z UJ :::> fJ) Irtonumero 33 mk Suomi sai kansallisja maakuntakalat
(90) 228 08209. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pi laavan vaihtoehdon. Perinnemaisema on aarre, Iiris Lappalainen ................ Kaakkuri kaipaa rauhaa, Heikki Willamo .................... .... Voimaa maasta, Ritva Kupari ......... (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. Ahomansikat ovat harvinaistuvaa herkkua, s.20-21. Jatkuva säästötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. 13 Ihmisen näkökulma maaseutuun, Ilkka Luoto ja Heikki Susiluoma ....................................... Kehityksen uhkista sivuilla 74-77. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimi11aja Jorma Lauri la, 228 08217 Toi111ill1ssihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimi11ajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkolis11) Toimituksen sihteeri Aila Maikki. Vienankarjalaisessa Paanajärven kylässä elellään idyllissä, mutta ehkä viimeistä kesää. 228 08210 ja 228 08224. .49 Ahven sai keväällä kansalliskalan kruunun, ja maakunnissakin uivat nyt omat nimikkokalat. ....................... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästöti laus 235 mk. 22 Kesänovelli. llmoitus111yy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 32 Sekametsän liitelijä, Antero Mäkelä ............................... Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomai lle 290 mk. 30 Kansa on antanut monille kasvei lle kuvaavat nimet. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Kellojen aikaan, Alice Karlsson ..................................... 4 Kuluttajan valinnat ............................................................ 10 Kysy ekoneuvoa ................................................................. 36 Liito-orava on suurisilmäinen hämärän ku lkija, itäinen erikoisuus. vsk.. ..... 16 Osmo Rauhalan haastattelu. Jatkuva säästötilaus 265 mk. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Forssan Ki1japaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L1101110 ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnwnerona. 14 Puheenvuoro maaseudun tulevaisuudesta. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 88. SUOMEN LUONTO 67/94 53. 12 Luonnotonta luontoa, Harri Sirola ................................ .S; Virtaviivaista väkeä, Harri Dahlström ........................ 2 Ku vataiteilija-luomuviljelijä Osmo Rauhala elää maalla ja maailmalla, s. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemi sen ki1j akaupan myymälöi ssä. 20 Sorsastuskauden alku, Hannu Niklander ..................... Kotiniaasta ........................................................................... 24 Aavistuksia liskojen ajasta tuova virtavii vainen lintu · ei vi ihdy hälyisessä ympäristössä. Maailman pohjoisin matelija on kesän viehättävimpiä auringonpalvojia, s.5859. /619. 228 082 18 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka . Vielä on mansikkapaikkoja, Johan Ulfvens .................. Tässä yksi tarina. z LU 6 ::) V') SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Kirokukasta polttaraiseen, Jaana Lahtinen .................. .42 Keskikesän siniset kaunottaret värikuvissa 1 i Jasnaja Poljana, Aura Koivisto ...................................... .46 f Ei ole aina helppoa löytää omaa Tolstoita, puhumattakaan § omasta Jasnaja Poljanasta
57 Kalmojuurella on todella vanhat juuret. Säikäyttikö sisilisko. Ihmettelevän punasilmän kuvasi Jorma Peiponen. 72 Muurahaisleijona osaa muuttua muurahaiskorennoksi . SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Kesästä kannattaakin ottaa kailli irti. Summaries of the Main Articles ...................................... Kesän kaksoisnumeromme on omistettu kesäiselle luonnolle. Komeaa perinnemaisemaa ja sen hoitoa esitellään sivuilla 32-35. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 88 Kysy luonnosta .................................................................. 53 Vesikasvit kertovat meren tilasta, Anne Kärkkäinen .............................................................. 60 Tervapääsky tuo kesän kaupunkiin, Antti Halkka ....... Antoisaa, rentouttavaa ja elämyksellistä kesää kaikille Suomen luonnossa! Kansikuva: Särki ei saanut omaa maakuntaa maakuntakaloja nimettäessä. vsk. 64 Luonnolliset naamiot, Timo Nieminen ........................... 87 Kirjoja ............................................................................... Paanajärven kylän viimeinen kesä?, Petri Niikko ....... 74 Ulkomailta ......................................................................... 78 Mielipiteitä, keskustelua ................................................... 3. Alkäämme antako edes sateen tai hyttysten häiritä; nekin kuuluvat kesään. 54 Ikivanha mestariteos, Jaakko Heinonen ....................... vuosikerta Katkarapu matkaa Suomeen Pohjois-Atlantilta, Antti Halkka ...................................................................... 58 Suoperhosille kelpaa vain oikea suo, Pekka Ojalainen ............................................................... Leijona saa siivet, Antti Halkka ...................................... 53. Ikävät joskin tärkeät ympäristöasiat saavat nyt jäädä hetkeksi vähemmälle. Hienoja luontoelämyksiä on turha jättää lomamatkan varaan; niitä löytyy aivan koti.!lurkjltakjn. 82 Yksilöitymisen ihanuus ja kurjuus, Liisa Uusitalo .................................................................... 67 Jokainen tunnemme sopeutujia ja erottujia hyönteisistä löytyvät kyllä etevimmät. Juhani Terhivuo ......................... 98 6-7 1994 Kesä voitti taas Turvapaikka Korkeasaaressa: Partakorppikotka ..... 99 Kesä on aina yhtä riemastuttava ja odotettu vuodenkjerron huipentuma. 92 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Luonnon värit ja tuoksut, kesäyön valo ja uuden kasvun ihme hullaannuttavat luonnonystävät vuosi vuoden jälkeen. Rekijoen laaksossa silmä lepää. Kesään liittyy uuden odotusta, mutta hitaasti tummenevien iltojen myötä mukaan hiipii myös haikeuden vire pian se on taas ohi. Tarvitaan vain hiukan löytöretkeilijän mjeltä
Juhannuksen tienoilla tämä utelias ja elämänhaluinen vi iksiniekka on jo 20-kiloinen. KOTIMAASTA OHO! Berner Oy on julkaissut joka talouteen lähetettävän mainoslehti sen muurahaisista ja niiden torjunnasta. " Rauhoitettuja ne eivät ole, mutta niihin voi silti suhtautua asiallisesti", sanoo tutkija Anders Albrecht Helsing in yliopistosta. Muurahais-Baitionin tehoaineena on foksiimia, joka käyttö on vesija ympäristöhallituksen mukaan sallittu vain pihoilla, perustusten ympärillä ja kukkapenkeissä. mäy rän ruoka! istalla. Alice Karlsson Suojelu tehoaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaan norpalle ostamalla saarella Koloveden tuntumassa syntyi kuutti . Ja niiden torjunta! Bern.er Oy neuvoo kansalaisia muu.m1011naan muu.rahaiskeot myrkyllä. Jos siirsuojeluliitolta kultaa ja hopeaa Apurahoja luonnonsuojeluun Suomen luonnonsuojeluliitto myönsi toukokuisessa liittokokouksessaan kultaisen ansioSuomen Luonnonsuojelun merkin Pertti Siilahdelle TaiSäätiö tukee toiminnallaan palsaaren luonnonsuojeluyhdisSuomen luonnonsuojeluliiton tyksestä. Liiton suojatti ryhtyy etsimään itselleen kumppania aikaisintaan neljän vuoden päästä. Muurahaispesän siirtäminen on melko toivotonta, jo1 ~ ten niiden kanssa pitäisi vain Luonnonyrittää tulla toimeen. Vuoden hyötykäytön edistäjä -palkinnon sai viime vuonna Haiton System Oy, joka valmistaa mm. Esteri Ohenoja, Anna-Liisa Paulus, Oulun yliopisto, lO 000 metsänkäsittelyn vaikutuksesta sienten yhteisörakenteeseen Inarissa. Tukeakseen omia näkemyksiään hän esitteli kannanottoa, jonka antajiksi o li merkitty Kuhmon kaupunki ja kunnassa toimiva sahayhtiö Kuhmo Oy. Carita Sunell, Turku, 6 000 markkaa tutkimukseen pesivien kyhmyjoutsenten vaikutuksesta muihin vesilintuihin LounaisSuomen saaristossa. Tämän jälkeen pesä kastellaan pohjaa myöten läpimäräksi veteen sekoitetulla Muurahais-Baitionilla." Toisena keinona Berner mainitsee pesän siirtämisen myöhään syksyllä tai keväällä, jonka jälkeen pesän jäännökset on myrkytettävä. Muurahaiset voivat olla kiusallisia, etenkin jos ne tulevat asumuksiin asti. ni säkkäille ja linnuille. Antero Mäkelä, Sulkavankylä, 5 000 markkaa liito-oravan elintapoja selvittävään tutkimukseen. Sanomalehtien ympäristöuutisten narratologista tarkastelua". Siilahti on ollut luonja Luonto-Liiton vapaaehtoista nonsuojelutyössä mukana vuoluonnonja ympäristönsuojeludesta 1980. Benjam Pöntinen, Nun110, 8 000 markkaa valokuvanäyttelyyn Kyrönjoesta. Vesa Ruusila, Mika Sipura, Olli-Pekka Tikkanen Joensuu, 6 000 markkaa Parikkalan Siikalahden kovakuoriaisten ja Ja, .. vsk.. D 4 määrä oli 796 000 markkaa. Huijauksella vanhoja metsiä vastaan Vanhojen metsien suojelun vastustajat ovat ryhtyneet vaatimaan, että suojelusta on päätettävä seutukaavoilla. Vantaan ympäristönsuojeluyhdistys/V antaa n Luontokoulu 7 000 markkaa koko perheen vuodenaikapolkusa1jan suunnittelemiseen ja toteutukseen. Albrechtin mukaan pesä olisi siirrettävä silloin kun " mahdollisimman mo nta murkkua on kotona" eli mieluummin yöllä! Muurahaisilla on oma paikkansa luonnossa. