Suomen Luonto 6/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

rantakäärme on uhanalainen ja vaaraton Elokuun salamat välähtävät mutta eivät aina jyrähdä jari Sillanpää satsaa tuulen voimaan 6 Irtonumero 7,50 13.8.2010 Maisemakin kaipaa hoivaa Pikkulepinkäinen viihtyy perinnemaisemassa.
Taivaalla seilaavat vain poutapilvet. kUva jarMO MaNNiNEN · TEkSTi aLicE karLSSON. SyySkeSä Kastetta heinikossa Elokuinen aamu valkenee usvaisena. Luonto valmistautuu jo syksyyn. Kun kahlaa jokivarteen, kastuu kainaloita myöten. Aamut ovat hiljaisia. Sumun hälvettyä huomaa, että tulee kaunis päivä. Siemenet ovat kypsiä, ja heinien ja sarojen korret taipuvat niiden painosta
SyySkeSä Jano helle toi ketut juomapaikalle. Elokuu Lapualla. Kuvaaja on seurannut kettuperhettä poikasten syntymästä saakka. Nämä nuoret kulkevat jo omia polkujaan. kUva BENjaM pöNTiNEN · TEkSTi aLicE karLSSON. Kaksi nuorta kettua on löytänyt sadevesilätäkön. Sattumasta ei kuitenkaan ole kyse. Jano on niin kova, etteivät repolaiset kiinnitä lainkaan huomiota kameran raksutukseen
Luontokuvaaja Lassi kujala seurasi laulujoutsenparia, joka taapersi pikkuruisine poikasineen pesimälammeltaan metsien ja peltojen halki joelle. Ihmiset saavat hienoista maisemista iloa. Tapio Mattlar ei ole katunut päivääkään muuttoaan perinnemaisematilan isännäksi hartolaan 30 vuotta sitten. jOrMa LaUriLa pääTOiMiTTaja jorma.laurila@sll.fi 6 SUOMEN LUONTO 6 | 2010 Lassi KujaLa yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen (virkavapaalla), Johanna Mehtola Assistentti Elina Juva (äitiyslomalla), Jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto 14 avaraMMiLLE vESiLLE. Sen lisäksi lukuisat uhanalaiset kasvit, hyönteiset ja linnut löytävät niistä elinpaikkoja. Ei ole kukkaloistoa eikä hyönteisten pörinää. Suuret salaojitetut peltolakeudet kapeine pientareineen tarjoavat elinpaikkoja vain harvoille lajeille. Tehomaatiloilla luonto on yksitoikkoista. vaarallinen puolentoista kilometrin matka kesti liki kaksi tuntia.. Ne haluavat käyttöönsä mahdollisimman paksut turvepatjat luontoarvoista piittaamatta. Perinnemaisemien hoito on siitä kaunis esimerkki. Turpeen poltto pitäisi lopettaa kokonaan. EU:n maatalouspolitiikka on osaltaan tukenut tällaista kehitystä, mutta onneksi unioni antaa tukea myös perinnemaisemien hoidolle. Asia on vastikään todistettu myös neljän suomalaisen tutkimuslaitoksen tekemässä energiaturpeen elinkaariarviointeja koskevassa kriittisessä selvityksessä. Juuri nyt turvetuotanto on suurin uhka soillemme. Vaikka jo kuivatettuja soitakin on runsaasti tarjolla, turveyhtiöt haluavat aloittaa turpeennoston yli 10 000 hehtaarilla luonnontilaisia soita. Se aiheuttaa yhtä pahat ilmastovaikutukset kuin kivihiili. Rytäkässä tuhottiin myös miljoona hehtaaria liian karuja soita, jotka eivät koskaan kasva kunnon metsää. Päinvastoin, tarvitaan soidensuojelun täydennysohjelma, koska suojelussa on suuria aukkoja erityisesti eteläisessä Suomessa. 30 MiELEkäSTä TyöTä. Turve kuuluu suolle, ei taivaalle! Arvostettu suotutkija, professori Rauno Ruuhijärvi vaatii, ettei yhtään luonnontilaista suota saa enää tuhota. Viljaja karjatilat on eriytetty kauaksi toisistaan. Yli puolet soistamme ojitettiin metsänkasvatukseen valtion avokätisellä rahallisella tuella etenkin 19601980-luvuilla. pääkirjOiTUS SyySkESä SUOMEN LUONNOSSa Hyviä ja pahoja tekoja I hminen ei aina tee luonnolle pelkkää pahaa. Soiden massiiviset ojitukset ovat puolestaan malliesimerkki megaluokan törkeydestä
