TUNNISTA ORAKKAAT UPEA SIENET DIGI EKSTRA! UPEA UPEA Sienet hajott avat, tappavat, viestivät, suojaavat ja luovat elämän edellytyksiä. S IE N T E N S Ä IL Ö M IN E N . S IE N T E N M O N E T R O O LI T. S U O M E N LU O N T O 6 | 2 2 2 P U U T IA IS E N LO IN E N . IRTONUMERO 9,70?€ 6/2022 TUNNISTA ORAKKAAT NÄIN SÄILÖT SIENET JALOHAIKARAT PESIVÄT PUUTIAISELLAKIN ON LOINEN MITEN SUHTAUTUA KAURIISIIN. Sienet hajott avat, tappavat, Sienten monta tehtävää Sienimetsässä Sienet paljastavat monimuotoisen luonnon. O R A K K A A T. S A D E V U O S I 2 2 2 . H Y P P Y H Ä M Ä H Ä K IT .. JA LO H A IK A R O IT A R E N G A S TA M A S S A . K A U R IIT M A IS E M A S S A
2 suomenluonto.fi V I N J E T T I SY YS KE SÄ Yön valopilkku KUVA ANNA TUOMINEN TEKSTI HEIKKI VASAMIES ELOKUUN PIMEINÄ öinä kiiltomatonaaraiden lamput loistavat kauas ja houkuttelevat tehokkaasti lentäviä koiraita kosiomenoihin. Jos yöt ovat lämpimiä, rantaniityllä loistavaan valopilkkuun voi törmätä vielä elokuun lopullakin.
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
. 34 Sadosta koko vuodeksi Sienien säilöminen kannattaa. 40. 37 Sieniekstra verkossa: Lue lisää ja katso koodi! H EI KK I W IL LA M O 14 Verenimijän loinen Puutiaisellakin on oma riesansa, pikkuruinen loispistiäinen. 48 Jalohaikara kotiutuu Suomeen Seurasimme jalohaikaroiden rengastusta Raumalla. Millaisia ne ja muut orakkaat ovat. 28 Orakkaat ruokasieninä Vaaleaorakas ja rusko-orakkaat ovat suosittuja ruokasieniä. 40 Kun kauriit tulivat Heikki Willamon kuvaessee kotiseutunsa uusista kulkijoista. 38 Sadetta kertyi runsaasti alkuvuonna Sateita on saatu, annostelu vaihtelee. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S Suomen Luonto 6/2022 Metsäkauriit, täpläkauriit ja valkohäntäkauriit ilmaantuivat luontokuvaaja Heikki Willamon retkeilypaikoille. 16 Sienestäjä monimuotoisuuden jäljillä Sienet ovat osa luonnon rikkautta ja sienilajit kertovat, millaisessa metsässä olet. 22 Vaikutusvaltaiset sienet Luonnon pyörät pyörivät yhteistyöllä, ja yllättävän monessa mukana on sieni. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Tytti Bräysy 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Riikka Kaihovaara 74 Luonnoksia: Paula Humberg Metsäkauriit, täpläkauriit ja valkohäntäkauriit ilmaantuivat luontokuvaaja Heikki Willamon retkeilypaikoille. 52 Hyppyhämähäkit tutuiksi Pienen hypykin voi kohdata vaikka marjametsässä
unen ja Marika Eerola Toimi ajat Johanna Mehtola Anna Tuominen Katriina Kontuniemi Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. i. M IK A RA N TA N EN 66 38 Kosteikkovahvero on osa luontomme monimuotoisuu a. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Asiaa sienistä ja niiden rooleista sivuilla – . Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. Viimeisimmällä teoksellaan, Suomen hyppyhämähäkit, hän pyrkii lievittämään suomalaisten hämähäkkikammoa. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. vuosikerta Painopaikka Kroonpress, Tar. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. e Kar. ämällä tuo. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Mika Rantanen, tutkija Mika on meteorologian ja ilmastotieteen tutkija Ilmatieteen laitokselta. Lisätietoa saat syö. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Heidi Kinnunen, nisäkäsasiantuntija Kysy luonnosta -palstan asiantuntija on tutkinut lepakoita, siilejä ja kaupunkikaneja. Jokainen myrsky tai helleaalto on omanlainen tapauksensa, kahta samanlaista ei ole. KUVA: HENRI KOSKINEN / VASTAVALO . avissa osoi. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. o Kroonpressille on myönne. Häntä kiinnostavat etenkin eläinten käyttäytyminen sekä lajien väliset suhteet. Heidi innostuu lepakkodetektoreista, lämpökameroista ja muusta teknologiasta, joka auttaa ihmisiä tutkimaan eläimiä tarkemmin. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 H ÅK AN SÖ DE RH O LM / VA ST AV AL O SA M I KA RJ AL AI N EN 52. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Häntä kiinnostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset eri sääilmiöihin, kuten myrskyihin. i Tilaa diginä: suomenluonto. Hänestä on myös mielenkiintoista selvittää syitä eri säätapahtumien syntyyn ja kehitykseen. ely A. Hänen työnsä tavoite on edistää luonnontuntemusta ja luontoharrastusta. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. Sami Karjalainen, tietokirjailija Sami on kirjoittanut ja valokuvannut monia perusteellisia hyönteiskirjoja
