SUOMEN 7 • 1985 Onneksi olkoon otso, metsän omena!
vsk.. Kurtturuusu tyytyy tarvittaessa vähäänkin ja kasvaa karussa rantakivikossa tai vaikka pelkällä hiekalla. Pohjanlahdella se lienee kuitenkin vielä melko niukka. Pian ei taida olla montaakaan suurehkoa saarta, jonka rannan hietikolla, somerikolla tai jopa Jouhikon kätkössä ei olisi ainakin yhtä kurttuIehtiruusua. Kurttulehtiruusu on kotoisin kaukaa Siperian takaa Ohotanmeren jokisuiden rantaniityiltä. Kuva Helsingin Mustikkamaalta. Piikikäs kaunokainen Kaikille tuttu koristepensas, kurttulehtiruusu, on muutamassa vuosikymmenessä villiytynyt koko merenrannikollemme. Muiden eläinten en ole vielä huomannut kurttulehtiruusua käyttävän. Katselin kerran keskellä Espoon Olaria, kuinka kultarintainen metsähiiri tyhjensi kurtturuusupöheikköä kiulukoista. Itämeren niukkasuolainen vesi sopii sille oikein hyvin ja muutamassa vuosikymmenessä se on asuttanut meremme rannat Suomenlahden perukas2 ta Perämerelle. Villien kurttulehtiruusujen keskittyminen rannoille ja tienvarsille saattaa osoittaa, ettei eläimillä ole kovin suurta merkitystä sen siementen levittäjinä, ihminen ja vesi ovat tärkeämpiä. Seppo Vuokko SUOM EN L UONTO 7/ 85 44 . Vaikka ruusu on kaunis ja sen kiulukatkin ovat paljon mehevämpiä ja kookkaampia kuin kotimaisten ruusulajiemme, kovin piikkisenä ja nopeasti laajojakin pensaikkoja muodostavana se ei ehkä aina ilahduta rannan omistajia tai hiekkarantojen auringonpalvojia. Kurttulehtiruusu on kasvistomme uusimpia tulokkaita ja useimmista muista poiketen se on tuotu tahallisesti. Ketterästi se yhä uudelleen kiipesi piikkiseen pensaaseen, poimi päänsä kokoisen kiulukan suuhunsa ja vei sen kätköönsä. Se ei lainkaan häiriintynyt töihinsä kiirehtivistä ihmisistä, joista taas kukaan ei tuntunut huomaavan kävelytien ylitse edestakaisin vilistelevää hiirulaista. Tosin ei ihminen sitä luontoon aikonut, vaan pihalleen koristepensaaksi, mutta heti kurtturuusu aloitti myös luontomme valloituksen. Tulokas ainakin on sopeutunut luontoomme mutta miten lie muu luonto tulokkaaseen. Metsähiiri ilmeisesti syö kiulukoiden mehevän mallon, mutta ainakin viherpeipot ja varpuset herkuttelevat kurttulehtiruusun siemenillä
11 Ismo Tuormaa: Viidettä ydinvoimalaa ei tarvita, energiatutkija · Markku Nurmen haastattelu ... Metsä-Suomessa asunut kansa on tuntenut karhua kohtaan pelonsekaista kunnioitusta, eikä pelkkää vihaa. ... ..... Saimaannorppa ei ehkä kuvastakaan kansallisuuttamme, mutta se kuvastaa luonnonsuojelutyön tärkeyttä ja sen osuutta elämässämme. . 32 Luontoilta, asiantuntijat vastaavat luontokysymyksiin ... ... ... . Ympäristönsuojelun aikakauslehti 7 • 1985 44. . . ..... ... . Asialla on myös sosiaalinen puolensa. . mituksesta ..... Luonnonsuojelijat ottakoot tästä puhtia. Ei ole työläisten vika, että Lievestuoreen tehdas on saastuttanut. . On erittäin ikävää, että olemme samassa tilanteessa kuin vuonna 1971 , jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto totesi julkilausumassaan, että ympäristönsuojelua ja ihmisten oikeutta työhön ei saa asettaa vastakkain. ..... Suomen luonnonsuojeluliiton norppatunnuksella on suuri merkitys, mutta se asettaa myös liiton suurten velvoitteiden eteen. On hyvä, että Lievestuoreen tehdas on nyt päätetty lopettaa. 4, 36 Mielipiteitä, keskustelua. ..... .... . 34 Kirjoja ...... Karhu on arvokas eläin ja ansaitsee kaikin syin olemassaolon Suomen luonnossa. Lievestuoreen ongelmat olisi pitänyt jo aikaa sitten hoitaa. 39 Tiedot julkaisijasta ja toi. .. Järvien, jokien ja murtoveden Suomessa hopeatila ansaitusti kuuluukin Ahdin, veden valtiaan, manttelinperijälle, norpalle. . .. ... ....... 30 Matti Karjula: Tuhkalannoitus lisää metsänkasvua. Työläisten vaatimukset työpaikkojensa turvaamisesta ovat täysin oikeutetut. Siksi äänestystulos muistuttaa myös suurpetojen, erityisesti karhun, suojelemisen tärkeydestä. Varsinaista vaaraahan karhusta ei ole. ...... Karhu on symbolisoinut vapautta, voimaa ja sidonnaisuutta luontoon. . 18 Juha Tikka: Paljon kiinnostavaa tietoa vesistämme, SLL:n kotijärvikampanjan tulokset.. 24 Jaakko Luoma: Kuusikot kuumahierteeksi ydinsähköllä .. ....... L EHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU l(JO 0/o UUSIOPAPERILLE. .. Saimaannorpan menestys äänestyksessä voidaan tulkita myös jaa-ääneksi suomalaiselle luonnonsuojelulle, etenkin Suomen luonnonsuojeluliitolle. .. ........ Karhua ei saisi pitää vahinkoeläimenä, vaan otuksena jolla on elämisen oikeus luonnossa. SUOMEN L UONTO 7/ 85 44. 10 Rauno Ruuhijärvi: Luonnonsuojelutyötä eduskunnassa.... .. ..... .. Sama tehdas on tuottanut runsaasti murhetta myös luonnonsuojelijoille. ... Hylkeiden suojeluponnistuksia olisikin lisättävä, niin tutkimuksen kuin muiden turvatoimien avulla. Vanhanaikaisen ja erittäin saastuttavan tehtaan huonoa kannattavuutta on yritetty parantaa ympäristönsuojelusta äärimmi-lleen tinkimällä. .... vsk. Sellaisena se elää vieläkin yleisessä tietoisuudessamme. .... ...... vsk lrtonumero 18 mk Karhu Suomen kansalliseläin Karhusta tuli Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä kansalaisäänestyksessä Suomen kansalliseläin. . Karhussa on jotain perisuomalaista olletikin, että karhulla on symbolisoitu myös Venäjän perimmäistä olemusta. Valinta oli varmasti oikea ja vastaa kansan näkemystä kansallista identiteettiämme ja luontoamme parhaiten kuvastavasta eläinsymbolista. .. Päinvastoin kuin karhulla, menee norpilla varsin huonosti. .... Sen todistaa jo puolituhatpäiseksi kasvaneen karhukannan näkymätön elämä luonnossamme etelärannikolta Lappiin. ... Lievestuoreen likainen murheenkryyni Lievestuoreen sellutehtaan työläiset ovat toistamiseen joutuneet taistelemaan tehtaansa puolesta. . ........ 8 · Terho Poutanen: Karhu rynni kansalliseläimeksi ..... ... .. . .. . 42 Kannen kontion, kansal/iseläimemme, on kuvannut Eero Kemilä. .. . ....... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ...... ... . Karhulla, otsalla tai mesikämmenellä on ikivanha tausta kansanperinteessämme. ... 16 Jorma Laurila: Happojärvi on ankea ja yksinkertainen elinympäristö . Ei myöskään ole heidän vikansa, että tuotantolaitos on ollut kannattamaton. 12 Heikki Kotiranta: Silmänruokasieniä... Asiaamme kannatetaan ja arvostetaan. Ympäristönsuojelulle ei ole vaihtoehtoja, mutta työpaikkojen ei tarvitse olla saastuttavia. Sen on vietävä eteenpäin suomalaista luonnonsuojelua. Hopeatilan äänestyksessä sai veden eläjä, norppa. ...... . · Eläköön siis karhu, metsän kuningas ja suomalaisten suosikki. ...... .... . 3. . Elinkeinoelämän on luotava Lievestuoreelle uusia työpaikkoja, jotka korvaavat vanhat. ...... 22 Juha Tiainen: Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa ............. .....
