Yli puolet nuorempana kuin nyt istuin leiritulen ääressä pohjalaisen suon laidassa. Ja kyllä sinne vieläkin kannattaa palata: metsäpeurat laiduntavat, metsähanhet ja joutsenet pesivät säännöllisesti, tuuli on vapaa, kihokin lehtiin takertuu pieniä hyönteisiä. Siihen aikaan Suomen luonnonsuojeluyhdistys oli nuori, mutta vielä yhdistyksen täyttäessä neljännesvuosisadan objektiivinen tietosanakirja sivalsi joutomaita näin: "Joutomaita ovat jaossa esimerkiksi kalliot, kelvottomat suot, lentohietikot ja tiet." Kelvottomat suot! Kelvottomuus tarkoittaa tietysti ojitettavuutta. Tätä vastaan kapinoin. Soiden kohtaloa pohtimalla on helppo vakuuttua, että näin todella on: niin moni suo on ojitettu, muutettu turpeennostolla jääkauden jälkeiseen alkutilaansa tai hukutettu tekoaltaiden alle. Suolla melskasivat illan linnut, jänkäkurppa kopotti puusiltaa ja kauempana kurkipari huusi juhlavaa huutoaan. Ei tämä silti osoita, että kaikki on hyvin. Ensi kertaa siellä ollessani se oli suojaton, pian sen suojasi metsähallituksen sisäinen päätös, nyt alue kuuluu kansallispuistoon, jonka eduskunta on perustanut. Reino Kalliolakin pani merkille, miltä suot näyttävät joltakin vaaralta: "Ne ovat nevoja: vetisiä, hyllyviä, vajottavia soita, alakuloisia, kolkkoja aapoja mustine rimpisilmineen." Ei, suota ei pidä tiirailla kaukaa vaaroilta, vaan suolla täytyy rämpiä ja sillä täytyy elää. 2 Ei ole jokaisen joutomaan kalsea silmä sammunut Siitä on muodostunut yksi Suomeni maisemista, jonka tunnen unissanikin, mutta joka kuvien lisäksi on ääniä ja suon vahvoja hajuja, suopursun tuoksua ja kirpeitä karpaloita. Sinne olen palannut yli kymmenenä vuonna, löytänyt suoni joka vuosi erilaisena: milloin sinne on asettunut joutsen, milloin on näkynyt kiitävä vilaus uhanalaisesta petolinnusta, milloin on takatalvi ryöpsähtänyt lintulaskijan niskaan ja tehnyt telttaelämän koleaksi ja märäksi helvetiksi. Suomen luonnonsuojeluliike on kirjannut monta voittoa. Nykyään ei voi kuvitella, että ylioppilaat julistaisivat mielenosoituksissaan soidenraivausta; sen sijan voi hyvin kuvitella, että perustetaan soidensuojelualueita, koska niitä perustetaan. Jussia vastaan minulla ei ole mitään, eikä voisikaan olla. Koko ajan suon virallinen asema on muuttunut. Paljon on kuljettu niistä päivistä, joita Heikki Ylikangas kuvaa teoksessaan Käännekohdat Suomen historiassa: "Syksyllä 1944 ylioppilaat kantoivat mielenosoituksissaan julisteita, joissa luki: Sisulla suot pelloksi". Kuka semmoista olisi voinut uskoa 50 vuotta sitten. vsk.. Se unohdetaan, että monet joutomaiksi luokitellut suot ovat monille alkuperäisen Suomen eläinja kasvilajille jotakuinkin ainoita kelvollisia ympäristöjä. Linnan eepoksen alkulauseessa on kohde, kapine ja tekijä: luonto on kohde ja ihminen sen korjaaja. Tosi väärän kuvan saa suosta, kun sitä vain katselee kauempaa. Auton tai junan ikkunasta nähty avosuo on yleensä ankean ja tylsän näköinen, eikä elämänmerkkejä juuri näe. Mutta nyt on nähty sekin aika, että lainsäätäjä ja papereihinsa tukehtuva hallintobyrokraatti näkevät hyväksi vetää J ussin kuokalle ja sen modernisoiduille jälkeläisille viivan, jonka yli ei tulla. Usva levisi suolle ja teki keskipohjalaisesta kesäkuun yöstä vieläkin valkoisemman. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Teksti: Olli Järvinen Kuvitus: Inari Krohn "A lussa oli suo, kuokka ja Jussi." Näin alkaa Väinö Linnan suomalainen kansalaiseepos. SUOMEN LUONTO 7/ 88 47 . Monet menetykset ovat ihmislajin hyvinvoinnin hintana. Jos välittäisin ottaa selvän, löytäisin omien geenieni juuret kymmenen peninkulman säteeltä Pentinkulmasta, ja aika lailla Alman ja Jussin näköisiä hartaita hämäläisiä niiltä sadan vuoden takaisilta pirttiviljelmiltä tapaisi. Loistavia voittoja on, että tämä raivaajakansa on osannut jättää osan soistaan rauhaan
Tällä vuosittain kiihtyvällä SUOMEN LUONTO 7/ 88 47 . Ti1,anne on luonnonsuojelun kannalta hyvin masentava lähiaikoina myös Pohjois-Suomessa." Urpo Häyrinen ja Rauno Ruuhijärvi Suomen Luonnossa 2/ 1966: "Suomalaisen suomaiseman täydellinen hävittäminen ei missään olosuhteissa voi olla tarkoituksenmukaista. vsk. JO miljoonasta suohehtaarista oli luonnontilassa yli 8 milj. Metsien muuttuessa vähitellen yksitoikkoisiksi talousmetsiksi opitaan alkuperäisen suoluonnon arvo varmasti paremmin ymmärtämään näinhän on jo käynyt Keski-Euroopassa." 3. ha. Oja-aurat olivat kokeiluasteella ja kaivinkoneista ei tiedetty paljon mitään. "Suoluonto ei ole meillä yleensä houkutellut kovin laajoja retkeilijäjoukkoja. Vasta 1960-luvulla ojitus on päässyt todella käyntiin, ja luonnontilaisten soiden pinta-ala pienenee nykyään jo lähes 200 000 ha:lla vuodessa. Urpo Häyrinen Suomen Luonnossa 2/ 1965: "Metsiemme kolmannen linja-arvioinnin mukaan (1951-53) Suomen n. Mutta siihen mennessä ei vielä ojitustöissä ollut tapahtunut mitään enty1sen mullistavaa. Luonnonsuojelun eetilliset, sosiaaliset ja tieteelliset tavoitteet edellyttävät, että soittemme yhdistymätyypeistä ja suotyypeistä säilytetään riittävät näytteet suotutkimuksen, koulutuksen, matkailun ja retkeilyn tarpe1s11n. vauhdilla suomme ovat nopeasti kaikki ojitetut metsätalouden ja turveteollisuuden tarkoituksiin. Jo nykyään luonnontilaisen suon löytäminen on monessa Eteläja Keski-Suomen kunnassa todella vaikeata
. (90) 642 881 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/140 mk (kestotil.). 3. lrtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukä. (953) 17 358 Pertti Siilahti Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. 47. . 12. 14 Luonto puhuttelee omintakeista taiteilijaa ja tarjoaa hänen töihinsä materiaalit. . (981) 15 828 Merja Ylönen, vs. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. . 1. 30 Eläimien ja kasvien kotiutuminen maailman nuorimmalle saarelle Islannin lounaisrannikolla antaa arvokasta tietoa siitä, miten elämä on aikoinaan valloittanut muut pohjoiset saaret. 11 Pentti Halenius: Tie tallaa Aleksin metsän......... (921) 301 141 Veijo Peltola, vs. Antero Mäntylä: Tukkiparonit ja lammasfarmarit olivat hävittää jättiläispuut......................... . 9. . . . Tilaushinnat 1. (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 7/ 88 47 . (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. . 1. 34 1800-luvun lopulla Amerikassa vainotut mammuttipetäjät saavat nyt kasvaa rauhassa. . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. . . . 11 A 17 00150 Helsinki puh. . . . Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. . (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Nuortti-joen luonnosta ja sen tulevasta kohtalosta kirjoitetaan sivuilla 24-27. 6 Rauno Ruuhijärvi: Viel Karjalan kunnailla lehtii puu................................. . . . . JO. Kansikuva: Teuvo Hietajärvi on kuvannut syksyisen maiseman Yli-Nuortilta. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 8 27. . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . Anja Luotonen-Hytönen: Kimalaisen lento........ . . Pertti Lahermo ja Heikki Rainio: Geokemiallinen tutkimus avain ympäristötuhojen syihin... . Ulkomailta.................................................. 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . 30. 18 Maaja kallioperän ominaisuudet vaikuttavat ympäristömuutosten tilaan. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh. Uusimaa Perämiehenk. . . . . vsk .. . 43 Kysy luonnosta............................................ . 4 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 12. Surtseyn synnystä 25 vuotta..... 40 Kirjoja ....................................................... teen sovittu. 24 Nuortti-joen yläjuoksulle ollaan perustamassa Soklin jättiläiskaivosta. 