o kohti etelää alkaa. Harmaahaikara on runsastunut ja levittäytynyt viime vuosina pohjoisemmas. Monet nuoret linnut kurvaavat kuitenkin kiertoreitille. Nuoria lintuja jouduttavat myös suotuisat säät ja tuulet. Eksyminen voikin olla uuden alku. L U O N N O N K A L E N T E R I. Syysmuuton alku voi tuoda maahan harhailevia pikkulintuja, kuten kaukana Siperiassa pesiviä isokirvisiä. Helle kertoo, että harhailevat isokirviset ovat löytäneet uuden talvehtimis alueen Välimeren maista. Myös jalohaikaran voi juuri nyt nähdä jopa Perämerellä asti. Laji on vasta hiljattain alkanut pesiä Suomessa, mutta elokuussa lintuja saapuu myös Suomenlahden yli Virosta. Nykyään Euroopassa talvehtii vakiintunut joukko isokirvisiä. VINK KI Nuoret linnut voivat olla kiperiä tunnistettavia, sillä monilla lajeilla höyhenpuvun tuntomerkit kehittyvät ajan kanssa. Nuoret linnut lentävät pitkälle sisämaahan ja aina Lappiin asti. Haikaroiden lisäksi pohjoisia seutuja katsastavat muun muassa punajalkahaukat. Siinä voisi olla kyse samasta ilmiöstä, että ne lähtevät seikkailemaan maailmalle.” Helteen mukaan hyvinä pesimävuosina Virosta saapuu runsaasti siivekkäitä. ”Ne ovat tyypillinen esimerkki linnuista, joiden oletetaan tutkailevan tulevaisuuden pesimäseutuja pohjoisen suunnassa”, kertoo BirdLife Suomen asiantuntija Heikki Helle. Aina väärä suunta ei tarkoita linnulle pikaista loppua. ”Kaksikymmentä vuotta sitten oli aika tavalla harvinaista nähdä harmaahaikara Lapissa, mutta nykyään niitä nähdään siellä vuosittain”, hän sanoo. ”Nuoria lintuja nähdään Suomessa elokuulta lähtien. Toisinaan linnuilla on vaikeuksia tulkita päänsä sisäistä kompassia, ja ne saattavat lähteä jopa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin lajitoverinsa. Tarkista nuoruuspuvun ulkonäkö lintukirjasta tai netistä, jotta tiedät, mitä etsiä. Seuraa seikkailijoita TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Lintujen syysmuu. 6 suomenluonto.fi 6 suomenluonto.fi ELOKUUSSA HARMAAHAIKARAT valtaavat koko Suomen
Siemenet eivät maksa mitään. Avoimessa tunturimaisemassa värejä kelpaa ihailla. Siksi heleimmät värit osuvat joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Miltä näyttäisivät päivänkakkarat piha-aitaa vasten, tai lemmikit omenapuun alla. Monet kukkakasvit avaavat yhä uusia nuppuja, mikä helpottaa kasvin tunnistamista. Kerätyt siemenet voi säilöä paperipussiin tai kylvää tuoreeltaan. Oranssihiippo on yksi niistä. Maaruska alkaa hieman ennen puiden ruskaa. Poimi siemenet talteen Ihaile Lapin ruskaa koreimmillaan VINK KI Aina ei tarvitse perustaa kokonaista niittyä, vaan luonnonkasveja voi tuoda pieneenkin puutarhaan. 1 KORALLIORAKAS. Muiden pikku-ukonsienten tapaan se on vaaleapohjainen, ja pinnalla on tummia suomuja. Päivän pituus on tärkeimpiä ruskan alkuun vaikuttavia tekijöitä. Syksy hiipii eteenpäin, kunnes ruska saavuttaa Etelä-Suomen noin kuukausi Lapin jälkeen. Se tulee vastaan harvoin, joten löydössä on jotain todella herkkää. Tai puu, tammi! Ehkä molemmat. On olemassa todella pieniä ja kauniita sieniä, joiden kauneus tulee esiin vasta, kun on riittävän lähellä. Se on kirkkaan oranssi, vain muutaman sentin korkuinen helttasieni. Mitkä sienet ovat hienoimmat, Panu Halme?. Koralliorakas voi olla jalkapallon kokoinen, joten sen näkee jo kaukaa. Kypsät siemenet varisevat osin itsekseen irti kukinnosta. Lapin pohjoisosissa ruskaretkelle kannattaa lähteä syyskuun toisella viikolla. 5.9. Hiipot ylipäätään ovat toinen toistaan kauniimpia sieniä. suomenluonto.fi 7 Kukkaniitty... Puiden lisäksi ruska värjää varvut, kuten mustikat ja riekonmarjat. Kesän lopulla kylvetyt siemenet saavat talven aikana luonnollisesti kylmäkäsittelyn, jonka ne tarvitsevat itääkseen. Luonnonkasvien siemensato kypsyy loppukesän auringossa. Laji on aika harvinainen ja elää vanhojen kuusimetsien pohjalla sammaleella. Siemeniä saa kerätä, kunhan jättää rauhoitetut kasvit ja luonnonsuojelualueet sikseen. Hienointa on se, miten kovasti sieni näyttää olevan väärässä paikassa. Panu on sieniin erikoistunut luonnonsuojelubiologi ja Jyväskylän yliopiston lehtori. Se kasvaa isoissa ryhmissä, joten kun sen huomaa, on helposti jo tallannut kymmenen. Ensimmäisellä kerralla aivot menevät solmuun ennen kuin tajuaa, että se on sieni. Kuihtuneet kukinnot on kätevä katkoa ja kuivatella kokonaisina. Siementen korjuu onnistuu parhaiten, kun sää on ollut hetken poutainen. 3 KASTANJAUKONSIENI. Nimensä mukaisesti se näyttää korallilta, joka tulisi vastaan Avaran luonnon meristä kertovassa jaksossa, mutta se onkin varjoisassa metsässä ison koivulahopuun kyljessä. Kastanjaukonsienen yläpinta on parhaimmillaan todella kaunis, lämpimän punaruskea. 2 ORANSSIHIIPPO