Myöhemmin alueelle saataneen luontopolkukin. Tarkkaa lukua ei tiedetty. Tutkimusten mukaan maa kohoaa vielä 7 000 12 000 vuotta. Järven alamitaksi sovittiin viisi aaria. Kakkuri perustelee näkemyksiään Suomen kallioperän elämisellä ja maankohoamisella. Kuka voi sanoa, ovatko kallioon haudatut 'aarteet' turvassa mannerjään kaiken tuhoavalta voimalta", hän kysyy. Sanallakaan ei ole mainittu sitä, että uusi pullo on palautuspullo. Ensiksikin erottaudumme lasipullon avulla kilpailevista etikkatuotteista ja toiseksi pystymme nopeuttamaan tuotantoamme. Mielessämme oli myös se, että muovi on häviämätöntä materiaalia luonnossa. Lähtökohtamme olivat markkinalliset. Markkinoinnissa se ei ollut pääasia, 4 suunnitelman laatimiseen suojelualueelle. Tarkkaa lukua ei kuitenkaan voida koskaan antaa. Paljonko muovisia etikkapulloja ostettiin vuodessa. D Fennoskandian maankohoaminen tekee peruskallion turvattomaksi paikaksi ydinjätteille. Jyväskylän yliopiston ekologian ja ympäristönhoidon professori Mikko Raatikaisen ja vesihallituksen hydrologi Esko Kuusiston johtamassa ja Suomen Kuvalehden sponsoroimassa tutkimuksessa laskettiin kesällä lähes 4 000 peruskarttalehdeltä maamme kaikki me tulee seuraavan miljoonan vuoden aikana ilmeisesti kokemaan kymmenkunta uutta jääkautta. Paljonko Rajamäen etikan osuus on etikkamarkkinoista. Noin 20 hehtaarin alue kauneinta Järvi-Suomea saa lähiaikoina rauhoituspäätöksen Mikkelin lääninhallitukselta. RK meillä oli niin paljon muuta kerrottavaa. Seuraavaa jääkautta voidaan Kakkurin mukaan odotella 60 000 vuoden päästä. Alko käyttää pulloja uudelleen ja uudelleen, palautuspullojen osuus pakkauksista on 70-80 % . Kakkuri selostaa samassa lehdessä myös tuloksia, joita geodeettisella laitoksella on saatu maankohoamisen jatkumisesta. RK Geodeettisen laitoksen ylijohtaja, professori Juhani Kakkuri pitää kysymystä ydinjätteiden loppuhautauksesta peruskallioon absurdina. Luonnonsuojelualueelle on myös maantieyhteys. D SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. järvet. Mm. Kuluttaja saa pullosta myös osuutensa, 50 penniä. professori Reino Kalliola puolsi jo 40-luvulla alueen rauhoittamista. Maanpinta kohoaa tuona aikana vielä 80 130 metriä. Etikan mainoskampanjassa on korostettu vain pullojen erilaisuutta. Maankohoaminen on nopeinta Perämeren alueella ja pienintä Kaakkois-Suomessa. Tuotepäällikkö Väinö Hintikka Alkosta, miksi muovipullosta luovutaan. Kaikki ovat muovipulloissa lukuunottamatta viinietikoita, joita on kertakäyttöisissä lasipulloissa. Kukaan ei voi sellaisia takeita antaa", pohdiskelee Kakkuri Tähdet ja Avaruus -lehdessä 4/ 85. 60-70 % ja osuus on kasvamassa. Silloin olemme painimassa samassa sarjassa kuin norjalaiset, joilla on lähes 200 000 järveä, ja ruotsalaiset, joilla on noin 100 000 järveä", toteaa Mikko Raatikainen Luonnon Tutkijassa 3/ 85. Etikkapullon takaetiketistä selviää tämä asia. Tämä on liikesalaisuus. vsk.. KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojelualue Päijänteelle Pitkät jäähyväiset. Rajamäen omenaviinietikka ja punaviinietikka ovat palautuspulloissa. "Meidän olisi saatava takeet siitä, että hautapaikkaan ei synny kallioperän halkeamaa ainakaan miljoonaan vuoteen. Tuleehan se pitkällä tähtäimellä, suurissa sarjoissa halvemmaksi . Miksi näin. Päijätsalon rauhoitushanke on ollut vireillä vuosisadan alusta asti. "Jo järven määrittely ja rajaaminen tuottavat vaikeuksia, ja lisäksi niitä syntyy, kuolee, tehdään ja hävitetään jatkuvasti. Kuinka paljon halvemmaksi palautuspullon käyttö tulee Alkolle. "MaamSuomessa 188 000 järveä Menneeseen kesään saakka Suomesta jouduttiin puhumaan epämääräisesti '' kymmenien tuhansien järvien maana". Sysmän Suvi Pinxissä vierailevat matkailijat näkevät Päijätsalon alueen salmen vastarannalta. Päijätsalon aarnimetsää ja näkötornista avautuvaa maisemaa Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle, ovat matkailijat käyneet ihailemassa jo vuosikymmenien ajan. Luvuksi saatiin 187 888. Sitä voitaneen rahoittaa valtion maksamalla korvauksella alueen käytön rajoituksista. Täten 188 000 on kyllin tarkka luku oppikirjoihin ja turistioppaisiin. Kartan luvut ilmoittavat kohoamisen milleinä vuodessa. Uusi, yksityinen luonnonsuojelualue s1Jaitsee Sysmässä Päijätsalon saaressa. Alueen omistava huvilaasukkaiden osuuskunta suhtautuu myönteisesti yksityiskohtaisen käyttöja hoitoHyvä Alko! Alkon Rajamäen tehtaiden tuottama väkiviinaetikka on näkyvästi vaihtamassa kuorta. Päijätsalon näkötornista katsojalle avautuu laaja Tehinselkä. Vasta sitten tasapaino on saavutettu. Kilpailu on tosin kiristynyt. Onko kilpailevat etikat pakattu muovivai lasipulloihin. Etikka pakataan vastedes muovipullon sijasta alkoholituotteista tuttuun puolen litran palautus pulloon. Kakkurin mukaan maankohoaminen johtuu sekä maankuoressa esiintyvästä vaakasuorasta puristuksesta että jääkausien aiheuttamien painumien tasoittumisesta
Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen mittausasema on ollut toiminnassa kesästä lähtien Utössä Saaristomerellä. Pitoisuuksien voidaan katsoa olevan selvästi kohonneita luonnollisesta tasosta. 5 e ö .,: -0 C ::i ·a i!. Ilmatieteen laitoksen toinen otsoniasema aloittaa mittaukset mahdollisesti jo tänä vuonna, ilmeisesti Ähtärissä. Suomen Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto esitti kosteikkopäivänä ympäristöministeriölle, että Suomi tekisi aloitteen soidensuojelun saamiseksi kansainvälisiin sopimuksiin. Kolmas asema on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Vuonna 1982 perustettu KoiSUOM EN LUONTO 7/ 85 44. Heikki Lättilä arvelee, että kaukokulkeutumalla on melko suuri osuus Suomen otsonipitoisuuksiin. D Ilmatieteen laitos aloitti otsonimittaukset Säännölliset otsonimittaukset on aloitettu Suomessa. Tällä hetkellä Koijärvellä on lääninhallituksen päätöksellä rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi 37 hehtaaria maata ja 2,4 hehtaaria vesialueita. Koijärvellä kaivataan ripeitä suojelutoimia Valtakunnallisesti kuuluisalle Forssan Koijärvelle kuuluu huonoa: Järvi ruohottuu hitaasti mutta vääjäämättä umpeen, vesi lainehtii avoimena vain järveen ruopatuissa kanavissa. Esimerkiksi joutsen, joka on asettumassa Koijärvelle, tarvitsisi pesiäkseen häiriöttömät olosuhteet. Myös pääkaupunkiseudun yhteisvaltuuskunta YTY on aloittamassa säännöllisiä otsonimittauksia pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tulevat käyttökulut. Keskiarvopitoisuudet ovat suunnilleen samaa tasoa kuin Keski-Ruotsissa. Järvien ja merten ·rantavyöhykkeet ovat myös jääneet vaille huomiota: rannoistamme vain noin prosentti on luonnonsuojelualueilla. Anne Brax Kuulu Koijärvi on kasvamassa umpeen. Vedenpintaa olisi pikaisesti nostettava. Koijärven seurantatomikunnan jäsen tutkija Matti Osara ympäristöministeriöstä arvelee, että Koijärvi tarv1ts1S1 paitsi veden pinnan nostoa, myös täydellisen rauhoituksen. Valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa Koijärven suojelurajaus on 181 hehtaaria. Hämeen lääninhallitus on käynyt neuvotteluja maanomistajien kanssa alueiden rauhoittamisesta korvausta vastaan, tai myymisestä valtiolle. Tosin luonnontilassa vallitsevan pitoisuuden arviointi on vaikeata, sillä ilmansaastumisen myötä vertailualuiksi sopivat täysin puhtaat paikat ovat kadonneet jo kauan sitten. Pakkolunastuksiin ryhtymistä viivästyttää lääninhallituksen työvoimapula: viraston kaksi rauhoitusasioihin erikoistunutta työntekijää kamppailevat parhaillaan läänin muiden suojelukohteiden kimpussa. Veden pinta on viime syksyn runsaista sateista huolimatta ollut matalalla. vietettiin kansainvälistä teemapäivää kos, teikkojen puolesta. Näin ikävää kerrottavaa asiantuntijoilla oli tiedotusvälineille, jotka osallistuivat Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin järjestämälle retkelle Koijärvelle maailman kosteikkopäivänä 17. 9. Asema mittaa kaukana saastelähteistä olevia ns. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen, ja lääninhallituksen mielestä vapaaehtoisten keinojen tie on käyty loppuun. Näistä ainakin kiistanalainen Torronsuo on asetettu tärkeysja kiireeltisyysjärjestyksessä Koijärven edelle. mk uhanalaisimpien kosteikkojen suojelemiseksi eri puolilla maailmaa. KATSAUKSIA UUTISIA järven seurantatoimikunta päättää työnsä ensi vuonna ja tekee silloin ehdotukset toimenpiteistä, jotka takaisivat Koijärven säilymisen valtakunnallisesti arvokkaana lintujärvenä. Myös soidensuojelussa on yhä puutteita Suomessa, mutta vielä huonommassa jamassa asiat ovat kansainvälisessä mitassa. Yli sadan mikrogramman pitoisuuksia on esiintynyt muutaman kerran, suurin arvo on 170 mikrogrammaa, Heikki Lättilä ilmatieteen laitokselta kertoo. Keski-Euroopassa 100-300 mikrogramman pitoisuudet ovat nykyään melko tavallisia. Suot eivät edes ole mukana kansainvälisissä suojelusopimuksissa. Kansainvälinen kosteikkopäivä avasi suojelukampanjan Syyskuun 17. Kosteikkopäivän Suomen päätilaisuus oli Helsingissä, ja lisäksi eri puolilla Suomea järjestettiin tutustumiskäyntejä uhanalaisille kosteikoille, mm. Lättilän mukaan otsoniarvojen suuruus on yllättänyt tutkijat. Monet järvellä aikaisemmin pesineet linnut, kuten punasotka, naurulokki ja ruokokerttunen, ovat kadonneet. Kampanjalla tehdään kosteikkoja tunnetuksi ja edistetään niiden suojelua. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi kiinnitti kosteikkopäivän puheessaan huomiota kolme vuotta sitten hyväksyttyyn lintuvesiohjelmaan, jonka kohteista vasta noin viisi prosenttia on suojeltu. vsk. Forssan Koijärvelle, Lappeenrannan Haapajärvelle, Paimionlahdelle ja }ielsingin Vanhankaupunginlahdelle. Mitatut keskiarvot ovat olleet 60-80 mikrogrammaa ilmakuutiossa. Teemapäivä avasi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) yhteisen kampanjan kosteikkojen puolesta. l.L. Automaattinen otsonimittari apulaitteineen maksaa noin 150 000 mk. tausta-arvoja. Kampanjalla pyritään keräämään 18 milj. Koijärven rauhoittamattomilla ja osin myös rauhoitetuilla ~lstoilla jatkuva piisamin pyynti, metsästys ja liikkuminen häiritsevät luontoa