70 kaksio vaellukselle. Sekin hyötyy perinnemaisemien kunnostamisesta. Kahden hengen teltat testissä. 60 rOTkO. pohjois-karjalan kolvananuurolla on syvyyttä jopa yli 50 metriä. Maitikat. Löytöretkellä Kolvananuurossa. Joutsenperheen marssi. harri NurmiNeN matti PihLatie Suomen Luonto 6 | 2010 69. Rantakäärme. Luonto ja ympäristö 10 Festivaalit rokkasivat entistä ekommin 24 välähdyksiä virtapiirissä. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 14 38 42 48 räpylänjälkiä perunamaalla. vaarallisiksi naamioituneet. Professori Rauno Ruuhijärvi tuntee Suomen suot. kuva Markus varesvuo. w w w.Suom e n luo nto.fi SUOMEN LUONTO 6 | 2010 7. kauniita varkaita. Kukkakärpäset. Lue sivuilta 3037. Se sai alkunsa jo lähes kaksi miljardia vuotta sitten kallioperän mullistuksissa. Ihmiset ja elämäntapa 56 Tuhannen suon kulkija. viljelymailla viihtyvä mustanaamio on paremman puutteessa joutunut hakeutumaan hakkuuaukeille. 30 perinnemaisemat kuntoon Tiede ja tutkimus 8 Lohikalat koulunpenkillä 10 Luonto hoivaa ja parantaa 12 Tutkijat luomassa laajaa rengastusohjelmaa. kiltti käärme. Perun Amazonia. Retkeily ja matkailu 60 Uuron pohjalla. 66 "Tuulivoimasta lähtee ihana aerodynaaminen saundi." Kasvokkain Jari Sillanpään kanssa. Vakiot 8 12 29 55 66 73 Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Vahtikoira Kolumni Oma reviiri Lukijoilta 73 74 76 80 82 83 Paras juttu Havaintokirja Kysy luonnosta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu Kuvatoimisto vastavaLo 48 hUi, käärME! rantakäärmettä ei tarvitse pelätä, mutta mistä sen erottaa kyystä? kaNNESSa Milloin viimeksi näit pikkulepinkäisen. Kiehtovat salamat
Aiemmin nakkeleita on pesinyt Suomessa siellä täällä massavaelluksen jälkeen. Takapäässään neidoilla on lamppu, jonka ne voivat sytyttää ja sammuttaa halutessaan. Tulokset ensimmäisistä kasvatuskokeista ovat rohkaisevia: lihastreeniä ja aivojumppaa tarjoavissa viljelyaltaissa kalanpoikasten saalistus- ja suojautumistaidot kehittyvät paremmiksi kuin perinteisissä kasvatusoloissa. Niistä paikallisista populaatioista, joita ei vielä ole kokonaan menetetty, moni on laitoskasvatuksen varassa. Parikkalan nakkelit kuuluvatkin Skandinaviassa elävään alalajiin Sitta europaea europaea eivätkä itäiseen asiatica-alalajiin. raiNEr rajakaLLiO Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 8 SUOMEN LUONTO 6 | 2010. Näyttää kuitenkin siltä, että istukkaita vaivaavat rapakunto ja huono järjenjuoksu. Ratkaisuksi ongelmaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) sekä Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittämässä uusia, luonnonmukaisia viljelykalojen tuotantomenetelmiä. Mato-nimitys tulee siivettömien ja toukkamaisten naaraiden mukaan. "Istukkaiden menestyminen luonnossa on heikentynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana", Hyvärinen kertoo. Naaraan valo on kylmää, mutta koiraat se saa kuumenemaan. aLicE karLSSON yllättävä havaiNto iLKKa haLme Valloittavatko nakkelit suomea? Kesällä varmistettiin Etelä-Karjalan ensimmäinen pähkinänakkelin pesintä Parikkalan taajaman kupeella. Työssä on kuitenkin törmätty ongelmiin. Poikaset pysyvät vaihtelevassa ympäristössä myös tavallista terveempinä. "Laitosolot poikkeavat monin tavoin lohikalojen poikasten luonnollisesta jokiympäristöstä. Vankeudessa kasvatettuja poikasia käytetään Suomessa sekä velvoiteistutuksiin että uhanalaisten ja heikentyneiden luonnonkantojen elvyttämiseen. LuonTo ja yMPäRIsTö nyT TOiMiTTaNEET jUha hONkONEN ja aLicE karLSSON Nyt luoNtooN! harry euroPaeus / KuvaLiiteri harry euroPaeus / KuvaLiiteri meneStyVä iStukAS Lohikalat koulunpenkillä Uusi kalanviljely opettaa lajille myös luontaista järjenjuoksua. Viljelylaitoksista luontoon istutettavien lohen- ja taimenenpoikasten pitäisi pyydystää itse ruokansa ja vältellä samalla petojen hampaita. Syyt ovat epäluonnollinen kasvatusympäristö ja laitoskasvatuksen aiheuttamat perinnölliset muutokset kaloissa. ilkka halme seurasi koko alkuvuoden lintulaudallaan käyviä emolintuja ja heinäkuussa myös poikasia. Nyt havaittua