Kun niitty herää, keijut tanssivat vielä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. 13 Pielisen poika ................................................................. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ Kurkistus kehrääjän maille ........................................... Heinä-elokuussa on parhaat mahdollisuudet tutustua komeisiin harmaahaikaroihin. Sivut 48-50. Kosteikkojen tikarinokka ..................................... 28 Pohjanvalkotäpläpaksupää on tutustumisen arvoinen! Pelle Peloton ja utelias luonnontutkija ................. ................................................. 12 Tapiolalaisten voitto ........................................................ 14 Elokuvaohjaaja Markku Pölösellä on maininkeja purkissa. Kotimaasta ........................................................................ Pöyry kiistää työpaikkojen menetykset ............... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. z LJ..J 6 :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Sivut 40-45. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Keijukorennonja muita hauraita kuvasi Paavo Hamunen sivuille 46-47. (90) 228 081 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimiuaja Jonna Laurila, 228 0821 7 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimillajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierol/e/ut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 46 Värileikkiä metsäkurjenpolvilla .......................... 16 Tilaustyönä tehty selvitys hutki vanhojen metsien suojelun, mutta kuinkas sitten kävikään. SUOMEN LUONTO 6--7/95 54. 2 Harvalla kasvilla on niin monta pukua kuin metsäkwjenpolvella. vsk.. Kestoti laus 270 mk. 40 Aamu niityllä .......................................................... Maitovalaiden juhannus ........................................ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. (90) 228 082 10 ja 228 08224. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. lrtonumero 33 markkaa. 32 Mikroskooppikuvaus on yhden s0t1in hulluutta. 51 Piti olla punainen mutta tulikin valkoinen. 36 Tuulihaukan kesä pyörii avonaisten nokkien ympärillä. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 89. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. 35 Tuulentallaaja ........................................................ 24 i:'.: Hetken lento Lapin kesässä .................................. 19 Tunnelmia Nuuksion retkeltä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. 22 g Kadotettu äänimaisema: äänettömyys. Kaipaus hiljaisuuteen ......................................... e l Venekaupat. 48 Valkoiset kukkaset.. ............................................................
91 Hyppää laivaan ja rantaudu keskelle vehmautta. Kuninkaallista ympäristöaktivismia .................... 62 Minkki mökkirannassa .......................................... .................... 78 6-7 1995 Kirjoja .................................................. Herkkutattijahtiin ................................................... vuosikerta Käärme, joka hajosi osiin ....................................... Esimakua sivuilta 70-75. 55 Aarremato kiihottaa mielikuvitusta. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tiiliä ja uusi~ perunoita ......................................... Kesälaitumille ! Kansikuva: Toivotamme Suomen Luonnon lukijoille hyvää kesää sekä elämyksellisiä hetkiä ja retkiä suv1sessa luonnossa Paavo Hamunen kuvasi kesäöisen Kuusamon Pyhävaaran. 66 Kun mieli on musta, hae luonnosta lohdutusta. 56 Siellä ne jököttävät metsässä ja odottavat poimijaansa. SUOMEN LUONTO &-7/95 54. Kesä, anna ahvenia ................................................. 61 Prinssi Philip kävi Suomen luonnossa. 64 Sedät, tädit ja ympäristökasvaminen ................... 58 Haapaa puskeva metsä kuhisee mielenkiintoisia koppiaisia. vsk. 90 Schönbrunn, Wienin eläintarha ....................... 65 Rentoudu mieli paikassa ......................................... 54. 70 Ulkomailta ................................................................ 3. 76 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 84 Summaries of the Main Articles .............................. Mustametsä on kovakuoriaisten koti ................... 82 Kysy luonnosta ......................................................... 68 Viron saaristo kutsuu .............................................
Maaston kulumisen estämiseksi tarvitaankin hyviä opasSUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Kevätesikot ja ketopiipot kasvattivat pitkän kukkavarren ja esikolla oli tavallista enemmän kukkia. Pääosa sulkijoista oli Jurmon itäpuolella. Muuttolinnut turvautuivat pieniin päiviin ja sulapaikkoihin. Turun ja Inarin seudulla satoi tavallista runsaammin ja äitienpäivänä myrskysi lähes koko maassa niin, että jo kellariin viedyt lumilapiot jouduttiin ottamaan uudestaan esille. Hanki kantoi vuorokauden ympäri. Aurinko pisti loppukuussa ranttaliksi Toukoku~ värjöteltiin aivan kuun loppupuolelle saakka. Olen kuutena vuonna kolunnut Selkämeren etelälaidan ulkoluotoja ja löytänyt yhden aikaisemmin tuntemattoman kalkasalueen. Taivas täyttyi muuttavien rastaiden ja kahlaajien äänistä. vsk.. Kesän tulo oli Ilomantsissa kovasti myöhässä. Suokukka oli 28. Se asettuu ensin sulkimisalueilleen vaihtamaan höyhenpukuaan ja jatkaa sitten vielä etelämmäksi talvehtimaan. Jos parivaljakko olisi kulkenut Jurmon eteläpuolitse, luku olisi todennäköisesti ollut suurempi. Kuva Juutuanjoelta. Vesiväylät tulvivat. Kalkakset sulkivat Haahkat ovat lisääntyneet huimasti viime vuosikymmeninä. Koko kuun keskilämpötila jäi silti kaikilla havaintopaikkakunnillamme allle normaalin. Nyt tämä 1993 perustettu kansallispuisto on valmis ottamaan vastaan retkeilijöitä. Tänä keväänä liki tuhannen hehtaarin suojelualue sai tulentekoja telttailupaikat sekä tarvittavat jätehuoltopisteet. Haahkat rientävät pesimäpaikoilleen ensimmäisten joukossa keväällä, mutta ne ovat myös hätäisimpiä takaisinmuuttajia. Mikael Kilpi ja Terhi Laurila veneilivät heinäkuun alussa 1987 Bengtskärin-Kökarin välillä ja arvioivat, että siellä oleskeli 35 000 kalkasta. Kuvan ottohetkellä vain yölaulajakerttuset ja kultarinta olivat vielä matkalla. toukokuuta nupussa,ja tuomi kukki. Satakielet tulivat kuun toisella viikolla. Yksistään Selkämeren Suomen puoleinen haahkakanta on Pyhärannan pohjoispuolella lähes 10 000 parin tienoilla. Kolmena viime vuotena olen piilosta kuvannut ja tarkkaillut yhden saaren noin l 000-2 000 haahkan sulkimista, sukeltelua ja )epäilyä kalliolla. Seuraavalla viikolla lehahtivat kertut ja tervapääskykin. Itäinen vaivero (kuvassa) puhkesi kukkaan 24. Koirashaahka eli kalkas jättää pesimäpaikkansa jo silloin, kun naaras alkaa hautoa. Turun Ruissalossa kukkivat valkovuokot pitkään. Sitten yhtäkkiä aurinko vapautti joet jääkahleesta ja työnsi vettä rantametsiin. Vielä puolivälissä toukokuuta Lammissa ja järvissä kantoivat jäät. Metsissä ja tuntureilla oli helppo liikkua. Haahkan merkittävin sulkimisalue Suomessa on Saaristomeren eteläosissa. 4 Toukokuussa oli Inarissa oikea vanhan ajan kevättalvi. päivän paikkeilla. Kaikkiaan alueella sulkii 6 000-8 000 haahkakoirasta. Linnut ovat sangen valppaiPäijänne kutsuu Päijänteen kansallispuistossa on komeita hiekkarantaisia harjusaaria, jylhiä eräma1s1a kalliosaaria, aavaa ulappaa ja kirkasta vettä. Viime kesänä järvipuistossa yöpyi 20 000 retkeilijää. Tur~ saatiin nauttia kolmesta ja Ilomants~ peräti neljästä hellepäivästä, normaalisti niitä on vain yksi. Kuun puolivälissä kevät räjähti esiin. Sitten aurinko yltyi hillittömyyksiin
Eläinveistokset esillä Gösta Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä on esillä noin sata kuvanveistäjä Jussi Mäntysen eläinaiheista veistosta. Teemana on puhdas luonto ja terve elämä. Nyt matkaan pitää lähteä omalla kulkupelillä. D Turussakin hoidetaan eläimiä Suomen Luonnon viime numerossa kerrottiin maamme eläinhoitoloista. Raimo Sundelin teita ja suojaavia rakenteita. SUOMEN LUONTO 6--7/95 54. Jo yksikin harmaalokin ka-ka-varoitus saa tuhatpäisen parven humisten ulapalle. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. D Luonto-Liitolle uusi puheenjohtaja Luonto-Liitto ry on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen 27vuotiaan espoolaisen biologian opiskelijan Rauna Mannermaan. D 5. Lajittelupisteeseen, johon opastaa EKOPISTEliikennemerkki, voi tuoda metallia, lasia, ongelmajätteitä, paperia, eloperäistä jätettä sekä sekajätettä. Eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäinen muistuttaa, että myös Turussa huolehditaan luonnonvaraisista eläimistä. Kesoilin henkilökunta on koulutettu opastamaan Ekopisteen käyttäjiä, joten kannattaa kysyä heiltä neuvoa. Tekijäjoukko on vaihtunut, mutta ilo on tallella. Retkeilijöiden palvelua kohennetaan ehkä jo ensi kevää• nä vuokrattavilla veneillä ja kanootteilla. ta ja arkoja. Lisäksi aluevesillämme sulkivien kalkasten lentolaskenta olisi paikallaan jo tänä kesänä. D Ekoisti palasi Ekoisti-makasiini on kesäkuusta alkaen jälleen kuluttajan ja ympäristön asialla. Puiston suosio asettaa etenkin jätehuollon koetukselle. Roskapyydyksiä Mökkiläisten ja retkeilijöiden jätehuolto helpottuu, sillä tiellä liikkujilla on tänä kesänä mahdollisuus lajitella jätteensä 22 Kesoil-asemalla. Sulkimisalueiden sijaintia ei kannata tarkkaan ilmaista, mutta viranomaisten olisi tunnettava ne muun muassa öljyonnettomuuksien varalta. Kallioiden kolot ja lammikot täyttyvät irtohöyhenistä ja sulista. KOTIMAASTA Lepäilykallioilla voi olla satoja lintuja. toukokuuta Juho Pennanen, Anu Salminen, Sanna Ylönen, Taarna Valtonen ja Jouni Nurmi. 6. Vaikka saarissa on jätepisteitä, retkeilijöiden toivotaan vievän roskapussinsa satamien jätepisteisiin. Alueita pitäisi myös rauhoittaa häiriöiltä ja vetokalastukselta. Luonto-Liiton hallituksen jäseniksi valittiin liittovaltuuston kokouksessa Helsingissä 12. Paluu kestää tunteja. Veistokset esittävät pääasiassa Mäntysen mieliaiheita, ilvestä, hirveä, karhua ja kurkea. Jari Salonen Päijänteen kansallispuistosta saa lisätietoja Metsähallituksen Jyväskylän toimipisteestä, puhelin (941) 654 111 . Haukkasalon rantakallioilla Päijänteen kansallispuisto on jylhimmillään. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto/eläinhoitola (92 1) 248 4062 ja 949 52 1 860. vsk. Kalalokin kaijatus saa !epäilevien pään nousemaan. klo 20.00-20.30. Joskus haahkat eivät palaa enää saman vuorokauden aikana. Vuonna 1978 kuollut Mäntynen oli varsinaiselta ammatiltaan Helsingin yliopiston eläintieteellisen museon konservaattori . Gösta Serlachiuksen taidemuseo, Joenniemen kartano, 35800 Mänttä, (934) 474 211 1. Matkailujätteen vastaanoton järjestämisessä ovat Kesoilin lisäksi mukana kunnat, Tielaitos, ympäristöministeriö ja Lappset Group Oy, joka valmistaa Ekopisteet. TV2 joka toinen keskiviikko alkaen 21
