Enso vasta suunnittelee omaa sellutehdastaan, joka rakennettaneen muutaman vuoden päästä. Enso on kiiruhtanut hitaasti, ja toiminnan juuret ovat 1980-luvun kehitysyhteistyössä. Yhtiöt vetoavat myös siihen, että Indonesian koko metsäteollisuus tarvitsee vain alle kaksi prosenttia maan metsäalasta. Kiinnostava kysymys on, muuttuisiko mikään paremmaksi, jos UPM-Kymmene vetäytyisi Indonesiasta. Enson tilanne Kalimantanilla Borneon saarella on tyystin toinen. Öljypalmuteollisuus ja asutusohjelmat ahmivat paljon enemmän metsää. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 I 4 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 082 I 6 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoarn) Värierouelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran. 2 Suomalaiset metsäjätit lndonesiassa Ympäristöjärjestöt, kuten Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Maan Ystävät, ovat vaatineet UPM-Kymmeneä vetäytymään yhteistyöstä April-yhtiön kanssa. Indonesialaisen ympär·istöjärjestö Skephin puheenjohtaja Indro Tjahyono on taas sitä mieltä, että UPM-Kymmenen tulisi vetäytyä yhteistyöstä Aprilin kanssa ja sillä tavoin painostaa Aprilia muuttamaan politiikkaansa. Erilaisia laitteita ja koneita on toimitettu usealla miljardilla markalla. Näin jatkuu vielä useita vuosia, sillä Aprililla on tarkoitus siirtyä kokonaan akaasiaplantaaseilta saatavan puun käyttöön vasta 2005 paikkeilla. SUOMEN LUONTO 6/98. Tilaushi1111at Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Kansainvälisen metsäntutkimusinstituutin Ciforin varajohtajan Neil Byronin mielestä suomalaisyhtiöt näyttävät tietä parempaan metsänhoitoon. Syynä vaatimuksiin on ennen kaikkea se, että Aprilin Riaun tehtaat Sumatralla Indonesiassa hankkivat kaiken raaka-aineensa sademetsistä. (03) 75 11 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. kuussa. Käyttän1ällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tjahyono arvostelee Aprilia myös paikallisten ihmisten oikeuksien polkemisesta. lrtonumero 33 markkaa. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 65. Enso toimii siellä PT Finnantara Intiga -yhteisyrityksessä, joka metsittää heinikoiden valtaamia rappeutuneita kaskimaita akaasiaplantaaseiksi. Metsien hävittäminen siihen tuskin loppuisi. Jorma Laurila Jorma Laurila Aprilin Riaun tehtaat Sumcltralla ovat olleet suomalaisille yhtiöille kultakaivos. Myös suhteet paikallisväestöön ovat Enson toimialueella vähemmän ongelmallisia kuin Aprilin/UPM:n alueella Sumatralla. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Suomalaisyhtiöt eroavat toisistaan myös siinä, että UPM:n yhteistyökumppani April perusti ensin jättitehtaan keskelle viidakkoa ja alkoi vasta sitten rakentaa kestävää raaka-aineperustaa. (09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kai tosaari @sl 1. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 005 I O Helsi nki puh. z LI..J 6 :) tF) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 I Helsinki puh. Raaka-aineperustan luomiseen on siten aikaa. Vielä kiinnostavampi kysymys on se, voivatko esimerkiksi ympäristöjärjestöt vaikuttaa UPM-Kymmeneen siten, että toiminta Aprilin alueella muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi. Poimintahakattukin metsä on vielä erittäin monimuotoinen ekosysteemi, joka luonnollisen kehityksen myötä vähitellen