pesintää edelsi vaisu vaellussyksy. Myös joistakin luonnossa lisääntymään pystyvistä kannoista ylläpidetään laitoksissa emokalastoja. "Uudet menetelmät vaikuttavat lupaavilta", Menestyvä istukas -hanketta vetävä Rktl:n erikoistutkija pekka hyvärinen myhäilee. Hän muistuttaa, että kaikki kokeet tehdään kaupallista tuotantoa vastaavilla kalatiheyksillä: "On eri asia kasvattaa kymmentä kalaa kuin kymmeniätuhansia kaloja." LOhikaLakaNNaT kautta maailman ovat kärsineet voimakkaasti ihmisen toiminnasta. Siksi ne suosivat kaloissa erilaisia ominaisuuksia kuin luonnon- kiiLTOMaTONaaraiTa Mikä nurmella hehkuu? Elokuiset tuikut kuuluvat kiiltomatonaaraille, jotka houkuttelevat valollaan lentäviä koiraita. Kiiltomadot ovat kovakuoriaisia
Opetetut lohenpoikaset osasivat välttää mateita paremmin kuin ilman opetusta jääneet kalat. piia ahONEN Inarijärven kaavaehdotuksissa on piirretty matkailu- ja lomarakentamista jopa kymmenientuhansien vuodepaikkojen verran. Kanahaukkaa pitkään Lounais-Suomessa seurannut patrick Byholm ounastelee haukkakannan kääntyvän nyt huomattavaan laskuun. MENESTyvä iSTUkaS -hankkeessa osa kalanpoikasista saa uida Rktl:n Paltamon kalantutkimusasemalla altaissa, joihin on rakennettu piilopaikkoja kivistä, tiilistä ja muovinpaloista. Rengastajilta saatujen ennakkotietojen mukaan tavallista selvästi pienempi joukko pareja aloitti pesinnän viime keväänä, ja poikasten määräkin jää pieneksi. Pedoista ja ravintoeläimistä ei ole tietoakaan. Yleistyvillä suoreviireillä pesii laihempia haukkoja, ja ne kasvattavat pienempiä poikasia kuin metsäreviirien parit. pErTTi kOSkiMiES harjOiTUS TEkEE MESTariN. Perinteiset kasvatusaltaat ovat avoimia ja paljaita. Kaavoja käsitellään erillisinä, ikään kuin toisistaan riippumattomina. Rakennusmäärät lomakylineen ovat niin suuria, ettei niitä voi enää perustella maankäyttö- ja rakennuslain poikkeuspykälällä. Lohi-istukkaita koulutetaan, koska niiden menestyminen luonnossa on heikentynyt kymmenen viime vuoden aikana. KANAHAUKKA wiKimedia commoNs aNtti KoLi. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää, miten voitaisiin tuottaa nykyistä paremmin luontoon sopeutuneita istukkaita. Kaavoitus suuntautuu myös rantojensuojeluohjelmasekä natura-alueille. "Muutosten seurauksena myös ruokailu- ja suojapaikkojen asema muuttuu ja kalat joutuvat uuteen kilpailutilanteeseen." Virikealtaiden hyödyt käyvät selkeästi ilmi kasvatuskokeiden tuloksista: perinteisellä menetelmällä kasvatettujen taimenenpoikasten kuolevuus oli kokeissa moninkertainen verrattuna vaihtelevassa ympäristössä varttuneiden kalojen kuolevuuteen. Mittavia loma- ja matkailurakennuskeskittymiä on tulossa ainakin Väylään, Partakkoon, Pielpavuonoon, Mahlattinuoralle, Ukonjärvelle, Nanguniemeen sekä Nellimiin. Veden korkeutta sekä virtaussuuntaa ja -nopeutta vaihdellaan, mikä tuo vaihtelua myös ravinnon tarjoiluun. "Periaatteena on jäljitellä tilanteita, joita kalat kohtaavat luonnossa, esimerkiksi rankkasateen jälkeistä veden pinnan nousua ja virtausnopeuden kasvua", Hyvärinen selittää. "Ero johtui pääasiassa siitä, että normaalimenetelmällä kasvatetut taimenet olivat miltei kymmenen kertaa loisitumpia kuin luonnonmukaisesti kasvatetut", Hirvonen selittää. Myös Metsähallituksen Laatumaa-yhtiö on pyrkimässä osingolle senkin suunnitelmat koskevat suojelualueita. Kunnollisten pesämetsien puutteessa osa pareista on asettunut suovaltaisille reviireille, joilla ei kanalintuja korvaavaa ravintoa ole yhtä paljon kuin metsissä. Hyvä uintitaito voi olla ratkaiseva tekijä luonnossa selviämisessä. Mahdollisimman alhainen kasvatusaikainen kuolevuus on tärkeää jo kustannussyistä: "Se on tärkeää myös istukkaiden perinnöllisen monimuotoisuuden säilymiseksi. Järven keskiosiin yltävän erämaisen Sarminiemenkin