivuuttaa vain sulkemalla silmänsä ja korvansa. Kissapetojen vuosi vuodelta kasvava suorituskyky tuottaa väistämättä rimpuilevan ajon, joka ylinopeuden lisäksi on ainoa tapa käyttää ylimittaista tehoa hyväksi. Bruttokansantuote, palvottu syöttiläs, kelpuuttaa kaikenlaisen rellestyksen
kumatta ja vaikenee. vsk . Suomi tehköön kansainvälisen tervehtymisen aloitteen. Järjestö menettää mopon selkään ja kartingradoille lukemattomia kirSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. . Lapset menettävät eniten. Se tulkitaan kannattamiseksi. .4~ ·--: ·.:-· . 11. ,. Enemmistö väistyy nur. Urheilun idea hämärtyy SVUL levittää syliään. Stadionin ruohikko mullistetaan sirkusnäyttämöksi Pirellin renkaille. Autojen tuottajamaissa tuskin herätään ensin . Terveiden on toimittava syyntakeettomien puolesta. " ~l~~U;:;,: ,,, " • • , . Tarvittaessa äänestys pitäisi uusia suljetuin lipuin, ellei edusmiehillämme ja naisillamme ole rohkeutta suunnan muuttamiseen. Meillä pieni, mutta äänekäs kansanosa saa jo polvenkorkuisena virittää ja kaasutella ensin pihoilla ja pientareilla, sitten sivt_1ja metsäteillä. H: {'!>,_j 'l \ ·~=-iil 2 fIIDli,,, ; .; .. Viimeiset liikenneministerimme historia muistaa moottoriurheilun vauhdittaPUHEENVUORO jina. D Kirjoittaja on alavutelainen lääkäri. Moottoriurheilun aika on ohi. Se tulisi varata vain tarpeelliseen liikkumiseen ja polttoaineen tulisi olla yhtä pyhää kuin leipä tosikristitylle. ,.·.·. Joukkosuggestio on siellä tuottanut käsitehirviön: moottoriurheilulukio on jo mustaa valkoisella. Emme menetä mitään. Museoteitä. Tämän päivän nuoret joutuvat kasvattamaan jälkeläisensä aivan toisenlaiseen elämään rajoitusten yhteiskunnassa. neen kourissa t~-~.2~ • ' I )1 ., .·. . Arvovaltaisten urheiluja autoilujärjestöjen tulee sanoutua irti moottorikilpasektoristaan. Myös pääministeri tatuoi itsensä Jyväskylässä näyttävästi rallimieheksi. Kuitenkin hän jo imeväisiässä ääntelee auton lailla, saa asianmukaiset leikkikalut, sitten mopon ja motoristin asenteet. Maamme on maineensa myötä sopiva boikotin toimeenpanija. Urheilun kantasanaa on vaikea jäljittää, sen syntysanat pölyttyvät. Se on neitseellisen harjoitusalustansa ansiosta näyttävästi esillä vauhdinpidossa. \· ... Jostakin on aloitettava. kassilmäisiä miehenalkuj a, joille paluuta jalkamieheksi ei löydy. Suomi on tässä suhteessa riippumaton. Kansallisvaltio turvaa liikevaihtoaan . Hirmuisin merkintä aikakirjoihin on piirretty kuitenkin Alastarossa. Moottorinpörinä ei siirry poikalapseen äidinmaidosta. Vielä syntymättömät tilintarkastajamme lukevat aikanaan sanan silmiään uskomatta toiseenkin kertaan. · Kosl<a epidemia on kansallinen, on sitä suojeltava. Vielä tänään voittaa suuren rahan tukema huutoäänestys. Apulaiskaupunginjohtaja toimii hankkeen keulakuvana. ,, , . \{ '":. Suomi tehköön aloitteen Säästäminen on ideologiaa ja käytännön toimia. Virkamiehen kirottu velvollisuus on kaatunut entisen opetusministerin syliin. t ,;;; . -, _.,,, @ = = Autopaalain avain puhtaampaan autoiluun! puuttuessa ja ärähtävät korkeintaan savuketeollisuutta puolustaessaan. Tampere tähyää MM-tason kilpakeskukseksi ja valmistaa kuumeisesti ratoja lähes suoraan moottoriurheiI ::,, -::: -lumuseon tarpeisiin. He hyväksyvät julkisuuden vain kiitoksen ja palkitsemisen osalta. Polttomoottorin leikkikaluna pitäisi kuulua historiaan. Vaihtotase vain paranee ja keulakuvamme hyödyttävät tärkeätä asiaa ja hankkivat hyvän omantunnon
Parikymmentä vuotta sitten käynnistynyt Suomen Vapaasatama Oy:n toiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Mikkolaa eivät johtajat eivätkä monet viranomaisetkaan kiitä, mutta luonnonsuojelijoiden tuki hänellä on, ja luonnon jos siltä jotakin kysyttäisiin. Tämäkin päätös oli pelkkää paperia. "Että valtio olisi 1933 rauhoittanut Tulliniemen, on järjetön väite. "Hän oli silloin vielä vapaasatamaosakeyhtiön osakas ja sen toimihenkilö, varatilintarkastaja. Vuonna 1979 perustetulla Hangon lintuasemalla on muun muassa rengastettu noin 100 000 lintua. Mikkola on sitkeä mies. Sillä tavalla Hangon poliisi oli tässä mafiassa mukana'', sanoo Mikkola. Myös muille virkamiehille on pantu suitsia suuhun. Usko omaan asiaan ei ole horjunut vaikka vastassa ovat Hangon kaupungin virkamiehet, Suomen Vapaasataman johtajat ja monia muitakin, jopa valtion virkamiehiä. Uudenmaan läänin maaherra Ilmari Helenius rauhoitti Tulliniemen linnuston ja riistan suojelualueksi vuonna 1933. Tulliniemen linnuston ympärivuotinen havainnointi on merkinnyt arvokasta lisää tietoihimme Suomen maalla ja vesillä