palautuisi sulkeutuneeksi sademetsäksi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Yhtiöt puolustautuvat sillä, etteivät ne hakkaa neitseellistä sademetsää vaan poimintahakattua metsää, josta on kaadettu suurimmat puut. Suomalaiset metsäyhtiöt saavat moraalisen oikeutuksensa toimia Indonesiassa vain, jos ne vievät maan metsäpolitiikkaa aidosti ekologisemmalle ja inhimillisemmälle tielle. Näin asia onkin, mutta sekään ei muuta miksikään tosiasiaa, että Aprilin/UPM:n toiminta vähentää luonnon monimuotoisuutta, kun kymmeniätuhansia hehtaareita hyväkuntoista luonnonmetsää hakataan paljaaksi. Suomalaisyhtiöiden toimintaan suhtaudutaan eri tavoin. Luonnonsuojelun kannalta tämä ei muuta asiaa juuri miksikään. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk
Lue sivuilta 22-24. Indonesian metsillä on monta ottajaa 36 Sympaattinen sampi 43 Aura Koivisto katselee pinnan alle. Suomineidon karua käsivartta koristaa kesällä moni kaunis kukka. Luonnonmukaisuus on muotia puutarhassakin. Mittanauhat esiin! 57 Kesäkilpailu kaikille. Ohjeet sivulla 57. Satumainen muodonmuutos 26 Lihansyöjätoukka 28 Helena kertoi olleensa edellisessä elämässään levysarviviholainen ... Kevät tuli Kaivopuistoon 18 Helsinkiläisten juhlapaikka 2. 57. Muodonmuutos sivuilla 26-27. Paavo Hamunen on kuvannut Kilpisjärvellä kukkivan lapinorvokin. vuosikerta 6 1998 Reijo Juurinen/Luon1okuva1 Haluaisitko neitoperhosia ja pietaryrttejä pihaasi. SUOMEN LUONTO 6/98 Mallaneidon morsiuskimppu 4 Pohjoisimman Suomen kukkaloistoa. Talleta siis tämä ja heinäkuun numero arviointia varten! Vili Englund Tästä vedenalaisesta syyskorennon toukkarumiluksesta kuoriutuu ilmojen siivekäs keiju. Linnut ne laittaa pesän joka paikkaan 20 Siivekkäät ovat kekseliäitä. Pauli Nieminen/Luontokuvat Nokkonen voi venähtää rehevällä seinustalla pitkäksi, pitkäksi siis mittaamaan! Kesäkilpailussa etsimme korkeita kasveja. Kansikuva: Tarkkaile lukemisiosi! Julistamme elokuun numerossamme lukijaäänestyksen kesän parhaista jutuista. toukokuuta. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 12 Maailmalta 42 Tosija makuasioita ravinnosta 45 Mielipiteitä, keskustelua 46 Kirjoja 50 Kuukauden ekoneuvo 52 Vastuullinen kuluttaja 52 Multasormet 53 Kysy luonnosta 54 Palvelukortti 65 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Luonnonkasveja kukkapenkkiin 22 Liikennesuunnittelu etenee talouden ehdoin 25 Y mpäJistövaikutusten arviointi on tehotonta. Katso sivuilta 4-11. Kirkkomaa puhkeaa kukkaan 30 Muura-muurahainen, kortta kuljettaa 3 2 Elinpaikkana muurahaispesä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Teksti ja kuvat: Antti Koli Voimakkaan sininen tunturikatkero aukeaa vain aurinkoisella säällä, lämpötilan ollessa yli 10 astetta. Mallaneido. Pilvisyys sulkee pienet kukat heti
vnorsiuskimppu Suomineidon sormenpäissä, Kölivuoriston liepeillä, kasvaa useita harvinaisia ja hienoja kukkia. ·ruusu on pieni suopursun . Tunturiamikki on pysty ja komea, paljakan J,an,inainen. Se kukkii alkukesästä, n aikoihin