vsk.. Tilaukset Luonnonsuojelukeskuksista, Helsinki 90406 262 ja 90-753 2580, Turku 921-27 001 , Tampere 931115 715, Kotka 952-11 759, Oulu 981 -220 279. Kansioiden tuotto käytetään luonnonsuojelutyöhön. I TILAUSKORTTI TILAA ~itunJvi, TALLA KORTILLA! Vihreä lanka on vihreän eduskuntaryhmän julkaisema lehti, joka ilmestyy noin joka toinen viikko. Jos haluat mukaan vihreään tiedotusverkostoon, leikkaa irti oheinen kuponki, täytä ja pane postiin! Helppoa! 1 1 Tilaan Vastaan• ottaja maksaa D Vihreä Lanka 10 n:roa (35mk) D Vihreä Lanka '20 n:roa (60mk) Pekka Haavisto (toim):Tehtävä Napapiirillä (15mk) · · postimaksun Osmo Soini~vaara:_ Vih_reää Valoa (25mk) Vastauslähetys Joseph Collins ym. Luontopiste on avoinna arkisin klo 9-20 ja lauantaisin klo 9-16. Palveluaikammekin sopivat varmasti Sinulle. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat grafiikkakansion nyt edulliseen ennakkotilaushintaan: yhdessä erässä 960 mk , myöhemmin hinta on 1 200 mk, kahdessa erässä nyt 2 x 490 mk. Työt voi saada myös kehystettyinä sopimuksen mukaan .. Se kertoo tulevista tapahtumista, viheriöivästä kansalaistoiminnas'ta ja siitä, mitä vihreät puuhaavat eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Työt ovat korkealuokkaisia, kolmivärisiä vedoksia. Kutakin grafiikan lehteä on vedostettu vain 120 kappaletta. Se tarjoaa foorumin keskustelulle vihreän liikkeen päämääristä ja keinoista ja maailman tulevaisuudesta. HYVÄ LUONNONYSTÄV Ä KATSAUKSIA UUTISIA Uusi Iuonnonsuojelutuotteiden myyntipiste keskellä Helsinkiä on aloittanut toimintansa Kaivopihan Elanto Centrumin tiloissa, pohjakerroksessa. Vaikea Vallankumous (40mk) Hk. 1o/Ed k t · L 4196 Kynnys ry: Vaivaisen ääni (25 mk) 1 us un a upa Tilaajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus (maksan laskun saatuani) Vihreä eduskuntaryhmä Eduskunta 00003 HELSINKI 300 --~-------------------------------------------6 SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Kansiot toimitetaan postiennakolla ja lisäksi peritään postituskulut. Hallin Luontokaupasta löydät aina edullisia jäännöseriä ja pikkuviallisia tuotteita. Keskittämällä lahjaostoksesi _Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteisiin tuet vapaaehtoista kotimaista luonnonsuojelutoimintaa. --------------~-------------------------------, Mitä sanovat vihreät itse. Töitten aiheet ovat Lapinpöllö (3lx42 cm), Villihanhet (42x3 l cm), Kuukkelit (3 lx42 cm) ja Karhu (42x31 cm). Helsingissä: Nervanderinkatu 11 Luonnonsuojelukeskus, Hakaniemen Luontokauppa ja Kaivopihan Centrumin Luontopiste. Vedokset on koottu tyylikkääseen säilytyskansioon. Kun liikut Helsingin keskustassa, voit samalla ostaa norppatuotteet: kirjat, kalenterit ja lahjaesineet joustavasti. Hienostunutta luontografiikkaa Taiteilija Seppo Polameri on valmistanut Suomen Iuonnonsuojeluliitolle grafiikkakokoelman, joka koostuu neljästä serigrafialehdestä. P .S. Luontokauppa Hakaniemen hallin II kerroksessa jatkaa tuttuun tapaan. Helsingissä Hakaniemen Luontokaupan ja Centrumin Luontopisteen myyntitulot tukevat uusmaalaista ympäristönsuojelutyötä ja muualla Suomessa olevat Luonnonsuojelukeskukset samoin paikallistason luonnonsuojelutyötä
Matkailijat liikkuvat myös entistä useammin ajoneuvoilla, joiden mukana kulkee maastoon turhaa tavaraa. KATSAUKSIA UUTISIA Talkoot taimenten puolesta Vaikkojoen kunnostajien tyylinäyte. Valtiovalta on ryhtymässä toimiin verkkaisesti. Tilanne ei ole parantunut, vaikka vaellusreittejä on siistitty talkoovoimin. Asiantuntijoiden avulla talkooleiri toimi myös erinomaisena kurssina, joka poikinee jatkossa vastaavanlaisia hankkeita muualle Suomeen. Kaavin Vaikkojoen arvokalat saivat tuntuvasti lisää kutuja suojapaikkoja Suomen luonnonsuojeluliiton talkooleiriläisten tempaistua elokuun lopulla joen kunnostamiseksi. Luonnonsuojelulyössä tarvitaan joskus myös rautakankia ja käsivoimia. Työsaran loppumisesta kesken ei olekaan pelkoa, sillä Juuasta lähtevän Vaikkojoen pituus on noin 50 kilometriä. · Kaavin ja Juuan kunnissa Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien rajamailla virtaava Vaikkojoki kuuluu niihin satoihin suomalaisiin jokiin, jotka 1950-luvulla perattiin konevoimin tukinuittoa varten. Pysyvä korjaus tilanteeseen voidaan saada vain luonnossa liikkuvien asenteita muuttamalla. Kalataloudellisesti työt jäivät kuitenkin puolitiehen, sillä keskelle virtaa piti jättää syvä keskiväylä veneilyä varten. Työtä auttanee kesällä ilmestynyt vaelluskalojen elvyttämistyöryhmän mietintö, jossa esitetään vuosittain kolmen miljoonan markan rahoitusta mm. vs k. RK 7. Porukka lähti varsin ennakkoluulottomasti töihin ja homma toimi. Jokivarren asukkaat kaavailevat työn jatkamista talkoovoimin ensi kesänä. Lisäksi jokeen työnnetyt kivetkin jätettiin virtaan säännöllisiksi valleiksi, jolloin ne hyödyttivät enemmänkin arvokalojen poikasia syöviä mateita kuin taimenia. Ikäviä roskakasoja näkyy myös autiotupien ympärillä. Elokuun talkooleirillään luonnonsuojeluliitto näytti, että käsivoiminkin voidaan saada paljon aikaan kunhan toimeen vain tartutaan . koskien kunnostamiseen ja kalateiden rakentamiseen. "Minkä viet, tuot myös pois" on kampanjan perusajatus. Ismo Tuormaa Ounastunturin kansallispuistoissa ovat pahoin roskaantuneet. Maailman Luonnon Säätiö on käynnistänyt ympäristöministeriön kanssa Pidä Lappi siistinä -kampanjan, joka neuvoo oikeaa jätteiden käsittelyä luonnossa. Yleensäkin kala-asioihin myönteisesti suhtautuneen Kuopion vesipiirin, ja tietenkin myös paikallisen kalastuspiirin, apu oli leirin onnistumiselle välttämätöntä. 1980-luvun alussa Kaavin kunnan aloitteellisuus sai Kuopion vesipiirin kunnostamaan joen kertaalleen vierittämällä rannoilla lojuneet kivet takaisin uomaan. Tässä ajassa ja Kansallispuistojen vaellusreitit esimerkiksi Urho Kekkosen, Lemmenjoen ja PallasPiirros: Seppo Leinonen näillä menetelmillä ei parempaa tulosta voi toivoa, Kärkkäinen arveli leirin jälkeen. Maatumattomat kertakäyttöpakkaukset ovat yleistyneet ja jäävät liian usein turmelemaan luontoa. Eri puolilta Suomea saapuneet leiriläiset saivat parin päivän aikana pelkkiä rautakankia apunaan käyttäen paranneltua kaksi Vaikkojoen koskea taimenille Lapin erämaat roskaantuvat sopiviksi. Lähes 30 leiriläistä vieritti viikonlopun aikana kahden kosken kivet parempaan järjestykseen noin 600 metrin matkalta antaen esimerkkiä muillekin . Kohteiden valinta muuallakaan Suomessa ei tuottane ongelmia, sillä maassa on noin 20 000 kilometriä uittoperattuja koskireittejä odottamassa kunnostajaansa. Myös Kaavin kunta ja jokivarren asukkaat suhtautuivat leiriin myönteisesti. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Summa ei ole suuri, sillä yhden kosken kunnostaminen maksaa arviolta 100 000 miljoona markkaa. Tässäkin tapauksessa irtouitto kuitenkin loppui vain muutamia vuosia perkauksen jälkeen, ja joki jätettiin kalataloudellisesti tuottamattomaksi ränniksi. Työssä keskeisesti auttaneiden Kuopion vesipiirin vesitoimiston kalabiologi Pekka Kärkkäisen sekä Kuopion kalastuspiirin kalabiologi Tuomo Erosen mielestä tulos oli varsin hyvä
kg. kg typpeä. Tieto on tietoa, mutta jos sitä meillä on, niin pystymme myös käytännöllisesti ja kokemuksellisesti luomaan uusia hyviä muistoja. Aale Tynni 8 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kirjoittaja äimistelee, miten vähän maatalouden osuuteen typpisaastuttajana on kiinnitetty huomiota, vaikka maatalous syytää ilmaan enemmän typpiyhdisteitä kuin liikenne ja teollisuus. Ala-arvoisen lannan Monet ovat ne kuvat, jotka kimaltavat luonnonsuojelusta puhuttaessa luonnonsuojelijain mielessä. typpi kilon tuottoon maatalous nousee ykkössijalle typpisaasteen tuottajana. j Typen oksidien päälähteeksi on katsottu liikenne (noin ::! 45-55 OJo) ja muiksi lähteiksi SI energiantuotanto ja teollisuus. Maaperän ilman happija etyleenipitoisuudet toimivat aerobisten ja anaerobisten bakteerien ja siis myös denitrifikaation säätelijöinä. Loppu typpi tulee kasveihin maan humuksesta sekä karjan lannasta, virtsasta ja satojätteistä. Kuitenkin on helposti laskettavissa, että maataloutemme tuottaa ilmakehään typen oksideja vuosittain 901 10 miljoonan kilon verran (typpenä laskien). Verrattuna liikenteen, voimaloiden ja teollisuuden laskettuun I 60 milj. Yksi nautayksikkö tuottaa vuosittain lannassa ja virtsassa noin 75 kg typpeä. Lisäksi typestä huuhtoutuu 5-10 OJo. Väkilannoitteista ammoniakki ja nitraatti (meillä yleensä puolet kumpaakin lannoitteen typestä) denitrifioituvat aivan samalla tavoin kuin tapahtuu lannan osalta. Jos meillä on menneestä hyviä muistoja, ovat ne meille eritsäilytyksen, hoidon ja levityksen takia kasvien käytettäväksi tästä päätyy vain vajaa 25 kg, loppu 50 kg typpeä menee hukkaan. Suomessa käytetty sijoituslannoitustekniikka antaa hieman paremman hyötysuhteen, jolla päästäneen edellä mainittuun 40-60 OJo:n typen hyväksikäyttöön. Typpeä ei siis voi vuosittain varastoitua maahan lisää, Hyvän tekemisellä voitetaan Apila kolmilehti! Se kantaa kastepisaraa Huomenna tänään eilen Yhtaikaa kimaltaa. Kaikenkaikkiaan lannasta joutuu Suomessa hukkateille 60 milj. Kuitenkin yllä mainittujen lukujen perusteella ilmakehään päätyvän typen osuus täytyy olla 35-45 OJo:n suuruusluokkaa. Kuvat voivat