elävistä siivekkäistä ja erityisesti vaelluslinnuista. Hänen mukaansa Tulliniemi on ainutlaatuinen lintujen tarkkailupaikka koko maassa. Tuolloin sataman käytössä oli laituri, joka ei häirinnyt Tulliniemen luonnonrauhaa. Alice Karlsson Tulliniemen tähden Hangon Tulliniemi rauhoitettiin jo lähes 60 vuotta sitten, mutta Suomen Vapaasatama Oy on valloittanut sen pala palalta. Vain kolme vuotta sen jälkeen Hangon kaupunki täytti merkittävän, kahlaajille ja joutsenille mieluisan merenlahden. Karno Mikkola on harrastanut lintuja vuodesta 1956 ja on yksi lintuaseman perustajista. Nyt Tulliniemi on jo kymmenien tuhansien autojen varastoalue. vsk.. Apulaisoikeuskansleri Antti Okko totesi päätöksessään, että on ilmeistä, "etteivät viranomaiset ole ottaneet riittävästi huomioon suojelupäätöstä ja sen sisältöä .. Eikä Karnokaan ihan yksin ole. Rauhoituspäätös pelkkää paperia Karno Mikkola sai satamasta tarp.eekseen vuonna 1977, jolloin hän kirjoitti ensimmäisen kerran oikeuskanslerille sataman ja linnustonsuojelualueen välisestä ristiriidasta. ", ja edellytti " ... Åströmin mukaan koko suojelu on vain suuri keksintö. Isännöitsijä Karno Mikkola puolustaa Tulliniemeä, mikä onkin ollut viime aikoina melkeinpä hänen päätyönsä. Se tarvitsee jatkuvasti lisää alueita, joita se vuokraa autojen maahantuojille. Valtavat lintumäärät ovat muuttomatkoillaan levähtäneet Tulliniemessä, Suomen eteläisimmässä mante12 reen kolkassa. että mainitut viranomaiset vastedes ottavat suojelupäätöksen asianmukaisesti huomioon". Hänellä ovat tukenaan muun muassa tutkija Jussi Lindström, Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssi Kalevi Keynäs, toimittaja Johannes Runeberg, erityisopettaja Kimmo Hotulainen ja viime kädessä koko luonnonsuojeluväki. . Hän on jaksanut taistella Hangon Tulliniemestä jo 13 vuotta. Tulliniemessä toimiva Veho Oy vei Hangon ja tullin virkamiehiä Lahden MM-kisoihin ja vapaasatamayhtiö on kustantanut Hangon johdon jopa maailmanympärimatkalle! Kuvaavaa on, ettei vapaasatamayhtiön toimitusjohtaja Ralf Åström edes usko, että Tulliniemeä on koskaan rauhoitettukaan. Keväällä 1989 kaupunki kaatoi puita valtion omistamalta suojelualueelta, joka oli asemakaavassa merkitty puistoksi, koska "puut olivat vaaraksi alueella liikkuville ihmisille ja autoille." Karno Mikkola teki rikosilmoituksen puiden kaatamisesta, mutta kaupunginviskaali Simo Korppoo jätti syytteen nostamatta. Hanko oli silloin valtion ainoa talvisatama ja redillä saattoi olla jopa 22 alusta. Tulliniemi on ollut kautta aikojen merkittävä lintujen ruokailuja levähdyspaikka ja Suomen parhaita linnustontarkkailualueita. On mahdoton ajatus, että Tulliniemi olisi sellaisessa tilanteessa rauhoitettu.'' Mikkola myöntää, että SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Vastauksen hän sai puolentoista vuoden päästä
Vielä ei ole viimeistä puuta kaadettu! päristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen, joka ei ymmärtänyt mitä "luonnonarvoja tasaisella hiekkakentällä menetetään". Jälleen maaherra Heleniuksesta ja apulaisoikeuskansleri Okosta välittämättä Hangon kaupunki ryhtyi suunnittelemaan toiminnan laajentamista. . Mutta.. '' Ainoa looginen selitys rakennuspäätökselle oli se, että satama pyrkii laajenemaan mahdollisimman suureksi", sanoo Mikkola. Karno Mikkola taistelee Tulliniemen jäljellä olevista luonnontilaisista maakaistaleista. radion toimittajia sai hän nopeasti rangaistuksensa: porttikiellon lintuasemalle. Viimeisimpänä on noussut esiin junalautan varalaiturihanke, joka edellyttää satama-altaan rakentamista ja sen edustalla olevien luotojen räjäyttämistä. Taistelu Tulliniemestä jatkuu... Hän toteaakin, että "ministeriö saisi maksaa palkkaa niille, jotka tekevät Haapasen töitä." Suora toiminta viimeinen keino Kiista Tulliniemestä kärjistyi kuluvan vuoden toukokuussa, jolloin luonnonsuojelijat miehittivät rajäytettävät luodot ja kytkivät itsensä ruoppaajaan. Ympäristöministeriön, lääninhallituksen, Hangon kaupungin ja luontoaktivistien välisessä neuvottelussa sovittiin, että Hankoniemen linnustonsuojelualueen vielä luonnontilassa olevat alueet suojellaan uudella asianmukaisella päätöksellä ja vanha rauhoituspäätös puretaan tosin kiistelty laituripaikka jäi ehdotettujen suojelualueiden ulkopuolelle. "Olisin voinut panna äk§ kiä täyden vauhdin päälle ja ajaa kohdalle, mutta annoin veneen hiljalleen lipua kohti", Mikkola pohtii. "Juridista puolta koetettiin hoitaa ihan viimeiseen asti, mutta se ei johtanut mihinkään", sanoo Mikkola. Viimein Mikkola istui yksin veneessään räjäytettävällä alueella. Poliisit poistivat luonnonsuojelijat luodolta väkisin. Kun Mikkola puolitoista vuotta sitten uskalsi uhmata mielivaltaista kieltoa ja opasti Tulliniemessä YleisSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. tarvitseeko luonnonsuojelu marttyyreita. 