Mistä tekijät, rahat ja tahto näiden toteuttamiseen. Auta pölyttäjiä – ja itseäsi Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JA N N E SK IN N AR LA / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Paljon voidaan tehdä valtion ja kuntien toimestakin, mutta kovin moni asia jää viljelijöiden, metsänja muiden maanomistajien – siis tavallisten kansalaisten varaan. LAJISTOSELVITYKSET ja kantojen seuranta ovat toki tärkeitä, mutta kiireellisempi ja haastavampi urakka on pölyttäjien elinolojen kohentaminen. 8 suomenluonto.fi KEVÄÄLLÄ JULKAISTIIN kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma, ja niiden myötä tänä kesänä aloitettiin koko maan kattava pölyttäjäseuranta. Maastoon rannikoilta tuntureille on myös asennettu värimaljapyydyksiä, joiden keräämällä aineistolla saadaan kuva erakkomehiläisten ja kukkakärpästen kannoista ja lajistosta. TÄNÄ KESÄNÄ mesipistiäisiä, erityisesti kimalaisia on ennakkoarvioiden mukaan ollut tavallista vähemmän ainakin eteläisessä Suomessa. Perhosja kimalaiskantoja seurataan harrastajavoimin vakioitujen linjalaskentareittien avulla. Tuttuja toiveita liittyen yleisemminkin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Kyllä niitä vielä näkee, mutta loputtomiin pölyttäjät eivät kestä elinolojensa jatkuvaa huononemista. Moniin pinttyneisiin käytäntöihin, toimintatapoihin ja tärkeys järjestyksiin tarvitaan muutos kestävämpään. Pölyttäjästrategiassa ykkösluokkaan nostettuja toimia ovat muun muassa elinympäristöjen hoito, kunnostaminen ja lisääminen, kasvillisuuden monilajisuuden kasvattaminen, sekä kivennäismaalaikkujen ja lahopuun lisääminen. ON PÖLYTTÄJIEN, ihmisten ja koko luonnon kannalta huono yhtälö, että kiireellisimmiksi luokitellut toimet ovat tuomittuja toteutumaan hitaimmin. Meidät kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kiireellistä on myös pölyttäjille haitallisten painetekijöiden, kuten kasvinsuojeluaineiden ja hyönteismyrkkyjen sekä vieraslajien leviämisen vaikutusten vähentäminen
Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T H E IK K I VA SA M IE S TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO. Leijuvissa saarissa kyse on näköharhasta: eri lämpöisistä ilmakerroksista oudosti taipuva valo vääristää näköaistimuksen tulkintaa aivoissa. Aivot eivät pysty huomioimaan valon taittumista, vaan muodostavat väärästä suunnasta silmään saapuvasta valosta kuvan ilmassa leijuvasta saaresta, vaikka saari toki oikeasti on siellä missä ennenkin. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Leijuvat saaret ”KUVA LUOKSEEN KUTSUU , loistaa, katoaa – kukaan ei voi sitä saavuttaa.” Reijo Taipale selvästikin ymmärsi millaisesta ilmiöstä lauloi tangossa Kangastus (1964). Kangastus on siis harhaa, mutta ei saavuttamaton: esimerkiksi vedeltä näyttävä kangastus aavikolla tai tien pinnalla on vain taivaalta tulevan valon heijastuma kuumasta maan läheisestä ilmakerroksesta. Jos meriveden pinnan tuntumassa olevan ilmakerroksen ja ylempänä leijuvan ilman lämpötilaero on suuri, valo joka muodostaa näköhavaintomme saaresta taipuu kulkiessaan erilämpöisten ilmakerrosten läpi. Se mikä näyttää vedeltä, onkin vain kuvaheijastus osasta taivasta. Aivojen perusolettama näköaistimusta käsitellessä on, että valo kulkee katseen kohteesta silmään suoraviivaisesti. Taipuminen johtuu siitä, että erilämpöiset ilmakerrokset ovat tiheydeltään erilaisia, ja siksi valo kulkee niissä eri tavalla. Tosin oheisen kuvan ilmassa leijuvat saaret voi saavuttaa ihan vaan veneellä, eikä niihin päästäkseen tarvitse lentää ilman halki
Tänä kesänä tukea oli jaossa moninkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Tarjouskilpailu on yksi osa keinovalikoimaa, jolla pyritään vähentämään tieliikenteen päästöjä. Euroopan unioni on asettanut jäsenmaita velvoittavat tavoitteet, joiden mukaan latauspisteitä pitää olla tiettyjen välimatkojen etäisyydellä. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT KATRIINA KONTUNIEMI KUVAT ISTOCKPHOTO JA VTT. Se on enemmän kuin tukea myönnetään, mutta lisää hakemuksia olisi toivottu. Tieliikenteen päästöt laskevat hieman ennakoitua nopeammin. Keskeinen syy tälle on VTT:n mukaan sähköautoilun yleistyminen. Niistä yli 90 prosenttia johtuu tieliikenteestä, jossa henkilöautot ovat suurin saastuttaja. Tällä hetkellä pikalatausverkostossa on noin 700– 800 latauspistettä. Hakijoita on usein ollut runsaasti suhteessa jaetun tuen määrään. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi ENERGIAVIRASTO KILPAILUTTI touko– kesäkuussa viisi miljoonaa euroa tukea ajoneuvojen julkisten pikalatauspisteiden rakentamiselle. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n viime vuonna laatiman ennusteen mukaan kasvihuonepäästöt vähenevät nykyisillä toimilla noin 40 prosenttia. Tukea sähköautoiluun Tieliikenteen päästöjen pitäisi puoli. Suomi on sitoutunut vähentämään tieliikenteen päästöjä puoleen vuoteen 2030 mennessä, jotta päästään hiilineutraaliustavoitteeseen. Tuki riittää arviolta 400–500 uuden pikalatauspisteen rakentamiselle. Tukea on mahdollista saada joko 45 tai 35 prosenttia pikalatauspisteen investoinnista riippuen siitä, hyödynnetäänkö hankkeessa uutta teknologiaa. Syksyllä Energiavirasto järjestää uuden tarjouskilpailun. Sähköautojen latauspisteille on useasti jaettu tukea. Latausverkoston tulisi olla kattava koko maassa, jotta sähköautoilu näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona kuluttajille. Tukea haki 141 yritystä ja yhteisöä. Siksi sähköautojen latausverkostoa tuetaan nyt valtion varoilla. Energiaviraston kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson toteaa, että sähköautoilun yleistymisen pullonkaulana on latausverkosto, joka ei laajene yhtä nopeasti kuin sähköautot yleistyvät. ua vuoteen 2030 mennessä. Liikenne tuottaa noin viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimustiimin johtaja Marko Paakkinen Suomen ympäristökeskus ennakoi kesäkuussa huomattavaa sinileväriskiä Suomenlahdelle, Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosiin. Tuen hyvä puoli on se, että se kannustaa latauspisteiden rakentamista alueille, joissa latauspisteitä on vähän. JESSICA HAAPKYLÄ Lue lisää päiväperhosseurannasta: https://laji. Molemmille häiveperhosille, kuusamaperhoselle ja tummahäränsilmälle on löydetty mukavasti uusia elinalueita, mutta monen sinisiiven ja hopeatäplän, neitoperhosen ja ketokultasiiven kesä näyttää jäävän tavallista vaisummaksi. Tänä kesänä Selkämerellä ei toistaiseksi ole ollut poikkeuksellisia kukintoja, vaikka levät runsastuivatkin heinäkuun puolivälin jälkeen sekä rannikolla että avomerellä. Tuki on kohdistettu henkilöautojen latauspisteille, vaikka siellä on jo monta kaupallista toimijaa. KIMMO SAARINEN Kuusamaperhonen Tummahäränsilmä KU VA T H EI KK I VA SA M IE S. Tilanne voi muuttua nopeastikin”, sanoo SYKE:n ryhmäpäällikkö Vivi Fleming. fi/project/MHL.6/about Valtakunnallisen seurannan luvut ennakoivat kesästä hyvää ja paikoin jopa erinomaista päiväperhosille. ”Loppukesän kehitys riippuu veden lämpötilasta ja kerrostumisesta sekä sateista. Runsauslistan kärjessä keikkuu vielä kangasperhonen, joita ilmoitettiin keväällä liki 15 000 yksilöä. Sinileväkukinnat ovat lisääntyneet erityisesti Selkämerellä, missä ne olivat ennen harvinaisia. Tuki on ehdottomasti hyvä uutinen. . Lisää tietoa päiväperhoskesän tapahtumista on luvassa vuodenvaihteessa, kun valtakunnallisen seurannan vuosikatsaus valmistuu. ”Tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.” Päiväperhoskesä hyvässä vauhdissa Merellä ajankohtaan nähden runsaasti sinilevää SELK Ä M ERELLE VALU M A A OJITETUILTA SOILTA Merialueen fosfaattipitoisuudet ovat 2000-luvulla kohonneet ja näkösyvyys heikentynyt johtuen ojitetuilta soilta jokien mukana mereen kulkeutuvasta eloperäisestä aineksesta. Edelliskesän vahvoilta pohjilta ponnistaneet lanttuperhonen ja nokkosperhonen olivat jo keskikesällä runsaslukuisia, ja molemmille on vielä tarjolla uutta sukupolvea. Myös auroraperhosia havaittiin tavallista enemmän, ja ritarikin ilahdutti monia luonnossa liikkujia. . Hyvä maantieteellinen kattavuus kannustaa kuluttajia siirtymään sähköautoiluun. Myös sitruunaperhosia tuntuu riittävän kotipihojen kukkaistutuksille. Tukiehdot ovat ajastaan jäljessä. Tukea pitäisi suunnata sinne, missä latausinfrastruktuuria ei lähde syntymään markkinavetoisesti, kuten raskaaseen liikenteeseen. Tarvitaan maantieteellisesti kattava latausverkosto. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Uusia keinoja pitäisi ottaa nopeammin käyttöön. Vaikka nykyisillä toimilla päästään lähelle vuoden 2030 päästövähennystavoitetta, vuoden 2045 tavoite on huomattavasti vaativampi, sillä silloin tulisi päästä nollaan. Ensisijaisesti pitäisi kuitenkin panostaa liikkumistavan muutokseen, kuten kevyeen ja julkiseen liikenteeseen
