Myös Yhd ysvalloissa, missä eroosion vastainen roiminta on laajinta , on jo tuhoutunut niin paljon maaperää, että tämän valtion ravinnonruottokyky on pienentynyt ainakin 10-15 , ehkä peräti 35 prosentilla. Hedelmällistä maaperää haudataan myös betonin ja as2 faltin alle . Asukkaat raastavat oksia puista ja pensaista yhä laajemmalta alueelta kyliensä ympäriltä , kunnes kasvit nääntyvät ja kyläläisten on poltettava lantaa ja olkia. vsk.. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. : Maapallo kåsissfimme. Tuottava maa tuhoutuu Mikäli maan annetaan köyhcyä nykyistä vauhtia, kolmannes maapallon viljelymaasta häviää 20 vuodessa . Yhdysvallat ja Kanada menettavat vuosittain yhteensä 4 800 km 2 erinomaista maatalousmaata rakennusten, teiden ja tekoaltaiden alle . Metsien hävittäminen ja huono maankäyttö turmelevat valtavia määriä hedelmällistä maata: Kolumbiassa 400 miljoonaa tonnia, Etiopiassa l 000 miljoonaa tonnia ja Intiassa 6 000 miljoonaa tonnia vuodessa. Aavikot etenevät miltei 60 000 km 2 vuodessa kaksi kertaa Belgian laajuisen alueen verran . Kehitysmaissa sarojen miljoonien maaseudun ihmisten on köyhyytensä vuoksi pakko nakertaa oman elämänsä edellytyksiä. Kehitysmaiden maaseudulla vuosittain poltettavac 400 miljoonaa lantaja olkitonnia tarvittaisiin kuitenkin kipeästi elvyttämään maaperää, joka on hyvin altista eroosiolle ravinteita ja maata sitovan kasvipeitteen hävitessä. Af/en, R. Maailman luonnonsuojelun strategia. Lisäksi kaksi kertaa Kanadan suuruinen alue, 20 miljoonaa km 2 , on vaarassa aavikoitua
Vuotos ja Ounas tiennäyttäjinä Pitkällisen keskustelun ja moninaisten vaiheiden jälkeen valtioneuvosto päätti säilyttää Ounasjoen luonnontilaisena ja luopua Vuotoksen altaan rakentamisesta. Mutta monen muun seudun asukkaat ovat yhä vastaavanlaisessa epätietoisuudessa: seudun tulevaisuuden uhkana leijuu jokin elinoloja mullistava suunnitelma, jonka toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä. SUOMEN LUONNON TILA UKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. 90-710 184 tai 701 1065. Nro6-7 1982 41. Asukkaat tuntevat oikeuksiansa loukatun, kun ylhäältäpäin sanellaan, mitä heidän maillaan tehdään ja harjoitetaan. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8. 3015. lähes jokaiselle vesistölle, suolle, metsäalueelle, seudulle on jossakin laadittu uusi käyttösuunnitelma, riippumatta siitä, onko varoja tai mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusmyynti: Heikki Kultti , puh. vsk. Syynä on liian tehokas ja yksipuolinen suunnittelukoneisto. Irconumero 12 mk. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Pai nopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUO ME LUONTO 6-7 / 82 41. 30. Tilaushima on 90 mk , Suomen luonnonsuojel uliiton jäsenille 65 mk . Jo suunnittelun alkuvaiheessa seudun asukkaille pitäisi kertoa, mistä suunnitelmassa on kysymys, mitkä ovat asukkaiden ja maan omistajien oikeudet, milloin suunnitelma toteutetaan ja minkälaiset korvaukset, milloin ja kuka maksaa, ketkä ovat korvauksiin oikeutettuja Jne. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Outi Pärnänen (vt.) Toimittaja : Kaarina Miettinen (vt.) Taitto : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin , Kalevi Keynäs , Marjukka Kulmanen, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Romu , Pirjo Tuusa , Pertti Uotila ja Juha Valste. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushima postisiirtotilille no 608 21-1. Vuonna 1982 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Tilaukset välittää m yös _ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjaffiscsti lii ton toimistoon. Eikä epäluulo ole aiheetonta: senhän osoittaa jo Kemijoen korvauskiista. 2/ l s4 500mk 1/ 1 s 2800 mk 1/2 s 1600 mk 1/4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 mk 3600 mk 5000 mk takak. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh. Päätösten perustana täytyy olla vaihtoehtoselvityksiä ja vaihtoehtoisia suunnitelmia. 3. Pikku hiljaa, tavallisesti lehdistön kautta, tihkuu suunnitelmista tietoja alueen asukkaille ja maan omistajille. Näin ehkä välttyisimme joiltakin kiistakysymyksiltä. Mutta jos kerran ei ole päätöstä jonkin luonnonvaran käyttötavasta, ei ole myöskään oikein laatia vain yhteen käyttötapaan perustuvaa suunnitelmaakaan. Syntyy huhuja maan pakkolunastuksista, pakko-otoista ja olemattomista korvauksista. Ei suunnittelu sinänsä ole pahasta. 90406 262. Osa suunnittelukoneiston tehokkuudesta täytyy suunnata myös tiedotukseen: maan omistajat eivät saisi olla viimeisiä, jotka hankkeesta kuulevat. Asukkaat eivät tohdi sijoittaa elinkeinoihinsa eivätkä kohentaa ympäristöään, vaan seutu rappioituu ja autioituu, asukkaat luopuvat ja siirtyvät kaupunkiin. Nämä molemmat päätökset ovat kansanliikkeiden voittoja . Tällainen suunnittelu voi herättää vain epäluuloa ja vastustusta. ILMOITUSHINNA T mv
. . . . . . . . . . . 50 52 56 61 64 66 Katsauksia, Uutisia . Huutoja korvesta ... . . . . . . . . Eliöstömme maantiede Heikki Laurila: Himalajan multa valuu mereen . . 34 37 42 43 45 Henrik Hausen: Uutta energiansäästössä: Halpa ja tehokas rnergiatalo . . . . . . . . . . . . . Olli /:irvinen. . . . . 30 Yrjö Haita. . . Esa Ranta ja Kari Vepsii/fiinen: Evo4 luutio Suomen luonnossa V. 16 Matti Junwnen: Perustaisimmeko eko-opiston . . . . 48 Kirsi-Marja Korhonen: Tarinoita pakettipellon pientareelta eli Miten lapinm yyrästä tuli metsäcuholainen. . . . . . . . 5 Teuvo Suominen: MTK:n Heikki Haavisto: Annamme arvoa puhtaalle ilmalle ja vedelle . . . . Yrjö Haila: Litani · Johanna Niemi: Greenpeace-luonnon puolesta .. . . Summaries of the Main Arcicles . SUOMEN LUONTO 6-7 1982 Vuotos ja Ounas tien näyttäjinä . . . 18 Maria Mattlar: Luonnonmukaisen elämäntavan oppivuosi . . . . . . . . . . . . 26 Jaakko Heinonen: Kyytiläisistä katapulttiin Eli miten kasvit levmävät siemeniään . . . . . . 20 Teuvo Suominen: Kasvihuoneilmiö lämm ittää aurinkokasvihuonetta . . Kirjallisuutta . . 8 Outi Piirniinen: Luonnonmukainen vi ljely kiinnostaa lopulta tutkijoitakin. . . . . . . . . . 13 Outi Pfirnå"nen: Luonnonmukainen viljely kannattaa . . . Auli Kilpe/iiinen ja Tapio Lindholm: Ympäristökeskuksessa luotetaan omiin voimii n . . . . . . . . 22 Matti Erkamo: Maatiaislajikkeet häviämässä . Lasten Luonto SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 4 1 vsk. . . . . . . 3 Anna-Liisa Sippola: Kansanliike tuotti tuloksen .