Kamppailu Kolista on tehnyt Hieman myöhemmin myös Ilmari Martikaisesta lahjoPaimenvaaran rinteet olivat mattoman luonnonsuojelijan. uhattuina. Työnteko kyllä opetetaan. Ihmisten vilpitön toiminta luonnon puolesta on lämmittänyt mieltäni." "Kolin suojelu kääntyy lopulta kaikkien eduksi", Martikainen uskoo. Tämän jälkeen tiedotusvälineet antoivat palstatilaa ja lähetysaikaa myös suojelijoille. Palkinnon tarkoituksena on edistää tekniikan käyttöä luonnonja ympäristönsuojelussa. "Silloin sain vihreän leiman otsaani ja tietyissä piireissä olen ollut siitä lähtien kehityksen vihollinen." Ylimitoitettuja matkailuhankkeita vastustamaan perustettiin 1980-luvun lopussa Kolin suojeluryhmä. Osallistuneitten kesken arvotaan luontokirjoja ja metsäpuun taimia. MartikaiEstelle valmistuu hitaasti mutta varmasti Kehitysmaakauppalaiva Estelle on pieni rahtilaiva, jota turkulainen Uusi Tuuli ry. Mukana oli lähes 500 ihmistä, muun muassa runsaasti kulttuuriväkeä. Yleisöltä pyydetään tietoja lähinnä mesimarjan marjomisesta, mutta kaikki muutkin tiedot ovat tervetulleita. Luontopuoti Internetiin Suomen luonnonsuojeluliiton varainhankinta yhtiö Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on avannut Web-Luontopuodin Internetiin. Estellellä on pula työntekijöistä. Lisätietoja toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, puh. Voit myös tilata soittamalla tai faksaamalla. sesta tuli ryhmän keskeisiä hahmoja. Estelleä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. Valmistuttuaan Estelle vie kehitysmaihin avustustarvikkeita ja tuo sieltä kauppatavaraa minimihinnalla ilman rahtia. Marjooko mesimarja Pirkanmaalla -kilpailuun voi lähettää havaintoja 31 . (90) 228 08 240. Viime kesänä laivalla päästiin kuitenkin ensimmäiselle koeajolle. vsk.. Martikainen otti ensimmäisen kerran elämässään kantaa luonnon puolesta. Kirjoitus herätti vilkkaan keskustelun. Myös arkkipiispalle ja muille vaikuttajille lähetettiin postia. Palkintoa varten on varattu 100 000 markkaa. D 6 KOTIMAASTA Elämän tehtävänä Kolin suojelu Kymmenisen vuotta sitten Kolin kansallismaisemassa Autiovaaran rinteellä asuva puutarhuri Ilmari Martikainen havahtui luonnonsuoje'; luun'. Siihen tuli mukaan ihmisiä kaikista yhteiskuntapiireistä. Luontopuodin osoite on http://sll.fi/tuki/shop.html. "Laiva on kuitenkin valmis ensi vuoden loppupuolella, jos kaikki menee nappiin." Estelleä on kunnostettu palkatta jo vuodesta 1986. Lisätietoja antaa Jarmo Lepola (931) 2503 111 ta Harri Helin (931) 213 1317. ''Tämä työ ei sovi niille, joilla on henkisesti vaikeaa. "Matkailijat tulevat hakemaan täältä kaunista maisemaa ja monipuolista luontoa. elokuuta 1995 asti osoitteella Pirkka-Hämeen metsälautakunta, PL 97, 33101 tai Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Laukontori 4, 33200 Tampere. Maailmankauppa on yksi syy vääristymiin, ja siksi on luontevaa kiinnittää siihen SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Matkailun tulevaisuus on alueen luonnossa, ihmisissä ja paikallisessa kulttuurissa." Kimmo Repo "Korjausta kaipaavia yksityiskohtia on lukemattomia", sanoo Estellellä uurastava Mika Jämiä. D Insinöörien ympäristöpalkinto Insinööriliitto jakaa tänä vuonna kolmannen kerran oman ympäristöpalkintonsa. Aiemmin pirkkalaiset ovat päässeet etsimään suurinta puuta, isoja muurahaiskekoja, koloisinta keloa, metsälähteitä, metsähiisiä ja liito-oravia. Kilpailun vastausaika päättyy 1. D Halki Suomen Eläinmuseossa voi syyskuun loppuun saakka hakea virikkeitä matkantekoon. D Mesimarjoja etsimään Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pirkka-Hämeen metsälautakunta julkistivat jo seitsemännen kerran yhteisen kesäkilpailun. Kolin huipulla 1989 järjestetty kynttilämielenosoitus teki kamppailun tunnetuksi koko maassa. Ipatinvaaran komeita j ikipuita alettiin hakata lasket'---."" telurinteen tieltä. syyskuuta. Web-Luontopuodissa asioiminen käy kätevästi: Selaile sivuja kaikessa rauhassa. Ryhmä otti yhteyttä valtioneuvostoon ja ympäristöministeriöön. Lähivuosien mahdollisia kompastuskiviä ovat katsastukset, joiden jälkeen voidaan joutua tekemään suuriakin muutoksia. Myös muutamat suuret taloudelliset investoinnit ovat vielä edessä. Eläinmuseo Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, (90) 191 7400. Esillä oleva näyttely antaa läpileikkauksen Suomesta eri vuodenaikoina. "Luonnonsuojelun vuoksi minulle on tehty kaikenlaista kiusaa. Kesällä 1990 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Kolille perustettavasta 2 500 hehtaarin kansallispuistosta. Martikaisen mukaan päätös oli selvä osoitus kansalaistoiminnan tuloksellisuudesta. Muut ovat kyllä tervetulleita." Mikan mielestä maailman isojen kysymysten, kuten saastumisen ja nälän, ratkaisut ovat ihmisten omissa käs1ssa. Kun olet valinnut mieleisesi tuotteet, lähetä tilauksesi sähköpostilla. Kaikki apu otetaan vastaan, eikä mitään tarvitse osata laivalle tullessa. Kolikamppailu on antanut minulle hyviä kokemuksia, joista monet ovat olleet elämäni kohokohtia. Sirkushuveja he saavat muualtakin. Matkailijoita palvellaan kertomalla tärkeimmistä kesätapahtumista ja nähtävyyksistä. Tuotteitanikin on yritetty saada boikottiin, mutta ilman suurempaa menestystä", Martikainen sanoo. Kilpailuun voivat osallistua yksityiset henkilöt, ryhmät tai yhteisöt joko teknisellä keksinnöllä, filmillä, kirjalla tai muulla ympäristönsuojelua edistävällä ideallaan. Eräät liikemiehet olivat päättäneet tehdä Kolin alueesta Lapin suurten laskettelukeskusten veroisen menopaikan. Edellisen kerran 1992 palkittiin Tehokaasu Oy:n työryhmän kehittämä terminen jälkipoltin. kunnostaa Pansion satamassa Turussa. Parhaillaan Mika Jämiää kumppaneineen työllistää laivan viestintäkalusto. Varsinkin alkoholismiin taipuvaisten ongelmat luultavasti vain lisääntyisivät täällä. "Ihmisen pitää elää niin kuin näkee oikeaksi. Suojeluryhmä paneutui tarmokkaasti kansallismaiseman säilyttämiseen. Valokuvilla ja videoesityksillä kerrotaan alueiden elinoloista, luonnosta ja asukkaista. Tällä kertaa kysellään harvinaistuneesta mesimarjasta
Rauhoitusmääräykset kieltävät luontoa ja ympäristöä muuttavan toiminnan, maastopyöräilyn ja koirien irtipitämisen. Siellä viihtyvät vanamo, vuokot ja mm. Asumiseen kuluu muutama satanen kuussa. Esimerkiksi Suomen Puhdistuspalvelu on laatinut Tampere-talon ohjelman myötä oman "ekosiivouspakettinsa". "Ennen kuin hutkitaan, pitää tämäkin asia tutkia", vaativat paliskuntien miehet. Palkinnot jaettiin Maailman ympäristöpäivänä 5. 4H-liittoa kiiteltiin puolestaan pitkäjänteisestä luonnonja ympäristönsuojelutyöstä erityisesti maaseudun nuorten parissa. Mitä pohjoisempi paliskunta, sitä karummat ja haavoittuvammat ovat laitumet. Tutkittu on. Kun suomalaiset metsäntutkijat alkoivat selvitellä Kuolan metallisulattojen päästöistä aiheutuneita haittoja Lapin jäkäläkentille, tutkimusta varten otetut satelliittikuvat paljastivat ympäristövaurioiden kulkevan monin paikoin Suomen ja Venäjän rajalinjaa pitkin. Säästöohjelmaan ovat sitoutuneet myös Tampere-talon yhteistyökumppanit. D Kuudes ympäristövisa Porin Reposaaren peruskoulun 9. vsk. Porojen ylilaiduntaminen on tuttu juttu niin poromiehille kuin porotutkijoillekin. Viime aikoina omat ympäristöohjelmansa ovat laatineet ainakin matkailuala, Suomen golfkentät, kauppojen keskusliikkeet ja kaikki itseään kunnioittavat suuret yri tykset. Yhdeksän eri paliskunnan alueella tehty tutkimus osoittaa kiistattomasti , että poronhoitoalueen kaikissa kasvillisuusvyöhykkeissä laitumet ovat pahoin kuluneet. Syksyn kuluessa pyörät hakeutuvat vakituiselle reitille, johon mahtuvat mm. Lisäksi Tampere-talo selvittää aina hankintojensa yhteydessä tuotteiden ympäristövaikutuksia. Tamperetalo ryhtyi tienraivaajaksi ja aloitti oman järjestelmällisen Inarin Kaamaseen valmistunut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen porontutkimusasema on saanut menneen talven aikana valmiiksi selvityksen porojen laiduntamisesta. Ruoan hän ostaa työttömyyskorvauksella. Tuloksia on saatu lyhyessä ajassa. Kokkola, Pietarsaari, Vaasa ja Seinäjoki. Von Wright ja 4H palkittiin Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon saivat tänä vuonna akateemikko Georg Henrik von Wright ja Suomen 4H-liitto. messuille ja kesäjuhlille. SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Myös kongressien pitopaikat ovat havahtumassa. Viime syksynä Tampere-talo säästää ympäristöä Palvelualan mahdollisuuksista ympäristön säästämiseen puhutaan hämmästyttävän vähän. Reposaarelaiset saivatkin tämänvuotisen Y mpäristövisan peruskoulusarjassa I palkinnon ja 4 000 markan Pirkka-ympäristöstipendin. Jouni Hentula ympäristönsuojeluohjelmansa toteuttamisen pari vuotta sitten. Von Wright sai tunnustuksen luonnonarvoja ja humanismia korostavaa arvomaailmaa edistävästä elämäntyöstään. Harudden on kuuden hehtaarin suuruinen alue, jota kuusi hallitsee. Pekka Heikura Luomupussi starttasi Pohjalaiset luomutuottajat kypsyivät luomutuotteiden kehnoon markkinointiin ja perustivat Luomupussin. Sähkön ja lämmön kulutus on pienentynyt säästöohjelman myötä 20-30 prosenttia, biojätteiden lajittelu aloitettiin ensimmäisenä laitoksena Tampereella, jätemäärää on pystytty vähentämään ja jätteiden lajittelu on saatu automaattiseksi. asiaa alettiin selvitettää ja avaruuteen asti näkyvän tuhon aiheuttajaksi paljastui poro. Ulkoilu ja marjojen sekä sienien poimiminen on sallittua. Peruskoulun yläasteiden ja lukioiden oppilaille suunnattuun ympäristövisaan osallistui työryhmiä 44 koulusta eri puolilta Suomea. KOTIMAASTA Kalutut jäkäläkentät paistavat avaruuteen asti Jäkälä on kaluttu tarkkaan. Suomessa on noin 214 000 poroa. Poromiehet myöntävät, että laitumet on monin paikoin kaluttu loppuun. "TutkiIT)ustulosten perusteella olemme esittäneet, että porojen määrää pitäisi joissakin paliskunnissa vähentää jopa kolmanneksella", sanoo porontutkimusaseman johtaja Mauri Nieminen. Kortesjärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin luomuviljelijöiden ja käsityöläisten Järviseudun Luomupussi Oy osti ja kunnosti kauppa-auton, jolla tuotteet viedään asiakkaiden luo. kesäkuuta Kirkkonummella. yövilkka. luokka laati omasta elinympäristöstään katsauksen "Luonto kierrättää entä Reposaari?" Arvosteluraadin mielestä tutkimusraportti oli aivan omaa luokkaansa. Mika