Kasvun ja kukinnan alkamiseen vaikuttavat ilmansuunta ja lumen määrä. Näissä lumenviipymissä viihtyvät muun muassa sammalvarpio, tähtirikko ja jääleinikki. Siinä kasvaa pajuja, katajia ja vaivaiskoivuja. Alimmaisena on metsä eli tunturi koivikko, jossa saattaa Kilpisjärvelläkin kasvaa jokunen haapa tai pihlaja. Mereisyys lauhduttaa, nostaa ilman kosteutta ja lisää sateita. Näin ylhäällä multaa on hyvin vähän, mutta mustikka, variksenmarja, uuvana, sielikkö, poronjäkälä ja poronkuppijäkälä sentään Uuvana on varsinainen sopeutuja. Tunturikoivikon yläpuolella, l(jlpisjärvellä noin 600 metrin korkeudella merenpinnasta, on vaihettumisvyöhyke ennen puutonta paljakkaa. Tuulelta ja auringolta suojassa olevat rinteet tai kuopat keräävät lunta paksulti, ja sulaminen kestää pitkään. Äärimmäisiä harvinaisuuksia ovat tunturiorho, tunturiarnikki ja saniaisista suippohärkylä. Kasvien on myös vartuttava ja lisäännyttävä nopeasti lyhyen kasvukauden aikana. Kalkki on peräisin muinaisesta kivettyneestä merenpohjasta, joka noin 80 miljoonaa vuotta sitten kohosi Kölivuoristoksi ja järkytti Enontekiönkin kallioperää. Näin syntyivät suurtunturit Iso-Malla, Pikku-Malla ja Saana. Pahdalla pärjäävät vain harvat Kilpisjärven suurtunturien erikoisuus ja monen harvinaisen kasvin tyyssija ovat pahdat. 6 Mallaneidon kyynelien synnyttämä Kitsi kuohuu Mallan luonnonpuistossa. Mutta häähetkellä Saanan kilpakosija, häistä syrjäytetty ruotsalainen Pältsa nostatti hirvittävän myrskyn yhdessä ilkeiden pohjanakkojen kanssa. Pahta on tuulinen, kylmä ja kuivuu helposti. Vähitellen, vuosituhanten kuluessa massiiviset jäät sulivat ja jähmettyneet jättiläiset paljastui vat. Saanalta ja Mailalta on Storfjordin vuonoon 50 kilometriä, Haltilta Kåfj ordiin vain 30 kilometriä. Kalkkikiveä on vyömäisenä kerroksena esimerkiksi Saanalla ja Mallatunturi lla. Pohjoisrinteen kasvit voivat olla kuukaudenkin jäljessä etelätinteen kasveista. Hyinen pohjoistuuli jäädytti koko tienoon, vimmassaan myös Pältsan. Teräväpäinen tietäjä Paras toimitti vihkijän vir kaa. Pahta tulee saamenkielen sanasta bakti, joka tarkoittaa melkein pystysuoraa kallioseinämää. Puuton paljakka Ensimmäinen varsinainen täysin puuton vyöhyke on alapaljakka. Malla kylmettyi ja tuupertui kirkon lattialle, mutta Saanasulhanen jaksoi kantaa sen neidon äidin ryntäille ennen omaa jäätymistään. Paljakalla kuivuus saattaa keväällä ja kesällä olla ongelma. Aluskasvillisuudessa ovat yleisiä erilaiset varvut kuten riekon marja ja sielikkö. Jäämeren ja Golfvirran lämmittävä vaikutus tuntuu Kilpisjärven alueella. Keskipaljakka alkaa l(jlpisjärvellä noin 900 metrissä. SUOME LUONTO 6/98. Tätä kaistaletta on joskus nimitetty pajuvyöhykkeeksi, mutta oikeammin se lienee metsätundra. Mereisyyttä ilmentää esimerkiksi ruohokanukka, joka Enontekiön lisäksi kasvaa muun muassa Itämeren saaristossa. Vuodenajat eivät tule joka paikkaan samaan aikaan. l(jvenkoloissa saattaa kuitenkin kukkia sinirikko hohtavina mättäinä tai jääleinikki isoin kukin ja rehevin lehdin. Tuulenpieksemän kylmiin ja kui viin oloihin ovat sopeutuneet etenkin uuvana ja riekon marja. Siellä kasvillisuuden määräävät tuuli ja pinnanmuodot: kohoumat ovat kaljuja, kun taas painanteissa kasvillisuus rehottaa. Mutta Kilpisjärvellä lumilaikuista sekä kallioperästä tihkuva vesi ja muinaisen merenpohjan kalkki riittävät elämännesteiksi pahta-ailakeille, kiirunankelloille ja nuokkurikoille huippuharvinaisille kaunottarille. Kosteissa ja ravinteikkaissa painanteissa tunturikoivikon tunnelma saniaisineen, kulleroineen ja jättimäisine väinönputkineen kohoaa sademetsämäisiin ulottuvuuksiin. Kosteammilla ja suojaisemmilla paikoilla Kilpisjärven kalkkipitoisilla