13. Suoraan toimintaan ajauduttiin väistämättä. Kun hän näki, että poliisivene rantautui toiselle luodolle ja poliisit suojautuivat, hän tajusi, että pian pamahtaa. " Miksi meidän täytyy taistella ministeriötäkin vastaan?" , tuskailee Mikkola. Tällä kertaa vapaasataman laajennukselle antoi hiljaisen tukensa jopa ymVoiko luonnonsuojelualue saada tylympää kohtelua. Lintumiehetkään eivät voi liikkua vapaasti alueella. Edes asiantuntijoiden vakuuttelut laiturin tarpeettomuudesta, kalleudesta ja jopa merenkulullisesti epäedullisesta sijainnista eivät pysäyttäneet hanketta. Laiturihanke oli monille liikaa. Sataman maantarve on pohjaton. Lääninhallituksen paatöksestä olla kumoamatta kaupunginhallituksen rakentamislupaa valitettiin heinäkuussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Karno Mikkola nousi lukuisten muiden luonnonsuojelijoiden kanssa aktiiviseen vastarintaan ja uhkasi Tulliniemen rakentajia suoralla toiminnalla, sillä "rauhoituspäätöstähän ei loukata enää tuumaakaan'' . " Vapaasatamalla ei ole mitään oikeutta kieltää alueelle pääsyä, mutta se on vain ottanut sen oikeuden", sanoo Mikkola. Se päätettiin rakentaa. vsk. Maan ja veden puolustus tuotti tuloksia. "Kaikki viranomaiset ovat kuitenkin lähteneet siitä, että päätös on lainvoimainen." Toimittajilta ja lintumiehiltä pääsy kielletty Pari vuotta sitten vapaasatama kielsi kaikkien toimittajien pääsyn Tulliniemeen. rauhoituspäätös on osittain tehty väärin, sillä maaherralla oli oikeus rauhoittaa vain yksityisten maita ja Tulliniemi oli pääosin valtion omistamaa maata
Joen kokonaispituus on kolmisen sataa kilometriä, Käkkälöjoen latvoilta laskettuna noin 360 kilometriä. Rosvoväylää pitkin. Alajuoksulla on kaavailtu vesibussiliikenteen aloittamista, mikä on kuvaavaa suomalaiselle retkeilysuunnittelulle. Jatkoimme kanoottiretkeämme Rovaniemeltä pohjoiseen kauniissa kesäsäässä. Ensimmäiset 30 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen joki virtaa rauhallisena, muutamaa koskimaista nivaa lukuunottamatta. Melojille Ounasjoki onkin lähes idylli, koko 300 kilometrin matkalla ei ole yhtään hengenvaarallista koskea Molkoköngästä lukuunottamatta, ja senkin voi kiertää ns. on läntisen Lapin helmi, vielä valjastamaton suoni muuten kalutulla kalottialueella. Soilta tietenkin tulee humusta, varsinkin kevättulvien aikaan. Selvitimme lvfarraskosken ja sen jälkeiset nivat tyylikkäästi. Toki Ounasjoen valjastamiseksi ovat jo suunnitelmat valmiina, mutta ainakin tällä hetkellä voimalahankkeet on saatu haudattua. Täysin vapaa sekään ei ole, sillä ennenkuin vesi pääsee Pohjanlahteen, sen on kuljettava vielä pitkin Kemijokea, jossa on Imatran voimalan jälkeen neljä Suomen suurinta voimalapatoa. Maisemat ovat paikoitellen henkeäsalpaavan kauniita, varsinkin Kittilän pohjoispuolella, Levi-, Pallasja Ounastuntureiden kupeessa. Ounasjoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä oleva patoamaton joki. Teksti ja kuvat: Heikki Niskanen ja Jukka Kananen Kanootilla halki SuoIDen Osa 2. Väkeä on muuttanut pois ja turismi on entistä tärkeämpää jäljellejääneille. Raha kiinnostaa kuitenkin maanomistajia köyhtyneessä maakunnassa, samoin sijoittajia. Myös järjestettyjä melontasafareja tehdään. Viiden viime vuoden aikana myös lomamökkejä on rakennettu entistä runsaammin, vaikka perinteisesti paikalliset asukkaat ovatkin nihkeitä tonttejaan myymään. Varsinaisten matkailukeskusten rakentamisen lisäksi Ounasjokea on ryhdytty hyödyntämään myös retkeily käytössä. Suunnitelmista huolimatta merkittyjä taukoja yöpymispaikkoja roskalaatikoineen ei ole rakennettu, eivätkä kokemuksiemme mukaan kaikki osaa vieläkään käyttäytyä luonnossa siististi. Ihailimme hiekkaisissa törmissä lukuisia törmäpääsky-yhdyskuntia. Matkailun varjopuolia Matkailun lisääntymisellä on myös varjopuolensa. Ammattitai puoliammattilaiskalastajia ei Ounasjoella juurikaan enää ole, joten alueen virkistyskalastuskäyttö on lisääntymässä. Ounasjoki on melko harvaan asuttua; joen varrella elää vain noin 10 000 ihmistä. Uudet matkailuhotellit ja turistikeskukset kuormittavat vesistöä, puhdistamoista huolimatta. Kansallisesti Ounasjoen suurin merkitys on nykyisin retkeilyalueena, nyt kun kalastuskin on tyrehtynyt. Matkakertomuksen toisessa osassa noustaan ensin