Mustikka selvisi helteistä Hiiret, myyrät ja muut metsän eläimet hyötyvät ihmisen tavoin hyvästä mustikkasadosta. Eteläja Lounais-Suomessa myyrätihey det ovat vielä alhaiset, mutta niiden odotetaan vahvistuvan jo tämän lisääntymiskauden aikana. Raakileita uhkasi keskikesän kuivuus, mutta heinäkuun sateet pelastivat orastavan hyvän sadon. Myös puolukan ja hillan satonäkymät vaikuttavat hyviltä. Torniolainen linturengastaja Matti Suopajärvi viesti heinäkuussa, että hyvin pienellä alueella Torniossa ja Keminmaalla, lähinnä Kemijoen itäpuolella, pesi peräti 18 paria lapinpöllöjä. Pöllöemojen nähtiin kantavan pesälle etenkin peltomyyriä. Pöllöt hyödyntävät paikalliset myyrähuiput Metsä-Lapissa on vähän myyriä, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Poikueet olivat melko pieniä, mutta poikaset lähtivät lentoon kaikista pesistä lukuun ottamatta yhtä, jossa pesintä epäonnistui. Alueella voi olla paikallisesti myös hyvä vesimyyräkanta. Mustikan pölytys onnistui tänä kesänä erinomaisesti, kun peräti 80 prosenttia kukista pölyttyi raakileiksi. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA MATTI SUOPAJÄRVI L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Myyrät vähissä Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan myyriä on tällä hetkellä laajoilla alueilla niukasti. Kohtalaisen runsaasti myyriä on Tunturi-Lapissa sekä laajalla Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ja edelleen kaakonkulmalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Hilla on kuitenkin marjoista sadoltaan paikallisesti kaikkein vaihtelevin. Myyräkannat eri vaiheissa Suomen eri kolkissa – sekä myyrissä e. ä marjasadoissa paikallista vaihtelua MY YR ÄT PÖLLÖT MARJAT 12 suomenluonto.fi Lapinpöllöjä pesi menestyksekkäästi Lapin lounaiskulmalla.. ”Vierekkäisistä soista toinen voi olla täynnä marjaa ja toinen typötyhjä”, toteaa erikoistutkija Rainer Peltola Luke:sta. Kannat ovat aallonpohjassa Eteläja Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomen itäosissa, Savossa itäisiä osia lukuun ottamatta, Kainuussa ja Metsä-Lapissa
2022. Kansallispuistojen kolmannessa aallossa vuonna 1982 perustetut Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan–Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot juhlistavat merkkipäiviään erilaisilla yleisö tapahtumilla. HV POLIIT TINEN ELIÖ W IL H EL M VO N W RI GH T IS TO CK PH OT O W IL H EL M VO N W RI GH T. ANNA TUOMINEN Kansallispuistoilla juhlavuosi Peräti yksitoista kansallispuistoa viettää 40-vuotisjuhliaan. Sähköasennukset ja muut vaativat työt on toki edelleen annettava ammattilaisen hoidettaviksi. Laitteiden osia pitää pystyä vaihtamaan yleisillä työkaluilla, ja joidenkin osien vaihtamisen pitää olla niin helppoa, että kuluttaja voi tehdä sen itse. HV LAULUJOUTSEN Cygnus cygnus Keskusta haluaisi kansallislinnustamme metsästettävän riistalajin. Prosessin aikana pralletriinivalmisteiden myyntiluvat pysyvät voimassa. HV Laitteiden käyttöikä pitenee ja korjaaminen helpottuu ”Ilmastolaki vihdoinkin USA:n senaatista läpi, in. tai syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T LAITTEIDEN KORJATTAVUUTTA ja varaosien saatavuutta säätelevät EU:n ekosuunnitteluasetukset astuivat voimaan 1.3.2021 koskemaan jääkaappeja, pakastimia, astianja pyykinpesukoneita, televisioita ja tietokonenäyttöjä. Tämä on hyvä uutinen koko maailmalle.” Kansanedustaja Satu Hassi Twi erissä 7.8. Perusteluina mainitaan, että joutsen on osasyyllinen muiden vesilintujen taantumiseen ja aiheuttaa vahinkoa peltoviljelyksille. Yritysten välinen kiista pralletriiniin liittyvien tutkimustulosten jakamisesta jarrutt aa arviointia. Nelikymppisiä juhlitaan monessa puistossa Suomen luonnon päivänä lauantaina 27.8. EU:n biosidiasetus velvoitt aa toimijoita jakamaan tietonsa torjunta-aineista, jott a samoja testejä ei tarvitse toistaa. Pralletriini jumissa turvallisuustesteissä Thermacell-laitt eiden tehoaineen, pralletriinin, turvallisuusselvitys viivästyy. Hermomyrkky pralletriini on eritt äin myrkyllistä hyönteisille ja vesieliöille. Tämänhetkinen Tukesin suositus sallii vain ohjeen mukaisen käytön rakennuksen välitt ömässä läheisyydessä. Piakkoin ne kattavat myös älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja kuivausrummut. Torjunta-aineiden runsas käytt ö on tekemässä tyhjiksi EU:n tavoitt eet pölyttäjäkadon pysäytt ämisestä. Kyseisten puistojen suunnitt elun käynnisti aikoinaan Euroopan neuvoston julistama luonnonsuojelun juhlavuosi 1970. Asetukset velvoittavat valmistajia siihen, että listattujen laitteiden korjaamiseen tarvittavien varaosien ja ohjelmistopäivitysten on oltava saatavilla 7–10 vuoden ajan siitä kun laite on tuotu markkinoille. TEE-SE-ITSE PALA A TA K AISIN Esimerkiksi jääkaapissa oma korjaus voi tarkoittaa ovenkahvoja, hyllyjä ja tiivisteitä. Joutsen ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole syypää sorsien vähenemiseen, vaan päin vastoin hyödyttää niitä pöllyttämällä vedenpohjan ravintoa pintaan. Tilastojen mukaan laulujoutsenet aiheuttavat maataloudelle vain vähän vahinkoja, ja niistä valtio maksaa korvauksia. aation vähentämislain nimellä
