kaunein maisema
suomalaisiin vetoavat lumi, vesi ja metsä
kottaraispilviä
suurparvia ehkä pian suomessakin
Tarja Halonen
presidentti nauttii saariston luonnosta
6
Irtonumero 7,50
14.8.2009
suoretkellä
pirkanmaan siikanevalla voit kuulla kurjenkin huudon
Tummasyyskorento on yksi maamme viidestä syyskorennosta.
kUva SaMi kaRjaLaiNEN · TEkSTi aLicE kaRLSSON. Vanhat koiraat ovat mustia, nuoret ja naaraat keltamustia. Syyskorennot talvehtivat munina ja kuoriutuvat keskikesällä, joten niiden lentoaika jatkuu pitkälle syksyyn. syyskesä
Korentokausi jatkuu
Syyskorennot lämmittelevät auringossa.
Tummasyyskorento (Sympetrum danae) on hyvin pieni; sen vartalo on vain kolmisen senttiä pitkä
Jäljelle jäi kulkukelvottomia ojikoita, joihin kurkien ja kanalintujen poikaset hukkuivat. Lisäksi monet vesistöt muuttuivat ruskeavetisiksi ojitetuilta soilta valuneen humuskuorman takia. Odotukset olivat suuret ja muistikuvat vahvoja. Olen sitä luontoihmisten sukupolvea, joka sai nuoruuden retkillään suotartunnan. Suomen Luonto tapasi Tarja Halosen Naantalin Kultarannassa. Olisi tärkeää, että myös nykynuoret vietäisiin suoluontoon. Samoin ne tasaavat vesistöjen virtaamia. Luonnontilaisia soita on lähinnä vain suojelualueilla. Ikäväksemme jouduimme myös näkemään soiden massiivisen ojittamisen totalitaarisella, valtion avokätisesti tukemalla Mera-ohjelmalla, jota kutsuttiin myös metsänparannukseksi. Todelliset hallitsijat ovat kuningaspingviinit.
4 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
ERKKI SIIRILÄ. Pahaa jälkeä se saikin aikaan suoluonnossamme. Britannia ja Argentiina taistelivat 1982 Falklandin saarten herruudesta. Luonnontilaiset suot sitovat myös ilmakehästä hiilidioksidia. Yhteyden etsimistä pinnan alla, näkyvän takana oleviin voimiin."
Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Toimituksen assistentti Elina Juva (äitiyslomalla), Jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi
62
FALKLANDIN KUNINKAALLISET. Suurimmaksi osaksi suomaiden päällä on sinistä viivoitusta ojituksen merkkinä. Suosittelen suoretkiä. Soiden arvostus on saatava takaisin!
JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA
KARI KOVALAINEN
52
KALAMIEHEN MIETTEITÄ. Väärin perustein ojitetut suot pitäisi pikimmiten palauttaa ennalleen. Retkeily niillä kävi mahdottomaksi. Osa soista saatiin metsittymään, mutta samassa rytäkässä pilattiin satojatuhansia hehtaareita metsänkasvatukseen liian karuja soita. Kun katsoo Etelä-Suomen peruskarttoja, näkee koko lohduttomuuden. Iloksemme monilla suojelusoilla on pitkospuureittejä. Luonnonsuojelijat nimittivät sitä metsänraiskausohjelmaksi. PÄÄKIRJOITUS
SYYSKESÄ SUOMEN LUONNOSSA
Etelä-Suomessa suot ovat kortilla
MIKKO KÄKELÄ
16
PRESIDENTTI. Visiitin aikana ehdittiin puhua paitsi puutarhasta myös ydinvoimasta.
T
oteutin heinäkuussa pitkäaikaisen suunnitelmani käydä Ruoveden Siikanevalla. Meno oli niin hurjaa, että jopa silloinen tehometsätalouden apostoli Kullervo Kuusela arvosteli voimakkaasti puuntuotantoon sopimattomien soiden ojittamista. "Harjuksen pyynti on syvimmillään kuin hartauden harjoitusta. Silti ne ylittyivät. Olin käynyt siellä kahdesti aikaisemmin: 43 ja 10 vuotta sitten
66 Eläimet paikkaavat särkynyttä mieltä
Kasvokkain Miina Äkkijyrkän kanssa.
Vakiot
6 12 14 19 51 66 72 73 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Tikulla silmään Kolumni Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Kurki lennättää ajatukset soille. Suomen Luonto 6 | 2009 68. Kuva: Jorma Luhta.
36
YMPÄRISTÖTAIDETTA. Euroopan taivaalla näkee kottaraisparvien alati muuttuvia muodostelmia. Harjuksia pyytämässä. 51 Vuosituhannen suurin ympäristöuutinen
Risto Isomäen kolumni.
52 Erämaan purjeselät. Pirkanmaalta löytyy vielä ojittamaton komea suo, Siikaneva. Vesimittareita ja tatuoitu mies. Sorsastus alkaa. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto
Eläimet ja kasvit
10 36 42 48
Piekanat valloittivat Etelä-Pohjanmaan Saammeko suurparvia Suomeenkin. Retkitunnelmia sivuilla 5461. Maamme kaunein maisema paljastui Suomen Luonnon teettämässä kyselyssä.
Ympäristö
6 8 15 19
Aironvetoja Iijoen puolesta Oulankajoen tulvat hiipuvat Laatokalle laaja kansallispuisto Valtion metsät ovat meidän Mikko Niskasaari pistää tikulla silmään.
Tiede ja tutkimus
12 Samea vesi haittaa lohikalojen mätiä 12 Turun vihersammakot selvisivät talvesta
Retkeily, matkailu ja maisemat
14 Yosemiten kansallispuiston riesana liiat autot 20 Kaunein maisema 54 Pitkospuut kutsuvat Siikanevalle
Ihmiset ja elämäntapa
16 Maan äiti suojelee äiti maata 32 Kuolema joella. Kottarainen. 62 Falklandin kuninkaalliset
20
MIELIMILJÖÖ. Lumenkaatopaikalla leskenlehdet kukkivat yhtä aikaa maitohorsmien kanssa. Vuosien kadon jälkeen jättiparvet ovat palaamassa Suomeenkin.
MANUEL PRESTI / SKOY
W W W.SUOM E N LUO NTO.FI
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
5. Koko kesä kerralla. Siiville ja riistareppuun
Pirkko-Liisa Luhdan kesä on mennyt iijoen suojelemisessa, sillä Pohjolan voima suunnittelee lailla suojellun joenosan rakentamista.
Hepokatit äänessä
Lintujen soidinlaulu vaikeni enimmäkseenjokesäkuussa.Onneksikesäeiole ohi kaikilla, sillä monien heinäsirkka- ja hepokattilajiensoidinonparhaimmillaan.Juurinytäänessäovatesimerkiksihepokateista isoimmatelietelärannikonlehtohepokattija maan kaakkoisimman kulman idänhepokatti. Oravaräpiköi kylmässävedessämuutaman metrin, kääntyi takaisin ja kömpi rantaan. Soudan Pirtsi-veneessäPirkko-Liisa Luhdanja Eero Moilasenkanssa.HeovatPudasjärvenluonnonsuojeluyhdistyksenjaIijoensuojeluyhdistyksenaktiiveja.Luhta saikesäkuussaSuomenluonnonsuojeluliitonympäristöpalkinnon. Se eteni oksalta oksalle kohti rantaa, laskeutui maahan ja hyppäsi yhtäkkiä veteen. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliittoihmetteli,miksiministeriöeivoi käyttää pakkoa saimaannorpan suojeluunmuttavoipakottaametsänomistajatkalliisiinoperaatioihin. Luonto ja ympäristö nyt
TOiMiTTaNUT aNTTi HaLkka
nyt luontoon!
iDÄNHEPOkaTTi
HANNUSIItONEN/KUvALIItErI
jokiLUoNTo
iijOEN PUOLUSTaja. Aironvetoihintuleeuuttavakavuutta,
orava uimassa
Istuskelin rantatöyräällä eräänä keväisenä aamuna ja yritin kuvata puissa hyppivää oravaa. "Lakia esitetään muutettavaksi niin, että aukolle on synnyttävä vakiintunut
Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi.
SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Uusi pakollinen menoerä muutenkin heikosti kannattavalle metsätaloudelleherättikovanvastustuksen. Ministeriö perui maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden kritiikin jälkeen esityksensä pikavauhtia mutta aikoo painostaa maanmuokkaukseen toisin keinoin. Joki on taas vaarassa, sillä Pohjolan voima suunnittelee jälleen Kollajan allasta.
Liityn Iijoen soutajiin heinäkuun alussaPudasjärvelläenkävoiolla ihastelematta toinen toistaan kauniimpia, siron jykeviä jokiveneitä. Muokkaus tekee maastosta lisäksi vaikeakulkuisenjatuhoaaluonnonarvoja. Ne tuovat jo pimenneisiin iltoihin eteläistätunnelmaa.
aNTTi HaLkka
yllättävä havainto
ESKOrAJALA
aironvetoja iijoen
Vapaan Iijoen puolesta on soudettu vuodesta 1983. Sittensekipaisipuuhunsukimaanturkkiaan kuivaksi.
ESkO RajaLa
meTsäTaLoUs
maanmuokkauspakko uhkaa
Maa-jametsätalousministeriönesitykseen metsälain uudistamiseksi kuuluimaanmuokkaamisensäätäminen pakolliseksi. Luultavasti orava luuli hyppäävänsä jäälle, sillä siinä kohtaa vesi oli vielä aamulla ollut jäässä
"tarkoitus on ilmeisesti murtaa koko koskiensuojelulaki", Luhta arvelee. "JosKollajaeikestä,koskiensuojelulakitullaanavaamaanmuiltakinosin",arveleemyösKuronen. "Hankkeen tavoitteena ei ole vain Iijoki, vaan tarkoitus on päästä käsiksi myös muihinrakentamattomiinjokiin." kOLLajaNNiEMELLÄ vaihdanvenettä, silläPekka kaukkohaluaanäyttäämaisemaa,jossahänensukunsaonasunut vuodesta1492yli500vuotta.Kaukko kääntääperämelaajavieveneenputaaseen, joista Iijoki on kuuluisa pudashanon"joentaivirranosa,jokaerkanee pääuomastajapalaasiihentoisaalla". Yhtiö kuitenkin käynnisti hankkeestaympäristövaikutustenarvioinnin, vaikkaIijoenrakentaminenonsiisnykylakienvastaista. "Saaliinaverkostaolisaatuyksiahven.Sinänsä on rohkeaa kansalaistoimintaa kertoa hukkuneista norpista. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kuolemia merkkinäSirkka-Liisa anttilan(kesk.)norppapolitiikan epäonnistumisesta ja valittaa EU:hun Suomenheikostanorpansuojelusta.
aNTTi HaLkka
JUHAtASKINEN
puolesta
silläarmadasaapuualueelle,jossaIijoki halutaan jälleen hävittää lähes 40 kilometrinmatkalta. Niiden säilymisenvalvontaaneiesitetämuutoksia uudistetunmetsälainluonnoksessa.
MikkO NiSkaSaaRi
Haminanvehkalahdenkoulupurettiinheinäkuussa huolimatta räystäiden uumenissapesineistätervapääskyistä.Apulaiskaupunginjohtajakari Halonentekiratkaisunkoulunpurkamisesta, vaikka Kaakkois-Suomen ympäristökeskusvaatipurkutöidenkeskeyttämistä. Kollajan rakentamisesta päättävät hallitusjaeduskunta,silläkyseonkoskiensuojelulain kumoamisesta. Koulun katon alla pesi ainakin 11 tervapääskyä,sinitiainenjapikkuvarpunen,joidenpesintä olisiollutohimuutamassaviikossa.
kiRSi TaLSi
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
7. Metsän luontaiselle taimettumiselle kaksi vuotta on kovin vähän, siksi lakiesitys johtaa monissa tapauksissapakkomuokkaukseen. Luonto ja ympäristö nyt
saimaaNNoRPPa
Hävityksen piti olla mahdoton, sillä joki suojeltiin jo 1987 koskiensuojelulailla. Samassa veneessä kulkeva Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikköilpo kuronenkinhämmästeleeIijoenmonimuotoisuutta. Ylitämme huomaamatta kohdan, josta voimayhtiön pato ohjaisi suurjoen kokonaan uuteen uomaanmetsiinjasoille.Nevesipeittäisi Kollajan50neliökilometrintekoaltaana. YvA-arviota lukiessa selviää nopeasti, ettäkyseolisipahimmanluokanvesirakentamisesta,jokalisäksipäästelisivaltavastikasvihuonekaasuja. tietoon tulee vain jäävuoren huippu." Heinäkuunalussatietoontulimyöskaksipyydyksiinhukkunuttatämänvuodenpoikasta.Kuluneenavuonnaverkkoihinhukkuneitanorppiaon tulluttietoonviisielitavanomainenmäärä.todellinenmäärälieneeparikymmentä. "NaarasolisivoinutsaadapoikasiajoensikeväänäjavahvistaaPuruvedenmuutamanhylkeen kantaa", harmittelee norpan noudossa mukana ollutluontokuvaajajuha Taskinen. "tulvatpitävätneaukijapuhdistavat uomanaikaajoin." YHTiÖ SUUNNiTTELEE pitävänsä putaatauki"tarvittaessaperkaamalla"eli kaivinkoneella ja joen vähävetiseen entiseenuomaan"tehtäisiinpohjapatoja". Sähköä allas tuottaisi hyvin vähän, 150 gigawattituntiavuodessaeli0,2prosenttia Suomensähköntarpeesta. Metsälakisuojeleesuoraaneräitäarvokkaita luontokohteita kuten lähteitä, purojen ja pienten lampien rantametsiäsekäreheviälehtolaikkuja.Hyvätarkoitusjäätoteutumatta,koskakohteista tunnistetaan vain pieni osa. Nykyisin määräaika on kaikissa tapauk issa kolme vuotta hakkuiden s päättymisestä. Purkamisestaontehtypoliisilletutkintapyyntö.Luonnonsuojelulakikieltäälintujenpesinnän häiritsemisen. Etenemme useita kilometrejä viehättävässä putaassa. Iijokimenettäisivoimansa,silläyhtiö jättäisisiihenvainvähäisenvirtaaman.
viiDES UHRi. Jokiveneiden keulassa kuitenkin liehuvatviirit,joissalukee:Kollajakestää.
aNTTi HaLkka
ANttIHALKKA
Verkkokuolemat jatkuvat saimaalla
Saimaallatulitietoonheinäkuunpuolivälissäjokolmasnorpanverkkoonhukkumistapauslyhyenajansisällä.Nytansanaolisiikaverkko,johonmeniaikuinennaarasPuruvedellä. "Putaathäviäisivät,josyhtiösaisitahtonsaläpi",PekkaKaukkosanoo. Hankkeen laajuus syvenee mielessä joka aironvedolla. Terho Laitinen Metsähallituksesta tutkii Puruvedellä siikaverkkoon hukkunutta norppaa.
PesimäRaUha
tervapääskyjen tyly kohtalo
sittenkin?
taimikkokahdessavuodessahakkuiden päättymisestä,taijosmaaperämuokataankaksivuottamuokkauksenjälkeen", maa-jametsätalousministeriönosastopäällikköaarne Reunalakertoo
"tulvaonmyösaikaistunut.voimme vain arvailla syitä. "Suomen ympäristökeskuksella on käytössä Oulankajoen virtaamahavainnot vuodesta 19", hydrologi Esko kuusistokertoo."Suurintulvaonvuodelta 1973, jolloin virtaamahuippu oli
Voimalinjoista kärsivät luonto ja maanomistajat
Maanomistajat vastustavat Fingrid-yhtiön voimalinjahanketta Lappeenrannasta Joroisiin. Hän johtaa Oulangan tutkimusasemaa Kuusamossa. Kokon mukaan mesimarja on siirtynytpohjoisemmaksi."Senparastaaluetta on Pohjois-Pohjanmaa Oulusta alas-
8 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Oulankajoki kulkee kanjonin pohjallaOulangankansallispuistossajaputoaapaikoinuseitametrejätaival-jaKiutakönkäinä.vaikkajoentörmilläkasvaa metsää,rinteeteivätpidättelevyöryviä vesimassoja. Jos esiintymässä on vain yhtä kloonia, ei pölytysonnistu. Ne häviävät, jos ihmisen ja veden työ taukoavat.