kulkea muistissa ja mielessä, mutta muuten emme voi palata menneeseen. Maatalouden osuus typpisaastu ttaj ana unohdettu Rikkipäästöjen rajoitusten päästyä alkuun ns. Tästä määrästä viljelykasvit voivat ottaa vain 40-60 OJo eli keskimäärin noin 100 milj . Väkilannoitteissa typpeä on levitetty viime vuosina 190-215 milj. Kaikkiaan maatalous tuottaa typen oksideja 90-110 milj. En käy tulkitsemaan, mistä se tulee. Lannan käsittelykokeissa ulkomailla on yhtäpitävästi todettu varastoinnin ja levityksen aikana lannan typestä haihtuvan oksideina ilmaan keskimäärin 20-25 OJo. fi Jostakin käsittämättömästä j syystä ilmasuojelun tutkijat eivät ole lainkaan huomioineet maatalouden erittäin suurta osuutta typen oksidien tuottajana. Voittava voima syntyy vain hyvän historian tekemisellä. Mutta ollaksemme rakastajia, meissä itsessämme täytyy tapahtua sen mukaisia muutoksia. Lisäksi typpeä haihtuu typpioksidina NO ja typpikaasuna N 2 • Lannan valkuaisen , aminohappojen, ammoniakin ja nitraatin mobilitäin arvokkaita, koska silloin tiedämme mikä meillä on ollut hyvää ja oikeata. Eikä tässä kaikki . Vuodessa tämä tekee koko maan osalta 70-90 miljoonaa kiloa typpeä. Huolellisella lannanhoidolla tappiot voitaisiin alentaa alle puoleen nykyisestä. Menneen ajan elämäntavat hävittivät luontoa paljon vähemmän kuin teollisen ajan tehtaat ja laajat kaupunkiasutukset. Onko tutkimus niin urautunutta ja ovatko tutkijat niin lokeroituneita, että uuden saastumisnäytelmän tullessa ajankohtaiseksi syylliseksi löydetään aina vain hovimestari eli teollisuus, voimalat ja liikenne. päinvastoin maa köyhtyy typestä nykyviljelymenetelmin hitaasti mutta varmasti. Aikoinaan maanviljelyskemiassa denitrifikaatiota pidettiin melko harvinaisena, koska sen katsottiin edellyttävän suuria typpimääriä ja jatkuvaa hapetonta tilaa maassa. Olisi mielenkiintoista kuulla vastaus asiaan ilmansuojelun asiantuntijoilta. Eikä meillä ole todellakaan muuta tietä hyvään historiaan kuin rakastaminen ja oikeudenmukaiset teot. Suomessa on noin 1,2 miljoonan nautayksikön suuruinen karjakanta maatiloilla. kg joutuu typen oksideina ilmakehään. Tuleeko se SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Vastoin aiempia käsityksiä suurin osa typen hävikistä ei tapahdukaan ammoniakkina vaan typpioksiduulina eli n 2 0muodossa. Maahiukkasissa esiintyy näennäisesti aerobisissa oloissa aina myös anaerobisia kohtia, joiden laajuus ajallisesti vaihtelee jatkuvasti. Uusi hyvä muisto syntyy aina rakastamisesta, rakkaudesta ja hyvistä teoista, hyvistä hetkistä ihmisten keskellä ja luonnossa. 30 prosentin maiden sopimuksella tänä vuonna on huomio alkanut kiintyä yhä enemmän ilmansaasteeseen numero kaksi eli typen oksideihin. Myöhemmin typpilannoituksen moninkertaistuessa huomattiin kuitenkin denitrifikaatiota esiintyvän kaikkialla myös aerobisissa olosuhteissa. Ulkomaisten isotooppianalyysien mukaan vilja pystyy ottamaan lannoitetypestä vain 35-45 OJo, tästäkin vain osa eli 22 OJo väkilannoitetypestä siirtyy itse satoon eli jyviin. Me emme voi saada pahan tilalle hyvää ilman soituessa kohti denitrifikaatiota syntyy myös nitriittiä, jota kautta typen oksidit lähinnä syntyvät. Samoin 20 vuoden seurannassa koeasemien peltojen humusja kokonaistyppipitoisuuden todettiin laskeneen keskimäärin 20 OJo . Luonto oli ennen paljon täydempi, koskemattomampi ja monta nyt hävinnyttä lajia oli elossa. Tarkoissa kokeissa lannoitteista on todettu huuhtoutuvan vain 47 kg/ ha typpeä ojiin ja pohjavesiin. kg vuodessa typpenä laskien. vsk.. Antti Hovi rakkautta, emme ilman rakkautta miehen ja naisen välillä, rakkautta ihmisten välillä ja rakkautta eläimiin, puihin , kukkiin ja elämään yleensä. Lisäksi typpeä sataa peltoon ilmakehästä (48 kg/ ha) sekä sitoutuu noin 10 kg/ ha myös viljapelloilla bakteerien toimesta. Hyvät muistot eivät synny väkivallalla, eivät pakkotoimin, eikä niitä voi rahalla ostaa. On käsittämätöntä miten vähän huomiota asiaan on kiinnitetty. kg typpeä ja tästä vähintään 20 milj
En kuitenkaan odota enkä toivo hänen suosittelemiensa menettelyjen valitsemista enkä mi tään sellaista lujuutta . Ei tulla siellähän haisee. Pekka Lampinen 9. 25 . Mutta heleän kesäyön kypsyttämä aromipitoinen ja puhdas voitanee sanoa maailmankuulu suomalainen mansikka on menettämässä viehätystään . Oma maa mansikka muu maa mustikka, niinhän sen pitäisikin olla. C: :, " CX: Täällä haisee! Etelä-Karjalassa voi omin aistein havaita, miten osa suomalaisten tärkeistä puutuotteista syntyy ja hajustaa ilman. Asun Lappeenrannassa, ylistetyssä Etelä-Karjalan sydämessä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA asukkaat äitelällä lemullaan . Mitään ei tapahdu vapaaehtoisesti nipusta löytyy aina uusi avain ongelmaan. Saimaan pehmeät liplatukset ja punainen ongenkorkki on vaihdettu muihin tavaramerkkeihin . don oikeuteen ja rakkauteen ja pehmeään ymmärrykseen: " cul/a lujaksi ja pysyä pehmeänä/ siinä on haa vetta kylliksi yhdelle elämälle." (Tommy Tabermann). Myös vihollisemme kuuluvat ihmisten yhteiseen perheeseen ja ovat jollain tavalla lihaa meidän lihastamme. Kenellä on oikeus hyödyntää yhteistä ilmaamme ja haistattaa sadoille tuhansille ihmisille jätelöyhkiään. päivänä tammikuuta 1982 julkaistut säännökset ja määräykset tarkoittavat muiden sotkujen ja häiriöiden ohella myös "viihtyvyyden" vähentymistä. Uskon, että korkeinta ihmisyyttä on nyt vastuunotto kaikista ihmisistä ja luonnosta heidän ympärillään. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on noudatettava ilmanpilaantumislakia. Enemmän tämä muuttaa maailmaa kuin mikään taistelu kovin asein , muuttaa varmasti enemmän kuin pessimismi ja katkeruus. Eivät ihmiset siellä ole yksistään vastuussa heille tapahtuneesta ja tapahtuvasta, koska hyvinkin usein olemme osasyyllisiä . Haluan lujuuden ominaisuuksiksi hyvät muistot ja niistä syntyvän tahtuu olemaan yöllä nälkä, ei jää silloinkaan paitsi! Kiehuvan sapen höystämänä se nousee nieluun ja sieluun. Jos asuisin täällä Lappeenrannassa jatkuvasti, olisin varmaan jo B-mielisairaalan asukki ja laskun lähettäisin Kaukaalle, meidän lemukattilallemme. ym päristönsu unnittelija Siksi emme myöskään ole välinpitämättömiä siitä mitä tapahtuu Etiopiassa, Nicaraguassa, Etelä-Afrikassa, Amazonaksen sademetsissä ja monissa paikoissa muualla. Olen haistellut tätä löyhkää jo kolmekymmentä vuotta. Tiedän, että yksityiset tehtaat ovat väärä osoite. Pääasia on, että meistä tulee elämän ja ihmisten ra kastajia. kien omaisuutta ja olemme myös kaikki siitä vastuussa. Kaikki kuulumme lau maan, joka on jossain vai heessa mennyt harhaa n ja etsii nyt tietä ulos ja hyville laitumille. Olen jo aikoja menettänyt keskieurooppalaiset ystäväni. Jatko seuraa itsestään: ihmisten ja luonnon rakastajina ympäri llemme syntyy avointa, ymmärtävää ja sallivaa tilaa. Pentti Linkola on levittänyt hyvin tunnettuja mielipiteitään edessä olevasta tuhosta ja sen mukaisesta epätoivoisesta toimimisesta juuri nyt. Varsinkin kun siihen mitä olen luonnehtinut liittyy juuri oi keus ja tietty SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Siksi aseemme on rakkaus ja sen mukaiset kutsuäänet. Maata, jota kaupataan maailmalla eksoottisena alkuluonnon kehtona, uhkaa koristellun esiripun syrjäänsiirto: täällä haisee. " -"' ..J '5 C: -"' -;:; 0.. Sellutehtaitten ketju Kaukopäästä Kuusankoskelle sivelee seudun asukkaat äitelällä lemullaan, toteaa hajuun kyllästynyt kirjoittaja. Ei kenelläkään! Ilma on meidän kaikEtelä-Karjalassa haisee. Virkeästi sykkivän sydämen lamauttaa tasaisin väliajoin lemusoppa, jota tarjotaan kymmenille tuhansille ihmisille niin aamukuin iltapalaksikin ja, jos jollakin satlujuus. Kiukkuni onkin kohdistettu kunnanisille ja sitä kautta eduskuntaan ja lopullisesti ympäristöministeriöön. vsk. Sulfaattiselluloosatehtaitten ketju Kaukopäästä Kuusankoskelle sivelee lähiseutujen kuinka paljon uskosta, tiedosta ja ymmärtämyksestä, ei se ole niin tärkeää. Tässä on edessä elämämme haastavin ja kutsuvin tehtävä ja tavattomat määrät elämän kokemuksellista puolta samalla antava. Siis lopettakaamme haistaminen ja haistatteleminen ja toimikaamme! Rakkaudesta kotimaahan Riitta Ylinen-Lang Dipl
Nimenomaan karhun metsästyksen luvanvaraistamista on metsästäjäpiireissäkin pidetty tarpeellisena. Suomen luonnonsuojeluliitto on jo pitkään esittänyt, että suurpetokantojen säätely tulisi Suomessa järjestää uudelta pohjalta. Ja löytyy se karhu Lännestäkin, esimerkiksi Kalifornian lipusta. Preparoidulla kallolla on silläkin hintansa. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Muinaissuomalaiset on jopa jaettu hirvija karhuihmisiin sen mukaan kumman eläimen nimeen he ovat vannoneet. Karhu rynni kansalliseläimeksi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien yhdessä järjestämä kansalliseläinäänestys ratkesi ylivoimaisesti karhun hyväksi. Eniten vastauksia saapui pääkaupunkiseudulta. Karhua tavataan kaikissa lääneissämme; vain ahvenanmaalaisten on matkustettava muualle karhun nähdäkseen. 9.15. Muutoinhan karhun aiheuttamat kotieläinja porovahingot korvataan valtion varoista. Kärkikuusikko keräsi 85 OJo äänistä. Loppuäänet jakautuivat eri eläinten kesken melko tasaisesti, vain kaksi 50 ehdokkaasta jäi kokonaan vaille kannatusta. 6. Mutta, kuten me kaikki hyvin tiedämme, Erik Bruun on luonut saimaannorpasta ajatonta käyttötaidetta, samoin muuan pankkilaitos oravasta, jonka nahat esi-isillämme korvasivat setelit ja pankkikortit. Kansalliseläimen kaataminen ei voi olla jokamiehen oikeutena 1980-luvun suomalaisten myönteinen suhtautuminen karhua kohtaan näkyy äänestystuloksen lisäksi myös luonnossamme. 5.