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. . Parviainen ja Markku Varjo: Elämä valloittaa saaren. 38 Mielipiteitä, keskustelua................................. . . SUOMEN LUONTO Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. 28 Jouko T. . . . . 46 Liikettä lakin alla: Paperi tiikerit...................... . 198830. . 10. . 12 Ritva Kupari: Aine on tärkein kuvataiteilija Olavi Lanun työssä............................................ 47 TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Summaries of the Main Articles....................... 23 Teuvo Hietajärvi: Nuortin erämaavirta vaikenee?.......................................................... 2 luonnonsuojeluliitto ry Kotimaasta . 9. . Perämiehenkatu II A 17, 00150 Helsinki puh. Ilmestyy 13. . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. 1 16. . 2 26. vuosikerta 7 • 1988 Olli Järvinen: Ei ole jokaisen joutomaan kalsea Suomen silmä sammunut .......................................... (960) 311 550 Riitta Laakso, vs. .......................... Risto Santti: Tutkijat teknistaloudellisen kehityksen lumoissa............................................ Esimerkiksi moreenimaidemme rikkija alumiinipitoisuudella on merkitystä selvitettäessä happamoitumisen vaikutuksia luontoon
Lisärahaa tarvittaisiin jo ensi vuonna asiasta vastaavien laskelmien mukaan kaksi-kolme miljoonaa markkaa. Tämä on merkittävää koko suomalaiselle ympäristönsuojelulle, mutta se myös velvoittaa. Poliitikkojen ja talousmiesten into ei ole riittänyt varmistamaan saasterajoitusten todellista vaikutusta. Tämä yhteistyö tapahtuu YK:n Euroopan talouskomission (ECE) alaisuudessa. Lopulliseksi määräksi on kaavailtu kymmentä aluetta. Jos siihen_ sisällytetään myös ilman kaasumaisten epäpuhtauksien tarkkailu, hinta nousee kaksinkertaiseksi. Tarkoitukseen on valittu kohteita, jotka edustaisivat mahdollisimman hyvin saastumisen tausta-arvoja eli paikkoja, joissa ympäristöön vaikuttaa lähinnä saasteiden kaukokulkeutuminen, eivät paikalliset saastelähteet. Tämä sopimus ei sisällä seurantaa siitä, miten rajoitukset vaikuttavat vai vaikuttavatko ne mitenkään. Tällainen on mm. vsk . Toiminnassa on tällä hetkellä neljä yhdennetyn seurannan aluetta; Etelä-Hämeessä Evolla, Pohjois-Karjalassa Patvinsuolla, Kuusamon Kitkanniemellä ja Lapissa Kevolla. Summa on iso, mutta ympäristönsuojelu ei ole toisarvoista toimintaa. Sellaista on kuitenkin vaikea löytää, sillä ilmansaasteet leviävät kaikkialle. Yhdennetyn seurannan onnistuneen toteutuksen suurimpana esteenä on se, että Suomessa ei ole tarkoitukseen käytettävissä alkuunkaan riittävästi voimavaroja, eikä vuoden 1989 tuloja menoarvio näytä korjaavan tilannetta. Ympäristön tilan seuranta on pitkäjänteistä työtä, joka antaa meille tietoa asioista, jotka laiminlyötyinä voivat jonain päivänä olla olemassaolomme kohtalonkysymyksiä. SUOMEN SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Tapio Lindholm 5. Erilaisten seurantojen pahin ongelma on se, että usein tarvittaisiin myös tietoa siitä minkälaista on saastumaton luonto. Helsingissä 1985 solmittu rikkipäästöjen vähentämissopimus. Seuranta kertoo tarkoin miten luonto muuttuu. Yhdennetty seuranta hyvin toteutettuna on modernin ympäristönsuojelun tehokas työkalu, joka antaa tietoa siitä mitä luonnossamme todella tapahtuu ja miten saasteet vaikuttavat ja miten niiden leviämistä estävät sopimukset auttavat. Ympäristömme tilan ja sen muutosten analysointi tapahtuu parhaiten seurannalla, joka perustuu monipuolisiin mittauksiin luonnosta. Suomelle on kaavailtu vuonna 1989 virallisesti alkavassa ohjelmassa keskeinen rooli, sillä ohjelman tietoja arviointikeskus tullaan sijoittamaan Suomeen. Suomessa on aloiteltu vuoden verran uudenlaista seurantaa. Tätä mittaustoimintaa kutsutaan yhdennetyksi seurannaksi, koska samanaikaisesti pyritään mittaamaan yhteen ja samaan tutkimusalueeseen keskitettynä maassa, vedessä ja elollisessa luonnossa tapahtuvia muutoksia, ei vain yksittäisiä irrallisia teknisiä saastepitoisuuksia. Yhden tutkimusalueen täysimittainen perustaminen maksaa toista miljoonaa markkaa. Happosateiden, kasvihuoneilmiön ja erilaisten säteilysaasteiden ollessa todellisuutta yhdennetty seuranta on ehdottoman välttämätöntä. Laaja seurantaohjelma on osa kehittyvää kansainvälistä ympäristönsuojelun yhteistyötä. Ilman seurantaa emme tiedä miten luonto tuhoutuu Ilmiselvä luonnon saastuminen ja ekosysteemien vaurioituminen on johtanut kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joilla ympäristön kuormittamista pyritään vähentämään
Vaikka metsähallitus on ollut tietoinen alueen luonnonsuojeluarvosta sekä soveltuvuudesta retkeilykäyttöön, virkistyskalastukseen ja erämatkailuun, virasto on jo viime talvena suorittanut voimakkaita hakkuita Talaskankaan länsija eteläosissa. 9. sen kanteleen helinän voimalla. Mutta Talaskangas metsähallituksen armoilla ta on valtava. uhanalaisten lajien suojelun ja tutkimuksen kanna!Kuopion läänissä metsäluontoa on suojeltu erittäin vähän vain noin tuhannesosa (14 km 2) läänin metsistä on suojeltu. Tyypillistä niille on kelojen, liekopuiden ja metsäpalojen jäljelle jättämien palokorojen runsaus. tietyömaa/ta Kuivajärven Domnan pirtille. Talaskangas on eteläisen Suomen arvokkaimpia ja monipuolisimpia luonnonmetsiä. Jussi Huovinen toi tervehdyksensä vienalaiskylistä ja avasi mielenosoitukKOTIMAASTA Murhijärven suojelijat marssivat 15. Tällaisten biotooppien arvo mm. Talaskankaalla on metsäkuvioita, jotka ovat saa6 neet kehittyä useita vuosikymmeniä ilman ihmisen vaikutusta. vsk .. Karvalakkilähetystö oli saman asian tiimoilta jo toinen, edellinenhän kävi ministereiden puheilla lokakuussa 1987. mielenosoitukseen eduskuntatalo)) portaille Helsinkiin. Sarmelan mielestä Murhijärven alue olisi mainio kohde Suomeen perustettaville biosfäärialueille, joissa yhdistetään alkuperäinen luonto ja ihmisen toiminta: "Itäiseksi biosfäärialueeksi sopisi Kalevalanpuisto vähintään yhtä hyvin kuin nyt ehdolla oleva Patvinsuo. Yli 1 500 hehtaarin erämainen metsien, soiden ja pienvesien kokonaisuus sijaitsee Kuopion läänin pohjoisosassa, Vieremän kunnassa. Puustossa vallitsevat vanhat ikäluokat tiheine kuusikkoineen ja jykevine männikköineen. Antropologian professori Matti Sarmela totesi puheessaan että Suomen kulttuuriseurojen vetoomukseen Murhijärven salon suojelemiseksi Kalevalanpuistona ei ole vastattu. Alue kuuluu metsähallituksen Nurmeksen hoitoalueeseen. Jotta Murhijärven salon tilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti päättäjien tietoisuuteen lähti hietaja kuivajärveläisten, luonnonystävien ja kulttuuriväen lähetystö 13. Ja nyt syksyn ja talven aikana metsähallitus on aikonut hakata Talaskankaan arvokkaimpia metsäkuvioita noin 300 heh aaria. Murhijärvi kalevalaisen perinnön jatkajaksi, osavoitto suojelijoille Tienteko ja hakkuut pysähtyivät Murhijärvellä syyskuun puolivälissä kahdeksi kuukaudeksi julkisen painostuksen ansiosta. Hakkuu-uhan alainen erämaa sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskolkassa, Suomen itärajan pinnassa. Talaskankaan · arvo korostuu, kun tiedetään, että koko eteläisessä Suomessa, alueella Suomineidon vyötäröltä alaspäin, on ikija luonnonmetsiä jäljellä ja suojelSUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Helsingistä mielenosoitukseen tuli mukaan arvovaltaista kulttuuriväkeä ja laulumaiden ystäviä. Sitä ennen ehti metsähallitus aloittaa työt elokuun lopulla, ehti leimata Murhijärven kankaita ja hakata uusia tielinjoja muutaman kilometrin matkan hietaja kuivajärveläisten tai Kalevalaseuran, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Antropologisen Seuran vetoomuksista piittaamatta. Alkuperäinen karjalainen korpi, eräkauden jäljet ja nykyinen maaseutu tehometsätalouksineen tarjoaisivat paljon enemmän monitieteellisiä tutkimuskohteita kuin ne asutuksen ulkopuolelle jääneet luonnonsuojelukohteet, joita Itä-Suomessa on tarjolla.'' "Jos Murhijärvi hakataan, voidaan nykyisen hallituksen hallitussopimuksesta kansallisen kulttuurin turvaamista koskevat kohdat pyyhkiä ylitse ja todeta yhtä arvottomiksi kuin juhlapuheet. Tienteko oli tuolloin jo keskeytetty, mutta Murhijärven salon kohtalo edelleen ratkaisematta. Maan hallitus sen ylintä johtoa myöten tuntee enemmän huolta taivaskanavien rakentamisesta kuin maamme kansallisesta kulttuuriperinnöstä. 9. Nämä toimet tuhoaisivat tämän eräalueen luonteen ja moninaiskäyttömahdollisuudet