tuntureilla alapaljakalla kasvaa tunturikohokkeja, punakkoja, liekovarpioita, lapinvuokkoja ja lapinalppiruusuja. Pahdat ovat nisäkkäille mahdottomia asuinpaikkoja, mutta sopivat piekanoi lle, muuttohaukoille, tunturihaukoille ja kotkille. Metsästä tunturin laelle Tunturien rinteillä kasvillisuusvyöhykkeet vaihtuvat nopeasti . Kesä tulee äkkiä Pohjoisessa kasvien ja eläinten on sopeuduttava suuriin ja nopeisiin lämpötilan ja kosteuden vaihteluihin. Monen pienen kasvin lehdet muistuttavatkin havunneulasia, ja ne voivat myös olla karvaisia tai nahkeita. Tutkijat kiistelevät yläpaljakan olemassaolosta Suomessa. Surevan neidon kyynelistä kasvoi Kil pisjärvi, ja vieläkin kyyneleet virtaavat Kitsiputouksena. Pakokauhuisten häävieraiden värikkäät vaatteet repeilivät kivisiin rinteisiin ja painanteisiin; nykyisin ne näkyvät joka syksy ruskan aikaan. Muinaisina aikoina pohjan perukoilla eli vain jättiläisiä. Tyypillisiä kalkinsuosijoita ovat lapinvuokko ja liekovarpio; kalkinvaatijoita ovat muun muassa lapinalppiruusu, verkkolehtipaju ja sinirikko. Varsinaisia lumenviipymien kasveja keskipaljakalla ovat tähtirikko, jääleinikki, sammalvarpio ja vaivaispaju. Kasvin juuri on paalu, ja sen ikivihreät, tummat lehdet muodostavat haihtumista estävän pal/omaisen kuvun. Pitkään toisiaan ihasteltuaan sorea MaJlaneito ja jäyhä Saana päättivät mennä naimisiin Porojärven kirkossa. Jääleinikki elää Enontekiöltä melko yleisenä kivikkoisissa lumenviipymissä hyvinkin korkealla. ponnistavat karusta maasta. Muutamilla l(jlpisjärven tuntureilla kasvien elämää helpottaa suuri kalkkipitoisuus. Rinnettä noustessa koivut vähitellen harvenevat ja käyvät yksinäisiksi. Jos sitä on, niin se sijoittuu aivan korkeimman tunturimme Haitin huipulle, jossa on lähinnä kivikkoa eli rakkaa. Purojen ja sulamisvesien kosteuttama kasvillisuus on sammaleisempaa ja rehevämpää kuin ympäristön. Tuulenpieksemiltä taas tuuli on putsannut lumet pois jo alkukeväästä
8 SUOMEN LUONTO 6/98. Sinirikko on mätästävä kalkinvaatija. Se kukkii karussa ympäristössä jopa aivan Haitin huipulla. Sammalvarpio kasvaa yleisenä lumenviipymilläja kukkii melko myöhään. Sammalvarpion erottaa sammaleista suurista kellomaisista kukista
SUOMEN LUONTO 6/98 11. Se on lumenviipymien ja muiden kosteiden paikkojen paju paljakalla. Karvakiviyrtti on vain noin viiden sentin mittainen kalliojyrkänteiden saniainen. Vaivaispajun oksat kohoavat korkeintaan pari senttiä maanpinnasta
Toukokuun alussa Vesijärven rannoilla vietettiin sammakoiden kutu juhlia. Lintukevät eteni Oulun seudulla toukokuun alussa ennätysvauhtia. Poromiesten käyttämällä vimpan tapaisella vehkeellä suden kaulaan ujutettiin silmukka, jonka jälkeen susi voitiin vaivattomasti sulkea verkkoon. Merja Niva Suvi saapui toukokuussa Perttu Saksa Toukokuu oli sekä Ivalossa, Oulussa että Lahdessa hyvin tavanomainen. Lumi hupeni pohjoisessa noin päivässä. Ilpo Kojolan mukaan lähettimien avulla selvitetään susien liikkuvuutta, ravinnon käyttöä, lauman kokoa ja rakennetta sekä eläinten kuolinsyitä. Riku Lumiaro SUOM EN LUONTO 6/98. Ne ovat seurailleet hirviä ja makoilleet tappamiensa hirvien tuntumassa. Yksi merkityistä susista on erikoistunut saalistamaan helpommin tavoitettavia poroja metsäpeuralaumoista. Vasta tulvan laskeuduttua ilmestyvät nousutaimenet ja kalamiehet Raja-Joosepin yläpuolelle. Tehtävään valittiin luontovalokuvaajanakin tunnettu Seppo Ronkainen. Susia seurataan lähettimillä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) palkkasi maaliskuun puolessa välissä uuden kenttämestarin suurpetotutkija Ilpo Kojolan avuksi. Kevätväreissä hehkuvat puistot houkuttelivat lahtelaisia kävelylle ja valkovuokkoja poimimaan. Lisäksi sudet ovat napanneet jäniksiä ja ukkometson soitimelta. 