-15. Karhun lihasta saa maksaa sata markkaa kilolta, parhaasta paistista ainakin. Karhunpyynnissä käytettyjen metsästysaseiden teho on määritetty samaksi kuin peuranmetsästyksessä. Vaikka nykypäivän jupit eivät metsäläiskansaksi enaa tunnustautuisikaan, jokaisen toimeentulo on yhä riippuvainen ensikädessä metsästä. 10. Näin vältetään liialliset karhun haavoittamiset. Kansalliseläimemme elää metsissä niin kuin me itsekin. yksimielisesti julistaa karhu Suomen kansalliseläimeksi. Metsästyslain muuttamisen yhteydessä asetusta tulisi luonnonsuojeluliiton mielestä muuttaa siten, että suurpetojen pyynti tulisi luvanvaraiseksi. Karhu sai lähes kaksi · kertaa enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut norppa, joka keräsi 3 779 ääntä. Lupia myönnettäessä tulisi tietenkin tarkoin pysyä eläinkantojen kestokyvyn rajoissa. Karhun metsästysaika poronhoitoalueella on 1. Hyväkuntoisen taljan arvo on muokattuna 10 00015 000 markkaa. 10. ja 1. Se symbolisoi valtaa ja voimaa kuten leijonalauma Euroopan valtioiden lipuissa, vaakunoissa ja sineteissä. Karhun metsästyksessä ei saa käyttää moottorikelkkaa eikä muutakaan ääntä synnyttävää laitetta. Itärajan kunnissa Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä karhua saa metsästää poronhoitoalueen eteläpuolellakin. Berliinin ja Bernin karhutunnukset viittaavat kaupunkien nimiin. Maisteri Teppo Korhonen Helsingin yliopiston kansantieteen laitokselta kertoo, että Suomen kansan uskomuksissa ja kansanrunoudessa kaksi eläintä nousee ylitse muiden: karhu ja hirvi. Vuotta nuorempi karhun pentu samoin kuin naaraskarhu, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on rauhoitettu kautta vuoden. Siihen ovat suomalaiset kaikkina aikoina suhtautuneet kunnioituksella. Metsästyksen valvontaa voitaisiin tehostaa, kun jokainen pyssymies ei voisi väittää olevansa karhumetsällä. Painavin huomautus karhun sopimattomuudesta Suomen kansalliseläimeksi lienee se, että me jo elämme toisen karhun naapurissa. Kansalliseläintoimikunnan helppona tehtävänä oli 23. Maaja metsätalousministeriö on äskettäin myöntänyt karhunkaatolupia Kymen läänin pohjoisosan kuntiinkin, m1ssa karhut ovat herkutelleet mehiläishoitajien hunajalla. 9. Äänestyksen tulos ei ole yllättävä ainakaan kansanperinteemme valossa. Karhukantamme suuruus arvioidaan 400-600 eläimeksi. Muut "ääniharavat" olivat hirvi (3 398), ilves (3 298), orava (1 787) ja siili (1 489). Niinpä talvipesästä pyynti kuten haaskalta ampuminenkin on kielletty. Venäjän karhu, josta lännen poliittiset pilapiirtäjät ovat sitten värkänneet Neuvostoliitonkin symbolia, ei kuitenkaan ole kansalliseläimen asemassa. Sarvipäitä on jo muutama tuhat vuotta piirrelty Suomen ja Karjalan kallioihin. Aika hyvä kansalliseläimeksi Karhu ansaitsee kansalliseläimen arvon. Karhun metsästystä on jo pitkään säädelty. 9.-15. Karhun kannalta tilanne oli yhtä valoisa viimeksi viime vuosisadalla. Karhu voi tänä pa1vana löntystellä vastaan melkeinpä m1ssa päin Suomea tahansa. Metsän kuninkaan kaadossa ei saa olla yksioikoinen tappamisen meininki. Karhuistamme kaadetaan vuosittain 40-60 yksilöä eli kymmenes osa koko kannasta. Karhu keräsi 5 948 ääntä 22 870:stä. Suomen luonnossa metsät ovat keskeisellä sijalla. Se on komea eläin, joka kansalliseläimenä kohottaa omanarvontuntoamme ja kansallista ylpeyttäkin. Kokonaan eri asia on, luopuuko karhunkaataja lainkaan saaliistaan. Karhussa on mystistä voimaa ja arvokkuutta. vsk.. Suurpetojen metsästysluvat tulisi myöntää henkilökohtaisina. Kuhmon, !l Nurmeksen, Valtimon, 1 Lieksan, Ilomantsin, Tuu:.: povaaran, Tohmäjärven, ] Värtsilän, Kiteen ja Kesälahden kunnissa metsästyskausi on kuitenkin vain syksyllä eli 1. Tämä vaatisi nykyisen metsästyslain vanhentuneen vahinkoeläinpykälän (12 §) uusimista siten, että siitä poistettaisiin jokaiselle säädetty karhun, suden ja ahman vapaa pyyntioikeus ja todettaisiin näiden lajien metsästyksestä säädettävän erikseen asetuksella. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi nivoi metsän, karhun ja ihmisen toisiinsa 121 vuotta sitten, kun talonisänsä Karri joi Koutinkorpeen asettuvan puusuutari Jaakon maljan: 'Kuusisto ympäriltäs kaatukoon ja kontio maristen sijansa muuttakoon vähän sinnemmäksi; siellä on tilaa teille molemmille.'' Joidenkin mielestä karhua "graafisesti onnistuneempi" valinta olisi voinut olla hirvi tai metsäpeura . Tällöin kaatoluvista ei voisi käydä kauppaa. Myös ulkomailla asuvat suomalaiset olivat kiinnostuneita kotimaalleen valittavasta kansalliseläimestä: "postiääniä" tuli kaikkiaan paristakymmenestä maasta
Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia pyrkinyt vaikuttamaan budjetin sisältöön luonnonja ympäristönsuojelun osalta. Ensimmäisen kerran olemme vuosien yritysten jälkeen saaneet myös nimemme yhdessä Natur och Miljön kanssa ensi vuoden budjetin asianomaiseen momenttiin. On tietenkin järjestöjä, joiden valtionaputilanne on parempi, mutta aiheellista on myös kiittää eduskuntaa luonnonsuojelujärjestöjen tuesta. Kotimaan retkistä voi muistaa Taka-Lapin retken 1983. Kansanedustajat saavat myös Suomen Luonto -lehden koteihinsa Maailman Luonnon Säätiön tilaamana ja liitoltamme luonnonkalenterin vuosittain. 10. Seuraava vaihe on elokuun budjettiriihi, jonka neuvottelijoille voi vielä perustella tärkeitä asioita. Esimerkkinä tulokseen johtaneista eduskunta-aloitteista voi mainita luonnonsuojelualueiden hoitoja ostovarojen lisäykset, lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen voimavarat, saimaannorpan suojeluvarat, ympäristöntutkimuksen määrärahat ja luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun. Korjauksia on vuosittain saatu moniin määrärahoihin myös eduskunnassa. Luonnonsuojelutyötä eduskunnassa Tätä kirjoitettaessa on valtion tuloja menoarvio juuri annettu eduskunnalle. Mistä nämä luottamukselliset suhteemme eduskuntaan ovat peräisin. Myös 1. Selvästi on jo tähän mennessä nähty, että luontoja ympäristöasioissa eivät rajat kulje puolueiden välillä, vaan ryhmien sisällä. Tänä vuonna summa on jo 1 240 000 markkaa ja lähes koko lisäys on eduskunnan ansiota. Ministeriöiden (YM, VM) virkamiehet kun ajattelevat: pitäköön eduskunta huolta omistaan. L ~,__.,_ /':: ,_, 11. Tällaisia ovat olleet tarpeettomina pitämämme vesistöjärjestelyt ja esimerkiksi Paatsjoen siltahanke. Emmekä me suinkaan esitä vain määrärahojen lisäyksiä, vaan myös supistuksia ympäristölle haitallisiin hankkeisiin. Oma valtionapumme, toimintamme keskeinen edellytys, oli 1979 162 000 markkaa. Ensimmäisen kerran tässä mielessä lähestytään ympäristöministeriötä ja maaja metsätalousministeriötä kevättalvella uuden budjetin valmistelun alkaessa. Vuoden 1984 muistorikkaan retkeilyn isäntänä oli veljesjärjestömme Eesti Looduskaitse Selts. Korvauskysymyksetkin ovat ongelmallisia. Laki kunnallisesta ympäristöhallinnosta ympäristölautakuntineen tulee eduskunnan käsittelyyn. Pakko on taas tänä syksynä toivoa lisäystä, eihän ensi vuoden määrärahaesitykseen sisälly edes inflaatiotarkistusta. Koskiensuojelulaki ei ainakaan kohteittensa osalta mene läpi ilman kamppailua. na edustajia, jotka tuovat asiat myöhemmin ryhmäkokouksiin ja valiokuntatyöhön. Yhä useammat sisäistävät tavoitteemme, vaikka luonnollisesti välinpitämättömiä ja vastustajiakin on. Lähiaikoina on edessä useita tärkeitä lainsäädäntöhankkeita. Luonnonsuojeluliiton ja eduskunnan suhteet näkyvät myös lainsäädäntöja valiokuntatyössä. vsk. 1986 ympäristöministeriön alaisuuteen siirtyvän vesija ympäristöhallituksen suhteet lääninhallintoon ja ympäristöntutkimuksen organisointi on vielä lopullista järjestelyä vailla. Tärkein tekijä on vuodesta 1979 toiminut Eduskunnan ympäristöja luontoryhmä, jonka sihteeristön muodostamme ja jossa luonnonja ympäristönsuojeluun myönteisesti asennoituvat kansanedustajat toimivat. Meitä ei yleensä enää lausunnonantajina unohdeta ja usein olemme voineet vaikuttaa myönteisesti lopputulokseen. Luonnonsuojeluväen vaikutus ympäristöpolitiikassa voi toteutua myös asiantuntija-apuna, ei vain edustuksellisen demokratian kautta. Puoluerajat ylittävän toiminnan ehdoton edellytys on toimitettavan aineiston asiallisuus ja luotettavuus. Onhan lautakuntien valtionapuratkaisu jo ensi vuoden budjetissa. Luonnonsuojeluliitto järjestää myös ympäristöja luontokerhon retkeilyjä. Helsinkiin onkin jo perustettu valtuuston ympäristöryhmä. Sen tuloksena käytiin keskustelua metsäaurauksien järkevyydestä pohjoisessa ja se johti ainakin jonkinlaisiin rajoituksiin metsähallinnon mailla. Kiireisiä kansanedustajia eivät tärkeätkään asiat kerää kokouksiin kovin monia, mutta hyvä on, että ajankohtaisia asioita käsiteltäessä mahdollisimman monista puolueista on mukaSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Eduskunnan ja luonnonsuojelujärjestöjen välinen yhteistoimintamalli sopii myös paikallisyhdistysten ja kaupunginja kunnanvaltuustojen ympäristönsuojeluyhteistyöhön. En ole koskaan istunut eduskunnan parvella ja kahvilassa niin tiiviisti kuin maa-aineslakia säädettäessä keväällä 1981