Laajennettuna soidensuojelualueella sekä Vuolijoen puoleisilla valtion metsäsuoalueilla Talaskankaan kokonaisuus, noin 4 000 ha, olisi kansallispuiston arvoinen alue. me emme vaikene Murhijärvestä. Tutkimustoimintaa tulisi suunnata myös rajantakaisiin kyliin, joihin kanssakäyminen on suuntautunut. vsk. Myös kylien tutkimusja tallentamisresursseja täytyy vahvistaa. Nurmeksen hoitoahieen metsistäkin Talaskangas käsittää vain suunnilleen sadannesosan. Kaikki -~ paikalla olleet kansanedustajat olivat Murhijärven suojelun takana. Kylänvanhin Jussi Huovinen Kuivajärveltä avasi mielenosoituksen kanteleen helinällä ja toi tervehdyksensä vienaJaiskylistä, jotka ovat vielä eläviä osasia runojen VienanKarjalasta. tuna vain muutamia kymmerua neliökilometrejä. He vaativat Murhijärven rauhoittamista kalevalaisen eräkulttuurin muistomerkiksi. Ei myöskään se, että Talaskankaan itäpuolella olevan soidensuojelualueen (noin 550 ha) reunametsät ja metsäsaarekkeet on suurimmaksi osaksi hakyläläiset vaativat, että opetusministeriölle jätetty ehdotus karjalaiskylien kehittämiseksi muotoillaan konkreettiseksi toimenpideehdotukseksi ja toteutetaan. Petri Sipola kattu. Vieremän kunta ori ottanut virallisesti kantaa Talaskankaan suojelun puolesta. Alueen rauhoittamisesta luonnonhoitometsänä ja aarnialueina on yritetty SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Niin raaka-ainemetsäläiset kuin metsäsuomalaisetkin haluavat asiasta selvän poliittisen päätöksen. KOTIMAASTA Kuivajärveläisiä ja hietajärveläisiä, luonnonsuojelijoita ja kulttuurijärjestöjen edustajia Murhijärvi-mielenosoituksessa eduskuntatalo/Ja 13. Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeää, että kylien perinteinen kulttuurimaisema säilytetään ja näin eräkulttuurin tiedon ja taidon jatkuminen vahvistetaan. Entä toisessa, vainko metsäteollisuuden loppumaton nälkä. Eri osapuolten toiveet Talaskankaan käytöstä turvaisi parhaiten päätös, että siitä tehtäisiin erityinen suojelualue, joka sisältäisi eriasteisia suojeluja metsätalouskäyttövyöhykkeitä. Sensijaan Kuopion lääninhallituksella ja ympäristöministeriöllä ei toistaiseksi ole ollut mitään sitä vastaan, että Talaskangas toimisi vain metsätalouden tantereena, alue kun tuntemattomana ja syrjäisenä ei ole päässyt mukaan virallisiin suojeluohjelmiin. edistää nimienkeräyksellä, valokuvanäyttelyillä ja lehtikirjoituksilla. Missä on tasapuolisuus tehometsätalouden ja metsien suojelun välillä. Myös vaihtoehtoinen suunnitelma alueen käytöstä on laadittu. Murhijärven ja vienalaiskylien hävitys on kulttuurija ympäristöri'2 kos." Sarmela jyrisi. Mielenosoituksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Näin kaavoihin kangistunutta on ympäristöhallinto Suomessa vuonna 1988 ! Talaskankaan suojeluhanke tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Ratkaisevassa asemassa on ainakin lokakuussa Helsingissä järjestettävä kokous, jossa on ympäristö-, maaja metsätalousja opetusministeriön sekä Suomussalmen kunnan ja kyläläisten edustus. 9. 3 Mielenosoituksen tunnelma oli korkealla. Me kirjaamme kaiken kulttuurihistoriaan, hakkuukoneistot, välinpitämättömät ministerit, pääjohtajat. Vielä kerran kyläläiset pyysivät miettimään, josko Murhijärven salo sittenkin voitaisiin liittää Ystävyyden puistoon. Veli-Risto Cajander 7. Toisessa kansalaistoiminnan vaikutusmahdollisuudet, syrjäkylien elinvoima, Suomen kulttuuritahojen poliittinen vaikutusvalta, metsäsuomalaisuus sekä kansallisen kulttuurimme ja Kalevalan arvostus. Vaakakupeissa on paljon. Alueen hakkaamisen perusteeksi ei riitä se, että sinne on jo ehditty tehdä metsäautotieverkostoa
Päähuomion vei ns. Asia liittyy kiinteästi siihen, miten Suomessa pystytään toteuttamaan ympäristön ja kehityksen maailmankom1ss10n (ns. Suojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon varataan jonkin verran enemmän varoja kuin tänä vuonna, mutta ei vielä läheskään todellisia tarpeita vastaavasti. Esko Joutsamo Janna ja Katri Lapinlahden ala-asteen neljänneltä luokalta tutkivat siemen1a kaupunkiluontonäyttelyssä, joka tutustuttaa helsinkiläisiä koululaisia kaupungin kasveihin, eläimiin, veteen ja sen suojeluun, kaupunkikuvan muuttumiseen, kierrätykseen jne. Liitto muistuttaa vielä, että ympäristöongelmat eivät ratkea pelkästään ympäristöministeriön ja sen alaisen aluehallinnon voimavaroja lisäämällä. valtiovarainministeriön eräiltä virkamiehiltä kun siellä on katsottu, että puiston henkilökunta voi hyvin tulla toimeen jollain vanhalla, loppuun ajetulla veneenrähjällä. vahvistettujen suojeluohjelmien toteuttamiseen, uhanalaisten lajien suojeluun, ilmansuojelun ja jätehuollon tehostamiseen sekä luonnonja ympäristönsuojelua palvelevaan tutkimukseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen esitys ei sisällä oleellista parannusta luonnonja ympäristönsuojelumäärärahoihin ensi vuonna. Suojelualueiden perustamiskorvauksiin ja virkistysalueiden hankintaan suunnattavia määrärahoja esitetään laskettaviksi: kummallekin momentille on kuluvalle vuodelle varattu kolme miljoonaa ja nyt hallitus esittää ensi Suomen Luonnon levikki kasvaa edelleen Pari vuotta sitten alkanut Suomen Luonnon määrätietoinen markkinointi tuottaa edelleen satoa. Tämän vuoden numeroiden 1-5 pohjalta tehty virallinen levikintarkastus osoitti lehden keskimääräiseksi nettolevikiksi 58 751 kpl. maa-ja metsätalousministeriön, kauppaja teollisuusministeriön, ulkoasiainministeriön, opetusministeriön ja liikenneministeriön hallussa olevia voimavaroja käytetään myös ympäristönsuojelun kannalta järkevästi. Tämä kokemus taitaa valitettavasti puuttua mm. suuri verouudistus, luonnonja ympäristönsuojelu sai osakseen joitakin reunamerkintöjä. Suojelualueille on ensi vuonna luvassa vain kaksi uutta työntekijää. Tässä olisi nyt yhte1snntaman paikka metsäalan ammattijärjestöjen ja luonnonsuojelujärjestöjen kesken: eikö olisi järkevää säilyttää virat, mutta muuttaa työtehtävien sisältö palvelemaan lisävoimavaroja kipeästi kaipaavaa suojelualueiden hoitoja kunnossapitosektoria. vsk.. SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Lisää voimavaroja kaivataan mm. Brundtlandkomissio) suosituksia voimavarojen uudelleensuuntaamisesta kohti ekologisesti kestävämpää talousjärjestelmää, todetaan liiton kannanoton lopuksi. Yhtä oleellista on monesti, että mm. Ilman tällaista panostusta monet vakavat ympanstöongelmat jäävät ratkaisematta. Budjettikannanotossaan luonnonsuojeluliitto korostaa tarvetta lisätä voimakkaasti luonnonja ympäristönsuojeluun käytettäviä voimavaroja lähivuosina. Sitten asia on jäänyt muilta huomaamatta tai he ovat sen hiljaisesti hyväksyneet. Hallitus näyttää hiljaisesti hyväksyvän Vuotoksen altaan rakentamisen, sillä allasalueen elvyttämiseen tähtäävät määrärahat on budjetista poistettu ja kyseinen momentti esitetään lakkautettavaksi. Näyttelyå täydentää parin kilometrin pituinen