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnalliset liitot tarjoilivat ajatusta ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle metsäseminaarissa Kuopiossa toukokuun puolivälissä. Sitten etsitään noin sadan metrin päästä paikka, jossa e i ole kekoja ennestään ja kipataan neulaskasa siihen muurahaiset hoitavat loput. Leena Vilkka, Helsingin yliopisto, 10 000 markkaa Luonnon itseisarvoja käsittelevään väitöskirjatyöhön. Pesää hajotetaan aluksi, jotta neste tunkeutuu sen sisälle. ympäristönsuojelua edistävään Liiton hopeiset ansiomerkit tieteelliseen ja taiteelliseen työsaivat Hannu Aarnio Imatra!hön, j ulkaisutoim intaan, luonta, Pauli Kautonen Parikkalasnonharrastukseen sekä luonta, Esa Kriikku Ylistarosta, nonkuvaukseen. Muurahaiset ovat itse monien lintujen ja mm. Heikki Kokkonen, Ilomantsi 8 000 markkaa Petkeljärveltä Ruunaalle ulottuvan biosfäärialueen valokuvaam ista varten. Kekomuurahaisia Berner kehottaa kohtelemaan näin: "Poluilla kulkevia muurahaisia e i kannata to1jua, vaan työ on keskitettävä pesien tuhoamiseen. Nuoruutta kestää pitkään. pullonpalautusautomaatteja. Näin SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Se jakaa pääomansa tuoerityisesti Saimaan ja saimaantosta apurahoja luonnonja norpan suojelussa. Määräajassa saapui 1 1 70 hakemusta, ja haettu rahaRomualan yritys palkittiin Hyötykäytön ammattilehti Uusio-Uutiset ja sen toimitusneuvosto ovat valinneet Vuoden 1994 hyötykäytön edistäjäksi Kuusakoski Oy:n. Hän on ansioitunut työtä. "Myöhään syksyllä muurahaiset eivät enää ehdi hoavissa lehtipuissa elävien hyönteisyhteisöjen sukkession tutkimiseen. Vuonna 1992 palkittiin Turun kaupunki. Iikka Vehkalahti, Pori, lO 000 markkaa Vuotos-elokuvan rahoitukseen. Ne syövät kaikenlaisia toukkia ja hyönteisiä, joskin ne hoitavat myös puita ki'usaavia kirvoja. D markkaa. tämistä kuitenkin halutaan yrittää, se on tehtävä keväällä tai kesällä. Satu Turunen, Helsingin yliopisto, 9 000 markkaa pro gradu -työhön: " Kenen ehdoilla ympäristöj ulkisuus muodostuu. Foksiimi liukenee veteen huonosti , mutta vesistöön joutuessaan se on erittäin myrkyllistä lev ille, vesikirpuille ja kaloille. D ko1jata tuhoja ennen talvea." Siirrettävä muurahaispesä kaivetaan lapiolla kottikärryyn hyvin syvältä, sillä maan alla ovat pesän tärkeimmät osat. Apurahan saajat ovat seuraavat: Timo Koponen, Helsingin yliopisto, 10 000 markkaa Nuuksion kansallispuiston kasviston ja kasvillisuuden tutkimukseen. Juha Suonpää, Turku, 5 000 markkaa valokuvateokseen "Hukutettu kuva"; kantaa ottava, ennakoiva valokuvanäyttely Vuotoksen allasalueen kohtalosta. Erityisen aggress11v1sesti seminaarissa esiintyi Kainuun Liiton suunnittelujohtaja Heino Hiltunen. Minna Brown, Åbo Akademi 6 000 markkaa saukkojen ympäristömyrkkyjä koskevaan pro gradu -työhön. Antti Nyman Halikosta, MarSuomen Luonnonsuojelun jaana Närhi Savitaipaleelta, Säätiön hallitus myönsi huhtiLeena Sallinen ja Vesa Tanskuussa apurahoja kolmelletoiskanen Lappeenrannasta ja ta hankkeelle yhteensä 100 000 Hans Vogt Perttelistä. Yhtiön kehittämien menetelmien ansiosta pystytään teollisuuden raaka-aineeksi ohjaamaan suuri osa sellaista romua, joka muuten joutuisi kaatopaikalle. Foksiimi on ympäristölle vaarallinen kemikaali, ja se on myrkyllistä paitsi hyönteisille myös mm
KOTIMAASTA Suosituksista huolimatta tämänkin pohjoiskarjalaisen erämaajärven ranta on hakattu rajusti. Noin 90 prosenttia suojellusta metsästä on Pohjois-Suomessa. Halvan yösähkön aikana voimala pumppaisi korkealle Vaarunvuorelle rakennettavaan altaaseen vettä 700-800 megawatin teholla. Heikkisen mukaan viime vuosina on menty parempaan suuntaan, mutta vieläkin on varaa parantaa. Päivällä, kulutuksen ollessa suurimmillaan ja hinnan korkeimmillaan, vettä laskettaisiin turbiinien kautta alas. Oleellisinta on tämä: kannanotto annettiin Kainuun Liiton, todennäköisimmin sen suunnittelujohtajan pyynnöstä. "Jokainen tuomio perustettakoon syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja pantakoon siihen selvästi ne pääsyyt ja lainkohta, joihin päätös perustuu", määrää oikeudenkäymiskaari . Yoimalalaitokselle kaavailtu alue otettiin 1983 lehtojensuojeluohjelmaan. Se on korjuuyhtiöiden minimitavoite. Ratkaiseva asennemuutos on jo tapahtumassa", Heikkinen sanoo. Olisi siten ollut hyvät perusteet kumota vanha lupa, tai ainakin suorittaa alueella katselmus, kuten lukuisissa valituksissa vaadittiin. leveä vyöhyke. . Silti vesiylioikeuden tulkinta on hyvin kyseenalainen. Alkuperäisen luvan IYO sai jo 1981. Tilanne Vaarunvuorella on muuttunut huomattavasti luvan myöntämisen jälkeen. Juuri tällä tavoin maakuntaliittojen ympäristökannanotot usein syntyvät. Kimmo Repo Jorma Karjalainen kuitenkin ilmoittaa, ettei kaupunki ole tällaista kannanottoa antanut. Maakunnan tahdon kanssa niillä ei ole useinkaan mitään tekemistä ja siksi niiden syntyhistoria kannattaa selvittää. Tuomioistuimet kuitenkin siunasivat vanhat ratkaisunsa. Tätä mieltä oltiin aikoinaan ainakin vesija ympäristöhallituksessa. Ympäristöministerille luovutetussa kannanotossa julistetaan muun muassa: "lisävaatimukset (metsien suojelusta) koetaan rakenteellisena sortona Kuhmoa kohtaan .. IYO:n arvioiden mukaan tehosta saatms11n takaisin 525-540 megawattia. Koska vesipiiri ei ollut vaatinut vesioikeudessa hakemuksen hylkäämistä vaan määräämistä katselmukseen, se ei vesituomareiden mielestä voinut vaatia hylkäämistä myös"Maakunnallinen yhteistahto" osoittautui siis tarkemmin tutkittaessa huijaukseksi, kolmen miehen yksityiseksi mielipiteeksi. Vaarunvuoren pumppuvoimala kummittelee taas Yesiylioikeus antoi maaliskuussa jatkoajan Imatran Voiman Korpilahden Yaarunvuorelle suunnittelemalle pumppuvoimalalle. "Hakkuusuositukset ovat tosiaan vain suosituksia ja niiden toteuttaminen on kokonaan puuta korjaavien yhtiöiden omassa harki nnassa" , toteaa ylitarkastaja Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä. Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nakari kertoo kiitettävän rehdisti että kannanotto syntyi hänen ja Kuhmon kaupunginjohtajan Veikko Tikkasen keskustelujen pohjalta. Kuhmon kaupunginsihteeri SUOME LUONTO 6-7/94 53. Näkymä Vaarunjyrkältä Korospohjanlahdelle. Herkemmin haavoittuvilla paikoilla, kuten kallio isilla rannoilla, suositaan leveämpää rajausta", hän sanoo. Muun muassa puutavarayhtiöt ovat tietojeni mukaan kouluttaneet henkilöstöään juuri näissä rantaasioissa. Nakarin käsityksen mukaan sen kirjoitti Tikkanen. "Saamieni tietojen mukaan suositukset ovat sellaiset, että hakkaamatonta kaistaa tulisi jättää rannoille no in 50 metriä suunnittelujohtaja pyrki todistelemaan, että Kainuun Liiton suojeluvastaisuuden takana on maakunnallinen yhteistahto. Kun valvontaviranomainen vaatii vanhaa lupapäätöstä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi uudelleen tutkittavaksi ja harkittavaksi katselmuksessa, niin loogisesti se pitää sisällään myös vaatimuksen vanhan luvan kumoamisesta. vsk. "On kysymys asiasta, jonka perillemenossa korjuuvaiheen kaikille tasoille kuluu vuosia. Tosiasia on kuitenkin se, että suurtenkin puunkäyttäjien, kuten Metsähallituksen ja Enso-Gutzeit Oy:n, mailla hakataan vielä suruttomasti ja karkein menetelmin . Suomessa on suojeltu runsas 480 000 hehtaaria metsää, 2,4 prosenttia maamme metsämaan kokonaisalasta. Ympäristöministeriön toiminta asialla vaikuttaa iltalypsyltä". On ilmeistä, että vesija ympäristöpiirin olisi kannattanut vaatia jo vesioikeudessa suoraan hakemuksen hylkäämistä. Mikko Niskasaari Vaarunvuori on taas uhattuna. Mikko Niskasaari Suosaarekkeet säilyvät Metsähallitus on luopunut puuntuotannosta soidensuojelualueillansa. Säännöistä huolimatta valitettavan usein metsä kaadetaan aivan rannastakin tai sitten pystyyn jää vai n kapea, yhden puurivin levyinen kulissimetsä. 5. Noin puolet siitä sopisi puuntuotantoon. " "Metsien suojeluaatteesta on tullut populismin tavoittelun väline. Samat miehet kiertävät eri tehtävissä antamassa samanlaisia lausuntoja muka toisistaan riippumatta. Yaarunvuoresta on jätetty useita valituksia KHO:een, joten ei lupa vielä varma ole. Yaarunjyrkän alue ja Putkilahden kylä on 1992 määritelty arvokkaaksi kulttuurikokonaisuudeksi. Rantoja hakataan yhä Kaikilla metsää ko1jaavilla yhtiöillä ja yrityksillä on oma säännöstönsä, jonka mukaan hakkuita ei tulisi ulottaa vesistöjen rantaan saakka. Mikä oudointa, vesiylioikeus ei perustellut mitenkään ratkaisuaan pääasiassa, rakennusluvan jatkamisesta. Niiden välisiä soita on esitetty soidensuojeluohjelmaan. Soidensuojelualueita on 173, yhteensä yli 400 000 hehtaaria, josta noin kahdeksasosa on metsää. Kaiken lisäksi vesiylioikeus eväsi tärkeimmältä valvontaviranomaiselta, Keski-Suomen vesija ympäristöpiiriltä, puhevallan. kään vesiylioikeudessa. Kaksi tekoaltaan alle jäävistä järvistä hyväksyttiin 1990 rantojensuojeluohjelmaan
Vain sellainen kestää vuosikaudet halkeilematta", nikkari kertoo. Parintuhanne n veneen ja 35 vuoden kokemuksella hän tietää, että aine iden hankkimiseen kuluu vuosi vuodelta enemmän aikaa. Päijänteen mallia olevan veneen maine on kiirinyt myös maailmalle. "Paras venepuu on tiheässä näreikössä kasvanut tukeva ja tiuhasyinen mänty. Metsä on rahaa ja mystiikkaa. Kilpailun tarkoituksena on löytää ja nostaa esille uusmaalaisia, uutta ja vanhaa rakentamista kauniisti yhdistäviä kulttuurimaisemia. Kahvila-ravintolan erikoisuu tena ovat " metsän makuiset" ruoat, juomat ja leivonnaiset. Tästä määrästä syntyy hyödynSUOM EN LUONTO 6--7/94 53. Jos sen vain säilyttää va1joisassa paikassa, niin ongelmilta saastyy. Ja ulkosivulle kun vetäisee kunnollista vanhan ajan kantotervaa, niin aina vain kestää pidempään", Kosti innostuu. Sara Hildenin taidem useo Tampereella osall istuu metsäkeskusteluun suurella Katso metsää kuvia ja kokemuksia -näyttelyllä. (952) 201 200. Monella verstaalla työlle ei o le näkyvissä jatkajaa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestää Kansallisen kulttuurin juhlavuonna 1994 kaikille avoimen yleisökilpailun aiheesta "Minulle arvokas maisema". Puusoutuveneelle o lisi nyt kysyntää. vsk.. Vuodesta 1962 vuoteen 1987 käytössä olleelle kaatopaikalle vietiin aikoinaan runsas miljoona tonnia jätteitä. Ehdotukseen voi liittää muutaman valokuvan. Metsä meissä Metsämme on romanttinen ja rehevä kesämetsä, hiljaisen tunnelmoiva talvimetsä, kansakunnan kohtaloita symboloiva hongikko ja yksilön herkkää hetkeä peilaava kuusenoksa. Mukana on nimekkäiden ku vataiteilijoidemme ja valokuvaajiemme töitä I800luvulta nykypäivään. "Jotkut väittävät puuvenettä hankalaksi hoitaa. 