SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti Öljyä Merenkurkussa! Koski on luonnon kalanviljelylaitos Arkipäivän evoluutiota Eurooppa vihertää 7 • 1984
Sydämen lyöntitiheyttä ja hengitystaajuutta voidaan seurata jatkuvasti näyttöpäätteeltä. Valvonta voidaan myös lähes täysin automatisoida: Tietokone saa jatkuvasti tietoja, ja jos siihen ohjelmoidut eri aineiden kynnysarvot ylittyvät, kone tekee hälytyksen. Smeds toteaa, että biologisella tarkkailusysteemillä voidaan täydentää fysikaalis-kemiallista valvontaa. Helsingin kaupungin vesilaitoksella Pitkäkoskella on kehitteillä mielenkiintoinen bioelektroninen raakaveden laadun valvontajärjestelmä. Veden ylimmäisenä maistajana toimii järvitaimen. Tiedot syötetään edelleen tietokoneeseen, ja ne voidaan tulostaa minuutti-, tuntija vuorokausikeskiarvoiksi . Elektrodien avulla saadaan tietoja kalan biosähköisistä toiminnoista. Lisäksi on selvitettävä eri teollisuussaasteiden, erityisesti puunjalostusteollisuuden jätevesien, kynnyspitoisuudet, joihin kalat reagoivat. Mikrotietokone ohjaa koko järjestelmää, ja laite valitsee itsenäisesti mistä kalasta mittaukset kulloinkin otetaan. Kala reagoi nopeasti hyvin vähäisiinkin veden laadun muutoksiin, ja kalan avulla voidaan huomata nekin aineet, jotka eivät tule esiin rutiinianalyyseissä. Jorma Laurila. Pääkaupunkiseudun ylimmäinen vedenmaistaja Kaivoksissa pidettiin ennen kanarialintuja elävinä hälytyskelloina: ne lakkasivat heti laulamasta jos vaarallista kaasua pääsi virtaamaan kaivoskäytävään. Järjestelmän sähköteknisen puolen on kehittänyt sähköinsinööri Erkki Aalto. Tällaisia elinympäristömme muutoksista kertovia kasveja ja eläimiä kutsutaan indikaattorieli ilmentäjäeliöiksi. Lisätietoja tarvitaan taimenen normaaleista biorytmeistä sekä eri ympäristötekijöiden kuten valon, lämpötilan ja happipitoisuuden vaihtelun vaikutuksesta kalan elintoimintoihin, jotta niiden vaikutus voidaan vakioida mahdollisimman pitkälle. Kehiteltävässä järjestelmässä veden laatua tarkkaillaan seuraamalla taimenen sydäntoimintaa (EKG), hengitystaajuutta, yskimistaajuutta (miten usein kala sylkee veden suustaan ulos) sekä kokonaisaktiivisuutta, kertoo Sten Smeds vesilaitokselta. Biologisen tarkkailun etuina ovat nopeus ja herkkyys. Tuttuja esimerkkejä ovat myös jäkälien katoaminen puiden rungoilta ilmansaasteiden takia tai hylkeiden ja petolintujen lisääntymiskyvyn heikentyminen myrkkyjen seurauksena. Systeemiä kutsutaan bioelektroniseksi, koska tietoa veden laadusta saadaan seuraamalla elävän olennon biosähköisiä toimintoja. Niitä voimistetaankin vahvistinlaitteilla ja kokonaissignaalista, "raakasignaalista", erotellaan halutut tiedot signaalianalysaattorilla. Eliöt voivat ilmaista aivan hetkellisiä muutoksia tai kertoa jopa vuosikymmeniä kestäneistä tapahtumista. Useamman kalan systeemissä havaintojen luotettavuus paraneekin huomattavasti, Smeds kertoo. Uudessa kehitteillä olevassa järjestelmässä tulee olemaan 12 kalaa rinnakkain . Taimen ui vapaasti kahden elektrodin välissä pyöreässä, noin satalitraisessa akvaariossa, jonne tulee Päijännetunnelin vettä. Kalasta lähtevät biosähköiset signaalit ovat hyvin heikkoja, voimakkuudeltaan vain joitain mikrovoltteja. Smedsin mukaan tarvitaan kuitenkin vielä huomattavasti lisätutkimuksia, ennen kuin biologista veden laadun valvontaa voidaan soveltaa käytäntöön
Huomattavasti halvemmalla ja moninverroin tehokkaammin rikkipäästöjä voidaan vähentää sijoittamalla voimaloiden ja tehtaiden savukaasujen rikinpoistolaitteisiin sekä jatkamalla maakaasuputkea pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle. ........ ........ Tosin kotvasen luvatusta myöhässä. .. Tähän tehtävään tarvittaisiin nimittäin parikymmentä Loviisa-yksikköä ydinvoimaa! Tällainen rakennusohjelma maksaisi yli 150 miljardia markkaa ja kestäisi vuosikymmeniä. . 26 Antti Ylitalo: Lentuan taimenkantaa elvytetään koskia kiveämällä ..... ...... .. .. Ydinvoima on tässä suhteessa kuitenkin suuri kupla. .. 40 Kirjoja .... . ...... ......... 36 Kaarina Järventaus: Vapaus, veljeys, vihreys. .. Selonteko pitäisikin antaa vuosittain. 31 Heikki Laurila: Arkipäivän evoluutiota: Myrkkyjen ja tuholaisten kilpajuoksu kolmannessa maailmassa ... 12 Ansel Adamsin ajatuksia .. ... Näin se voisi olla tarkka raportti siitä, mitä on saatu aikaan ja mitä aiotaan seuraavana vuonna tehdä. 50 Tiedot toimituksesta ja julkaisijasta ...... 48 Summaries of the main articles ... ... .. .. 37 Sari Saukkonen: Kevättä, kesää Siikalahdella. 50 Kannen kuva: Ritva Kovalainen SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . ...... Noin kahdeksan miljardia markkaa maksava ydinvoimala korvaisi vain viitisen prosenttia hiilija öljyvoimastamme, ja tämäkin tapahtuisi runsaan vuosikymmenen kuluttua. ..... Metsillämme ei ole aikaa odottaa. Maailmoja syleilevä selonteko Kolme vuotta sitten silloinen ympäristöasioista vastannut sisäministeri Koikkalainen lupaili Suomen Luonnon haastattelussa hallituksen ympäristöpoliittista selontekoa pikapuoliin. Kun valtaosa kansalaisista on havahtunut metsäkuolemien edessä, ydinvoimapiirit ovat saaneet happosateista oivan Troijan puuhevosen voidakseen hoitaa siististi läpi päätöksen uudesta ydinvoimalasta. s. ... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ..... 8 Juhani Kahelin: Miksi meitä ruokitaan kuin kotieläimiä ............................... Saatiinhan se. 22 Markku Myllylä: Koski on luonnon kalanviljelylaitos .. .. 32 Riitta Ylinen-Lang: Puolue joka haluaa olla joukkoliike ................................. Paperi on kuitenkin valitettavan pyöreä; selonteko on kaunis tavoiteohjelma, mutta keinoja tai tavoitteiden aikatauluja ei kerrota. Se on yksinkertaisesti aivan liian hidas ja kestämättömän kallis apu metsillemme. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 7 • 1984 Irtonumero 15 mk Ydinvoima ei metsiämme pelasta Metsäteollisuus ja voimayhtiöt ovat viime aikoina näkyvästi kaupitelleet ydinvoimaa ihmelääkkeeksi metsiämme ja järviämme uhkaavaan happamoitumiseen. .. Jos ydinvoimalla halutaan rikkipäästöjämme vähentää puoleen hupenevat rahat valtion kirstusta nopeasti. 50 Irtonumeroita myydään luonnonsuojeluksissa, ks. .4 ja 43 Harrastajien poluilta... ........ Yhdessäkin ne maksaisivat vähemmän kuin yksi uusi ydinvoimala, joka siis vähentäisi rikkipäästöjämme vain viitisen prosenttia. 3. .... ........ .. Saksan liittotasavallassa on laskettu, että maan kaikkien kivihiilivoimaloiden korvaaminen ydinvoimalla maksaisi runsaat 300 miljardia meikäläistä markkaa, kun rikkipäästöjen alentaminen puoleen rikinpoistolaitteilla veisi vain 20 miljardia markkaa. vsk. ..... Sekä uuteen ydinvoimalaan että maakaasuputken jatkamiseen ja hiilivoimaloiden rikinpoistoon tuskin löytyy samanaikaisesti rahaa, joten on valittava. 18 Ritva Kovalainen: Ei kenenkään maalla ....... .... .. Karkeasti arvioiden rikkipäästöjemme alentaminen puoleen nykyisestä maksaisi enintään joitain miljardeja markkoja. Jos siis halutaan tehokkaasti, kohtuukustannuksin ja nopeasti pureutua luontoamme uhkaavaan rikkikuormitukseen, lopetetaan puheet uudesta ydinvoimalasta ja sijoitetaan rahat maakaasuputken jatkamiseen ja hiilivoiman rikinpoistoon. Maakaasuputken jatkaminen laajalle Etelä-Suomeen maksaisi noin miljardin. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 % UUSIOPAPERILLE. .. ... .... 47 Keskustelua...... 10 Pertti Sevola: Merenkurkun öljyinen painajainen ... .