Ounasjokea ylös, käväistään Altaja Tenojoen latvoilla ja laskeudutaan lopulta Tenojokea pitkin Tana-vuonolle matkan päätepisteeseen, suolanhajuiselle Jäämerelle. Samalla vähentyisi tarpeeton perä100 200 km Kanootin hinausta Ounasjoella. Raskasta teollisuutta ei ole, joten vesi ja rannat ovat pysyneet suhteellisen puhtaina. Matka joutui nopeasti, ja lähestyimme ensimmäistä varsinaista koskiosuutta, 14 Marras koskea. Varsinainen päähaara lähtee Ounasjärveltä, josta se laskee kohti etelää, kunnes yhtyy Rovaniemen kohdalla Kemijokeen. Totesimme myös ilahtuneina, että ennakkotietojen mukaisesti Ounasjoen uitot oli jo heinäkuun puolessavälin lopetettu ja uittorännit purettu loppukesän ajaksi rannoille. Monet .ikiaikoja vanhat luontaiset veneja uimarannat onkin jo rakennettu mökkikäyttöön. Lohi ei pääse Kemijoen patojen ohi Ounasjoelle. Olisi ehkä aiheellista siirtyä samankaltaiseen rekisteröityjen veneiden käyttöön kuin Tenojoella. Elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut ongelmia myös Ounasjoen asukkaille. vsk.. Tottahan suurin osa suomalaisistakin osaa käyttäytyä, vaan eivät kaikki. Vanhat voimalasuunnitelmat jäytävät kuitenkin yhä naapuruussuhteita. Opiskelijat Heikki Niskanen ja Jukka Kananen matkasivat perämoottorilla vahvistetulla kanootilla heinä-elokuussa halki Suomen. Ounasjokea voi suositella myös aloitteleville melojille, kanootteja on helppo vuokrata ja tarvittaessa mukaan saa myös koulutetun eräoppaan. Myös turistien määrä täytyisi jollakin tavalla pitää aisoissa. moottoreiden käyttö. Meitä huoletti Ounasjoen veden määrä: vettä oli vielä riittävästi, mutta tiesimme kokemuksesta, että kuumina hellepäivinä Ounasjoen kokoisen joen pinta saattoi laskea miltei silm1ssa. Kuvaavaa onkin, että luonnon kannalta parhaita turisteja Ounasjoella ovat Keski-Euroopasta saapuvat nuoret melojat, jotka todella osaavat kunnioittaa luontoa. Tonttien rakentamiseen pitäisi puuttua lakisääteisesti suojelupäätöksillä jo nyt, ennen kuin se on liian myöhäistä. Opimme melko nopeasti luovimaan koskia ylös, ja vesi tuntui viesuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Vain asutustaajamien lähistöllä on havaittavissa lievää saastumista. Ounasjoelle ei vielä ole tietääksemme laadittu rantojen käytön yleissuunnitelmia. Juhannuksen jälkeen Ounasjoki onkin "varattu" lähes yksinomaan kalastajille ja retkeilijöille
Olimme tulleet Ounasjoelle pari viikkoa liian myöhään. Siebe sijaitsee rajan tuntumassa, Siebejoen rannalla. Kalastus, marjastus, metsästys ja poronhoito ovat jokapäiväisiä ja luonnollisia ilmiöitä Lapin asukkaille. Kyselimme tietoja, jotta pääsisimme laskemaan Kautokeinojokeen, ja laskimme kanoottimme jälleen vesille. Anttu oli myös havainnut joessa omituista levää, jonka hän epäili ilmansaasteiden aiheuttamaksi. Vesi laski kymmenisen senttiä päivässä ja Tepaston paikkeilla se oli loppua kokonaan. Seutu on havupuurajan yläpuolella, rannoilla kasvaa koivuja; kanervaa ja hillaa. Kokonaisuudessaan Ounasjärvi on todellinen Länsi-Lapin Villivehnä viihtyy Tenojoen rantahietikolla. Matka on edennyt Levitunturille. Se on Altajoen latvajokia, ja seuraava tutkimuskohteemme. Hilloja poimimme tunnollisesti puuromarjoiksi. Ounasjärvi on syvä, vesi on juomakelpoista, ja sen hiekkaiset rannat ovat harvaan asuttuja ja lähes luonnontilassa. Tapasimme paikallisia hillastajia, jotka käyttivät puoli tuntia puolentoista kilometrin mittaisen väylän neuvomiseen. Meidän oli pakko tilata autokyyti Enontekiön pääkylään Hettaan. keidas! Jouduimme väkisinkin vertaamaan omaa elämäntapaamme pohjoisen asukkaiden elintapaan. Elämänmeno on rauhallisempaa ja luonnon kanssa ollaan tasapainossa: ihminen kuuluu luontoon eikä suurkaupunkeihin. Tenojoen jälkeen avautuvat Tana-vuono ja Jäämeri. Ounasjokea kauneimmillaan. Ounasjärven rannat kuuluvat kokonaisuudessaan suunniteltuun rantojensuojeluohjelmaan, ja se on hyvä. Tämä ei enää ollut kanoottiretkeilyä, matkanteko muuttui mahdottomaksi. Kaukosen pohjoispuolella tapasimme vanhan Särestöniemen Antun, joka kertoili meille vanhoja kalajuttuja ja paikallisia legendoja. lä riittävän. vsk. Ensimmäistä kertaa vaivanamme olivat hyttyset ja edeltäkäsin täysin tuntematon joki. Itse Kautokeinojoki on matala ja särkkäinen joki, 15. Totesimme että varsinaisella kalottialueella asuu vielä ihmisiä, jotka elävät käytännöllisesti katsoen luontaistaloudessa. Siebessä asuu vain saamelaisia, mutta siellä puhutaan kolmea kieltä: saamea, suomea ja norjaa, kuten koko rajan tuntumassa Norjan puolella. Altaja Tenojoen latvoilla Jatkoimme matkaamme jälleen autolla, tällä kertaa Norjan puolelle pieneen (kaksi taloa!) Sieben kylään. Kuljimme päivässä 20 kilometriä, joista 12 hinasimme kanoottia joessa kävellen. Korvaukseksi tästä teimme retken Hetasta Ounasjärvelle sekä Ounasjoen alkulatvoille ja ensimmäisiin koskiin. hin pelkomme alkoi osoittautua todeksi. Kävetyä joessa Hyvät säät jatkuivat ja paSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Emme pystyneet enää edes ylittämään jokea karahtamatta kiveen, suvannossa. Ilmiö on kuulemma ensimmamen Ounasjoella, ja osoittaa, ettei sekään ole suojassa Kuolan, Suomen ja Keski-Euroopan saastepäästöiltä