Kaksikymmentä vuotta kestänyt epävarmuus Vuotoksesta on ohi . Hallitus hyväksyi myös periaatteessa muut niin· sanotun Ollilan Kemijokipaketin osat, jotka sisältävät muun muassa Ounasjoen pysyvän rauhoittamisen voimalarakentamiselta ja Lapin sähkön hinnan alentamisen. Rakennusten laittaminen kuntoon on ensimmäinen tehtävä. Pitäjän kokoista aluetta ei ole syytä summittaisesti syväaurata, vaan eri menetelmiä on käytettävä niille soveltuvissa paikoissa. Hallituksen päätöksen pysyvyyteen uskotaan vasta, kun alueen kehittämiseen on osoitettu riittävästi varoja. Ainakaan tällä vuosisadalla asia e1 tule ajankoh5. Anna-Liisa Sippola Kansanliike tuotti tuloksen Vuotoksen altaasta luovuttiin , Ounasjoelle luvattiin pysyvä rauhoitus Yllättyneitä, helpottuneita ja riemuitsevia oltiin Koillis-Lapissa keskiviikkoiltana 15. Jälkihoitoon on saatava valtion varoja. Tarvitaanko kovia menetelmiä , vai hoitaako luonto itse uudistumisen. Vuotos-toimikuntia ei aiotakaan heti purkaa, vaan tilannetta seurataan. KEMl]ÄRVISET TYYTYV Ä!SlÄ Helpottunut ja tyytyväinen olo, kun saatiin vihdoin päätös ja nimenomaan kielteinen , toteaa Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Urpo Alaluusua. Metsien hoito on ollut pysähdyksissä, ja nyt voitaisiin tavallaan aloittaa alusta. Eläimistö ja muu luonto on otettava huomioon metsien käsittelyssä . Karvonen asuu kolmen poikansa kanssa Kemijoen törmällä. VALTION TUKEA TARVITAAN Hyvät on tunnelmat , sanoo lähes 70-vuotias Vilhelm Karvonen Viitarannan kylästä. Sanottiin, että "kyllä ne herrat tekevät sen altaan kuitenkin". Emmä met ole koskaan sitä allasta halunneet. Se osoittaa, että korkeimmassa päätöksenteossa aletaan lopultakin ottaa huomioon ympäristön ja luonnonvarojen käyttö järkevältä pohjalta. 9. Ensimmäinen reaktio oli yllätys. Toisaalta alueella elää pelko siitä, että valtio voi riittävästi maita ostettuaan jälleen ryhtyä suunnittelemaan allasta. Ei se ole kannattamaton homma sekhään. vsk. Hän uskoo päätöksen pysyvyyteen: Hallitus oli asiasta yksimielinen, mikä todistaa myös poliittista yksimielisyyttä. Uusi asuintalo on suunnitteilla, ja karjankin hankkimista on harkittu. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Olisi suunniteltava , miten Vuotoksen alueen metsiä on ekologisesti ja liiketaloudellisesti järkevintä hoitaa . Nuorimmalla pojalla on porokarja. Metsät on meillä hoidettu ja hoidetaan, Karvonen sanoo painokkaasti . Toiminta lähti käyntiin lähes itsestään, kun Ollilan Kemijokipaketti tuli julkisuuteen kesällä, Tolppanen kertoo. 1982. Tolppasen mielestä varoja tulisi suunnata myös Yläkemijoen kalataloudelliseen tutkimukseen ja hoitoon sekä marjaja turvetutkimukseen. Tulva olisi vienyt porot , jos allas olisi tullut. Metsänparannustyöt on tehtävä kokonaan valtion varoilla. Maatalouden kehittäminen, metsien ja rakennusten kunnostaminen ja kylän sähköistäminen ovat viitarantalaisten toiveissa. Vielä viime talvena tunnelmat olivat apaattiset. Ennen kaikkea on saatava rahaa peruselinkeinojen tukemiseen. Kahdenkymmenen vuoden taistelun jälkeen on Tolppasen mielestä vaikea uskoa, että poliittisella tasolla kaikki olisivat valmiit hautaamaan ajatuksen altaasta. Oli vaikea uskoa , että vuosikymmenien taistelu oli ohi hetkessä, kommentoi Vuotos-toimikuntien puheenjohtaja Annikki Tolppanen Pelkosenniemeltä. Tämä on vasta periaatepaatös, nyt me tarvitsemme konkreettisia näyttöjä siitä, että aluetta aletaan kehittää . Tolppanen haluaa korostaa tutkimuksen tärkeyttä alueella: Vuotoksen alue on hyvä metsätalouden kokeilualue. Hallitus oli juuri iltakoulussaan tehnyt periaatepäätöksen, että Vuotoksen altaan rakentamisesta luovutaan. Tämä on suuri voitto ympäristöasialle. Autiotilojen lunastamista maatilahallitukselle ja vuokraamista nuorille viljelijöille on esitetty eräänä vaihtoehtona. Päätöksen pysyvyydestä hän toteaa, että on syytä edelleen olla varuillaan: Aina voi tulla uusia innokkaita virkamiehiä ja uusia hallituksia . Tilojen lunastamista puolitoistakertaiseen hintaan voitaneen pitää oikeudenmukaisena niitä kohtaan , jotka haluavat lähteä. Tehty ratkaisu on myös palauttanut lappilaisten uskon demokratiaan ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin
Muut työryhmän jäsenet ovat Lapin maaja metsätalousjärjestöistä sekä maatilahallituksesta ja maaja metsätalousministeriöstä. Alaluusua ei näe tilojen lunastamista valtiolle mitenkään vaarallisena . Työryhmän kokoonpanoa on jo ehditty arvostella , koska siitä puuttuu kokonaan paikkakuntalaisten edustus. Alueen väestö tietää parhaiten , millaisia kehittämistoimia tarvitaan. Hyvät tunnelmat, sanoo Vilhelm Karvonen nyt. Kemijärven kunnostustyö on Alaluusuan mielessä päällimmäisenä toimenpiteenä . Tavoitteena on järven säännöstelyn alarajan nostaminen, pohjapatojen rakentaminen ja rantojen s11st1minen . Valtiolle lunastaminen on normaalia toimintaa. Valtion rahoitus on saatava pyörimään , Urpo Alaluusua vaatii . TOIMIKUNNASTA PUUTTUVAT PAIKKAKUNT ALAISET MaaJa asetti heti päätöksen 6 metsätalousministeriö hallituksen iltakoulujälkeen työryhmän pohtimaan toimia Vuotoksen alueen maaja metsätalouden elvyttämiseksi. vsk.. Nyt onkin tärkeää tulevien sukupolvien kasvatustyö ja tiedottaminen tämän päätöksen merkityksestä heille. Tavoitteena ja myös lupauksena on saaVuo1os1oimikun1ien puheenjohtaja Annikki Tolppanen on kaikesta huolimatta varuillaan: Vuo1os1oimikun1ia ei aiotakaan heti purkaa, vaan tilannetta seurataan jatkuvasti. Uutta uhkaa järven tilan huonontumiseksi ei ole näkyvissä. Vilhelmin ja hänen kolmen poikansa kotitalo olisi jäänyt puolittain veden alle, mikäli allas olisi rakennettu. Toimikunnan puheenjohtaja on Rovaniemen maatalouspiirin päällikkö Lauri Jaatinen. SUOMEN LUONTO 6-71 8241. Alueet on luovutettava lisämaiksi tarvitseville, eikä valtion ole syytä pantata niitä itsellään. Vilhelm ja Raimo Karvonen Savukosken Viitarannan kylästä. ERILLISLAKI OUNASJOESTA Ounasjokitoimikuntien puheenjohtaja Tauno Iivonen on odottavalla kannalla : Odotamme asian viemistä eduskuntaan lähiaikoina. taiseksi
Se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. da erillislaki Ounasjoen pysyväksi rauhoittamiseksi voimalarakentamiselta vielä tämän eduskunnan aikana . Samalla energialla, minkä Lapin kunnallismiehet ovat käyttäneet voimataloushankkeiden ajamiseen, voitaisiin Lappia kehittää pitkälle eteenpäin muilla elinkeinoaloilla. Vesistöillä on muutakin käyttöä kuin voimatalous . Toisaalta voidaan kysyä , miksi Lapin asukkaiden on pakko taistella jokaisen jokensa puolesta erikseen. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Kaikki Lapin vesistöt tulisi lailla rauhoittaa rakentamiselta . D ' /f,l S UO MEN t...N ERf.j A OLl 1 T! AR K IST O: S I IRTYNE:ET S UUNNITELM 7. Voimalarakentaminen Pohjois-Suomessa riittää . vsk. Kansanliike on vihdoinkin tuottanut tuloksia, mutta Tauno Iivonen penää kuitenkin Ounasjoen rauhoittamiseksi erillislakia. Iivonen on sitä mieltä , että vasta laki takaisi Vuocoksellekin pysyvän rauhan . Ounasjokiroimikuntien puheenjohtaja Tauno Iivonen kukitettuna riemukkaan Ounasjokisoudun päätteeksi kesällä 1982. Iivosen ajatukset askartelevat jo tulevaisuudessa , ja suunnitteluun hän haastaa myös Lapin päättäjät: Kalatalouden kehittäminen on seuraava toimenpide