ympäristöpolku Punavuoren ja Eiran kaupunginosissa. Hallitus ei satsaa luonnonsuojeluun Maan hallitus on jokasyksyisen kohun saattelemana julkistanut tuloja menoarvion ensi vuodelle. Kuitenkin riittävän merikelpoisen, katetun veneen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on joutunut tekemisiin esimerkiksi marraskuisen myrskyn ja räntäsateen piiskaaman meren kanssa. Levikin kasvu on kuluvan vuoden aikana ollut 11 219 kpl, sillä viime tammikuussa tehty edellinen levikintarkastus osoitti silloiseksi levikiksi 47 532 kpl. Kyse ei välttämättä ole valtion menojen suuresta lisäämisestä vaan voimavarojen uudelleensuuntaamisesta. Samaan aikaan ollaan kuitenkin valtion metsien puolelta vähentämässä 15 virkaa organisaation keventämisen nimissä. Surkuhupaisana voidaan jo pitää sitä, että Saaristomeren kansallispuiston venekaluston tarve katsotaan voitavan tyydyttää 50 000 markalla, millä saanee yhden avonaisen, esimerkiksi Buster-tyyppisen veneen. Kyseessä ei varmaankaan ole sattuma vaan asiasta on sovittu vähintään maaja metsätalousministerin ja kauppa-ja teollisuusministerien kesken. Parissa vuodessa inflaatio ja maan arvonnousu ovat kuitenkin syöneet nyt tapahtuneen korotuksen. markkaa. Tilanne vuosi sitten oli 24 150, eli lehden levikki on vuodessa yli kaksinkertaistunut. Suojelualueiden ostoihin varattavia määrärahoja lisätään tämänvuotisesta 47 miljoonasta markasta 60 miljoonaan. Toiminnasta vastaa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristötoimintakeskus. Tälle vuodellekin niitä oli enää myönnetty yhden miljoonan verran. Todellisuudessa tämä merkitsee niiden palautumista vuoden 1987 tasolle, jolloin ostorahoja oli lisämenoarvion jälkeen käytettävissä 53.8 milj. Tapio Lindholm 8 KOTIMAASTA vuodelle kahta miljoonaa
· Kivi tarha esittelee Suomen kallioperän pienoiskoossa. Havupuupuistikko on pitkänomainen -havupuupolkua kulkien voi tehdä metsäretken maapallon ympäri koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen halki. D 9. l ,."',. Ehdokkaisiin tutus... +,.. ,.,., , ,,,t .......... lmaan päässeet freonit kuttavat siellä vielä vuoymmenien kuluttua. Carl von Linnen kasvitarha käsittää 88 kasvilajia, jotka edustavat kaikkia hänen 24 kasviluokkaansa. Heurekan edustalla on Suomen kallioperä pienoiskoossa Vapunaattona 1989 avattavan tiedekeskus Heurekan ympärille rakennettavan Tiedepuiston ensimmäinen osa, kivipuutarha, on valmis. v: . ,. Jokaisesta luokasta on useita kasvilajeja, jotka on valittu siten, että puutarha on kukassa koko pitkän kesäkauden. 1, •• 1, ... Nähtävinä ovat mm. ",,,1,,..,..,;c,t,n1 1,-.-,1,-c-i 1'"'r"ll1111 _ Luonto Liiton JOULUKALENTERI 1988 Tilaa itsellesi, lahjaksi, myyntiin . +,... Kurun harmaa graniitti, Vehmaan, Taivassalon ja Kymen punaiset rapakivet, Paraisten ja Lohjan valkoiset kalkkikivet sekä Lapin värikkäät marmorit. Istutusten valmistumista odotellessa voi aloittaa tutustumisen maamme rikkaaseen kallioperään. Kiviä on esillä 187, ja suurimmat järkäleet painavat kymmenen tonnia. ,.,,_inen on nyt helppoa, i ne kaikki ovat esillä depuiston kivitarhassa. ........... 1iön todennäköisesti tärmmäksi syyksi ovat ,ittautuneet CFC-aineet, ,orifluorihiilivedyt, jotka metaan · kauppanimellä onit. Kampanjan järjestävät Geologian tutkimuskeskus, Suomen Matkailuliitto ja Tiedekeskus·säätiö. ,.. Kaikki maamme kivilajit ovat esillä, ja kivet sijaitsevat tarhassa maakunnittain oikeilla paikoillaan. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen havupuita esittelevään puistikkoon istutetaan kaikki 18 lajia, jotka kasvavat tällä maapallon ympan ulottuvalla suunnattomalla metsävyöhykkeellä. t1: ......... j Ensi kesänä maakuntakukat ja maakuntalinnut s: saavat seuraa, kun kaikille maakunnillemme valitaan nimikkokivet. ,. Kivitarhan koko on 25 aaria. Envuosituhannella ollaan lella vaikeassa tilanteesellei päästöjä rajoiteta okkaasti nyt. Kesän aikana Vantaalle kuljetettiin kaikkiaan kolme sataa tonnia kivenmurikoita kaikkialta Suomesta, ja syyskuun alussa lohkareet olivat paikoillaan. D ~aapallon elämää suo.van otsonikerroksen ~neminen on yksi vaka1mista maailmanlaajui:a ympäristöongelmista. KOTIMAASTA Tiedekeskus Heurekan kivitarhassa Tikkurilassa ovat näytteillä kaikki maamme kivilajit maakunnittain oikeilla paikoillaan. arkkitehti Mikko Heikkinen ja geologi Jouko Parviainen Geologian tutkisat kunnat, yritykset, yhteisöt ja yksityiset ihmiset. . :+,...-1-.,.. vitarha sekä pohjoisen havumetsävyöhykkeen havupuita esittelevä' puistikko. ,.._;.;...,.;..;,...++ o l, , ... Malmikivien joukossa on palanen Suomen uusimmasta kultakaivoksesta Kittilän Saattoporasta. Tiedepuisto on maksuton ja kaikille kiinnostuneille avoin ympäri vuoden. Myöhemmin TiedepuisV ..
Hän kertoi, että Sveitsissä on kaksi vuotta sitten lopetettu fosfaattien käyttö pesuaineissa, mikä on jo nyt parantanut vesistöjen tilaa. KOTIMAASTA Kansalaisia aktivoidaan Sveitsissä Sveitsissä asuu neliökilometriä kohti yli kymmenen kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa. 10 Järjestö jätteitä vastaan Kuluttajaja luonnonsuojelujärjestöille on perustettu kattojärjestö SIGA (Schweizerische Interessengemeinschaft för Abfallverminderung), jonka puheenjohtaja Margit Huber-Berninger on. Sveitsissä on päästy sopimukseen siitä, että alumiinitölkeistä sekä elohopean ja kadmiumin käytöstä eri tuotteissa luovutaan ja että panttijärjestelmä ulotetaan myös käytössä oleviin muovipulloihin. Sveitsiläiset eivät toistaiseksi ole hyväksyneet ongelmajätelaitoksenkaan perustamista maahansa, vaan hankalat jätteet on t01m1tettava ulkomaille käsiteltäväksi. Otsonikerrosta tuhoavia aineita sisältävät suihkepullot on kielletty, PET-pullon (polyeteenimuovista valmistettu kertakäyttöpullo) tulo maahan estetty ja PVC-muovin käyttö kertakäyttötuotteisiin on lopetettu. Sveitsiläisen julisteen jätesäkkisankarit kehottavat sarjakuvassa harkitsemaan tavaroitten poisheittoa. Kuluttajajärjestöt testaavat tuotteita vertaamalla hinnan, laadun ja turvallisuuden lisäksi myös ympäristövaikutuksia. Ja kaikki tämä on kansalaisjärjestöjen ansiota. Huber-Berningerin mukaan SIGAN yksi tärkeä tehtävä on saada kansalaiset ymmärtämään, että jos jätteitä tuotetaan, on ne jotenkin myös hoidettava. Erikseen lajitellaan käytetty öljy, kompostoituva jäte, alumiini, paperi, metallit, ongelmajätteet ja tekstiilit. Kuntien lisäksi jäseninä on myös teollisuuden eri aloja. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Paljolti juuri kaatopaikkojen aiheuttama ympäristön pilaantuminen sekä polttolaitoksien savukaasujen haitat pakottivat kansalaisjärjestöt yhdistämään voimansa. Vertaa hintaa ympäristövaikutuksiin SIGAssa toimivat järjestöt tekevät työlään paperisodan lisäksi paljon muutakin. SIGAN haastavin tehtävä on saada käyttöön sellaisia materiaaleja, jotka eivät muutu jätteeksi, vaan soveltuvat esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineeksi tai energiantuotantoon, Margit Huber-Berninger kertoi. -lehtisellä. Sveitsiläiset ovat jo pystyneet valinnoillaan vähentämään PVC-muovituotteiden osuutta ja hävittämään freonia sisältävät suihkepullot kauppojen hyllyiltä. Näin kertyvillä varoilla voitaisiin rahoittaa niiden hävittämisestä koituvat kustannukset. (Suomessa vastaava luku on noin 200 kiloa). Siinä neuvotaan siivoamaan vähemmän, käyttämään vähemmän kemikaaleja ja kerrotaan pesuaineiden myrkyllisistä vaikutuksista ja vaarattomista vaihtoehdoista. Esimerkiksi muoviteollisuus käyttää tähteensä nykyään tarkkaan ja tuo jäteraaka-ainetta myös ulkomailta. Jokaisella jätteellä on paikkansa! Syksyllä Suomessa vieraillut sveitsiläinen kansanedustaja Margit Huber-Berninger esitteli kuluttajille suunnattua