Aiemmin oletettiin, että inflaatio syö suuren osan ydinvoimalan rakentamisen aiheuttamasta velkataakasta. Öisin ja SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . 1.1J..c111111,/..11,1.1111111,1c11 11011m t11na//J,uu,nor1111c11 /..i11,1_1c--a. Näin pelkästään korkoprosentin vaihtaminen todelliseksi heikentää aivan olennaisesti pääomavaltaisen ydinvoiman kannattavuuslaskelmia esimerkiksi hiileen tai turpeeseen verrattuna. Normit on luvattu antaa asetuksessa, josta ei ole kuulunut mitään. Kolmanneksi: Suomen energiahuollon erityispiirteitä ovat ydinvoiman suuri osuus koko sähköntuotannosta ja sähkön tarpeen suuri vaihtel u kesän ja talven välillä . Toiseksi: Hidastunut inflaatio on heikentänyt ydinvoiman kannattavuutta olennaisesti. /..ohonncct /illcwolto/..11,1,mn11J..,ct 1,1 /J l(/.1,11111111 m/l,1,l/10. Kuitenkin rakentamisnormit ja purkamispäätökset ovat yhtä olennaisia kuin rakentamislupakin. f; \ l tth.t J.... Kun velkakorko on noin 13 prosenttia, niin on selvää, ettei ydinvoimalle laskettu viiden prosentin reaalikorko vastaa todellisuutta. Näin ollen kesäkauteen ei enää sovi paljon lisää ydinvoiman kaltaista peruskuormaa, sillä viime kesänäkin ydinvoimalla tuotettiin jo lähes puolet kaikesta sähköstä. Esimerkiksi ensi vuonna koron pitäisi totuuden nimessä olla noin yhdeksän prosenttia. vsk .. \ l.111p.t,I l\l,u/..J..11 \/111111c11 11111/..,1,111 _1d111101111.111 J...11111:llt:111111//a (Hill /970-/1111111 tila11tcncc11 1crra//1111a 1c1J..c111ancct 111111 . Kuitenkin kun inflaatio vuonna 1975 oli peräti 18 prosenttia, niin tänä vuonna se on enää kuusi prosenttia ja ensi vuoden budjetti on tehty neljän prosentin inflaatiovauhdin pohjalle. 12 Väite 1: Ydinvoima on taloudellisesti kannattavinta Väite perustuu pitkälle tarkoitushakuisiin laskelmiin, sillä ydinvoiman todellinen kannattavuus on heikentynyt 1970-luvun tilanteesta monestakin syystä: Ensinnäkin ydinvoimaloiden rakennuskustannukset on aliarvioitu niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, sillä voimaloiden turvallisuusnormit ovat selvästi tiukentuneet Harrisburgin jälkeen. Suomen ydinenergialakiluonnoksessa ei turvallisuusnormeista puhuta mitään
Tällä hetkellä meillä on talven kulutushuipun aikana käytettävissä sähkötehoa noin 10 900 megawattia ja suunnitellut kaukolämpövoimalat ja tuontisopimukset nostavat kapasiteetin noin 12 000 megawattiin. Olisi myös vaadittava, että metsäteollisuus satsaisi huomattavasti tutkimusvaroja keksiäkseen uusia keinoja Suomen niukaksi käyvien puuvarojen järkeväksi käyttämiseksi. Tällä hetkellä olennaista on Helsingin kaupungin energiaratkaisu, jossa on mahdollista päästä jopa 500 megawatin tuotannon lisäykseen, sillä Helsingissä on maan suurin kaukolämmön kysyntäpotentiaali. Meidän on joka tapauksessa otettava talteen vähän vesivoimaa ja teollisuuden vastapainesähköä. Viime vuonna peräti 70 prosenttia uusien omakotitalojen rakentajista valitsi suoran sähkölämmityksen. Voidaan myös käyttää ns. Myös turpeen kaasutustekniikka ja leijupetitekniikka ovat kehittyneet. Viidenneksi: Energiavaihtoehtojen kehittämisessä on päästy alkuun. Kuudenneksi: Onnettomuuksiin varautumiskustannukset eivät ole mukana ydinvoiman kannattavuuslaskelmissa. Nyt Suomen metsäteollisuus tuntuu raakaaineen ja investointipääomien säästämissyistä kannattavan eniten energiaa tarvitsevaa puun hiertämistä sähköllä puun selluksi keittämisen ja teollisen sahaamisen sijasta. Epävarmuustekijöitä ovat myös hiilen, öljyn, turpeen ja muiden polttoaineiden hintakehitys. Väite 2: Suomi ja suomalaiset tarvitsevat lisää sähköä Suomi on jo nyt varsin suuri sähkön kuluttaja laskettuna sekä asukasta että tuotettua bruttokansantuoteyksikköä kohti. Plutonium-reaktorin rakentaminen on myös osoittautunut ennakoitua huomattavasti kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Kaukolämpötekniikka on kehittynyt selvästi ja esimerkiksi turvevoimalan jätelämpöä voidaan myös käyttää vaikkapa turvepellettien tuottamiseen tai kasvihuoneiden lämmittämiseen. Enemmän sähköä käyttää vain muutama maa maailmassa (Ruotsi, Norja, USA ja Kanada). Ensi talvena ero on ehkä vielä suurempi, sillä ennätyspakkasten toistuminen ei ole todennäköistä ja lisäksi metsäteollisuus kulkee kohti taantumaa. Hiomot ovat halpoja investointeja. Muita tärkeitä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Kajaaniin suunniteltu turvevoimala (100 MW), Ouluun ja Poriin (molemmat 60 MW) sekä Seinäjoelle (30 MW) suunnitellut voimalat. Esimerkiksi Ranskaan, Sveitsiin tai Tanskaan verrattuna käytämme asukasta kohti noin kaksinkertaisesti sähköä. IVOn ydinsähköalennukset ja kauppaja teollisuusministeriön avustusmäärärahojen supistukset ovat jarruttaneet pahasti 13. Näiden syiden takia myös Olkiluodon jäte täytyy haudata sellaisenaan kallioperään. Kansainvälisesti Suomen kilpailuvaltti on kuitenkin hyvä, hitaasti kasvanut, luja, suora puu. Nyt jatketaan vain olemassaolevan teknologian tehostamista pyrkimällä suoraviivaisesti yhä suurempiin tuotantoyksiköihin ja uudet keksinnöt jäävät syrjään. Fraasi, jonka mukaan tämä mahdollisuus on jo otettu huomioon Imatran Voiman laskelmissa ei pidä paikkaansa, sillä todellisuudessa halvoilla erikoistarjouksilla on ostettu pois paljon kaukolämpöhankkeita. Mikäli päästäisiin suurempiin tuotantosarjoihin, myös kustahnukset alenisivat. Sähköntuottajien arvion mukaan 1990-luvun lopulla sähkölämmityksen aiheuttama lisäkuorma olisi päivän kulutushuipun aikana 2 000 megawattia ja yön muu sähkön kulutus pudotuksen aikana jopa noin 4 500 megawattia. Sen sijaan esimerkiksi Kouvola ja Rovaniemi ovat luopuneet oman voimalan rakentamisesta IVOn ydinsähkötarjouksen takia. Suoran sähkölämmityksen lisääntyminen on ollut erittäin voimakasta. Välitöntä sähkön lisäystarvetta ei siis ole edes kulutushuipun aikana. 15-20 vuoden päähän ei voida esittää mitään tarkkoja laskelmia ja tämä pitäisi kaikkien osapuolien myöntää. Sähkölämmityksen rajoittamisesta on jo keskusteltu vakavasti. Väite 3: Uusi ydinvoimala on ainoa vaihtoehto tuottaa lisää sähköä Erityisen edullisia sähköntuotannon lisäysmahdollisuuksia tarjoaa yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto, jota on mahdollista rakentaa vielä noin l 000 megawattia. hyötöreaktoreiden lisäksi plutoniumia voidaan käyttää ainoastaan pomminvalmistuksessa. Neljänneksi: Jätehuollon kustannukset ovat nousseet olennaisesti, sillä aiemmin tulonlähteeksi luultu plutoniumin puhdistus uudeksi polttoaineeksi ei kannata. Ns. suomalaisessa järjestelmässä ei voitaisi hoitaa Harrisburgin kaltaisen onnettomuuden siivouskustannuksia eikä ihmisvahinkoja. On hämmästyttävää, että Suomen metsäteollisuus on koko maan vähiten tutkimusja kehitystoimintaa harjoittavia aloja, kun muistaa alan merkityksen Suomen kansantaloudessa. Raakauraanin halpuus taas johtuu ydinvoimaloiden ennakoitua pienemmästä määrästä. Sen sijaan Inkoon putkivaihtoehdolla ei saada lainkaan sähkön tuotannon lisäystä vaan päin vastoin menetetään entistäkin tehoa. Wärtsilän ja Ahlströmin kehittelemien kaasudieseleiden rakentaminen Suomeen on avoin kysymys, sillä niitä voitaisiin rakentaa myös pienempiin yhdyskuntiin. Pitkän aikavälin sähköntarpeen ratkaisee suoran sähkölämmityksen lisääntyminen ja Suomen puuvarojen jalostamistapa 1990-luvulla. Ruotsissa on keinona käytetty tiukempien energiansäästönormien asettamista suoran sähkölämmityksen valitseville taloille. Näin ydinvoiman käyttöaika ja sen kannattavuus alenevat yksikkökustannusten noustessa. Samalla paranee polttoainepainotteisten energianlähteiden kuten turve-ja hiilivoiman ja erityisesti hyvin kulutuksen vuosi rytmiin soveltuvan kaukolämmön kannattavuus. Huippukylmän viime talven kulutushuippu oli 8 850 megawattia, jolloin varalla oli siis noin 2 000 megawattia. tehonvarausmaksua, joka vastaisi suoran sähkölämmityksen aiheuttamaa voimalaitosten lisärakennustarvetta. vsk. Kuidun osalta joudumme kilpailemaan tropiikin nopeakasvuisten puiden kanssa. Uuden voimalan tarve riippuu lähinnä näistä kahdesta tekijästä sekä energiansäästön onnistumisesta. Jätteen toimittaminen esimerkiksi Kiinaan maksaisi liikaa. On muistettava, että kaikki ennusteet ovat hyvin epävarmoja. nykyinen sähköntuotanto riittää varsin pitkälle. Jos entinen linja jatkuu, tarvitaan lisää sähkötehoa 1990-luvun alussa, mutta säästäväisemmällä linjalla ja käyttämällä kotimaisia energianlähteitä, luontoystävällisempää, modernia teknologiaa... Myös sähkön hinnoittelua voidaan oikaista niin, että hinta vastaa niitä kustannuksia, joita kulutushuippu talvella aiheuttaa. Esimerkiksi SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Tähän päästään sekä maakaasulla että hiilellä, vaikkakin maakaasulla saadaan enemmän sähköä. Toinen suuri kysymys on suomalaisen puun jalostustapa. viikonloppuisin ydinvoiman osuus oli vielä suurempi. Riskirahoitus ei kerta kaikkiaan toimi. Metsätaloutemme olisikin syytä tarkistaa linjaansa eikä jatkaa yksioikoisesti Metsä 2000:ssa esitetyllä tehometsätalouslinjalla