näkee työttömyyskorvauksen toimeentulotukena tai kansalaispalkkana. "Se on se suunta, johon ollaan menossa ja jota pitäisi vauhdittaa". Tampere-talolle myönnettiin edelläkävijän roolistaan Hämeen lääninhallituksen tämänvuotinen ympäristöpalkinto, ja Euroopan matkailuja kokousalan messut palkitsi Tampere-talon edistysaskelistaan ekoilun alalla. Niina Leino Laivan kunnostusta rahoitetaan Uusi Tuuli ry:n polkupyöräkirpputorilla, joka vastaanottaa, ko,jaa ja myy käytettyjä polkupyöriä. Melkein kaikki työntekijät asuvat puulämmitteisissä kämpissä, joissa on pienet vuokrat. Suihkua ja lämmintä vettä ei ole, mutta ei niitä kaivatakaan. Luomupussi liikkuu tarvittaessa kaikkialle Suomeen mm. Vahinkoa oli syntynyt vain Suomen puolella. Luomupussi kiertelee aluksi lähinnä Järviseudun paikkakunnilla. Ylilaiduntaminen on ongelma varsinkin poronhoitoalueen karuissa pohjoisosissa. Koska kriittiset tutkijat eivät moiseen täsmälaskeumaan uskoneet, huomiota kehitysmaakauppalaivalla. Kuitenkin tiedetään, että palvelujen energiankulutus on kasvanut nopeasti ja niiden tuottamiseen käytetään yhä enemmän myös aineellisia resursseja. Estellen puhelinnumero on (92 1) 2404 711. D Loviisaan suojelualue Loviisa sai ensimmäisen luonnonsuojelualueensa kun Loviisanlahden itärannalla sijaitseva Harudden rauhoitettiin. Kauppaja teollisuusministeriön arvion mukaan palvelualalla olisi hyvät mahdollisuudet esimerkiksi energiansäästöön. Kuusi vuotta tiedotusoppia Tampereen yliopistossa opiskellut Mika viettää kaikki arkipäivät Estellellä. Jo nykytekniikalla voitaisiin samat palvelut tuottaa 35 prosenttia pienemmällä energiamäärällä. Toinen keino olisi tehokas keinoruokinta, mutta luonnonlaitumista ruokintaan siirtyminen tulisi todella kalliiksi. Järviseudun Luomupussi Oy Pertti Laajanen (967) 765 1724 tai Markku Harinen (949) 565 352. Visan taustavoimat ovat Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto 7. "Pohjoisen pääporonhoitoalueet ovat ympäristöltään niin arkaa aluetta, että siellä pitää saada asiat kuntoon
Torjuntaeliöt ovat tehokkaita ja j toimivat usein koko kasvu] kauden, kunhan ne vain hano kitaan ajoissa. i Valkoisia ansarijauhiaisia vastaan tepsivät esimerkiksi jauhiaiskiilukainen, petolude ja petokuoriainen. Joki perattiin uitolle otolliseksi 1930-luvulla, samoin kuin kymmenet muutkin joet ja purot Pohjois-Karjalassa. Lisäapua voi saada siileiltä, joiden mielestä etanat ovat mitä mainiointa herkkua. Hankkeen J rahoitti työministeriö. Lapin maaseutukeskuksen projektiin osallistui muun muassa Kuopion yliopisto, jossa selvitettiin väinönputken lääkinnällisiä omiJuuassa Pohjois-Karjalassa virtaavan Juuanjoen kymmenkunta koskea kunnostettiin 1993-1994. Lopullinen joen kunnostusohjelma tehtiin Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiirin ja kalatalouspiirin yhteistyönä 1989: koskista nostetut kivet aseteltiin takaisin virtaan ja jäljellä olevat uittorakennelmat poistettiin. C-vitamiinin nälkään voi syödä tuoretta vartta tai keittää siitä hilloa. Esimerkiksi maakiitäjäiset syövät etananmunia. Aikanaan uittoa varten peratut kosket kunnostettiin 150 000 markalla. Leppäkertut ovat tehokkaita 8 KOTIMAASTA Mansikka maistuu etanallekin. Ripsiäisiä torjumaan voi levittää ripsiäispetopunkkeja tai petoluteita. Mäntysuopaa ja pilsneriä Kirvoja, etanoita, harsosääskiä ja jauhiaisia. vsk.. Rea Peltola vet jäivät kuitenkin kököttämään rantapenkereille. Jos kirvat yrittävät imeä kuiviin jonkin suosikkikasvin, pelkkä Juuanjoki takaisin luonnontilaan kylmällä vedellä suihkuttaminen parin päivän välein auttaa usein siihen asti, kunnes leppäkertut ehtivät paikalle. @ "Koskialueiden kunnostaminen hyödyttää joen yli 40 vuotta vanhaa purotaimenkantaa", kalatalosuasiantuntiJuuanjoen uittosääntö kumottiin 1981 ja pääosa puisista uittorakenteista purettiin. Kehrääjäpunkkien vaivaaman kasvin voi pestä tai su< muttaa laimennetulla mäntysuopaliuoksella tai rasvattomaila maidolla. Joki kunnostettiin kaivinkoneella Väinönputkella ihmeitä Väinönputken monipuolisuus on innostanut tämän perinteisen luonnonvaraisen rohdosja monikäyttökasvin viljelyä Lapissa. Suolistonkin väinönputki rauhoittaa. SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Koskista rannalle nostetut leija Timo Takkunen sanoo. ja osittain käsin. "Kaloille tehtiin runsaasti leJuuanjoki on lähes 25 kilometriä pitkä Pieliseen laskeva joki. Ruukkukasvien harsosääskiä ja mansikoiden sekä ruusujen juuria vioittavia korvakärsäkkään toukkia vastaan voi käyttää sukkulamatoja. Ne levitetään kasvustoon heti, kun ensimmäiset merkit vioituksista näkyvät. Puutarhassa on koko joukko tuholaisten luontaisia vihollisia. Kasvihuoneessa tai lasien suojaamalla parvekkeella kehrääjäpunkkeihin voi kokeilla myös petopunkkeja. Sopiva män:; tysuopaliuos saadaan, kun lito raan vettä lisätään puoli desiä .l! saippuaa. Väinönputken uusi tuleminen perustuu hankkeeseen, jossa etsittiin lappilaiseen yrttien viljelyyn tai keruuseen sopivia kasveja luontaistuotemarkkinoille tai lääketeollisuuteen. Kirvoja syövät muun muassa kirvavainokainen ja kirvasääski. Jäljelle jääneitä etanoita voi pyydystää pilsnerillä täytettyillä teevadeilla. kirvansyöjiä, mutta niitä tulee kasvustoihin runsaammin vasta ilmojen lämmettyä. Pari sataa metriä puista uittoränniä jätettiin paikoilleen kotiseutuyhdistyksen myllyalueelle muistoksi uittoperinteestä. Kasvi vahvistaa ihmiskehon solujen aineenvaihduntaa ja parantaa yleiskuntoa. Maito laimennetaan lisäämällä litraan saman verran vettä. Kasvin juuret kelpaavat viinan tai yrttiliköörin mausteeksi, lehdet juomasekoituksiin ja siemenet sämpylöiden päälle. Liiallista etanaryntäystä kasvitarhaansa voi hillitä vaikkapa oluella. Madot on helppo levittää ruukkuihin tai kukkapenkkeihin sekoittamalla Iöysään kiissel~in pakatut madot kasteluveteen. Yhdisteistä on löydetty kalsiumsalpaajia, jotka ovat yhtä tehokkaita kuin tunnetut sydänlääkkeet. Perkauksissa jokivarsille rakennettiin puisia ja kivisiä penkereitä ja uittorännejä. Kasvija viherhuoneissa voi käyttää muitakin biologisia torjuntaeliöitä, joita voi tilata ammattipuutarhureille tarkoitetuista liikkeistä. "Muutama tila viljelee väinönputkea jo myyntiin, ja parhaillaan siitä kehitetään kaupallisia tuotteita", kertoo maaseutuneuvoja Irja Mäkitalo-Ylitalo Lapin maaseutukeskuksesta. Otusparat ovat yhtä persoja oluelle kuin salaatille ja kokevat onnellisen hukkumiskuoleman. Lisäksi eteeriset öljyt tappavat bakteereja ja auttavat yskässä. Mitä tehdä, kun kutsumattomat vieraat aikovat pistellä poskeensa koko sadon
Humuspitoisissa vesissä kotimainen näyttäisi sitä paitsi menestyvän täplärapua paremmin", Järvenpää muistuttaa. Surkeaan jamaan päässyttä raputilannetta on paikkailtu pohjoisamerikkalaisella täpläravulla. KOTIMAASTA Jarmo-Heikki Hirvonen Pihlajavedeltä on hankittu maita luonnonsuojeluun jo yli tuhat hehtaaria. Kulttuurimaisemia ja perinteistä rakennuskulttuuria tulee vaalia. Kehittämissuunnitelmaa tarkentaa erityinen ohjausryhmä, jonka ympäristöministeriö nimeää. Siemenet tuleentuvat käyttökelpoisiksi katkaistussakin latvassa. Se onkin kotiutunut moniin vesiin hyvin. Väinön putken viljelijän kannattaa näin keväällä panna yrttinsä alkuun suoraan taimista, sillä kotimaisten kantojen kasvattaminen siemenestä edellyttää, että siemenet on pidetty kylmässä talven yli. Pihlajaveden alueen luonnonarvojen lisäksi halutaan turvata saariston kyläasutus, maisemaja matkailualueet sekä virkistyskäyttö. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Teuvo Järvenpää kehottaa kuitenkin pitämään hyvää huolta viimeisistä jokirapukannoista. Arkkienkeli Rafaelin kerrotaan ylistäneen väinönputkea ihmeitä tekevänä kasvina. Pihlajaveden alue on kansainvälisesti harvinainen ja arvokas luonnon sekä kulttuurin yhdistelmä, jolla on pitkät perinteet myös matkailussa. Suomen rapusaalis on viime vuosina ollut noin viiden miljoonan yksilön tietämillä. Oulun läänin eteläpuolella kasvi on rauhoitettu. Alueen maaja metsätaloudessa on huolehdittava luonnonarvoista. Pihlajaveden alue voisi olla osa laajempaa Saimaan saaristoalueiden kokonaisuutta, johon kuuluisivat lisäksi Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot sekä Joutenvesi. Näin kävi Ruotsissakin." Hyvää rapujärveä kannattaa siis hoitaa ja varjella. Työryhmä pitää tärkeänä, että alueen kunnat tukevat kaavoituksella kehittämissuunnitelman toteutumista. Voimakkaasta säännöstelystä ja rehevyydestäkin piittaamatta täplikäs on kasvanut nopeasti ja lisääntynyt vilkkaasti. vsk. Alueen vetovoima perustuu moniilmeiseen luontoon, erämaisiin järvimaisemiin sekä luonnontilaisiin ja asuttuihin saariin. Miehen korkuiseksi kasvava sarjakukkainen on arvokkaimpia luonnonvihanneksiamme. Moni vanha apaja on nyt tyystin vailla saksiniekkoja. Saariston kyläalueiden tavoitteena on kehittää perinteisiä ja muita alueelle soveltuvia elinkeinoja. Norppien luku kaksinkertaiseksi Ympäristöministeriön asettaman Pihlajavesi-työryhmän tavoitteena on saada seudun saimaannorppakanta lisääntymään vähintään 70 yksilöön. "Täpläravulla ei missään tapauksessa kannata uhata ar-· vokkaita kotimaisen ravun kantoja. Varmimmin sen tapaa tunturialueen pensaikosta ja puronvarsilta. Pihlajaveden matkailusta voitaisiin luoda ympäristöä säästävän matkailun mallialue. Kotimaista rapua kannattaa varjella Rapurutto, jokien perkaukset ja vesien rehevöityminen ovat ajaneet suomalaisen jokiravun ahtaalle. Suunnitelmia on paljonkin, mutta rahasta on pulaa. Saaristolaiskulttuuria halutaan myös elvyttää. Myös muiden häiriöiden vähentäminen on välttämätöntä erityisesti norpan lisääntymisaikana. Jos omat tiedot ja taidot eivät riitä, lisätietoja kannattaa kysyä kalastusviranomaisilta. Väinönputki on pohjoinen laji. Suurilla reittivesillä täpläravulla on saatu hyviä tuloksia. Pohjois-Karjalassa on kunnostettu jokia vasta vähän. Alue soveltuisi hyvin myös Unescon maailmanperintökohteeksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että norpan lisääntymisalueille ei enää rakenneta. Jari Salonen 9. Työryhmän mielestä alueen asukkaat sekä luonnonsuojeluja kansalaisjärjestöt on otettava mukaan käytännön työhön. "Kun täpläravusta saadaan yleisempi istutuslaji, kotimaisen ravun hinnat nousevat jyrkästi, kaksin, ehkä jopa kolminkertaiseksi. "Joen uittosääntö kumottiin 1993 ja vuosille 1996-1997 ajoittuvan lähes miljoonan markan hankkeen rahoittaa maaja metsätalousministeriö." Kimmo Repo SUOMEN LUONTO 6--7/95 54. Kolmantena vuonna korjataan juuri, kun siemenet ovat vielä raakoja. "Tulevien vuosien mittavin hanke on Lieksanjoen kunnostaminen", diplomi-insinööri Jukka Höytämö Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta kertoo. Päivi Suikkanen Muhkean kokoinen täplärapu on houkutteleva istutuslaji, mutta sillä ei kannata uhata viimeisiä kotimaisen ravun kantoja. Esimerkiksi Tampereen lähivesillä Näsija Pyhäjärvellä täplärapujahtiin päästäneen aivan lähivuosina. Alueelle olisi laadittava myös luonnonja maisema-arvot huomioon ottavat rakennustapaohjeet. Kuvan muhkea yksilö on kuvattu Kittilässä. Taimia saa ainakin Tuomisen yrttitarhalta Ylitomiosta. Anne Kärkkäinen poja kutupaikkoja, joten taimenen elinolot paranivat oleellisesti." Takkusen mukaan työt sujuivat kitkatta, eikä maanomistajien kanssa ollut hankaluuksia. Väinönputki antaa satoa vasta toisena vuonna, jolloin kolmanneksen lehdistä voi kerätä teeaineiksi. naisuuksia. Keskieurooppalainen kanta ei vaadi talvestusta