Öljyntorjuntavalmiuksien lisäämistä 120 000 markalla ja yhdellä uudella virkamiehellä liitto pitää täysin riittämättömana. t. Liitto esittää, että ilmansuojelun ja jätehuollon hallintokulujen peittämiseksi otettaisiin käyttöön tarkastusja valvontamaksut. 11. 989-11 951, k. Tämä ei liiton mielestä riitä esimerkiksi ilmansuojeluja jätehuoltoasioiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Lisätietoja ohjelmasta sekä ilmoittautumiset 10. 11. Päivän rahallinen tuotto oli kuitenkin tuhansia markkoja, ja uutta käyttöä löytyi kymmenelle jätetonnille. Lupausta siirtää vesihallitus ympäristöministeriöön vuonna 1986 ja samalla poistaa voimatalouden edistäminen vesihallintolaista liitto pitää myönteisenä, mutta ihmettelee samalla vesihallinnon nykyisten määrärahojen jakoa raskaan vesistörakentamisen hyväksi luonnontaloutta palvelevien töiden kustannuksella. mennessä Rauno Similä puh. Oululaiset luonnonsuojelijat ja vihreät penkoivat menestyksellisesti Oulun Ruskon kaatopaikkaa syyskuun alussa. Pelkästään metsänparannustöihin, avustuksiin ja lainoihin esitetyt varat, noin 360 miljoonaa markkaa, ovat lähes kaksinkertaiset varsinaiseen ympäristönsuojeluun käytettäviin määrärahoihin verrattuna. 989-3251, k. 98914 088 tai Tauno Kohonen t. Alueella kasvaa parikymmentä vuorijalavaa, tamrnia ja puumaisia katajia, ja sen eteläosassa on laaja yhtenäinen pähkinälehto. Rautaromu, arvo metallit, pahvi, paperi, puu ja pullot otettiin talteen ja myytiin eteenpäin. Alueen arvoa lisää rikas linnusto. Silta mahdollistaisi Suomen ja koko Euroopan viimeisiin erämaihin lukeutuvan Inarin Itäkairan hakkuut. Tilaisuus on vapaamuotoinen harrastelijoiden sekä ammattilaisten yhteinen kuvankatseluja keskustelutilaisuus. vsk .. Myös suojelualuei:i:: den hoitoon ja kunnossapitoon esitetty 2,8 miljoonan markan määräraha olisi tarpeen kaksinkertaistaa. Yksittäisistä hankkeista liitto arvostelee esimerkiksi TVH:n kohteisiin kuuluvan Paatsjoen sillan rahoittamisesitystä. Siltahanke mahdollistaisi Suomen viimeisiin erämaihin kuuluvan Inarin Itäkairan hakkuut. 989-14 037. Lääninhallituksiin on hallituksen esityksen mukaan nyt tulossa koko maahan vain muutama uusi virka. Arvo Ohtonen Oulun luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo, että viidentoista hengen voimin ehdittiin yhdessä päivässä käsitellä ja lajitella 65 tonnia saapuvia kuormia, ilman koneita tai erityistä ammattitaitoa. 4 Luonnonsuojeluliitto arvostelee valtion ensi vuoden budjettia mm. Pohjola-Yhtiöt rauhoittaa lehtorin teen Oululaiset kultakaivoksella Pohjola-Yhtiöt on Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston aloitteesta hakenut Uudenmaan lääninhallitukselta maillaan olevan Pellin lehtorinteen rauhoittamista. Nyt on elvyttämistoimia karsittu, ja niille esitetään puoltatoista miljoonaa markkaa. Vuotoksen alueen kehittämisraha on . Samaan aikaan kun kaikki puolueet kuuluttavat ympäristömyönteisyyttään, nousevat ympäristöministeriölle tarkoitetut varat selvästi vähemmän kuin budjetin loppusumma: ympäristöministeriön hallinnonalalle kaavaillaan seitsemän prosentin lisäystä, kun budjetin loppusumma nousee noin kymmenellä prosentilla vuodesta 1984. KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojeluliitto: Ympäristönsuojelu heikoilla budjetissa Suomen luonnonsuojeluliiton ~ielestä ympäristönsuojelun osuus valtion ensi vuoden tuloja menoarvioesityksessä on aivan liian pieni. Pohjoissuomalaiset luonnonvalokuvat koolla Kuusamossa Kuusamolainen kameraseura Kaamoskamera järjestää III Pohjoissuomalaisen luonnonvalokuvauksen symposion 16.-18. Pelkästään ensi vuodelle esitetty valtionrahoitus viisi miljoonaa markkaa riittäisi vaelluskalojen elvyttämisohjelman alkuunsaarniseen ensi vuonna. Seutukaavaliitto on ohjelmassaan esittänyt alueen suojelua valtakunnallisesti merkittävänä kasvitieteellisenä kohteena. ·e a z Erityisesti liitto vaatii luonnonsuojelualueiden ostovarojen nostamista esitetystä 35 miljoonasta 50 miljoonaan markkaan. 1984 Kuusamossa Oulangan kansallispuiston tutkimusasemalla. Esimerkiksi Kyröjoen yläja keskiosan töihin lasketaan ensi vuoteen mennessä uponneen valtion rahoja jo huikeat 200 miljoonaa markkaa. aiheetta vähennetty tämänvuotisesta kolmesta miljoonasta kahteen miljoonaan, ja tähän summaan sisältyy nyt myös Suvannon kylän rakennusten korjauskustannuksia. Rauhoitettavaksi suunniteltu alue on pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria. Esimerkiksi Vaasan saaristossa karille ajanut Eira aiheuttaa lähes satakertaiset kustannukset. Pellin lehtorinne s1Ja1tsee Karjalohjalla Härjänvatsan kylässä ja on seudun arvokkaimpia jäljellä olevia lehtoja. Siinäpä taas kerran perusteita oululaisten ja muidenkin vaatimukselle jätteiden lajittelusta! SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Liiton mielestä myös monissa muissa budjetin esityksissä ei näy niinkään käytettävissä olevan rahan puute kuin halu säilyttää entinen ympäristönsuojelulle haitallinen määrärahojen jakosuhde. Kaikenlaiselle käyttötavaralle, lasille ja lumpulle ei valitettavasti löytynyt ostajaa. siitä, että siinä on varattu rahat Paatsjoen sillan rakentamiseen
Kolme neljästä taloudesta sai kaikki käyttämänsä marjat ja sienet oman kunnan rajojen sisältä. ennestään toiminut ekoviljelijöiden rengas. Kotikunnan kalansaalis kattoi keskimäärin 75 OJo tarpeesta. Kestävien jäkälälajien, yleisen paisukarveen ja keltatyvikarveen puuttuminen muutamalta pisteeltä siellä osoittaa, että tälle alueelle (Mäkkylä-Tapiola) on syntymässä jäkäläautio. Jukka Syvävirta: Luonnonresurssien optimaalinen hyödyntäminen sekä asukkaiden suhtautuminen luonnonmukaiseen elämäntapaan Suomussalmen ekokuntakokeilussa. Syyllisiä saastumiseen ovat asutus, teollisuus, lämpövoimalat ja liikenne. Vuoden Luonnonkuvat -diasarjat Suomen Luonnonvalokuvaajat r.y. 931606 719 5. Kyselyyn vastasi kymmenesosa alueen ruokakunnista. Voimakkaimmin saastunutta on Espoon kaakkoisnurkka. Siirtymisvai§ he on koetinkivi siirryttäessä -, ekologisesti tasapainoiseen yhdyskuntaan, mutta muutamien '--------'----_..:....------' Asukkaat saivat maataloustuotteet suurimmaksi osaksi omasta kunnasta (lihatuotteista 60 OJo, juureksista ja vihanneksista liki 80 OJo). tat. Tutkimuksen mukaan Suomussalmi täyttää hyvin molemmat edellytykset. ekokunnan synnylle ovat riittävän runsaat luonnonvarat sekä asukkaiden myönteinen suhtautuminen. Pehmeää teknologiaa kannatti vastaajista yli 2/3, kovaa vain neljä prosenttia. Sähköntuotanto kahdesta vesivoimalasta riittäisi lähes kaikkien asuinja liikekiinteistöjen vuotuiseen lämmitykseen (mikä toki olisi sähkön tuhlausta, koska esimerkiksi energiapuun käyttöä on tutkimuksen mukaan mahdollista lisätä huomattavasti). Yli puolet vastaajista suhtautui melko tai erittäin myönteisesti luonnonmukaiseen elämäntapaan. Suomussalmen tyyppiseksi ekokunnaksi sopisi sellainen kunta, jossa on paljon karjataloutta (nurmikasvit lisäävät maan multavuutta ja karjanlannasta saadaan kompostoituna hyvää lannoitetta biologiseen viljelyyn). ::E= __ ___:___::=----~-----------.L-------' Suomussalmelaisten asenteet ovat tutkimuksen mukaan ekokunnalle ja pehmeälle teknologialle myönteiset. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, C 53, Oulu 1984. Tällä hetkellä vesivoimalla tuotetun sähkön hyöty siirtyy kuitenkin verotusteknisistä syistä Etelä-Suomeen ja paikalliset asukkaat saavat kärsiä säännöstelyn haikaarnalla kasvaa Erilaisia puustovauriotutkimuksia on tehty toistakymmentä vuotta. Espoossa on samanaikaisesti tutkittu ympäristön raskasmetallisaastumista ja mäntyjen neulasissa näkyviä vaurioita ja niiden saastukepitoisuuksia. TAYKS Xl9, 33520 Tampere 52, puh. vuosien kuluttua kriittisin kausi on kuitenkin ohi, Syvävirta ennustaa. Tärkeimmät edellytykset KATSAUKSIA UUTISIA .. Ekokunta edistyy Suomussalmella on hyvät mahdollisuudet kehittyä vakaaksi ekokunnaksi, todetaan Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Muualla Suomessa tällaisia pinta-alaltaan ja luonnonvaroiltaan rikkaita kuntia on paljonkin joten tulevaisuudessa on odotettavissa lisää ekokuntia, lupaa Syvävirta. Tutkija Jukka Syvävirta on selvittänyt kunnan luonnonvaroja, tutkinut miten hyvin ne riittävät asukkaiden tarpeisiin ja kysellyt asukkaiden suhtautumista luonnonmukaiseen elämäntapaan ja pehmeään teknologiaan. Eniten kiinnostusta oli kunnan keskija pohjoisosissa, joissa on jo Espoo tutki mitä Viimevuotinen mäntyjen runkojäkäläkartoitus kertoo omalla kielellään Espoon ilman tilasta: Voimakkaasti saastunutta, paikoin lähes jäkäläautiota, on paljon vähemmän kuin Helsingissä mutta kuitenkin noin kahdeksasosa Espoon pinta-alasta. Kainuussa Suomussalmen tapaisia luonnonvaroiltaan rikkaita kuntia olisivat tutkijan mukaan Kuhmo, Sotkamo sekä Puolanka. suus. Kettulan tilasta toivotaan ekok.unnalle toimintakeskusta. Nyt on kuitenkin vielä meneillään siirtymävaihe, jonka aili kana esille tulevat ongelmat § ovat suurimmat. Kovan teknologian kannattajat arvostivat elintason nopeaa kasvua ja voimakasta tuotantotoimintaa mutta pelkäsivät kovan teknologian tuovan myös saastumista, lisäaineita ja työttömyyttä. Puhtaan ilman aluetta, jolla viihtyvät naavat ja lupotkin, on kolmannes eli Pohjois-Espoon kuuluisat metsäseudut mutta täälläkään ei puusta pysty varsinaisia parta-aineksia keräämään. äänitetty sarja, 1 000 mk/ esityskerta käsikäyttöinen sarja (kirjallinen seloste mukana), 150 mk/ esitys kerta Tilaukset ja tiedustelut: Juha Suonpää, os. Lähes puolet vastanneista viljelijöistä oli kiinnostuneita aloittamaan ekoviljelyn ainakin jossakin muodossa. Selvästi ja lievästi saastuneet vyöhykkeet peittävät yli puolet kunnan pinta-alasta. Pehmeässä teknologiassa tärkeänä pidettiin luonnonmukaisuutta ja energian ja raakaaineiden säästöä, ja ongelmaksi koettiin epävarma tulevaiSUOMEN LUONTO 7/ 84 43. vuokraa vuosien 1982, 1983 ja 1984 Luontokuvakilpailujen parhaista kuvista koottuja diasarjoja (kussakin 20-40 diaa). Suurin osa Kehä III:n eteläpuolisista alueista on selvästi saastunutta, Keskuspuistoa lukuunottamatta. vsk