valistusaineistoa, josta Suomessakin sietäisi ottaa mallia. Sveitsissä kaatopaikkatilaa on rajoitetusti. Järjestö toimii jätteiden tuottamista vastaan. Seitsemän sortin lajittelu Jätteiden määrän vähentämiseksi SIGA pyrkii jäsenjärjestöjensä kautta ulottamaan alkulajittelun kaikkialle. Uudeksi ongelmaksi on tullut purkujätteen paisuva määrä. Järjestöt tuottavat myös valistusaineistoa; lapsia opetetaan sarjakuvilla ja perheenemäntien ja virkaäitien siivousintoa toppuutellaan Siivoammeko ympäristömme kuoliaaksi. Etikkavesi on hyvää siivoukseen ja puhdasta tulee samoin kuin ilman fosfaatteja saadaan puhdasta pyykkiä teollisuuden vakuutteluista huolimatta. Sveitsiläinen kansanedustaja ja kansalaisaktivisti Margit Huber-Berninger kävi syyskuun lopulla Suomessa puhumassa jäteasioista ja kierrätyksestä sveitsiläiseen tapaan. Alppikansa, joka äänestää muiden tärkeiden päätösten ohella myös kaatopaikoista ja jätteidenkäsittelylaitoksista, ei halua asua jätevuorien naapurissa. Kotitalouksia kehotetaan lajittelemaan jätteensä seitsemään eri osaan, joille on oltava kunnissa vastaanottopaikat. SIGA on muuten jo niin arvovaltainen, että teollisuuden edustajat kysyvät yhä useammin neuvoa kuluttajajärjestöiltä, ennenkuin tuovat markkinoille uusia tuotteita. Kaikkien kuntien velvollisuus on toimittaa kalenteria, jossa kerrotaan lajittelupaikkojen sijainnista, jätteiden hyödyntämisen merkityksestä ja toteutumisesta sekä jätteiden haitallisista ympäristövaikutuksista. Kotitalousjätteitä kertyy Sveitsissä 375 kiloa asukasta kohden vuodessa. Ne valistavat kansalaisia järjestämällä kursseja, kuluttajaneuvontakoulutusta, ympäristökarnevaaleja, näyttelyjä jne., Margit Huber-Berninger luetteli. Tiheään asutussa, pienessä maassa ovat jätteistä aiheutuneet ympäristöongelmat kärjistyneet, kun jätteille ei enää tahdo löytyä uusia sijoituspaikkoja. Järjestö on organisoitu säätiöksi, jonka jäsenet maksavat jäsenmaksua. vsk.. Myös teollisuuden jätteiden hyötykäyttöä pyritään tehostamaan. Lisäksi korkeampi hinta saa SIGAn mukaan kuluttajat ymmärtämään paremmin tuotteiden seurannaisvaikutukset. SIGA vaatii tuotemerkkiä sekä ylimääräistä veroa tai maksua ympäristölle vaarallisille tuotteille. Tällä hetkellä jätteistä poltetaankin 80 prosenttia
Tavoitteet ovat vähintään saman suuruisia kuin Suomessa. Saaren kulttuurimuistojen entisöinti on käynnissä, mutta työ on valtava. osien korvet ja paremmat rämeet ovat perusteltuja ojituskohteita. Ero luostarin kulttuuriympäristön ja luonnonläheisten metsien välillä on jyrkentynyt. Yksi ja toinen haluaa Suomesta päästä huseeraamaan alueelle, jossa viranomaiset kehittämisinnossaan edelleenkin unohtavat ympäristönsuojelun. Virallista ympäristönsuojelua ollaan Karjalassa niin kuin muuallakin Neuvostoliitossa järjestämässä sekä yleisliittolaisen että alueellisten ''ympäristöministeriöiden" tehtäväksi. Matkailijat, joita saarella varsin paljon käy, pidetään munkkien aikanaan rakentamilla kävelyteillä. Glasnost, avoimmuus ongelmien tunnustamisessa on ihailtavaa. Se ei ainakaan paranna Laatokan tilaa eikä tue kansallispuistohanketta. Eiköhän Imatran Voimankin olisi syytä etsiä vaihtoehtoja. Soidensuojelu on Karjalassa ajankohtainen ja siitä puhutaan paljon. Karjalassa on vain kaksi meikäläistä luonnonpuistoa vastaavaa luonnonsuojelualuetta: Kivatsu ja Kostamus. Me toivomme menestystä näille molemmille hankkeille. Kansalaistoimintaa ei työn tukena juurikaan ole. Valamo on ns. Jopa munkkien tulosta Valamoon keskustellaan. Luonnontutkijat ovat kuitenkin aktiivisesti mukana tekemässä luonnonsuojelututkimusta ja suojelusuunnitelmia. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä järjettömämmiltä työn tulokset näyttivät. vsk . Vesikko on jo saanut turvapaikan Valamosta, minkki ei ole sinne ainakaan vielä eksynyt. Suotyyppien jakauma on Suomeen verrattuna erilainen. Oli elämys vierailla pari päivää Valamossa ja nähdä matkalla myös Sortavalan jylhää saaristoa. Oja-aurojen kanssa oli leikitty nevoilla tai liian karuilla keidasja lyhytkorsirämeillä vailla minkäänlaista tulosta. Luonnonsuojelututkimusta ja suunnittelua harjoitetaan Tiedeakatemian Karjalan haaraosaston metsäinstituutin luonnonsuojelulaboratoriossa. Metsäojitukset ovat Karjalan soilla yleisiä, Suomesta saadun mallin mukaan. Suojelualueiden hallinto on parhaillaan siirtymässä maatalousministeriön alaisesta metsästyshallinnosta ympäristönsuojelun valtionkomiteaan. Kapeammat saratkaan eivät olisi tilannetta parantaneet. Neuvosto-Karjalalla on jo sijainnista ja kielellisistä syistä mahdollisuus hyötyä suomalaisesta tieto-taidosta. Metsiä osataan hakata Karjalassakin, eikä jäljellä olevien vanhojen metsien varaan voi enää kovin paljon ainakaan suomalaista metsäteollisuutta rakentaa. Suunnitelmia on laadittu ja erityistä huomiota kiinnitetään marjasoiden suojeluun. Helikopterilennot yli Karjalan tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden tarkkailla luonnon käyttöä. Ainakin kolmen vuosikymmenen ymmärtämättömyys ja uskonnonvastaisuus tuhosi tai rappeutti luostarin lukuisat kirkot ja skiitat. Vain Karjalan eteläSUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Karjalassa mqnet ajattelevat, että jos voimala rakennetaan, sille tulisi löytää toinen paikka. Matkan keskeisin kohde oli tuleva Ystävyyden puisto Kostamuksessa, mutta siihen palaan myöhemmin. museoluonnonsuojelualue. Luonnon kannalta arveluttavista hankkeista voi vielä mainita suomalaisten suunnitelman Karjalan korkeimman tunturin Nuorusen laskettelukeskuksesta Paanajärven eteläpuolella. Uusia kansallispuistoja on suunnitteilla Sortavalan ainutlaatuiseen saaristoon ja Paanajärven seudulle. Paljon käytetty luontainen uudistaminen hakkuiden jälkeen on johtanut kauniiden ja terveiden koivuja haapapitoisten metsien syntyyn. Valamon luonto on saanut olla sodan jälkeisen ajan rauhassa. Suomalaisten kiinnostus Karjalaan liittyy kuitenkin kovan tekniikan hankkeisiin, joilla pilataan Karjalan luontoa. Valamo halutaan rakentaa kuitenkin uudelleen. Vanhoilla suojelualueilla on omat tutkimusyksikkönsä, joita johdetaan Moskovasta. Metsiä ei ole hakattu ja luonto on korjannut entiset metsälaidunnuksen jäljet. Näistä esimerkkinä voi mainita Enson kiinnostuksen Sortavalan tienoille perustettavaan sellutehtaaseen. Puolueen kiinteässä ohjauksessa olleet vanhat luonnonsuojelujärjestöt tarvitsevat nekin perestroikkansa. Viel Karjalan kunnailla lehtii puu Syksyn alkaessa minulla oli tilaisuus retkeillä pari viikkoa Neuvosto-Karjalassa Valamosta Kostamukseen ja perehtyä alueen luonnonja ympäristönsuojelukysymyksiin. Paanajärven pumppuvoimala tuhoaisi luonnoltaan ainutlaatuisen järven. Suoc,en luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 11. Työntekijät ovat uusia, mutta innostus suuri ja suunnitelmia valmistumassa