vsk.. Uusien järkevienkin ajatusten läpimeno vie aikansa, myöntää Suomen Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Haavisto. Pelkå"fikö MTK ympä"rlstöministeriötå". Haavisto väittää kuitenkin, että Suomen maataloudessa ollaan hiljalleen siirtymässä kohti pehmeämpää teknologiaa, monipuolisempaa tuotantoa, tarkempaa ympäristön hoitoa. Ympäristöasiat ovat liian vakavia valtapoliittisen pelin välineeksi, niissä tarvitaan syvällisiä asennemuutoksia. Ei niissä oikeuksissa sinänsä pahaa ole, ellei niitä tulkittaisi liian väljästi , mentäisi konepelillä metsään ja tehtäisi kaikenlaista. 8 SUOMEN LUONTO 6; / 82 41. Teuvo Suominen Puheenjohtaja Heikki Haaviston haastattelu: Annamme arvoa puhtaalle ilmalle ja vedelle Suomalainen viljelijä on melkoinen jukuripää. Sekin pitäisi muistaa , että viljelijä haluaisi hoitaa metsiään perinteisesti, mutta nyt yhteiskunta tuo lähes väkisin sinne isot koneet, laajat avohakkuut ja keinollisen uudistuksen . Väite siitä, että MTK ajaisi suurviljelijän etuja, on Haaviston mielestä vain pahaa puhetta. Siinä on viljelijä samassa veneessä jokamiehenoikeuksien puolustajan kanssa . Talonpojastakin tulee radikaali, jos tarvitaan. Ministeriö on tyypillistä kaupunkilaisaiattelua , uskoa siihen , että asiat ratkaistaan hallinMTK:oon kuuluu yli 90 prosenttia maamme toimivista maatiloista. Emme me sitä varsinaisesti pelkää , mutta eivät asiat siitä paranekaan, jos Helsinkiin saadaan uusi byrokraattijoukko. Vastustaako maanomistaja jokamiehenoikeuksia
ELPYYKÖ MAASEUTU, JA KUKA SITÄ ELVYTTÄÄ. MTK on maaseudulla ihmisten etujärjestö , joka ajaa pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Väite petustuu tutkimuksiin , joiden mukaan suurin osa suomalaisten ravinnon lisäaineista on peräisin tuontielintarvikkeista ja elintarviketeollisuudesta. Me annamme arvoa myös puhtaalle ilmalle, vedelle ja muulle elämäntasolle , emme me niistä luovu. Vielä parempaa on kylätoimikuntien tulo . Nyt uu j;;;cninä 325 000 isäntää , emäntää ja kotona työskentelevää perheenjäsentä. Uskon, että vähitellen pääsemme pitkäjänteiseen maatalouspolitiikkaan. Työtä ei arvostettu , ylijäämillä ei ollut ostajia, tulopaine oli ankara. Nyt jopa jo sosialidemokraatitkin ymmärtävät, että maanviljelystä tarvitaan. 9. AJAAKO MTK SUURVILJELIJÄN ETUJA. Kuka ajaa meillä pitkå}å"nteistå· maatalousja elintarvikepolitiikkaa. Tuolla väitteellä oli katetta 1930-luvulla, mutta nyt se on enää pahaa puhetta. Muilla aloilla puhutaan jo muistakin elå"mänarvoista kuin rahasta. Jo 1940luvulla jäsenkunta kasvoi koko viljelijäkentän kattavaksi, ja silloin linjakin muuttui. Onko MTK pe/kkå" kovan linjan ecujå•rjestö. Näkökulmamme on perheviljelmän eikä se muuta voi olla. Missä oli MTK, kun talonpoikaa tapettiin. Vain kaupungistumisen , teollistumisen ja palveluiden katsottiin tuovan työtä. Enemmän se kuvastaa sitä, että muilla aloilla tulotaso on jo tyydyttävä , voidaan asettaa muita tavoitteita. SUOMEN LUO TO 6-i/82 41. Siinä on mukana yli 90 prosenttia toimivista tiloista, maan kaikista osista. Yhteiskunta ajoi viljelijäväestön nurkkaan 1960-luvulla ja 1970luvun alussa , kun elintarvikeomavaraisuus oli saavutettu. nolla ja byrokratialla no, kaupunkilaisethan ovat tottuneet määräyksiin , mutta maaseudulla se linja johtaa vaikeuksiin. vsk. Emme me tuo kellokortteja maatiloille. Elpymisestä puhutaan enemmän kuin tehdään. Ne koettavat ottaa asioita harkintaansa ja hallintaansa, Maataloustuottajat julistavat tuottavansa puhdasta tuokaa. Viipyykö MTK menneisyydesså·, kun se korostaa nyt voimakkaasti viljelijän markkamääråistå· tulotasoa. Vaikka hyvähän se on , jos saadaan edes teollisuuspäästöt kuriin . Yhteiskunta kohdisti ankaran propagandapaineen viljelijään . Tähän asti tämä on ollut tosin sellaista palontorjuntatyyppistä työtä, jokapäiväistä kamppailua ajankohtaisten ongelmien kanssa . Kyllä me olemme kiinnittäneet huomiota myös vapaa-ajan lisäämiseen ja työturvallisuuteen . Olihan selvää, että 1960-luvun alussa maaseudun töissä oli liikaa väkeä , mutta me olisimme halunneet muutokseen malttia. MTK oli silloin liian heikko. Maaseudulla tehdään selvästi pitempää työpäivää, ja sittenkin tyydyttävän roimeentulon varmistaminen on vaikeaa. Kunnat ovat heränneet tajuamaan, ettei koko väestö voi asua kuntakeskuksessa
Sen sijaan me koetamme järjestää vapaa-aikaa niin , että ihmiset ehtisivät tavata toisiaan. Meillä on 215 000, mutta he ovat liian vanhoja. vsk.. Viljelijät eivät tiedä tarpeeksi paljon pelloillaan käy11ämiensä ravinteiden vaikutuksista vesiin, Haavisto myöntää . Tietokonetta minä oudoksun, se on leikkiä vakavilla asioilla. Heti lähdettiin kaikin keinoin supistamaan viljantuotantoa ja panostettiin lihan , munien ja öljyn tuottamiseen . Se on tietokonetta parempi keino . Se ei riitä. Kuvassa on ravinteiden rehevöittämä valtaoja. Nyt on jo saatukin viljan varmuusvarastotilat; olisipa vielä jotakin, mitä niihin panna . Miksi Suomen maatalouspolitiikka tempoilee milloin tuonne, milloin tå"nne. Valtaosa heistä on maatiloilta lähtöisin , välillä muissa elinkeinoissa käyneitä. Mutta Luoja rupesikin leikkimään meidän kanssamme , ja nyt kaikki purjeet on taas käännetty viljaomavaraisuuden kohottamiseksi. Nyt nuoria jo palaa maaseudun elinkeinoihin enemmän kuin muuttaa pois , mutta tahti ei vielä riitä, maaseudun ikärakenne on niin vanhusvoittoinen. Juuri nyt ajamme 120 vuorokauden synnytyslomaa, mutta valtioneuvosto tyrmäsi tälläkin kertaa esityksemme. Siksi nuoret tytöt ovat päättäneet , että ei koskaan tuollaiseen . Emännäthän ovat joutuneet hoitamaan suuret karjat huonolla tekniikalla, kantamaan vedetkin. Tätä tosiasiaa eivät poliitikot eikä valtiovarainministeriö halua ottaa huomioon vaan toimivat yhden vuoden tähtäyksellä. Keitä" ovat maaseudun uudet nuoret viljeli}å"t. Esimerkiksi öljykasvien viljelyalaa nostettiin muutamasta tuhannesta hehtaarista nykyiseen 60 000 hehtaariin. Nyt on maatiloilla kuitenkin jo parempaa tekniikkaa . Epäkohtiakin vielä on , esimerkiksi se, että emännät saavat synnytyslomaa vain viikon . Maatiloilla syntyy vain noin 1 700 lasta vuodessa. Me olemme kuvassa vahvasti mukana. Luonnonolot ovat sellaiset, että tuotanto ei koskaan voi täsmälleen vastata kunkin vuoden kulutusta. Erityisesti haluamme parantaa nuorten naisten asemaa. Varastoja ei ollut, ja viljaa oli vietävä kalliisti ulkomaille. Jonkin verran heitä tulee muistakin elinkeinoista, ja ihan hyviä viljelijöitä heistäkin on tullut , vaikka ala onkin vaativa. Hankkiiko MTK tietokoneen, euå· saataisiin emå"ntå" iså"nnå1le ja iså'ntå· emå"nnå1le. MTK taistelee tätä ajattelua vastaan. Näin Vesien hajakuormituksesta pitäisi puhua enemmän. Me tarvitsemme näihin elinkeinoihin 200 000-220 000 työntekijää. panna viranomaisiakin liikkeelle. 10 SUOMEN LUONTO 67/ 82 41. MIKÄ ON SUOMEN MAATALOUDEN SUUNTA. Vuosina 1975-76 saimme erinomaiset viljasadot . Ilman koulutusta ei voi enää pärjätä , varsinkaan jos ei ole taitoja kotiperintönä. Tämä on sitä tempoilua, valtiovarainministeriöltä puuttuu pitkäjänteinen ote