lisessa vai perustuslain säätämaaherra Kauko Sipponen tomisjärjestyksessä. Jälkimmäinen tulkintata6 Kansliapäällikkö Tarastin mielestä omaisuudensuojan dynaaminen tulkinta on myös omaisuudensuojan pysyvyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin omaisuudensuojan nykyisen sanamuodon purkaminen hallitusmuodosta. vsk.. Tavallista tesi, että "luonto, sen omistaYmpäriStöiainsäädäntö uudistuu lakia säädettäessä sen hyväkminen ja sen käyttäminen eisymiseen tarvitaan yksinkertaivät enää ole yksityisasioita ehnen äänten enemmistö. Mainittakoon vain rusteli vaatimustaan sillä, että varaiseksi ei loukkaa omistakoskiensuojelulaki ja uusi ramyös omaisuuden käsite on jan tavanomaista, kohtuullista kennuslaki. Nyt on pieni osa lakitekstistä saatu hallituksen esitykseksi, ja tässä osassa korjataan tähänastinen marjastusoikeuksia käsittelevä säännös. Toisaalta jos omaisuudensuojaa tulkitaan staattisesti, toisin sanoen yksityisen etua ympäristönäkökohtia enemmän suojaten, se Ympäristön käyttöä koskeva lainsäädäntömme on viime vuosina uudistunut ja täydentynyt. Teknologian kehitys on pa olisi johtanut ehkä siihen, tulee johtamaan ristiriitoihin, kuitenkin merkinnyt sitä, että ettei laki vieläkään olisi voijoiden ratkaiseminen on hyvin eräät omistusoikeuden vanhat massa. Luonnonsuojelulain uudistamisesta Tarasti ei puhunut lainkaan. Tarasti perusteli dynaamisen tulkinnan tarvetta sillä, että ...i KATSAUKSIA UUTISIA kun hallitusmuodon 6. ja aikanaan ympäristön kaneli soralain säätäminen tavalliOmaisuudensuojan laajuunalta harmittomat käyttömuosessa Jainsäätämisjärjestyksesdesta on keskusteltu niin soradot ovat muuttuneet ympärissä johti lain voimaantuloon. pykälää pitäisi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Lauri Tarastin mielestä tulkita nykymaailmassa dynaamisesti, uusiin oloihin soveltaen, jotta myös ympäristönsuojeluJliset näkokohdat voitaisiin ottaa huomioon ympäristölakeja laadittaessa. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura perustettiin ympäristövuonna 1980, ja jäseniä sille on kertynyt pitkälti toista sataa. Ympäristönsuojelu vaatii uutta tulkintaa omaisuussuojalle Omistusoikeuden turvaavaa hallitusmuodon 6. Tarasti pohti omistusoikeuden suojaa ja ympäristön ::: käyttöä Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ensimmäi:§ sillä päivillä 12.-13. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin paitsi omaisuudensuojan ja ympäristönsuojelun näkökohtia myös ympäristönkäytön ohjausjärjestelmiä, ympäristöasioiden tavoitteeJJista sääntelytekniikkaa ja Ruotsin ympäristölupajärjestelmää sekä saatiin katsaus Bekkoslovakian ympäristölaeista. Perinteiset jokamiehenoikeudet eivät ollut sijaa yhteiskunnassamtuhoa ympäristöä, ja nötä vain täsmennetään Iainuudistuksella. kaista olisi muuttaa valtioloin, kun eduskunnan perusPerustuslakivaliokunnalle sosäännön sanamuotoa ja tehdä tuslakivaliokunta ottaa kantaa ralain käsittelyn yhteydessä se ennustettavaksi eikä muutsiihen, säädetäänkö laki tavalantamassaan lausunnossa taa hallitusmuodon tulkintaa. Edelleen Tarasti peottamisen saattaminen Juvankohtaistuu. Laki ei siis näkökohtia, joiden mukaan tulkinta konkretisoituu uusien puutu hallitusmuodon 6. momentissa on melko pitkä luettelo luonnonSUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Ritva Veijonen Marjastajan oikeuksia selvennetään Yleistä rikoslakia ruvettiin uudistamaan 12 vuotta sitten. Teknökan kehityksen vuoksi päristönäkökohdilla ei juuri maanomistajan oikeutta käyttää ympäristöään joudutaan rajoittamaan. Puheenjohtajana toimii professori Erkki Hollo. Eduskunnalle on lisäksi tumuun muassa vesien säännösmattomien tai erittäin hitaasti Jossa uusia lakeja, joiden kätelyn, soranoton ja turpeenuusiutuvien luonnonvarojen sittelyn yhteydessä aihe ajannoston. Toivottavasti se oli vain unohdus, sillä jos jotakin luonnonsuojelija monen muun JainsäädännöJlisen uudistuksen ohella kaipaa, niin luonnonsuojelulain uudistamista nykyisestä staattistakin staattisemmasta laista nykypäivän tarpeita vastaavaksi dynaamiseksi alkuperäisen luonnon suojeluun velvoittavaksi laiksi. Tarastin mukaan lähiaikoina eduskunnan käsiteltäviksi ovat tulossa paitsi rakennuslaki myös vesilain uudistus ja koskiensuojelulaki. pykälän l . Dynaaminen tulkinta vaikeaa, Tarasti totesi. luvun l . · ja järkevää omaisuutensa hyöSeminaarissa esitettiin myös Omaisuudensuojan käsitteen dyksi käyttämistä. pykäOnko suurempi onni omistaa harju ja myydä se soraksi vai kyetä vapaasti kuljeksimaan luonnossa ja lää aikoinaan säädettiin, ymkeräämään sieltä sieniä, marjaa ja vaikkapa liekokasvien itiöitä, kärpäsruutia. syyskuuta Helsingissä. Soralakia säädettäessä omaisuussuojaa tulkittiin dynaamisesti Maa-aineslain eli niin kutsutun soralain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta joutui miettimään perusteellisesti omaisuudensuojaa, eli tulkitako sitä dynaamisesti tai staattisesti. Nykyisen rikoslain 33. me. lain kuin Ounasjoen suojelun tön kannalta ongelmallisiksi. Turpeen ottoa sääntelevä laki on lähdössä lausuntokierrokselle, ja ainakin meluntorjuntaa tehostava laki tarvittaisiin, samoin maastoliikennelaki. dynaaminen, muuttuva. Perustuslakivaliokunnan peja rakennussuojelun yhteydesEsimerkkeinä hän mainitsi rustelujen mukaan uusiutusä. pykansalaisen oikeusturvan muJakien käsittelyvaiheessa silkälän omaisuuden suojaan. Perusdoitta, yksityiseen maanomistulainsäätämisjärjestyksessä tukseen kuuluvia, vaan tällä ja lakia säädettäessä tarvitaan monella muulla laiJJa niitä on kahden eduskunnan hyväksyntarkasteltu ja säännelty koko tä vähintään 2/3 äänten enemyhteiskunnan asiana." mistöllä
Mäntän laitos poistaa painomusteen 40 tonnista sanomalehtipaperia vuorokaudessa, ja saatua uusiomassaa käytetään oman tehtaan pehmopaperituotannossa. Kanadassa, on kokeiltu uusiomassan käyttöä pieninä erinä myös hienopaperissa. Vielä nyt harmaapaperia tuodaan ulkomailta, ja sitä myyvät mm. Uuden lain mukaan olisi sallittua marjojen, sienten, kukkien, maassa olevien kuivien risujen sekä maahan pudonneiden käpyjen ja pähkinöiden ja muiden sellaisten luonnontuotteiden keräily toisen maalta. Parempi otsake olisi "Luonnontuotteiden keräilystä". KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojelijat Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kierrätti syyskuussa jätepaperin käyttöä vauhdittavan paperiliikkeen jäseniä jäteretkellä ympäri Etelä-Suomea. toreilla, ennen kuin säiliöt saadaan joka paikkaan. Retkeläiset ihmettelivät, mitä haittaa olisi siitä, jos epätasapuolisesti olisikin muutama säiliö Helsingin tärkeimmillä paikoilla, esim. Uusi monikerrostekniikka mahdollistaa uusiomassan käytön esimerkiksi paperin sisäkerroksissa, jolloin paperista tulee paksu ja läpinäkymätön pintaan pannaan lujempia kerroksia. Laitoksen tarvitsemasta 60 000 paperitonnista puolet on kotikeräyspaperia. Keräyspaperin käytön ongelmia Hannu Paulapuro metsäteollisuuden omistamasta Keskuslaboratoriosta puhui jäteretkellä keräyspaperin käytöstä paperinvalmistuksessa, jota tekninen kehitys on sekä helpottanut että vaikeuttanut. Suurin osa asukkaista ei tiennyt säiliöiden olemassaolosta, ja ne jotka turhaan kantoivat lasijätettään jonnekin missä olivat säiliön männäviikolla nähneet, eivät varmaan hevin innostu aiheesta myöhemminkään. Paperiliike on kerännyt kiinnostuneita ja saanut kokoon jo yli 7 000 tonnin vuosikuluttajat (lähinnä kuntia ja aikakauslehtiä), jotka siirtyisivät uusiopaperiin jos joku alkaisi valmistaa sitä. Suomen paperiteollisuuden tulevaisuus on ilmeisesti kuitenkin tiukasti kiinni korkealaatuisissa hienopapereissa. Uusia siistauslaitoksia tulossa Serlachiuksen Mäntän tehtailla tutustuttiin Suomen toiseen tällä hetkellä toimivaan siistauslaitokseen. Jokamiehen oikeudethan ovat paljon laajemmat kuin pelkkä marjastus tai sienestys. YTV:tä tuntuvat kiinnostavan uudet kaatopaikat ja jätteenpolttolaitokset enemmän kuin hyötykäytön reipas aloittaminen. Rankalla yhden päivän romurallilla tutustuttiin lähinnä lasin ja paperin tämänhetkiseen kierrätystilanteeseen. Paljon enemmän kuin sinänsä asiallista uudelleen kirjoittamista odottaa yleisö todellista ympäristörikoslakia, jolla saadaan luonnontuhoojat kuriin. Kaikkialta on kerättävä tasapuolisesti, ja sitä varten taasen on ensin tehtävä tarkka tutkimus ja suunnitelma. Esimerkiksi Espoon kaupunki on oma-aloitteisesti järjestänyt alueelleen toistakymmentä muovista lasinkeräyspönttöä. Paperinkeräys Oy:n, paperiteollisuuden omistaman keräysorganisaation, toimitiloihin tutustuttiin Tampereella. Vaasa on tehnyt asiasta periaatepäätöksen. Rikoslakia on lähdetty uudistamaan helpommasta päästä. Helge Rontu SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. tuotteista, joita vieras ei saa ottaa toisen maalta luvatta. Vain pieni sävähdys erotti tämän siistatun wc-paperin puusta valmistetusta hohtavanvalkoisesta. Teollisuus ei halua maksaa keräyspaperista, koska juuri kotikeräyspaperin menekillä on ollut vaikeuksia; kauppojen, liikkeiden, kirjapainojen ym. Ympäristönsuojelijan mielestä wcpaperin voisi jättää siistaamattakin, hyvin