Pohjoisen puhtaat vedet ovat Kejosen mielestä osoittautumassa pelkäksi myytiksi. Kejonen on innokas kalamies, ja hän elelee kesäisin lohta pyytämällä ja talvisin kirjoittamalla. Tenostakin on jo löydetty kolibakteereja, eikä joen ekosysteemi nykyisellä saastumisen vauhdilla tule kestämään kahtakymmentä vuotta kauempaa. Jatkoimme matkaamme kohti ulappaa ja vihreää merta. Näin lohen tulevaisuus on Tenolla ainakin toistaiseksi turvattu. Tuhota sen kyllä voi. jossa on paikoitellen voimakkaita nivoja ja koskia. Emme halunneet pysähtyä, halusimme nähdä yhä enemmän. Tunsimme käsittämätöntä vapautta ja onnistumisen riemua. Kautokeinon kylästä eteenpäin sää suosi meitä jälleen. Keski-Suomen järvet ovat padottuja tekoaltaita, vaikka sitä ei tule aina ajatelleeksi. Edessämme avautui valtava Jäämeri, Tana-vuonon suu: matkamme paamaara. Norja ja Suomi ovatkin sopineet yhteisistä kalastussäännöistä, jotta ainutlaatuinen lohikanta voitaisiin säilyttää. Suomen ja Norjan raja on eräs maailman rauhallisimmista. Norjan puolella mm. Tenojoki on koko maailmassa harvinainen joki, sillä sinne nousee yhä keväisin luonnonvarainen merilohi. Maisemat muuttuivat vuonomaisiksi, mittasuhteet lähes mahdottomiksi käsittää. Niinpä Teno on myös kalastajien suosiossa. Saavuimme illalla Karigasniemelle, ja matkamme viimeinen ja odotetuin osuus oli alkamassa. Myös ihmisen kannalta Tenojoki on ainutlaatuinen. Ja jos Teno tuhoutuu, häviää yksi maamme kauneimmista seuduista. Kalastussäännöt ärsyttävät turisteja, mutta asetuksia noudatetaan ja valvotaan molemmin puolin kiitettävästi. Veden, kalojen ja ihmisten vapaa kulku on mahdotonta. Tenojoen kaltaista jokea ei ihminen voi koskaan oppia täydellisesti tuntemaan. Tyydyimme ihailemaan maisemia. Matkasimme hiljaisina, mietiskelimme kaikkea mitä matkallamme olimme kohdanneet. Paikka paikoin hiekkasärkiltä voi löytää viikinkien tuomaa villivehnää, ja paikalliset asukkaat osaavat tarinoita tuntureista ja kristinuskon tulosta seudulle. Kaikesta tästä onnistuu retkeilijä näkemään vain pintasilauksen. Suomalaiset ovat tosin jo ehdottaneet näidenkin jokien patoamista, mutta onneksi naapurimme ovat ainakin vielä jyrkästi kieltäytyneet. Rannoille jätetyt lohenpyrstöt kertoivat, että kyseessä oli hyvä kalapaikka. Lohikanta on 16 Kuutamo Tenolla .. Pinnan alla idylli särkyy: kolibakteerien ilmaantuminen lohen valtakuntaan kertoo karua kieltä veden tilasta. entisestäänkin elpymässä norjalaisten lopetettua verkkopyynnin Tana-vuonon suulla. Jokia ei ole valjastettu, koska ne ovat rajajokia Ruotsin ja Norjan kanssa. Kalastus on yhä tärkeää, kuten talvinen riekonpyynti, marjastus tai poronhoito. Jylhät tunturit nousivat peilityynestä vedestä ja heijastuivat allemme. Pekka Kejonen kertoi meille Tenon nykytilasta ja osoitti omalla olemassaolollaan Tenon rauhoittavan vaikutuksen ihmismieleen. Pohjoisessa viimeisetkin erämaat ovat vaarassa. Rantojen mökeissä harjoitetaan ikivanhoja käsityötaitoja, kuten veneenveistoa ja puukon taontaa. rakennusoikeuksia on joen rannalle huomattavasti vaikeampi saada kuin Suomessa. Pohjoisen puhtaat vedet myytti vai matkailuvaltti. Sen totesimme matkatessamme Nuorgamista kohti Tana bruta ja matkamme päämäärää, Tana-vuonoa. Meilläkin oli luvat kalastamiseen, mutta tällä kertaa kalaonni ei suosinut. Tapasimme Nuorpinniemessä keskellä kauneinta Tenoa asustavan kirjailija Pekka Kejosen, joka jo kahdeksan vuoden ajan on sopeutunut lappalaisten elämäntyyliin. Etelän joet ja vedet ovat lähes kauttaaltaan saastuneita, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk.. Tosin tuntemattomat ja matalat kosket aiheuttivat meille melkoisia vaikeuksia. Merestä eteemme nouseva hylje tervehti meitä ja toivotti hyvää matkaa. Lohen valtakunnassa rauhallisella rajalla Tenojoki on Tornionjoen kanssa Suomen suurimpia vapaita jokia. Oli kuin olisi liikkunut lasin päällä. Surulliset ajatuksemme katkesivat äkkiä suolan tuoksuun. Nautimme