Maatiloilla syntyy vain noin 1 700 lasta vuodessa. 11. Jokainen hallinnonala katsoo nyt omaa rooliaan yhä ahtaammin eikä kiinnostu oman alueen ulkopuolisista tapahtumista. MTK :lla on oma valistusohjelmansa. Onko nä'kyvissä· uusia tuotannonaloja tai muita suuria muutoksia. Maaseudun elinkeinoja ei millään tasolla ohjata keskitetysti. Kunta on liian heikko koordinoimaan , tarvittaisiin yhteistyötä ministeriöiden yläpuolella. Jos voitettaisiin kolme ongelmaa, tilannekin olisi toisenlaiMaaseudun elpymisestä puhutaan enemmän kuin tehdään, Haavisco moitiskelee. Ruoka on jo nyt ase maailmanpolitiikassa. Siinä pyritään tietoisesti välttämään liian pitkälle menevää erikoistumista. Niiden linja poikkeaa meidän linjastamme . Ei mitään dramaattista . Se merkitsee monipuolisempaa tuotantoa, myös energiantuotantoa. Viljaa ruvetaan viljelemään myös tärkkelysteollisuuden tarpeiksi; Alkolla on suuri alkoholiprojekti , joka tarvitsee monen kymmenen tuhannen peltohehtaarin viljat kemianteollisuuden ja ehkä polttoainetuotannonkin tarpeiksi. Ne hajautuvat esimerkiksi maaja metsätalousministeriön , kauppaja teollisuusministeriön, liikenneministeriön ja sosiaalija terveysministeriön kesken. pohjoisessa pitaa katsella yhtä vuotta kauemmaksi, vaikkei kriiseistä puhuttaisikaan. Tilan omat voimavarat otetaan nykyistä paremmin käyttöön . Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen . Vaikka nuoria palaa maaseudulle enemmän kuin muuttaa pois, se ei vielä riitä . Ekokunta on tavattoman mielenkiintoinen kokeilu, mielenkiintoa herättävät sekä puhtaiden elintarvikkeiden tuotanto että monet muut terveet tavoitteet. Jos me esimerkiksi suosittelemme sikatai karjatilalle hieman pienempää eläinmäärää ja sen rinnalle rehunkasvacusta , rehukauppias m yykin tilalle entistä enemmän rehua . Tilakoko kasvaa jonkin verran , nyt se on keskimäärin 12 hehtaaria, vuosisadan lopussa ehkä 15 hehtaaria . Mutta viljelijät saavat paljon muutakin valistusta , esimerkiksi neuvontaorganisaatioilta ja kaupallisilta valistajilta, laitteiden ja tarvikkeiden myyjiltä sekä tuotteiden ostajilta. Muuttuuko Suomen maatalousteknologia nykyisestå' kovemmaksi vai pehmeä'mmå'ksi, ja kuka tå'tä' kehitystä' ohjaa. Vuohet , mausteet ja lääkekasvit voivat tulla kuvaan mukaan, mutta määrät ovat pienet . SUOMEN LUONTO 67/ 82 41. Koko Suomesta ei voi tulla ekoprojektia. Nå'yttå'ä'kö Suomussalmi tietä'. , sk. Luonnonmukainen viljely on kuitenkin vain yksi erikoistumishaara , joka voi laajentua, jos osoittautuu kannattavaksi. Ne voivat toimia mtun, esimerkiksi puhua maaseutuasutuksen säilyttämisestä ja sitten tehdä kaikkensa sen estämiseksi kaavoitusja lainoitustoimillaan. Ei se ainakaan nykyistä kovemmaksi voi käydä , kyllä se pehmeämpaan suuntaan kulkee, mutta nopeudesta en mene sanomaan
Torjuma-aineita käytetään meillä muutenkin vähän , viljelytekniikkaa kehittämällä päästäisiin vieläkin vähemmällä. Millä· tasolla on maatalousalan koulutus ja tutkimus. Olemme myös mukana maailman viljelijäjärjestössä , joka välittää kehitysmaista ihmisiä meille opiskelemaan ja tutustumaan . KUINKA MAATA OLISI VILJELTÄVÄ. Meillä on hyvä lähtötilanne, kun ei ole siirtomaarasmeira. Mutta kaupallinen valistus painottaa torjunta-aineiden käyttöä ja sen ääni kuuluu usein kovemmin . Levittä'ä°kö viljelijä' peltoonsa liikaa kemikaaleja. Tajutaanko meillå' elintarvikeomavaraisuuden harha, toisin sanoen osataanko ottaa huomioon myös tuotantopanosten osuus. Niitä pitäisi kovasti kehittää. Soklin käyt12 toonotto taas on niin kallis sijoitus, että se ei liiketaloudellisesti kannata ilman vientimarkkinoita. Koulutuspaikkoja on liian vähän, ne eivät valmista viljelijää kaikkiin tuleviin tehtäviin , ne eivät riittävästi avarra näkemään uusia tuotantomuotoja eivätkä menetelmiä. Kun asia tiedostetaan , varmasti jotain yritetäänkin. Tutkimuskin on kovin hidasliikkeistä . Suomalaisen maanviljelijän vastuuntunto ammattiveljistä on kasvanut , vaikka huolta on paljon omastakin toimeentulosta. Ehkä pitäisi viljellä kasveja varta vasten. Olkea ja juurikkaannaatteja kynnetään peltoon , mutta sekään ei riitä. KeskiEuroopan saasteiden varjossa kuitenkin vastustetaan tällaisia normeja, ovathan meidän tavallisetkin elintarvikkeemme puhtaampia kuin sikäläinen terveyskaupan tuote. on MTK:n linja, perunakellari vai idunestoaine. Mitä· on julistuksen takana. Maataloustuotteista vo1s1mme viedä varsinkin karjataloustuotteita , niiden tuottamiseen luontomme on erityisen sopiva. Tietä'ä°kö viljelijä• olevansa vesiemme hajakuormittaja. Meidän kannaltamme olisi tietysti parempi varata sekin vain omaan käyttöön . VOIKO SUOMALAINEN VILJELIJÄ LIEVITTÄÄ KEHITYSMAIDEN NÄLKÄÄ. Suomesta on lisäksi tulossa Pohjoismaiden johtava maatalouskoneitten valmistaja. M,d pitäisi tehdä·, kun ViljaSuomi ja Karia-Suomi ovat ajautuneet erilleen, eikä' lanta korvaa pellon humustappioita. Osittain asia liittyy lannan käsittelyyn, siitähän jo sentään puhutaan . Varmasti joku levittää, mutta aika moni on jo havahtunut. Turvesuon pintaturpeen polttoarvo on pieni, sitä on ajateltu maanparannukseen, suoraan tai kuivikkeena käyttäen . Lehmiä tosin palaa jo Etelä-Suomeen , mutta liian vähän. Meillä on aikamoiset kokemukset maareformista ja hyvin kehittynyt osuustoiminta , niitä tarvitaan monessa kehitysmaassa. Maanviljelijän asenteet ovat jäykkiä, pysyyhän luontokin hänen ympärillään vakaana. Meillä on hyvät perunavarastot, idunestoaineita ei tarvita ollenkaan. N yt koetamme saada asioita alkuun myös muissa maissa. Kyllä osataan, ja MTK on kovasti mukana. Usein myös ihannoidaan liikka tuotannon kasvattamista tilan voimavarojen monipuolisen käytön sijasta. Maatilojen lämmitysenergia on jo nyt pääosin kotimaista , ja moottoriajoneuvojen polttoaineena kokeillaan sekä alkoholia että kasviöljyjä. Uusimpien selvitysten mukaan vain yksi prosentti suomalaisten ravinnosta saamista jäämistä on peräisin meidän pelloiltamme, muu on peräisin tuontielintarvikkeista ja elintarviketeollisuudesta. Humuslisää tarvittaisiin siellä, missä pitkään on viljelty yksipuolisesti viljaa . Kyllä muutos myönteiseen on aina lähtenyt viljelijöistä itsestään , usein niistä, jotka ovat ajautuneet neuvonnan perusteella mahdottomuuksiin . Asioita pohditaan , mutta juuri mitään ei vielä tehdä . Ulkoministeriön kehitysaputoimisto on