12 Ylä-Lapin joet kuten Lutto tulvivat vasta toukokuun jälkipuoliskolla. Kahden viikon kuluttua ItäKuhmosta oli radiopannoitettu kolme ja Länsi-Kuhmosta yksi susi. Parhaina vuosina lähes parin viikon ajan Limingan ympäristössä pyörivät hanhiparvet olivat tänä vuonna vain haavekuvia. Metsähanhien päämuutto meni ohi lähes huomaamatta. Lämpötilat olivat pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna normaaleja eikä huhtikuun loppupuolen poikkeuksellisia lämpöennätyksiä lyöty 17. Sudet pyydettiin moottorikelkalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan 17.5. Odottelin jo palokärkien poikasten kuoriutumista. Merkityt sudet, kolme naarasta ja uros, ovat päivittäin liikkuneet kahdesta kymmeneen kilometriä. Vaikka yöt tuntuivat kylmiltä, ei niissäkään ollut mitään tavatonta. toukokuuta mennessä. Pehmeässä lumessa vatsaansa myöten kahlaavien susien tavoittaminen kävi helposti. Pannoituksen ja käsittelyn ajaksi sudet nukutettiin. Päivä paistoi ja yö hyyti kuten toukokuussa kuuluukin. Seppo Ronkai nen Radiopantaa ei olisi rohjettu kiinnittää suteen, ellei eläintä olisi ensin nukutettu. Luton latvat ovat Saariselän tuntureilla, joissa lumien sulaminen jatkuu pitkälle kesäkuuhun. maa oli esimerkiksi Ivalossa lähes lumeton, kun edellisenä päivänä lunta oli ollut vielä l O senttiä
Linnut tekevät pesän yleisimmin maahan. Ne kannattaa kuitenkin suojelusyistä ilmoittaa esimerkiksi rengastajalle. Näin toimivat muun muassa kanalinnut, kahlaajat sekä useimmat vesilinnut ja varpuslinnut. Jouni Klinga Luontokeskus on kesällä avoinna sunnuntaista torstaihin kello 8-22 sekä perjantaina ja lauantaina puoleenyöhön asti. PihaLiminganlahden uusi luontokeskus avattiin Limingan Yirkkulassa toukokuussa. WWF:n oppaan tavoittaa päivittäin kello 8-16 elokuun loppuun asti. Jouko Veikkolainen Liminganlahden luontokeskus avattiin Jouni Klinga Ulla ja Jari Peltomäki sekä Minna Hiltunen ja Kari Lahti toivottavat vierailijat tervetulleiksi Liminganlahdelle. Pikkulinnuilla munamäärä on yleensä 510. Kahdelle tornille pääsevät myös liikuntaesteiset, sillä pihamaalta alkavat noin puolen kilometrin mittaiset pyörätuolipitkokset rannassa olevalle tarkkailukatokselle ja lintutornille. Ulla kertoo, että syntySUOMEN LUONTO 6/98 AJANKOHTAISTA Pesimärauha linnuille! Jyrki Mäkelä /Luontoku vat pnrm linnuista talitiainen ja varpunen, kuusikoissa pesivät sepelkyyhky, peukaloinen ja laulurastas, järvenrannalla pesivä kuikka, sekä pöllöistä huuhkaja ja lehtopöllö vaativat ehdotonta pesimisrauhaa. Luontokeskusta hoitavat Kari Lahti ja Minna Hiltunen, jotka esittelevät mielellään talon ylpeyttä, tiettävästi Euroopan ensimmäistä lämmitettyä lintutornia. Jari Peltomäki uskoo, että kävijämäärä kaksinkertaistuu uuden luontokeskuksen myötä. Opastusvaraukset numerosta (08) 382 842. Liminganlahdella on käynyt noin 15 000 vierailijaa vuodessa. Molemmat orvokit saattavat kukkia neliöiden kasvustoina. Niiden poikaset jättävät pesän pian kuoriutumisen jälkeen. Mitä suuremmasta lajista on kyse, sitä pitkäikäisempiä linnut ovat ja sitä vähemmän ne yleensä tuottavat poikasia. Kui van, kylmän ja tuulisen kevään jälkeen kukinta siirtyy syksyyn. Ympyränmuotoisen rakennuksen keskeltä kohoavasta lasitornista avautuu hulppeat näkymät rantametsän yli Limingan lahdelle. 