melomisesta, vaikka vesi olikin matalalla, sillä ensimmäistä kertaa saimme laskea koskia myötävirtaan. Norjalaiset suhtautuvat muutenkin Tenon suojelemiseen suomalaisia jyrkemmin. Kejosen mukaan postimerkkirahat on Lapin asukas saattanut joutua lainaamaan seurakunnalta, mutta aineellista pulaa ei näillä seuduilla ole koskaan tunnettu. Seuraavana päivänä huoltojoukot siirsivät meidät toiseen vesistöön, veden vähyydestä kärsivään Iesjokeen, joka laskee Karasjoen kautta varsinaiseen Te_nojokeen. Samalla hän muistutti mieliimme nöyryyttä, jota itsekin olimme matkallamme oppineet. Ohitimme huoltojoukot, jotka olivat perustaneet leirin vuonon suulle. Asutus loppui kylän jälkeen lähes täysin ja löysimme erään retkemme parhaista leiripaikoista korkean hiekkasärkän ja pienen mutta terhakkaan kosken välistä. Mahtavat tunturit ja joen verkkainen kulku , Yläja Alakönkään kuohut, viljelysmaat, porot ja seudun varsinaiset asukkaat voivat jatkaa rauhaiseloaan tutkapallojen katveessa melkeinpä ikuisesti, jollei heidän elinympäristöään tuhota. Varsinkin norjalaiset ovat kuitenkin tilanteesta jatkuvasti huolissaan, sillä heillä on muistissa Norjassa pahoja tuhojaan tehnyt lohiloinen
Mutta uskaltaako tai viitsiikö asioista perillä oleva tiedemies sanoa julkisesti näkemyksensä, jotka hän kertoo helposti ja vakuuttavasti pienessä seurassa. Eletäänhän sentään maassa, jossa tunnettu biologi opettaa 50-vuotishaastattelussaan että puheet ihmisestä luonnon tasapainon järkyttäjänä ovat harhaa ja ympäristöministeriön osastopäällikkö toteaa suurmiesten kokouksessa että ympäristömme tila on kaiken aikaa kohonnut. villä yli kuuden palstan: Ydinvoima pelastaa kasvihuoneilmiöltä. Onhan syystalvinen jäätilanne jonkinmoinen pohja arvailla talven tasoa. Mielipidekirjoituksen otsikko seisoi eräässä lehdessä komeasti kahdella riLieneekö vankkaa jäätä meren päällä hylkeitten lisääntymistä turvaamassa tänäkään talvena, aprikoi Markku Tanttu. Apina tulee, tunkee kätensä aukkoon, saa otteen syötistä; nyrkki ei nyt mahdu aukosta ulos. Eläin ei hellitä saaliistaan, riuhtoo ja rimpuilee vaikka maailma loppuisi. Siinä on puhuttelevaa inhimillisyyttä paremmin kuin raajoineen näköisessämme apinassa. Voidaan edelleen kepein mielin ajella keinotekoisesti lumetetun laskurinteen hissille, nauttia talvesta; onhan pelastus keksitty: Antaa palaa! Talvien tasosta tulisi keskustella havahduttavasti. En välittäisi vaikka joku sanoisi että ähäkutti, eipä tullut kasvihuonetalvea; nuuhkisin pakkasta, vihlovin jäsenin harmaassa sohjossa raahustamisen sijasta puskisin omia latujani lumisiin metsiin kuin viimeistä talvea. Apinamaisella ahneudellamme olemme kuluttaneet maapallon tilaan, jossa ovat vaarassa lukemattomat muutkin asiat kuin inhimillisen kuutin elinolot. Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi tuntua turhauttavalta tuollaisten mielipiteitten vielä eläessä. Markku Tanttu Harmaa vai valkea talvi. Vaikka helmikuun keskilämpö oli monin paikoin plussan puolella, ei siitäkään kerrottaessa viitattu mihinkään luonnottomaan. Ennen vain adventtisohjon aikaan raajojani riivannut särkytauti kesti viimeksi pitkälle kevääseen. Eikö niitä hillittömiä Amerikan-pakkasiakin joku sentään uskaltanut arvioida osaksi luonnotonta ilmastonmuutosta. Näinä aikoina alan tarkkailla työhuoneestani näkyvän meren horisonttia erikoisella huolella. Niin olen päätellyt säitä seurailemalla ja lehtiä lukemalla. Huolimattomalle lehteilijälle jäävät mieleen vain isojen otsikoitten helpot, myönteiset viestit. Ja onhan olemassa vaara joutua erehtyneen turmionennustajan rooliin heti, jos tuleekin "oikea talvi". Kuluttajaa valistavan säätiedotuksen olisi viime talvikautena tullut kuulua: Aiheuttamamme kasvihuoneilmiön voimistumisen johdosta entisaikojen vastaaviin ajankohtiin verrattuna ennätyksellisen lämmin ja sateinen sää jatkuu. Maaliskuinen pikku-uutinen kertoi tomaattisadon myöhästyvän kaksi viikkoa; maassamme oli ollut vain viisi aurinkoista päivää koko alkuvuonna. 