6 KOTIMAASTA Talousmänty ei taivu veneeksi Suomalaisten puuvenevalmistajien harmiksi on ilmaantunut odottamaton pulma. Metsässä olet ankarassa työssä ja keskellä satua. Metsistä on yhä hankalampi löytää venepuuksi kelpaavaa mäntyä, nopeakasvuisesta tehomännystä kun e i ole veneen aineeksi. "Maailman paras soutuvene syntyy suomalaisesta männystä" , Kosti Aaltonen veistelee veikeä virne suupielessä. Tämän kesän ohjelmistoon kuuluu myös Punkaharjun teatteriryhmän Tukkijoella -näytelmä. Näyttelyn lähtökohtana on viimesyksyinen Der Spiegel -lehden artikkeli suomalaisten metsien käytöstä. Ete lä-Suomen veistämöllä raaka-ainepula on jo niin paha, että puusepät suunnittelevat venepuiden tuontia Karjalasta. Lehtikuusella vuorattu betoni rakennus on avoinna ympäri vuoden päivittäin. Ongelmaan on törmännyt myös padasjokelainen venenikkari Kosti Aaltonen. Kult~uurihistoriallisen katsauksen rinnalle on haluttu nostaa ekologisia kysymyksiä. Ensimmäinen opistotason puuvene-artenomikurssi alkoi vuodenvaihteessa Hamjnassa, ja sinne oli enemmän tulijoita kuin mu kaan voitiin ottaa", Skogström kiittelee. Asiakkaat ovat po ikkeuksetta tyytyväisiä ja innokkaimmille Kosti on vuosikymmenten saatossa tehnyt jopa kolme venettä. Vuonna 1956 Kosti oli veistämässä venettä, joka lähti silloiselle Etiopian ke isarille. Moni vesillä kulkija on havahtunut muoviveneiden jäteongelmaan eivätkä soutuo minaisuudetkaan ole muoviluomuksissa likikään yhtä hyvät kuin perinteisten puuveneiden. "Siellä hyvää materiaalia olisi tarjolla riittävästi . Vastaukset 12. elokuuta mennessä osoitteella: Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, "Minulle arvokas maisema", PL 169, 00 151 Helsinki. päivään saakka. Jätekaasu lämmittää sairaalaa Vantaalla otettiin toukokuussa käyttöön Suomen ensimmäinen sekä sähköä että lämpöä tuottava kaatopaikkakaasulaitos. Myös Kosti Aaltosen verstas uhkaa hi ljentyä jatkajan puutteessa. Lisätietoja antaa aluesihteeri Satu Hentula-Nieminen, (90) 228 08206. Luston tarkoitus on antaa monipuolinen kuva koko Suomen metsäkulttuurista näyttelyjen, tietoarkiston, teemapäivien ja luentojen avulla. D Mistä on kaunis maisema tehty. Puupulan lisäksi suomalaista puuvenettä keikuttaa veistäjien ikääntyminen. Kosti Aaltonen on veistänyt veneitä jo 35 vuotta. To istaiseksi töitä riittää hyvin ja Autto isten kylältä vene itä lähtee maailmalle muutama kuukaudessa. D Lustossa metsätietoa Punkaharjulla aukesi kesäkuun alussa valtakunnallinen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto. Meillä on jo sopimus pienen koeerän tuonnista Suomeen vielä tänä vuonna", sanoo Suomen puuveneveistäjät ry: n toiminnanjohtaja Leo Skogström. "Oppia tarjotaan nyt mm . Jari Salonen Lähimmän puuveneveistämön saa selville Suomen Puuveneveistäjät ry:n toimistolta osoitteesta 49200 Heinlahti, puh. Näytte ly on avoinna Särkänniemessä päivittäin klo 11 18 elokuun 2 1. viidessä ammattioppilaitoksessa. Verstaalle puita ei osteta yhtiön pinosta, vaan ne valikoidaan isännän kanssa metsästä yksite llen. Opetusministeriö on kuitenkjn kiitettävästi käynnistänyt puuveneveistäjien koulutusta. Kuvaile omin sanoin sellaista itsellesi tärkeää uusmaalaista ympäristöä, jossa uudisrakennus tai peruskorjattu rakennus mielestäsi sopii perinnemaisemaan
Ulkomaisten mansikoiden jäämät ovat kuitenkin olleet sallituissa rajoissa. Myös aurinkoöljy tai voi tekee punkin olon tukalaksi. Kärsän väkästen vuoksi punkkia vedetään kiertäen pinseteillä tai punkinpoimijalla. Borrelioosi saadaan alkuvaiheessa torjuttua antibiooteilla. Biokaasun käyttö vähentää rikkija hiukkaspäästöjä alueella. iho-, nivel-, lihasja hermosto-oireita aiheuttavan borrelioosin yhteys on tiedetty jo pitkään, mutta viime aikoina on esiintynyt myös pientä punkki hysteriaa. hoitoon. Keskimäärin enemmän torjunta-aineita joutuu nielemään valitsemalla kesäpöytäänsä ulkomailta tuotuja tuoreita ma1joja. Punkit ovat levittäytyneet uusille alueille. Kotimaisten tuoremansikkaja ulkomaisten pakaste ma nsikka näy tte ide n jäämien pitoisuudet olivat samaa tasoa ja huomattavasti sallittuja raja-arvoja pienempiä. Veli Hietaniemi Jorma Kumpulainen '----"""---'...U::z=:=-::. Lisäksi jäämät määritettiin teollisuuden pakastelinjoilta otetuista kahdesta kotimaisesta ja kolmesta puolalaisesta manPunkilta kannattaa suojautua Jokaisen luonnossa liikkujan on syytä tuntea yleisin puutiaislajimme lxocles ricinus ja sen levittämät taudit. Entisen haisunotkon mustassa muovilieriössä on viisi kuutiota sopivasti kosteaa ja ilmavaa turvetta sekä pieneliökanta, jonka Vapon Biotech on kehittänyt syömään erityisesti viemärihajua aiheuttavia orgaanisia aineita. Ajoittain notkopaikka haisee tosin vieläkin, mutta haju on kuulemma aikaisempaan verrattuna lievää. Biokaasu korvaa yli 70 prosenttia Katriinan sairaala-alueen lämmöntuotantoon käytetystä raskaasta polttoöljystä. Onneksi vain osa puutiaisista kantaa taudinaiheuttajia. He haluavat mm. _ _ _ _ _ _ _J Puutianen imee lämminveristen eläinten verta. Kotimaisia tuoreita mansikoita voi syödä turvallisin mielin, samoin ulkomaisia pakastemansikoita. Viemärilöyhkä on kiusallinen haitta, sillä ihmisnenä haistaa herkästi haisevat rikkiyhdisteet. Havaintoja on myös Merenkurkusta, Kaakkois-Suomesta ja Joensuun-Ilomantsin seudulta. Se etsiytyy mielellään taipeisiin, vyötärölle, kaulaan ja lapsilla myös päähän. KOTIMAASTA JUJa oli vaikeaa ja kallista puhdistaa. Tullilaboratorion tutkimusten mukaan ulkomaisissa tuoreissa mansikoissa on torjunta-aineiden jäämiä enemmän kuin kotimaisissa. Näitä kaikkia aineita oli kuitenkin niin vähän, että hanettävää biokaasua noin 30 miljoonaa kuutiometriä seuraavan 10 vuoden aikana. Kuolemaan johtavat tapaukset ovat pohjoismaisessa tautimuodossa harvinaisia. tietää, onko viljelyssä käytetty to1junta-aineita ja onko marjat kasvatettu tien vieressä. Mikrobit hajottavat hajut vedeksi ja hiilidioksidiksi. Ari Korkala Tiedot punkkihavainnoista: (92 1) 633 5774 (eläinmuseo). Kumlingen taudiksi ristityn puutiaisaivokuumeen sekä mm. Täy-~ sin palvellut turvefiltteri on helppo hävittää esimerkiksi polttamalla, tai se voidaan käyttää maanparannusaineekö ! si. Roopennotkossa, tien vieressä seisoo kolmimetrinen musta pönäkkä hajunsyöjä. vsk. Kangasalan kunnan jätevedenpumppaamo sijaitsee Roopennotkossa, jonka kautta kunnan 16 000 asukkaan jätevedet johdetaan Tampereelle puhdistettavaksi. Anne Kärkkäinen Mansikan torjunta-ainejäämät analysoitiin kahdeksasta yhdistetystä (yhteensä 54 osanäytettä) tuoremansikkanäytteestä, jotka edustivat tärkeimpiä mansikan tuotantoalueita. g_ Mansikan jäämät sallituissa rajoissa Mansikan viljelyssä käytetään monia kemikaaleja tuhohyönteisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaan riippuen mm. "Luonnosta voi nauttia entiseen malliin, kunhan tietää varotoimet punkkialueilla", sanoo puutiaistutkija Anssi Junnila Turun yliopiston eläinmuseosta. D SUOME LUONTO 6-7/94 53. "Pitkävartiset kumisaappaat ja lahkeiden päälle vedetyt sukat torjuvat jo tehokkaasti ötökän, joka kyttää heinikossa tai varvikossa noin 30 sentin korkeudella." Junnila suosittelee tarvitta;:; essa päivittäisiä "punkkisyynejä", sillä tartuntariskin vä-~ hentämiseksi ihoon tarrautunut elukka pitäisi saada pif kimmiten irti. Pari vuotta sitten ratkaisuksi löydettiin turvesuodatin. punkki on mahdollinen viruksen tartuttaja. Maatalouden tutkimuskeskuksen elintarvikekemian laboratoriossa on tutkittu neljän viiden viime vuoden aikana kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikkeiden ja ravinnon puhtautta ja laatua. Turve imee viemärihajut Kangasalla, Tampereen kupeessa päättyi asukkaita kiusannut yli vuosikymmenen piina, kun jätevedenpumppaamon hajahdukset keksittiin imeyttää turpeeseen. "Apua punkki!'" kirjasen tilaukset: (92 1) 250 0828. Liuotinbensiini on jäänyt kiinni 87-prosenttisesti . Kun sitä vielä pyörittää sormenpäällä, se irtoaa nopeasti. 7. ,-----~--~---~ Suodatus on toiminut hyvin. Jos punkinpureman ympärille tai muualle ihoon ilmestyy rengasmaisesti etenevä ihottuma, on hakeuduttava sikkanäytteestä. Roopennotkossa putkistosta nousi hengitysilmaan rikkivedyn ja metyylimerkaptaanin lisäksi myös ammoniakkia ja liuotinbensiiniä. Pohjoisin borrelioositapaus todettiin meillä viime kesänä Oulun korkeudella. fax (92 1) 232 0629. lajikkeesta ja kesän säistä. Kaasun talteenoton ansiosta hajuhaitat vähenevät, jätevesikuormitus pienenee ja jätteiden hajoaminen nopeutuu . Pahoilla puutiaisalueilla jatkuvasti liikkuvat voidaan rokottaa aivokuumetta vastaan. Kotimaisissa tuoreissa mansikoissa havaittiin kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Kumlinge-viruksesta monet selviävät oireina tai vajaan viikon yleisoireilulla. Ahvenanmaallakin vain joka 60. Tutkimuksessa ei ollut mukana ulkomaista tuoremansikkaa, jota tuodaan pääasiassa Espanjasta, Israelista ja Hollannista. Kuluttajat ovat yhä laatutietoisempia. Se tarttuu ihoon suuosiensa väkäsillä ja paisuu herneen kokoiseksi. Vapon seurantamittausten mukaan turvepatteri imee metyylimerkaptaani sta 97, rikki vedystä 94 ja ammoniakista 80 prosenttia. Borrelioosi-bakteeria kantaa enimmillään joka neljäs punkki. Kumlingen taudin esiintymisalue saaristossa ulottuu nyt Hiittisiltä Uuteenkaupunkiin
Laulu onkin linnuilla verissä, joskin eräät lajit ovat myös taitavia matkijoita. "Pari viikkoa ensimmäisten pönttöjen ripustamisesta havaitsimme jo kaksi kyyhkyparia tutkimassa uusia asuntojaan", riemuitsevat kyyhkypöntöttäjät Rainer Mäkelä ja Olli-Pekka Liinalaakso. Jostakin hankittiin pahvilaatikko, jonne poikue ajettiin taitavasti. Tässä vaiheessa emo hermostui ja nousi pari kertaa lentoon pyörien miesten ympärillä. Apu oli kuitenkin jo lähellä. Sinne se meni laatikkoon poikien perässä", tuumasi taksimies nauraen ja lähti viemään sorsaperhettä väljemmille vesille Töölönlahteen. Ohra alkaa työntää vihneitä tupestaan heinäkuun puolivälissä. Kalalokki hautoi komean tammen oksanhaarukassa, RautaStarkjohannin teollisuushallien keskellä. Pajulintu ja peippo aloittavat päivän valjetessa, pajulintu selvästi ennen peippoa. Ja vaikka vari ksen raakuntaa tai kahlaajien ja lokkien huutoa ei aina määritellä lauluksi, tarkoitus on sama. Lehtokertun iloinen pulppuileva laulu jatkuu vielä heinäkuussa lehdoissa, rehevissä metsissä ja puutarhoissa. Eräät lajit, kuten ki1josieppo, saattavat pariutua uudelleen ensimmäisen naaraan aloitettua haudonnan, joten lauluun on jälleen syytä. Pesältä on matkaa merenlahteen puolisen kilometriä. "Eihän se emo poikiaan jätä. Vanha kansa selittikin linnunlaulun loppumista siten, että " meni käellä vihne kurkkuun". Valtakunnan selvästi vankin kyyhkykanta as ustaakin Turun seudulla, ja esimerkiksi Paimion pelloilla voi nähdä, syksyisin jopa usean sadan uuttukyyhkyn laumoja. Laulu on vilkkainta aamun sarastaessa, mutta illallakin linnut saattavat innostua laulamaan. Sitten edessä oli pulma: poikaset eivät mitenkään päässeet puolimetrisen reunan yli suihkulähteeseen. Pöllöjen lisäksi mm. Naaraan hautoessa koiras tuo sille ruokaa tai osalli stuu haudontaan, eikä laululle ole enää niin paljoa aikaa. Linnunlaulu alkaa hiipua luonnossa jo juhannuksesta ja vaikenee heinäkuun puoli välissä. Tärkeänä pidetään, että linnuilla on pöntöltä suora näköyhteys ruokailupelloille. Useat varpuslinnutkin pesivät kahdesti ; eräät jopa kolmasti kesässä, ja uuden pesinnän aloitus saa koiraat taas laulamaan. Uuttukyyhkyä palautetaan Pirkanmaalle Uuttukyyhkyn alamäki Pirkanmaalla on ollut jyrkkää. Juha Valste 8 KOTIMAASTA Vaikenee lintujen kuoro Lintujen laulukäyttäytymistä ohjaa testosteroni , jota muodostuu koiraan elimistössä kun päivä on pidentynyt kahteentoista tuntiin. Vielä pari kesää sitten noin viiden metrin korkeudella sijaitsevassa pesässä näki vät päivänvalon variksenpojat. Nyt viehättävä kololintu aiotaan kuitenkin saada Pirkanmaan peltojen laidoille takaisin tarjoamalla linnuille sopivia pesäkoloja. Ari Korkala SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Vielä 