pyyhkisi vähän harmaammallakin. Useimmat maanomistajat ovat varmasti mielissään, jos saavat metsänsä siivotuksi ilman vaivaa ja työpaikkoja. Jäteraaka-aineen hyötykäyttöä suunnitteleva Heikki Salo pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta YTV :stä oli sitä mieltä, ettei parin säiliön kanssa kannata tehdä yhtään mitään. Toisaalta paperi ei uusissa koneissa pääse katkeamaan valmistuksen aikana yhtä helposti kuin ennen, mikä helpottaa uusiomassan käyttöä. Näiden mainitsematta jättäminen on tulkittu siten, että niitä saa vapaasti kerätä. Harmaa paperitehdas myös Suomeen. Yleistyneet offset-painovärit ovat erityisen vaikeasti poistettavissa keräyspaperista siistauslaitoksissa. Mutta sellaista saadaan ehkä odottaa toiset kymmenen vuotta (vaikka asiaa on jo 70luvun alkupuolella valmistuneessa komiteanmietinnössä käsitelty). Pitkä luettelokin saadaan täten lyhenemään. Tätä voidaan kyllä pitää turhana omistusoikeuden suojaamisena. Helsingin kaupungin surkuhupaisa lasinkeräyskokeilu sai osakseen runsaasti kritiikkiä: kaupunki kierrätti neljää säiliötä ympäriinsä eikä tiedotus pelannut alkuunkaan, joten tuloskin oli odotettavissa. Perinteisten kartonkien, pehmopaperien, pahvien ja sanomalehtien lisäksi eri maissa, mm. Edelleen jäisivät tammenterhot, tuulenkaatojen oksat sekä hakkuutähteet maanomistajan yksin kerättäviksi. Nyt mainittaisiin ne tuotteet, joita saa kerätä, eikä siis niitä, joita ei saa. Lakiesityksessä asia selvennettäisiin muuttamalla kieltosanonta sallivaksi. Korkean tietotaidon ansiosta täällä olisi mahdollisuuksia kehittää myös menetelmiä keräyspaperin käytön lisäämiseksi. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ennen ensi vuoden loppua, ja sen vuosituotanto on 45 000 tonnia. vsk . Pykälän otsake "jokamiehen oikeuksista" ei oikein vastaa sisältöä. Keruun käynnistystä on auttanut suuresti, jos kunnat ovat osallistuneet tiedotukseen ja keruusäiliöiden hankintaan (kuusi kuutiota vetävä terässäiliö maksaa 7 000 markkaa). Vapaa kulku metsissä ja vesillä, oikeus ottaa vettä, oikeus leiriytyä tilapäisesti, oikeus vallata toisen maalta malmimineraaleja ynnä muut oikeudet ovat nekin jokamiehenoikeuksia, eikä niistä rikoslaissa puhuta mitään. Siellä arvosteltiin sitä, että kotikeräyspaperista maksettu hinta on laskenut lähes romahdusmaisesti, vuoden 1971 hinnasta (80 mk/tonni) saman vuoden rahan arvossa lähes puoleen vuoteen 1982 mennessä (48 mk/ tonni). "puhtaammat" keräyspaperit käyvät paremmin kaupaksi. Muutama yrittäjä on ollut kiinnostunut ja tehnyt laskelmia, mutta lopullista päätöstä odotellaan vielä. Kotimaista menekkiä alkaisi olla: Espoon ympäristönsuojelutoimisto käyttää jo uusiopaperia ja mm. Mäntässä ainakin puhuttiin siistauslaitoksen laajentamisesta. Nokia Oy on julkistanut suunnitelmansa perustaa Suomeen kolmas siistauslaitos. Esityksen perusteluissa mainitaan tällaisina muina tuotteina villit yrtit ja maustekasvit, yleensä siis samankaltaiset tuotteet. Eikä monikaan enää pidä sikojaan terhometsässä, jos tammia jossakin sattuu enää olemaankaan. Tehtaalla näimme uusia "Puuystävällinen wc-paperi" pakkauksia, joiden kyljessä ensimmäistä kertaa mainostettiin, että tuotteeseen on käytetty keräyspaperia. Teollisuus ottaisi keruulasia vastaan niin paljon kuin sitä tuotaisiin, mutta ongelmana on hinta: lasipakkausten halpatuonti ulkomailta vaatii pitämään hinnat matalina, ja lisäksi lasin raakaaineet ovat muutoinkin suhteellisen halpoja. Entä siistaamaton kirjoitusja painopaperiksi sopiva harmaapaperi, jota Suomen Luontokin käyttää pikku-uutissivuilla. Luettelosta puuttuvat marjat, sienet, kukat, liekokasvien itiöt (kärpäsruuti), muurahaisen kotelot (muurahaisenmunat), lähdevesi ja eräät muut luonnontuotteet. Johtaja Pentti Roitto Paperinkeräys Oy:stä on julkisuudessa paljastanut, että myös neljäs siistauslaitos on tulossa, mutta minne, sitä ei ole vielä kerrottu. Auli Kilpeläinen 7. Painoja paperikoneet ovat kehittyneet nopeammiksi, mikä edellyttää lujaa ja puhdasta raaka-ainetjäteretkellä ta (uusiomassasta ei saada aivan yhtä lujaa paperia kuin puusta). Mistä lasinkeruu kiikastaa Veikko Linna Lasikeraamisesta Teollisuusliitosta kertoi, että lasia kerätään jo 35 paikkakunnalla. Forssan Kirjapaino (painopaperiksi), Rank Xerox (kopiopaperiksi) sekä Ruohonjuuri Oy ja Luonnonsuojelukeskukset (kirjepaperia, lehtiöitä ym.)
Ensin valitaan sopiva noin 10-15 kilometrin pituinen reitti ja kuljetaan se läpi kaikki linnut laskien. µAI-LA /.IANl-/€N $11vEtJ Al.LA , l) --rAl.V / 1ourJEtv€/\I TAl::AAIA . -. ·" . Maassamme ilmestyy nykyisin kaksi valtakunnallista lintulehteä: harrastajille tarkoitettu Lintumies ja tutkijoille suunnattu Ornis Fennica. Seuraavana talvena onkin kokemusten ja muistiinpanojen turvin helpompi tarjota vaikeillekin kasvateille kelvolliset talviolot. Ne voi talveksi siirtää esim. Kokeneetkin kasvattajat ovat monasti joutuneet ymmälle epäonnistuttuaan kasvatuksessa, vaikka olosuhteet olisi pyritty järjestämään juuri sellaisiksi, jollaisia niiden kokemusten mukaan olisi pitänytkin olla. Parasta on tietysti loihtia kasvatille mahdollisimman luonnonmukainen talvi. Sopiva kosteus saaaaan asettamalla kasvatuspurkkiin tasaisesti vettä haihduttava vesiastia tai pirskottamalla koteloiden päälle vesipisaroita muutaman päivän välein. 8 Hyönteiskasvatit talvisäilöön Ankara talvi on taas edessä hyönteisilläkin. Kysele lisää minulta (os. Jos haluaa seurata toukkana tai kotelona talvensa viettävän hyönteisen kehitystä loppuun asti, on otukselle järjestettävä sopivat talviolot. Talvilintulaskennat järjestää Helsingin eläinmuseo (Pohj. Jotkut lajit joutuvat luonnossa säännönmukaisesti pakkasen armoille; tällaiset lajit saattavat suorastaan vaatia pakkasta kehittyäkseen edelleen. Lähdepä mukaan. " j-"-;t;JIT PIEWE1 PII.V6W5e'r 1 YoT PIT~ J" PIMEÅT. Kun laskenta uusitaan vuosittain kolme kertaa, saa hyvän kuvan siitä, millainen talvilinnusto kunakin vuonna on. vsk.. taka-aukeamalla) tai L YL:stä, (PL 617, 20101 Turku). Jos samasta, entuudestaan tuntemattomasta lajista on kasvatettavana useita toukkia tai koteloita, kannattaa eri yksilöt pitää eri talvisäilöissä: yksi kotelo kellarissa, toinen jääkaapissa, kolmas parvekkeella jne. Loka-marraskuu on hyvää joutsenaikaa. Ensi vuonna lintuharrastajat saavat erittäin arvostetusta British Birds -lehdestä 25 prosentin alennuksen. Moni yhdistys järjestää retkiä joutsenten tunnetuille levähdyspaikoille. " Joutsenten aika Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Luonnossa toukkien ja koteloiden peittona ja lämpösuojana on lumikerros. Jos et pääse tällaiselle retkelle, ota itse selvää, missä joutsenia voi syksyllä nähdä. Useille perhoskoteloille talviolojen järjestäminen ei tuota suuria vaikeuksia. Suomen Luonto 2/1984). parvekkeelle pahvitai puulaatikkoon, joka on vuorattu kaikkein kovimpia pakkasia vastaan. Muista myös, että joutsentutkijat kaipaavat havaintoja (L YL, PL 617, 20101 Turku). Keväällä tai alkukesällä, kun hoidokit otetaan pois talvisäilöstä, nähdään, missä oloissa pidetyt toukat ja kotelot ovat säilyneet hengissä. Seppo Parkkinen SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Siinä itse kukin hiljenee ja antaa valkokaulasoittajien fanfaarien soida. Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki), josta annetaan tarkempia tietoja reiteistä ja laskentaohjeista. Siksi on varottava, etteivät myöskään kasvatettavat kotelot pääse jäätymään. Samalla pidetään muistikirjaa kasvattien saamasta hoidosta. Et ole yksin, sillä vuosittain maassamme lasketaan noin 600 reittiä! Syksyllä kukin alkaa pohtia my~s sitä, mitä lehtiä tilaisi. ~ -.:-~~t/tt=-..::_~_~ , -~~:N-' ~ -,,,.. Marraskuussa tehdään ensimmäisen kerran talvilintulaskenta. Paikallislehdet voi tilata kätevästi lintulehtipaketin kautta, jolloin ei tarvitse maksaa monella tilillepanokortilla, vaan kaikki sujuu kertakäynnillä pankissa. Toukat ovat kasvattajan kannalta koteloita oikukkaampia talvehtijoita. Joukossa voi olla myös harvinaisia pikkujoutsenia itärajan takaa. Ainakin Hailuodon vesillä, Porin seudun merenlahdilla ja Hankoniemen joutsenpaikoilla on elämää. Miten selviytyvät talvesta esimerkiksi ne hyönteistoukat, jotka ovat kesällä olleet luonnonharrastajan kasvatteina ja seurailtavina. Näiden lisäksi paikalliset lintuharrastusyhdistykset julkaisevat ainakin 27 lintulehteä. Kasvattajan kannattaa kiinnittää huomionsa kahteen monista talvehtimiseen vaikuttavista seikoista: lämpötilaan ja kosteuteen. Kyse on kuitenkin toisesta lajista, kyhmyjoutsenesta. Talvilintuja on laskettu Suomessa jo lähes 30 vuoden ajan, sillä ensimmäinen laskenta tehtiin vuodenvaihteessa 1955-56 (ks. Parhailla paikoilla on jopa 300 joutsenta, ja ääni on sen mukainen. Ne vaativat jäähdyttämistä muutamaan lämpöasteeseen kylmäkellaritai jääkaappilämpöä sekä tasaisen kosteuden ylläpitoa. Tosin lehdissä kerrottiin alkusyksystä, että Tanskakin havittelisi joutsenta kansallislinnukseen. Seuraava laskenta on joulu-tammikuun vaihteessa ja kolmas helmi-maaliskuun taitteessa. Talvilintulaskenta on helppoa. Antti Karlin . &1-; ~_,,.--'l'