17. Alakulo syveni ulapan velloessa vapaana hylkeitten lisääntymisaikaan: hylkeenkantavaa jäätä tai pesäluolaan tarvittavaa lumimäärää ei näkynyt. Tietoahan on tarjolla, usein vain irrallisina artikkeleina vailla yhteyksiä uutisiin. Varovatko tiedeja lehtimiehet koettujen leutojen talvien yhdistämistä aikaansaatuun ilmastonmuutokSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Näkyvämmin uutisoituna ja sisältäen edes arvailua ongelman syistä tuollainen asia havahduttaisi joitakuita, ainakin, jos muistutettaisiin ilmiön perimmäisestä aiheuttajasta, kuluttamisesta. Vie apinametsään painava laatikko, jossa on apinan käden mentävä aukko ja sisällä banaani. Erikoisesti nauttisin merta peittävästä, vankasta jäästä pulleitten kuuttien köllötellä. Kuuttikuolematkin leimattiin vain heikon jäätilanteen syyksi, ei arvailtu, että tilanne olisi ollut voimistuneen kasvihuoneilmiön mahdollista seurausta. Jos ensi talvikautena vallitsisikin valkea talvi, en suostu tunnustamaan käsityksiäni "kasvihuonetalvista" vääriksi; ehkäpä niihinkin sopivat heilahtelut "normaalin rajoissa". Tuota kädellistä pidämme älyltäänkin miltei kaltaisenamme vaikka nauramme sen pohjattomalle ahneudelle. vsk. Lähimmät talvikaudet ovat opettaneet pelkäämään, että luminen pakkassää on ainakin Suomenlahden rantamilla katoava luonnonvara. Jutusta en löytänyt järkevää pohjaa otsikon väittämälle. seen. Ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiön voimistuminen, on nyt tunnetuista aikaansaannoksistamme vain yksi, mutta jo tuntuvasti kouriva. Vihloviin jäseniin olisi tottunut, ellei mieltä olisi painanut ankea harmaus ympäristössä, jonka olisi pitänyt olla lumisen valkea. Hyljelapsessa, kuutissa, on samoja somia piirteitä kuin ihastuttavimmissa vauvoissamme. Erään lehden katugallupin vastaajat, viisi tavallista kuluttajaa, olivat reippaasti innoissaan lämpimästä keväästä, jonka aisti jo helmikuussa: Antaa tulla vaan! Ikään kuin talven laatu ei enää merkitsisi suomalaisille mitään, eli "Ei sen väliä miten hautaan viette, kunhan on lämmin'' . Uutisessa ei todettu kasvihuoneilmiön voiman purevan näin kasvihuoneviljelyynkin. Talven luonteen muuttumisen dramaattisista ennusteista olisi kerrottava näkyvästi, toki maltillisesti. Mieletönkin leutous asetetaan "normaalin rajoihin", kaivetaan rauhoittavia esimerkkejä vaaritiedostoista nälkävuositalvista lähtien
Suojeluliike kuitenkin nousi siivilleen alkutalven aikana, yleisötilaisuudet, onnistunut vetoomuskampanja ja tiedotusvälineiden myötämieli yhdessä saivat aikaan sen, että eduskunta vielä tänä syksynä päättää Kolin kansallispuiston perustamisesta, vieläpä siinä laajuudessa kuin suojeluliike sitä uskalsi esittää. Itse suojeluliike on ollut yllättävänkin lainkuuliainen, mihinkään vallattomuuksiin ei ole tarvinnyt ryhtyä. Valtakunnan tasolla Kolin suojelu on lopulta ollut itsestäänselvyys. Sananvapaus on toki maaherroillakin, mutta kun keskustan Karjalan Maa innostui laittamaan toteamuksen isolla etusivulleen, syntyi maakunnan lehdissä melko eloisa keskustelu anarkian tosi olemuksesta. Lieksan kaupunki on tukenut kaikin keinoin. Heikki Simola suojelijat järjestäytyivät syksyllä 1989 melko vähäisin toivein viimeiseen taisteluun Kolin puolesta. Hanke on rantakaavaksi 18 Kansallispuiston perustaminen Kolille ei vie maita viljelijöiltä, ei karkota mökkiläisiä eikä matkailijoitakaan jos hyvät ideat kelpaavat. Vuodepaikkoja pari · tuhatta ja rantaviivaa ruhtinaallisesti melkein metri joka asukNeidonkenkä ja muut Kolin kasviharvinaisuudet eivät viihdy mökkislummien pihoilla ja kalutuilla rinteillä. Kampanja onnistui tuomaan esiin Kolin suuren merkityksen ja suojeluarvot. Rantakaava sardiineille Kolin suojeluliike syntyi ennen kaikkea vastustamaan hillittömiä lomarakentamissuunnitelmia, Joita mm. Äkkipikkuisen erikoinen kun ulottuu Jeronjärvestä kaksi kilometriä kuivalle maalle ja 150 metriä Kolivaaran rinnettä ylöspäin. Suojelusankari vastoin tahtoaan on lieksalainen liikemies Veikko Hakka..-ainen, jonka aloitteesta pari vuotta sitten käynnistyi Paimenenvaaran rantakaavoitus kaikkiaan parinkymmenen maanomistajan alueelle. Rakennusoikeutta on 180 hehtaarille yli 60 000 kerrosneliötä sekä luolahotelli. Kansanliikkeen voima natisutti hallinnon rakenteita ja synnytti yllättäviäkin reaktioita. Vain Pohjois-Karjalan paikallispoliitikot ja Kolin kimpussa häärivät rahamiehet ovat joukolla repineet pelihousujaan, kun homma ei mennytkään niinkuin oli suunniteltu. vsk.. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Maaherra Esa Timonen kutsui maaliskuussa suojeluvetoomuksia anarkiaksi