Oulangan tutkimusaseman tutkijatovathavainneetneljänvuosikymmenenaikana,ettäOulankajoen pintaeivaihtelekevättulvillayhtärajustikuinennen.vanhakansatunsijoen juuri tulvista. "Entisaikaankarjaalaidunnettiinmyös metsissä,mikäpitirikka-jaheinäkasvistonkurissa.Karjapolkimaatajarikkoi samallasenpintaa.tämäantoitilaamatalakasvuisellemesimarjalle." Mesimarja kasvaa lähes koko Suomessa ja kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin. Suvipäivät lisääntyLUoNNoN aNTimeT
kaLLEiN. ahman arvo olisi ministeriön ehdotuksen mukaan 16 500 euroa, lähes kymmenen kertaa enemmän kuin aiemmin.
maaNkäyTTÖ
vät, ja lumi alkaa sulaa jo talvella, eikä tulva hulahda jokeen enää yhdellä kertaa loppukeväästä", kertoo dosentti Pirkko Siikamäki Oulun yliopistosta. "Kohtuullinen korvaus on metsämaan menetettytuotto,200euroahehtaariltavuodessa.Ja paraspaikkavoimalinjalleonSaimaanpohja",sanoo ristiinan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajajaakko väänänen.
MikkO NiSkaSaaRi
mesimarja taantuu ja vetäytyy
Mesimarjaa on aina arvostettu Pohjolassa sen hienon aromin vuoksi,jaluonnontutkijacarl vonLinné piti sitä Euroopan maukkaimpana marjana.Mesimarjallaolisikysyntäätänäkinpäivänä,muttasensaantionvaikeutunutjatkuvasti. Eteläisessä Suomessa kasvi kuitenkin marjoo huonosti. Marjomisen edellytys on ristipölytys. Linnuistaarvokkainolisimetsähanhi(900euroa),jotalähellepääsevätmetso(700euroa)ja peltopyy (00 euroa). Oulankajoen yläjuoksulta puuttuvat tulvia tasaavat aapasuot, lompolotjaisotjärvet. Luonto ja ympäristö nyt
RiisTaLajieN hiNNaT
RaNTaNiiTyT
ahma kallis, alli halpa
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa riistalajeille uusia ohjearvoja eli summia, jotka saaliista joutuisi korvaamaan luvattoman tailaittomanmetsästyksenyhtenäseurauksena. Sähköyhtiöidenkertakorvausmaanomistajille on yleensä 300 euroa hehtaarilta, kun taas esimerkiksiluonnonsuojelualueeksilunastettaessa maasta on maksettava käypä hinta, joka EteläSavossaon30005000euroahehtaarilta. Muista riistalinnuista kuten allista, kiirunasta, heinäsorsasta ja lehtokurpastaselviääsatasella.Ohjearvotperustuvat kaavaan, joka hyvin karkealla tavalla arvottaa eläimenkannankoon,uhanalaisuudenjalisääntymiskyvyn.
aNTTi HaLkka
MIKAHONKALINNA/KUvALIItErI
oulankajoen tulvat
Kevättulvat loivat Oulankajoen satumaisen kauniit tulvaniityt. Nimi tarkoittanee tulvivaajokea. tätä lähellekurottaavainkarhu.Sensijaankettuja rusakkomenevätsatasellajametsäjäniksenkin pyytäjäköyhtyyvain200eurolla. Kalleinriistalajiolisiahma,jonkatapostavoisi joutua korvaamaan jopa 1 500 euroa. "Mesimarja on taantunut viljelykulttuurin ja metsänhoidon muuttumisen myötä.Sehyötyikaskiviljelystäjailmestyi aina paikalle ensimmäisenä", selvittäätutkijaHarri kokkoKuopionyliopistonbiotieteidenlaitokselta
KuljetuksetsaarellehoitiSuupohjanlintutieteellinenyhdistys. Ylänkötylli pesii Keski- ja Itä-Aasiassa ja talvehtiilaajallaalueellaKaakkois-AasiastaPohjoisAfrikkaan. kuva on otettu tänä kesänä kukinnan jo vähentyessä.
hiipuvat
42 kuutiometriä sekunnissa ja viimeisin300kuutiotasekunnissaylittävätulvaonvuodelta1998." Kuusiston mukaan tulvat ovat pienentyneetvuosina192009noinkolmanneksen. Niityt kasvavat umpeen, koska niittäminen on loppunut. Oheinenkuvaonotettukaukoputkenläpilintua häiritsemättä. kullero on tulvaniityn värikkäin kasvi. lintulaji, ylänkötylli, oli edellisenä kesänä syntynyt naaras.
vaeLTaja
ohdakeperhosten toista sukupolvea odotetaan
Ohdakeperhonenonmaailmantunnetuimpiavaeltajaperhosia.LajieikestäPohjolan talvea,muttavoilisääntyäoloissamme.Perhosia virtasi Suomeen runsaasti alkukesällä. Siikamäen mukaan Oulankajoen tulvaniityt häviävät vähitellen rantaniittytalouden mukana. tulva vaihtelee kuitenkin niin paljon, ettei luku ole tilastollisesti merkitsevä. Niistä 500 on kyetty tunnistamaan. Ne menestyvät avoimilla rantahietikoillajatulvaniittyjenpuoliavoimillareunoilla.Kunkasvillisuussulkeutuu,lajisto muuttuu. "rajustivirtaavavesi,jäälautat,padot jaajopuutrepivätaikaisemminpensaat jamättäätirtimaasta.Oulankajokion poikkeuksellinen Suomessa, koska se kaareilee ja synnyttää avoimia rantoja ja hiekkasärkkiä, jotka tataarikohokki ja kalvaskallioinen valtaavat", Siikamäkikertoo. Suomen 455. Luonto ja ympäristö nyt
haRviNaisUUs
PEttErItÖrMÄNEN
ylänkötylli pyörähti suomessa
Ylänkötylli (Charadrius mongolus) käväisi Suomessa.KahlaajanlöysiHarry Lillandt Kristiinankaupungin edustalla olevalta Domarkobbaninsaareltaheinäkuussa. POHjOiS-SUOMEN erätalonpoikainenkulttuurisyntyitulvaniittyjenvarsille,kunväkietsipienellekarjallesuo-ja rantaniityiltäheinää. Sitäedellinenolipohjoisamerikkalainenviirukerttuliviimevuodelta. JoLinnékokeilipuutarhassaanUpsalassamesimarjanviljelyä.Nykyäänkasvista on olemassa seitsemän nimettyä lajiketta. Ylänkötyllion455.Suomessatavattulintulaji. Yllätysvierailija viipyi Domarkobbanilla neljä päivääjasitäkävivätkatsomassasadatbongarit. Mesimarjantärkeinaromiaineonmesifuraani,jonkalisäksimarjastaonlöydettyparisataamuutaaromiyhdistettä. "Osalajeistaonjopariippuvaisiahäiriöistä, mutta olen huolissani ihmisen aiheuttamista muutoksista", Siikamäki sanoo. Lähimmillään ylänkötylli tepastelinoin20metrinpäässätarkkailijoistaan.
aLicE kaRLSSON
OULaNGaN TULvaNiiTTY. Jos säät suosivat, meillä syntyneitä ohdakeperhosia voi ollasyyskesälläihmistenilonasuurinjoukoin.
jUSSi MURTOSaaRi
pohjoiseen
päin",tutkijaKokkosanoo. "Lajit eivät ehdi sopeutua vaan saattavatjopahävitä.Sitävastaantaistelen."
TaPaNi NiEMi
kOHULiNTU. Kehitysvielänopeutuu,jostulvatlaantuvat. "Aromeidenmäärässäonhuikeaeroverrattunamuihinmarjoihin,joillavallitsevanarominlisäksionyleensävainmuutamamuuaromiaine."