Sitä kun katsoo, tulee tuokion ajaksi hyvälle mielelle, niin kuin silloin, kun katsoo kuolevaa, joka kahden tuskan välissä voi hieman paremmin. PUHEENVUORO Tie tallaa Aleksin llletsän Tekeillä on "valtakunnan tärkein tiehanke": Helsinki-Hämeenlinna moottoritie. Olisi omituisen viehättävää niin suuressa arvossa pitämäni ystävän kanssa saada pyssy olalla vaeltaa kotimetsissä, esimerkiksi lempiseudussani Kaanaanmaassa, jossa lapsena olen paimentanut 1sam lehmiä, virittänyt loukkuja ja ansoja sekä vanhempana aina syksyisinmetsästänyt. * Henget ja enkelit lentelevät metsän puiden lomassa ja varjelevat vanamoa liialta auringolta, niin myös varjeltuu kaikkien ruoka. Tietysti se kulkee monen talon ja pellon ylitse ja monen maanviljelijän pojalta jää perimättä isäinsä maa. Mutta tänään, tässä viileässä ja tuoksuisessa illassa leijuu ihanuus Kaanaan yllä, se liehuttaa liepeitään, keikkuu ja nauraa. Svanströmille: "Minua harmittaa kovin, etten voi viettää tätä kesää sinun kanssasi. Pyhäisenä iltana kokoamme joen rantaan kuoron, jossa veisaamme hilpeitä ja surullisia viisuja, Aleksis laulaa mukana, mutta ei ollenkaan allapäin; mitäs hänellä enää, kaiken läpi käyneellä, voittajalla, mutta entäs me muut, mitä meille jää, asfalttikukkiako. * TVH tekee kansan tahdosta tietä ja Kaanaan peijaiset ovat lähellä. Tähän tulee uusi kolmostie, tuosta sirittäjän pesän ja peukaloisen laulumaan vierestä. Ne on eri miehet, kun kiertää, niitä on vähän eikä niillä ole valtaa. Korppi kaartaa tänään yli Kaanaan ja etsii heikkoa ja haaskaa. Heillä on tietysti allergiaa ja angstia ja liiasta kahvinjuonnista kiusallinen pissahätä. Henget ja enkelit lentelevät Aleksin ympärillä ja hätistelevät hyttysiä tiehensä, mutta politisoituneen virkaporukan ja yrittäjäihmisten kengät tuhriintuvat rantasaveen. Minä puolestani olenkin lujasti päättänyt, että me kerran, ennen kuin nuoruuden päivämme ovat menneet, nautimme tätä huvia." Siis In Memoriam Tämä metsä on jätetty ihmisen käsiin ja siinä se on kuin altis kukka, jonka voi rusentaa tai kiertää. Siellä istuisimme jonkin korkean männyn juurelle, sytyttäisimme piippumme, runoilisimme ja filosofeeraisimme. Kepeissä on määrätietoista, epärunollista, käytännöllistä ja insinöörihenkistä voimaa, tavallaan taikaa. Heinäkuussa 1863 Aleksis Kivi kirjoittaa ystävälleen metsänhoitaja A.R. vsk .. Pyhä Vantaa on Myllykosken jälkeen levollinen ja suvantoinen, se kasvattaa ulpukkaa hirven appeeksi. Se olisi hauskaa. Pentti Halenius SUOMEN L UONTO 7/ 88 47. Miestä yritetään saada Taaborin vuorelle Kivi-juhlien avajaisiin, mutta tämä tahtoo ahventa soppaansa. Kaanaan kaikkisesta maasta nousee tumma kuusi ja tuoksuva kuusama, jäkäläisillä kallioilla on jykeitä mäntyjä. Kaikkea tätä on niin paljon ja kuusamametsiä niin vähän. Runometsä menee, hyvästi vain, jää hyvästi vain. "Myytti ei meitä elätä ja jostainhan sen tien täytyy kulkea", sanoo eräs heistä, joka ajattelee muita kehittyneemmin ja pystyy muotoilemaan Lions-sydämiin jääviä lauseita. Jokainen imee osansa lehtoisesta runsauäesta. Nyt on lehdokin tuoksun lyhyt aika, jolloin alkavat laajat ja kauniit sadut. Mutta muistaa tie Nurmijärvellä painaa alleen myös Kaanaan maan, lumoisan metsän, jossa Aleksis vähän yli sata vuotta sitten viihtyi pyssyineen ja onkineen. Kunnon kuusessa on kanahaukan pesä. Nyt vielä Kaanaassa liep12 puu keväästä siinnyt kesä vehreänä. He siis lähtevät ylläpitämään sosiaalista markkinataloutta, jossa kulttuuriin kannattaa yrityskuvan kirkastamiseksi sijoittaa, mutta silloin täytyy muistaa, että näihin sijoituksiin sisältyy omat riskinsä. Punapäiset tikut ovat pääkaupungin ja Pirkanmaan välisen talousja matkailutien ennuskapuloita. Jos olisi vain tämä tie tämän pyhän metsän halki! Mutta ovat muut tiet ja liettyvä vesi ja solmuinen ilma. * Kun ollaan riittävän tarkkoja, nähdään Aleksis Kiven korkeaotsainen myytti istumassa kalassa joen rannalla ja hahmon ympärillä on ihmisiä huutamassa kohteliaisuuksia jokaisen pikkusaaliinkin takia. Etelästä pohjoiseen halki sievimmän Kaanaan, kulkee keppien jono, joka merkitsee maastoon toivorikkaan ja kasvuhakuisen talouden uhoviivan
SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. vsk. 13
Kaupungin päättäjät pahoittelevat välirikkoa ja toivovat vielä yhteistyön elpyvän. 1960-luvulla maalausten pinta sai uutta eloa hiekasta, metallijauheesta jne. Sinne voisi viedä kuvan kerrallaan, sitä mukaa kun ne valmistuvat. Siis mekaanisesta ·[ puutyöstä tämä kehittyi karsimalla pois sellaista asiaa, joka tuntui epäaidolta ja epätarkoituksenmukaiselta "Lanu tiivistää. Tämä on realismia, jota minä tunnustan" kirjoitti Lanu vuonna 1969. Poraisi suureen siirtolohkareeseen reiän ja juottaisi betonikuvan siihen kiinni, sammaltumaan osaksi luontoa. Alkoi tuntua tuo muoto liikaa kaupunkimaisen kulttuurin hommalta. Ideoitteni, löytöjeni ja tämän maailman ihmeitten kuvaamiseen haluan käyttää aineita. Hän aloitti taiteilijanuransa sodan jälkeen maalaamalla voimakkain värein maisemia ja henkilökuvia. vsk .. Hän edusti Suomea sarjallaan Elämää suomalaismetsissä näyttelyssä, jonka teema oli taiteesta luontoon ja luonnosta taiteeseen. Olavi Lanun työt ovat muuttuneet sodanjälkeisten vuosikymmenien maalauksista reliefeiksi ja veistoksiksi, joita leimaa luonnonläheisyys. Tein muotin, jonka toteutin sitten laudoista. Sieltä saisi vielä hakkuuaukon halvalla. "Minulle maailma on aineellinen kokonaisuus. Värit ovat yksi aineryhmä muiden joukossa. Hänelle pinta, aine, materiaali on työssä keskeistä. Lahdessa on ollut usean vuoden ajan vireillä Olavi Lanun veistospuiston perustaminen Vesijärven rantaan Kariniemen puistoon. Olavi Lanu haaveilee kallioisesta metsäkaistaleesta, vaikkapa hakkuuaukosta, johon voisi viedä töitään. Se voisi kernaasti sijaita kaukanakin RuuhkaSuomesta, Itä-Suomessa tai Kainuussa. Monet noista töistä ovat olemassa enää valokuvina. Luonto antaa taiteilijan töille materiaalin tai mallin materiaaliksi. Meneillään olevaa vuosikymmentä leimaa Olavi Lanun töissä lasikuitu, mutta hätkähdyttävästi luonnonmateriaaleja muistuttavina pintoina. Sadan vuoden kuluttua pai-. Päätinkin tehdä kuvat luonnonmateriaaleista ja päätin antaa niitten olla tuolla luonnossa ja ottaa niistä vain kuvia. kalla kasvaisi jo täysi metsä ... Määrärahatkin on myönnetty, mutta asian vitkainen käsittely ja silloin tällöin esiin pulpahtava epäasiallinen suhtautuminen kypsyttivät tänä syksynä Lanun: "Minua on alkanut kuvottaa. matkailuvaltti Business citylle varmasti komea nähtävyys kaikille Lanun taiteesta kiinnostuneille. Ritva Kupari Olavi Lanu on sanonut pitävänsä kaikesta maankamaraan liittyvästä hillittömästi ja kamalasti. "Aloin rakentaa kasvaviin katajapuskiin figuureja. Noihin aikoihin Lanu teki veistoksia lähes pelkästään luonnQnmateriaaleita: sammaleista, kukista, heinistä, lumesta, jäästä. Luonnonaineista tehdyt työt eivät kestä kuljetusta ja liikuttelemista." SUOMEN LUONTO 7/ 88 47 . "Se on käytännön sanelemaa pakkoa. Siinä on unelma veistospuistosta kotikaupungin pikkupoliitikkojen ja byrokraattien väsyttämälle taiteilijalle. Kun minulta on pyydetty töitä esimerkiksi ulkomaisiin näyttelyihin, en ole voinut lähettää sinne jotain katajapuskaa, joka olisi kuihtunut matkalla. Miksi matkia luontoa lasikuidun avulla. En pysty tekemään tuollaisten elinten kanssa töitä." Lanun veistospuisto olisi kunnianosoitus kansainvälisesti maineikkaimmalle lahtelaistaiteilijalle ja oiva 14 Aine on tärkein kuvataiteilija Olavi Lanun työssä Olavi Lanu ja kotipihan kallioiset pinnat, jotka ovat osa lasikuituisesta veistosryhmästä. Taiteesta luontoon ja luonnosta taiteeseen Venetsian biennaali 1978 toi Olavi Lanulle kansainvälistä huomiota. Se muodostuu kivestä, savesta, hiekasta, vedestä, tulesta, tuulesta, hajuista, ruohosta, puista, mullasta ja muusta. Sitten alkoi tuntua, että työt ovat liian mekaanisia. Ne jäivät tekosijoilleen luontoon. Hänen töittensä nimiä ovat Kynnös, Kuusen juurella, Tunkio, Olkitorsot, Saraheinä, Pilkukas kallio. KatSOJia puhuttelevat myös töiden muodot, veistosten ihmishahmot, jotka vievät ihmisen osaksi luontoa ja paljastavat luonnon ihmisessä. 70-luvulla maalaukset muuttuivat reliefeiksi ja veistoksiksi