Posti esitteli ympäristöohjelmaansa, johon kuuluvat muun muassa sähköautot, kierrätys ja kiinteistöjen energiankulutuksen seuraaminen. Kakkosena tulee katiska, johon erehtyi saaliista noin viidennes. Elintarvikeviraston mukaan vesistön pieneliöstöä ravinnokseen käyttävillä kalolla kuten siialla, muikulla, lahnalla ja särkikaloilla sekä merikaloilla sallittu elohopeapitoisuus ylittyy harvoin. Assä Partners puolestaan ylpeili S-ryhmän ympäristöpolitiikalla, jonka teema on Takaisin luontoon. Asiaan! Toukokuussa oli Helsingissä Ekokuluttaja '95 -tapahtuma, jossa lähes 50 näytteilleasettajaa esitteli ympäristöä vähemmän rasittavia tuotteitaan ja toimintatapojaan. hopeaa, dioksiineja ja raskasmetalleja löytyvät petokaloista. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Esillä oli paljon sellaista, mitä Suomen Luontokin on vuosien varrella esitellyt: luonnonkuidusta valmistettuja vaatteita, hunajaa, luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita, mausteyrttejä, kompostoreita ja kompostikäymälöitä. Elintarvikeviraston mukaan kalaa voi silti syödä kolmesta jopa viiteen kertaan viikossa, jos vaihtelee kalalajeja. Kalassa on runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja, joiden määrää suomalaisessa ruokavaliossa pitäisi lisätä. Muita tärkeitä syitä kalassakäyntiin olivat luonnon seuraaminen sekä työympäristöstä ja arkirutiineista irrottautuminen. Vanhimmat pyyntineuvot, katiskat, olivat järven tai meren pohjaan naulattuja kiinteitä puusatimia, ja koukut luusta tai puusta vuoltuja. Bra Miljöval -merkkiä seuraamalla voi naapurissamme tehdä joka päivä ympäristöteon, sillä luonnonsuojeluyhdistyksen kriteerit täyttäviä tuotteita on jo lähes kaikissa tuoteryhmissä. Kalassa rentoudutaan ja virkistytään, kaikkinainen häly ja hyörinä unohtuu ja silmä lepää maisemassa. Suurimmat kertymät elosijaan vesiltä nykyään muunlaista Riistaja kalatalouden laitoksen selvityksen suurin osa vapaaajankalastajista lähtee kalaan rentoutuakseen. Enää ei riitä, että hedelmätiskin vieressä on paperipusseja tai että pesuaineiden jättivalikoimissa kyyristelee muutama joutsenmerkillä varustettu paketti. Alice Karlsson INNAT • KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNJ ·ss11, tä heikee katisuomen kalason ammattikolmisenkymmentä sitten itse pyydetty ka..oli tärkeä särvin. Esittäytyvien yritysten joukossa oli kummajaisia, kuten Suomen Posti ja Ässä Partners, johon kuuluvat kauppaketjut Alepa, Prisma ja S-Market. Ylenmääräistä herkuttelua silakalla, sillillä ja lohella kannattaakin hieman hillitä. Pyyntivälineiden valmistus ja koostumus on vain toisenlainen. Nyt katiskan virkaa palvelee rautalankahäkkyrä ja koukut ovat kehittyneet matoja täkykoukuista mitä kummallisimmin muotoilluiksi ja värikkäiksi vieheiksi. Eihän vihertyminen ole vain nyrkkipajojen etuoikeus ja on hyvä, että muun muassa isoissa kauppaketjuissa ryhdytään ajattelemaan ympäristöä. Ohjelman ydin on kierrätys. Orgaanisten klooriyhdisteiden, dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia löytyy lähinnä rasvaisista merikaloista. Loput kalat hoideltiin vavoilla. Vesiin joutuneet ympäristömyrkyt kulkeutuvat myös kalaan. Sen sijaan eteläsuomalaisesta metsäjärvestä ylpeänä kotiin kannetulla hauella on mitä todennäköisimmin liikaa elohopeaa maistuvassa lihassaan. vsk.. Suomessa kalaa syödään vain 16 kiloa henkeä kohti vuodessa, ja kilomäärän voisi aivan huoletta kaksinkertaistaa. Mitä tarjottavaa niillä on ympäristötietoiselle kuluttajalle. Ulla Kokko Saalis tai lisätulot eivät ole vapaa-ajankalastajille kovin tärkeitä. Liekö se syynä muun muassa siihen, että sappikivet ovat esimerkiksi Japanissa lähes tuntemattomia. Esimerkiksi 1992 siihen saarrettiin yli puolet koko maan saaliista. Itämaiseen ruokapöytään kuuluu kala. Silloin lähes 11,'lll~D· tiesivät, kuinka kalat ~detään, perataan ja val.mistetaan ruoaksi päitä ja ruoKalaa sydämelle Kalan maine terveellisenä ravintona ei ole perätön. Parhaat myytiin ja vähempiart syötiin. Virkistyskalastuksessa ylivoima1sm pyyntineuvo on verkko. Ruotsissa on kaupan ja Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen yhteistyöllä saatu aikaan Bra Miljöval -tuotevalikoima. Silti tärkein puuttuu: todelliset vaihtoehdot päivittäistavarahyllyiltä. Yritysten koko vaihteli yhden perheen käsityöpajasta suuryritys Ekokemiin ja Pääkaupunkiseudun jätehuoltolaitokseen. Vähiten saalista saatiin perhovavalla. Kaloja pyydystetään nykyisin periaatteessa samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten. Innokkaimmin heiluteltiin virveliä, seuraavaksi suosituimmat välineet olivat tavallinen onki ja pilkkionki
Lain mukaan kaupassa myytävä maito on pastöroitava, mutta Juvan meijerin maitoa ei homogenoida. D Mukiinmenevää kierrätystä Junien ravintolavaunuissa saa nyt juomansa ainutlaatuiseen astiaan kompostoituvaan ja kierrätykseen sopivaan kertakäyttömukiin. Maalin keittoa varten tarvitaan punamultajauhetta, ruisjauhoa, rautasulfaattia, vettä ja iso keittoastia. Samana päivänä, 10. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULU Apila antaa luomumaidolle maun, joka tuo mieleen lapsuuden maidonhakumatkat. Esimerkiksi Helsingissä hyvällä liikepaikalla olevassa hampurilaisravintolassa käy viikottain 10 000 asiakasta. Muun muassa Hangon Väristä saa punamultaa jauheen lisäksi sekä sivelyvalmiina että tahnana, joka on laimennettava vedellä. Asiasta kiinnostuneet karjatilalliset päättivät kuitenkin ryhtyä itse puuhaan ja vuokrasivat meijerin Idän Maidolla 1993. Uudet puolen ja kolmanneslitran kertakäyttöpikarit valmistetaan samasta kartongista kuin nykyisetkin, mutta päällystetään muovin sijasta rypälesokerista bakteerien avulla aikaansaadulla pinnoitteella. Juvan luomumaitoa on periaatteessa saatavana koko maassa lukuunottamatta Turun, Seinäjoen ja Oulun aluetta. Jos keitto tuntuu työläältä voi punamultamaaleja ostaa valmiinakin. Mistä sitä käytännössä saa, on visaisempi kysymys. Onhan luomumaito pieni tuote; sen osuus on alle prosentin Valion koko myynnistä. McDonald's aloittaa Lahdessa ravintolasalissa syntyvän jätteen lajitteluja kierrätyskokeilun. Ruotsissa meijerijätti Arla markkinoi luomumaitoa jo kauan ennen kuin sitä oli saatavana. Sitä kutsuttiin nimellä "Tulevaisuuden maito", ja kuluttajia kehoitettiin kyselemään sitä kaupasta. On arveltu, että pastörointi ja homogenointi lisäisivät maitorasvan verisuonia kalkkeuttavaa vaikutusta ja laktoosin imeytymishäiriöitä. Juvan Luomu Oy kerää maidon tiloilta, pastöroi ja pakkaa sen, ja myy maidon VaMcDonald's päätyi pahviin Varsinkin nuorten ja lasten suosiossa oleva pikaruokaketju McDonald's on luopunut Suomessa muovipakkauksista! Kyse on isosta asiasta. D Lakritsanhimoon luomua Loimaalla valmistetaan luomulakritsaa! Musta herkku on loihdittu kotimaisista raaka-aineista, joista muun muassa vehnäjauho on aitoa luomua. Eläinsuojelujärjestöt ovatkin jo pitkään vaatineet verkkojen kieltämistä. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kokeiden mukaan muki hajoaa luonnossa täydellisesti. D Punamulta porisemaan Punamullalla sivelty koto ei töki silmään eikä riitele luonnossa. Myös Valio on luvannut paneutua vakavissaan luomujugurtin markkinointiin. Maidon markkinoija ei voi edes esimerkinomaisesti nimetä kauppoja, jotka luomumaitoa myyvät. D. Pienin vähittäiskauppaan toimitettava erä on viiden tai 20 tölkin pakkaus. Samaan aikaan epätoivoiset kuluttajat juoksivat kaupasta toiseen luomumaitoa etsimässä. Hampaita harjatessahan varsi ei kulu, miksi siis pitäisi heittää koko harja pois. Luomumaitoa saa, kun osaa kysyä Viime vuonna puolet Juvan luomumaidosta jouduttiin myymään tavallisena maitona, kun luomumaidolla ei ollut riittävästi markkinoita. Luonnonmukaisesti tuotettua raakamaitoa kertyy nyt 1,2 miljoonaa litraa vuodessa. Varmimmin !akun makuun pääsee tilaamalla sitä suoraan Tiirin luomutilalta (921) 7622 786. Luomulakua saa Muurlan suoramyyntihallista ja sitä kannattaa kysyä Loimaalla poiketessa myös vähittäiskaupoista. vsk. Luomumaitoa voi kuitenkin aivan hyvin tilata vaikka omaan lähikauppaan. Hampurilaisjätin tavoitteena on laajentaa lajittelu ja kierrätys kaikkiin ravintoloihinsa ja nostaa kierrätysaste vuoteen 2 000 mennessä 70 prosenttiin. SUOMEN LUONTO &-7/95 54. Kartonkijäte käytetään Porissa hylsykartonkiin, muovijäte ohjataan Muovinkeräys Oy:lle ja biojäte kompostoidaan jäteasemalle. Meijeriprojekti oli vähällä lopahtaa, kun Juvan osuusmeijeri yhdistyi Idän Maitoon. Viitisen vuotta sitten Juvan osuusmeijeri ja Juvan kunta palkkasivat luonnonmukaisen viljelyn neuvojan valmistelemaan Juvan meijerin muuttamista luomumeijeriksi. Nyt Juvan peltoalasta noin seitsemän prosenttia on luomuviljelyssä ja alueella on useita suuria luonnonmukaisesti viljeltyjä lypsykarjatiloja. toukokuuta 1995, kun McDonald' s vaihtoi muovin kartonkiin, sen kilpailija Carrols siirtyi kartongista paperipakkauksiin. Ekohammasharjalla jätteen määrä vähenisi kahdeksasosaan. McDonald'sin pakkaukset ovat nykyään joko kartonkia tai paperia. D Haukka vahtiin Marjapensaita rastailta ja muilta herkkusuilta suojaavat verkot ovat surmanloukku paitsi rastaille myös muille liimuille ja muun muassa siileille. Kenttäkokeiden perusteella valmistaja uskoo, että haukasta tulee todellinen jymymenestys. Valio ei ole markkinoinut luomumaitoa kovinkaan innokkaasti. Siten jo yksikin maitoa säännöllisesti käyttävä perhe voi pyytää kauppiastaan hankkimaan vaikka kerran viikossa luomumaitoa ja luomukermaa. Pillit, juomien kannet, lusikat ja jäätelörasiat ovat vielä muovia. Espoolainen Patiola Oy on tuonut markkinoille muovisen Marjavahdin, joka muistuttaa lähinnä varpushaukkaa. Kun maito lopulta tuli markkinoille, se meni hyvin kaupaksi, ja siitä pystyttiin maksamaan tuottajille pientä lisähintaa. Rea Peltola Hammaspeikoille ekokyytiä Apteekeista saa nyt hammasharjoja, joissa on irroitettava harjaosa. Kaikesta huolimatta myös Juvan luomumaidon suosio on kasvussa, ja tuottajat suhtautuvat toiveikkaasti loppukesällä myyntiin tulevaan luomujugurttiin. Haukkauksen edellä. Saksalaisia ekoharjoja tuo maahan turkulainen Mastermax, jonka mukaan hammasharjoista kertyy Pohjoismaissa 800 000 kiloa muovijätettä vuosittain. Hyvän menekin innostamana tuottajia on tullut runsaasti lisää. Biotuoppi kestää myös käytössä, joten oluensa puolesta ei tarvitse huolestua. Pienen maitoerän keräily ja pakkaaminen on kallista, ja suosituksena on, että luomumaito maksaisi kuluttajalle markan verran enemmän litralta kuin tavanomainen kevytmaito. Vahti on musta ja sitä pitävät ryhdissä kannatusja muotojouset. Marjavahti maksaa noin 25 markkaa ja niitä myydään ainakin K-kaupoissa ja Keskon myymälöissä. D liolle, joka hoitaa markkinoinnin ja kuljetuksen. Aina tämä ei toteudu, sillä jotkut kauppiaat myyvät luomutuotteita erikoistuotteen katteella ja jotkut taas käyttävät tavanomaisia maitotuotteita tarjoustuotteina, joiden hinta on painettu poikkeuksellisen alas. Sitäpaitsi luomumaitoa ei haluta sanoa missään suhteessa paremmaksi kuin yhtiön omaa päätuotetta, tavallista maitoa