tähän asti ollut yllättävän penseä; siellä on nähty , että Suomi antaa mieluummin rahaa kuin ruokaa, tietoa tai taitoa . Ne ovat korkeintaan teollisuusraaka-aineen ongelma. Suomalainen fosfaatti on erittäin korkealaatuista , siinä ei ole kadmiumia. vsk.. Siilinjärven kaivoksen täysimittainenkaan tuotanto ei riitä omavaraisuuteen. Ongelmaksi se tiedetään , sehän altistaa viljelijääkin säiden armoille. nen: l) saata1s11n Suomeen normit puhtaille elintarvikkeille, 2) saata1s11n tuontinorm1t , jotta meille · ei kaupattaisi heikkolaatuista ulkomaista "terveysravintoa" ja 3) saataisiin kansainväliset standardit, jotka antaisivat etusijan Suomussalmen tapaisille tuotteille. Suomen pieni tilakoko vastaa monen kehitysmaan tilannetta, sekin luo yhteisymmärrystä . Tilanne alkaa kuitenkin muuttua , leipää ja maitotuotteita on jo vietykin. Mikä. MTK julistaa ladon seinåitå': "Me tuotamme puhdasta ruokaa''. Parempi hinta avaisi meille markkinoita ulkomaille ja saisi varmaan muutkin viljelijät kiinnittämään enemmän huomiota tuotteidensa puhtauteen . Voimme saada typpienergian turpeesta ja fosforin kaivoksista, vain kali on tuotava ulkoa . Asioita katsotaan staattisesti, koulutetaan entiseen eikä nykyiseen tai tulevaan yhteiskuntaan. Mutta talonpojastakin tulee radikaali , jos tarvitaan. Maatalousneuvonta ei ole mieltänyt muutosten tarvetta, eikä varsinkaan kaupallinen neuvonta ole tehnyt sitä. Muutamia vuosia sitten maatalousalan yrittäjät perustivat Finnagro Oy:n antamaan kehitysmaille tieteell istaloude 11 ista apua, opettamaan ihmisiä tuottamaan ruokaa. Ei tuntuisi monimutkaiselta saada leikkuupuimureihin laite , joka keräisi rikkakasvien siemenet ja estäisi niiden kylväytymisen peltoon. Onko jä'rkeä' suunnitella fosforin vientiä', kun meidä·n varastomme ovat niukat ja maailmassa alkaa olla s1id puutetta. SUOMENI.UO TO6-7/ 824 1. Ei varmasti tarpeeksi hyvin , siitä p1ta1s1 puhua enemmän
Luonnonmukainen viljely on Keski-Euroopassa ollut jo pitkään suhteellisen tiiviin tutkimuksen kohteena . Asiasta kiinnostuneet viljelijät kaipaavat kuitenkin tietoa kipeästi, sillä luonnonmukainen viljely vaatii kunnollista perehtymistä luonnontalouteen. Outi Pårnå·nen Luonnonmukainen viljely kiinnostaa lopulta tutkijoitakin Keskustelu luonnonmukaisen viljelyn eduista ja vaikeuksista kilpistyy usein siihen, että asiasta ei ole olemassa kotimaisia tutkimustuloksia. 13. Eero Varis esittelee kuvassa maaapila-ohrakoetta. Siellä saatuja kokemuksia ei voida kuitenkaan suoraan soveltaa Suomen oloihin. Virtasen vuosikymmenten takaisiin kokeisiin. 1. Tietoa ovat ruvenneet kaipaamaan myös monet tutkijat , jotka ovat huolestuneet väkilannoitteiden ja kemiallisten torjuntamenetelmien vaikutuksesta maan ja kasvien terveyteen . SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. V. Pikku hiljaa tilanne on kuitenkin paranemassa. Esittelemme muutamia Suomessa meneillään olevia tutkimuksia, jotka liittyvät luonnonmukaiseen viljelyyn. vsk. Takana kasvaa kauran seassa härkäpapua, joka on siemensatoa tuouavista palkokasveista Variksen mielestä kiinnostavin. Tähän asti onkin jouduttu paljolti nojaamaan ulkomaisiin tutkimuksiin sekä A. Niin , satotason valtava kohoaminen ei ole aina vastannut odotuksia suhteessa taloudellisiin Viikissä selvitellään muun muassa eri aluskasvien kylvösiemenmääriä ja sovehuvuutta eri viljalajeille
Myös kemiallinen kasvinsuojelu saattaa ratkoa eräitä ongelmia ja synnyttää samalla uusia, Tapio luettelee esimerkkejä huolenaiheista. . Meidän ryhmämme on keskittynyt palkokasvien typensidontaan, ja professori Veronica Sundmanin ryhmä tutkii ei-typellisten kasvirakenteiden merkitystä typensidonnassa, kertoo projektin vetäjä professori Eero Varis kasvinviljelytieteen laitokselta. Tutkimushankkeiden syntymiseen on ehkä eniten vaikuttanut huolestuminen maamme maatalouden riippuvuudesta ulkomaisesta energiasta. VARIS TUTKII TYPENSIDONT AA ... Ulkomaisen energian hinta nousee jatkuvasti , ja sen saanti saattaa vaikeutua raakaaineiden niukkenemisen ja kansainvälisten kriisien takia. Puna-apilan tutkimisen olemme jättäneet vähemmälle , koska se on muutenkin laitoksen ohjelmassa , Varis sanoo. Viikissä kasvatetaan lukuisia ainakin maallikolle outoja lajeja. Se tuottaa kaksi kertaa suurempia valkuaissatoja kuin rypsi . Tavoitteena on ollut tutkia , kuinka typpilannoitusta voidaan korvata ja energiaa säästää . Runsas typpilannoitus lisää kasvien alttiutta toisia ja kestävyyttä toisia kasvintuhoojia vastaan . Selvittelemme myös , voitaisiinko yksivuotisia apiloita käyttää lisärehuna ja viherlannoituskasveina, kertoo tutkimuksen käytännön töitä tekevä agronomi Raimo Kauppila. Onhan sen SUOMEN LUONTO6-7/ 824 1. Olemme keskittyneet siihen aluskasvien lisäksi. Viikissä ja MTTK:n koeasemilla on jo vuosia tutkittu vuoroviljelyä ja yksipuolista viljanviljelyä. Niin kutsutusta vihreästä vallankumouksesta on sanottu, että siitä saattaa kehittyä menestyksen jälkeen ongelmia toiselle sukupolvelle. MTTK:ssa tutkitaan myös karjanlannan käyttöä sekä maaperän kunnon vaikutusta tuottokykyyn . Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja viime vuodesta lähtien myös Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto (SITRA). semalla jo neljä vuotta. Sillä on myös hyvä esikasviarvo , se parantaa hyvin maan kuntoa . Maaperätutkimuksissa selvitetään lannoituksen, esikasvien ja torjunta-aineiden vaikutusta maan tuottokykyyn. Härkäpapu on Variksen mielestä tehokas typensitoja ja valkuaisen tuottaja. Sitä paitsi sen valkuaispitoisuus on suurempi kuin herneen. Karjanlantakokeissa yritetään kehittää sellaisia karjanlannan käyttötapoja, jotka ovat taloudellisesti edullisia ja jotka lannoittavat tehokkaasti sekä aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Emme kuitenkaan tarkoin tunne eri toimenpiteiden vaikutusta eri yksityiskohtiin, sanoo professori Eeva Tapio Helsingin yliopiston kasvipatologian laitokselta. Peltoviljelyssä käytetyn energian kotimaisuusaste on enää 17 prosenttia , kun se vielä 1950-luvun puolivälissä oli 70 prosenttia. KARJANLANT AJA MAAPERÄ KIINNOSTAVAT Tähän mennessä luonnonmukaista viljelyä sivuavia tutkimuksia ovat tehneet Helsingin yliopisto Viikissä sekä Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK). Kuvassa on kaksi eri maa-apilakantaa. Tutkimme sekä yksivuotisten palkokasvien että monivuotisen apilan esikasviarvoa, eri aluskasvien soveltuvuutta eri viljoille sekä jatkuvaa aluskasvien käyttöä viljanviljelyssä . vsk.. Siemensatoa tuottavista palkoviljoista Variksen ryhmää kiinnostaa emy1sesti härkäpapu. Härkäpavun mahdollisuuksiin ei vain nykyisin uskota , on keskitytty herneeseen . Projektissa on ollut kaksi osatutkimusta. panoksiin. Biologisen typensidonnan merkitystä peltokasvien viljelyssä on selvitetty Viikissä ja Jokioisten koea14 Persianapila, aleksandrianapila, veriapila, nuolilehtiapila .