RiiTTa SaaRiNEN
MArKKUtANO/KUvALIItErI
OHDakEPERHONEN
MESiMaRja
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
JUSSIMUrtOSAArI
tOMASLÖvDAHL
9
"PelkästäänSuupohjanalueellapiekananpesiäonlöydettykymmenkunta.EtelässänepesivätJalasjärveämyöten." tämän aukeaman harvinaiset piekanakuvat rajalaottiSeinäjoella.Pesäolisiellälouhoksessa.Näinpiekanalöysilakeuksiltakinjyrkänteen, jollaisialajipohjoisessaLapissasuosii. Määräonnoinpuolettavanomaisesta.Asuttuja reviirejä oli noin 300 eli saman verran kuin viimevuonna. Hämeessätodettiinensimmäinenonnistunut pesintä.Satakunnassasisämaanpesintöjäonjo useilta vuosilta. Aikaisempi eli viime vuoden ennätys ylittyi lähes sadalla. Niinhyvinolilouhokseenjäänytpiekanapari pesäpaikkansavalinnut,etteivätjussi Ryssy ja Erkki Rautiainen ulottuneet pesään tikapuiltaan.Myöhemminkolmekomeaapoikasta saatiinrengastettuapidemmillätikkailla. KotkiaeitiedetätänävuonnavarmuudellavainotunkuinYlitorniossa,jossakotkaemoammuttiinpesäänsäjasenpoikanentukehtuiemonsa alle.YlitorniollaonOllilanmukaanollutvuosien varrella ainakin kahdeksan tapausta, joissa kotkiaonjokoammuttutaipoikasetovatkadonneet salaperäisesti.
iSMO TUORMaa
myös tunturihaukan pesintä epäonnistui
tämä vuonna Suomen tunturihaukoilta löydettiinvainyksilentopoikanen.tunturihaukkojenpesimistulostaverottietenkinheikko riekkovuosi.Haukkareviirejätunnetaan43,joilta normaalisti varttuu 2050 poikasta lentokykyiseksi. Niin ikään Pohjanmaallaonlöydetty poikanen sisämaanpesältä noin 50 kilometrin päässä Pohjanlahden rannikolta. PiekananeteläineneloeijäänytvainPohjanmaanerikoisuudeksi,vaanesimerkiksiKuopiostajaSuonenjoeltasaatiintietoonpesintä.Ilmiön kokolaajuuspaljastuusyksyllä,kunpetolintututkijatkokoavattietonsayhteen.
aNTTi HaLkka
AArNINUMMILA/KUvALIItErI
maakotkien pesintä meni pieleen
Maakotkanpesinnätonnistuivattänävuonnaheikosti.Isojapoikasiahavaittiinvain93. jussi Ryssy ja Erkki Rautiainen tikapuilla seinäjokisessa louhoksessa, jossa varttui kolme piekananpoikasta.
10 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. "Huono pesimätulos johtuu heikosta kanalintuvuodestajakesäkuunkylmistäsäistä",Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila arvelee. Katoeiollutaivanyhtäpahajokapuolella.EsimerkiksiSuomenselältäjaPohjanmaaltaonkuulunutmuutamaataparempiakotkauutisia. "Haukkojenkokonaismäärääonvaikeaarvioida, koska emme tiedä tarkkaan kuinka paljon pesimättömiälintujaon",Tuomo Ollilakertoo."Arvioliikkuu100200:nvälillä.
iSMO TUORMaa
PiEkaNaN PESÄONNEa. Luonto ja ympäristö nyt
PesiNNäT
PesimäkesäN eRikoisUUs
suomen merikotkilla loistovuosi
Suomenmerikotkatsaivattänäkesänäainakin 349 poikasta. Asuttujen pesienmääräolinytensikertaaWWF:nmerikotkatyöryhmänlaskennoissaylikolmesataaeli327, japesintäonnistuiyli230pesässä. Helsingin edustalla puolustusvoimien hallitsemalla saarella todettiin epäonnistunutpesintäyritys.Merikotkatyöryhmäon toiminutvuodesta1973.Ensimmäisenävuonna poikasialöytyivainviisi.
aNTTi HaLkka
piekanat valloittivat
Hyvä myyrävuosi houkutteli Lapin linnun pesimään EteläPohjanmaalla ja Savossa.
Piekana kuuluu tunturi- ja Metsä-Lapin linnustoon, joten sen laaja pesintä eteläiselläPohjanmaallaontodellinenerikoisuus. Suomenselän lintuyhdistyksen aluevastaava Esko Rajala arvioi, että Etelä-Pohjanmaalla pesintöjäontiedossaparikymmentä. "Saalistusnäyttionnistuvan.Koirastoipesällevesimyyränjapianmyösrotan." rottaeioleLapinasukkaalleaivanvieraslaji, silläpiekanattalvehtivatläntisessäEuroopassa viljelystentuntumassa. Hänenmukaansasuurillapetolinnuillakävikato myösruotsissa
Päiväperhosista vaaravyöhykkeeseen joutuu ensimmäisenäpiskuinentundrasinisiipi,jokaelää vainmuutamallaKilpisjärvenseudunkalkkipitoisellatunturirinteellä.Kaikkitunnetutesiintymät ovatvähintään700metrinkorkeudessa. Kaikkeinköyhimmissämaissaruuanosuuspäästöistänousiylipuoleen,kunseSuomessaoli12 prosenttia.www.carbonfooprintofnations.com
aNTTi HaLkka
tunturien perhoset pinteessä
Ilmaston lämpeneminen on tuonut EteläSuomeen uusia perhoslajeja, mutta pohjoiset lajit ovat joutuneet ahtaalle. Siitä uusiutuviin ja energiansäästöönonosoitettuvain70miljardia.
jUSSi LaiTiNEN
suomi Euroopan peränpitäjänä uudessa päästövertailussa
SuomiesiintyyepäedukseenEnvironmental Science & Technology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa maailman maiden kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan kulutuksen ja kansainvälisenkaupankautta. Luonto ja ympäristö nyt
iLmasTo
Etelä-pohjanmaan
Kahden asteen hinta selvisi
teollisuus-jakehitysmaatolivatheinäkuussaItaliassapidetyssäG8-huippukokouksessayhtämieltäsiitä,ettämaapallonlämpeneminentäytyypitääallekahdessaasteessa.Senjälkeen ilmastokriisi muuttuu katastrofiksi. Summaa voi verrata finanssikriisin elvytyspaketteihin,joitaonkäärittytähänmennessä2000 miljardin edestä. Suomenhenkeäkohdenlasketutpäästötovat uudellakintavallalaskettunaSveitsinkanssaEuroopansuurimmatelinoin18tonnia.Yhdysvaltain asukkaan päästöt olivat uuden laskutavan mukaan 29 tonnia, ruotsin 10, Kiinan kolme ja MosambikinjaBangladeshinvainyksitonnihiilidioksidiavuodessa.Laskentojenperusvuosion melkovanhaeli2001. Näinesimerkiksisuomalaistenhiilijalanjälkeä rasittavatmyösvaikkapaKiinassatuotetuttavarat mutta toisaalta eivät suomalaiset, muualle viedyttuotteet. Länsi-Lapin karuimmattunturitovatmonienpohjoistenperhoslajienviimeinenturvapaikka. KokouksenjälkeenenergiajärjestöIEAlaskitavoitteelle hintalapun: vihreiden investointien pitäisinelinkertaistua,mikätarkoittaisi300miljardialisääjokavuosi20vuodenajan. YökkösistähankalintilanneSuomessalienee liuskepaljakkayökkösellä,jotatavataanvaintakatuntureilla.Harvatlöytöpaikatovatolleetvähintään800metrissä.Pohjolanlisäksilajitunnetaan vainNovajaZemljalta.
jUSSi MURTOSaaRi SUOMEN LUONTO 6 | 2009
ESKOrAJALA
11. Ulkomailta ostettujen tuotteiden osuus suomalaisten päästötaakassa oli kolmannes, kun se esimerkiksi Yhdysvalloissa oli alle viidennes
tutkimusryhmääjohtaneenUpsalanyliopiston tutkijanTed Morrowinmukaanonmahdollista, ettäimmuunijärjestelmäyrittääsuojatakärpästä myösomanlajinkoirailta,eivaintaudinaiheuttajilta. Poikaset joutuvat todennäköisesti tyytymään myöshuonoimpiinelinympäristöihin. perkins / animals animals / skoY
vaeLLUskaLaT
samea vesi haittaa
Kutupurojen suojelu vaikuttaa oleellisesti lohikalojen mädin ja poikasten selviämiseen.