1985 maakunnassa havaittiin kevään aikana parisataa lintua, tänä keväänä enää parikymmentä. Jari Salonen Taksimiehet kyydittivät sorsia Keskellä Helsinkiä, eraan hotellin suihkulähdettä kohti tepasteli sorsanaaras, jolla oli mukanaan joukko vastakuoriutuneita poikasia. "Kaikkea sitä kuuleekin", hihkaisi lintututkija Timo Vuorisalo saatuaan tiedon havainnosta. kuovin, töyhtöhyypän tai jopa paloauton ääniä, joita se on kuullut talvehtimisalueillaan. satakieli ja kerttuset ovat yölaulajia. Nyt lokinpojat ovat jo kuoriutuneet. vsk.. Kottaraisen laulusta on helppo erottaa mm. Muuan jalankulkija pysäytti autoliikenteen, kun perhe marssi yli kadun suojatien kohdalta. Ei ole mitenkään hirvittävän erikoista, että kalalokki munii entiseen variksenpesään, mutta teollisuusalueelle muuttaminen on ainakin Turun seudulla ennennäkemätöntä. Suunta on sama kaikkialla sisämaassa. Hotellin edessä olevan taksiaseman kuljettajat oivalsivat sorsien tukalan tilanteen. Sitten se katosi. Pöntötyksestä on saatu erityisen hyviä kokemuksia Varsinais-Suomessa. Vanhastaan tiedetään, että kalalokki saattaa tehdä pesänsä esimerkiksi käkkäräiseen mäntyyn tai ladon katolle. Päivän lyhetessä kahteentoista tuntiin monilla lajeilla laukeaa lauluvietti uudelleen. Varsinki n nuoret linnut saattavat hapuilla säveltä kuorossa, johon vanhatkin linnut yhtyvät. Luhtakerttusen taiturimaisesta laulusta voi tunni staa jopa 50 lintulajia. Pekka Hänninen Toukokuussa lokki hautoi tyytyväisenä pesässään teollisuusalueella Turussa. Syksyisin kyyhkyt ovat kadonneet kokonaan. Kii vaimmillaan linnut laulavat pesimäkauden alussa, jolloin koiras voi olla äänessä koko päivän. Rastaat aloittavat laulun jo aamuhämärissä, j a pian kuoroon liittyvät mm. Reviirin rajoista on jatkuvasti kuulutettava myöhemmin saapuville lajitovereille ja naaraskin on houkuteltava kumppaniksi. leppäKalalokki pesi tammessa teollisuusalueella Asunnonvaltaus on saanut uusia muotoja Turussa. lintu ja punarinta. Keski-Euroopassa puolestaan harmaalokit ovat tällä vuosisadalla intoutuneet munimaan kaupunkien katoille, ja muoti on levinnyt ainakin pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Kyyhkyn asunnot ripustellaan peltojen laidoille ja metsäsaarekkeisiin
Siirtoistutus toteutetaan pyydystämällä Säkylästä toistakymmentä sinisiipinaarasta, jotka kuljetetaan kylmälaukussa autokyydillä Ruokolahdelle. Muualta maasta tunnetaan enää muutama palosirkkaesiintymä. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston (WWF) perhostyöryhmä on yhteisvoimin Porin prikaatin kanssa käynnistänyt sinisii ven elinalueen hoidon Säkylänharjulla. Tutkijoiden arvion mukaan paikka sopisi taas hyvin harjusinisiivelle, sillä muun muassa sen toukan ravintokasvi kangasajuruoho on voimissaan. Kasvimaailman uhanalaisia Säkylänharjulla edustavat kangasraunikki , jolla elää niin ikään uhanalainen raunikkikoi sekä harjukeltalieko, harjumasmalo ja vuorimunkki. Varuskunta huolehtii Säkylänharjun uhanalaisista Erittäin uhanalaiseksi luokitellun haijusinisiiven suojeluohjelma on myötätuulessa. Muh keimmillaan jopa kahdeksankiloiseksi kasvava sä1jensukuinen voimakas vakäleuka elää luontaisesti enää vain Kuloja Rautavedessä, Loimijoen alajuoksulla sekä Kokemäenjoessa. Pesimälinnustoon kuulu vat uhanalaiset kehrääjä, kangaskiuru ja ampuhaukka. uhkaa Säkylän esiintymälle, joka viime vuosien laskennoissa on arvioitu useamman sadan yksilön suuruiseksi. Vielä 1980-luvun alussa laji lenteli vähälukuisena Saimaan seudulla, mutta maasto metsittyi umpeen ja avoimia hietikkorinteitä suosiva perhonen katosi. Sitä muistuttavia palosirkkoja elää Säkylänharjulla vielä tuhansittain. Siuronkoskella herrasmiespyytäjät ovat päästäneet puolta metriä pienemmät kalat pois. Uhanalaisuudesta huolimatta toutain ei ole saanut edes alamittaa. Sepelhan.hien pääjoukko muutti 25. Onneksi harjun keskeiset alueet ovat puolustusvoimien harjoituskenttää ja Porin Prikaati on aktii visesti mukana suojelutyössä. Uutteran viljelyja istutustoiminnan ansiosta toutai n on kuitenkin saatu kotiutettua mm. "Laji luokitelleen edelleen erittäin uhanalaiseksi. Siuronkoskella tul va-ajan ohijuoksutus lopetetaan toisinaan liian aikaisin ja mäti jää kui ville. Säkylänhaij un paahderinteet, hiekkakentät ja kanervanummet ovat uhanalaisten lajien aarreaittoja. vsk. Väisänen korostaa, ettei näin pienen perhosmäärän pyynnistä ole Harjusinisiivet ovat lisääntyneet hyvin Säkylänharj ulla. Myös Säkylässä harjurinteiden vähittäinen metsittyminen on sinisiivelle ja useille muille Säkylänharjun uhanalaisille eläinja kasvilajeille epäedullista. WWF:n perhostyöryhmän puheenjohtaja Rauno Väisänen kertoo, että edellytykset sii1Ton onnistumiselle ovat varsin hyvät. Sinisiiven aikaisemmin tunnettu esiintymisalue Ruokolahdella on nyt entisöity puustoa raivaamalla. Harjusinisiipi on harvinaisimpia päiväperhosiamme. Vain Säkylässä kanta on elinvoimainen. Mahdollisesti jo tänä kesänä harjusini siipi siirretään Säkylästä lajin entiselle asuinpaikalle Ruokolahdelle, mistä se katosi kymmenisen vuotta sitten. Kokemäenjoen keskiosien ja Loimijoen alajuoksun suunnitellut järjestelyt tulisivat muovaamaan lisääntymispaikat uuteen uskoon. Myös moniin yksittäisiin järviin toutain on saatu asettumaan. toukokuuta, jolloin Virolahdella saatiin kiikariin ainakin /20 000 hanhea. Toimenpiteellä pyritään yhdistämään kaksi harjusinisiiven parasta lentoaluetta ja kannan toivotaan näin entisestään vahvistu van. Karjaan-, Vantaanja Kymijokeen sekä Tampereen Pyhäjärvelle. Toutain yhä uhanalainen Kymmenen vuotta tiivistä suojelutyötä on koitunut toutaimen pelastukseksi. Säkylänhaij u on nykyään sen ainoa tunnettu esiintymispaikka. Jari Salon.en SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Yksi peruste tähän on se, että jos istutustoiminta nyt lopetetaan, kala voi olla taas vuosikymmenen kuluttua hyvin harvinainen", sanoo Jussi Pennanen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Myös viimeisten luonnonvaraisten kantojen yllä häilyy yhä monia uhkia. KOTIMAASTA Arktisten lintujen muuttoa eli arktikaa sai ihailla Suomessa toukokuun lopussa. Myös Äetsän uusi voimalaitos voi muuttaa sikäläisten kalojen elinoloja. Tuomo Hurme 9. Mahdollisesti jo tänä kesänä Säkylästä siirretään hedelmöityneitä naaraita Ruokolahdelle lajin entisille asuinsijoille. Muutama vuosi sitten sieltä löydettiin maassamme uusi laji, ruususiipisirkka. Pennanen pitää tämän tapaisia alueellisia suosituksia hyvinä ja useimmiten riittävinä. Jo viime syksynä varusmiehet raivasivat tarkan ennakkosuunnitelman mukaisesti avoimia kaistaleita metsittyneeseen harjunrinteeseen. Pieni esiintymä tavataan myös Tammisaaren vesillä. Jussi Pennanen ja suojelutyön yksi tulos Siuronkoskeen noussut parikiloinen urostou ta in.
Pellavansiemenöljy imeytyy hyvin puuhun ja nahkaan. Pellavaöljy käy maaliteollisuuden raaka-aineeksi ja se soveltuu myös pesuaineiden, saippuoiden ja ihonhoitotuotteiden valmjstukseen. Puuhun imeyttämisen helpottamiseksi öljyyn kannattaa lisätä pineenitärpättiä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINN/ Pellavaista Tänä kesänä siniseen loistoon puhkeavia kesantojen pellavapeltoja näkyy EteläSuomessa entistä enemmän. Pinta on sileä, likaa hylkivä ja tuntuu puulta. Liitto kun on selkeästi kuluttajan asialla. Myös Suomen Kuluttajaliitto karsastaa Kuntaliiton suunnitelmia. Erityisen sovelias se on puuveneiden ja veneiden puuosien kyllästämiseen. On myös esitetty, että Suomen Kuluttajaliitto jäsenyhdistyksineen ryhtyisi kuluttajaneuvojaksi. Kunnallisiin neuvojiin otetaan vuosittain yhteyttä toistasataatuhatta kertaa. Öljypellavan siemenet ehtivät tuleentua vain aivan eteläisessä Suomessa, mutta kuitupellavaa voidaan viljellä Kajaanin-Tornion seuduille asti. Liiton mukaan palvelu ei välttämättä kuulu kunnan tehtäviin ja sopiikin paremmin esimerkiksi valtiolle. Varsien kuitua voidaan käyttää paperinvalmistukseen, tekstiilikuiduksi siitä ei ole. Esimerkiksi viiden viljelijän Tuusulan öljypuristamo Oy myy pellavansiemenöljyä ja puristerouhetta. Alice Karlsson Hukka puusta lämpöå talven varalle Kesä on oikeaa aikaa hankkia polttopuut ensi talven varalle, ja kekseliäs säästää savotassaan sievän pinon seteleitä. SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Pellavainen-tuotteita myydään rautakaupoissa. Öljypellavan viljelyn tiimoi lta on syntynyt useita osuuskuntia. Öljypellavakasvi voidaan kokonaan hyödyntää, siitä ei siis ainakaan periaatteessa jää jätettä. Vähän suurempi yritys, Elixi Oy, löytyy Somerolta. kaikki luontaistuotekauppojen pellavansiemenet ja siemenöljyvalmisteet ovat tuontitavaraa. Kuntaliiton mukaan kuluttajaneuvonta on toki tärkeää, kysymys on vain siitä kuka sen hoitaa. Kuluttajaliitolla olisi kyllä valmiuksia hoitaa kuluttajaneuvonta, mutta palvelun puolueettomuudesta se ei voisi vastata. Tavoitteena tälle kasvukaudelle oli 1 000 hehtaarin sopi musviljely eikä yrityksellä ollut ongelmia sopimusviljelyyn oikeuttavien osakkeiden myynnissä. Pellavaöljy tekee sen hjeman kellertäväksi. Eläinrehua myyvät K-rautakaupat. Ajan myötä puu tietenkin tummuu. vsk.. Tällä hetkellä 10 Elixi Oy:n toimitusjohtaja Seppo Hongisto vakuuttaa yhtiön valvovan tarkasti pellavansiementen laatua. Suomen Kuntaliitto esittää, että kunnallinen kuluttajaneuvonta muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Elixi Oy markkinoi Pellavainen-tuotemerkillä pellavaöljyä puun käsittelyyn, metallin ruostesuojaukseen ja kotieläimille mahavaivojen hoitoon sekä puristerouhetta rehuksi. Pellavaöljyä suositellaan myös keittiöiden puisten työtasojen kyllästämiseen, puutarhakalusteiden ja huonekalujen käsittelyyn. Jyväskyläläiset kysyvät ja valittavat eniten asumiseen liittyvistä asioista, pankkitoimjnnoista, autokaupasta ja kodinkoneista. Valtakunnalliseen kuluttajavai i tuslautakuntaan tulevista valituksista suurin osa koskee seuramatkoja, vakuutuksia, pankkipalveluja ja puhelinlaskuja. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvojalle Matti Kolehmaiselle tuli viime vuonna 3 700 kyselyä. Pellavainen-öljyä myydään moneen käyttöön, puristerouhetta eläinrehuksi. Elixi Oy: n toimistotiloihin on malliksi käsitelty mäntypaneeliseinää öljyllä. Iiris Lappalainen Kunnallinen kuluttajaneuvonta vaarassa. Kolehmaisen mielestä kuluttajaneuvonnan lakkauttamispuheet ovat pelottavia; ovathan ihmiset jo tottuneet kääntymään kunnan puoleen monissa ongelmissaan. Siellä entinen meijeri on valjastettu pellavan siementen puri stukseen. Nykyisin kuluttajaneuvonta on lakisääteistä ja jokaisen kunnan on sellaista järjestettävä. Ehkäpä Pellavainen-öljyistä ja puristerouheista saadaan myös elintarvikkeiksi soveliaita kotimaisia tuotteita, kun luvat ovat valmiina. Ai nakin eräistä siemennäytteistä tutkitut rasvahappopitoisuudet osoittavat, että Suomen valoisassa suvessa kypsyneet pellavansiemenet sisältävät erityisen paljon linoleenihappoa, mikä nopeuttaa kylmäpuristetulla pellavansiemenöljyllä käsitellyn pinnan kuivumista. Kylmäpuristettu siemenöljy soveltuu moneen tekniseen käyttöön ja puristejätteestä saadaan eläinrehua, mahdollisesti myös ihmisravintoa. Suomen Kuntaliiton kannanotto on vastaus valtionavun leikkauksiin valtio määrää kuntien tehtävistä, mutta nipistää samalla kukkaronsa kiinni