Ympärivuotiseen kompostointiin on kunnollinen lämpökompostori ainoa vaihtoehto. Tämä on kummallista, sillä esimerkiksi Norjassa joutsenmerkityt kompostorit ovat paremminkin sääntö kuin poikkeus. Puu on niissä usein aivan kovaa, mikäli latoa ei ole rakennettu metsän siimekseen. EU:n myötä Suomeen tuodaan myös keskieurooppalaisia ja ruotsalaisia luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita. Kasvituotannon tarkastuskeskus pitää yllä myös rekisteriä kaikista luonnonmukaisesti viljellyistä tiloista. Puu harmaantuu pian. vsk.. Mikäli hiekkalaatikon puu pääsee kastuttuaan kuivumaan kunnolla, lahoa suurempi uhka onkin aurinko. Vaikka pakastinkompostorien hinta on halpa, niille tuskin voisi saada pohjoismaista ympäristömerkkiä viiden vuoden takuuvaatimuksen vuoksi. Aurinkopaneeleita Onko Suomessa muita aurinkopaneelien valmistajia tai maahantuojia kuin Neste (NAPS). Varsinaisen laatikon voi rakentaa vaikka höylätystä mäntylankusta. Markkinoilla on yli 20 erilaista kompostorimallia. Lieneekö sitten niin, että suomalaiset valmistajat eivät täyttäisi joutsenkriteereitä. Tavallisen kuluttajan kannattaa tilata luomuviljelijälista Luonnonmukaisen viljelyn liitosta (955-150 538) tai biodynaamisesti viljelevien lista Biodynaamisesta yhdistyksestä (90-644 160). Puurakentamisen periaatteena tulisi aina olla, että puu ei joudu koskaan suoraan maata vasten ja kastuva puu pääsee myös kuivumaan. Reikätiilissä on vielä se etu, että puuosien kiinnittäminen käy niihin näppärästi esimerkiksi harjateräspätkillä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kunnon kerros sepeliä laskee veden tehokkaasti lävitseen ja puu pääsee kuivumaan. Tällä hetkellä Suomessa on noin I 800 luomutilaa. Neste valmistaa myös veden lämmitykseen tarkoitettuja aurinkokerääjiä. Kunnollinen kompostori ei kaipaa sähkövastuksia toimiakseen, vaan oikein mitoitettu ja hyvin · eristetty kompostori toimii myös Suomen pakkasissa. Ensin on varmistettava, että vesi pääsee valumaan pois laatikolta. Aurinkoa vastaan suosittelisin kokeilemaan esimerkiksi lasuuria. Suomalainen luomutuotanto täyttää sen sijaan varsin kovatkin ympäristönsuojeluvaatimukset. Harmaa väri suojelee puuta esimerkiksi auringon valolta. Miten hiekkalaatikon voi rakentaa ilman kyllästettyä puuta. Ja jos hiekkalaatikko joskus lahoaa, puusta voi rakentaa aina uuden. Löysin omista tiedostoistani seuraavat aurinkosähköpaneelien maahantuojat: Augustson Karl (949) 215 587 Eurosola (92 1) 439 861 HTl-tekniikka (90) 522 599 Neste NAPS (90) 4501 Sabik (915) 540719 SolecoOy,(90)4551081 Varta Oy (90) 525 01 Waranco(90)70028282 Windside Oy (983) 450 700 Muitakin varmasti on olemassa. Tosin kukaan muukaan kompostorin valmistaja ei ole Suomessa hakenut joutsenmerkkiä. Luomurekisteriä on pidetty vasta vähän aikaa, joten kaikki jalostajat eivät ole ehtineet ilmoittautua rekisteriin. Tiettävästi Suomessa on noin 50 luomutuotteiden jatkojalostajaa. Työtehoseura tutki kolme vuotta sitten lämpökompostoreja ja parhaat pisteet saivat Sepe (nykyisin Kiinteistökompostori Sepe), Biolan pikakompostori ja Tehostor (nykyisin Ro-Composter). Luonnonmukaisen viljelyn jatkojalosteista pitää kirjaa Elintarvikevirasto, jonne kaikki luonnonmukaisen viljelyn jatkojalosteet on nykyisin ilmoitettava. Hiekkalaatikonkaan ei tarvitse kestää ikuisesti. Lähiaikoina luomurekisteripalveluja voi saada myös tietoverkkojen kautta. Kuten puutalokin, kestävä hiekkalaatikko tarvitsee sokkelin, jonka voi rakentaa joko kivistä tai helpommin reikätiilistä. Perinteisiä maaleja valmistavat yritykset (mm. na. Kompostori kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Uula-tuote) tarjoavat pellavaöljylasuuria. Sen sijaan vain kesäkäyttöön soveltuu melkein mikä tahansa eristämätön jyrsijöiltä ja sateelta hyvin suojattu ja ilmastoitu laatikko. Näitä tuotteita ei tarvitse ilmoittaa suomalaiseen rekisteriin, vaan kunkin maan kansallinen rekisteri merkitsee tuottajat omaan rekisteriinsä. Lisäksi useimmilla maahantuojilla on jälleenmyyjiä ympäri maata. Monet kierrätyskeskukset myyvät pakastimista valmistettuja kompostoreja. Tämä johtuu siitä, että puun pinnalle kasvaa sienirihmastoa, joka ei kuitenkaan lahota puuta. Onko olemassa luomurekiste.... Monet tilat myyvät myös jatkojalosteita kuten ryynejä ja jauhoja. Hiekkalaatikon rakentamiseen voi soveltaa hyvin puutalon rakentamisen periaatteita. Eristeet repeilevät herkästi ja vettyvät pian, jolloin eristyskyky heikkenee ratkaisevasti. Suomalaisen luomutuotteen erottaa muista varmimmin leppäkerttumerkistä. Tietoa luomutuotteista Haluaisimme tilata kotikauppaamme luomutuotteita, mutta kauppiaskaan ei aina tiedä, mistä niitä voisi saada. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Jos ei jaksa nähdä näin paljon vaivaa, sokkelin voi rakentaa karkeasta sepelistä ja laatikko juntataan kiinni maahan paaluilla. Kaikissa maissa esimerkiksi lannan kompostointi ei ole pakollista. Luonnonmukaisen viljelyn säännökset poikkeavat jonkin verran eri EU-maiden välillä. Päin vastoin. Hiekkalaatikko joko oji12 tetaan (salatai avo-oja) tai rakennetaan rinteeseen. Oman kokemukseni mukaan pakastimet eivät kestä käytössä. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxil/a (93 I ) 335 42 I 2 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sl/Ji Kompostori tarpeen mukaan Mikä kompostori on paras käytössä. Mitä kyllästetyn puun tilalle. Euroopan unionin myötä luonnonmukaisen viljelyn tarkkailu siirtyi Luomu-liitolta Kasvituotannon tarkastuskeskukselle (92 1-760561 ). Listaa voi tilata numerosta (90) 772 61 (Arja Kaiponen). Kannattaa tarjouttaa. Puuta ei tarvitse välttämättä käsitellä lainkaan. Kaikille on tuttuja jopa useita satoja vuosia vanhat harmaat puuladot
13. Se esitti jättiläismäistä kuplanmuotoista Espoon jäähallia, jota ympäröi loputon autojen virta. erilaiset yleisötapahtumat: suurkokoukset, kongressit, showtilaisuudet ... Onneksi kauhistus ei johtanut masentumiseen vaan toimintaan: tapiolalaiset heräsivät puolustamaan kotiseutunsa parhaita arvoja. toukokuuta 1980 oli Helsingin Sanomissa Karin piirtämä pilakuva. Juuri tässä mielessä pidän Länsi-Tapiolaa ja urheilupuiston ympäristöä erittäin onnistuneena toteutuksena. Meidän olisi pitänyt puolustaa puroakin. Harvinaisemmat eläimet jätän mainitsematta, ettei niihin kohdistuisi liikaa mielenkiintoa. vsk. Ympäristön asukkaat olivat heti takajaloillaan ja ryhtyivät toimimaan, vaikka todettiin että hanketta oli valmisteltu kunnan elimissä kaikessa hiljaisuudessa ja pelättiin että jonkinlaiset erikoismenettelyt pitävät sen kokonaan kansalaisten ulottumattomissa. Rohtovirmajuurta kasvaa parissa paikassa kauniina yhdyskuntana, horsmat, putkikasvit ja mesiangervot muodostavat kukinnallaan ihastuttavan, läpi kesän jatkuvan vuorottelun niidenkin kaupunkiasukkaitten seurattavaksi, joilla ei ole tilaisuutta päästä "oikeaan" maalaismaisemaan. Mutta eihän nykymaailmassa voi elää olematta koko ajan huolissaan ja alati valmiina taistelemaan luonnon puolesta. Nyt sillä paikalla on urheiluhalli , jota ympäröivät Tapiolan urheilupuisto ja Kaskiniitty, perheitten, lasten, koululaisten ja lähiseudun asukkaitten mainio ulkoiluja virkistäytymispaikka. " Voi kuvitella millaisia tunteita tämä Tapiolan urheilupuisto on säilynyt vain asukkaiden valppauden ja sinnikkään taistelun ansiosta, Eeva Kilpi kirjoittaa. Käsitteessä urheilupuisto on mielestäni ehdottomasti paino sanalla puisto, muuten koko termissä ei olisi mitään mieltä. Voin kehua olevani Länsi-Tapiolan kanta-asukkaita. Jälleen oltiin jäähallia änkeämässä Tapiolan urheilupuistoon, tällä kertaa vain vähän pienempänä eli noin 8 000 hengelle mitoitettuna. Vuonna 1980 yritettiin puistoon saada ensimmäistä kertaa rakennuslupaa jättiläismäiselle jäähallille ja sen yhteyteen suunnitellulle monitoimikeskukselle. Suoritetun kartoituksen mukaan hallin vuotuinen kävijäennuste asettuu keskimäärin 1 000 000-1 500 000 hengen tasolle ... Lumisina talvina tietenkin kelkkaillaan, hiihdetään, rakennetaan lumiukkoja, -linnoja ja hyppyreitä. "Mankkaan halli kaatui ensisijaisesti taloudellisiin vaikeuksiin." Takasivulla puhutaan "rahan kallistumisen" aiheuttamista hankaluuksista ja aivan lopuksi todetaan: "Kovaa kiistaa aiheutti myös hallin sijoittaminen Mankkaan urheilupuistoon ... Syksyisin saattoi olohuoneen ikkunasta katsella traktoria kyntötöissä ja nähdä isoja lokkiparvia laskeutumassa mulloksen mustille laineille sen perässä. Tässä yhteydessä ajattelen kiitollisuudella etenkin Paavo Nikulaa, joka antautui koko sielullaan ja juridisella asiantuntemuksellaan tämän asian ajamiseen. Kääntykää ovelta vasemmalle, niin se on jossain C-katsomon seutuvilla." Toukokuun 20. Katselkaa Tapiolan urheilupuistoa ja sitä ympäröivää niittyä kunnioittaen, jos I kuljette siellä kesällä: se on tapiolalaisten sydänverellään puolustamaa maata. Se on huomattavan pitkä aika "elämän evakoksi" itsensä tuntevan, luovutetulla alueella syntyneen karjalaissiirtolaisen taipaleella. Jousenkaaren koululaiset ja peräti neljän päiväkodin lapset retkeilevät alueella, usein kynät ja lehtiöt mukanaan, tai sitten vain pelaavat, leikkivät ja paistattelevat päivää. Ja & kyllä se kauneudellaan sitä julistaakin! Surullista vain, että kaunis puro perattiin keväällä koneellisesti ja liian kovakouraisesti. Kaksitoista