13. Suomessa pesii 250 lintulajia; niistä muutamat ovat erityisen herkkiä hylkäämään pesänsä munavaiheessa. Mutta jos kohtaat sattumalta sorsalinnun pesän, älä poistu ennen kuin olet peittänyt pesän sen reunoilla olevilla untuvilla; emokin piilottaa munat petolintujen katseilta poistuessaan ruokai lemaan. Pelto-orvokki kiipeää kallioille -orvokkeja Vanhankylänn · Rikkakasvina tunnettu peltoorvokki on ihmisen mukana levinnyt pelloille ja joutomaille. Jos pesän löytää, ei perheonnea ole syytä jäädä pitkäksi aikaa tarkastelemaan. Uuden luontokeskuksen viralliset avajaiset pidetään keskikesällä. Muina aikoina opastuspalveluja hoitaa Finnature, varaukset numerosta 0400 233 300. Talossa on myös majoitusja koulutustiloja sekä ravintola. peräisenä liminkalaisena hänen on ollut helppo juurruttaa luontomatkailuaatetta perinteiselle maatalousalueelle, ja syksyllä 1995 alkaneet neuvottelut kunnan päättäjien kanssa johtivat lopulta luontokeskuksen rakentamiseen. Jyrki Mäkelä Taviokuurna tekee pesänsä hyvään piiloon. Kun emo on poissa pesästä, munat saattavat kylmettyä ja jäädä kuoriutumatta. Toiseksi yleisin pesäpaikka on piilossa pensaassa tai puun oksistossa. Täyden palvelun luontokeskuksen ideoijina ja puuhaajina ovat alusta alkaen olleet liminkalaiset luontomatkailuyrittäjät Ulla ja Jari Peltomäki. Kahlaajien pesän tuntee munamäärästä: paljaassa pesäkuopassa on neljä munaa. Jos lämpöä ja kosteutta on riittävästi, ne kukkivat pitkin kesää. Todellisia pesän kätkijämestareita ovat närhi, punatulkku, hippiäinen, vihervarpunen, tilhi ja taviokuurna. Samanaikaisesti luontokeskuksen kanssa on lahden ymJouko Veikkolai nen pärille rakennettu seitsemän lintutornin verkosto. WWF:n ylläpitämän vanhan opastustuvan viereen kohonneessa noin 700 neliön monitoimitalossa esitellään alueen luontoa valokuvin ja dioraamoin . Jos löytää linnun munapesän, se on parasta jättää rauhaan . Myös petolintujen ja muiden uhanalaisten lintulajien pesät on syytä jättää rauhaan. Ainakin Uudellamaalla pelto-orvokkia on runsaasti myös ohutmultaisilla kalliokedoilla sukulaisensa keto-orvokin tapaan
Hetken kuluttua saatiin perustelu: "Ihmiset kiinnostuivat Itämeren suojelusta." Seminaari toi keskusteluun muitakin hyviä asioita Itämerestä. Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu viljelijöitä yhteisvastuuseen nyt kesällä alkavissa kansallisissa vesistötalkoissaan. Antti Halkka 14 AJANKOHTAISTA 1. Ryttäri oli nääntynyt puhelutulvasta. Milloin se on. 4. Tunnistatko nämä kolme kesän tuojaa. Valkovuokko on yleisin vuokoistamme ja leviää tehokkaasti maavartensa avulla. Miten punkit erottaa hämähäkeistä ja hyönteisistä. "Ne on todella erinomaisessa kunnossa meidän vedet", sanoi Maa ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK:n Kurt Hemnell ja varoitti "innokkuudesta" vesiensuojelussa. Eduskunnassa järjestettyyn seminaariin sisältyi puolueiden kommenttikierros. Siinä kerrottiin, että maamme kuudesta luonnonvaraisesta vuokkolajista vain keltavuokon poimimista ei ole