Vesimyyrän varastomtl-mnon on moni puutarhanomistaja varmasti kokenut karsaasti. Sen suojissa otus horrostaa tiukasti kerälle kiertyneenä ja toivoo talvesta runsaslumista. / '/ r 4,, 1;, //-;,; / / / I I , -~,··· Piirustukset Seppo Leinonen 9. Nekin ovat jo talvipesissä, mutta ainakin maamme eteläpuoliskon asukkaista saattaa joku vielä käydä ulkoilmaa nuuhkimassa aurinkoisena iltapäivänä. Edellä mainitut otukset vaipuvat siis talvihorrokseen, joka on syvää ja jonka aikana elintoiminnot laskevat minimiin. Silloin luonto vasta avaa todenteolla ovensa tähän salaperäiseen maailmaan: jäljet paljastavat jättäjiensä puuhat. Ne ovat nyt saaneet tai ovat saamaisillaan suojakseen paksun ja tuuheavillaisen talviturkin. Monet muutkin nisäkkäät vaihtavat syksyllä väriä paremmin talviseen metsään sopivaksi. Kun sen alla on vielä kesän ja syksyn mittaan kerätty rasvakerros, ei vilu pääse yllättämään, niin kauan kuin ruokaa riittää. Useimmat hirvieläimet sekä orava muuttuvat harmaavoittoisiksi oltuaan kesällä ruskeita. Touhukas orava tunnetaan myös tavastaan kerätä talvivarastoja. Kesällä rasvaniskaisiksi lihoneet hirvaat ovat haalineet itselleen haareminsa. Ennen talven hiljaiseloon siirtymistä muutamilla nisäkkäillä on vielä suvunjatkaminen mielessä. Se oli ottanut hylätyn "kolon" omaan käyttöönsä. Kaikkein varovaisimmat, koivuja tammihiiri, ovat olleet maakoloissaan syvässä horroksessa jo toista kuukautta. Nisäkkäät valmistautuvat talveen Näin loka-marraskuussa nisäkkäillämme on meneillään valmistautuminen talvenviettoon. Paksu lumipeite on nimittäin erinomainen eriste paukkuvia pakkasia vastaan. Näissä piilopaikoissaan ne ovat suojassa kovilta pakkasilta, samalla kun kostea ilma estää niitä kuivumasta. Heikki Willamo I I';, ' }, 1/ / , /;V',(1-// , /,.,,,..,. Samaan tiedottomuuden tilaan ovat vaipuneet myös siili sekä lepakkomme. Samanlaista heräilyä voi tapahtua suojakeleillä pitkin talvea. Kerrotaanpa talosta, jossa oli kaksi maakellaria; uusi sekä vanha, jo käytöstä poistettu. Näitä ne nyt vartioivat mustasukkaisesti odotellessaan, että vaatimet tulisivat yksi toisensa jälkeen kiimaan ja suostuisivat paritteluun. rasperäisten peurojen kiima on jo ohi, mutta metsäpeuralla ja porolla vielä kesken. Talonväki säilöi ruokaperunan tietysti uuteen, josta pihan vesimyyrä siirsi joka ikisen vanhaan kellariin. Hirvien ja vie. Majava on ahkeroinut koko syksyn rantametsässä ja nyt sillä on pesänsä edustalla oksia ja latvuksia pitkän talven tarpeeseen. Aikojen · kuluessa nisäkkäämme ovat sopeutuneet tähän ja kehittäneet mikä millaisenkin tavan selvitä talvesta. Pohjolan kylmä ja luminen kaamos on eläimille koettelemus, joka sortaa heikoimmat ja huonosti varustautuneet armotta jalkoihinsa. Herääminen moisesta tilasta kestää hyvän aikaa ja tapahtuu seuraavan kerran vasta kevään lämmittäessä ilman. Siili puolestaan on tehnyt itselleen pyöreän talvipesän kuloheinästä ja kuivista lehdistä. Ravintolautta on ankkuroitu tukevasti pohjaan, joten vesien jäätyminen ei majavaa huoleta. Helmisilmäinen liitoorava on täyttänyt kolon tai pari lepänsekä koivunnorkoilla. Myyrät tyhjentävät porkkanapenkkejä yhtä hyvin kuin perunarivejäkin ja saattavat kiikuttaa piiloihinsa kilokaupalla juureksia. Tämän jälkeen nisäkäsmaailma ryhtyy viettämään hiljaisempaa kaamoskautta ja nisäkäsharrastaja odottelee ensilumien satamista. Lepakot ovat ryömineet syvälle luoliin ja onkaloihin. Lumilla niiden suojaväri on siten oivallinen, mutta vaihdon ajoitus ei aina osu SUOMEN LUONTO 7/84 43 . Orava ei toki ole ainoa kaukoviisas. Metsäjänis, kärppä, lumikko ja eläimistöömme kaiketi vielä kuuluva naalikin vaihtavat samalla asunsa värin valkoiseksi. Syksyn mittaan se etsii sieniä, hedelmiä, pähkinöitä ja terhoja kätkeskellen niitä reviirilleen. Tätä hieman herkemmin uinuvat karhu, mäyrä sekä supikoira, joiden sanotaan nukkuvan talviunta. Muu osa nisäkkäistämme viettääkin sitten talvikauden täysissä ruumiinja sielunvoimissaan. vsk . kohdalleen. Niinpä talven kynnyksellä loikkii harmaassa maisemassa hetken aikaa helposti näkyvä joukko valkoisia eläimiä
Meitä ruokitaan kuin kotieläimiä. Rasvan käyttö on kaksinkertaistunut, sokeri kymmenkertaistunut. Työmarkkinaneuvottelujen kautta maatalouspolitiikkaan on lisäksi ujutettu täysin vieraita elementtejä: sieltä imetään työvoimaa teollisuudelle, jäsenmaksunmaksajia ayliikkeelle ja luodaan keinotekoisia markkinoita teollisuustuotteille. yhteiskunnallisuus ja ihmisyyden olemus: ihmisten luontainen oikeus olla mukana, luoda, kokea ja tietää itse, miten me ravintomme tuotamme 4. Ilmeisesti tämäntyyppinen kysymyksenasettelu onkin liian vaativa valtion asettamille toimikunnille. Valtiolla maksatetaan tämänkin vastatoimet. Miten on, sisaret ja veljet, käynnistäisimmekö projektin maatalouspolitiikan nostamiseksi terveelle jalustalle. Muutamia esimerkkejä: Kun koneiden, lannoitteiden ja myrkkyjen käyttö luo ylituotantoa, valtiolla maksatetaan luopumiskorvauksia (300 mmk/v). Mitä tekee valtio: heittää terveysasiantuntijat ulos ravitsemusneuvottelukunnastaan istuttaen tilalle virkamiehiä vahtimaan maataloustuotteiden kaupaksimenoa ja valtion finanssietuja. Näistä kolme ensin mainittua ovat ihmisen ja luonnon sisäisiä, olemuksellisia ehtoja, joiden yli ei käy astuminen. Luonnonmukainen viljely nähtiin vain eräänä maatalouden erikoismuotona, joka kyllä sallitaan, mutta jota valvotaan ja jolle samalla vedetään tiukat rajat. Se esitti sääntöjä luonnonmukaiselle viljelylle, viljelijärekisteriä ja kaupan valvontaa. Aurajokea ja Kyrönjokea, valtiolla maksatetaan suojeluinvestoinnit. On tietenkin hyvä, että väärinkäytökset kitketään pois. Maatalouspolitiikkaa eivät uudista valtio, eivät tutkimuslaitokset, puolueet, maatalouden järjestöt eivätkä varsinkaan työmarkkinaneuvottelut. Kun rakennepolitiikalla imetään "liikaväestö" maaseudulta, valtio rahoittaa (lähes 1 000 mmk/v). Nykyinen maatalouspolitiikka polkee lokaan ne kaikki. Kun maatalous osaltaan tuhoaa kalakantoja, valtiolle rakennutetaan keinolammikoita, joista kalataloudelle on lähinnä haittaa. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on tehty laskelmia vaativammasta lähtökohdasta: mitä seuraa, jos koko maatalous ottaa suunnan kohti luonnonmukaisia menetelmiä, jättää pois mm. Länsi-Saksassa on arvioitu, että maatalousmaa on siellä 10 vuoden kuluttua kelvotonta elintarvikkeiden tuottamiseen. maiden happamoituminen. Suomen maatalouspolitiikka on jo pari vuosikymmentä ollut äärettömän yks1v11vaista: rahataloudellinen tuloajattelu on ollut sen ainoa ydin. Mm. Myös me maksamme niitä elintarvikkeiden hintoina ja mitä erilaisimpina menoina valtiontalouden kautta. Maatalouden typpilannoitteet ovat ehkä suurin syy luonnon typpitasapainon häiriytymiseen, seurauksena on mm. Kansanterveys on tällä vuosisadalla kehittynyt huonompaankin suuntaan, syynä muutokset ravinnon koostumuksessa. Ensin maatalous eristäytyy yhteiskunnasta, lukkiutuu suljetuksi ammattikunnaksi. Miksi meitä ruokitaan kuin kotieläimiä Luonnonmukaisen viljelyn toimikunta jätti viime kesänä mietintönsä. järkevä ravitsemus 2. Kun kysymys asetetaan näin, niin havaitaan, että samanaikaisesti löydetään ratkaisuja moniin yhteiskunnan ongelmiin: tuo10 tannon tasapainoon, työttömyyteen, kansanterveyteen, ympäristöpngelmiin, kenties jopa inflaatioon. Galluptyyliin toimikunta päätteli, että luonnonmukainen viljely tulee pysymäänkin pienialaisena, sitä harjoitettaisiin toimikunnan mukaan ehkä 1 000 hehtaarilla eli alle 0,05 prosentilla viljelyalasta. Mainittu mietintö on oiva esimerkki yhteiskunnallisen keskustelun köyhyydestä Suomessa. Sen jälkeen se mak3 sattaa aiheuttamansa yhi: teiskunnalliset ja ympäris" töongelmat muulla yhteiskunnalla. ekologisesti ja biologisesti kestävät tuotantoehdot 3. Kun maatalous likaa vesistöjä, esim. tehokkuus: energiatase, kannattavuus yms. Sellaisen kymmenen vuoden rupeaman. Järkevän maatalouspolitiikan lähtökohtia ovat 1. Mietinnön keskeisin "anti" on kuitenkin mielestäni se, että luonnonmukainen viljely irrotettiin siinä tyystin muusta maatalouspolitiikasta. Juhani Kahelin SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . myrkyt ja keinolannoitteet. Tehokkuuskriteerit, tulopolitiikkaa myöten, tulevat viimeksi ja ne on sopeutettava ravitsemuksen, ekologian ja yhteiskunnallisen järkevyyden sanelemiin puitteisiin. Onko tässä miel:;; ::E tä! Ja valtio pystyttää toimikunnan toteamaan, ettei luonnonmukaisemmalla menetelmällä ole sijaa yleisesti maataloudessa. Yhteiskuntaa läpäisevät vaihtoehdot eristetään politiikan yleislinjasta, käännetään yhden asian liikkeiksi ja ohitetaan ylimielisyydellä. Maataloustulosta on tehty järjestön automaatti: mitä tahansa tuotantopanoksia (koneita, lannoitteita, myrkkyjä, energiaa) ja kuinka paljon tahansa maatalouteen työnnetään, kaikki korvataan rahassa. Mietinnössä ei juurikaan pohdittu sitä, miten luonnonmukaisemmat menetelmät voisivat läpäistä koko maataloutta, mitä uudistuksia se edellyttäisi niin maatalouskuin yhteiskuntapolitiikaltakin. Tämän politiikan haitat näkyvät luonnossa. Kun viljakasvien sadot alkoivat 1970-luvulla tehomenetelmien myötä rajusti vaihdella, ei · tähänkään ratkaisua haettu tuotantomenetelmien pehmentämisestä, vaan valtio pannaan rakentamaan ja ostamaan varmuusvarastot (ainakin miljardi markkaa, ehkä useitakin). Suomessa maatalouden ja yhteiskunnan tutkimus tekee kaikkensa painaakseen piiloon koko yhteiskuntaa lävistävät vaihtoehtonäkymät. Korporatiivisen päätösrakenteen hajottaminen on uudistamisen ensi askel. vsk.. On löydettävä ihmiset, jotka itse sen tekevät