Euroopassa se loisii pääasiallisesti puutiaisella. Kuukauden tai kahden kuluttua uusi pistiäispolvi on valmis ja purkautuu ulos hengettömästä nymfistä. Loispistiäisen etsinnät käynnistettiin yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen mailla Seilissä professori, pistiäistutkija Ilari Sääksjärven aloitteesta. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Verenimijän loinen TEKSTI RIITTA VAURAS KUVAT KARI KAUNISTO JA HÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita. Tämän estääkseen pistiäinen voi hyödyntää symbioottista bakteeriaan: Wolbachia pipientis heikentää uhrin immuunipuolustusta. Ixodiphagus hookeri löydettiin Suomesta 1950-luvulla Lohjan seudulta ja muutama vuosi sitten myös Paraisilta, Seilin saaren pähkinälehdosta. Mutta myös sen immuunipuolustus aktivoituu, ja munat saattavat kapseloitua ja kuivua pois. Silloin siitä tulee pistiäistoukkien elävä ravinnonlähde. Turun yliopistossa on tutkittu puutiaisen ja sen levittämien taudinaiheuttajien esiintymistä ja ekologiaa Suomessa. Loispistiäisellä on mittaa vain vajaa milli, minkä vuoksi sitä on vaikea löytää. Etelämpänä loispistiäisen uhriksi joutuu paikoittain jopa viidesosa puutiaisista.. Turun yliopistossa testataan nyt sopivaa suodatinta valopyydyksiin, Sen on määrä erotella pikkuruiset kaksisiipiset omaan suppiloonsa. Ihmisen on vaikea vaikuttaa puutiaisten määrään, mutta luonnossa verenimijälläkin on vihollisensa. Pistiäinen laskee munansa puutiaisen nuoruusvaiheeseen, nymfiin, jonka yksilönkehitys tämän vuoksi pysähtyy. Myös niiden välittämät taudit, borrelioosi ja vakavampi puutiais aivotulehdus ovat yleistyneet. S u h t e e l l i s t a V erta imevät hämähäkkieläimet, puutiaiset – puhekielessä punkit – ovat runsastuneet niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Loispistiäisen munat kuoriutuvat vasta, kun puutiasnymfi on nauttinut ensimmäisen veriateriansa. Äskettäin puutiaisista on löydetty myös pilkkukuumeen nostattavia Riketsia-bakteereita. Ixodiphagus hookeria tavataan kautta maapallon. Hyppykiilukaisten heimoon kuuluva Ixodiphagus hookeri -niminen loispistiäinen tappaa puutiaisia (Ixodes ricinus)
Ixodiphagus hookeri vahvasti suurennett una – mitt aa loispistiäisellä on vajaa milli.. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Ixodiphagus hookeri vahvasti suurennett una – mitt aa loispistiäisellä on vajaa milli
Suomen Luonto esittelee muutamia sienilajeja, jotka antavat viitteitä metsien luontoarvoista. 16 suomenluonto.fi S I E N E T Sienestäjä monimuotoisuuden jäljillä monimuotoisuuden S I E N E T TEKSTI TOPI LINJAMA Mitä sienet kertovat monimuotoisuudesta. 16 suomenluonto.fi
Luonnonmetsissä lahopuuta voi olla toistasataa kuutiota hehtaarilla. Junninen työskentelee Metsähallituksen Luontopalveluissa lajinsuojelun erikoissuunnittelijana. Metsässä, jossa on lahopuuta, on myös enemmän tuholaisia syöviä petohyönteisiä kuin siistityssä talousmetsässä. Kun puhutaan metsien monimuotoisuudesta, on puhuttava lahopuusta, ja kun puhutaan lahopuusta, on puhuttava sienistä. Talousmetsässä sitä on korkeintaan muutamia kuutioita, ja se on lahopuista riippuvaisten eliöiden näkökulmasta liian vähän. Uhanalaisista lajeista lähes puolet elää metsissä, joissa on runsaasti lahopuuta. suomenluonto.fi 17 S I E N E T K un puhutaan monimuotoisuudesta, on puhuttava metsistä. Suuri osa lahott ajista on kääpiä. Monimuotoisuus on ikään kuin luonnon vastustuskyky. Se parantaa yleisiä elämän edellytyksiä. Lahopuusta riippuvainen lajisto voi säilyä, jos kuusimetsää on vähintään 20 hehtaaria ja joka hehtaarilla on vähintään 20 kuutiometriä lahopuuta, joiden halkaisija on vähintään 20 senttimetriä. Kaisa Junninen tutkijakollegoineen hahmotteli nyrkkisäännön kuusimetsälle. Yhden tasaikäisen puulajin muodostama metsä on alttiimpi myrskytuhoille ja tuholaisille kuin erirakenteinen, monen puulajin metsä. Piispanhiippoja lahopuulla. H EN RI KO SK IN EN / VA ST AV AL O suomenluonto.fi 17. Sienet aloitt avat puun lahott amisen. ”Mitä monimuotoisempi luonto, sitä paremmin se kykenee vastaamaan erilaisiin muutoksiin”, sanoo Kaisa Junninen. Käävät ovat hänen erikoisosaamisaluettaan. Tähän verrattuna kymmenen säästöpuun ryhmä keskellä hakkuuaukiota vaikuttaa lähinnä kauniilta eleeltä. Suomen metsien eliölajeista noin neljännes eli 5000 lajia on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta
Metsälaidunten indikaattorilajeja on vähemmän, vain reilut 20. Pakurikäävän lahottamaan puuhun voi ilmestyä rustikka, tikankääpä tai koralliorakas. Lisäksi monet alueet on raivattu pelloiksi tai otettu metsätalouden piiriin. Avohakatussa metsässä lahopuujatkumo katkeaa. Karjan laiduntaminen metsissä on vähentynyt murto-osaan 70 vuoden takaisesta. Isovoirousku on yksi kirjassa esitellyistä kalkkipohjaisten kuusivaltaisten metsien indikaattorilajeista. Lahopuujatkumoa ei voi liiaksi korostaa. Sen lakki on keltainen ja vyöhykkeinen, jalka ontto ja kuoppatäpläinen. ”Jos kalkki on syvällä ja kunttakerros on kehittynyt paksuksi, kalkkivaikutus näkyy vain vähän kasvistossa, mutta voi näkyä selvästi sienissä. Kun puu on lahotettu loppuun, on löydettävä uusi, juuri kyseiselle lajille sopiva runko, ja sen tulee sijaita lajin leviämisetäisyydellä. Suuri osa lahottajista on kääpiä. Puhutaan seuraajalajeista. Sitä voi etsiä esimerkiksi alueilta, joilla kasvaa valkovuokkoa. Esimerkiksi ukonsieni voi kasvaa monenlaisissa ympäristöissä kuten nuorissa lepikoissa tai pihoissa. Kovin kosteissa paikoissa ukonsieni ei viihdy. Ukonsientä pidetään paitsi metsälaidunten, myös lehtipuuvaltaisten lehtojen indikaattorilajina. Laji ei ole kovin yleinen. Isovoirousku on hyvä indikaattorilaji, koska se on kookas ja helposti tunnistettava. Isovoirousku, kalkkivaikutteisten kuusikoiden laji Kalkkiesiintymiä on otettu Suomessa kaivoskäyttöön. Laidunmaiden lajit, kuten ukonsieni, ovat taantuneet. Sienet ja metsien luontoarvot luettelee lehtipuuvaltaisten lehtojen indikaattorilajeiksi noin 80 sienilajia. Se on myös kelvollinen ruokasieni keittämisen jälkeen. Olennainen lahopuujatkumo Lahottajat tuhoavat omaan elinympäristöään eli lahopuuta. Pakurikäävän jälkeen lahottamista voi jatkaa jokin toinen sienilaji. 18 suomenluonto.fi S I E N E T Pakurikäävän seuraajalajit Sienet aloittavat puun lahottamisen. H EN RI KO SK IN EN / VA ST AV AL O. Korallimaisesti kasvava koralliorakas on näistä silmäänpistävin. Niinpä kalkkipohjaiset kuusivaltaiset lehdot ovat meillä harvinaisia. Koivut ovat saaneet elää vanhaksi, kuolla rauhassa, ja lahota rauhassa”, Junninen kertoo. RI ST O PU RA N EN / VA ST AV AL O Isovoirousku on näytt ävä kalkkivaikutt eisten kuusikoiden sienilaji. Indikaattorieli ilmentäjälajiksi kutsutaan lajia, joka kertoo ympäristön olosuhteista. Isovoirousku on näytt ävä kalkkivaikutt eisten kuusikoiden sienilaji. Metsälaidunten sieni Ukonsieni on suurikokoinen ruokasieni, joka viihtyy erityisesti karjanlannan lannoittamilla metsälaitumilla. Niissä tapaa myös harvinaisia ja vaateliaita sienilajeja, joita ei löydä muualta. Mukana on hyvänä ruokasienenä pidetty niittyvahakas, tähdenmuotoinen uurremaatähti sekä kauniin vihreä tarhakaulussieni. Ruskolahottajat hyödyntävät puun selluloosaa ja hemiselluloosaa, valkolahottajat ligniiniä. Tämä melko kookas, kermanvalkoinen sieni on komea ilmestys loppusyksyn hämärässä metsässä. Näistä tavalliselle ruokasieniharrastajalle tuttuja saattavat olla sellaiset lajit kuin kevätkaunolakki, harmaatorvisieni, munahapero ja koivunlehtohapero. ”Luonnonmetsän runsas pakurikääpäkasvusto kertoo, että metsässä on paljon lahoa lehtipuuta”, sanoo Kaisa Junninen. Sienet ovatkin erinomainen indikaattoriryhmä tällaisten arvokkaiden metsien tunnistamiseksi ja suojeluarvon osoittamiseksi”, sanotaan kirjassa Sienet ja metsien luontoarvot (2014). Yhden indikaattorilajin perusteella luontotyypin arvoa ei yleensä vielä voi arvioida. Pakurikääpä kasvatt aa puuhun mustia pakureita. Maitiaisneste muuttuu nopeasti rikinkeltaiseksi. Kalkkipohjaisissa kuusimetsissä kasvaa monia kalkkia vaativia kasveja kuten noidanlukkoja, tikankontteja ja kämmeköitä. ”Koralliorakas kertoo hyvästä ja laadukkaasta koivulahopuujatkumosta