vuotta myöhemmin keväällä 1992 jäähallikysymys putkahti uudelleen esiin sumentamaan päiviämme ja repimään hermojamme. Sen halki kulkee puro, jonka partaalla kukkivat kesäisin villit kurjenmiekat ja rantakukat nuo todella upeat ilmaiset luonnonvaraiset kasvit, joissa aivan viime kesiin saakka on näkynyt isoja päiväperhosia: sitruuna-, nokkosja neitoperhosia ja joskus harvinainen amiraali. Eräänä yönä, ehkä 1960-luvun puolivälissä, paloi pellolla komeasti lato varmaan Tapiolan viimeinen, muisto menneiltä ajoilta. suunnitelma herätti ympäristön asukkaissa. Siteeraan hanketta ajaneen Espoon Monijäähallisäätiön julkisuudessa esittämää suunnitelmaa: "Urheiluja oheis/hukkatilojen käyttöä täydentävät ja tehostavat ... Tämä alue ei ole kuitenkaan langennut pelkkänä taivaan lahjana siellä asuville ihmisille. Alueella ovat näihin päiviin asti selviytyneet siilit, jänikset, oravat, fasaanit ja monet pikkulinnut lienee turha sanoa: ympäristön asukkaitten helliminä. Tämä alue on yleiskaavassa merkitty urheilupuistoksi, ja nimensä mukaisesti se on ilahduttanut ympäristön asukkaita sekä lempeästi villiintyneenä, puistomaisena "monikäyttöalueena", kuten nykyisin ehkä sanottaisiin, samalla kun se on mahdollistanut urheiluharrastuksia: pallopelejä, juoksukilpailu ja, luistelua jne. päivänä jäähalli päätettiin kun sopiva aika koittaa rakentaa Leppävaaraan kaupunginhallituksen asettaman ja Torsti Kivistön johtaman jäähallitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaksi kertaa ovat terve järki, yleinen etu ja sopusointu olleet uhattuina megalomaanisten päähänpistojen takia. 16. " No, meidän lähiympäristön asukkaitten helpotusta ei liene tarpeen kuvata. Alla oli teksti:"Ettäkö missä on Mankkaa. Eeva Kilpi Tapiolalaisten voitto 01en asunut Tapiolassa jo yli 30 vuotta, siis puolet elämästäni. Siihen viittaavat ympärille syntyneet pientalorykelmät, useat päiväkodit, koulun välitön läheisyys sekä voisi sanoa perheitten liikkumistarpeita varten mitoitettu tiestö. Silloin kun Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemia aravarivitaloja alettiin rakentaa paikalle, joka totuudenmukaisesti kantaa nimeä Iltaruskontie, avautuivat lännessä vielä isot pellot, joita vuosittain viljeltiin. päivänä 1980 oli IltaSanomien etusivulla kissankorkuisin kirjaimin uutinen: Espoon jäähalli kaatui! "Espoon Mankkaalle suunniteltua suurta jäähallia ei rakenneta", sanottiin tekstissä. Lisäksi alueen koko suunnittelu viittaa siihen, että tämä kaupunkioloissa luonnonmukainen aukeama, tämä henkireikä liikenteen melun, saasteen ja stressin keskellä on alunperin tarkoitettu palvelemaan sen ympärille ryhmittynyttä asutusta siis aivan erinomainen suunnitelma, joka on Tapiolan puutarhakaupungin perusidean mukainen. Toista vuotta kestänyt kamppailu ratkesi kaikkien onneksi, kun 1993 syyskuun 16. SUOMEN LUONTO 6-7/95 54
1959 rakennettu kaunis tanssilava oli aivan priimakunnossa ja vakituisesti käytössä. Vanhin veli jäi hoitamaan tilaa ja Markku suuntasi maailmalle. "Puitten ja niittyjen väri muuttuu, heinä kasvaa, tulee kukkia ja uusia värisävyjä, ihmiset ruskettuvat... Voi hyvin kuvitella, että kesätuuli puhaltaa, pääskynen lentää lavan läpi ja ihmiset tanssivat..." , Pölönen madaltaa ääntään maalatessaan suomalaisen kesän romanttista kuvaa. Hän on saanut joskus aiemmin palautetta siitä, että lintu on laulanut väärässä kuussa ja lennellyt väärillä leveysasteilla. vsk.. "Kuvasimme Rääkkylässä, joka on turmeltumaton paikka. Jerusalemin kylän yhden vuorokauden tapahtumia kuvattiin puolentoista kuukauden ajan. Ja niitä riittää. neillä niin tapaa Suomen tarinarikasta kansaa", Pölönen tietää. Siellä kertoili sadat tarinat vanha mies, joka aloitti ruokatunnit lyömällä rukkaset polven päälle ja lausahtamalla: "Aikonnaan oli tuolla ... Herkimmiltä voi mennä muutamassa sekunnissa koko tarinan uskottavuus. Luonto olisi päässyt vielä useammassa otoksessa pää14 Pielisen poika osaan. Ohjaaja halusi luoda koko elokuvasta tietynlaisen maalauksen: "Siinä on kaunis, ikuisen näköinen luonto ja hiukan huvittavassa valossa nähtyjä maalaisihmisiä, jotka kokevat traagisia ja koomisia kohtaloita yhden vuorokauden aikana." Markku Pölönen ja kuvaaja Kari Sohlberg olisivat halunneet käyttöönsä kaluston, jolla olisi voitu kuvata ilmakuvia. Tango ehkä vielä soi, mutta elämän arki maalla on pahasti tehoajattelun ahdistamaa. Hän on sitä sorttia maalaispoika, ettei helsinkiläiseksi haikailekaan. Siellä tapaa ihmisiä ja kuulee juttuja. Missä on onnen maa. Elokuva alkaa maalauksellisella yleiskuvalla maisemasta. Se on älyttömän rauhoittavaa!" Pölösen lapsuuden koti Enon Hirviniemessä on ollut suvulla 300 vuotta. Tulivat laajenemispyrkimykset, apulantaja konekauppiaat. Eniten energiaa meni pohdiskellessa, miten ihmeessä tää saadaan pysymään kasassa", ohjaaja kelaa vuoden takaisia murheita. "Mulla ei ole autoa. 1960-luvun maalaisidyllistä ei ole enää paljoa jäljellä, mutta sentään jotain. Auto on se paha, pitää liikkua yleisillä kulkuväliMarkku Pölönen on käsitellyt elokuvissaan suomalaista maalaiselämää aidoin tuntein. Seinien yläosissa ei ole ikkunoita. Tämä ei ollut ihan ongelmatonta. Opiskeluaikanaan hän oli viitenä kesänä tukkijätkänä uittoyhdistyksessä. Paikka on Kolilla linnuntietä 17 kilometrin päässä. Teksti : Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen "Kaipailin Pielistä snna määrin, että äänitin stereona järven maininkeja nauhalle, jota saattaa soittaa koko yön ja nukahtaa aaltojen ääneen", Pohjois-Karjalassa kasvanut mies tunnustaa. Kuljen mielelläni junalla. Lähdettyään hän ei ole tuntenut olevansa oikein missään kotonaan, ja lähdöstä on sentään 15 vuotta. " Uusi tarinoita kuulee matkustamalla julkisilla liikennevälineillä. "Se on niin sekaisin, ettei kukaan enää huomaa mitään." Pölönen tietää kuitenkin, että katsojilla on tarkat silmät ja korvat. Jerusalemin kylän pitkä vuorokausi Katsojaennätyksiä rikkovan Kivenpyörittäjän kylän upeat vaaraja järvimaisemat ovat samoilta tienoilta Juuasta. Pölösen mielestä muutos tapahtui 1960-luvun puolivälissä, jolloin maanviljelystä alettiin ajatella ammatinharjoittamisena ja tapana vaurastua. Kun olen hirveän huono suunnittelemaan matkoja, joudun istustekelmaan paljon asemilla. Lopputulos on onnellinen sillisalaatti alkuja loppukesästä otettuja kohtauksia. Tangoelokuvassa Onnen maa ohjaaja palaa moniin oman lapsuutensa kokemuksiin ja tunnelmiin. Eipä siinä vielä kaikki kaipaus: "Samoin nauhoitin navetasta lehmien märehtimistä, ähkymistä ja huokailua. "Silloin olivat asiat vielä mallillaan, kun emäntä ja isäntä tiesivät jokaikisen lehmän nimen, ja vielä paremmin niin, että jokainen elukka SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Piti saada uutta navettaan ja isoja karjoja. Tarinat tarttuvat korviin Kivenpyörittäjän kyläläisten kohtalot pohjautuvat Heikki Turusen romaaniin, mutta tavallisimmin Markku Pölönen kertoo elokuvissaan omia tarinoitaan. Rahat vain eivät riittäneet laitteiston käyttöön
Se ei ole muuttunut lapsuudesta." Pölönen kertoo juuri räknäilleensä, ettei ole pitänyt kymmeneen vuoteen neljää päivää pitempää kesälomaa. Välillä istuin kannon päähän ja välillä pistin kanervikkoon selälleen. Metsä oli pelottava ja mielenkiintoinen. "Jos ei lähemmäs luontoa pääse, niin elämästä jää jotakin puuttumaan." Pöpelikköön lomalle Metsä ja järvi kuuluvat Pölösen ihanneympäristöön. Se katseli minua unisen näköisenä, ja istahdin kannon päähän. "Lapsena metsässä oli erilaisia kerroksia. Kun aamulla tulee työasioita hoitamaan niin voi illalla lähteä." Hänelle ei riitä mahdollisuus lähteä Helsingistä vaeltamaan luontoon, sen pitää olla elimellisesti lähellä. Mies kasvoi Pielisen rannalla ja ohjasi siellä Kivenpyörittäjän kylän viime kesänä. Se nukahti ja hätkähti hereille, katsoi minua taas ja nukahti", Pölönen muistelee. Varsinkin hiljaisuus on aikamoinen vaatimus nykyään. "Olemme huomanneet leffoja tehdessämme, että on aina vain vaikeampaa löytää paikkaa jossa äänittäjät eivät sanoisi: nyt kuuluu ääntä." Muutamia vuosia sitten Kuopiossa asuessaan hän teki monen tunnin retkiä aamiometsiin, joihin kaupungin äänet eivät yltäneet. maalla, mutta moni menee sinne ja erikoistuu tekemään jotain mitä muut eivät osaa. Hyvinkin pieni pläntti voi elättää ihmisen." Pölönen itse tuntee olevansa Helsingissä vain väliaikaisesti. tunsi oman nimensä. Ääninauhalta vellovat järven mainingit ovat auttaneet häntä nukahtamaan matkalaukkumiehenä maailmalla. vsk. Eikä hirveän isoa tietä saisi kulkea lähellä. Oli turvallisia metsiä ja sellaisia, joissa piilivät satukirjan haltiat ja peikot. Munkkiniemessä asuminen on "vähän niin kuin asuisi maaseudulla", ja merikin on alkanut paljastaa luonnettaan. Silti meri on vieras ja kaupungin kumu kuuluu kaikkialla. Metsästä saa vastauksia, lohdutusta ja tukea. "En usko massojen onneen SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. "Läksin vain maleksimaan ilman päämäärää. Sillä meni ensin toisen silmä kiinni, sitten toinen. D 15. Hän tuntee, että käy luonnon kanssa vuoropuhelua eri tavoin eri ikäisenä. Pölönen suree tilansa ja elämäntapansa perineiden ihmisten menetyksiä. Kun sen nimen huusi niin se kohotti päätään, että minuako kenties kutsutaan. Kun etäännyn pahasti rämettyneisiin paikkoihin, tulee vieläkin tunne, että voi löytää mitä tahansa. Lähemmäs luontoa Toisaalta hän uskoo, että maaseudulla on vetovoimaa, kun ihmiset päättävät muuttaa elämäntapaansa jyrkästi. Nythän niillä on vain numerot, muovilaput korvassa ja tuotantoluvut." On ennusteltu maatalouden muuttumista jopa osakeyhtiöpohjaiseksi teollisuudeksi ja perheviljelyn täydellistä loppumista. Tänä kesänä hän painuu kumppaninsa kanssa kuukaudeksi lomalle järven rannalle ja pöpelikköön, "möllöttämään". "Järvimaisema on sellainen käsitettävissä oleva, poikki soudettava." Pölösellä on viisivuotissuunnitelma: "Sitten kun elävää kuvaa pystyy lähettämään puhelinlinjoja pitkin, muutan kolmen neljän tunnin päähän Helsingistä laskettuna pendolinojunan vauhdilla. "Luulisin tunnistavani Pielisen tuoksusta, ainakin yläjuoksulta", elokuvaohjaaja Markku Pölönen sutkauttaa eikä ihan kokonaan piloillaan. Kerran huomasin valtavan ison huuhkajan viiden metrin päässä