Suotuisissaoloissalohikalojenpoikasista8090prosenttiaselviytyy vapaaseenveteen.Useimmitentulosei ole niin hyvä, sillä yli 200 vuorokautta soraikonsuojissaonvaarallistaaikaa. talvisten virtaamien muuttuessa voi veden vähyys muodostua ongelmaksi
mUUTTUva eLäimisTÖmme
turun vihersammakot selvisivät talvesta
viime elokuussa tähtitieteilijä Harry j. 1930-luvun lämpökaudella mölysammakko yritti asettua HelsinginvanhankaupunginlahdellejaPorvoonruskikseen,muttakylmeneminen,vesiensaastuminen jaihmistenvainoolivatilmeisestiliikaa.vuoden 190jälkeenkookastajaäänekästäsammakkoa eienäähavaittu. varhaisen kädellisen fossiili löytyi SaksanMesselistäjasejulkistettiinkovallamediahälylläNewYorkissa19.toukokuuta. IlmastonlämmetessäSuomenrannikoidenrehevät rannat saattavat muuttua eteläisemmille sammakkolajeille sopiviksi. tilaisuudenjärjestäjätolivatottaneet mallia aikaisemmista ihmisen evoluutioonliitetyistä"sensaatioista".Julkisellesanalleväitettiinmelkosuoraan,että HurumintyttärenmukaanIdaksikutsuttufossiilionollutmeidänesiäitimme. Mätimunat ovat herkkiä purojen valuma-alueilta huuhtoutuvalle kiintoaineelle.Savijahienohiekkatunkeutuvat soraväleihin ja saattavat tukehduttaa mätimunat. tiEDE ja tutKimus nyt
TOiMiTTaNUT jUHa kaUPPiNEN
LisääNTymiNeN
Carroll W. Kiintoaineen haitalliset vaikutukset voivat näkyä myös heikompina poikasina;kunsoraikonläpäisykykyvähenee, senhappiolothuononevat.välttääkseen tukehtumisen poikaset nousevat soraikostaliianaikaisin. Eteläiset sammakot ovat siis selvinneettalvesta. tällaiset poikaset uivat kehnosti, jolloin ne ovat alttiita pedoille. Kuuntele kurnuttajiamme osoitteessa: http:// users.utu.fi/hlehto/aania/sammakko.shtml.
jUHa vaLSTE
ClauDe nuriDsanY & marie perennou / sCienCe photo librarY / skoY
ihmiseN evoLUUTio
Hälyä "ihmisen esiäidistä" köy
Darwinin juhlavuoden kunniaksi nimen Darwinius massillae saanut,hiemanoravaaisompieläinontutkijoidenmukaan"puoliapinoidenjaapinoidenyhteinenkantamuoto"ja"ihmisenesiäiti". Asiaa rummuttamaan oli valmistettu video, internetsivut, ja lisäksi otuksesta oli rakennettu malli. Fossiilionpoikkeuksellisenhyvinsäilynyt. The Journal of Evolutionary Biologyn mukaan naaraiden immuunijärjestelmä menee parittelussasekaisin. Idantodellinenasemakädellistensu-
12 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Joka tapauksessa on todettu, että useasti paritteleviennaaraidenelämänkaarijäälyhyeksi janesaavatvähemmänjälkeläisiä.
RaiNER RajakaLLiO
vakarkeampikiintoainevaikeuttaataas poikastennousuasoraikostavapaaseen veteen. Se on 47 miljoonan vuoden ikäinen,jolloineiollutvieläolemassaihmisiä, ihmisapinoita eikä oikeita apinoitakaan. Soraikon pinnalle laskeutuantti koli / kuvaliiteri
baNaaNikÄRPÄNEN
Lempi sairastuttaa banaanikärpäset
Banaanikärpästen rakkaus on vaarallista. runsaan kiintoainekuormituksenvaivaamistapuroistaeivälttämättä säily yksikään lohikalanpoikanen hengissä. Paikalla oli tutkimusryhmän johtaja jörn Hurum Oslonyliopistosta. Lehto äänitti turun ruissalossa sammakkoharvinaisuutta,vihersammakkoa.Keväällänäitämölysammakoidenlähisukulaisiahavaittiinjo kolmin kappalein. vihersammakotovatluultavastipäätyneetturkuunniinkuinmölysammakotHelsinkiin:jokuon netuonutjalaskenutvapaaksi.vihersammakko onhelppotunnistaaäänestä,jokakantaahelpostiylisadanmetrinpäähän
Syynä on se, että linnut auttavattoisiaanvaroittamallavastavuoroisesti.Asiasta kertooBehavioral Ecology and Sociobiology-lehti. Kaskelotit ovat ratkaisseet ongelmanperustamallalastenhoitoringin:emot jäävät vuorollaan vartioimaan poikasten lastentarhaajasukeltavatvuorollaanruuanhakuunsyviinvesiin. Fossiili on joka tapauksessa hieno, samoin kuin sen ympärille järjestetty mediashow.
jUHa vaLSTE
yhTeisToimiNTaa
Kaskelottien lastenvahdit
Kuinkataatajälkeläisenturva,kunitsejoutuu sukeltamaan yli kilometrin syvyyteen ruokaa hakemaan. Näin kävi Perämereen laskevilla Kiiminkijoen latvapuroilla riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kuusi vuotta kestäneen seurannan perusteella. vesikemiallisistamuutoksistahaitallisimpiaonmeilläjokakeväinensulavesienaiheuttama happamuuspiikki. tiEDE ja tutKimus nyt
NaaPURiaPUa
markus varesvuo / lintukuva
lohikalojen mätiä
mätimunien kehittymiselle erityisesti pienissä latvapuroissa. Kiiminkijoen seurannassa mätimunista olielossaennenkevättulvaavielänoin 40 prosenttia. Amerikkalaistutkijoiden kokeet seeprapeipoillatodistavat,ettäerossalajikumppaneistakasvaneetlinnunpojatalkavatlaulaakehittymätöntäja vainalkeellisetrakennepiirteetsisältäväälaulua. vielä epäselvää on, miten happamuuden äkillinen lasku ja sen aiheuttamatmuutoksetmetallienliukoisuudessa vaikuttavat poikasten kehittymiseen.
PaULiiNa LOUHi
kiRjOSiEPPO
Kirjosiepot auttavat toisiaan vastavuoroisesti
Liettualaistenjavirolaistentutkijoidenkoe kirjosiepoilla osoitti, että pedosta varoittaminenonparempivaihtoehtokuinvaikeneminen ja piiloutuminen. Osittainenkin jäätyminentappoimätimunistayli80prosenttia. Lautasella soranäytteen seasta kaivettuja elossa olevia ja kuolleita mätimunia.
käisin näytöin
kupuussa on kuitenkin vielä hyvin epäselväedessitäeitiedetä,onkokyseessävarhainenapina,puoliapinataijopa molemmillesukuaolevalaji. vastaisiensäjanaapurustonmuidenkoiraiden kuuntelukehittäänuorenkoiraanlaulunlopulliseenmuotoon.
PERTTi kOSkiMiES
SORaN kÄTkEMÄT. Sieppotunteenaapurinsayksilöinäjaryntää paikallesellaisennaapurinhälyttäessä,jokaaiemmintuliauttamaansitäitseäänpedonhäätämisessä.Josjokunaapureistaeiilmaantunutpaikallesieponvaroittaessapedosta,eisekäänvälittänyttämännaapurinhätäilystä.