kärkeen natura-alueelle on piirretty yli 20 luksustason lomamökkiä. Kasvatit laiskottelevat niiden hitaissa virtauksissa. LuonTo ja yMPäRIsTö nyT kAAVoituS Inarijärveä uhkaa rakentaminen ympäristö", selittää Hyvärisen kanssa yhteistyötä tekevä professori heikki hirvonen Helsingin yliopistosta. Tutkijat ovat myös onnistuneet opettamaan laitoskaloja pelkäämään petoja. Poikasia lihotetaan rasvaisella kuivarehulla. Nyt myös alueen maita hallinnoiva Metsähallituksen luontopalvelut on ilmoittanut, ettei se hyväksy näin laajaa rakentamissuunnitelmaa. vESa LUhTa linnut Kanahaukat vähissä Kylmä ja luminen talvi 2010 näyttää heikentäneen kanahaukkojen kuntoa ja ilmeisesti tappaneen tavallista enemmän etenkin nuoria yksilöitä. Kuolevuuden tulisi lisäksi kohdistua tasaisesti eri emojen poikasiin." Virikealtaiden taimenet olivat myös parempia uimareita kuin tavallisissa altaissa varttuneet kalat
Heille arkiset askareet ja elämykset tuttujen asioiden parissa ovat tärkeitä arkipäivän kannattelijoita. Myös lapset ovat tärkeä kohderyhmä, jolle tarvittaisiin lisää toimintamahdollisuuksia. Ne olivat islantilaisen Eyjafjöll-tulivuoren ilmaan syöksemää tuhkaa. aSiaa ON TUTkiTTU ja rokkaamisen on todettu häiritsevän muutamien lintulajien (mm. Roskaaminen ei aiheuta Ruissalossa jälkivaikutuksia, sillä siellä on yli 450 roska-astiaa sekä juhla-alueen sisäettä ulkopuolella. Sisäisiä voimavaroja lapsi tarvitsee myöhemmin elämässään kohdatessaan erilaisia stressitilanteita, joissa tarvitaan luovia selviytymiskeinoja. aNja yLi-viikari Helsingin kaupungin liikuntavirasto aloitti heinäkuussa Östersundomin Talosaaren virkistysalueella maansiirto- ja hakkuutyöt. Asiaan viitataan vain muutamalla lauseella tapahtumien nettisivuilla. TUOMaS hONkaSaLO Kuvat tuomas hoNKasaLo TErvEiSiä iSLaNNiSTa. Toiset taas kokevat tapahtuman niin perinteiseksi osaksi turkulaista kesää, että se voidaan jatkossakin järjestää luonnonkauniissa Ruissalon saaressa isojen ja vanhojen tammipuiden katveessa. Operaation aloittanut rakennusmestari Tapio Lappalainen katsoo, ettei lupia tarvita, koska työ on nimetty huoltotien kunnostukseksi. Islannin muistiinkirjoitetussa historiassa viimeisin ekosysteemejä järisyttänyt purkaus oli 1783, jolloin Laki-tulivuori aktivoitui. TOrE LiNdhOLM, ari LiNNa, aNU vEijaLaiNEN kAupunGin tApA Helsinki hakkaa laittomasti peutille tärkeitä tunnetason asioita, joille ei välttämättä ole vielä sanallista ilmaisua. "Helsingissä on tapana toimia näin", ilmoittaa viraston arkkitehti hanna Liukkonen-Lehtiniemi. MikkO NiSkaSaari Lisätietoa: www.mtt.fi/greencare SUOMEN LUONTO 6 | 2010 turuN yLioPisto 11. Alueen poikki vedetään vesi- ja sähköjohdot, levennetään vanhaa tietä ja rakennetaan liki sata metriä uutta tietä. Esimerkiksi Saharan mineraaliaineksen kulkua on kaukokartoituksella pystytty seuraamaan EteläAmerikan Amazoniaan asti. Rantakaan ei ole kaavassa, eikä sen vaatimille ruoppauksille ole lupaa. Liikunta ja ulkoilma ovat jo sinällään lapsen hyvinvoinnille eduksi, mutta merkityksensä on myös oman tahdon ja mielikuvituksen kehityksellä, jota vapaamuotoinen leikki ulkoympäristössä tukee. "MaaSSa OLEva rOSka aiheuttaa lisää roskaamista. Monet ihmiset vaativat mielestään luonnolle haitallisen festivaalin siirtämistä muualle. kONkrEETTiNEN Työ maatilalla voisi puolestaan olla parasta mahdollista terapiaa laitoshoidosta palautuville alkoholisteille tai mielenterveyskuntoutujille, joille normaalin työelämän vaatimukset ovat vielä liikaa. Kaupunkifestivaaleista Flow panostaa ympäristöasioiden korostamiseen jo etukäteismarkkinoinnissaan. Jos ihmiset huomaavat toistenkin laittavan roskat roskiin ja toimivan ohjeiden mukaan, alue pysyy paljon siistimpänä", pohtii Ruisrockin ympäristövastaava Mikko Niemelä. Vulkaanisen tuhkan