Alan teknologia on lisäksi kehitysvaiheessa ja suurimmat haitat aiheuttaneesta jyrsinturvetuotannosta ollaan siirtymässä palaturvetuotantoon. Yleensä · biomassan käytön pitäisi olla huomattavan suuren tuotekehittelyn kohteena. Myöskään sähkörautatiet eivät vaadi paljon sähköä, vain noin 0,3 terawattituntia. Yhden turvesuon tyhjentäminen kestää noin 15 vuotta turvekerroksen paksuudesta riippuen. Valinnanmahdollisuudet ovat ydinvoima, kivihiili, turve ja maakaasu. Eli summa summarum: Sähkön mahdollinen lisätarve on järkevää toteuttaa sähkön säästön jälkeen rakentamalla kaikki mahdolliset sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeet kaupunkien kaukolämpöhankkeina ja teollisuuden vastapaineprosessilaitoksina. Tämän jälkeen alue metsitetään tai tehdään siitä energiaviljelmä tai järvi. Voimalat voidaan rakentaa ympäristöystävällisiksi joko leijupetitekniikålla tai yhdistämällä niihin rikinpoistojärjestelmä. vs k.. Samalla tuontiin saadaan myös säätömahdollisuus kesän ja talven välille, mikä tekee tuonnin Suomelle edulliseksi. Palaturve on hinnaltaan kilpailukykyistä ja käytöltään helpompaa. Mahdollista on myös sähkötuonnin lisäys ja alueellinen yhteistyö sähköntuotannossa. Neljäs vaihe voisi olla tehokkailla rikinpoistolaitteilla varustetun hiilivoimalaitoksen rakentaminen olemassaolevan hiilivoimalan ja -sataman viereen. Suomi tuo Neuvostoliitosta tällä hetkellä noin neljä terawattituntia sähköä ja määrää ollaan nostamassa kuuteen seitsemään terawattitun14 tiin tai vähän ylikin. Turvesoiden riittävyys on varsin hyvä, sillä Suomessa on satojen vuosien turvevarannot vaikka tyydyttäisiin vain suojeluohjelmien ulkopuolella oleviin soihin. Vaihtoehdoista ydinvoimaa on markkinoitu voimakkaimmin ja muita pidetty esillä vain muodon vuoksi. Se vaatii myös pienempiä tuotantopintaaloja ja sen pölyämisvaikutukset ovat pienet. Edellistä helpompi ratkaisu on hiilivoimalan rakentaminen rannikolle jo olemassaolevan hiilivoimalan viereen, jolloin satamarakenteet olisivat valmiina. Lisäksi olisi käytettävä sähkön tuonnin lisäämismahdollisuudet. Kauppaja teollisuusministeriö on alentanut kunnille tarkoitetut fovestointiavustuksensa huippuvuo~ien 70 miljoonasta markasta tämän vuoden 30 miljoonaan markkaan. Esimerkiksi Pudasjärven 22 000 suohehtaarilla voitaisiin teoriassa tuottaa lähes kaikki Suomen tämän hetken polttoturve. Vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi. Väite 4: Turvevaihtoehto tuhoaa Suomen suot ja vesistöt Soita lasketaan olevan noin lO miljoonaa hehtaaria, josta yli viisi miljoonaa hehtaaria on metsäojitettu. Molempia ollaan nyt toteuttamassa, · vaikka voimayhtiöt vielä pari vuotta sitten vastustivat aJatusta. Väite 5: Ilman lisäydinvoimaa sähkö loppuu kotitalouksista Tällainen väite vääristelee tahallisesti todellisuutta, sillä kotitalouksien energiakulutus on erittäin pieni osa sähkön kokonaiskulutuksesta. Mielenkiintoiselta vaihtoehdolta näyttää paikallisten polttoaineiden jalostus esimerkiksi leijupetitekniikalla tai kaasuttamalla siten, että myös jätelämpö käytettäisiin hyväksi. Tähän ei tänä päivänä kukaan pysty. Suon kuorinta-aikana aiheutetaan melkoisia jätevesipäästöjä, joita on vähennettävä ojitustekniikkaa ja saostusaltaita kehittämällä. Kotitalouslaitteiden vaatima sähkö on huomattavan vähäinen osa kokonaiskulutusta, joka on noin 50 terawattituntia vuodessa. Koelaitosta olen ehdottanut Pudasjärvelle vaihtoehtona Iijoen rakentamiselle. Käyttämällä hiilitai turvelaitoksia voidaan aJOltusriskiä huomattavasti vähentää. Suuren periaatteellisen potentiaalisen energialähteen tarjoaisikin energiapuu, Jota ei ole osattu tähän asti hyödyntää. Turpeessa rikkiä on hyvin vähän ja puussa sitä ei ole lainkaan. Edellisiä vaihtoehtoja vaikeampaa on päättää, miten sähköä tuotetaan erillisessä sähkön tuotannossa. Turvetuotanto käyttää varsin pientä osaa tästä Suomen soiden kokonaispintaalasta, sillä tuotannossa on tällä hetkellä vain yhteensä 30 000 hehtaaria suota ja nykyisen tason ylläpitämiseksi tarvitaan vuosittain 2000 hehtaaria lisää. Tällainen voimalaitos voidaan rakentaa jopa kdlmessa vuodessa, mikä on melkoinen etu niin epävarmassa ajassa, kuin mitä nyt elämme. On laskettu, että suojeluohjelmien ulkopuolella on turvetuotantoon soveltuvia soita noin 500 000 hehtaaria. Koko sähkön yksityinen kulutus oli viime vuonna yhdeksän terawattituntia, josta huomattavan suuri osa oli sähkölämmitystä. Ydinvoimala pitää sen sijaan tilata 8-10 vuotta aikaisemmin, jolloin meidän on voitava ennakoida ainakin viisi vuotta enemmän sähkön tarpeen kehitystä. Maaseudulla eräs mahdollisuus on tehdä lämmöllä turvepellettejä tai käyttää se kasvihuol'leiden lämmittämiseen. Kaupungeissa lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Suurimmat turvevarat ovat Oulun ja Lapin lääneissä sekä Pohjanmaalla. Väite 6: Ydinvoima ratkaisee happosadeongelman Ydinvoimamiesten puheet happosateista tuntuvat aika farisealaisilta silloin, kun esimerkiksi Imatran Voimalla ja Helsingin enersuoM EN LUONTO 7/ 85 44 . Tällaisia uusinta teknologiaa edustavia rakennelmia voitaisiin luontevasti sijoittaa Pohjois-Suomeen suurille turvealueille. Sen jälkeen tulisi kehittää paikallisia polttoaineita käyttäviä laitoksia, joiden jätelämpö voitaisiin käyttää hyväksi. Lisäksi joillakin uusilla tekniikoilla (kuten leijupeti) voidaan ajaa rinnan useaa kiinteää polttoainetta, jolloin rajalinjat hämärtyvät. Samoin on keskusteltu sähkön tuontimahdollisuuksista Muurmanskista ja Skandinaviasta. Laitos työllistäisi pysyvästi ja turvevarat olisivat myös lähellä. Ydinvoima ei ratk-aise happosadeongelmaa alueellisten voimaloiden rakentamista
Sekä IVOn Inkoon laitokset, Nesteen Sköldvik että Helsingin piiput kuuluvat maan suurimpiin rikinpäästäjiin. Väite 7: Ydinvoima pelastaa viimeiset kosket Nykyisin vesivoiman merkitys energiahuollossa on toimia lähinnä ydinvoiman säätötehona. Ounasjoen, Vuotoksen altaan, Iijoen keskija yläjuoksun, Kollajan altaan ja Iijoen alajuoksun kolmansien koneiden yhteenlaskettu tuotantokyky olisi ollut vain alle kaksi terawattituntia eli vain alle neljä prosenttia tämän vuoden sähkön kokonaiskulutuksesta. Hiilivoimaloidenkaan rikkiongelmaa ei pidä kuitenkaan vähätellä, vaan ongelmat tulee poistaa oikealla tekniikalla. Kyseessä ovat siis Nesteen maakaasu, IVOn putkilinja lnkoosta ja Helsingin energialaitoksen malli Vuosaaren kivihiilivoimalasta ja myös Secure-tyyppisestä ydinvoimalasta. Helsingin energiaratkaisu tarjoaa varoittavan esimerkin eri energiantuotantomuotojen kannattavuuslaskelmien manipuloitavuudesta. Määrä on vain kolmannes Inkoon 1000 megawatin voimalan tehosta, joten näiden koskien rakentamisella ei Suomen energiaratkaisuja hoideta. Ilmeisesti olikin kaavailtu, että vuosia ajetun ydinvoimalan säätötehoksi olisi valtionyhtiöiden (Kemijoki Oy) osuutena rakennettu Ounasjoki ja Vuotos ja yksityinen teollisuus (Pohjolan Voima) olisi rakentanut Iijoen ja Kollajan altaan. Tosin sillä erotuksella, ettei IVOa vastassa ole kilpailevia yhtiöitä, jotka voisivat osoittaa tarjottujen vaihtoehtojen ristiriitaisuuksia. Koskien rakentamishalujen suurin syy on vesivoiman arvo säätövoimana eli sillä voidaan tasata helposti yön ja päivän välistä eroa sähkönkulutuksessa vain avaamalla ja sulkemalla luukkuja. Väite ydinvoiman myönteisestä vaikutuksesta koskiensuojeluun on asiallisesti ja suuruusluokaltaan siis väärä. Helsingissä kaikki asianomaiset neljä intressitahoa ovat kukin vuorollaan pystyneet esittämään oman vaihtoehtonsa kannattavimmaksi vain valitsemalla itselleen mieluisat lähtölaskentatavat. gialaitoksella on käytössä koko ajan huomattavia määriä rikkiä taivaalle päästäviä laitoksia. Päinvastoin: uusien suurvoimaloiden rakentaminen vaatisi rinnalleen lisää säätövoimaa. Rikkinormien tiukentaminen parantaa puhtaiden polttoaineiden kuten maakaasun, puun ja turpeen kilpailukykyä eli tämä veisi kehitystä oikeaan suuntaan. Mielestäni sähkön hintaan tulisi lisätä kaikki olennaiset tuotantokustannukset, myös ympäristönsuojelu kustannukset . Suurin rikinpäästölähde on raskas polttoöljy, jonka polttaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen kaikista rikkipäästöistä eli paljon enemmän kuin kivihiili voimalat. Samoin metsäteollisuuden jättteidenpoltosta tulee paljon rikkiä. Tämä on nostanut vesivoiman taloudellista arvoa, vaikka kulutuksen säätöä voidaan hoitaa myös monella muulla tavalla; parhaiten rajoittamalla suoran sähkölämmityksen lisäämistä . Tämäkin vaikuttaisi aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua, eikä se riitä. D 15. Kyse on vain siitä, mitä rikinpoisto ja sähkö maksavat. Uusi ydinvoimala merkitsisi vain noin viiden prosentin sähkön tuotannon lisäystä ja vastaavaa osuutta rikkipäästöjen määrän lisäyksen jarruttajana. Vielä rakennettavissa olevan vesivoiman merkitys on määrällisesti varsin pieni. Jos rikinpoistoon pyritään todella vilpittömästi, tulisi näiden yhtiöiden rakentaa laitoksiinsa rikinpoistojärjestelmä. Korkoprosentit , voimaloiden käyttöajat ja kilpailevien polttoaineiden hintakehitysarviot ratkaisevat "voittajan" ja samoin toimitaan ydinvoimalaratkaisussa
Tässä esitellyt sienet eivät ole ruokasieniä, mutta niiden erikoinen ulkonäkö tai kasvutapa herättää mielenkiintoa. Sieniä tunnetaan maapallolta noin 100 000 lajia ja Suomestakin noin 4 500. Suurin osa sienistä jää huomiotta, koska ne ovat pieniä tai niitä ei voi syödä. Koralliorakkaan jopa päänkokoiset itiöemät kasvavat usein pakurikää vän lahottamissa koivuissa. Nämä ikimetsien " korvat" ovat tutun korvasienen sukulaisia. Ne ovat kaikki kuolleen eloperäisen aineen lahottajia, saprofyyttejä. vsk.. Yhteistä näille hyvin erinäköisille sienille on niiden elintapa. Niiden toiminnan tuloksena mm. Teksti ja kuvat Heikki Kotiranta Si I män ruokasi en iä Parvimustesienen noin parisenttiset itiöemät putkahta vat tiiviiksi ryhmiksi lahokannoille. Usein sienistä puhuttaessa ajatellaan lähinnä sellaisia ryhmiä, joilla on selvä lakki ja jalka, kuten ruokasieninä tunnetut tatit, rouskut ja haperot. kuolleessa puun rungossa, pudonneissa oksissa, kannoissa ja maatuvissa lehdissä olevat ravinteet palaavat takaisin luontoon. 16 Tummajalkalapakka on vanhojen kuusikoiden ja korpien lahottajasieni. Fil.kand. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Heikki Kotiranta on sienitutkija ja Sienilehden päätoimittaja
Haperovieraan kasvutapa on erikoinen. vaahtera, hevoskastanja). 17. Yleensä se on kuitenkin harmiton silmän ilo. Sen pienet, "puuteripintaiset" itiöemät kasvavat suoraan toisen sienen lakin päälle. Punanäppysieni on varmasti useimmille luonnossa kulkeneille tuttu. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Väärin leikattujen puiden tai pensaiden oksat ovat otollisia kasvualustoja punanäppysienelle ja se saattaa jopa tappaa koristepuita (esim . Sen pieniä syylämäisiä kuromapahkoja ja kotelopulloryhmiä on kaikkialla missä on maatuvia lehtipuun tai pensaan oksia. vsk. Tässä on savuhapero saanut kutsumattoman vieraan