PERTTi kOSkiMiES
pauliina louhi
LaULUTUNTeja
Linnut sekä perivät että oppivat laulutaidon
Lintujenlaulukehittyysamoinkuinihmisen kieli: synnynnäinen valmius vaatii täydentyäkseen sosiaalista yhteyttä lajikumppaneihin, kertooNature-lehti. Poikasten kuoriutuessa kevättulvan aikaan veden happamuus laskilähelleneljää,jolloinsiihenastivieläelossaolevistamätimunistakuoliyli puolet. Darwinius on adapoidi se kuuluu varhaisten kädellisten toiseen pääryhmään.Senmahdollisestasuhteestameihinonsensijaanmahdotontasanoamitäänvarmaa. Kanadalaiset tutkijat havaitsivat, että lastentarhakäytäntöäesiintyySargassomerellä,mutta eiKaribianmerellä,missävalaspopulaatioonpienempi.AsiastakertooNew Scientist-lehti.
jUHa vaLSTE
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
13. Lohikalojen kuoriutuneita poikasia, jotka elävät soran suojissa niin kauan kuin ruskuaispussissa riittää ravintoa
Katastrofi sattui 20042005, kun tehdas olialoittanuttoimintansa.Suomen Luonto kertoi asiastanumerossa5/2007. varsinkin juhlapyhinä henkilöautot tukkivatpuistonkapeattiettehokkaasti. ruuhka-aikaan käveleminen on nopeintapaliikkua. "vaikka tiikereiden ja niiden osien jatkuva kauppa on suuri huolenaihe, ympäristöpoliisin työ sen lopettamiseksi on rohkaisevaa", totesi projektivastaavaNguyen Dao Ngoc vanuhanalaisteneläintenkauppaavalvovankansainvälisen Traffic-järjestön Hanoin toimistosta WWF:n tiedotteessa. "vaikka ympäristöpoliisi on vasta äskettäin perustettu,seonnopeastiparantanutvietnamin mahdollisuuksialaittaakäytäntöönuhanalaisten eläintenkauppaakoskevaalainsäädäntöä",Nguyensanoi. Autosta löytyi tiikerin jäinen ruho ja11kiloaluita.Luutolivatainakinkahdestayksilöstä.Löytöolijotoinentänävuonna. Keskuslaakso on vain hieman toistakymmentä kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä. Autojaeikäännytetäpuistonporteiltaedeskiireisimpänäsesonkina.Sisään pyrkivienjonoaseisotetaantarvittaessa niinkauan,ettäriittävänmonionpoistunutpuistosta. Yosemiten laaksossa on pahoja ruuhkia, koska se on liian ahdas autoille.
KaliforniassaSierraNevadanvuoristossasijaitsevaYosemitenkansallispuisto kärsii liiallisesta autoilusta. autoilu on tehty helpoksi, sillä puistossa on 300 kilometriä päällystettyjä teitä. tiikeritjaetaanyhdeksäänalalajiin,joistakolmeonjohävinnyt.tiikereitäonjäljellänoin4000. Poliisitvalvovatliikennettäruuhkien ollessa pahimmillaan. Asiantuntijatarvioivat,ettäkyseessäolinuori, äskettäintapettueläin.tiikerioliluultavastituotuKeski-vietnamista.Eläimenalkuperäyritetään varmistaadna-tutkimuksella. Henkilöauto maksaa puistoonpääsystä20dollariamatkustajamäärästäriippumatta.Muullatavalla kuinhenkilöautollasaapuvapulittaa10 dollaria.Josseurueeseenkuuluuvähin-
tiikerin ruho ja luita taksissa
Ympäristöpoliisipysäyttiepäilyttäväntaksin vietnamin pääkaupungissa Hanoissa heinäkuussa. Jylhien graniittikallioiden ympäröimän laakson ruuhkautumista selittää myös sen pieni koko. Kosteikontuhansistauhanalaisistamustakaulajoutsenistajäituoreenarvionmukaanvainsata jäljelle.tehdastavastustavakansanliikepitääoikeudenpäätöstävoittonaanjajatkaatyötään.
jORMa LaURiLa
14 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. LiikenneongelmatkeskittyvätYosemiten laaksoon, joka on puiston keskus. Hiljattain bengalintiikerithävisivätkokonaankahdestaIntiankansallispuistostasalapyynnintakia. maaiLmaLta
TOiMiTTaNUT jORMa LaURiLa
vieTNam
tran QuanG CuonG / hanoi environmental poliCe
yhdysvaLLaT
yosemiten kansallispuiston
Yhdysvalloissa omalla autolla mennään kaikkialle, myös kansallispuistoihin. rauhallisimpinapäivinäliikennettäohjaavatpuiston omatvartijat.Yosemitenkansallispuisto onpalkannutkokonaisenvartijakaartin pelkästäänliikenteenvalvontaan. tiikerit ovat yhä uhanalaisempia. Jonkin verrantiikereitäonmyösKiinassajaSiperiassa.
jORMa LaURiLa
maarit roiha
jONOSSa YOSEMiTEEN. Ruuhkia on etenkin viikonloppuisin.
ChiLe
arauco-sellutehdas tuomittiin jättisakkoihin
vetoomustuomioistuinlangettichileläiselle sellutehdasjätilleCelulosaAraucoyConstituciónillesatojatuhansiaeurojavastaavansakon Cruces-joenjasenarvokkaankosteikonsaastuttamisestaraskasmetalleilla,uutisoivatYlenverkkosivut. Ne elävät Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Autollasaapumisensuosiotaselittää myös Yosemiten sisäänpääsymaksujen määräytyminen. Suurinosavierailijoistaeipoistulaaksosta, vaikkalaaksoedustaavainmurto-osaa kokoalueesta.Puistoonsuuruudeltaan vajaatkolmetuhattaneliökilometriäeli samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Lemmenjoenkansallispuisto AutoiluonYosemitessasallittua,vaikka puistoalueella pääsee ilmaisilla busseillapaikastatoiseen.Ajaminenontehtyhelpoksi,silläpäällystettyjäteitälöytyyylikolmensadankilometrinmatkalta
Yosemitenhoukuttelevuuttalisää,että se on kansallispuistoksi hyvin varustettujasiellävoitehdämonenlaista.Kesällä puistossa voi perinteisen vaeltamisenlisäksipyöräillä,kiipeillä,meloa, ratsastaa sekä pelata tennistä ja golfia. Laatokansaaristonsuojeluaonvalmisteltujo parikymmentävuotta.Kiistatrajauksestajasuojelumuodosta luonto- ja kansallispuiston välillä ovat vaihdelleet useasti. Kansallispuisto merkitseehiemantiukempaasuojeluakuinluontopuisto.Kansallis-jaluonnonpuistotperustetaanvaltakunnallisellapäätöksellä,luontopuistotpaikallisellatasolla. LuonnonarvotovatmerkittävätEuroopansuurimman järven pohjoisosassa. EnnensotiaSuomellekuuluvallealueelletulevakansallispuistoonlaajuudeltaan120000hehtaaria.rajaussisältäämyöshuomattaviaalueita mannerrannikoltaidästäImpilahdeltaSortavalan jaLahdenpohjaneditselänteenHiitolaan. Asenteetkotkiakohtaanovatmuuttuneetsuopeammiksi,jasuojeluohjelmatovatsaaneetrahoitusta. talvella Yosemitessa voi muun muassa lasketella,luistellasekäharrastaamurtomaahiihtoa ja lumikenkäkävelyä. 1970-luvulla keisarikotkakanta oli romahtanutvain50pariinjasukupuuttoolilähellä. jOS aUTOTON SUUNTaa puistoonKalifornian suurista kaupungeista Los AngelesistataiSanFranciscosta,eisuoraa julkisenliikenteenreittiälöydy.Bussiyhteyksien järjestäminen useammasta lähikaupungistaolisiyksikeinohillitäautojenmäärää. Upean saariston maisemakuvamuodostuukorkeistajajyrkkäpiirteisistä kalliosaarista karuine mäntymetsineen, mannerjäätikönhiomistaluodoista,aavastaulapastasekäsisäsaaristonjamannerrantojenrehevistälehdoista.