Kirj a on tarkoitettu paitsi luontaislääkkeiden kanssa työskentelevi lle myös kotona itsehoitoa harrastavalle. Useissa Lapin kunnissa oli vielä viime vuosikymmenellä voimassa ul kopaikkakuntalaisten hill anpoimintakielto. lain kaan vahingollista; usko ni iden hyvi in ominaisuuksiin voi keventää mieltä ja siten vähentää ikäv iä oireita. Lisäksi pahaan aikaan sattuvat tuuliset ja sateiset säät vaikeuttavat pölytystä, eivätkä marj at ole turvassa vielä raakileinakaan; halla voi nekin vielä pilata. Mutta en sittenkään ole mennyt tutkimaan valmisteita luontaistuotekauppaan, si llä lui n ki1jasta professori Jussi Huttusen neuvon: "Terveyttään voi parantaa lii kkumalla kohtuullisesti mutta riittävästi, syömällä terveellistä ravintoa, lopettamalla tupakoi nnin ja välttämällä li iallista alkoho li nkäyttöä." Marrias Tolvanen Luo11nonlääkeopas, 1994, 357 s. Sähköyhtiöiden aluetoimistoista osataan kertoa nopeasti, SUOME LUO TO 6-7/94 53. Yllättävän monet lääkkeet ovat peräisin kasveista tai luonnollisia lääkeaineita jäljitellään synteettisillä valmisteilla. Kesällä 1985 saimme parissa viikossa yli 400 kiloa hillaa, emmekä nähneet koko aikana juuri muita mmjastaj ia kuin riekkopoikueita. Näin kävi laajoilla alueilla Lapissa kesällä 1982. paikallinen sähköyhtiö, tielaitos, metsänhoitoyhdistykset tai vaikkapa kaupungin puutarhaja ki inteistöosasto. ekin puut sopivat verrattoman hyvin hyötykäyttöön. Korvet j a tiheäkasvuiset rämeet ovat huonoinakin vuosina jokseenkin varmoja marj apaikkoja. Suomuurain on erittäin hyvä Aja säilyvät omassa mehussaan. Harvestereiden jäljiltä hakkuutyömaille jää hillitön määrä kotipolttoon sopivaa rosMuutenkin muurain on oikukas. Lääkitystä luonnosta ostetuin eväin ja kotikonstein Lähes ka ikki Suomesta saatavat luontaistuotevalmisteet käyttötarkoituksineen, valmistusaineineen ja valmistajatietoineen on luetteloitu Mattias Tolvasen toimittamaan Luonnonlääkeoppaaseen. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Kesä tarjoaa terveelliset eväät. Eräs vanha helsinkiläinen kertoi, että hän on vuosikymmenet saanut, ja yhä saa, talven lakkahilloma1jat kotinsa lähellä olevalta rämeeltä Helsingin Jakomäestä 1 M issä vain on ojitukselta säästynyt sopivia soita, sinne sopi i mennä katselemaan, josko löytyisi kesän kultaisia herkkuja. Joku vastaamme tullut marjastaja manaili , että marjat ovat kuin kumipalloja: kun heität kourallisen astiaan, niin puolet niistä pomppii ulos. Joskus tosin voi alkukesän kukkarunsauteen luottanut kulkija pettyä pahemman kerran: ei ma1jan mmj aa missään. Jari Salonen 11. Hyödy llisiä osoitteita puiden hankkij alle ovat mm. Sen suositusten mu kaan todellisiin sairauksiin tarvitaan lääketieteellinen tutkimus ja luontaislääkettä voidaan käyttää tukemaan koululääketieteen hoitoja, ei korvaamaan niitä. Tielaitoskin karsii kesän aikana risukoita tuhansien ki lometrien matkalta. Vaikka ma1701a ei saisikaan, metsissä kannattaa taivalraa hakemassa kuntoa ja hyvää mieltä. Sato vaihtelee enemmän kuin minkään muun marj an, sillä hillan kukat ovat hyvin hallanarkoja. Kaatopaikoille päätyy suuria määri ä oivallista polttopuuta. Niissä maahan kaatuu tuhansia kuutioita ranteen vahvuista puuta, joka ei kelpaa tällä hetkellä edes sellun raakaaineeksi. Vaikka su urimmat ja satoisimmat hillasuot ovatki n Lapissa, niin ky llä marj aa saa muualtakin, jopa aivan etelärannikolta. (roim.): WSOY Iiris Lappalainen millä suunnalla tänä suvena raivataan linjojen alusia. Metsänhoitoyhdistyksistä saa tiedot metsänomistajista, jotka tekevät taimikoissaan ensiharvennuksia. Joskus joku vanha hedeyksilö on levinnyt juurakkonsa avu lla laajalle alueelle. mutta em ikasveja ei ole koko suolla eikä marjojakaan. Hyvät ma,japaikat ovat tarkoin va1jeltuja salaisuuksia ja jokaisen on ne itse etsittävä. Esimerkiksi Tampereen Tarastenjärvellä puut pilka taan ja jaetaan ilmaiseksi kaupungin sosiaaliviraston kautta. Muutamilla paikkakunnilla jätepuuta sentään kerätään talteen. Nykyaikaisen tutkimustiedon lisäksi siihen on koottu eri kasvisrohdosten kansanomaista käyttötietoa. vsk. Joskus joutuu tekemään hu1jia vaelluksia näkemättä ainuttakaan marj aa, mutta hukkaretkiä ei ole olemassakaan. Suon leppeassa, tuoksuvassa, elämää kuhisevassa luonnossa mieli rentoutuu. Esimerkiksi koivunlehtitee lisää virtsan eritystä, kuusenkerkistä saa yskänlääkettä ja kui vatut mustikat auttavat ri puliin. Luonnonlääkeopasta lueskelee mieli kseen; siitä löytyy myös kotimaisten luonnonkasvien käyttötietoja. Hillasoilta vitamiineja Suomuurain on Eteläja ItäSuomessa lakka, Pohjanmaalla valokki ja Pohjois-Suomessa hill a. Kunnollista mmj aa tuli vähän. Monien yrttien nauttimi nen ei ole Puita on ni mittäin tarjolla jopa ilmaiseksi. Siellähän puista on silkkaa vaivaa ja ilmainen raivausapu otetaan mielihyv in vastaan. Aija Noponen kapuuta. Muurain kasvaa koko maassa, mutta pohjoisessa sillä on o ll ut aina suurin taloudellinen merkitys paikallisille asukkaille. Hyvinä vuosina taas Lapin jängät ovat niin tuottoisia, etteivät marj at tahdo aina keräämälläkään loppua. Muurain on kaksikotinen kasvi; kukin yksilö tekee vain hedetai emi kukkia. Mutta esimerkiksi monien välttämättömiä vitamiinien ja hi venaineiden ylenmääräisestä käytöstä voi olla suoranaista haittaa. Lukiessa alkoi tuntua, että mehiläisemotoukan ravintoliuos olisi välttämätöntä
Niin kuin elinkaarianalyyseistä yleensä, tästäkin asiasta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Ökolnstitut. Pesusta syntyy tensidipäästöjä vesistöihin, joita polystyreenin valmistuksessa ei synny. vsk.. Jokaisessa mikrotietokoneessa energiaa kuluu ainakin näyttöön ja keskusyksikköön. On arvioitu, että vanhanmallisten tietokoneiden kovalevy kestää keskimäärin alle 10 000 käy nnistystä. Eikö olisi parempi viedä vanha pakastin freonien talteenottoon. Tutkimustuloksiakin kuulemma löytyy. Erityisesti paperisten mutta myös muovisten kertakäyttöastioiden valmistus kuormittaa vesistöjä. Luontoa ajatteleva kuluttaja pesee astiansa selvästi tutkimuksessa esitettyä säästävämmin. Se ei ole suositeltavaa, sillä ruosteen raiskatessa kylmälaitteen freonit pääsevät ilmakehään. Vanhat pakastimet ovat ongelmallista jätettä niiden kylmälaitteiden ja eristimien sisältämien freonien vuoksi. Ovatko tensidipäästöt vesistöihin pahempi kuin " liukoisten yhdisteiden" päästöt. Tosin kaikessa talteenotossa puolet freoneista tahtoo karata ilmakehään. Freiburg. Vertailukelpoisten päästöjen osalta nähdään, että polystyreeniset kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä selvästi enemmän. Vaikka kertakäyttöastioita ei tiskata, astioiden valmistukseen toki käytetään vettä. Käynnistyksen lisäksi kovalevy kuluu myös käytössä. Kertakäyttöastioitahan kuluu nimenom_aan suurissa laitoksissa ja joukkotapahtumissa. Erityisesti kierrätyskeskukset tekevät pakastimista lämpökompostoreja. Itse olen huomannut, että ainakin metallikantisten pakastinkompostoreiden kannen eristeet repeytyvät lämpölaajenemisen seurauksena. oheinen taulukko). Posliinisten j a polystyreenisten astioiden ympäristökuormituksen vertailu tuhatta ateriaa kohden. Mikäli olet juuri hankkimassa tietokonetta tai muuta konttorikonetta, kysy onko laitteessa virransäästöominaisuus. Eräs saksalainen tutkimus vertaili muovisten polystyreeniastioiden ja laitospesukoneessa pestyjen posliiniastioiden käytön ympäristökuormitusta (ks. 120 kertaa ennen kuin polystyreenikuppeihin verrattuna alkaa säästyä energiaa. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös muissa konttorikoneissa. Näyttö kannattaa sammuttaa ihan lyhyeksikin aikaa, mikäli koneella ei tehdä töitä. Useimmissa koneissa näyttö siirtyykin itsestään virransäästöasentoon, kun konetta ei käytetä esimerbksi puoleen minuuttiin. Kovalevyillä on tietty ikä, joka vaihtelee yksilöittäin. Tämäkin on hyvä ja parempi kuin vanhojen pakastimien vieminen esimerkiksi Venäj älle, jossa ei varmasti huolehdita pakastimien freoneista. Olen kuullut, että koneen sammuttelu lyhentää ratkaisevasti kovalevyn käyttöikää. Kotikeittiöihin tarkoitettujen pesukoneidenkin kulutusluvut astiaa kohden ovat laitoskoneita pienemmät. Kannattaako mikrotietokone sammuttaa kahvi tunnille mennessä. 1990. Joka kerta koneen käynnistyessä lukupää hakee tietoj a kovalevyltä, joka kuluu samalla. Sen sijaan eristeissä olevat freonit karkaavat melkoisen nopeasti, eikä niitä ole paljoa jäljellä siinä vaiheessa kun pakastin poistetaan käytöstä. Useimmiten näytössä on erillinen katkaisin. Kertakäyttöisten ja pestävien astioiden ympäristökuormitusta on vertailtu monessa elinkaarianalyysissä. C-O: Porzellan-Mehrweggcschirr oder Polystyrol-Einweggcschirr. Ravintola-alan vuosittaisilla Resta-messuilla Tampereella markkinoitiin kertakäyttöastioita ympäristöystävällisinä. Freonithan tuhoavat yläilmakehän otsonia. Pekka Heikuraan voi 011aa yhteyllä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sll.fi Kertavai kestoastioita. Useissa kierrätyskeskuksissa otetaan ensin kylmälaitteissa olevat freonit talteen. Perusteluksi esitettiin se, että kerta-astioihin ei tarvita tiskausvettä. Kunnolliset kahvikupit kestävät lukemattomasti enemmän käyttökertoja. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vasta//aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Joidenkin aineiden päästöjä ja energiankulutusta voidaan verrata keskenään, kun taas eräiden päästöjen vertailu on vaikeaa. Onko järkevää tehdä pakastimesta kompostoria. Huhu kovalevyn kulumisesta pitää paikkansa ainakin vanhemmissa koneissa. Pakastin kompostoriksi onko järkeä. Joissakin tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että posliinikuppia täytyy pestä vähintään 12 Posliini: Polystyreeni: Energiankulutus 552 MJ 3880 MJ Vedenkulutus 9301 64701 Ilmapäästöjä Rikkidioksidi 22,5 g 344 g Typen oksidi t 24,9 g 1270 g FI uori ved yt 0,026 g Pöly 2,7 g 86 g Ammoniakki 2, 1 g Häkä 375 g Hiilivedyt 1744 g Vesi päästöjä Natrium/kaliumhydroksidi 80 g Polykarboksylaani 80 g Perboraatti 80 g onioniset tensidit 460g "Liukoiset yhdisteet" 580 g "Ei-liukoiset yhdisteet" 188 g Biologi nen hapenkulutus 173 g Jätteet 0,5 kg 47 kg Lähde: Gensch. Posliiniastioiden elinkaaressa otettiin huomjoon astioiden valmistus, pesuaineiden valmistus, pesun energiankulutus ja vesistöpäästöt sekä jätteiden käsittely. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Säästötekniikkaa laitteissaan käyttävässä ICL Data:ssa on laskettu, että jos kaikki suomalaisten toimistojen sähköä kuluttavat laitteet varustettaisiin vastaavalla tekniikalla, säästettäisiin sähköä yhtä paljon kuin Joensuun kokoinen kaupunb kuluttaa. Onko tiedossa perää. Sen jälkeen ne vettyvät ja niiden eristyskyky heikkenee. Vastaavasti polystyreeniastioiden elinkaaressa otettiin huomioon polystyreenin raaka-aineiden valmistuksen päästöt, polymeroinnin päästöt, astioiden valmistus ja jätteiden käsittely. Sammutanko tietokoneen. Kannettavissa mikrotietokoneissa virransäästöön on kiinnitetty ensimmäisenä huomiota. Uusimmat koneet kestävät verrattomasti kauemmin . Sen ansiosta esimerkiksi työasemjen energian1<ulutus on pienentynyt entisestä 25 prosenttiin. Kannettavien mikrojen virransäästöautomatiikka on tullut nyttemmjn myös kotimikroihin ja työasemiin. Virranhallintaorrunaisuus optimoi laitteen sähkönkulutuksen: virtaa kuluu vain silloin kun sitä tarvitaan. Olen juonut päivittäin kahvini nimikkokupistani jo neljän vuoden ajan, enkä ole havainnut sen mitenkään kuluneen. Olen kyllä nähnyt sellaisiakin pakastinkompostoreita, joissa kylmälaitteet ovat yhä paikallaan
Onko messinki luonnonmateriaali vai keinomateriaali. Voinko olla varma siitä, että kentaureja ei ole olemassa. Jos se on vasten luontoa, miksi niin käy. Ovatko ne samassa mielessä luontoa kuin voikukka, ohrapelto, kana ja punkki . Olisinko suorastaan asettanut hänen persoonallisuutensa kyseenalaiseksi. Mutta löytyykö luonnolle rajoja. Onko universumissa vikaa. Jos joku luoja varjelkoon! näkisi minut tuollaisena päivänä ahvenongella pätkä muovia kourassani narraamassa aivan luonnollisia kaloja, saisin hävetä silmät päästäni, jos vain itse tajuaisin, mitä olen tekemässä. Tarvitsenko tuollaista vakuutta. Kaipaan kaipaamistani . Hei, piru vieköön, miksi minä sellaista vakuutta kaipaan. Olisinko ehkä tuhonnut hänet. Olen kuullut, että Kiinassa tehdään lakkeja koirista ja että Amerikassa ja jopa Suomessakin laihdutetaan jonkinlaisilla pillereillä ja että ranskalainen mies on muuttanut itsensä naisek i ja asettunut asumaan Englantiin. Sellaista sattuu nykyään. Entä tapiirit, krokotiilit, suurvisiirit. Voiko usko ufoihin tehdä toi sesta meistä luonnollisen ja toisesta luonnottoman. Maailmassa näyttäisi tapahtuvan melkoisesti luonnottomia asioita, Harri Sirola ki1joiuaa. Mutta kun kaipaan. Kaipaan rii vatusti. Millä voin saada sydämeeni vakuuden siitä, ettei arkkienkeli Gabriel huomenna tai pahimmassa tapauksessa juuri nyt laskeudu taivaista kertomaan minulle uutta elämäntehtävääni . SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Voivatko maailmankaikkeuden vieterit vioittua. Jos olisin mennyt ja tarjonnut muovikupista kahvit tuolle ihmiselle, joka nautti harrasta ja riemukasta tai ehkä rauhallista hetkeä yrttijuomansa ja uutukaisen kivikuppinsa äärellä, olisinko pilannut hänen päivänsä. Maaöljy ja hevonpaska ovat selvästikin luonnontuotteita, muovi ja apulanta eivät ole. Entä muovikassi, oluttölkki, sulkapallomaila, nestesaippuakotelo. Että minä olisin luontoa, siinä missä ahven ja lokki, ei ikinä! En suostu ! Panen rääkyvän vastalauseen! Olisiko Laivurinkadun Erkki luontoa. Kun joku esi-isistämme tai esiäideistämme kerran olisiko kunniaksi vai häpeäksi polveutua hänestä suoraan alenevassa polvessa. 13. Luonnolta kaikki näyttää! Kauheaa! Hauraalla äänellä, epäilyksen aaltojen jylistessä ylitseni, saan sanotuksi: Vastustan roskaamista ja kannatan katutöiden tekemistä ihmisvoimin lapioilla kaivinkoneiden käytön sijasta. Maailmassa näyttäisi tapahtuvan melkoisesti luonnottomia asioita. M eillä on yleensä tapana kutsua keinomateriaaliksi kemiallisen reaktion kautta luonnonmateriaalista syntynyttä ainetta. Olisiko muovia paremminkin kutsuttava yliluonnolliseksi. Huomaan, ettei se ole minulle aivan itsestään selvää. Ihmisen väitetään käyneen oman planeettansa kuussa ja olevan siitä erittäin ylpeä, ja minulle on sanottu, että ihmiset osaavat puhua koneiden kanssa. Erkki Laivurinkadulta uskoo ufo ihin. Jos ongin ahvenia pihlajakepillä, olen luonnollinen, jos sähkömiehen putken pätkällä, olen luonnoton. sai hirmuisen hiertämisen päätteeksi valmiiksi maailman ensimmäisen, tai hänen tuntemansa maailman ensimmäisen ki vestä koverretun munakupin, alkoiko hän tai hänen naapurinsa piankin kutsua puisia munakuppeja luonnollisiksi ja ki visiä keinotekoisiksi, koska ki visen kupin kaiverrukseen tarvitti in toinen kivi ja vettä ja sopi vaa hiontahiekkaa ja puisen puursi osaava hätätilassa hampaillaankin. Niin sanotuilla alkuperäiskansoilla on ollut, aivan kuten luonnonmateriaaleilla, taipumus väistyä teknistyvän kulttuurin tieltä. Jos kuljeskelen kesällä ulkoilmakonsertissa farkuissa ja puuvillapaidassa, jossa lukee Coca-Cola, suosin luonnonmateriaaleja; jos ajan ammatikseni lohiverkoilleni lasikuituveneellä teddyhaalarissa ja Nokian vedenkestävissä lämpökintaissa, suosin luonnottomia materiaaleja. vsk. Harri Sirola Luonnotonta luontoa 01en osa luontoa se on itsestään selvää, vai onko. Onko se luonnotonta. K auheinta, järkyttävintä on, että kaikki ilmeisesti todellakin on luontoa, osasia luonnosta, krokotiilit ja hiiret, minäkin, jopa kentaurin olemassaolon pienoinen mahdollisuus. Aurinko paistaa, laineet liplattavat, vesi kimaltaa, lokki pyrähtää lentoon, ja minä ahvenongella muoviputken kanssa istuskellessani olen perverssi. Nekin lienevät luonnon osia, siltä minusta hiukan vaikuttaa. Uskonko minä ufoihin. Ainakin se isäntä tai emäntä, joka ylpeänä esitteli ensimmäistä kivikuppiaan, olisi kaiketi pitänyt lentoaseman kahviautomaatista hakemaani muovikuppia yliluonnollisena, tai ehkä hän olisi kateuttaan kii stänyt koko kupin olemassaolon, väittänyt sitä ihan puhtaasti puppukupiksi, kerrassaan maailmankaikkeuteen kuulumattomaksi
Kaikki ajatteluleikit ovat mahdollisia. Luonnosta ei itsestään nouse mitään etiikkaa, moraalia tai arvoja. Kärjistetysti voimme ajatella, että asuttaisimme kaikki suomalaiset Tampere-Helsinki-Turku -piikolmioon tekemään japanilaiseen työtahtiin elektroniikkaa kiinalaisille. Miksi suomalainen maaseutu pitäisi säilyttää. Tuleeko meidän ulottaa moraali kolmannen maailman maihin. Ympäristöä turmeleva, tehokkuutta ylistävä maatalouspolitiikka on aikansa elänyt. Entä jos joku pystyisikin laskemaan, että luonnonvaraiset eliöt voisivat paremmin tällaisessa Suomessa. Haluammeko maaseutuidyllin vai haluammeko elävän ja toimivan maaseudun. Emme tyydy rahaan ainoana arvona tai maaseudun säi lyttämiseen arvona sinänsä. Loppu Suomi metsittyisi hiljalleen. Säännönmukainen toinunta kahlitsee. Esimerkiksi paikallinen iso vaikuttajatila näyttää usein mallia muulle ympäröivälle maataloudelle manipuloiden mielipideilmastoa. Pinnallista keskustelua hallitsevat toisaalta Euroopan unioni ja halvat elintarvikkeet sekä toisaalta vanhoillisimman maatalousväestön viivytystaistelu tuki automaatin puolesta. Markkinavoimaja itseisarvomalli eivät kumpikaan tarjoa kestävää arvoperustaa maaseudun säilyttämiseksi. Nämä ovat kaikki tiettyihin intresseihin sidottuja arvoja eli välinearvojen kaltaisia. Ihminen määrittelee etiikan Ihnunen on kaiken nutta. Ruoan tuottanusessa ihminen on ehkä konkreettisimnun tekemisissä oman lajinsa säilymisen, luonnon monimuotoisuuden kysymysten ja luonnon hyväksikäytön kanssa. Tongimme rapistuvan ulkorakennuksen takaa jotakin perustavaa, lujaa pohjaa, jonka alta ei kannata enää kaivaa mitään vaan se on joko hyväksyttävä tai sitten ei . vsk.. Ihminen uhraa luonnonolioita aina tyydyttäessään ravinnontarvettaan. Palaamme aina samaan lähtöpisteeseen . Eräiksi itseisarvon takaisiksi argumenteiksi on esitetty puolustuspoliittisia, kulttuurisia ja maisemallisia arvoja. Osalle ihmisistä maaseutu ja erityisesti maatalous ovat asioita, joiden kohtalo voidaan jättää• markkinavoimien ratkaistavaksi. Ruoka tuotaisiin ulkomailtaja kompostoitu paska myytäisiin Venäjälle. Siinä yksilö ottaa haltuun oman elämänsä, hän soveltaa luovasti yleistä ekologista tietoa paikallisiin oloihin kuten raamatun ajatuksia sovelletaan vapautuksen teologiassa. 2) Ihmisten oikeuteen turvata häiriötön terveellisten ja puhtaiden elintarvikkeiden saanti lähellä asuinympäristöään. Luontokeskeinen, biosentrinen, etiikka nostaa luonnonoliot moraalisen toimijan asemaan. Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta ja vaikka olisikin, se ei helpottaisi ihmisen ahdistusta. Emme tiedä missä menee se raja, jolloin jokin SUOME LUONTO 6-7/94 53. Se on arvo, 14 jonka taakse ei sovi kurkistaa, usein siksi, että takaa voisi löytyä sekava intressien vyyhti tai sitten ei mjtään. Uuden kokeilijat usein leimataan ja eristetään. Maaperää käyttäessään hän on tiivisti tekemisissä elämän jatkuvuuden kanssa. Näistä yksilön luovuutta latistavista mekanismeista tulisi vapautua. Päädymme ympäristöeettiseen maaseutupolitiikkaan, jota kutsumme vapautuksen ekologiaksi. Tässä vapautuksen ekologia tulee avuksi. Siinä väli ssä maaseutuprojektit koettavat vimmatusti keksiä maaseudulle uusia toimintoja, joista tulee onttoja yrityksiä, mikäli maaseudun perusta maatalous häviää. Me emme voi tietää, mikä on hömötiaiselle parasta milloin se kärsii. Keskeiseksi analogiassa nousee vapautuminen; vapautuminen viranomaisapparatuurien luomasta ahdistuksesta, ylhäältä päin yksilölle annetuista toimintamalleista, tehokkuuden pakosta ja universaaleista "totuuksista". Analogia löytyy Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiasta. Olennaista molemmissa on rakkaus elämään, joka on yksi ja jakamaton sekä vapautununen synni stä tässä ja nyt. Tämä sangen yleinen käsityskanta on nuelestämme tietoteoreettisesti mahdoton. Ihnunen määrittelee toinunnallaan tapojen, asenteiden ja moraalin liikkumavaran. 