Haluan rakentaa jotain värikkään jäkälän peittämän kallion ahtaaseen halkeamaan. Puut voivat kasvaa ja pysyä hengissä mahdottomissa paikoissa. Ihmettelen, miten paljon työtä lienee vaatinut kehitellä perunoita, mänty tai juurakko aidon näköiseksi lasikuidusta, polyesterihartsista ja pigmentistä. Osa sarjasta Ruostunut pajukko, 1986-87. Lasikuitu, polyesterihartsi, metal/ipulveri. "Veden täyttämässä ojassa on veden pinta kellusaniaisten peittämä. "Kun ihminen on syntynyt Suomessa, se tarkoittaa useimmiten sitä että olemme syntyneet maalla. Kaupunkimme ovat vielä niin pieniä, että metsä on heti nurkan takana. Ja tuolla Patomäen tilan alapuolella olevat kahvipurkitkin ovat luontoa", taiteilija intoutuu määrittelemään. Jätän kuvani metsään, ne maatuvat sinne nopeasti. Hän vertaa työtä värien patinointiin. Viime vuonna valmistuneet isot pajutyöt olivat kauan keskeneräisiä, kunnes saivat pintansa pyöräretkellä nähdyn ison ruosteisen kallion mukaan. Hän miettii ulkona olevan suuren muotin väritystä: kaksi väriä siihen tulee, toinen on harmaantunut märkä puu ja toinen väri on vihreä, jossa on sammalen itiöitä märällä pinnalla. Olen virittänyt pressun sadesuojaksi puiden väliin, asun metsässä. Asetun makuulle, työnnän käteni veteen, ojasta kohoaa vihreän kasvillisuuden peittämä, haroittava käsi. Taitelija vakuuttaa jäljen syntyvän häneltä luontaisesti, ilman suurempia harjoitteluja. 240. paikat ja pellon, johon Porvoonjoki tulvii keväisin. Luonto on vieläpä niin laaja, että lasitehtaan kaatopaikkakin on luontoa. "Muotoja luonnosta löytyy vaikka kuinka paljon, lumesta, jäästä, lumikasoista, jotka on aurattu. Kauraolki, kork. Se on hallinnassa. Minä olen sattunut syntymään maalaiskylässä Viipurinlahden rannalla. Kaikki on mahdollista." Taiteilija kertoo saavansa lähes kaikki ideansa luonnosta, jollakin tapaa. 16 Kanervaa, 1988. " SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. vsk.. "Luonto rohkaisee minua" 0/kitorsot, 1984. Haluan tehdä oman mättään kallion päällä kasvavien mättäiden joukkoon. Ajat mummon lehmien paimen poikana jättivät jälkensä pieneen Olavi Lanuun, mutta luonto vaikuttaa hänen yhä. Kivet saattavat olla luonnottoman värisiä, omituisia, käsittämättömiä. Muistelen jonkun taiteilijan mammneen luonnon jopa rajoittavana tekijänä mielikuvien vapautta etsittäessä. Kaikesta löytää muotoja. Asutusten ja peltojen takana näkyy metsä, jossa taiteilija liikkuu päivittäin. Metsä neuvoo "Koko ajan elättelen toivetta: joko voin häipyä, kohta lähden, otan polkupyöräni ja poljen tuttujeni luo, kivien, puiden, kallioiden pariin, metsään." Olavi Lanun kotona istuessamme siirrymme keskustelussa tämän tästä ulos pellolle, metsän reunaan tai joen rantaan. Lanun mielikuvat luonto vapauttaa. Kallioseinämät ovat halkeilleet miten sattuu, luulen ymmärtäväni mitä on tapahtunut joskus jääkauden ja tämän päivän välisenä aikana. "Luonto rohkaisee minua. Katsomme ikkunasta lähimmät sieni-. Päivittäin. Rakennan kuivista kuusenrisuista laajan kuvan, joka jatkuu läpi metsään tehty ja unelmointi sekaantuvat toisiinsa. Sarja on nimeltään ruostunut pajukko. Olen aina ollut luonnon keskellä." Ihminen arvattavastikin saa paljon vaikutteita jo lapsena. Vapaudun, siitä vaan, kaikki käy, olen osa luontoa, antaa mennä
" odottaa Kursivoidut lainaukset ovat Olavi Lanun omia tekstejä Parnsm biennaalin luetteloon vuodelta 1984. Olen tehnyt kuvia. Kuuntelee vain ja on hämillään, kun saa kuulla kuolemansairaan ihmisen saaneen rohkeutta hänen töistään oivalluksen kautta: ihminen on osa luontoa. Pitää olla oikeus tehdä omia töitään. Jokainen vuodenaika on yhtä inspiroiva paitsi että talvella polkupyörä kulkee huonosti ja on odotettava kevättä ja pyöräilykelejä. vs k. Työhuoneessa työ vuorotta. Taiteilijan on saatava toteuttaa tarvettaan tehdä kuvia, mutta lunastaakseen paikkansa hänen on myös kyettävä uusiutumaan, Olavi Lanu sanoo. "On järjetöntä nikkaroida samaa purkkia koko elämänsä. Koko laaja pelto torsoja täynnä. "Jostakin syystä olen tehnyt figuureja. Taiteen tehtävää on hänen mielestään turha pohtia. Veistosten hahmot ovat osa luontoa, ihminen sulautuu kanervikkoon, ei sekoita luonnon järjestystä. Siinä on riittävästi, että löytää jonkun aineen josta tekee kuvan, hän väittää. Hänen mukaansa meillä kullakin on sisällämme juuri omaan ruhoon tehty koneisto ja tätä omaa koneistoa on opeteltava käyttämään. Sarjasta Elämää suomalaismetsissä, 1978. Osa pelloista on kynnetty. Aurinko tuollaista ei ole missään muualla kuin nyt juuri tuossa, tällä hetkellä paistamassa noihin puunlatvoihin. Sateinen, harmaa syyskuun aamupäivä on jutellessamme kirkastunut. Voi olla että figuuri pysyy minulle tunnusomaisena, mutta miksi se on siinä, on aika vaikea sanoa. Kun on tarve tehdä kuvia niin on tarve tehdä kuvia." Uusiutumisen on velkaa elämälle Tietysti täytyy pystyä uusiutumaan, muuten on kuoleman oma, Lanu sanoo. Sitten on oikeutettu olemaan ihminen, kun pystyy uusiutumaan. Tuolla jossain lehtien välissä juoksee orava." "Nyt on syksy. Kullankeltaisilla sänkipelloilla on jollakin koneella pyöritettyjä suuria olkirullia, ne näyttävät minusta antiikin torsoilta. Sen on velkaa elämälle." Jokainen sää on Olavi Lanulle yhtä hieno. Entäpä taiteen tehtävä. Kumarainen hahmo on kuin kallio, kivi, joka henkii ikuista rauhaa ja harmoniaa tai on itse luonnon henki. Tunnelma syntyy materiaalista ja muodosta. 17. Elämä kuin näytelmää. Muuten on tyhjä ruukku. Ihmiset kietoutuvat to1s11nsa, kaipavat hellyyttä ja turvallisuutta tässä maailmassa. Joku tekee ympyrää tai suoraa viivaa, Lanu voisi tehdä vaikka palloja, mutta tekee ihmissuoM EN LUONTO 7/ 88 47. hahmoja. Valokuva, 75 x 94. Makaava ihminen voi olla kuollut, palannut luonnon kiertokulkuun. "Maailma on hieno, kaunis paikka. Muoto ja materiaali Olavi Lanu korostaa, että tärkein asia hänen töissään on materiaali. Kannattaako sitä ajatella. Miksi kuvia tehdään ja mikä on taiteen tarkoitus se on aina spekulaation kohde. Harmaa taivaan väri heijastuu kostean savimaan käännetyistä palteista. "Ei minun mielestäni kannata ajatella. Lanun olohuoneessa kuivuvat suppilovahverot kuivaustelineellä. Ihmishahmo antaa kauniin muodon luonnon materiaaleille. Taiteilija ei anna periksi töidensä monien tulkintojen edessä. Saattaa tulla seuraavaan figuuriin vaikkapa kierrettä ylöspäin." Väitän, että Lanun töiden katsojille muodolla, ihmishahmolla, on suuri merkitys. Koetan kyllä saada muotoja uudistumaan, etten muuttuisi maneristiseksi
"Biologisissa ilmiöissä muutokset näkyvät nopeasti ja selvästi. Niistä ja ympäristön geologiasta riippuu maan ja veden kyky neutraloida happoj a eli puskurikyky. Niistä on suurta apua esimerkiksi selvitettäessä happamoitumisen vaikutuksia metsiin ja vesiin, pohjavesien likaantumista tai vaikkapa maaperän sisältämän fluorin tai radonin kansanterveydellistä merkitystä. Tietyt humusja rikastumiskerroksen ainekset kuten humus, rauta-alumiinija piisaostumat yhdessä bakteereiden kanssa sitovat SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Pohjavesien saastumisesta tulee aika ajoin tietoja, joskaan yksikään laaja ja tärkeä pohjavesialue ei ole vielä likaantunut. Maannoksen laadulla ja kehitysasteella on myös suuri merkitys. Maan pintaosan maannoksen erilaistuneet kerrokset, humuspitoinen pintakerros, uuttunut kerros ja rikastunut kerros ovat geokemiallisesti ja biologisesti hyvin aktiivisia. Ympäristötutkimusten pääpaino on ollut biologisissa ilmiöissä. Jos halutaan päästä käsiksi perimmäisiin syihin, tarvitaan maaperän ja sen geokemian tutkimista. Geokemiallisten tapahtumien suunta taas riippuu mm. Tampereen seudun ja Outokummun seudun runsas rikkipitoisuus näkyy selvästi, samoin Pohjanmaan happamat sulfidimaat. Ne ovat kuitenkin usein vain maaperässä ja vedessä tapahtuvien muutosten oireita. Niissä hajautuu eloperäistä ainesta, josta syntyvä hiilihappo hajottaa mineraaliainesta ja lisää aineksia kiertoon. Surkeus ei ole vielä yhtä suuri kuin Keski-Euroopan metsätuhoalueilla eikä Kymijoki