PERTTi SiiLaHTi
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
15. maaiLmaLta
tomi muukkonen / lintukuva
esPaNja/PoRTUgaLi
riesana liiat autot
täänkaksihenkilöä,omallaautollasaapuminenonhalvinvaihtoehto. Maata tallaavienjalkaparienmääräontähänverrattuna moninkertainen. Konkreettisina toimina muun muassa voimalinjoja on muutettu turvallisemmiksi kotkille.Uutenavaaranasaattavatollatuulivoimalat,jamyösmyrkyistäonongelmiakotkille.
jORMa LaURiLa
veNäjä
timo sipola
Laatokalle laaja kansallispuisto
venäjäpäättitoukokuussalisätäLaatokan pohjoissaaristoon suunnitellun kansallispuiston vuosina 20012010 toteutettavien kansallis-jaluonnonpuistojenluetteloon.Päätöson erittäinmerkittävä.Aikatauluontiukka,silläalueenkäytönsuunnitteluvoiviedävieläpaljonaikaaennenlopullistapäätöstä. Moni amerikkalainen ottaa täyden ilonirtijuhlapyhienpidentämistäviikonlopuista,sillävuosilomatovatlyhyempiä kuinEuroopassa.Useinkokoperhehyppää pitkinä vapaina autoon ja suuntaa johonkin kauempana sijaitsevaan kohteeseen. Puistoon pääsee julkisilla yhteyksillä suoraan ilman vaihtoa ainoastaan Yosemiten itäpuolella sijaitsevasta Mammoth Lakesista ja eteläisestäMercedin kaupungista. Koko Yosemiten alue on tunnettu jyrkkiengraniittikallioidenjavesiputoustenhalkomistamaisemistaan.Puistosta löytyy myös Pohjois-Amerikan korkein, Yosemiteksinimettyvesiputous.
MaaRiT ROiHa
Keisarikotka nousi siivilleen aallonpohjasta
Onnistuneidensuojelutoimienansiostakeisarikotka (Aquila heliaca) on palaamassa Iberianniemimaalle.viimevuonnareviirejäolijo 252, neljännes enemmän kuin edellisenä vuonna. Monenlaiset vapaa-ajanharrasteet kuluttavatmaaperääjaaiheuttavatmelua. Bussilinjat toimivat kuitenkinvainkesäaikaan.Muistasuunnista saapuvat eivät yleensä edes harkitseloppumatkantaittamistajulkisella liikenteellä, sillä se ei useinkaan lyhentäisiajomatkaa. Myös Yosemitenlaaksonulkopuolisetalueetovatyhä kovemmassakäytössä.Suosiostakertoo sekin,ettäloma-aikaanpuistoonmielivienonvarattavamajoituskuukausiaetukäteen. Yosemitessavieraileevuosittainnoin kolmejapuolimiljoonaaihmistä,suurin osakesällä.teitä,leirintäalueitajamuutaympäristöäkuluttaahuippuviikonloppuina jopa 7000 ajoneuvoa
Matka jatkuu merenrantaan. Kävelemme rataa pitkin alas kuin vihreällä matolla. Presidentti paljastuu aktiiviseksi Suomen Luonnon lukijaksi. Halonen on kokeillut myös sammaleiden istuttamista. "Olen innokas puutarhaihminen minulla onkin ollut siirtolapuutarha Helsingin Marjaniemessä jo 30 vuotta. Totta, musta Miska näyttää viettävän kissanpäiviä valkoisessa nojatuolissa. Halonen osoittaa kekkosen rakennuttaman saunan edustalla olevia pieniä lintuluotoja, joita nykyinen presidenttipari on suojellut pikaveneiltä parin strategisen poijun avulla. Toivottavasti sillä on oma kannustava vaikutuk-
1 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Lisäksi pääsen harrastuksen pariin perheen lomapaikassa Karjalohjalla. maan äiti suojelee äiti maata
Tasavallan presidentti Tarja Halonen rakastaa puutarhanhoitoa ja tarkkailee lintuja. "Oliko siinä teidän sammaljutussa (SL 5/09) vinkkeinä pissa ja piimä. Tulee hieman etuoikeutettu olo, sillä hän vie tänne yleensä vain valtioiden johtoa. Harmahtava Rontti sen sijaan piileksii jossakin tämän linnamaisen rakennuksen 19 huoneesta. Yksi hänen lempilinnuistaan on meriharakka. Saan kukkavillityksen joka kevät", Halonen kertoo. "Se on kuin graafikon kynästä." "Mielestäni on tärkeää tuntea villin luonnon lisäksi oman pihapiirin kasveja ja eläimiä. Siksi lähdimme mukaan pihabongaustapahtumaankin. Nimi on osuva, sillä luontoa alueella piisaa. Pihassa tekevät asentoa uljaat kukkarivistöt, päällikköinään valkoiset ja punaiset daaliat. Puutarhanhoito on rouva presidentin intohimo. Vanhat männyt seisovat epäryhdikkäinä upealla sammalpeitteellä. Kun on oikein stressaantunut olo, siinä kyllä rikkaruohot lentelevät." Halosen puutarhoissa kukkii etenkin suomalai-
sia perinnekasveja kuten syreenejä, pioneja ja ruusuja. "Maatiainen mikä maatiainen." Hän pitää myös kukkataulujen maalaamisesta muiden aiheiden ohella.
sammaLeeT vaLTasivaT keLkkaRadaN
Kultarannan pihasta kiemurtelee alaspäin alueen erikoisin ja hienoin näky: talon ensimmäisen omistajan, maanviljelysneuvos alfred kordelinin rakennuttama kelkkarata, joka on nyt täysin sammaleen peitossa. ilmaston lämpenemistä pitää hänen mielestään estää suitsimalla kuluttamista. Pohjoispuolella komeileva metsäpuisto on säilytetty lähes koskemattomana. Halonen pitää lintujen tarkkailusta. Talon asukas, tasavallan presidentti Tarja Halonen, haluaa kävelyttää meitä rakennusta ympäröivässä luonnossa. Kaikkea on tullut kokeiltua", hän nauraa. "Puutarhanhoito on minulle hermolepoa. Suomen Luonto on presidentin lempilukemistoa.
TEKSTI JUHA HONKONEN · KUVAT MIKKO KÄKELÄ
"K
issat ovat kotona", kertoo lappu Kultarannan ovessa Naantalissa. Pihoineen 54-hehtaarinen Kultaranta sijaitsee Luonnonmaa-nimisellä saarella
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
17
18 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Olen vuoden aikana ollut mukana aiheeseen liittyvissä projekteissa. "Se on ehdottoman tärkeä. Niissä on ollut tarkoituksena löytää tapoja, joilla ihmiset voivat olla mukana lämpenemisen pysäyttämisessä." "Kun 2004 tuli Maailmankomission raportti globalisaatiosta ja sen haitoista, moni harmitteli, että taas tuli joku pilaamaan hyvät pidot (Halonen toimi komission puheenjohtajana). On annettu kuva, että ydinvoima olisi helppo ratkaisu, jollainen se ei kuitenkaan ole. Kunpa bongaaminen porukassa yleistyisi muutenkin. Halonen onkin suunnitellut pienen tuulimyllyn pystyttämistä Kultarantaan.
ei eNemPää ydiNvoimaa
Teemme haastattelua myös tuulensuojassa sisällä edustustiloissa. Kutsummekin sitä lelukissaksi, koska se antaa kenen tahansa tulla silittämään", Halonen kertoo 16-vuotiaasta lemmikistään. MaaN ÄiTi SUOjELEE ÄiTi MaaTa
sensa. Meille luontoon kuulumisen tunne on niin kiinteä."
Millaisia ajatuksia ilmaston lämpeneminen Teissä herättää?
Tässä lehdessä on juttu maamme kauneimmista maisemista. Globalisaatio on esikoulu yhdessä elämiseen."
"Mielestäni kovat tavoitteet eivät ole ristiriidassa globaalin tilanteen kanssa. Pitäisikö voimaloita tehdä lisää kolme, kaksi, yksi vai nolla?