Pitkälle lahonneessa puussa kasvaa myös sienijuurisienten rihmastoa, ja raja lahottajan ja symbioosissa puun kanssa elävän sienijuurisienen välillä onkin liukuva. Yhtenä vaateliaista lajeista Junninen mainitsee sitruunakäävän. Laji voi olla vielä elossa, mutta sen tiedetään häviävän. Jos luonnonmetsä avohakataan ja sinne jätetään kaikki lahopuu, jatkumo katkeaa sitten, kun puut ovat lahonneet loppuun”, toteaa Kaisa Junninen. Metsän palautumista luonnontilaan voi hidastaa myös lajien palautumisviive. Lahopuun sienilajisto muuttuu ja monipuolistuu lahoamisen edetessä. Taimien alta voi paljastua pitkälle lahonnut puun runko ja hyvinvoiva sienirihmasto. Lakkakääpä on yksi maailman tunnetuimmista terMännyn herkkutatt eja. Kolmannes sienilajeista kasvoi sekä lahopuussa että maaperässä. Mustikkasadosta huolehtivan maanomistajan kannattaa siis huolehtia myös lahopuustosta. ”On aarniometsää muistuttavia kuusikoita, joista kuitenkin puuttuvat vaateliaat kääpälajit. suomenluonto.fi 19 S I E N E T ”Lahopuujatkumossa on olennaisin luonnonmetsän ja metsätalouskäytössä olevan metsän ero. Tiedetään, että myös puiden kanssa symbioosissa elävät sienijuurisienet ovat lahopuiden läheisyydessä erityisen elinvoimaisia. Lahottajasienet muokkaavat lahopuuta kasvualustaksi uusille puille. Lahopuut tarjoavat talvehtimispaikkoja monille pölyttäjähyönteisille. Lakkakääpä auttaa pölyttäjiä Tutkimusprofessori Raisa Mäkipään tutkimusryhmä selvitti, mitä sienilajeja kasvaa eteläsuomalaisessa kuusivaltaisessa metsässä. IA AH O N EN / VA ST AV AL O. Tarhamehiläisten on havaittu käyvän juomassa lakkakäävästä erittyvää nektaria. Se kasvaa yleensä sammaloituneella, kostealla kuusimaapuulla, jota kantokääpä on lahottanut ensin. Toisinaan metsässä näkee kuusentaimia, jotka kasvavat suorassa rivissä. Alueella on pitkään harjoitettu intensiivistä metsänhoitoa ja lahopuuta on ollut vähän. Ilmiötä kutsutaan sukupuuttovelaksi. Alueelta löytyi yli 2000 sienilajia, joista noin 600 viihtyi pelkästään lahopuulla. Niitä ei ole lähettyvillä, koska lahopuujatkumo on katkennut niin isolta alueelta”, Junninen kuvaa. Tämä ilmiö on Junnisen mukaan näkyvissä esimerkiksi monissa Etelä-Suomen metsissä. Kaikki lahottajalajit eivät katoa avohakkuulta heti, mutta niiden elinympäristö heikkenee ja lopulta populaatio tuhoutuu. Monimuotoisessa metsässä on rikas sienilajisto. Nyt lahopuuta on alkanut tulla, mutta aarniolajit antavat odottaa itseään. Se suojaa mehiläisyhdyskuntaa virustaudeilta, sanoo mykologi Paul Stamets
Pituuskasvu on päättynyt, oksat samanpaksuisia kuin talousmetsän rungot. Tuoksuvalmuska on karujen kasvupaikkojen mäntyjen kumppani. Tämä tuoksultaan hajuvesimäinen sieni viihtyy karuilla hiekkapohjaisilla mäntykankailla ja kalliomänniköissä. ”Matsutake erittää vahvoja happoja, jotka hajottavat kiveä ja hiekkaa, niin että ravinteita vapautuu sekä männyn että sienen käyttöön”, sanoo matsutakesta kirjan kirjoittanut antropologi Anna Lowenhaupt Tsing. TO PI LI N JA M A Ukonsieni viihtyy puoliavoimilla ja avoimilla paikoilla kuten metsänreunoissa. Kuoltuaan mänty jää pystykeloksi, jollaisena se voi seistä vuosisatoja. Harvinaista lakkakääpää voi löytää tervalepän tai kuusen kannoilta. Meillä laji on yleisempi pohjoisessa kuin etelässä. Sato vaihtelee suuresti vuosittain. 20 suomenluonto.fi S I E N E T veysvaikutteisena pidetyistä sienistä. Suomessa sientä tapaa sekä luonnontilaisissa metsissä että metsätalouden käsittelemillä mailla. Matsutake on yksi maailman arvokkaimmista sienistä. Japanissa ja USA:ssa matsutaket menestyvät 40–80-vuotiaissa istutusmetsissä, Tsing kertoo. Tuoksuvalmuska, karujen männiköiden sieni Luonnontilaisissa mäntyvaltaisissa metsissä elää satoja valmuskoiden ja seitikkien sukuihin kuuluvia sienijuurisieniä. Ukonsieni viihtyy puoliavoimilla ja avoimilla paikoilla kuten metsänreunoissa. Sydänpuun määrä iso ja puu on käynyt läpi monta metsäpaloa, jotka ovat pihkoittaneet puun. Lakkakääpä on valkolahottaja ja Suomessa melko harvalukuinen, mutta sitä on mahdollista kasvattaa. ”Kestää esimerkiksi 400 vuotta, että mänty on vanha. Tavalliselle sienestäjälle tällaisten metsien indikaattorilajeista tutuimpiin kuuluu tuoksuvalmuska eli matsutake. Se kuolee hitaasti ja viimeisimmät vuosilustot ovat hyvin ohuita”, Junninen kuvailee. Itämaisessa lääketieteessä sitä on käytetty yli 2000 vuoden ajan. H EN RI KO SK IN EN / VA ST AV AL O Tuoksuvalmuska on karujen kasvupaikkojen mäntyjen kumppani. Japanissa se on suosittu lahja, jolla vahvistetaan ihmissuhteita. Kun kelo lopulta kaatuu, se jää vahHarvinaista lakkakääpää voi löytää tervalepän tai kuusen kannoilta. Tuhatvuotinen mänty Mäntykelo on Junnisen mielestä boreaalisten metsien hienoin juttu. Matsutake on niin vahvasti symboliikan ja kulttuuristen kerrostumien kuorruttama, että moni japanilainen voi vain uneksia nauttivansa matsutakea pelkkänä ruokana. JU SS I H EL IM ÄK I / VA ST AV AL O