Esimerkiksi aluskasveja tutkittaessa tarvitaan pitkäaikaisia kokeita , jotta maaperä mukautuu uuteen tilanteeseen ja viherlannoituksen edulliset vaikutukset maan typpi talouteen , maan rakenteeseen ja kasvitauteihin alkavat näkyä. Mikään ei kuitenkaan estä viljelijää kokeilemasta luonnonmukaista viljelyä. Tutkimus hakee vastauksia lähinnä kahteen kysymykseen : kuinka suureksi sadot nousevat , jos väkilannoitusta vähennetään selvästi tai jätetään kokonaan pois sekä voidaanko omavaraisilla viljelymenetelmillä turvata riittävä ravinto väestölle . Sitä vetää Eeva Tapio, ja se tehdään etupäässä Helsingin yliopiston Suitian koetilalla. Suitian tuloksia odotellaan varmasti kiinnostuneena , sillä vertailtavina ovat monet keskeiset asiat: viljelykasvien sadon määrä ja laatu , maaperän muutokset , tautien ja tuholaisten esiintyminen , ihmisen ja koneen työmäärä sekä taloudellinen tulos . . ... SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. vsk. Jos torjunta-aineista pidättäydytään kokonaan , saattaa tulla kohtuuttomia hankaluuksia ja menetyksiä. Mutta vaikutukset voivat olla kyllä nope1takin. Projektissa selvitellään viljelykiertoa , kompostin käyttöä sekä vihantalannoitusta ja typensäästoa. Nykyaikaista viljelyä voidaan kuitenkin pehmentää siten , että viljellään enemmän palkokasveja , käytetään enemmän karjanlantaa sekä kompostoidaan sitä ja kasvinjätteitä . Nyt tutkitaankin , millainen taloudellinen tulos on , Varis sanoo ja korostaa, että hyöty jakautuu useille vuosille . Se sisältää myös niin paljon biologin hyväksymiä asioita, että sitä kannattaa tutkia perusteellisesti , Tapio lisää . Tutkijat ovat varovaisia: Pelkkä puhdasoppinen luontoisviljely ei tuota riittävästi Suomen pelloilla. .. Miltä luonnonmukaisen viljelyn kannattavuus näyttää tällä haavaa tutkijan mielestä. Kokeet tehdään MTTK:n koeasemilla , maaja satoanalyysit Jokioisissa. Lisäksi tarvitaan viljavuusanalyyseihin perustuvia ravinnetäydennyksiä ja tarkoituksenmukaista vuoroviljelyä, tuumii Eeva Tapio. Esimerkiksi Tapion projekti on suunniteltu kymmenvuotiseksi. D 15. JA TAPIO VERTAILEE JÄRJESTELMIÄ Kumpi on parempi , tavanomainen vai luonnonmukainen viljely tätä vertaillaan tänä vuonna alkaneessa tutkimuksessa. 12 hehtaarin koealalla on karjaja karjattoman tilan viljelykiertoja . professori Jouko Sippolan vetämässä tutkimuksessa. Kyllähän se tiedetään , että luonnonmukaisessa viljelyssä sadot ovat yleensä pienemmät, mutta myös kustannuksissa tulee hyötyä . MTTK :n , osittain Suomen Akatemian rahoittama , tutkimus jakautuu useisiin osahankkeisiin. Täytyy kuitenkin huomata, että kannattavuus riippuu paljon myös olosuhteista. SIPPOLA OMAVARAISUUTTA ... TUTKIJAT OVAT VAROVAISIA Viljelytutkimukset kestävät vuosia, sillä oman aikansa vie jo maaperän muuttaminen sellaiseksi kuin tutkijat haluavat. Koska koeruudut ovat suuria, niitä voidaan hoitaa normaaleilla maatalouskoneilla , Tapio kertoo . Olemme rakentaneet kahdeksan vertailtavaa viljelyjärjestelmää , neljä tavanomaista ja neljä luonnonmukaista. viljelyssä ongelmia, mutta niitä yritämme ratkoa , Varis sanoo. Ulkomaisen energian vähentäminen on tavoitteena myös vs . Torjunta-aineiden käyttöä voi kuitenkin vähentää siten , että otetaan käyttöön vanhoja ja kehitetään uusia torjuntamenetelmiä. Sen vuoksi käytännön kokeista tulee pitkäaikaisia
Kasvit hankkivat ravintonsa kasvualuscasca , ilmasta (biologinen cypensidonca) ja pellolle kierrossa palaavista jätteistä eli karjanlannasca. Sacoisuuteen vaikuttavat myönteisesti myös karjanlannan käyttö , torjunta-aineiden välttäminen , tarkoituksenmukainen muokkaus, kesannointi ja harauksec. Rajala väittää, että kun viljelykierto on riittävän monipuolinen , sato voi kohota 20-30 prosenttia. vsk.. Välillä voidaan viljellä esimerkiksi nurmea, joka pystyy kilpailemaan rikkakasvien kanssa . EDULLISTA SEKÄ LUONNONETTÄ KANSANTALOUDELLE Luonnonja kansantaloudellisesti luonnonmukainen viljely on varsin yksiselitteisesti edullisempaa kuin tavanomainen viljely, Rajala toteaa . Luonnonmukaisesti viljellyn maan viljavuus kohoaakin usein jopa paremmaksi kuin tavanomaisesti viljellyn , vaikka maa saakin ravinteita usein vähemmän. . Keskieurooppalaiset tutkimukset ovat aikaansaaneet hyvin vaihtelevia tuloksia: to1smaan luonnonmukaisesti viljellyt sadot . Tuotantotekniikan on siten sopeuduttava luonnontalouden toimintaan. Rajalan työ on perusteellisin tähän mennessä suomeksi ilmestynyt selvitys luonnonmukaisesta viljelystä . Erityisesti karjanlanta kohottaa maan viljavuutta. Tämä perustuu siihen , että kun samaa kasvilajia viljellään riittävän harvoin , sille tyypilliset taudit ja tuholaiset eivät pääse lisääntymään haitallisen paljon. Joka tapauksessa luonnonmukaisescikin viljeltyjen kasvien sadot ovat kohonneet vuosia kestäneiden tutkimusten aikana. VILJELYKIERTO KOHOTTAA SATOA Tavanomaisesti viljeltyjen kasvien (perunaa lukuunottamatta) sadot ovat kohonneet useita kymmeniä prosentteja parin viime vuosikymmenen aikana . Tällaiseen tulokseen päätyy agronomi Jukka Rajala laudaturtyössään, jossa-kirjallisuuteen pohjautuen vertaillaan luonnonmukaista ja tavanomaista viljelyä keskenään. Se haluaa samalla säilyttää tuotannon kestävyyden ja jatkuvuuden myös pitkälle tulevaisuuteen. Kasvien viljelyssä se käyttää viljelykiertoa eli vuorottelee kasveja 16 tietyssä järjestyksessä. Nousua ovat edesauttaneet myös muun muassa kasvien jalostus , parantunut maan muokkaus ja salaojitus. Varsinkin nurmipalkokasvic kuohkeutcavat maata, lisäävät sen humuspitoisuutta ja helpottavat kasvien tarvitsemien ravinteiden vapautumista. Luonnonmukainen viljely käyttää uudiscumattomia luonnonvaroja vähemmän ja on siten kestävämpi pitkällä tähtäyksellä. Viljelykierrolla voidaan taistella myös rikkakasveja sekä kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan. Erityisen merkittävä sadon kohottaja on viljelykierto. Rajala toteaa, että luonnonmukainen viljely sisälcää menecelmiä , joilla voidaan kohottaa satoa. Se saastuttaa vähemmän vesiä ja ilmaa ja on ystävällisempi luonnonSUOMEN LUONTO 6-7/824 1. Kaiken perustana on periaate mahdollisimman terveestä ja elinvoimaisesta ruokamulcakerroksesca. Myös yksittäinen luonnonmukainen viljelijä pystyy kilpailemaan tavanomaisesti viljelevän naapurinsa kanssa kunhan hallitsee kunnolla ammattinsa. Satocason noususta lasketaan väkilannoitteiden osuudeksi noin puolet. Siksi luonnonmukainen viljely ottaa tavallista tarkemmin huomioon ekologisen tietämyksen. Ostolannoitceiden osuus jää pieneksi. Mitä lähemmäksi tavoitetta viljelijä pääsee, sitä paremmin kasvickin voivat. Rajala vertailee tutkimuksessaan muun muassa satoisuutta, eri viljelytoimia ja niiden vaikutuksia satoihin , viljelytavan vaikutusta maan viljavuuceen sekä taloudellisia kysymyksiä. Tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia elintarvikkeita mahdollisimman paljon maan viljavuutta