"Olen ottanut jo aiheesta julkiset haukut vastaan. Toinen hieno paikka on saaristo. Miten Suomen pitäisi suhtautua EU:n tavoitteisiin: vaatia tiukennuksia, vaatia kevennyksiä vai mennä nykyisten tavoitteiden mukaan?
toinen se, mitä sille voi tehdä. Haastatteluaika päättyy. "Nyt saat hyvän kuvan, ota nyt!" presidentti kehottaa kuvaajaa. Presidentin vieressä Miska availee jo silmiään.
joulukuussa on tärkeä ilmastokokous kööpenhaminassa. Valoisan huoneen seinillä komeilevat antti Favénin Huviretki ja Rafael Wardin Sininen maljakko. Sinne halutaan pääs-
Entä ydinvoima. Ihmisten tietoisuutta pitää nyt lisätä. Toisekseen, se halutaan säilyttää. Onneksi työni kautta pääsen hyvin esimerkiksi Ahvenanmaalle."
"Yksi suosikeista on Angeli (kylä Inarissa). Uusi teknologia mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin parantamisen rasittamatta liikaa luontoa ja ympäristöä. Siinä myös länsimaista pois siirtyvällä teollisuudella säilyvät tiukat kriteerit. Navakka tuuli sekoittaa hiukset. Nyt taloustaantuman aikaan on huomattu, ettei rajattomasta kuluttamisesta voida pitää loputtomasti kiinni. Minkä on Teidän mielestänne kaunein?
ten kanssa pienen mökin. Kehitysmaat saattavat ajatella, että ilmastotavoitteet ovat taas yksi riiston väline, mutta meidän täytyykin näyttää, että kehittyneet maat kantavat vastuunsa eli suhteellisesti suuremman osuuden." "Meidän täytyy saada aikaan hyvä diili. Ne ovat investointeja, jotka menevät pitkälle tulevaisuuteen, jolloin saattaa olla edullisempia ja parempia ratkaisuja käytettävissä."
Mitkä ovat Teidän lempiluontokohteenne?
tä, on se sitten siirtolapuutarha, Seurasaaren ympärikävely, saaristo tai Lappi. Pentti (arajärvi) omistaa sieltä ystäviensä ja paikallis-
"Ensimmäinen asia on aito huolestuminen ja
"Sielunmaisema", Tarja Halonen sanoo. Rajat on huomattu ilmastonsuojelussakin. Juteltuamme hetken toimittajan Manu-kissasta, 20, siirrymme luonto- ja ympäristöaiheisiin.
Millaiseksi näette luonnon merkityksen Suomen kansalle. Silitän vielä lähtiessäni Miskaa. Ensi vuoden alussa päätetään sen lisärakentamisesta. Voihan sitä kuvitella, että jonain kauniina päivänä autoteiden varret ovat täynnä aurinkokennoja siinä missä nyt meluvalleja."
"Kun on stressaantunut olo, siinä kyllä rikkaruohot lentelevät."
"Se on sellainen linssilude, että tykkää mielellään olla kuvissa. Fossiilisten polttoaineiden osalta taas voidaan parantaa energiatehokkuutta."
Missä uusiutuvissa energianlähteissä Te näette eniten mahdollisuuksia?
"En ole mikään insinööri, mutta mielestäni moninaisuus on tärkeää. Se hyrähtää käyntiin kuin rukki. Muuten käy kuten monelle helsinkiläiselle, jolle on olemassa vain pikkulintu, iso lintu ja lokki." Muutaman metrin päässä ui kyhmyjoutsen pienten pörröisten poikastensa kanssa. Olen sanonut, ettei ydinvoima ole mikään ihmeavain ja että sen lisärakentamisessa pitää olla hyvin harkitsevainen
"Metsähallituksen ja ministeriön johto ovat menneisyyden vankeja."
SUOMEN LUONTO 6 | 2009
19. Luontopalvelut jäisivät huutolaispojan rooliin. Muutetaan Metsähallitus virastoksi, velvollisuutenaan huolehtia valtion maa- ja vesialueilla luonnon monimuotoisuudesta, suojelualueista, virkistyspalveluista ja metsätaloudesta, jonka tuotolla palvelut rahoitetaan. Mikäpä onkaan luontevampaa kuin käyttää yhteisen metsäomaisuuden tuottoa kansalaisten virkistykseen, hyvinvointiin. Se on sentään kolmannes Suomea. Yksinkertaisin ratkaisu on yleensä paras. Silti luontopalvelujen resursseja
Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja.
juha honkonen
etsät torjuvat ilmastonmuutosta myös seisomalla pystyssä: ne ovat hiilivarastoja. Voi olla, että jonain päivänä puusta tehdään merkittäviä määriä polttoaineita, mutta ohraetanolin kompastumisen ja palmuöljyfiaskon jälkeen ei kannata julistaa uutta teollisuuden alaa syntyneeksi ennen kuin tiedämme, mikä on puudieselin taloudellinen kannattavuus ja todellinen ekotase.
M
R
ahaston tehtävä olisi sama kuin mitä Metsähallituksen talouspuoli tekee nyt. Varmassa kasvussa on luonnon, erityisesti metsien ja soiden aineettomien arvojen kasvu, mistä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto jätti keväällä hallitukselle tunteikkaan ohjelmaesityksen. Tämän tulee ohjata myös Metsähallitusta sen hallinnoidessa valtion meidän maita. Ajatellaanpa vaikkapa suunnitelmia Metsähallituksen uudeksi organisaatioksi. Metsähallituksen ja ministeriön johto ovat menneisyyden vankeja. Virastoa sitovat kaikki samat julkisuuden velvoitteet kuin muitakin virkamiehiä. Valtion maita katsellaan yhä vain ensisijassa puuntuotannon näkökulmasta, vaikka nykyaika edellyttää aivan muuta. Tämä on epämuodikasta tänä yhtöittämisen muotiaikana, mutta kuka meitä käskee olemaan muodin orjia. Mikko Niskasaari
Valtion metsät ovat meidän
J
okainen ministeri julistaa kannattavansa avoimuutta ja julkisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa. Valtion liikelaitokset aiotaan lakkauttaa ensi vuonna. Luontopalvelut ovat kuitenkin parasta, mitä Metsähallitus kansalaisille tarjoaa. Metsähallituksen ylimmässä johdossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä haluttaisiin siirtää valtion maa- ja vesialueet rahastolle, jolloin niiden kohtalosta päättäminen saataisiin kansalaisen ulottumattomiin. Niin on myös Metsähallituksessa. Ylijäämä tuloutetaan valtion kassaan. Ei kukaan voi olla tajuamatta, että Suomessa metsäteollisuus supistuu ja sen puunkäyttö vähenee. Varsinkaan, kun kansalaisten kokemukset valtion liikelaitoksista eivät ole järin hyvät. Muuta tehokasta niissä ei olekaan.
on heikennetty, reittien huoltoa karsittu, pitkiä taipaleita jätetty sikseen. Tosielämässä hallintokoneisto osoittaa suurta luovuutta kehitellessään uusia ideoita vallankäytön siirtämiseksi pimentoon tai ainakin katveeseen. Epäilen vahvasti, että se on nimenomaan tarkoitus. Niistä nauttivat erityisesti jokamieskulkijat, mutta yhteisin varoin luodut polut, laavut ja nuotiopaikat ovat myös luontomatkailun infrastruktuuria kuten suojelualueetkin. Valtionvarainministeriö korvaisi liikelaitokset mieluiten osakeyhtiöillä, mutta jopa sen virkamiehille saattaa olla liikaa ehdottaa valtion maaomaisuuden luovuttamista yhtiölle. Voi kysyä, syntyykö hyvä elämä mukauttamalla kaikki EU:n kilpailulakeihin, mutta jääköön se toiseen kertaan. Valtion rahastot ovat olleet tehokas tapa siirtää yhteiskunnallista valtaa pois kontrollista. EU:n kilpailulainsäädäntö ei kuulemma siedä liikelaitoksia, jotka eivät voi mennä konkurssiin. kOLUMNi
Tikulla silmään
Ei kiitos, suomalaiseen vetoavat karummat elementit, metsä ja lumi. Entä komea keskiaikainen rakennus. Suomen Luonnon teettämässä kyselyssä selviää, että maamme kauneimmat maisemat sijaitsevat kuusamossa ja Heinävedellä.
tekstit juha honkonen · kuvat tapio heikkilä
20 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. kaunein maisema
kesäinen maalaisidylli