kuparia, mutta uraania ei mainita, vaikka sitäkin Paimenenvaarasta pitäisi geologian apulaisprofessori Tauno Piiraisen rantakaavasta elokuussa 1990 antaman lausunnon mukaan löytyä. Valmista jälkeä sopii käydä katsomassa Loma-Kolin alueella, joka sijaitsee kansallispuiston aJueesta pohjoiseen. kaalle. Vielä 50-1 uvulla uraani olisi ollut varsinainen i myyntivaltti: Tule aktiivilomalle Kolin luoliin, palaat :§ kotiin säteilevänä! Karjalan menetys, tai ainakin melkein Kun hallitus iltakoulussaan päätti laajan kansallispuiston valmistelusta, oli suojeluliikkellä aihetta iloon. Hotellin keskeistä paikka kuvaa se, että kilometrin ästeelle ulottuva valtauspiiri sisältää niin Ukko-Kolin huipun, Kolin hotellin kuin Kolin ja lpatin rinteiden yläasematkin. vsk. Kaavaselostuksessa puhutaan mm. Nimittäin silloin, kun rantaviiva mitataan myös soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Paimenenlammesta; Jeronjärvessä riittää joka asukkaalle pari vaaksaa vapaata rantaa uitella varpaitaan . 19. Edellämainittu Hakkarainen teki kauppaja teollisuusministeriön rahoilla kallioperätutkimuksen Paimenenvaaran soveltuvuudesta luolarakentamiseen, ja ennätti varmuuden vuoksi tehdä kairanäytteiden perusteella jo valtausvarauksenkin . "Paimenenlammen itäpuolisesta rinteestä", mikä tarkoittaa AkkaKolin Iänsirinnettä, jossa kaava-alue nousee korkeammalle kuin Paimenenvaaran laki. Eduskunnan suojelupäätöstä odotetaan. Kansallispuistoesitys tullee eduskuntaan syksyn aikana. Aktiivilomalle luolahotelliin Paimenenvaaran kaavaan sisältyy Iuolahotelli, joka kuulemma olisi ainutlaatuinen matkailun vetovoimatekijä. Suojelua lietsottiin loitsuin sekä Eino Leinon ja kansanrunouden säkein, tuhannen kynttilän tuikkeessa. • a • t rikastumisesta haaveilleet kansallismaiseman "ystävät" ovat jo sodaa hävinneet. Maakunnan niinkutsuttujen virallisten tahojen reaktio Itsenäisyyspäivä Koli/Ja vuosi sitten. Harmi että ajat muuttuvat. Ei ole epäilystäkään, ettei Lieksan kaupungilta irtoaisi vastaavanlaisia kaavoituslupia mille tahansa vaarajakson tontille, kun vain joku kiinteistönjalostaja sellaista keksii hakea. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Hakkaraisen näytteissä oli mm. Synkät pilvet Kolin yltä ovat väistymässä
Määrä on asteittain vähentynyt, mutta vielä Suomen Kuvalehti elokuun lopussa (35/ 90) toistaa väitettä että "kansallispuiston alle jää 20-25 asuttua tilaa ja kuutisenkymmentä loma-asuntoa''. Konsensuksen ja kompromissien maassa ei näin selkeää päätöstä osattu odottaa. Viime vuonna kiireellä tehty tielinja tulee kokonaan jäämään kansallispuiston sisään ja toivottavasti Kolin-Herajoen "maisematie" vedettiin suoraan Havukka-ahon yli, vaikka se olisi voitu kiertää. Käytännössä yli puolet vaarajakson eteläpään rannoista Pielisessä ja Herajärvessä jää yksityisille. Kun puiston maanhankintaa tullaan hoitamaan maanvaihdoilla, eikä hankinta-aikaa ole rajattu, jäävät puiston vaikutukset kotilaiseen maanomistukseen todella vähäisiksi. Kalilaisten maanomistajien metsiä on tavoiterajauksen 1500 hehtaarista noin 200; näistä maata viljeleville tiloille kuuluu enin20 Kolin kehittämistä. Vertaus ei ehkä miellyttänyt kaikkia evakkotien muistavia. Ahon molemmat noidanlukkokasvustot jäivät tien alle. Matkailulla on tulevaisuutta Kansallispuistoon on yllättävän nihkeästi suhtautunut myös Suomen matkailuliitto, jonka toiminnanjohtaja Antero Tuomisto on eri yhteyksissä valittanut, että Kolin ja Ipatin rinteiden sulkeminen 23 vuoden kuluttua merkitsee kuoliniskua hotelli Kolille. Puiston paikallisilla vastustajilla onkin muita, mm. Laskettelurinteet ja hissilinjat ovat rumia arpia kansallismaiseNuorta ja vanhaa: ihmistaimia aallonmerkkikalliolla, ikä 2200 massa. miljoonaa vuotta. Aluksi surkuteltiin niitä satoja kotilaisia, jotka joutuvat kar: katetuiksi mailtaan. omiin maakauppaodotuksiin liittyviä, sinänsä ymmärrettäviä vaikuttimia. oululainen Esko Tavia. Lakiluonnoksen tavoiterajaus todellakin jättää jokaisen pihapiirin peltoineen ja iähimetsineen ja joka ainoan kesämökinkin puiston ulkopuolelle. Ajatus sinänsä tavallaan houkutteleesuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Tätäkö turistit hakevat pilattua kansallismaisemaa, raavittuja rinteitä, mökkislummeja hiekkateineen ja kylvönurmikoineen. Saman viikon maanantaina oli jo ympäristöministerikin käynyt Kolilla vakuuttamassa, että alueen toimivat maatilat samoin kuin kesämökit rajataan kansallispuiston ulkopuolelle. Puiston vastustajat ovat asteittain joutuneet reivaamaan puheitaan. Maaherra Timonen totesi tuoreeltaan kansallispuiston olevan pahin maakuntaa kohdannut isku sitten Karjalan menetyksen. Suomen Kuvalehdessä hän esittää Koli-Herajoki -metsäautotien päällystämistä ja nimeämistä kansallismaisematieksi. Kolista kaskikulttuurin elävä museo. Puistoa vastaan on eri tiedotusvälineissä voimakkaasti hyökännyt mm. Vaikka majuri Tavia tietä kehuukin, ei jutusta ilmene, että kyseinen tie lyhentää hänen omaa kesämökkimatkaansa noin 50 kilometrillä. vsk ,. tään neljännes. kansallispuistoon oli yllättävänkin tyrmistynyt. suljetaan