3) Eettisen, ihmisen luontosuhteen ymmärtämiseen pyrkivän ajattelutavan yleistämiseksi ja puhtaan markkinatalousajattelun torjunuseksi maaseudun kehittänusessä sekä elintarviketuotannossa. Vapautuksen ekologiassa hyväksytään ajatus kulttuurista, joka määrittelee itse moraaliset rajapyykki nsä. Onko kansallinen maataloustuotteiden ylituotanto ongelma, jos jossakin maapallolla nähdään nälkää. Heikki Susi/uoma työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston alaisessa Chydenius-Instituutissa Kokkolassa. Tiukassa eurokilpailussa ainoat valtit ovat puhtaasti, myrkyttömästi ja luonnon monimuotoisuuden huomioonottaen tuotetut korkealaatui set maataloustuotteet. Maisemalliset ja kulttuurisetkin arvot välineellistyvät, kun ihanteeksi nousee maaseudun museoimi sen idea. Keskeinen filosofinen ongelma on luontokeskeisen ja ihmiskeskeisen etiikan käsitteellistämjsen vaikeudessa. Tähän juuri perustamme koko suunnattoman suuren vastuun, joka ihmislajilla on niin ympäröivästä kuin sisäisestä luonnostaan. Ih01isen näkökul01a n PUHEENVUORO Ilkka Luoto opiskelee maantiedettä ja filosofiaa Joensuun yliopistossa. Entäpä jos avaamme globaalin näkökulman. Osalle maaseutu on itseisarvona säilyttänusen arvoinen. Tilannetta kuvastavat ristiriitaiset tavoitteet: ympäristönsuojelu ja hehtaarisatojen kohottaminen, työllisyyden hoito ja tilakoon kasvattaminen. Ainoa mahdollinen etiikka on ihmisen itsensä määrittelemää, ihmisenmuotoista etiikkaa. Olisiko se oikein ja minkä kannalta, hyttysen, kurjen, kirjosiepon, ketun, ihmisen, tunkiolieron, vai lappilaisen maatiaislehmän kannalta. Suomalainen maatalouspolitii kka ja maaseutupolitiikka on ollut sekavaa ja vailla selkeää tavoitetta. Tätä tarkoitamme ihnuskeskeisellä näkökulmalla. Pahimmillaan itseisarvoisen maaseudun säilyttämisen takaa löytyy poliittista tai taloudellista omanvoitonpyyntiä. Käytännön toimintamme edellytyksenä ovat asenteet, arvot, tavat eli vallitseva moraali , jolle luontokäsityksemme pohjautuu. Maaseudulle näitä "totuuksia" tarjoilevat niin maatalousviranomaiset, etujärjestöt kuin ympäristövirkakoneistokin. Luovuus on vapautettava Hyvälle elämälle ominaisille elementeille perustuvaa uutta ympäristöeettistä maaseutupolitiikkaa tarvitaan kolmesta syystä: 1) Maaperän elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Maatalouskeskustelua hallitsee selkeä piirre: vanhasta ei uskalleta irtisanoutua ja uutta pelätään. He ovat julkaisseet tänä vuonna tutkimuksen Vapautuksen ekologia: Ympäristöeettisen maaseutupolitiikan peruslähtökohtia
Vaikka puhutaan vapaista ammatinharjoittajista ja etätyöntekijöistä, niin tuskin heistä monikaan etsii maaseudulta lysähtäneitä tuotantorakennuksia ja pajukoituvia peltoja sekä rapistuvia kyläteitä. Olemme käsitteellistäneet koko ympäröivän todellisuutemme, vain ihminen voi nähdä koko biosfäärin sellaisena kuin sen näemme. Tavoittelemme ihmisenmuotoista maataloustuotantoa ja maaseutua. Tämä langettaa meille suunnattoman vastuun. Haluamme puhua ruokaa tuottavan, ekologisen, eettisen ja esteettisen maaseudun puolesta. Hänen pienet luukkunsa, arvojärjestyksensä, reviirikäsitteensä, rakkautensa. Kuluttajalla on myös oikeus vaatia puhtaasti tuotettuja ja terveellisiä maataloustuotteita. Ihmisen on uhrattava aina jotakin pysyäkseen hengissä elävänä olentona. Vääjäämättä meidän moraalinen henkiinjäämisemme on ehto myös ihmisrodun fyysiselle säilymiselle. "Korkeampi eliö" on darwinilainen vääristymä, hierarkia, johon nojautuen perustelemme toisen eliön toista arvokkaammaksi. vsk. Siksi kaikki etiikka ja sen myötä esimerkiksi luonnonsuojelu on palautettavissa ihmiseen. Mitä kovempaa ja pyyteettömämmin huutaa luonnon puolesta, sitä ihmiskeskeisempää se on. Samalla tavalla vapautuksen ekologiassa on tavoitteena antaa ihmiselle elämän avaimia, tietoa ympäröivästä luonnosta, sen biologisista prosesseista ja ihmisen henkisestä riippuvuudesta koko luonnosta. Olemme vallitsevan tiedon mukaan ainoa laji, joka pohtii omaa sekä muiden lajien olemassaoloa, ja joka vielä pystyy harkituilla teoilla siihen vaikuttamaan. Maaseutu estetisoituu ajatuksissamme silloin, kun se on toimiva ja elävä, kun pellot, navetat ja aitat voidaan pitää käytössä. laseutuun Suomalaisen maaseudun tulevaisuus on vaakalaudalla. Erilaisuus ja erikoistuminen, luonto ja luovuus, niihin tulisi suomalaisten satsata. Ympäristönsuojelun etiikka ja esimerkiksi luomuviljelijän etiikka ovat ihmisen huomioonottamisen ja rakastamisen etiikkaa. Vaikka hömötiaisen säilyttäminen ei ole meille suoranainen eloonjäämispakko, niin moraalisesti emme olisi ihmisiä, ellemme ymmärtäisi sen olemassaolon oikeutta. Rakkaus ja oikeudenmukaisuus kumpuavat rakkaudesta ihmiseen, ihmiseen jakamattomana osana koko biosfääriä. Eliöiden puu on ihmisen keksintö, mielivaltainen. Yhteistyössä luonnon kanssa Suomalainen maaseutu ei ole elävä ilman maataloutta. Luontokeskeisellä etiikalla voidaankin siksi perustella myös täysin välinpitämätön suhtautuminen luontoon. Ympäristöongelmien syntymistä voidaan suoraan verrata rakenteelliseen syntiin: niin kauan kuin systeemi toimii vanhalla arvoperustalla, ei ympäristöongelmia voida ratkaista kestävällä tavalla. Vain moraalinen selkäranka voi estää meitä tuhoamasta itseämme. Kuvassa pellavankorjuuta. Pitkällä tähtäimellä myös ympäröivän luonnon pitää tukea maataloutta tuholaisia hävittävine lajeineen .. Säilyttääksemme maatalouden meidän on turvattava maatalouden tärkein tekijä maaperä ja sen tuottavuus. Moraalinen lajina SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Ainoastaan voiton maksimoinnista ponnistava, torjunta-aineisiin ja väkilannotteisiin perustuva maataloustuotanto ei ole eettisesti kestävää. Se ei nouse luonnosta, se nousee ihmisestä tähän tulisi perustaa se suunnaton vastuu, joka meillä on soveltaessamme uutta tietoa ja uutta teknologiaa. Hömötiainen voidaan säilyttää meidän henkisen ja moraalisen hyvinvointimme takia. Toisin sanoen se osaa pitää myös itsestään huolta, irrallisena ihmisestä. Ennen kaikkea, kun maaseudulla voidaan säilyttää sieltä elantonsa saava työväestö. Jos omaksumme luontokeskeisen etiikan, on syytä olla varuillaan. Yritettävä rakastaa itseään ja siinä sivussa lähimpiään ja muita ihmisiä sekä koko elämää, jonka kiinteä osa hän on. Ilkka Luoto Heikki Susiluoma 15. Ihmiskeskeinen etiikka pysäyttää meidät, se on osa meitä ja osa muuta luontoa. säilyminen edellyttää meiltä lajinominaisuutemme säilyttämistä. Muulle luonnolle merkityksen antavina olioina olemme vastuussa tuottamastamme tiedosta. Tuhoamalla luontoa ihminen tuhoaa itseään. Hänen tietonsa, luettelonsa, käsityksensä, kielensä. eliö kärsii, mutta toinen ei. Kirjoittajien mukaan maaseutu säilyy elävänä satsaamalla erikoistumiseen, luontoon ja luovuuteen. Moraalinen selkäranka ratkaisee Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiassa diktatuurin, köyhyyden ja nälän sortamaa ihmistä autetaan hankkimaan tietoa elämästään, ympäristöstään sekä vapautumaan rakenteellisesta synnistä tässä ja nyt. Luonnon ja peltoalan oikeudenmukainen kohtelu ovat näin ihmisen itsensä oikeudenmukaista kohtelua, aitoa rakkautta elämää kohtaan. Niillä hänen on pärjättävä. Kaikki ihmisen tuottama (tieteellinen) tieto tulee nähdä vain ihmisen näkemisen ja kokemisen tapana. Eikä siinä ole mitään pahaa. Fyysisesti lajina säilymisemme ehto on maaperän ja vesien säilyminen tuottavassa kunnossa. Luontokeskeisessä etiikassa luonnolla on itseisarvoa eli ympäröivä luonto voi olla ihmisestä riippumatta arvokas. On vain ihminen ja hänen kulttuurinsa. Siihen vie vain yhteistyö luonnon prosessien kanssa, niiden matkiminen, orgaanisen aineksen kiertokulku, vilkas mikrobitoiminta. Tulisi panostaa maatalouteen, jonka elintarviketuotanto on moraalisesti perusteltua, puhdasta ja arvoperustaltaan kestävää
Pari vuotta sitten tilanne kä1jistyi jo lähelle julkista sotaa: isännät pisti vät yöllä kaivinkoneet käyntiin joella. Kuulin ennen kouluikää sadun lähes joka päivä. Pysyvä suojeluratkaisu häämöttää nyt kuitenkin sitOsmo Rauhala viljelee 27 hehtaarilla luomutuotteita. Jäljellä on kaksi tervettä kantaa; tämä on niistä toinen. Jos ilmasto muuttuu tai tulee kaukolaskeumia tai muita, niin sille et voi mitään, mutta se mitä sä itse teet maalle, ei saa muuttaa maata hedelmättömäksi." Rauhala siirtyi luomuviljelyyn nelisen vuotta sitten. Valkosipulin viljely on vielä koeasteella, mutta ensi vuonna satoa saattaa tulla markkinoitavaksi saakka. Vastapoolina ovat ruoppauksia vaati vat isännät, sekavat lait ja monimutkainen byrokratia. Maalla kasvaneen Osmon suhde luontoon on luonnollisen läheinen. vsk.. Sen takia mäkin hajoitan ri skiä enkä keskjty vain yhteen lajiin", hän järkeilee ja ennustaa, että jo viiden vuoden päästä luomuviljan ja -perunan hinta on pudonnut roimasti tarjonnan kasvaessa. Pitää tunnustella markkinoita ja olla joustava. Pelloilla kasvaa rukiin lisäksi kauraa, perunaa, mansikkaa, valkosipulia ja pu1joa. Yhteys luontoon vahvistui myös äidin kertomien eläinsatujen kautta. "Pitää löytää se erikoistuote, josta saat kunnon hinnan. Itse asiassa hänen mielestään luomuruuan pitäisikin olla samanhintaista kuin "tavallisen". "Katso, ei ole yhtään rikkaruohoja", Rauhala myhäilee tyytyväisenä. Sen on täytynyt vaikuttaa aika paljon visioihini." J okihelmisim pukoiden puolesta Maaseudulla ei aina arvosteta luontoa sinänsä, ei edes harvinaiseksi tiedettyjä lajeja. Tarinat oli vat täysin äidin keksimiä. Siihen on syntynyt ja kasvanut. Luomuviljely on hänelle periaatteen kysymys. Koulupoikana tutkittiin kavereiden kanssa linnut, koluttiin metsät ja ka16 lastettiin, ei kuitenkaan metsästetty. Osmo Rauhala on kamppaillut 1970-luvulta saakka lähellä kotia elävien jokihelmi simpukoiden puolesta. Keväällä kemiani sanoo, mitä pitää tehdä", hän kertoo kotitilallaan Siuron Myllykylässä perunanistutuspäivän aattona. Kuvan ruispelto laskeutuu kohti Telilahtea, jossa levähtää kevätmuuton aikaan kymmeniä joutsenia. Maisema on kaunis, vaikka vihmoo koleata kevätsadetta. Taidetta hän tekee ymmärtääkseen itseään ja ympäristöään, laajentaakseen tietoa elämästä. "Maatyö on kuin sanomalehti, joka kolahtaa aamulla postiluukusta. Helsingin yliopisto tutkii esiintymää, ja WWF on rahoittanut suojeluhanketta. Laji on lähes hävinnyt Etelä-Suomesta pienvesien muutoksien takia. Ruis on heleän vihreällä oraalla Osmo Rauhalan järvenrantaan viettävällä pellolla. Eläinsadut jäivät elämään Rauhala perheineen asuu juurillaan 1700-luvulla rakennetussa kotitalossaan, komeassa vanhassa torpassa. Ritva Kupari Voi01aa 01aasta Menestyvä kuvataiteilija Osmo Rauhala ei erottele maanviljelyä ja taiteilijan työtä kahdeksi ammatikseen. "Äiti improvisoi eläinsatuja, joissa seikkailivat aina samat hahmot. Rauhalan talo oli kulmakunnalla niitä harvoja, joissa ei ollut asetta. Pääsankarit oli vat oravanpoika ja jäniksenpoika; niillä oli perheet ja mukana oli paljon muitakin, kettuja, variksia ja kotieläimiä. SUOMEN LUONTO 67/94 53. "Maata pitää viljellä sillä tavalla, että viljelyä voidaan jatkaa vaikka tuhat vuotta