alentamatta. Eloperäinen lannoice kasvattaakin kasvien juuria enemmän kuin väkilannoite. Luonnonmukainen viljely tähtää myös kohtuuhintaiseen elintarvikkeiden tuotantoon. Se on tuotannossaan monipuolinen, ja yleensä se harjoittaa myös karjanhoitoa. Tällöin kasvien ravinteiden saanti paranee. Ravinteet käytetään useaan kertaan, ja hävikki jää pieneksi . Eloperäinen lannoite kiihdyttää maan pieneliöiden toimintaa , mikä vuorostaan vaikuttaa maan muruisuuceen ja kasvijäcceiden hajoamiseen. Lannoitteet ja rehut tuotetaan itse aurinkoenergian avulla. Useimmat suomalaiset viljelijät käyttävät niin kutsuttua tavanomaista viljelymenecelmää, jonka viljelytekniikka perustuu paljolci väkilannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttöön. Suomesta ei kuitenkaan vielä ole olemassa vertailuculoksia. Luonnonmukaisen viljelyn sadot ovat jääneet keskimäärin pienemmiksi . Vertailut perustuvat etupäässä ulkomaiseen kirjallisuuteen suomalaista tutkimustahan asiasta on kovin niukasti. Luonnonmukaisesti viljelevä maatila toimii mahdollisimman itsenäisenä kokonaisuutena . ovat suurempia, to1smaan pienempiä. Outi Pårnå'nen Luonnonmukainen viljely kannattaa Luonnonmukainen viljely on sekä luonnonettä kansantaloudellisesti edullisempaa kuin tavanomainen viljelytapa
Edullista on myös, että luonnonmukainen viljely käyttää ulkopuolista apuenergiaa vähemmän . Tämä johtuu siitä, että tuotanto on yleensä monipuolisempaa ja rikkakasvien torjunta vaatii ehkä lisätyötä. Viljapellot pitävät karjanlannasta. KILPAILUKYKY RIIPPUU TAIDOISTA lhmistyön tarve on luonnonmukaisessa viljelyssä hiukan suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden hinnat ovat joko samat tai jonkin verran korkeammat kuin tavanomaisesti viljeltyjen . Kaiken lisäksi tuotteet ovat terveellisempiä. Luonnonmukaisen viljelijän bruttotulot kohoavatkin yhtä suuriksi kuin tavallisen viljelijän, vaikka sadot jäävätkin usetn hieman alemmiksi. Maan viljavuus kohoaa. Etuna on lisäksi se , että tilan kannattavuus ei riipu yhtä paljon ostotarvikkeiden hintojen vaihteluista. Kuvassa on luonnonmukaisesti viljeltyä vehnää . Ylipäänsä energiaa kuluu 35-50 prosenma vähemmän kuin tavanomaisessa viljel yssä. Se säilyttää m yös maan luontaisen viljavuuden paremmtn . "]_ ..... Luonnonmukainen viljelijä pärjää siis taloudellisesti melko hyvin verrattuna tavanomaisesti viljelevään naapuriinsa . vsk. D 17. < :S . Näin syntyvät säästöt ylittävät ilmeisesti useimmiten suuremmasta työmäärästä koituvat lisäkustannukset. Luonnonmukainen viljely tarjoaa lisäksi maaseudulle enemmän tuottavia työpaikkoja. Sen sijaan ostolannoitteiden ja kasvien hoitoaineiden tarve on pieni . Voidaankin laskea, että jos maatilan kiinteät kustannukset arvioidaan samoiksi , kokonaiskustannukset tulevat luonnonmukaisessa viljelyssä alhaisemmiksi. Kriisitilanteissa viljely on varmempaa omavaraisuuden vuoksi. Se vilkastuttaa maan pieneliöiden toimintaa, parantaa maan muruisuutta ja nopeuttaa kasvijätteiden hajoamista. l Luonnonmukaisen viljelijän tuotteet ovat puhtaampia ja terveellisempiä kuin väkilannoitteita suosivan naapurinsa joskin sadot jäävät usein pienemmiksi. Lisäksi työ vaatii paljon uusien asioiden opiskelua ja suunnittelua. eliöstölle . Kilpailukyky riippuu kuitenkin paljon viljelijän taidoista , kyvyistä ja mahdollisuuksista hankkia tietoa . SUOMEN LUONTO 6· 1s241. _;.
Nykypäivän ekologinen ja biologinen tieto on lähempänä totuutta kuin koskaan aikaisemmin . Opisto voisi vaikuttaa ratkaisevasti koko kunnan tulevaisuuteen. Jos näin ei käy , on olemassa myös toinen tie, ympäristöliikkeen organisoima ja rakentama opisto. LUOSTARI JA TUTKIMUSLAITOS. Onkin mietittävä , voimmeko luoda opiston, jossa henkistä pääomaa ja uuden etsimistä riittää vuodesta toiseen . Suosittelen tassa asiassa opin ottamista luostarilaitoksesta. Yllä on muutamia niistä tarpeista, joiden pohjalta on ryhdytty kehittelemään ajatusta eko-opiston perustamisesta Suomussalmelle. Tähän vastaan , että samalla oikeutuksella kuin joka kylässä on kirkko siellä tulisi olla eko-opistokin ; yhtä vakavista tulevaisuuden asioista molemmissa on kysymys . Mitään kilpailijaa näille ei siten tarvitsisi perustaa. Koska innostus oli suuri, uskon , että tuloksiakin on odotettavissa. Oma opisto kokoaisi ympäristöliikkeen voimia . Myös pääkaupungissa on esitetty eräänlaisen eko-opiston perustamista Vartiosaareen . vsk.. Eka-opiston suuntaisia pyrkimyksiä on jo näkynyt eri puolilla maata . Opiston tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin ekokuntakokeilun tukeminen . Opistoa pidettiin selvästi tarpeellisena , jopa pohjoismaisen yhteistyön arvoisena. Kysymys ei kuitenkaan ole aina pelkästä rahasta. Sen varaan on hyvä rakentaa, mutta onko meillä kärsivällisyyttä ja aikaa hakata sanomaa vaikkapa suomalaiseen graniittiin. Mahdollista on myös jättää tutkimus opissuoMEN LUONTO 6-7 / 82 41. Opistonkaan toimintaa ei saisi jättää organisaatioiden vuosibudjettien varaan. Voidaan luottaa siihen , että ekologisen näkemyksen tarvitsema teoreettinen tutkimus ja opetus on hyvissä käsissä maamme korkeakouluissa . Kysymys siitä, kuinka ekokunnassa tuiki välttämätön tutkimustyö voitaisiin niveltää opiston toimintaan , on vielä avoin . Luonnon kestävä hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa. Opistossa opiskelleilla olisi ilmeisesti aivan uudenlaisia voimia lähteä viemään aatetta muuallekin maahan . Opistomuotoisen koulutuksen järjestämistä Suomussalmella kiikaroitiin viimeksi Maan Puolustus-leirillä tämän vuoden heinäkuussa . On 18 varmaa , että Suomussalmen kokeilua seurataan h yvin tarkkaan . On mahdollista, että niin kutsuttu virallinen taho kiinnostuu asiasta ja perustaa opiston joko kokonaan uuden tai jonkin jo toimivan organisaation yhteyteen. Tietoa luonnontalouden toiminnasta on jo riittävästi , mutta sen käytäntöön soveltamisesta löytyvät suurimmat ongelmat. Kävi perustaminen miten tahansa , kunta voisi ilmeisesti avustaa maapaikan hankinnassa . Ilmeisesti myös kunnan väestöpohja sa1s1 tätä kautta uutta , pmstavaa verta. Jos ja kun kokeilua pidetään arvokkaana , yrityksen onnistuminen on varmistettava kaikin keinoin : tiedottamisella , ekologisen liikkeen myötäelämisellä, talkoilla ja leireillä sekä asiaan vihkiytyneellä opistolla. Suomussalmella opisto ei jäisi suljetuksi saarekkeeksi, vaan sitä ympärö1s1 samoin suuntautunut laaja kunta (kokonaispinta-ala 5843 neliökilometriä , josta vettä 500 ,4 neliökilometriä). Koska innostus tuntui olevan suuri, tuloksiakin on ilmeisesti odotettavissa. Tämä vaihtoehto olisi ehkä myös innostavin ja haastavin , ainakin opisto rakentuisi omaeh toisesti . Matti Juntunen Perustaisimmeko eko-opiston Ekokunnan tukeminen, pientilojen asuttaminen, luonnonvarojen järkevä hyödyntäminen, pehmeän teknologian uustuonti, teorian ja aatteen vahvistaminen ja ekologisen liikkeen tukikohta. Kuinka estämme "leipä-ekologien" pesiytymisen kahlitsemaan ja kangistamaan toimintaa. Sen tuloksista riippuu , millaisen painon pehmeämpi vaihtoehto saa koko yhteiskunnan kehittämisessä. Juuri tähän opiston tulisi paneutua. Tämä olisi tietysti hyvä asia . HYÖTY SUOMUSSALMELLE JA YMPÄRISTÖLIIKKEELLE Opiston perustamiseen johtavia teitä on tietysti useita. Ekologisen liikkeen edustajat tunsivat siten suurta vastuuta tämän ensimmäisen kokeilun käyntiin lähdöstä ja tulevaisuudesta. Eka-opiston ideologian p1ta1s1 rakentua sellaiseksi , että se kestää aikamme muot1v1rtausten paineen . Voidaan kysyä , eikö erilaisia kouluja ja opistoja ole maassamme jo tarpeeksi . Ekologisen asumisen opintopiirejä on järjestetty, ja ItäHämeen kansanopistolla on alkanut vuoden mittainen ekoviljelyn kurssi. Viimeksi ajatusta viriteltiin Maan Puolustus-leirillä heinäkuussa