Pohjois-Suomessa hakataan metsää keskimäärin 8,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. inventoinnin tuloksien tiedotteet. Monet tutkijat tarttuivat jo Pöyryn käyttämään menetelmään: "Panos-tuotos -malli soveltuu tunnetusti parhaiten lyhyen ja keskipitkän ( esimerkiksi korkeintaan 5-7 vuotta) ajan vaikutusten huomioon ottamiseen ... Lisäksi PohjoisKarjala menettäisi 430 työpaikkaa. Epäilyä vahvistaa Kainuun Liiton suunnittelujohtaja Heino Hiltusen lausunto tammikuun 31 . 16 Jaakko Pöyry Consulting Oy:n toukokuussa valmistuneen laskelman mukaan vanhojen metsien suojelun taloudelliset vaikutukset olisivat mittavat. Laskelman tilasivat Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Savon liitot sekä Metsähallitus. Tulokset sovittu etukäteen. Laskelma ulottui 25 vuoden ajalle ja sen tulokset laskettiin yhden työpaikan tarkkuudella kuntakohtaisesti. Lähde: M etsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien 8. En ymmärrä mihin olettamus perustuu", toteaa erikoistutkija Jari Kuuluvainen Metlasta. Mikko Niskasaari Pöyry kiistää tyt Professori Matti Kärkkäisen Pöyry-yhtiöille Pohjois-Suomen metsiensuojelun vaikutuksista tekemä selvitys on osoittautunut kuplaksi. Alueen metsät kasvavat kuitenkin noin 17 miljoonaa kuutiota ja Metlan vuosina 1993-95 tekemien laskelmien mukaan hakkuut voitaisiin nostaa 12,6 miljoonaan kuutioon. Kantorahatulojen väheneminen ja jalostusketjusta poistuvan puun kaikki mahdolliset kerrannaisvaikutukset merkitsisivät Pöyryn mukaan Pohjois-Suomessa 4 888 työpaikan menetystä. "Väheneminen on Metsähallituksen antama tieto ja olemme käyttäneet sitä sellaiSUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Lappi menettäisi 2 343, Kainuu I 333 ja Pohjois-Pohjanmaa 1 212 työpaikkaa. Maailman suurimmassa ja maailman velkaisimmassa metsäkonsulttiyhtiössä huomattiin, että se oli tuottanut pommin, joka uhkasi räjäyttää koko yhtiön uskottavuuden. Tällä perusteella laskettiin paljonko tuloja ja työpaikkoja menetettäisiin puun jalostuksen eri vaiheissa sekä kerrannaisvaikutuksina muilla elinkeinoelämän alueilla. "Tarkastelu ei täytä mitään taloustieteelliselle analyysille asetettuja kriteerejä", totesi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen apulaisprofessori Markku Ollikainen. Yhtiö itsekin myöntää Kärkkäis-selvityksen puutteet; toiminnanjohtaja Jouko Virran mukaan julkisuudessa hehkuteltu työttömyyden lisääntyminen on "naiivi tulkinta." Lappi +1,3 milj.m• Koillis-Suomi +0,6 milj.m• Pohjois-Pohjanmaa +0,9 milj.m• Kainuu +1,0 milj.m• Puuta riittää sekä suojeluun että teollisuudelle. suojelu veisi alueelta ... "Halpahintaista puoskarointia" Tutkijoiden kritiikki Pöyryn laskelmista oli murhaavaa. "En osaa sanoa mistä Hiltunen on tietonsa saanut", toteaa johtaja Petteri Pihjalamäki Jaakko Pöyry Consulting Oy:stä. vsk.. Jos kaikki inventoinnin tuloksena suojelutarkasteluun otetut vanhat metsät suojeltaisiin, hakkuut vähenisivät Metsähallituksen ilmoituksen mukaan PohjoisSuomessa 730 000 m3 ja Pohjois-Karjalassa 61 000 m3. Kärkkäisen/Pöyryn tutkimus ei sanallakaan viittaa hakkuumahdollisuuksien tulevaan kehitykseen, vaikka arvio niistä on tavallisesti metsätalouden ehkä tärkein suunnitteluperusta. päivän Kainuun Sanomissa: "Tekeillä oleva laaja tutkimus Pohjoisja Itä-Suomen suojeluhankkeiden merkityksestä tulee osoittamaan, että ... Hiltusen lausunto asettaa kyseenalaiseksi väitteen, että laskelma valmistui vasta ilmestymispäiväksi. Näin varmistettiin että tulokset saatiin syötettyä julkisuuteen sellaisenaan, ilman kritiikkiä. On epäilty, että maakuntaliittojen kanssa oli sovittu laadittavaksi tosiasioista piittaamatta sellainen raportti, jolla vo1ta1s11n torjua vanhojen metsien suojelu. Tekijä luistaa vastuusta Pöyryn pahin kompastuskivi oli väite, että suojelualueiden lisääminen merkitsee automaattisesti myös hakkuiden vähenemistä. "Hakkuiden väheneminen on erittäin rohkea olettamus, koska alueella näyttäisi olevan melkoinen hakkuureservi. Haltiaa on väitetty laskelman päätekijäksi, mutta hän kieltäytyy vastaamasta laskelmaa koskeviin kysymyksiin. Pöyry salasi tulokset muilta kuin tilaajilta aivan julkistamispa1vaan, toukokuun 5:nteen, saakka. Tämä johtuu siitä, että tällainen malli ei pysty ottamaan huomioon taloudellisten rakenteiden muutoksia", totesi VTL Ilkka Susiluoto. Neljän pohjoisen metsälautakunnan alueella on seuraavien kymmenen vuoden aikana yhteensä hakattavissa 3,8 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin viime kymmenvuotiskaudella . Sen teki Pöyryltä toukokuun alussa metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimusjohtajaksi siirtynyt professori Matti Kärkkäinen ja Pöyryn Lontoon toimistossa vaikuttava tohtori Olli Haltia. Pöyryn virallinen selitys salailulle on, että laskelma valmistui vasta julkistamispäiväksi. "Mitä halpahintaisinta puoskarointia", sivalsi aluetalouden tutkija, dosentti Ari Lehtinen Joensuun yliopistosta. Alueella on siis noin 3,8 miljoonan kuution vuotuinen hakkuureservi, v11s1 kertaa enemmän kuin Pöyryn olettama 0,7 miljoonan kuution vähennys. Hakkuiden putoaminen kymmenellä prosentilla vuoden 1993 tasosta merkitsisi Pöyryn mukaan puun hinnan nousua 12 prosenttia ja yhdessä puupulan kanssa useiden tosin nimeämättömien tuotantolaitosten pysähtymistä tai tuotannon vähentämistä niillä. 50 vuoden kuluessa 30 miljardin markan tulot". Näin tilaajat ja laskelman toinen tekijä ovat tuloksia esitelleet. Jos alueella voidaan hakata lähes puolta enemmän kuin nyt hakataan, on vaikea käsittää miksi suojelualueet vähentäisivät hakkuita, totesivat kaikki Pöyryn laskelmaan perehtyneet tutkijat. Samassa haastattelussa juuri Kainuun metsäprojektista ulos potkaistu Hiltunen ilmoitti pelkäävänsä ettei tuota "kauhuskenaariota" esitetäkään sellaisenaan, vaan vain eräänä mahdollisuutena
"Tuohan on aivan naiivi tulkinta", sanoo Jouko Virta. "Tietenkään metsien suojelu ei veisi nykyisiä työpaikkoja. Matti Kärkkäinen on verrannut suojelun vaikutusta 1960-luvun maaltapakoon. "Vakiintunut taloustieteellinen menetelmä on, että muutetaan yhtä tai kahta muuttujaa ja pidetään muut vakioina. Pöyryn laskelman mukaan yhden prosentin hinnan nousu merkitsee 0,6-0,8 prosentin kysynnän laskua. Siksi Pohjois-Suomen metsäteollisuuden käytössä oleva raaka-ainereservi on yli kaksi kertaa suurempi kuin minkä Metla löysi Pohjois-Suomesta. vsk. Tarjonnan kasvu unohtui Tutkijat kritisoivat yhtenäisesti myös sitä, että PohjoisSuomi oli rajattu omaksi hankinta-alueekseen. "Luvut voivat olla peräisin metsähallitukselta, mutta tutkimusryhmä on itsenäisesti päättänyt mitä lähtötietoja käytetään ja vastaa niistä", Virta vakuuttaa. Vanhojen metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia tutkinut Kärkkäinen näyttäisi siis olevan eri mieltä Kainuun metsätalousprojektin Kärkkäisen kanssa. Pohjois-Suomen käsittäminen umpioksi oli tarpeen, jotta voitiin olettaa suojelun laajentamisen vähentävän puun tarjontaa ja nostavan ratkaisevasti sen hintaa. Näin ollen suojelun aiheuttama viivästyskin on vain laskennallinen. Teollisuudella on suunnitelmia vain kahden tehtaan rakentamisesta, nekin osin aivan alustavia. Hän heittää, että vanhojen metsien suojelu veisi tuhansia työpaikkoja. Todellisuudessa alueen metsäteollisuus hankkii puuta myös PohjoisSavosta, Pohjois-Karjalasta, Keski-Pohjanmaalta ja KeskiSuomesta sekä Venäjältä. "Jos inventointialueet suojellaan, Pohjan Sellu on täysin mahdoton", väitti tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen toukokuussa. Koko maassa hakkuiden ja kasvun erotus on 30 miljoonaa kuutiota, mikä vastaa I O uuden suursellutehtaan puun kulutusta. Toisaalta raportti pitää tehtaan aikaisimpana mahdollisena aloittamisaikana vuotta 2005, jolloin raaka-ainepohja riittää, suojellaan metsiä tai ei. "En tiedä, mistä ristiriita johtuuu", Jouko Virta sanoo. Mihin unohtuivat hakkuureservit. Vain toimintaohjelmassa ei ole hänen nimeänsä. Matti Kärkkäinen vetoaa tämän teorian suhteen Metlan erikoistutkijaan Jari Kuuluvaiseen, jonka hän nimeää alan parhaaksi asiantuntijaksi Suomessa. Suojelun ainoa vaikutus olisi, että sellutehtaan rakentaminen siirtyisi 3-4 vuodella. Metsätalousprojektin keskeinen tavoite oli etsiä perusteita Kajaaniin perustettavalle sellutehtaalle, jo kerran vesioikeudessa kaatuneelle Pohjan Sellulle. Tutkimusjohtaja Kärkkäinen on laatinut tämänkin projektin loppuraportit, jotka valmistuivat helmikuussa 1994. Pöyry vastaan Pöyry Tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen on toisessa yhteydessä myöntänyt puheet PohjoisSuomen puupulasta perättöSUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Hän pitää ehdottomasti kiinni väitteestään, että vanhojen metsien suojelu veisi tuhansia työpaikkoja. Maaliskuussa valmistuneen Kainuun ja lähialueiden metsätalousprojektin toimintaohjelman mukaan alueen hakkuukertymä kasvaisi kuudesta miljoonasta kahdeksaan miljoonaan kuutioon, vaikka alueelle syntyisi uusia suojelualueita 60 000 hehtaaria. Kysymys on siitä, että kansantalous menettää pitkällä tähtäyksellä mahdollisuuksia luoda lisätyöpaikkoja, kun metsävaroja suojellaan." Virta myöntää, että teoreettinen työpaikkojen menetys realisoituisi vasta sitten, kun kaikki hakkuureservit on otettu käyttöön. Maaliskuussa Jaakko Pöyry Consulting siis arvioi puun saatavuuden paranevan Kainuussa suuresti huomattavienkin suojelusuunnitelmien toteutuessa, toukokuussa se arvioi puun saatavuuden romahtavan. Kainuu-toimintaohjelma sen sijaan pitää Pohjan Sellua mahdollisena suojelualueiden laajentuessakin. Eli hinnan noustessa tehtaat suljetaan. Metsä-Botnia on ilmoittanut päättävänsä Kajaanin sellutehtaasta kaikissa tapauksissa ensi vuosituhannella, mikä käytännössä merkitsee, että tehdas voisi käynnistyä aikaisintaan vuoden 2005 tienoilla. Kärkkäinen puolustaa olettamuksiaan myös tutkimusmetodilla. Jaakko Pöyry Consulting Oy.n toiminnanjohtaja Jouko Virta kiistää tämän. Tukkipuunkin, josta alueella arvioidaan olevan eniten pulaa, saatavuus kasvaisi tämän raportin mukaan seitsemän prosentin vuosivauhtia vaikka vanhoja metsiä suojellaan ilman suojelua prosentiksi lasketaan 12. Kärkkäistä ei häiritse, että reaalitodellisuudessa on olemassa muitakin muuttujia, tärkeimpänä niistä hakkuureservit. 1aikkojen tnenetykset senaan", väittää tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen. Kuuluvainen tyrmää Kärkkäisen. "Kaikkien vanhojen metsien suojelu merkitsisi Kainuussa työttömyyden määrän kasvamista 12 prosentilla", Kärkkäinen julisti kuntaberroksellaan Suomussalmella toukokuun lopulla. "Väite on lyhyellä tähtäimellä teorian mukainen, mutta Pöyryn laskelmassa on unohdettu että hinnan nousu lisää puun tarjontaa, mikä puolestaan turvaa puun saan17. miksi