ole mikään Rein, mutta huoleen on yllin kyllin aihetta. Happaman laskeuman vaikutus kasveihin, maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin 18 on kokonaisuus, jossa maassa ja vedessä tapahtuvilla geokemiallisilla muutoksilla on ratkaiseva vaikutus. Niissä ympäristön muutokset näkyvät nopeasti ja selvästi. vs k.. Sen ikään ja kehityshistoriaan ovat vaikuttaneet edellä mainittujen seikkojen lisäksi pinnanmuodostus , kasvipeitteen laatu ja paikan jääkauden jälkeiset tapahtumat. Järvien umpeenkasvamisesta ja maaperän soistumisesta johtuva humuspitoisuuden lisäys aiheuttaa happamoitumista. Lyhyesti: Epämiellyttävät ympäristön muutokset ovat tulossa tänne yhtä vääjäämättömästi kuin raivotauti. siis ole aina yksinkertaista. maaja kallioperän koostumuksesta ja rakenteesta, maan vedenjohtavuudesta ja vesipitoisuudesta, mineraali koostumuksesta sekä savesja humuspitoisuudesta. Geologian tutkimuskeskus on tuottanut joukon karttoja, joissa on tiedot yli 30 alkuaineen pitoisuuksista moreenimaissamme. Ympäristön muutokset näkyvät selvimmin vesistöissä, joita teollisuuden ja maatalouden päästöt ovat lianneet. Kartassa tummansininen osoittaa alhaisinta pitoisuutta, keltainen keskimääräistä ja punainen runsasta esiintymistä. Iloinen kuluttajakin on jo vähän huolestunut happamoitumisesta ja sen metsille, pohjavedelle, vesistöille ja viihtyvyydelle aiheuttamista häiriöistä. Kiintoisimpia a/kuaineita on rikki. Luontomme on alkanut oireilla. Maannoksen luonnollinen muuttuminen saattaa vaikuttaa samaan suuntaan. Luonto muuttuu itsestäänkin eikä aina ole selvää, mikä on ihmisen mikä luonnon itsensä aiheuttamaa. Perimmäisten syiden selvittämiseksi on tutkittava maaperän geokemiallisia ominaisuuksia", toteavat artikkelissaan valtiongeokemisti Pertti Lahermo ja geologi Heikki Rainio. Happamoituminen näkyy Etelä-Suomen pienissä, karuissa kalliojärvissä ja viimeiset tiedot kertovat ongelman ulottuvan jo Lappiin. Ne ovat kuitenkin usein vain maassa ja vedessä tapahtuvien muutosten oireita. Muutosten selittäminen tai syyllisten osoittaminen ei MOREENI S (ppm) " , .. Kasvimaailmamme elää ilmastollisella äärialueella ja maaperämme ja vetemme ovat huonosti puskuroituneita happamoitumista vastaan verrattuna Keski-Euroopan kalkkipitoisiin alueisiin. 378 8"8 100 km Suomen Geokemiallista Atlasta varten on laadittu yli 30 alkuaineen esiintymisestä moreenissa koko maan kattava karttase/vitys. Pertti Lahermo ja Heikki Rainio Geo k e miallin e I Maaja kallioperän ominaisuudet vaikuttavat keskeisesti ympäristömuutosten syntyyn. Kasveille tärkeitä ravinteita kiertää kasvukerroksessa ja osa niistä huuhtoutuu pohjaja pintavesii n. Vesistöjärjestelyt, metsämaiden ja soiden ojitus ja kuivatus tai muu kaivuutoiminta johtavat geologisista tekijöistä riippuen eri suunta1s11n muutoksiin. Ympäristön happamoitumisen syitä on monia eikä niiden yhteisvaikutusta vielä tunneta tarkkaan. Maaperään kulkeutuu luonnostaan ilmoitse, meriltä ja mantereilta aineksia, joiden määrän ihminen toimillaan on moninkertaistanut
Sitä varten on moreenin ja sen raskasmineraalien lisäksi analysoitu purosedimenttejä, niiden raskasmineraaleja, purosammalta ja purovettä. Maaperän rikki on peräisin pääasiassa maan sulfidimineraaleista. Hapettavissa oloissa syntyvä rikkihappo lisää veden happamuutta ja vapauttaa vesiin muuten vaikealiukoisia raskasmetalleja joko suoraan mineraaleista tai maahan sitoutuneesta varastosta. Maan pintaosan erilaistuneet kerrokset ovat biologisesti ja geokemiallisesti aktiivisia. Mitä happamampi ympäristö sitä helpommin alumiinia liukenee veteen. Ympäristöongelmia pelätään aiheutuvan myös elohopeasta, mistä toistaiseksi ei ole geokemiallista kartoitustietoa, sekä lyijystä ja kadmiumista. Ne on saatu runsaasta tuhannesta näytepaikasta kootuista yhdistetyistä näytteistä. Atlaskartoista saa hyvän alueellisen käsityksen yleisimmän metsämaamme, geo kemiallisista suuksista. Happaman pohjaveden alumiinipitoisuuksien ihmisille aiheuttamista terveyshaitoista keskustellaan. Vesien suurista alumiinipitoisuuksista on kiistämätöntä haittaa kaloille ja kalataloudelle. Metsien ojituksen ja vesistöjärjestelyjen alentaessa pohjaveden pintaa maaperän sulfidimineraalit altistuvat rapautumiselle. ja hajottavat maahan joutuvia vieraita aineita estäen niiden pääsyä vesiin. Pohjoiskalottihankkeen jatkoksi suunnitellaan parhaillaan keskisen Suomen käsittävän Mittnorden -projektin aloittamista. Veden kiertokulun rinnalla on samassa energiavirtauksessa alkuaineiden ja yhdisteiden geokemiallista kiertoa. Pohjanmaan rannikolla on mukana myös alunperin merestä saviin joutunutta sulfidija sulfaattirikkiä . Niistä Sirpujoen, Kyrönjoen ja Limingan happamat sulfidimaat ovat yleisemminkin tunnettuja. Käytettävissä alkaa siis olla monipuolista aineistoa koko maasta ympäristöongelmien parempaan ymmärtämiseen. Alumiinia on kaikkialla maaperassa. tutkiIDUS llmakuljetus AVAIN YMPÄRISTÖTUHOJEN SYIHIN Veden esiintyminen maassa, ilmassa ja vesistöissä on keskeinen selittäjä myös eri alkuaineiden liikkeille ja esiintymiselle. Maasta vesiin joutuva rikki voi aiheuttaa tuntuvia ympäristöhaittoja. Pohjois-Suomesta, 66° leveysasteen pohjoispuolelta, on laadittu tiheämpään näyteverkostoon perustuva yhteispohjoismainen geokemiallinen Pohjoiskalottikartasto. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä saadaan päätökseen myös tiheään näytepisteistöön perustuva moreenin alueellinen kartoitus Eteläja Keski-Suomesta. Siitä voidaan poimia mahdollisia riskialueita. Kartta osoittaa huomattavia eroja moreenin alumiinin määrissä maan eri puolilla. Niissä tapahtuva alkuaineiden eli usein ravinteiden ja hivenra vinteiden kierto perustuu pääasiassa maan omiin alkuainevaroihin. moreenin, ominaiSUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Geokemiallisissa kartoissa tiedot 37 alkuaineesta Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osasto on tuottanut maaperän, puroja järvikerrostumien sekä puroja pohjavesien geokemiallisia karttoja 1970luvun alkupuolelta. vsk. Ympäristötutkimusten kannalta kiintoisimpia alkuaineita on rikki. Suomen Atlasta varten laadituissa moreenin geokemiallisissa kartoissa on 37 alkuaineen tiedot. Moreenin arseenia esittävä kartta osoittaa, että maan eri osien arseenipitoisuuksissa on suuria eroja. Tämän voi päätellä siitäkin , että Tampereen seudun liuskealueen ja Outokummun ympäristön sulfidimineraalien vyöhykkeen moreenin rikkipitoisuus on suuri. Siellä missä moreenissa on paljon alumii~ 19
Tällaisia vaara-alueita ovat näköjään Lahden-Tampereen seutu, Vaasan eteläpuolinen rannikkoalue ja Lapissa Inarin seutu, missä vedet ovat happamoituneet Kuolan teollisuuden päästöjen takia. Sen pitoisuudet maan eri osissa eroavat suuresti. Runsaimmin sitä on Hämeen ja Itä-Lapin moreeneissa. Maaveden alumiinipitoisuuden lisääntyminen saattaa olla osasyy metsäsuomalaisia erityisesti huolettaneeseen metsän kasvun heikentymiseen. Kalium on kasvei11e tärkeä ravinne. Moreeni AI • 0,5 Happoliukoisen alumiinin pitoisuus mittauspisteittäin Keski-Pohjanmaalla Vaasan ja Kokkolan välisellä alueella. Happamoitumisen on arveltu ensin lisäävän kemiallista raArseenia on eniten Etelä-Suomessa. 20 SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. Kainuussa ja Lapissa vähän, paitsi Kittilän seudulla. Happamoitumisen vaara-alueet paljastuvat kartoissa nia, ympäristöhaittojen mahdollisuus on suurempi silloin, kun ympäristön tilaa muutetaan tai kun ympäristö happamoituu. Liukoinen alumiini on happamoitumisessa kohtalokas alkuaine. vsk.. Mineraalien rapautumisalttius vaihtelee suuresti Ravinteiden liukeneminen mineraaleista on tärkeää metsänkasvulle