Se on ensimmäinen lauha päivä, jolloin savu haisee tietynlaiselle varsinkin kun poltetaan lehtipuita, ja siihen liittyy tietynlainen valo." Rauhala aistii suomalaisen maaseudun tunnelmia nykyisin keväästä syksyyn, noin puolen vuoden ajan. Irrottautumista ja sitoutumista Toisen puoliskon vuodesta taiteilija viettää nykyisin ulkomailla, Euroopassa tai New Yorkissa. Mutta talvesta löytyy taas vaikuttava heth "Juuri se hetki, kun talvi alkaa tåittua kevääksi tammihelmikuussa. Maatyöt vievät kolmisen kuukautta aktiivista työaikaa, niin että puolet kesäkauden ajasta jää maalaamiseen. Vuodenaikojen hajut "Usein mulle tulee haju mieleen vuodenajoista ja maisemjsta. Kesä on maalla yleensä niin kiireistä työn aikaa, että "se menee yhtenä putkena". Hän kuitenkin irtautui kansainvälisen taidemaail17. Ne vain puuroutuisivat, jos mulla olisi pelkästään kuvataidetyö. siinä on melankolian SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. "Tässä toimii sellainen kummallinen yhteys, että maatyö vapauttaa joitakin voimia mun mielessäni. Jos olisin jäänyt Helsinkiin Ateneumin opintojen jälkeen, luultavasti mulla olisi paljon vaikeampaa nyt. Syksyssä on tietty etäisyyden tunne", Rauhala purkaa suhdettaan vuodenaikoihin. Seuraava piste on syksyllä puinnin aikaan: kypsä vilja tuoksuu hiukan pölyiselle niin kuin olki ja siihen sekoittuu aluskasvuston tuoreen heinän haju... keän ja hiljaisen hivuttamisen jälkeen. siinä on sellainen piste; siinä on intohimon kiihkoa. Se aika keväästä, jolloin puut ovat pienellä lehdellä, keväinen maa tuoksuu ja muistaa koulun päättymisen ... Taiteen kentilläkin vaikuttaminen nykyisin on niin ankaraa työtä, että monet muut taiteilijat ihmettelevät, miten Rauhalalla on varaa ylipäätään olla maalla. kauneutta. Paljon voimia olisi mennyt taidemaailman sisäisten ongelmien setvimiseen." Osmo Rauhala on luonut vankan kansainvälisen aseman taiteilijana ja myöntää, että opiskelu ja oleskelu New Yorkissa loi perustan menestykselle. vsk
"Se on se kieli , jonka avulla on oppinut ajattelemaan ja suhtautumaan maailmaan. vsk.. Rauhala pitää ihmisen luoman jä1jestyksen ja kaaoksen määritelmiä ongelmallisina. Koko aineellinen ja henkinen kehityksemme on saavuttanut pisteen, josta ei päästä eteenpäin hakematta uusia suuntia. Rauhalassa yhdistyvät uskottavasti maahan kiintynyt viljelijä, kauppatieteiden maisteri ja kaksi akateemista taidetutkintoa suorittanut taiteilija. Järki ja tunne kohtaavat. yleisöjoukolle näyttelyään Ei Kenenkään Maa Helsi ngissä Amos Andersonin taidemuseossa. Tiedemaailma kiehtoo häntä, mutta vielä enemmän kiehtoo ratkaisematon kolmas ulottuvuus, välitila. Alku II, 1994, öljy, 35x30. Tärkeää on toisaalta säilyttää myös yhteys kotikulttuuriin. Taidekin voi tuoda tietoa ja ratkaisujen avaimia", perusteli Osmo Rauhala taiteen tekemistä esitellessään keväällä ennätysmäiselle 18 Kun antaa kaikkensa niin ei menetä mitään, 1993, öljy ja vaha, 244xl66. Sen avulla on tarkistettava, missä on menossa. Taiteen avulla voi tutkia elämän ulottuvuuksia man imusta ja lähti New Yorkista oman arvionsa mukaan juuri sellaisella hetkellä, jolloin olisi ollut helppo jämähtää paikoilleen jäädä nauttimaan menestyksen huumasta. "Näen tämän 500 vuotta jatkuneena jaksona. Renessanssista ja merkantilismista alkoi kehitys, josta nousee newtonilainen loogisanalyyttinen filosofia ja idea, että ihminen voi ikään kuin astua tiedon sivuun, että hän voi käsitellä tietoa irrallaan todellisuudesta." "Päädyin taiteeseen, koska mun mielestäni on olemassa sellaistakin tietoa, joka on pelkästään tunnepitoista. Arvomaailmamme on pakko arvioida uudestaan. Sellaisista on haettu tietoa melkein kaikissa mytologioissa ja vaikkapa shamanismissa. Syntymäpaikan merkitystä eivät voi mitätöidä kansainvälisimmätkään taiteilijat." Ei kenenkään maalla "Taide ja tiede ovat ihmisen tuntosarvet. Rauhala puhuu irrottautumisen välttämättömyydestä; vain siten voi säilyttää oman luovan vireensä. Siittiöt "näkevät", valitsevat oikeankokoisen ja -muotoisen munasolun. Alkaako tietoisuus tästä. Taiteessa mielen kerrokset pystyvät olemaan yhtäaikaa läsnä ja juuri se on taiteen voima." SUOMEN LUONTO 6-7/94 53. Hän on puhuessaan analyyttinen kuin tiedemies, myös syöksyessään metafyysisiin, mystisiin ja runollisiin ulottuvuuksi in
Kolmannen mahdollisuuden, uuden kokemuksen hakemisessa hän käyttää nykyihmisen rakentaman keinotodellisuuden lisäksi ihmiskunnan yhteistä kosmista muistia. Merkittäviä elementtejä ovat myös ympyrät, ellipsit ja spiraalit, joiden muoto toistuu kaikkialla maailmankaikkeudessa. vsk. Ihminen suosii lineaarisen jatkumon käsitettä. Aika ja aine I, 1993, öljy ja vaha, 40x90. Spiraali toistuu kaikkialla maailmankaikkeudessa. Rauhala sanoo saavansa paljon palautetta yleisöltä. Taide on leipää vanhempaa Rauhalan töissä kohtaavat vastakohtaisuudet, alkutietoa kuljettava peura ja ihmisen luoma suoraviivainen aikakäsite, ikuinen tähtitaivas tai susi ja käsitteellisen maailmamme mustat neliöt ja suorakaiteet. Maalaukset ovat pitkälle harkittuja ja ajatuksilla ladattuja. Hetki auringonlaskun jälkeen, ennen auringonnnousua; silloin voi syntyä jotain uutta. Työt tuntuvat puhuttelevan eniten ihmisiä, jotka hakevat tietoa perinteisen tiedon käsitteen ulkopuolelta. Metafyysisissä ulottuvuuksissa riittää selvitettävää koko eliniäksi, taiteilija arvelee. Lineaari-ei-lineaari, 1992, öljy ja vaha, 33x47. SUOME LUONTO 67/94 53. Silti Rauhala tietää: "taiteilija minussa on vanhempi kuin viljelijä." 19. Tämä tieto on läsnä, mutta me saamme siitä yleensä vain viitteitä; siitä kertovat aavistukset, intuitiot, unet ja vaistot. Monet katsojat siis löytävät töistä samansuuntaisia asioita, joita taiteilija pohtii. Suden hetki, 1991, öljy ja vaha, 244x f66. Taiteilija esittelee mielellään töiden taustaa ja syntyä, mutta tavallisimmin katsojan on tietenkin luotava oma mielikuvansa näkemästään. Ehkä maanviljely auttaa palasia loksahtamaan paikoilleen
Meillä on monia ennen yleisiä kasveja, joita nyt pitäisi suojella ja hoitaa. nelle lapselle tuottoisa tulonlähde "rautatieasemalla oli usein lapsia poimimiaan mansikoita myymässä", Rautavaara kirjoittaa. Mansikanpoiminta Merenkurkun ulkoluodoilla tuntuu siltä kuin palaisi kotiin tervehtimään vanhoja tuttuja pitkän talven jälkeen. Myös von Wrightin taiteilijaveljesten päiväkirjat I 820-50-luvuilta vahvistavat sen, että mansikkaa ennenvanhaan käytettiin yleisesti kotitalouksissa: joka kesä esimerkiksi Magnus von Wright kertoi päiväkirjalleen milloin ensimmäiset mansikat poimittiin ja kuinka kauan perhe sai mansikoita syödäkseen. C. Yhä useammat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota mansikan vähenemiseen. "Ahomansikan on väistyttävä rationalisoidun maaja metsätalouden tieltä", toteavat marjakasveista kirjoittaneet Inger lngmanson ja Pelle Holmberg. Laidunnetut mäennyppylät ja kasketut hakamaat olivat sen kasvuympäristöä. Mikään ei kuitenkaan auttanut, vaan minun oli pakko maistaa noita lempimarjojani . Mansikalle arvellaan käyvän samoin kuin mesimarjalle. Mansikka oli kesäisin mo20 Ahomansikan kulta-aika oli 1700ja 1800-luvuilla. kesäkuuta 1839 Helsingin satamasta tehty merkintä paljastaa taloudellisessa vaikeuksissa kamppailevan taiteilijan olleen todella ihastunut mansikkaan: "Aamukuudelta ostin satamassa mansikoita kannullisen, joka maksoi enemmän kuin riikintaalerin . ahomansikan parhaita kasvupaikkoja. Kun olemme jättäneet hitaasti purjehtivat veneilijät taaksemme väylälle, saavumme karikkoisiin lahdelmiin, joissa veneen pohja voi karahtaa kiveen millä hetkellä hyvänsä. Perinne lienee sammunut vasta joskus 1950-luvulla. Ne olivat varsin hyviä." Ennätyssatoja ulkoluodoilta Kaikesta huolimatta vieläkin löytyy todellisia mansikkapaikkoja. Huvi yhdistyy mieluisaan vaivaan. Vanhojen lähteiden perusteella saa melkein sen käsityksen, että mansikkaa on ollut rajattomasti. Tämän tulisi kulkea käsi kädessä maisemanhoidon ja erilaisten biotooppien suojelun kanssa. Johan Ulfvens Vielä on Inansikkapaikkoja Vuosi toisensa perään ahomansikat vetävät meidät Pohjanlahdelle, laajan moreenisaariston etelälaitamille. Tavallisesti käynnit ajoittuvat heinäkuun puoleenväliin tai loppupuolelle, joskus sesonki venähtää elokuun puolelle. Pohjanlahden saaristossa on kuitenkin vielä monin paikoin punahohtoisia keitaita. F. Anna Maria Lenngren kirjoittaa runossaan pastorinrouvasta, joka ei kitsastellut mansikkaa taijotessaan. Esimerkiksi 29. Eräästä Toivo Rautavaaran kirjasta löydän paljastavaa tietoa mansikan runsaudesta. Mansikat kasvavat puolikuivilla ruohoisilla paikoilla tiiviinä mattoina siteiden kalliopaasien ympärillä, mutta niitä löytyy myös painautuneina kulmikkaiden lohkareiden ja risumaisten katajien SUOMEN LUO TO 6-7/94 53 . Hyviä mansikkapaikkoja voi edelleen löytää ainakin saaristosta. lista suuremmassa määrin halunnut huolehtia tämän kasvin säilymisestä; se ei ainoastaan tuota runsaasti kypsiä siemeniä, vaan lisääntyy myös tehokkaasti rönsyjen avulla". Se on yleinen muttei enää niin runsas kuin menneinä aikoina. Rautavaara kertoo, että tätä piennarten, ketojen, ahojen, kulorinteiden ja kallioiden kasvin hedelmää oli aiemmin yleisesti kaupan. Nyman on 1868 julkaistussa kasviki1jassaan sitä mieltä, että "luonto on tavalAhomansikka leviää kasvullisesti rönsyjen avulla. Tunkeudumme lahtien pohjukoihin ja nousemme kypsien mansikoiden punahehkuisiksi maalaamille moreenirinteille. vsk.. Lautaset kukkuroillaan Voimaperäinen laiduntaminen hyödytti ahomansikkaa. Entinen kauppatavara On vaikea ymmärtää, miten yleinen ahomansikka oli entisten talonpoikaisyhteisöjen liepeillä Suomessa. Olemme etuoikeutettuja, kun voimme vierailla matalan kasvillisuuden peittämillä luodoilla, joilla ahomansikka vielä viihtyy. Näin voitaisi in säilyttää mm. Eräät kirjoittajat väittävät, että Suomen ahomansikkasato on pienentynyt lähes puoleen entisestä vain muutaman vuosikymmenen aikana. Meistä erikoiselta tuntuvan kaupankäynnin kohde oli peräisin paikallisen kaupan nurkan takaa. Monen muun ahorinteitä suosivan kasvin tavoin se on vähentynyt voimakkaasti. Ehkä näin pelastettaisiin myös monia muita niistä ahorinteiden kasveista, jotka ovat lyhyessä ajassa vähentyneet yli 90 prosenttia. Silti ahomansikoiden myyminen tällä tavalla tuntuu meistä jotenkin epätodelli selta. Aika ajoin tällainen kaupankäynti oli hyvin yleistä. Hänen kauniit säkeensä antavat hyvän kuvan ahomansikan tuolloisesta suuruudenajasta