Raita onkin ollut luonteenomainen hakamaiden laji ... Metsänhoitajaliiton Metsänhoitaja-lehden numerossa 2/95 hallituksen puheenjohtaja Olli Puukko toteaa: "[Pohjois-Suomen] toimenpidekiellossa olevilla alueilla on markkinakelpoista puustoa lähes 40 miljoonaa kuutiometriä, ja sen jalostusarvo on peräti 40 miljardia markkaa. Vastaus löytyy semantiikasta. Vertailu toisen maailmansodan jälkeisiin tietoihin osoittaa järeiden haaSuojelukustannusten liioitteluennätys metsänhoitajaliittoon Vaikka Kärkkäisen/Pöyryn selvitys liioittelee suojelun kustannuksia, se ei sentään ole alan ennätys. "Olisi se parempaakin voinut olla", Petteri Pihlajamäki myöntää. Saman kurssin raporteissa Henrik Lindberg toteaa toisesta tärkeästä puulajista, raidasta: "Aiemmin yleinen metsälaidunnus loi raidalle lähes ihanteellisia kasvupaikkoja tuoreita, harvoja ja valoisia metsiä. Kantohintojen menetyksille on laskettu kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja saatu näin työttömyys kasvamaan lumivyörynomaisesti. Puukon 40 miljardin kustannus on täysin epärealistinen. Kantorahat laskettu väärin Pöyryn laskelmassa käsitellään pelkästään Metsähallituksen maille suunniteltuja suojelualueita, mutta sen menettämät kantohinnat on laskettu paikallisten asukkaiden menetyksiksi. Sillä ei ole välttämättä yhteyttä elävään elämään." Kärkkäinen ei mainitse mitään siitä, että uhanalaisuuden määrittelyperusteet ovat tieteellisiä. Laskuvirhe on mielestäni oireellinen sikäli, että se osoittaa, miten mielivaltaisia puuntuotannon asiamiesten suojelukustannusten arviot yleensäkin ovat. Puukko ei "Hallituksen palstan" kirjoituksessaan myöskään tiedä, että Kuusamon 230 neliökilometrin kiistakohteesta vain pieni osa on toimenpidekiellossa. Matti Kärkkäisen väitteet ovat siis itsessään ilmeistä potaskaa. tulitikkuja ja oli tehty potaskaa. Oliko Kärkkäisen laskelma hyvää mainosta maailman velkaisimmalle metsäkonsultille. Huonoa mainosta Pöyrylle "Selvitys on vasta alustava. Lisäksi Metsähallituksen maiden suojeleminen lisää puun kysyntää yksityismetsistä. Olli Puukko esittää Oulun ja Lapin läänin alueella olevan 9000 neliökilometriä suojeltua metsämaata, mutta todellinen määrä on alle puolet tästä eli 4000 neliökilometriä. Todellisuudessa, jos hakkuut putoaisivat 10 ja hinta nous1s1 12 prosenttia, niin Pohjois-Suomen kantorahapotti kasvaisi. Olisin voinut hämmentyä Matti Kärkkäisen väitteistä, ellen olisi itse selvittänyt haavan vähenemistä seminaarityössäni Uhanalaisten eliölajien hoito -kurssilla vuonna 1989. Tosiasiassahan Metsähallituksen saamat kantorahat päätyvät valtion kassaan. Hänen mukaansa esimerkiksi haapa olisi ollut harvinainen vuosisadan alkupuolella, koska siitä tehtiin mm. Lajit jaetaan ekologisen tiedon perusteella neljään eri uhanalaisuusluokkaan. Lisäksi suojelun on jostain syystä katsottu estävän metsäteollisuuden investointeja, vaikka metsäntutkimuslaitoksen mukaan sekä hakkuita että suojelua voidaan tuntuvasti lisätä. Kärkkäinen väittää, että uhanlaisten suosimat puulajit olivat 1930-luvulla harvinaisempia kuin nykyään. Kysynnän hintajoustoteoriaa käytettiin väärin "Luonnonsuojelu on tarpeetonta" Pöyry Consultingille selvityksen tehnyt Matti Kärkkäinen on luonnonsuojelijoille tuttu. SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. vsk.. Eniten raitaa on kuitenkin vähentänyt metsätalous... kun vanhat raidat häviävät päätehakkuiden myötä ja nuoret raidat perataan ja myrkytetään pois taimikoista ja nuorista metsistä, on selvää, ettei raitaa esiinny enää yhtä paljon kuin aiemmin". Lintuja hyönteistutkija Pontus Palmgren sovelsi uutta tilastotiedettä ensimmäisten joukossa vuosisadan alkupuolella. Näin ollen Pöyryn olisi pitänyt laskea lisääntyneiden kantorahojen aiheuttama kulutuskyvyn nousu ja sen tuomat uudet työpaikat. Lakisääteisistä suojelualueista on lisäksi pohjoisessa suuri osa metsätalouden kannalta epäkuranteilla lakialueilla. D Mikko Niskasaari on talousja metsäkysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja. Kärkkäinen herätti viimeksi huhtikuussa huomiota toteamalla Joensuun yliopiston metsäryhmäläisten paneelissa, että luonnonsuojelu on tarpeetonta. Tämä ei tietysti vähennä tutkijan auktoriteettia hänen omalla alallaan eli puutieteessä Kärkkäinen on tutkinut ennen kaikkea puutavaran mittausta. Se on saatu arvioimalla, että kaikki tähän asti suojametsinä sääs18 tetyt vaarojen lakimetsätkin hakataan. "Menetelmiä likipituisten kuitupuupölkkyjen keskipituuden mittaamiseksi" on tyypillinen esimerkki hänen tutkimustensa otsikoista. Suomalaisia biologeja Kärkkäinen arvostelee seuraavasti: "Näyttää siltä, että silloin kun metsätieteilijät tekivät 1930-luvulla puuston mittauksia uusimpien tilastotieteellisten virtausten mukaan, sen ajan eläinja kasvibiologit tyytyivät kuvauksiin 1800-luvun tieteen hengessä." Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikuntien yli 200 biologiasiantuntijan työtä professorin leimauskirves hutkii näin: "Millaisia käytännön johtopäätöksiä tämänlaatuisesta tieteellisyydestä on tehtävä, onkin sitten jo toinen kysymys." Biologian historiaan perehtymällä Kärkkäinen olisi saanut selville, että 1930-luvulla suomalaiset biologit kehittivät tilastomenetelmiä, jotka ovat yhä kansainvälisessä käytössä. Yrjö llvessalon vuosisadan alkuvuosikymmeninä julkaisemissa valtakunnan metsien inventointituloksissa on taulukoitu myös haavat runkoläpimitan mukaan. Antti Halkka nin", kommentoi Kuuluvainen. Se laski päinvastoin. Uhanalainen laji on laji, joka määritelään uhanalaiseksi esimerkiksi jossakin komiteassa. Me keskustelemme mielellämme kaikkien kritiikin esittäjien kanssa ja otamme sen huomioon, korosti Pöyryn johtaja Petteri Pihlajamäki, kun Luonto-Liitto julkisti toukokuussa tutkijoiden kritiikin. Antti Halkka pojen määrän romahtaneen tällä vuosisadalla. Siis 8 miljoonaa markkaa jokaista suomalaista kohden." Oikea jakolaskun tulos on 8 tuhatta markkaa, joten virhe on tuhatkertainen. Ylipäänsä biologit ja metsäntutkijat toimivat ennen sotia hyvin tiiviissä yhteistyössä, joka metsätieteen hakeutuessa puhtaan puuntuotannon suuntaan sittemmin tyrehtyi. Sanomalehti Karjalaiseen tammikuussa kirjoittamassaan aliossa Kärkkäinen väittää kylmästi, että uhanalaisuus on kielitieteellinen ongelma: "Mikä sitten tekee nykyiset vanhan metsän lajit niin uhanalaisiksi. Kantorahatulot päätyvät entistä enemmän PohjoisSuomen kotitalouksille, eivätkä valtion budjettiin. Virheellisten numerotietojen esittäminen ei pääty edes tähän. Tutkimusjohtaja Kärkkäinen nolasi Pöyryn edustajat julistamalla samana päivänä televisiossa, että hänen kriitikkonsa ovat fasisteja ja kirjarovioiden polttajia. "En osaa sanoa, miksi näin on tehty", sanoo johtaja Petteri Pihlajamäki
vsk. käläisiä kallioita ja mäntysa kymmenen viime vuoden aikana. Solvallan urheiluopisto näkyy vaaleana kuvan keskivaiheilla. Metsämaisemaa halkoo Nuuksion Pitkäjärvi. Paineet "oman" kansallispuiston saamiseksi pääkaupunkiseudun miljoonaiselle citykansalle kasvoivat huippuunSUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Oli juuri sataa ropauttanut, lämpenevä maa ja hempeän 1 tuore vihreys tuoksuivat. Onnellisten sattumien johdosta on tämä seutu näihin asti säilynyt. Sieltä livahti toukokuun viimeisenä viikonloppuna metsän suojiin hiljainen mutta valpas joukkio saappaat jalassa, rinkat selässä. Nyt ollaan hyvällä tiellä: kansallispuisto on runsaan vuoden ikäinen ja laajenee koko ajan. Ruotsalo kirjoitti Nuuksion metsistä Suomen Luonnossa: "Saa etsiä laajalti löytääkseen samankokoisen alueen, jossa on yli 50 järveä ja lampea, jonka korkeuserot nousevat melko yleisesti 50-metrisiksi ja jolta tapaa yhtä luonnontilaisia, erityyppisiä metsia. Pääkaupunkiseudulla Nuuksiossa voi vaeltaa rinkka selässä sykähdyttävissä maisemissa, lepäillä rauhallisten lampien rannoilla ja kuunnella laavulla kehrääjää ja kaakkuria. Toivottavasti tämän mahdollisuuden arvo huomataan kylliksi ajoissa ja pitkällä tähtäimellä laadittu rauhoitussuunnitelma saadaan toteutetuksi." Seudun arvo huomattiin. Ritva Kupari Kurkistus kehrääjän Inaille Kauas ei aina ole pitkä matka. Syntymävuotenani 1952 kasvitieteilijä Raikko E. Jo g ensimmäisellä etapilla huoö: maa alueen tyypilliset piirNuuksiossa on kosolti polkuja, mutta maasto on paikoin hyvinteet: jylhiä sammaleisia ja jäkin vaativaa jyrkkine nousuineen ja laskuineen. Hannu Vallas/LKA rajojen sisäpuolelle kuului 23 neliökilometrin alue, joka on runsas kymmenesosa koko Nuuksion järviylängöstä. Kansallispuiston itäpuolelle jäävällä Karjakaivon ulkoilu19. Kesän alussa sen metsiä; jyrkkien rinteiden väleihin jää kuusikkoisia painanteita, korpija rämelaikkuja sekä lampia. Kansalaisjärjestöt vastustivat vuoroin kilpahiihtokeskusta ja hakkuita, listasivat Nuuksion hienouksia ja vetosivat päättäjiin. Kehrääjä Karjakaivolla Espoon Leppävaarasta puolen tunnin bussimatkan päässä on Solvalla. Tavallisella helsinkiläisellä on täällä vielä mahdollisuus ilman pitkiä lomamatkoja saada kosketus todelliseen luontoon
20 Nenä kohti kesää Sumuisena lauantaiaamuna patikoimme länteen kohti Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäätä ja kohti varsinaista kansallispuiston aluetta. Laavua viritellessämme kukkuu käki. Pitkäjärven pohjoispäässä vietämme evästauon itärannan upealla kalliojyrkänteellä. Meerlammen rannalla tähyilemme vesilintuja ja keskitymme monipuoliseen nuuskintaan. Astioiden huuhtelumatka tyynelle, utuiselle Karjakaivon lammelle auringon jo laskettua on kuin matka runoon. Mustalampi on komealla paikalla kallioiden saartamana. Kamppeitaan viimeistelevät Urho Rantanen ja Mikito Takada. Illan kruunaa kehrääjä. vsk.. Pienet hakkuuaukot ja vanhat kannot saavat uskomaan, että suurin osa metsistä on säilynyt vain maaston karuuden ja vaikeakulkuisuuden ansiosta. Se ilakoi rentukan, SUOMEN LUONTO 6-7/95 54. Kesä kasvaa kuitenkin kohisten pilvisenäkin päivänä. Järvelle ja vastarannan Romvuorelle aukenee hivelevän kaunis näkymä. Emme uskaltaneet toivoa sitä kuulevamme, mutta saammepa sittenkin nukahtaa sen hyrinään. Valkoja sinivuokot, käenkaali ja mustikka kukkivat; monen koivun lehdet ovat jo kasvaneet ulos hiirenkorvistaan. Pari yötä laavussa rauhoittaa mielen alueella kapuamme muutamalle upealle näköalapaikalle. Haukkalammelta saa tietoa kansallispuistoista, ja sieltä voi suunnistaa polkureiteille. Paikka paikoin sivuamme asutusta ja näemme pusikoituvia niittyjen ja pellon sarkojen jälkiä, jotka asettuvat hyvin maisemaan. Louhikkoiset kalliot, mäntymetsät, kosteat kuusikot, suot ja lehtomaiset valoisat laikut maastossa vuorottelevat. Minuutit, tunnit ja kilometrit menettävät pikkuhiljaa otettaan; ollaan jo aika kaukana. Rastaiden iltakonsertti vauhdittaa taivalta leiripaikalle. Haukkalammelle Nuuksionpäähän pääsee autolla ( Leppävaarasta bussi 85). Aurinko pysyttelee piilossa, ja sää on sopivan viileä kulkemiseen