Eikä nykyinen atk-tekniikka valitettavasti osaa kovin ystävällistä kielenkäyttöä ... Lahjatilauskortin saat Suomen Luonnon 8/ 84 välissä tai tilaamalla luonnonsuojeluliitosta puh. Ole viisas ympäristöasioissa tilaa Suomen Luonto Suomen luonnonsuojeluliiton ensi vuoden teema on Luonto lähelläsi. 90-642 881. Miksi jo nyt. 11. Ei, me joudumme pyydystämään tilauksesi yhdellä lappusella, joka on varminta lähettää ajoissa. Huolehdi että myös SUOMEN LUONTO on lähelläsi! Vuosikerta 1985 (kahdeksan numeroa) maksaa Luonnonsuojeluliiton jäs~nille 95 markkaa, muille 120 markkaa. Toivomme että ymmärrät yskän ja maksat ensi vuoden tilauksesi pian, jos nimittäin edelleen haluat pysyä kärryillä ympäristönsuojelun Esko Pitkänen/ LKA tapahtumissa! SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Toiseksi siksi, että meillä ei ole suurten lehtitalojen tapaan varaa eri lappusin muistuttaa ja maanitella Sinua maksamaan ensi vuoden tilausmaksusi. vsk. Tarjous on voimassa joulukuun loppuun. Suomen Luonto myös lahjaksi Tänäkin vuonna voit tilata ystävällesi Suomen Luonnon vuosikerran edulliseen lahjahintaan 95 mk. Ensiksikin siksi, että samalla tarjoamme lukijoillemme edullisesti vuoden 1985 luonnonkalentereita: myöhäisemmät kalenteritilaukset eivät ehtisi jouluksi perille. Nytkö jo. Suomen Luonnon tilaajille tipahtanut lasku ensi vuoden tilauksesta on ihmetyttänyt joitakin
Tuulen kääntyessä öljy liikkui saariston läpi ulottuen Raippaluodon länsirannalle. Suomalaisten öljyntorjunta Merenkurkussa perustui öljyn leviämisen estämiseen ja lauttojen ohjaamiseen öljypuomeilla. Öljy oli saastuttanut Valassaarten pääsaaria lukuunottamatta kaikki Merenkurkun luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät saaristoalueet Björkögrundin, Norrskärin ja Rönnskärin saaristot. Karikoilla varttuu vielä Suomen suurimman riskiläkannan jälkikasvu. Lautta oli vain nipin napin ohittanut Valassaaret eteläpuolelta. Pääosa öljystä valui mereen ilmeisesti heti ensimmäisten tuntien kuluessa haaksirikosta. vsk.. Siian kutu on alkamassa Merenkurkun matalikoissa ja lohiveneet valmistautuvat syyspyyntiin. Pertti Sevola Merenkurkun öljyinen painajaine11 Elokuun viimeisenä aamuna luonnonsuojelijan painajaisesta oli tullut totta: Rahtialus oli ajanut karille Merenkurkussa, ja laajasta repeytymästä valui öljyä mereen nopeasti tonni toisensa jälkeen ... Turvetta tuuleen Heti aluksi osoittautui todeksi se mitä oli pelättykin: torjuntakalustoa ei ollut tarpeeksi saatavilla, ja kahden maan välinen öljyntorjunta ei pelannutkaan. Torjuntakalusto on kaukana, eivätkä pelisäännöt näytä olevan selvät öljyn liikkuessa kahden valtakunnan alueella. Laivan pohja repeytyy auki 85 metrin matkalta, ja öljyä alkaa valua mereen. Merellä ajelehtivat lautat levisivät ja hajosivat. Alkoi kamppailu öljyn kanssa merellä yltyvässä tuulessa. Tuuli painoi lähes kolmekymmentä kilometriä pitkää öljylauttaa vääjäämättömästi kohti Valassaaria. Johdon kinatessa menettelytavoista väki kentällä manasi jahkailua tehokkaisiin torjuntatoimiin ryhtymisessä. Katastrofin ainekset ovat koossa. Lisäksi ne lisäävät pohjaan joutuvan ja veteen liuenneen öljyn osuutta, mistä on haittaa etenkin kalataloudelle. Lauttojen uhatessa Ruotsin vesiä ruotsalaiset keräsivät talteen vain mitättömän määrän, yhden tonnin, turvautuen epäilyttävään keinoon lauttojen hajoittamiseen laivojen ja emulgaattoreiden avulla. Lisäksi öljyä imeytettiin turpeeseen ennen sen joutumista rannoille keräämisen helpottamiseksi. Myös rannoille yritettiin levittää turvetta ennen öljyn saapumista. Nopeasti liikkeelle lähteneet björköbyläiset ajoivat karikkoisilla vesillä jatkuvana raitona öljyiseen saaristoon torjuntamiehistöä, turvetta ja kalustoa. Mereltä onnistuttiinkin keräämään tuulisissa olosuhteissa 65 tonnia öljyä, ja rannoilta kaavittiin 100 tonnia. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Mutta vielä pari vuorokautta onnettomuuden jälkeen öljy levisi esteittä laivasta! Puutavaralastin vuoksi öljylastia ei voitu tyhjentää, eikä laivaa eristetty puomeilla Suomen torjuntajohdon kiivaista 12 vaatimuksista huolimatta. Varhain elokuun viimeisenä aamuna moottorilaiva Eira ajaa 900 tonnin öljylastissa Nordvalenin kapeikossa . Pääosa vesilinnuista poikasineen on vielä keräämässä voimia muuttomatkaa varten. Riskilän viimeinen voitelu. Ruotsin aluevesillä täyttä vauhtia reimarin väärälle puolelle ja suoraan karille. Ruotsalaiset katselivat länsituulen puhaltaessa levollisina öljylauttojen menoa, sen enempää kiirettä pitämättä kuin suomalaiset itätuulen vallitessa Antonio Gramscin tapauksessa. Emulgaattorit ovat vedessä pahempi myrkky kuin itse öljy. Puomeilla !auttaa pyrittiin pitämään koossa, kunnes keräilyalukset saapuisivat. Puomit katkeilivat ja öljy riistäytyi käsistä. Tässä onnistuttiin lähes vuorokauden ajan, mutta sen jälkeen tuuli hajoitti torjujien yritykset öisellä merellä. Öljylauttoja myös tiivistettiin keräilykelpoiseksi massaksi puomeilla troolaamalla. Öljyä on löytynyt myös Bergön rannoilta ja Korsnäsin alueelta 80 kilometrin päässä karilleajopaikasta. Öljyiset laineet vyöryivät puomien ja niitä pitelevien veneiden yli ja ali. Öljyn keräilyyn sopivat alukset olivat kaukana etelässä, ja Ruotsin puoleltakin paikalle kutsuttu laiva palasi toistaiseksi selvittämättömästä syystä toimettomana takaisin. Ajoittain myrskyksi yltyneessä merenkäynnissä torjuntatyö vaikutti sananmukaisesti turpeen heittelyltä tuuleen. Syyskuun ensimma1senä päivänä, vuorokausi onnettomuuden jälkeen, öljy tavoitti Björkögrundin saariston rannat
SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Mereen joutuneen öljyn määrää ei vielä tiedetä, mutta "kateissa" on vielä lähes kolmesataa tonnia kun otetaan huomioon laivassa ollut öljy ja talteen saatu öljy. Kotkat syövät tahraant11neita lintuja saaden tuhoisaa öljyä höyhenpukuunsa ja elimistöönsä. Öljyn vaurioittamista kotkista onkin jo havaintoja, ja vaikutukset kotkakantaan selviävät vasta vuosien kuluttua. vsk . Uhattuna on myös Merenkurkun merikotkakanta, joka hoitoja suojelutyön ansiosta on ollut elpymässä. Öljyn vioittamia lintuja on levinnyt kuolemaan kaikkialle Merenkurkkuun. Ruotsista saatujen tietojen mukaan emulgaattoreita on käytetty ainakin kaksi kuutiota. Mereen on arv101tu valuneen raskasta polttoöljyä noin 300 tonnia. Valtaosa, puolitoistatuhatta, on ollut riskilöitä; haahkoja on löydetty lähes 300. Öljy saattaa tehdä tyhjäksi vuosia jatkuneen työn. Öljy onkin karsi13. Tuhannet linnut kuolevat Välittömimmin öljytuho kohtasi linnustoa. Öljyyntyneitä lintuja on tähän mennessä kerätty talteen tai lopetettu pari tuhatta. Öljylle alttiimpien vesilintujen lisäksi tahriintuu jatkuvasti muuttomatkalla olevia lintuja, kuten kahlaajia. Öljyn tuhrimia ja tappamia lintuja löydettiin onnettomuuspäivästä lähtien, ja tilastot synkkenevät jatkuvasti
Rahtialus Eira ajoi karille Ruotsin aluevesillä 31 . Öljyä suoraan luonnonsuojelualueen sydämeen nut pääosan Suomen suurimman riskiläkannan tämän vuoden poikastuotannosta. Rannoilla ja pesimäkoloissa odottava öljy saattaa olla kohtalokas pesimäsijoilleen palaaville, syksyllä tuholta säästyneille linnuille. Lintuja on kuitenkin varmasti kuollut huomattavasti löydettyä enemmän, sillä eri lajien erilaisen käyttäytymisen takia jää suuri osa öljyn vaurioittamista linnuista löytämättä. elokuuta 1984, jolloin alus sai laajan repeytymän ja öljyä alkoi valua mereen. Levinnäisyysalueensa äärillä elävä haahkakanta on arvion mukaan tuhoutunut 80-prosenttisesti. Kalastajille miljoonavahingot Elinkeinoista kalastus kärO 2 4 6 8 10 km Öljyn tuhoja yritettiin vähentää imeyttämällä öljylauttoja turpeeseen sekä levittämällä turvetta jo ennakkoon rannoille odottamaan öljyn tuloa. Öljy kulkeutui suoraan Valassaarten luonnonsuojelualueen sydämeen. Kartta: Anna-Maija Kytömäki. Osa linnuista jatkaa muuttoaan tahriintumisesta huolimatta niin pitkälle kuin kunto kestää. Öljyinen isokoske, lo on tavattu tallustelemasta metsätiellä jopa neljän 14 t!ft HOLMOGAOO + NOROVALEN kilometrin päässä merestä. vsk.. Helpoimmin löytyvät karikoille värjöttelemään vetäytyvät haahkat ja riskilät. Koskeloita ja pilkkasiipiä on löydetty kymmeniä. Kivikkoisilla saarilla tehtävä on työläs. Öljyn jälkikeruussa kiinnitetään erityinen huomio tärkeiden lintusaarien puhdistamiseen. Öljy on valunut useiden kivikerrosten läpi liaten kivet yltä päältä. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Huonovointinen merikotka pysyy viikkoja paikallaan syömättä, ruokki ui avomerelle ja koskelot hakeutuvat metsän suojaan. Tumma rasterointi osoittaa öljylauttojen kulun heti onnettomuuden jälkeen, vaaleampi koko alueen missä öljyä on tavattu. Lisäksi öljyyn on kuollut taveja, lokkeja, silkkiuikkuja, telkkiä, tiiroja ja merimetsoja
Öljyä meressä Vaasan ulkosaaristossa 4. Valtio on siJo1ttanut viime vuosina runsaat kolme miljoonaa markkaa alueen kalasatamiin. Saaliin vuotuinen arvo on 5-10 miljoonaa markkaa. Öljy likasi kaikkiaan toista sataa saarta sekä lukemattomia kareja. Öljy on pyörinyt koko onnettomuuden ajan kalastuksen kannalta erittäin tärkeällä alueella. Klubbskatan kalastussatama, jonne syksyisin kerääntyy kymmeniä trooliveneitä Perämereltä, on keskellä öljyaluetta. Raippaluodon länsipuolisella kalastusalueella työskentelee noin 150 ammattikalastajaa kymmeninä venekuntina. sii eniten. Pohjalle jäävä öljy saattaa pilata kutualueet, ja veteen liuke15. Öljylauttojen liikkuessa meressä kalastus keskeytyi lähes kolmeksi viikoksi torjuntatoimien, pyydysten likaantumisen ja kalojen karkottumisen vuoksi. syyskuuta. Kokonaisuudessaan haitat ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Kaikkiaan öljy levisi noin 2 000 neliökilometrin laajuudelle. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Raskaasta polttoöljystä osa painuu pinnan alle varsin pian ja on jo liannut syvällä olevia pyydyksiä. Tuhannet linnut menehtyivät ja kalastajat kärsivät mittavat tappiot. Siian verkkokalastuksen lisäksi harjoitetaan lohenpyyntiä, silakan troolausta ja turskan ajoverkkopyyntiä. vsk