-..:··s::._-, , , ~~'\ \ 1 , · ' ' -----g j g_ -' <½ Jo ulkonaisesti eko-opiscon pitäisi heijastella pehmeitä elämänarvoja, mulla menneisyyteen ei ole 1arkoi1Us palata. vsk . ELÄMÄNKOULU Opiston ulkonäkö ja rakennustapa vaikuttavat ratkaisevasti käytännön työskentelyyn ja elämään opistolla. ""-;~~;:_\~ .,..-·· ----~--:--... Tuleeko esimerkiksi luonnonsuojeluliiton ajama luonnontalouden tutkimuslaitos ajankohtaiseksi ympäristöministeriön myötä. Ajatelkaa vain, miltä tuntuisi istua tunnista toiseen lastulevyillä verhoillussa luokassa! Olisiko vaikkapa talkoovoimin paikallisista kivija puumateriaaleista rakennettu talo mukavampi. / ' ' .. Perustuotantokaudella eli kesällä paikalla voisi olla satoja ihmisiä, talvella vahvuus 19. Päästäänkö sen sijoituspaikasta yksimielisyyteen. . , ?-----'1--?-?~ ~ --; . . ~ V · ~,...\, . Jo ulkoisella olemuksellaan opiston pitäisi heijastella pehmeämpiä elämän arvoja. ---'10Jir?' ,' . 1 --+~ ~ , I :---------,_1___ / 1 , ~,' ~: ~ . Opistolle tuleminen ja meneminen voisi olla rajoitetusti vapaamuotoista. ~ I[.,., .:_;' . Kesällä väkeä olisi paikalla rnnsaascikin, ja uutta elämäntapaa voisivat näin opiskella muutkin kuin kurssilaiset. Viime kesänä Maan Puolustus -leirillä aloitettiin uuden elämäntavan opiskelu työtä tekemällä. SUOMEN LUONTO 6-7 / 82 41 . ton ulkopuolelle
Jos ensi kesänä tulee suotuisa marjasato, soisin näkeväni väkeä esimerkiksi marjanpoimintatalkoissa eko-opiston perustamisrahastoa kartuttamassa. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssi on toistaiseksi tiettävästi ainoa laatuaan maassamme. Hyvänä marjavuonna suurin osa sadosta jää asiantuntijoidenkin mukaan hyödyntämättä poimijapulan vuoksi . KÄYTÄNNÖLLISIÄ TAVOITTEITA Kurssin paatavoite on opettaa kurssilaisille sellaisia taitoja, jotka aikaisemmin siirtyivät perintönä edellisiltä sukupolvilta seuraaville . Kursseja on tarkoitus tästä lähtien järjestää vuosittain. Tarkoitus on tämän vuoden aikana kunnostaa opiston päärakennusta ja oppilasasuntolaa vähemmän energiaa kuluttaviksi ja uusia tilan puutarhaa biologisin viljelymenetelmin. Käytännön työ ja touhuaminen täällä osoittavat, mihin kurssin pääpaino asettuu. Virallisten kurssien ohessa opistolle voisi varsinkin kesällä tulla milloin vain ja osallistua päivittäisiin toimiin. Jukka on hieman hämmentynyt kurssin saamasta julkisuudesta ja sanoo, ettei vielä tässä vaiheessa haluaisi kovin suuria suunnitelmista puhua. Eräässä kokeessa selvitetään, minkä verran on jotakin viljelykasvia kasvatettava , jotta nelihenkinen perhe olisi sen suhteen omavarainen. Tavoitteena on tehdä osaan pelloista oppilastyönä erityisiä malliruutuja, joilla tehdään viljelykokeiluja. Leirin jälkeen Suomussalmen väestö ottaa ympäristöliikkeen edustajat ennakkoluulottomasu vastaan. Näin käy, vaikka marjojen poimimisella pääsee paremmille palkoille kuin tavallisessa työssä. Sysäyksenä oli lehtikirjoitus , jossa Hilkka Pietilä pohti kansanopistojen mahdollisuuksia tällaisen kurssin järjestämiseen. vsk.. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa rorjuntaainekonsulenttina , mutta näki selvästi työssään, ettei myrkyillä voida ratkaista kaikkia viljelyn ongelmia. '' D 20 Marja Mattlar Luonnonmukaisen elämäntavan • • opp1vuos1 Kaikkiaan 16 nuorta ihmistä: puutarhureita, metsureita, ylioppilaita, maatalon poikia ja työttömiä opiskelee tänä lukuvuotena Itä-Hämeen kansanopistossa Hartolassa esi-isiensä taitoja nykyaikaan sovellettuina. Kurssilaiset ottavat osaa kehitysyhteistyöhön keräämällä varoja kehitysmaiden vastaavien yritysten tukemiseen. Tarkoituksena ei suinkaan ole , että kaikki kurssilaiset muuttavat maalle asumaan, vaikka kurssi antaa sellaiseenkin elämänmuutokseen valmiuksia . voisi olla huomattavasti pienempi. Ihmisiä rohkaistaan kehittämään elämistään haluamaansa suuntaan juuri omassa asuinpaikassaan , olipa se sitten vaikka kerrostalon yhdeksännessä kerroksessa. Kansanopistojen toimintaa kehittävä elin , Klubi -77 , otti asian SUOMEN LUONTO 6-7/ 8241. Eihän täällä mitään niin tavattomia juttuja opeteta, suurta osaa näistä taidoista on opetettu kansanopiston kursseilla ennenkin. Tämän edustavampaa lähetysretkikuntaa ei ole ennen nähty eikä kai tulla näkemään. Ajatusta vahvistaa heinäkuinen Maan Puolustus-leiri. MARJAT ALKOILLA ALKUUN! En epäile yhtään sitä, etteikö opisto nous1s1 pystyyn ympäristöliikkeen omin voimin, keräyksin ja talkoin. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssia vetää puutarhuri Jukka Lumme. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssi on saanut käyttöönsä Koetila ry:ltä kansanopiston vieressä sijaitsevan peltoalueen , jonka kunnostamisessa riittää työtä vielä vuosiksi eteenpäin. Tällöin noin 350 ihmistä eri puolilta maata työskenteli maataloissa 21 kylässä viikon ajan . Kurssilaisilla itsellään on myös mahdollisuus esittää toivomuksia ohjelmasta ja mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään hyväksi oppilaiden jo hankkimia erityistaitoja. AJATUS ALUNPERIN YK-LIITOSTA Luonnonmukaisen elämäntavan kurssia on suunniteltu jo vuodesta 1976. Myös yhdyskuntatyötä tehdään toimimalla Hartolan yksinäisten ihmisten, sairaiden ja vanhusten apuna ja ystävinä. Eko-opiston perustamiseen sopii lainaus Thoreaulta: "Korkeakoulut perustetaan tavallisesti siten, että ensin pannaan toimeen yleinen rahankeräys, kootaan avustuksina dollareita ja senttejä, ja sen jälkeen sokeasti työnjaon periaatteita äärimmäisyyteen asti seuraten annetaan työ urakoitsijalle , joka muuttaa sen keinotteluksi ja palkkaa irlantilaisia tai muita työläisiä tilapäisesti palvelukseensa kaivamaan perustuksia, vaikka tulevat ylioppilaat tai ne, jotka haluavat hyötyä laitoksesta, myös laskisivat sen perustuksen. Voisimme tehdä kuten Henry Thoreau viime vuosisadalla, lainata kirves ja kävellä vaaran kupeeseen. Tämä olisi tietynlaista uuden elämäntavan opiskelua, elämänkoulua virallisten papereiden ulkopuolella. Samalla voitaisiin konkreettisesti osoittaa, että paikallisia anteJa hyödyntämällä voidaan tehdä myös sijoituksia