laskeutuminen Turunmaalle saattaa tarjota vastaavanlaisen ikähorisontin Itämeren pohjalle kerrostuneiden sedimenttien tutkimukseen kuin Tsernobylin radioaktiiviset päästöt. Tietä ei ole kaavassa, ja alue on rakennuskiellossa yleiskaavan laatimista varten. Vulkaaninen tuhka ja muu maankamarasta irronnut aines ei tunne maiden rajoja ja voi kulkeutua tuhansien kilometrien päähän syntysijoiltaan. Viraston mukaan tie tarvitaan uimarannalle. Siivouspartiot liikkuvat koko festivaalien ajan ja olivatkin nyt miltei vuorokaudessa saaneet siistittyä alueen melkein entiselleen. pikkulepinkäinen) pesimistä. Viherympäristöä käytetään hyväksi dementiapotilaiden kuntoutuksessa. DBTL ja Tammerfest eivät sen sijaan juurikaan pyri markkinoinnissaan tai toimissaan täyttämään ympäristötavoitteita. Suurimmat tulivuorenpurkaukset viilentävät ilmastoa sekä vaikuttavat ekosysteemeihin ja elinkeinotoimintaan. Levissä oleva tuhka on ruskeaa, terävää kivilevyä. Levänäytteissä islantilaisen tulivuoren tuhkaa Aurajoesta, Paraisilta ja Rymättylästä huhtitoukokuussa kerättyjen levänäytteiden joukossa havaittiin useita erikoisia kiviainespartikkeleita, muun muassa ruskeita, halkaisijaltaan 0,020,2 millisiä teräväkulmaisia levyjä. LuonTo ja yMPäRIsTö nyT Sedimenttien tutkimuS entistä ekommin kien festivaalin järjestämistä luonnonsuojelualueen vieressä. Ruissalossa elävään uhanalaiseen Suomen suurimpiin kovakuoriaisiin kuuluviin erakkokuoriaisiin festivaali ei suuresti vaikuta, jos sen elinympäristöä, vanhoja tammia ja lehmuksia, ei häiritä tukkimalla puissa olevia koloja
Nature Geoscience -lehdessä hän esittää, että jääkauden lopussa Pohjois-Amerikkaan saapuneet ihmiset aiheuttivat mammuttien ja monien muiden suurten nisäkkäiden sukupuuton. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat yleistettävissä myös nautoihin ja vuohiin, koska eri märehtijöiden ruuansulatus on samanlainen. jOrMa LaUriLa matti saLo Muuttivatko muinaiset metsästäjät ilmastoa? Tutkijat luomassa laajaa heiKKi LauriLa Perun Amazoniassa valkoleukakipuaja sai jalkaansa ensimmäisen perulaisrenkaan. MaaILMaLTa TOiMiTTaNUT jOrMa LaUriLa ilmASto peru Olemme saaneet kuulla kerta toisensa perään, kuinka ihminen ilmansaasteillaan on muuttamassa ilmastoa. Isojen kasvinsyöjien ruuansulatuselimistö oli tuottanut valtavasti metaania, joka on hyvin tehokas kasvihuonekaasu. Perun tunnetuimpiin lintututkijoihin kuuluva Thomas valqui lisää, ettei Corbidin tavoitteena ole omia rengastusta Perussa vaan pikemminkin tehostaa toimintaa ja tehdä siitä läpinäkyvää. Newcastlen yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa havaittiin, että korianteri vähensi metaanin muodostumista jopa 40:llä, kurkuma 30:llä ja kumina 22 prosentilla. Tavera koordinoi Corbidi-luonnonsuojelujärjestön juuri käynnistämää hanketta, joka pyrkii yhtenäistämään perulaista rengastustoimintaa. Nyt siihen on ehkä löydetty yksinkertainen ratkaisu: intialaisen keittiön currymausteet eli korianteri, kurkuma, kumina, mausteneilikka ja kaneli. Mausteet hävittivät metaania tuottavia "pahoja" bakteereita ja suosivat elimistön "hyviä" bakteereita. Ei, vastaa Uuden Meksikon yliopiston tutkija Felisa Smith Yhdysvalloista. Samalla lihan ja maidon tuotanto lisääntyisi, koska jopa 12 prosenttia eläinten rehun energiasta haaskaantuu metaanin tuotantoon. "Kyseessä oli todennäköisesti ensimmänen Peru-kaiverruksen saanut kih- la maan rengastushistoriassa", arvelee biologi Eveling Tavera. Vaikka Perussakin rengastukseen tarvitaan viranomaisten lupa, ei rengastajille ja heidän työlleen ole vielä yhteisesti sovittuja laatuvaatimuksia. Suomalaisillakin on siinä sormensa pelissä. Joulukuussa 2009 Allpahuayo Mishanan luonnonsuojelualueella Perun Amazoniassa lintuverkosta poimittu valkoleukakipuaja (Dendrocincla merula) ei aavistanut tekevänsä historiaa. Syvältä jäätiköistä kairatuista näytteistä voidaan mitata ilmakehän metaanipitoisuuden vähentyneen noin 700 miljoonasosasta (ppm) noin 500 miljoonasosaan samaan aikaan, kun suuret kasvinsyöjät hävisivät. Tavoitteena on luoda Perussa rengastaville lintututkijoille yhteinen toimintamalli ja koota eri hankkeissa kartutettu rengastusaineisto yhteen tietokantaan. Koska Perussa ei toistaiseksi ole rengastuotantoa, porilainen lintuharrastaja kimmo Nuotio hankki Allpahuayo Mishanassa käytettävät renkaat Puolasta, ja niihin kaiverrettiin mahdollisten löytöjen varalta sekä Allpahuayo Mishanaan viittaava lyhenne RNAM että sana PERÚ. 12 SUOMEN LUONTO 6 | 2010. Smithin mukaan metaanipitoisuuden lasku vaikutti osaltaan jääkauden lopun nuoremman dryas-vaiheen viilenemiseen. Jos näin on, niin ihminen on toimillaan muuttanut maapallon ilmastoa jo ennen maanviljelyksen ja teknisten kulttuurien ilmestymistä. jUha vaLSTE Mausteilla metaani kuriin? Märehtijöiden ilmakehään päästämä metaani on vakava ongelma. Mutta onko tämä jotakin uutta. Tutkimus uutisoitiin brittiläisen The Independent-lehden verkkosivuilla. Kun lintu pyrähti biologian opiskelija María isabel Torresin kädestä takaisin sademetsän siimekseen, sen nilkassa kiilteli pieni alumiinirengas tunnuksella N00001 RNAM PERÚ. Kokeet tehtiin laboratoriossa liuoksessa, joka jäljitteli pötsissä olevan nesteen ominaisuuksia. Vaikka läheisessä Iquitosin kaupungissa biologiaa opiskelevien Torresin ja angélica rodríguezin pyydystämä valkoleukakipuaja ei varmasti ollut asiasta innoissaan, sen myötä Perussa astuttiin pieni askel lähemmäksi valtakunnallista rengastusohjelmaa. Kutakin maustetta lisättiin seokseen jauhettuna ja vaikutusta verrattiin kontrollinäytteeseen. Lisäksi eri tutkimusprojektien yhteydessä käytetyt renkaat on tuotu Peruun milloin mistäkin, ja niiden koodaus on ollut kirjavaa
Ensimmäisiä Peru-renkaita käyttävistä opiskelijoista María Isabel Torres tutkii lopputyössään sulkasadon ajoittumista. Heillä ei ole aikaa tai halua hakeutua lasten kanssa luontoon. Lapset ja nuoret viettävät lähes kahdeksan tuntia päivässä median parissa. Sama koskee lintuyhteisöjen rakennetta erilaisissa sademetsissä. Syitä luontoyhteyden katoamiseen on monia: Vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan yksin ulos. Tutkimukset osoittavat, että luonto auttaa lapsia monella tavalla. Yhdysvalloissa vain kolme lasta sadasta saa leikkiä ja liikkua vapaasti ulkona. Torres ja Rodríguez tekevät yhteistyötä Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän tutkijoiden ja Floridan yliopistossa väitöskirjaa valmistelevan judit Ungvari-Martinin kanssa. Luontohetket vähentävät stressiä ja adhd-oireita sekä lisäävät itsekuria ja yhteistyökykyä. Kaikki nämä asiat tunnetaan trooppisessa Amerikassa vielä erittäin huonosti. MaaILMaLTa yhdySVAllAt matti saLo Lasten luontoyhteys katoamassa Lapsilla ei ole koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ollut yhtä etäistä suhdetta luontoon kuin nyt. aMazONiaN TavaLLiSTENkiN lajien perusbiologiasta kuten sulkasadosta ja muusta elinkierrosta on vielä hyvin vähän tietoa. Verkkopyynti sademetsän kosteassa kuumuudessa on vaativaa työtä, mutta hikisiin vaatteisiin tunkevat mustat mehiläiset unohtuvat silloin, kun verkossa killuu sähkönsinisen päälakensa paljastama sinilakkitanssija (Pipra coronata) tai kaulaansa käenpiian tavoin käärmemäisesti kiertävä töyhtöpäinen keisarinappari (Onychorhynchus coronatus). Lisää: http://www.corbidi.org/. SUOMEN LUONTO 6 | 2010 Kirsi jaNsa 13. Hänen kirjansa Last Child in the Woods, joka on julkaistu jo 13 maassa, on käynnistänyt maailmanlaajuisen liikkeen lasten luontoyhteyden pelastamiseksi. Myös keisarinappari (vas.) sai