lainkaan rajoitettu. Itämeren suojelukomission Helcomin pääsihteeri Tapani Kohonen yllätti kuulijat hetkeksi toukokuussa puhuessaan Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristötalousyhdistyksen Itämeri ja maatalous -aiheisessa semi naarissa. Uutinen perustui Suomen ympäristökeskuksen tiedotteeseen. Leinikkimäistä keltavuokkoa ei juurikaan poimita", Vuokko Valkovuokko on harvinainen Pohjois-Suomessa ja on siksi rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä. "Uskon viljelijöihin, mutta heidän etujärjestönsä mielestä vedet ilmeisesti ovat pilaantumassa vasta, jos lehmät kuolevat rannalle", toteaa luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 6/98. "Parhaaseen tulokseen kuitenkin päästään jos samanaikaisesti vähennetään myös Nevan ja Pietarin vesistökuormitusta", hän korosti. 2. 3. Kohosen mukaan Suomen Virolle ja Latvialle antava ympäristöapu näkyy jo Riianlahden tilassa. Ihmiset olivat "nousseet takajaloilleen" keltavuokon puolesta ja kyselleet tuohtuneina, miksi ihmeessä harvalukuista keltavuokkoa ei ole rauhoitettu. "Älä vain kysy mitään keltavuokosta", Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri parahti, kun soitin hänelle uutisen luettuani. Mikä tai mitkä seuraavista ovat liskoja a) sisi lisko b) kangaskäärme c) vaskitsa. "Ja kun keltavuokkoa ei kerätä, ei sitä ole tarpeen rauhoittaakkaan." Pieni keltavuokko sai ihmjKeltavuokko on selvästi eteläisempi ja vaateliaampi kuin valkovuokko. 7. "Viime kesä kaameine leväkukintoineen oli ympäristön kannalta positiivinen", Kohonen tokaisi. Seminaarin hyvän hengen keskellä virallisen viljelijätahon vanhakantaiset asenteet nousivat pintaan kuin sinilevälautat. Puhelinlangalla käy kova viserrys. Suomen ympäristökeskuksen Heikki Pitkänen esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaiset voivat vaikuttaa tehokkaasti oman Suomenlahden rannikkonsa tilaan vähentämällä asutuksen ja maatalouden päästöjä. Jostakin syystä mukava uutinen . Mitä ovat a) suomupaksujalka b) riuttapaksujalka c) samettijalka. Mikä on Suomen pitkäikäisin nisäkäs. "Et sinä minulta mitään yksiselitteistä vastausta saa", hän varoitteli. Hyviä uutisia Itämerestä. sanoo. Ihmiset oppisivat tuntemaan ne, ja niiden poimimista voitaisiin valvoa." Tällä hetkellä koko maassa rauhoitettuja kasveja on lähes 140. Puolue toisensa jälkeen toi esiin halukkuutensa taistella meren puolesta. toukokuuta uutisen vuokkojen rauhoitusmääräyksistä. Muut ovat joko uhanalaisia, rauhoitettu ja, alueellisesti rauhoitettuja tai niiden poiminta on muuten rajoitettua. 6. "Jos minä saisin päättää, Suomessa olisi vain parikymmentä rauhoitettua kasvilajia. Mikä on palsa. Sen levinneisyysalue ulottuu Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon korkeudelle. set reagoimaan. Keltavuokko kuohutti tunteita Helsingin Sanomat julkaisi 12. Mitä tarkoitetaan kesäpäivänseisauksella. Vastaukset sivulla 66 Jorma Laurila Soitin kasvitieteilijä Seppo Vuokolle. Helsingin yliopiston kasvimuseo 1998 "Rauhoitusmääräykset perustuvat tarveharkintaan. 5