Sitruunan pH on vähän yli 2, appelsiinin 3-4, oluen 4-5, lehmänmaidon noin 6.5, pesuaineliuoksen noin 9.5 ja astiainpesukoneen pesuaineen noin 12. Tällaiset järvet sijaitsevat yleensä karuilla ylänkötai harjualueilla. Järvien herkkyys vaihtelee Tunnettua on, että pienet, karut ja kirkkaat järvet 18 Kymessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on jo kymmeniä happojärviä. Humuspitoinen vesi parantaa järven kestokykyä, koska humusyhdisteet neutraloivat happoja. Täten esimerkiksi pH:n muutos kuudesta neljään merkitsee happamuuden satakertaistumista. Kolmannessa vaiheessa neutraloivat aineet ovat jo kuluneet loppuun ja pH on vajonnut pysyvästi alas. sora, hiekka) tai hitaasti rapautuvaa kallioperaa (mm. Järven tila palautui ennalleen vähitellen, kun haponerottimet jälleen saatiin kuntoon. Eivät happojärvetkään täysin kuolleita ole, mutta elämä niissä on ankeaa ja yksinkertaista: vain harvat eliöt tulevat toimeen happamessa vedessä, vielä harvemmat kukoistavat. Lisäksi useat sadat, ehkä jopa tuhannet eteläisen Suomen pikkujärvet ovat hyvää vauhtia happamoitumassa tai vaarassa happamoitua. Olennaista on kuitenkin se, että järven puskurointikyky heikkenee koko ajan happoja neutraloivien aineiden auttamattomasti vähetessä. Pieni tai pinnanmuodoltaan jyrkkä valuma-alue Iisaa happamoitusherkkyyttä, koska tällöin vesi valuu järveen nopeasti eikä ehdi juurikaan neutraloitua maaperässä. Jorma Laurila Happojärvi on ankea ja yksinkertainen elinympäristö Jyväskylässä oli kesällä 1975 yleisenä puheenaiheena kaupungin likaisen helmen, Jyväsjärven, veden äkillinen kirkastuminen. Tällöin pH heilahtelee herkästi ja alkaa laskea. Vesistön happamoitumisherkkyys kasvaa, jos valuma-alueen maaperä on karkeasti lajittunutta ainesta (mm. Periaatteessa samoin, tosin paljon hitaammin, on käynyt niille tuhansille Skandinavian happojärville, joihin vuosikymmenten ajan on satanut taivaalta rikkija typpihappoa. Suomalaisten järvien pH vaihtelee yleensä 5 ja 7 välillä. Herkimmät eliöt alkavat kärsiä. Happo saosti veteen liuenneet aineet pohjalle ja vesi kirkastui. D sää osaltaan happamoitusmisvaaraa. Kalat pakenivat henkensä edestä Päijänteelle. Valitettavasti vain nämä järvet happamoittaneet rikkija typpilähteet on paljon vaikeampi sulkea. Hämmästeltiin, oliko järvi jostain käsittämättömästä syystä alkanut puhdistua. graniitti). Happo järveksi kolmessa vaiheessa Happamoituminen alkaa piilevänä. Mitä enemmän vedessä on emäksisiä bikarbonaatteja, sitä paremmin vesistö kestää hapanta laskeumaa. SL 4/ 85 s. Tällaisen pH:n omaavilla aineilla on jo ärsyttäviä ominaisuuksia ja vähän suuremmissa arvoissa ne alkavat jo syövyttää esimerkiksi ihoa. Vaikka humuspitoisuus lisääkin haponkestävyyttä, on siitä muuta haittaa vesistölle, mm. Alkuvaiheessa ei ole havaittavissa mitään näkyviä muutoksia ja pH on vakaa. tuottava kerros ohenee veden tummuessa. Syy järven yllättävään kirkastumiseen selvisi hieman myöhemmin: paikallisen puunjalostustehtaan rikkihaponerottimet olivat hajonneet ja järveen valui yötä päivää rikkihappoa. Vesistön happamoitumisherkkyys riippuu keskeisesti sen puskurointikyvystä kyvystä neutraloida happamia yhdisteitä. happamoituvat herkimmin. Myös järven veden hidas vaihtuminen IiHappamuus mitä se on. Jos jonkin aineen pH on joko alle 2 tai yli 11.5, se luokitellaan toisen luokan myrkyksi. Hienojakoiset maalajit, kuten savi ja hiesu, lisäävät haponkestävyyttä. Jos pH on alle 7, liuos on hapanta, jos se on yli 7, liuos on emäksistä. Valtaosa eliöistä on kadonnut. Toisessa vaiheessa puskurointikyky alkaa ehtyä. 20). Samoin tekevät emäksiset kivilajit. vsk.. Happamuus eli pH ilmaisee liuoksen sisältämän vetyionitai hydroksyyli-ionimäärän. Suuret, rehevät tai humuspitoiset järvet sietävät happoa paremmin. Puskurointikyky ilmaistaan alkaliniteettina. pHasteikko on 14-portainen ja sen neutraalikohta on 7. Pitkälle happamoituneen järven pH vakiintuu noin SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Veden laadun lisäksi happamoitumisherkkyyteen vaikuttavat valuma-alueen ominaisuudet sekä järven veden vaihtumisnopeus . Happamimpia ovat humusjärvet. Jos vedessä on ylimäärin vetyioneja, niin liuos on hapanta, muussa tapauksessa se on emäksistä, ellei sitten satu olemaan neutraalia. Suomessa humusjärviä on jo luonnostaan paljon, ja lisäksi soiden ojitus on lisännyt lukuisten järviemme humuspitoisuutta. Kun alkaliniteettiarvo on korkea, järvi pystyy hyvin torjumaan happamoitumista (ks. Jyväsjärvestä oli hetkellisesti tullut happojärvi; veden pH oli pahimmillaan vajonnut alle neljän. Asteikko on logaritminen, joka tarkoittaa sitä, että happamuus tai emäksisyys kymmenkertaistuu kun pH-luku muuttuu pykälällä. Puhtaan sadeveden pH on noin 5.6
Myös useimmat vedessä elävät hyönteiset tai niiden toukat katoavat Jarven happamoituessa. surviaissääskien toukat. Pysähtyminen tähän johtuu siitä, että tässä happamuudessa alumiinija humusyhdisteet alkavat liueta ja toimia puskurina. vsk. Jotkut tällaisista eliöistä saattavat jopa huomattavasti lisääntyä, kun kilpailevat lajit tai pedot ovat hävinneet. harvasukamadot, juotikkaat, katkat, vesisiirat, kotilot ja simpukat. Luonnontilaisissa Jarv1ssa levälajeja on useita kymmeniä, mutta pitkälle happamoituneessa vesistössä vain muutamia. Happamoituvassa järvessä tilanne yleensä kärjistyykin keväisin, kun järveen tulevat sulamisvesissä äkillisesti koko talven aikana kinoksiin varastoituneet happamet aineet. Sen pH on neljän paikkeilla ja kaikki kalat ovat kuolleet. Tällöin järven biologinen tuotanto entisestään vähenee. Eliöstö köyhtyy Happamessa järvessä kasvien ja eläinten lajimäärä SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Myös joidenkin petohyönteisten, kuten sudenkorentojen, vesiperhosten, vesikovakuoriaisten ja nivelkärsäisten, elinmahdollisuudet parantuvat, kun järvet menettävät kalakantansa. Herkimmät eliöt alkavat kärsiä jo, kun pH laskee hieman alle kuuden. Hapanta ympäristöä suosivat rahkasammalet alkavat happamoituvassa järvessä vähitellen vallata alaa. Usein rahkasammalet tukahduttavat alleen muut hapanta vettä sietävät kasvit, kuten lahnaja nuottaruohot. Kasveista ja eläimistä tulevat toimeen enää kaikkein kestävimmät. Herkimpiä ovat mm. Näitä ovat mm. Kalakanta katoaa Pitkälle happamoituneessa järvessä on, jos kaloja ensinkään on, vain kestävim19 "' -" ..J '-" -" ::, > C. Lumpeet ja ulpukat kestävät paremmin, koska niiden voimakkaat juuret tunkeutuvat syvälle pohjalietteeseen, missä happamuus ei vaivaa. Happamuutta sietävät heikosti mm. Myös eläinplanktonin ja pohjaeläinten lajimäärä vähenee. Sitä vastoin nitraattipitoisuus saattaa voimakkaasti lisääntyä. Veden kirkastuminen auttaa niiden levittäytymistä, koska rahkasammalet tarvitsevat paljon valoa ja happojärvessä valo pääsee tunkeutumaan syvemmälle. Osa lajeista häviää suoranaisesti happamuuden takia, osa esim. Kun pH on laskenut viiden tienoille tai alle, jäljellä ovat enää kaikkein kestävimmät. Rantavyöhykkeen kasveista kärsii mm. rataseläinten, vesikirppujen ja hankajalkaisäyriäisten lajimäärä vähenee. Levien lajimäärä alkaa vähetä jo lievässäkin happamuudessa. Eläinplanktonista mm. C.. Tämä johtuu osittain sateen ja valumavesien mukana tulevasta typpihaposta, osittain siitä että nitraattia hajottavat pieneliöt vähentyvät happamessa ympäristössä. 4.5 paikkeille. Tämä järvi Ruotsissa lähellä Göteborgia on miltei täysin eloton. Tämä koskee niin vedessä vapaasti keijuvia kuin kivillä ja toisten kasvien päällä eläviä leviä. rapu, särki, kotilot ja monien lajien munaja poikasvaiheet. siksi, että niiden ravintoeläimet katoavat. Näin pahasti happamoituneita järviä on Ruotsissa noin 4 000 ja lievemmin happamoituneita noin 20 000. On toki luonnostaankin kirkkaita järviä, mutta tumman tai sameavetisen Jarven äkillinen kirkastuminen on ilman muuta merkki happamoitumisesta. järviruoko. Eräät hyönteiset menestyvät kuitenkin hyvin happamessa vedessä. Happojärville on tyypillistä veden kirkkaus. Vain harvat eliöt pystyvät elämään happojärvessä. Myös happamoituneitten järvien fosforipitoisuus vähenee, sillä alumiini sitoo fosforia liukenemattomaksi sakaksi. supistuu jyrkästi, ravintoketjut yksinkertaistuvat ja tuotanto vähenee. Happamoituneen Jarven koko pohja voi olla rahkasammalmaton peitossa. Yleensä voimakkaasti heittelehtivä pH on haitallisempi kuin vakaana pysyvä, kohtuullisen alhainen pH
Hauki ja 20 ahven selviytyvät vielä hieman alle pH 5:ssä, ankerias jopa 4.5:ssä. Jos järvessä on vielä särkeä, on se hyvä merkki. Kalat eivät kuole niinkään happamuuteen, vaan sen seurausvaikutuksiin. Kasvija eläinplanktonin lajimäärä supistuu jyrkästi järven happamoituessa. Särki on järvessä hyvä merkki, sillä tällöin happamoituminen ei ole ainakaan kovin pitkälle edennyt. pien lajien vanhoja yksilöitä. Tämä johtuu siitä, että kestävienkin kalojen kutuja poikasvaiheet ovat melko herkkiä happamoitumiselle. Tällaiset järvet sijaitsevat pääasiassa a/angoilla ja usein esimerkiksi viljelysten tai asutuksen vaikutuspiirissä. Happamessa vedessä alumiini alkaa liueta ja saostuu kalojen kiduksiin alumiinihydroksidina vaikeuttaen hapensaantia ja suolatasapainon säätelyä. vsk.. Kaloista herkimpiä ovat särki, made, mutu sekä lohikalat. Kuvassa vesikirppu. Järvien haponsietokyky vaihtelee Suuret ja/ tai rehevät järvet pystyvät parhaiten torjumaan happamoitumista. Vaikka rehevyys lisääkin järven haponsietokykyä, on liiasta rehevyydestä muuta haittaa vesistölle. Myös raskasmetallit alkavat vapautua happamesKotilot alkavat kadota jo melko lievässäkin happamuudessa. Hauki ja ahven ovat melko kestäviä, ankerias on kaikkein kestävin. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44