renkaan. rengastusohjelmaa Lisäksi rengastustiedot on tarkoitus tallettaa Corbidin tietokantaan. Lähiluonto on jäänyt kaupunkirakentamisen alle. Oleskelu ja selviytyminen luonnossa kehittävät myös kekseliäisyyttä ja luovuutta. kirSi jaNSa rENGaSTUSTa. Pelkästään Euroopassa on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana rengastettu yli sata miljoonaa lintua. Ungvari-Martin selvittää työssään lintujen erikoistumista erilaisiin elinympäristöihin ja tähän liittyvää lintuyhteisöjen rakennetta Amazonian sademetsissä. Angélica Rodríguezin lopputyön aiheena puolestaan on erilaisten metsätyyppien lintuyhteisöjen rakenne. Liike korostaa, että aikuisten on vietävä lapset luontoon lapset eivät löydä sinne enää yksin. "Ilman keskitettyä ja kansainvälisiä yhteyksiä vaalivaa ohjelmaa sekä Peruun yhdistettäviä rengaskoodeja toiminta menettäisi suuren osan mielekkyydestään", Allpahuayo Mishanan hankkeessa mukana oleva Nuotio muotoilee. valkoleukakipuaja jäi historiaan ensimmäisenä perulaisella renkaalla merkittynä lintuna. Näin väittää yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija richard Louv. Siinä missä suomalaisen rengastajan päiväunissa verkosta löytyy uusi suomenpinna, saattaa Perussa verkkopussissa roikkua jopa tieteelle tuntematon lintulaji. Hänen mukaansa lasten luontoyhteyden katkeaminen saattaa osaltaan selittää sitä, miksi niin monet lapset ja nuoret kärsivät tarkkaavaisuushäiriöistä ja voivat muutoinkin pahoin. Lasten vapaa-aika kuluu aikuisten ohjaamissa harrastuksissa tai asfaltoiduilla leikkikentillä, ja luontoon uskaltautuu yhä harvempi. Onnettomuuksien ja vahingonkorvausten pelossa leikkejä, esimerkiksi puissa kiipeilyä tai puumajojen rakentamista, rajoitetaan siellä, missä se vielä olisi mahdollista. Niitä on pelkästään Allpahuayo Mishanasta kuvattu viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana puolen tusinaa. MaTTi SaLO kirjoittaja työskentelee tutkijana Turun yliopiston amazon-tutkimusryhmässä ja on yksi rodríguezin ja Torresin töiden ohjaajista. Hyvin koordinoitu rengastustoiminta on tuottanut arvokasta tietoa lintujen elintavoista, eliniästä ja etenkin niiden muutosta. Louv on lanseerannut käsitteen nature-deficit disorder (häiriötila luontoyhteydessä). Suoritamme lapsillamme ennennäkemätöntä koetta
14 SUOMEN LUONTO 6 | 2010
Räpylänjälkiä perunamaalla karuilla lammilla pesivät laulujoutsenet luotsaavat muutaman päivän ikäiset poikasensa ruokaisammille vesille. Lassi kujala seurasi kymenlaaksossa joutsenperheen matkaa halki metsien ja peltojen. teksti ja kuvat lassi kujala SUOMEN LUONTO 6 | 2010 15
Emolinnut sovittivat vauhtinsa tarkasti sopivan hitaaksi ja jäivät vähän väliä odottamaan, että koko ryhmä oli koossa. Alkaa marssi halki metsien ja peltojen kohti suurempaa vesistöä. Koiras levitti siipensä peittäen poikaset taakseen. Hiivin hiljaa lammen päähän ja samassa näin linnut. Tiesin että lämmittely kestää noin tunnin, joten minulla olisi aikaa torkahtaa. Noin vartin odoteltuani näin joutsenet. Naaras oli noussut pesälle lämmittämään poikasiaan. Olinko nukkunut h-hetken ohi. Pian poikaset joutuivat kovan paikan eteen. Pian joutsenet saapuivat kalliojyrkänteelle, mutta emojen opastamana poikaset selvisivät siitäkin. Pesimälammella ei ole riittävästi ravintoa, siksi perheen on muutettava. Kesäkuun toisena päivänä maailmaan ilmestyi viisi poikasta, kuudes putkahti lähes puolitoista vuorokautta myöhemmin. Kun havahduin, lampi oli tyhjä. Aikuisten kaulat keikkuivat 50 metrin päässä minusta. Ne tupsahtivat varvikkoon ja vain kasvuston liike paljasti, missä ne kulloinkin menivät. Etenimme peräkanaa pitkin metsäkoneen uraa. Tänä vuonna päätin selvittää sen. Hätäännyin. Olin tuttu hahmo edellisiltä päiviltä, ja ne olivat tottuneet myös kameran ääneen. Kun pienin