Rahat eivät riitä edes Eiran onnettomuudessa käytetyn kaluston uusimiseen. Kaikkea öljyä ei kuitenkaan kivikoista saada poistettua, ja öljyn jäljet näkyvät saaristossa vuosia. Onnettomuuksia odotellessa voidaan tutkia riskialueita, tehdä kokeellista tutkimusta, seurata alan kehitystä, kehittää tutkimusohjelmia ja menetelmiä, luoda ja pitää yllä toimintavalmiutta. Toiminnan sijasta asia saattaa muuttua hallinnolliseksi kinasteluksi reviireistä ja toimivaltuuksista. Tutkimuksen pitää olla jatkuvaa. Useilta riskialttiilta alueilta, kuten Merenkurkustakin, puuttuu vaikutusten arvioimiseksi välttämättömät lähtötiedot. Alueille, joilta valkokatkat olivat kadonneet, oli ilmestynyt poikkeuksellisen runsaasti itämerensimpukkaa (Macoma baltica). Kaikki voitava olisi tietenkin tehtävä öljyn veteen pääsyn estämiseksi. Sen sijaan öljyn vajoaminen pieninä pisaroina pohjaan öljyntorjunnassa käytettyjen dispersioaineiden vaikutuksesta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pohjaeläinekosysteemin rakenne oli muuttunut. Tuntematon määrä on joutunut pohjaan ja luonnon kiertokulkuun. Vasta toisena kesänä onnettomuudesta havaittiin ensimmäisiä merkkejä pohjaeläinkantojen elpymisestä. Tiedetään, että valkokatka on tärkeää kalojen ravintoa. Syrjäyttääkö itämerensimpukka mahdollisesti valkokatkat lajien välisessä kilpailussa ja voiko tämä olla syynä siihen, etteivät valkokatkat ole vieläkään palanneet öljyonnettomuusalueelle. Osa on haihtunut taivaan tuuliin. Näiden asioiden luulisi olevan itsestään selviä ilman, että aina pitää panna öljyä rattaisiin, ennen kuin asiat luistavat. Tukholman yliopiston tutkijat ovat selvittäneet öljyn lyhyt-ja pitkäaikaisvaikutuksia merenpohjan kasvillisuuteen ja eläimistoon Askön tutkimusasemalla. Eiran öljyn on arveltu olevan tahmeaa ja tarttuvaa vielä parin kolmen vuoden päästäkin. Miljöaktuellt l / 84 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Tarkkaa vastausta ei vielä tiedetä. Läksyt torjuntavalmiudesta ja kahden maan välisestä yhteistyöstä on luettava uudestaan. Onnettomuuden näkyvät jäljet ovat jo aikoja sitten hävinneet, mutta merenpohjalla öljyn vaikutukset tuntuvat vieläkin ja tulevat tuntumaan ehkä useiden vuosien ajan. Heidän mukaansa meidän on muutettava käsi16 tyksiämme öljysaasteesta: Tähän asti on puhuttu vain rantojen likaantumisesta ja lintukuolemista, joiden vaikutukset eri ekosysteemeihin ovat kuitenkin verrattain lyhytaikaisia, yleensä noin 1-2 vuotta. Ruotsalaiset ovat väittäneet laivaa jopa täysin merenkulkukelvottomaksi. Kuusi vuotta Tsesis-onnettomuudesta: Torjunta maksaa missä ovat rahat. vsk.. Valkokatkan (Pontoporeia affinis) munissa ilmeni lisäksi tavallista enemmän kehityshäiriöitä. Eiran kapteenin virallinen meriselitys: "inhimillinen erehdys". Lisäksi sitä on lukemattomilla pikkukareilla ja kivillä. Nykyään ei ole minkäänlaista hälytysvalmiutta eikä valmiita menettelytapoja useita eri tutkimuslaitoksia koskevissa tapauksissa. Lisää tietoa tarvitaan Myös tutkimuksen valmiutta voidaan kehittää tämänlaatuisten onnettomuuksien varalta. Eiran opetukset eivät näy budjetissa neva öljy karkoittaa herkkävainuiset kalat. Nyt tutkijat pyrkivät selvittämään mm., kuinka kauan kestää, ennenkuin merenpohjien valkokatkayhdyskunnat voivat elpyä ennalleen. Öljyä on vielä pitkään myös vedessä, missä se kulkeutuu merivirtojen mukana yhä laajemmalle. Öljyyntyneitä saaria on toista sataa, ja öljylautat ovat liikkuneet parintuhannen neliökilometrin alueella. Öljyn kuljettamisen kieltäminen laivojen keulasäiliöissä onkin eräs Eiran onnettomuuden jälkiseurauksia. Esimerkiksi 16 päivässä onnettomuuden jälkeen valkokatkojen (Pontoporeia spp.) ja liejusukasjalkaisten (Harmothoe sarsi) biomassat olivat vähentyneet alle viiteen prosenttiin entisestään. Valtion budMeren pohjan ekosysteemit vieläkin häiriytyneitä Kun Tsesis-niminen öljytankkeri ajoi karille Ruotsin rannikolla lokakuussa 1977, yli 1 000 tonnia öljyä joutui Itämereen. Ehkä parikymmentä miljoonaa markkaa maksaneiden torjuntaja puhdistustöiden jälkeen jatkuu vuosia kestävä vaikutusten tutkimus ja jälkiselvittely. Meren pohjassa öljy saattaa muuttaa koko eliöyhdyskunnan rakennetta pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Noin kaksi kolmasosaa öljystä saatiin kerätyksi, loppu jäi veteen ja rannoille. Huolimatta tutkijoiden ponnisteluista kaikkia vaikutuksia ei saada selvitettyä, vaan ne jäävät luonnon ja ihmisten kärsittäviksi. Emulgaattoreiden käyttö siian kudun ja lohenkalastuksen alkaessa on voinut pahentaa vaikutuksia. Öljyä on kerätty rannoilta siitä lähtien kun sitä tuli rantaan. On vaikea arvioida mitä valkokatkojen väheneminen merkitsee kalantuotannolle. Vedessä ja ravintoeläimissä oleva öljy aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina maku-ja hajuhaittoja kaloihin. Itämerensimpukka voi elää 20vuotiaaksi, joten sen runsaan kannan voidaan olettaa säilyvän merenpohjassa ainakin jetti vuodelle 1985 ei lupaa hyvää öljyntorjunnan tehostamiselle. D vielä kymmenen vuoden ajan . Öljyn vaikutusta linnustoon, vesien elämään ja kalastukseen tutkitaan näillä näkymillä ainakin vuoden 1986 loppuun
Tällä kupongilla tilaat sen edulliseen tarjoushintan vain 89 mk; säästät siis peräti 88 mk. 12. , .. Värikäs Löytöretki luontoon rohkaisee kaikkia luonnosta kiinnostuneita ryhtymään luonnontutkijoiksi, lähestymään luontoa avoimin silmin ja suojelemaan sitä tuleville sukupolville. .................... ... 'oittajien nimet julkaistaan Helsingin Sanomissa :4. ...... Tilaa nyt uusia, upeita luonnonkirjoja tarjoushintaan ! Osallistu samalla kilpailuun, ~t15-·~!:!~ Kauneutta ja ter1(itfä luoaa,11n·rteisti .. 1984; kaikki arvontapäivään nennessä klrjalahdnt• postitse tai Kariston valtuuttanilta kirjaedustajilta tilanneet osallistuvat arvontaan. 1984. .. Se kertoo •rttien viljelystä, keruusta ja käyttötavoista. ..... • 254 sivua • 144 sivun tai aukeaman loisteliasta värikuvaa • sivukoko 265x 335 mm ETUSI NYT 80 MK Serengeti-teoksen ohjevähittäishinta on 470 mk. Saksalainen luonnonkuvaaja Reinhard Kiinkel johdattelee Sinut Afrikan alkuperäisen luonnon pariin. Elät palan Afrikan elämää paikan päällä: olet mukana gnuantilooppien vaelluksella ja gepardien metsästysretkillä, seuraat flamingojen kosiotansseja, porskutat norsujen rinnalla vedessä, matkailet maailmaa uteliain mungonsilmin ... 917-24952 Reinhard Kunkel SERENGETI Lähde safarille! Tällä retkellä tutustut Serengetin luonnonpuiston villieläimiin ainutlaatuisten värikuvien välityksellä. . ie innostaa kokeilemaan, tutkimaan ja löytänän uusia makuvivahteita, ihonhoitoaineita, !iäkitsemismenetelmiä ja värisävyjä luonnon ,mista raaka-aineista. Palkintoina arvotaan NISSAN MICRA -henkl~•uto sekä 50 kpl 150 mk:n arvoisia klrjapaketteja . Voit osallistua arvontaan myöstilaamatta. 1 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS ,OSTIVAPAASTI (ILPAILUOHJEET: i latessasi oheisella kortilla osallistut samalla kilpaiJun, jonka palkintojen arvo on yhteensä yli 50 000,00 narkkaa. Tällä ku>ongilla tilatessasi saat sen nyt tarjoushinaan vain 175 mk. Tilatessasi sen tällä kupongilla saat sen nyt tarjoushintaan vain 390 mk. .. uo onystävän ja -tutkijan riemastuttava harrastuskirja Gerald & Lee Durrell LÖYTÖRETKI LUONTOON ""' Tämä löytöretki suuntautuu erilaisiin eliöyhteisöihin, joista kertyy yksinkertaisinkin välinein varustetulle tutkijalle antoisa kokoelma kasveja ja pikku eläimiä. ....... rctki. ,.,i .. . Postinurnero Postitoimipaikka I Omakätinen allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta holhoojan allek.) 1 MERKINTÖJÄ: 1 I ····················--································································································· 1 Sulu 7/84 klrjalahtl maksaa postimaksun Vastauslähetys Hämeenlinna 10/lupa 222 kirja lahti PL 23 13101 Hämeenlinna. ntoen '~l*.tltl .,. .... .... Jokainen kuva on uusi näkymä siihen elävään draamaan, jota näytellään päivittäin Serengetin pensaikoissa ja aroilla. llalcohn Stuart :AUNEUTTA JA TERVEYTTÄ .UONNONVRTEISTÅ "ilaa nyt uutta, monipuolista tietoa luonnon·rteistä ja niiden käyttömahdollisuuksista 1 :auneutta ja terveyttä luonnonyrteistä -teos ,pastaa Sinua luonnonyrttien käytön salaiuuksiin värikkäästi ja innostavasti. Nyt tilatessani osallistun automaattisesti Nissan Micran ja kirja pakettien arvontaan. Sukuja etunimi Henkilötunnus Katuosoite Puh. ,iinä tapauksessa maksat tilauskortin postimaksun ,50 mk ja yliviivaat vastauslähetystä koskevat rivit ja :tet osallistumisesta merkinnän korttiin sille varattuun llaan. D Kauneutta ja terveyttä luonnonyrteistä D Serengeti D Löytöretki luontoon HUOM! TEKSTAA 175mk 390mk 89mk .. l . ... .... ...... .. Kirja on jaoteltu biotyyppeihin, jotka käsittävät kaikki kasvuympäristöt kotipiiristä kaukaisiin sademetsiin. Se esittelee peräti 420 •rttiä tuntomerkkeineen, levinneisyysaluei1een ja käyttötapoineen. 12. .... ... TILAUS Lähettäkää minulle rastilla merkitsemäni kirjat 8 päivän palautusoikeu della. .. ......... .rvonta tapahtuu 17. .................. • 320 sivua • runsas nelivärija piirroskuvitus • sivukoko 195x 252 mm NYT TARJOUSHINTAAN VAIN 89 MK Löytöretki luontoon -teoksen ohjevähittäishinta on 177 mk. 1 304 sivua 1 364 värikuvaa 1 205 mustavalkokuva ja piirrosta 1 sivukoko 225 x 290 mm IYT TARJOUSHINTAAN! :auneutta ja terveyttä luonnonyrteistä -teok,en ohjevähittäishinta on 195 mk. Teos osoittaa, mitä kannattaa etsiä, mistä kannattaa etsiä ja mitä kannattaa viedä kotiin tutkittavaksi ja säilytettäväksi. ·ilaa nyt illä kupongilla tai uh. ..