poikasista jäi niin paljon jälkeen, ettei se enää havainnut edellä kulkevaa, se alkoi piis- 16 SUOMEN LUONTO 6 | 2010. Liityin jonon jatkoksi. Mieltäni on aina askarruttanut, miten ja mihin joutsenet vievät poikasensa. Linnut tulivat kohti. Peräännyin heti, mutta varovaiset joutsenet siirtyivät takaisin lammelle. Koska tiesin suunnan, mihin ne pyrkivät, kiersin oletetulle reitille ja piilouduin kumpareen taakse. räpyLäNjäLkiä pErUNaMaaLLa METSäN kaUTTa kUNTOpOLULLE. L aulujoutsennaaras oli hautonut kuutta munaansa karulla suolammella jo reilun kuukauden. Joutsenperhe taapersi ohitseni leveille renkaanjäljille, jotka metsäkone oli jättänyt maastoon. Menin lammelle jo aamuyöstä ja seurasin joutsenperheen liikkeitä tarkasti. Se sähisi uhkaavasti. Ensimmäisen kerran havaitsin, että näistä valtavista urista oli jotain hyötyä. Samassa joutsenet pysähtyivät ja arvioivat minut huolellisesti mutta hyväksyivät lopulta
Siksi vähäpätöisiltäkin vaikuttaneet esteet tuottivat pienille vaikeuksia. Emojen ja poikasten kokoero oli valtava. Matka jatkui vasta, kun kukaan poikasista ei äännellyt. Kuulin lähestyvän auton äänen ja kohta näinkin sen. Aamuaurinko oli jo noussut varsin korkealle. Se tuli kohti melkoista vauhtia. Seisoin keskellä ajorataa ja huidoin käsilläni: hiljennä, hiljennä! Kuljettaja ei piitannut merkeistäni vaan koukkasi vastaantulevien kaistalle ja painoi kaasua. Suunta ei ollut kohtisuoraan joelle, vaan pienellä kiertoliikkeellä vältettiin liikkuminen vaikeakulkuisessa maastossa. kuttaa kuuluvasti. Kello lähenteli seitsemää. Tämä olisi voinut olla kohtalokas virhe. Joutsenperhe kuitenkin säilyi hengissä. Tämä oli merkki emoille; saattue pysähtyi, ryhmittyi uudelleen. Emot harppasivat maassa poikittain olevan koivunrungon ylitse muitta mutkitta, mutta poikasille se oli pienen vuoren ylitys. enkkipolulla marssimisen jälkeen linnut seurasivat kotvan hiekkatietä, joka johti asfalttitielle. Joutsenperhe ylitti tien vaivatta ja siirtyi sen oikealle puolelle mutta turhan keskelle ajorataa. Ei LähEMMäkSi! pUUNrUNkOkiN ON piENiLLE iSO ESTE. L Ensimmäisen metsätaipaleen jälkeen linnut saapuivat lenkkipolulle, jota pitkin ne alkoivat edetä määrätietoisesti kohti Harjunjokea. Koiras levitti siipensä autolle ja oli hetken tohkeissaan kaaharille.
räpyLäNjäLkiä pErUNaMaaLLa kOhTi TipULaNTiETä. 18 SUOMEN LUONTO 6 | 2010
SUOMEN LUONTO 6 | 2010 19
Joko saavutaisiin joelle. räpyLäNjäLkiä pErUNaMaaLLa pihaLTa jaTkETTiiN OjaN yLi METSääN. Linnut katselivat ympärilleen kuin olisivat tutkailleet osoitteita tai postilaatikoita, ja kuin kesävieraat konsanaan ne pistelivät rintamamiestalon sivuitse pitkin Tipulantietä. Kuusikko oli melko helppokulkuista, ja pian sen läpi kuulsi valoa. Painalluksissa mahtoi olla talonväellä ihmettelemistä. Ne jatkoivat marssiaan läpi puutarhan ja ylittivät juuri perustetun perunamaan, jonka pehmeään multaan ne jättivät suuria ja pieniä räpylänjälkiä. Ei. Tie johti parin talon ohitse ja päättyi kolmannen pihaan. Pihan ja metsän välissä oli oja, jonka linnut ylittivät melko helposti. Linnut ryhmittyivät talon lähistöllä uudelleen, ja emolintujen lyhyet mutta melko voimakkaat kontaktiäänet kajahtelivat muuten hiljaisessa sunnuntaiaamussa. Joutsenten päästyä metsänreunaan niiden edessä avautui heinikko noin 40-senttisine tuuheine kas- hEiNäpELTOON SyNTyy pOLkU. 20 SUOMEN LUONTO 6 | 2010. Tiesin vain suurin piirtein, missä päin joki on, mutta joutsenille asia näytti olevan selvä. Kauan eivät linnut ehtineet ihailla maisemia, sillä matka jatkui. Pihapiirissä oli hyvin leikattu nurmikko ja istutuksia. Ehdin jo pelätä poikasten puolesta, mutta mitään ongelmia ei ollut. Pihapiirin takana kohosi tummana melko iäkäs kuusikko, jonka aluskasvillisuudessa oli saniaisia, kortteita ja kieloja