Julkaisemme seuraavassa hieman lyhennettynä länsisaksalaisen die Natur-lehden numerossa 2184 julkaistun Adamsin haastattelun. Adams ehti katsella maailmaa ammattivalokuvaajan ja ympäristönsuojelijan silmin yli puoli vuosisataa. Joillakin alueilla muutoksia on tapahtunut vähän, toisilla taas kauhistuttavan paljon. Reaganin ympäristöpolitiikan ankara vastustaja. Kaikki muuttui. Mutta sitten tulivat sähkö ja koneet, jotka saivat päivässä aikaan enemmän kuin yksi mies ja 15 muulia viikossa. Adamsin kuville on ominaista yksityiskohtien tavaton tarkkuus sekä suuri syväterävyys. Ammattikuvaajan uransa hän aloitti vuonna 1930, ja vuonna 1934 hänet valittiin luonnonsuojelujärjestö Sierra Clubin johtokuntaan, jossa hän toimi vuoteen 1971 saakka. En tiennyt mitään radiosta, jääkaapista tai levysoittimesta, ja tulin hyvin toimeen ilman niitäkin. Teksti: die Natur Ansel Adamsin ajatuksia Olette jo yli 50 vuotta tarkastellut maailmaa valokuvaajan ja ympäristönsuojelijan näkökulmasta. Mistä tämä luonnon tuhoutuminen johtuu. Henkinen perusasenne näyttää olevan se, että raiskataan maa ja jätetään vahinkojen korjaaminen toisten huoleksi. Hyvä läpileikkaus tuotantoon on vuonna 1981 julkaistu kokoomateos "Portfolios of Anselm Adams" . Koko tunnelma on muuttunut; katuja on rakennettu ja teollisuuden saasteet ja smog saastuttavat ympäristöä. Mahdollisimman pientä himmenninaukkoa käyttämällä ryhmä pyrki siihen, että koko kuva-ala piirtyi täysin terävävä. On tosin metsän istutussuunnitelmia, mutta kannustimena näissä istutuksissa ei ole innostus met18 Maailman tunnetuin maisemavalokuvaaja Ansel Adams kuoli viime keväänä Kaliforniassa 91-vuotiaana. Nyt on jäljellä enää vain muutama punapuu. Millaisia muutoksia on tapahtunut. Koko uransa ajan Adams kuvasi pääasiassa Yhdysvaltain länsirannikkoa ja kotiseutuaan Yosemiten laaksoa. Tällainen luonnonarvojen tuhoutuminen koskee minuun syvästi. Adams ehti julkaista lähes 30 valokuvateosta. Mutta jos jotain kerran omistaa, siitä ei enää halua luopua. Adamsin tuntemattomampi puoli oli se, että hän oli myös innokas luonnonsuojelija. Samoin on rakennettu patoja, moottoriteitä ja sähkölinjoja useimmissa tapauksissa ne tärvelevät maiseman, ennen kaikkea siksi, että ne on suunniteltu kehnosti ja ottamatta luontoa huomioon. Adams oli legendaarisen f/ 64-ryhmän perustajia. Mistä en lapsena tiennyt, sitä en kaivannutkaan. Adams syntyi San Fransiscossa vuonna 1902. Jos väestömäärä ja teollistuminen olisivat jääneet 1910-luvun tasolle, näin olisikin. Tulen usein ajatelleeksi, että onko toSUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Ja minulla on myös vanha Cadillac. Rehellisesti sanoen en usko, että Yhdysvalloissa on opittu kunnioittamaan luontoa. Adamsia haastatteli lehden toimittaja Gerd Shuster Carmelissa Kaliforniassa, ja haastattelu jäi yhdeksi Adamsin viimeisistä. Aluksi hän tähtäsi konserttipianistin uraan, mutta päättikin myöhemmin ryhtyä ammattivalokuvaajaksi. vsk.. Kun valkoiset aikoinaan asuttivat tämän maan, se oli yhtä suurta erämaata. Muistan hyvin isoisäni sanoneen, että luonnonvaramme ovat ehtymättömiä ja että olemme käyttäneet niistä vasta murto-osan. Tarkoittaako tämä sitä, että liian monet amerikkalaiset pitävät luonnonvaroja ehtymättöminä ja että niitä saa siksi vapaasti tuhlata. Juuri sitä se tarkoittaa. Eikö teollinen kehitys lisää elämän laatua. Yksityiskohtien tarkkuuteen Adams pääsi käyttämällä palkkikameroiden suurimpia negatiivikokoja. Erityisen pahalta tuntuu nähdä jokin seutu vuosikymmenten päästä. Vähitellen kovapuumetsät hakattiin idässä paljaaksi, samoin Kalliovuoret ja Kalifornian sierrat ilman minkäänlaista valvontaa. Hän oli kuolemaansa saakka mm. Koko amerikkalainen kulttuuri esimerkiksi on luotu saastuttavan auton ympärille. Utahin voimaloiden saastepilvet ovat luoneet jopa Grand Canyoniin aivan uudenlaisen ilmaston. sänhoitoon, vaan ''helpon taalan" ansaitseminen. Ilman puhdasta vettä ja sähköä en minäkään voisi työskennellä valokuvaajana. Nykyään ei tarvitse sentään ratsastaa muulilla, vaan voidaan ajaa autoilla
vsk. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. NEVADA FALL Putous Yosemiten kansallispuistossa, noin 1947. 19
Suhtaudutteko tulevaisuuteen optimistisesti vai pessimistisesti. Sanoitte että Reagan vain teeskenteli mielenkiintoa. sa, ja lehdet kirjoittivat paljon tästä keskustelusta. Ford tuki voimakkaasti kansallispuistoja. Lyhyesti sanoen: Hän katsoo olevansa luonnonsuojelija, koska hänellä on karjatila ja hän pitää ratsastamisesta ja ihailee auringonlaskuja. Keskustelu Reaganin kanssa Viime vuonna keskustelitte presidentti Reaganin kans20 MOONRISE Kuunnousu Hernandezissa Uudessa Meksikossa, 1941 . Olin vakavasti huolissani pääsenkö ollenkaan avaamaan suutani, koska hänen puhetulvansa vei enemmän kuin puolet siitä varttitunnista, jonka pituiseksi tapaaminen oli sovittu. Mietinkin hätäisesti, mitä seikkoja korostaisin päästessäni esittämään omia näkemyksiäni ympäristönsuojelusta. vsk .. Hänellä ei ole karismaa, ja kaikki hänen puheensa SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Hän aikoi viedä läpi miljardin dollarin suunnitelman, ja jos hänet olisi valittu uudelleen, hän olisi luultavasti toteuttanutkin sen. Hän mainitsi punapuukansallispuiston, mutta sanoi sitten samaan hengenvetoon, että punapuu on hänen mielestään kuin mikä tahansa muukin puu... Mitä presidentti sitten on tehnyt ympäristön hyväksi. Kun tällaista joutuu kuuntelemaan kalifornialaisena tulee hyvin murheelliseksi. Optimistisesti. Joskus tosin ajattelen, ettei ihmiskunta havahdu ennen kuin sattuu jokin suuri katastrofi lisääntyyhän ympäristön saastuminen jatkuvasti -jonka jälkeen ihmiskunta on väistämättä tienhaarassa. Hän ei kysynyt mitään. Presidentti Johnsonin kanssa kaikki oli toisin. dellakaan kovinkaan järkevää kuljettaa kahta tonnia terästä mukanaan. Jos olisin esittänyt hänelle samat väitteeni, hän olisi ahdistanut minut nurkkaan kysymyksillään: "Mistä tiedätte tämän. Reagan oli hyvin ystävällinen, suorastaan herttainen. Uskon että ihmiskunta herää ennemmin tai myöhemmin. Niin siinä sitten kävi, että hän luetteli minulle minuutti minuutilta, mitä hän oli tehnyt ympäristön hyväksi ollessaan Kalifornian kuvernöörinä. Hän sanoi heti alussa, että hänen mielestään meillä olisi paljon yhteistä, koska hän on ympäristönsuojelija yhtä lailla kuin minäkin. Miten voin tarkistuttaa tämän?" Myös Carterin kanssa minulla oli erittäin hyvät suhteet ja Fordin kanssa tulin hyvin toimeen. Reagania kuunnellessa tuntuu aina siltä, toisin kuin hänen edeltäjiensä kanssa, että hän vain näyttelee. Sitten kuitenkin keskustelumme venyikin 15 minuutista 50 minuuttiin. Onko asia todella niin. Herääminen voi toki olla hyvin tuskallinen. Miten tämä ilmeni