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tervehti juhlivaa luonnonsuojeluliittoa kirjeellä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hanhet ja sorsat ovat Kultaisella ansiom.erkillä palkittu Harri Dahlström johti luonnonsuojeluliittoa 1972-1974. Hyvärinen on toiminut pitkään muun muassa KIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Mökkijärvet rehevöityvät Risto Pylvänäinen/Luontokuvat Rehevöityminen vaivaa etenkin pieniä vesistöjä. Se ilmenee rantakasvuston ja yksisoluisten !evien määrän näkyvänä lisääntymisenä sekä orgaanisen hajoamattoman aineksen kertymisenä pohjalle ja rantavyöhykkeeseen lietteeksi. Nurmijärven Luonnon hallituksessa. Liitto palkitsi kultaisella ansiomerkillä ylitarkastaja Harri Dahlströmin Helsingistä ja opettaja Vesa Heinosen Mustasaaresta. Ravinteiden pääsyn estäminen vesistöön on ensisijainen toimi. Kuluttajien, kaupan, tukkuportaan ja elintarviketeollisuuden olisikin kiinnitettävä enemmän huomiota maatalouden kuormitukseen ja palkittava ympäristöä säästävä maanviljelijä tavanomaista paremmalla tuottajahinnalla. Limalevä Gonyostomum semen ärsyttää uimarin ihoa ruskeana kalvona. Pinnalle jäävät levämassat ovat vanhaa levämassaa, joka ei kykene enaa säätelemään keijumistaan. Kokous kutsui liiton kunniapuheenjohtajaksi professori Rauno Ruuhijärven Helsingistä sekä kunniajäseniksi perheenemäntä Terttu Laurilan Hämeenkyröstä ja professori Rauno Tenovuon Turusta. Näistä alusveden hapettaminen on yleisin ja edullisin kunnostusmuoto. Jos vesistön laatua halutaan parantaa, on valuma-alueen päästöt alennettava vesistön sietämälle tasolle. Monien järvien ympäristön mökkiläiset ja asukkaat ovat perustaneet vesiensuojeluyhdistyksiä ja ryhtyneet kamppailemaan oman järvensä puolesta. Näin levät pääsevät runsastumaan. Rehevöityneisyyttä lieventävät kunnostusmenetelmät tähtäävät pääasiassa sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Ruuhijärvi oli Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 1978-1990, Terttu Laurila toimi 1970ja 1980-luvulla Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä, ja Tenovuo on ollut ympäristövalistajana ja -opettajana Varsinais-Suomessa. pohjan pöyhimisellään suurena riesana. Petokalojen liikakalastuskin voi kiihdyttää rehevöitymistä. Dahlström on toiminut pitkään luonnonsuojeluliitossa, muun muassa puheenjohtajana ja asiantuntijatehtävissä. Presidentti totesi muun muassa, että luonnonja ympäristönsuojelu on kestävä haaste: "Terveen luonnon ja viihtyisän ympäristön varjeleminen jälkipolville ja yhä uusien uhkien kohtaaminen vaatii herpaantumatonta tahtoa ja jatkuvaa uurastusta." Lisäksi Ahtisaari huomioi erityisesti sen, että luonnonsuojeluliitto on kansallisilla vesistötalkoilla kiinnittämässä huomiota vesistöjen rehevöitymiseen ja sinileväongelmaan. Hopeisen ansiomerkin sai Pentti Hyvärinen Nurmijärveltä. Levien massaesiintymisiä muodostavat pääasiassa sinilevät eli syanobakteerit, koska ne eivät kelpaa eläinplanktonille. tai leväisiä, voi kyseessä olla esimerkiksi korkea humuspitoisuus, rihmamaisten levien lisääntyminen rantavesissä ( ei myrkyllistä) tai siitepöly. Rehevöitymisellä tarkoitetaan vesistön tuotantoasteen nousua. Rehevöityneessä järvessä on usein sekä ulkoista että sisäistä kuormitusta. Nykyinen liittovaltuuston puheenjohtaja Heinonen on ollut liiton toiminnassa mukana 1960-luvulta alkaen. Rehevöitymisen edistyessä pohjan läheiset vesikerrokset saattavat kärsiä hapen puutteesta ja vesistö kasvaa vähitellen umpeen. Haukien ja kuhien kalastaminen parantaa esimerkiksi särkien, kiiskien ja norssien lisääntymisoloja. Johanna Peltola 15. Jos vedet ovat keväällä ja alkukesästä limaisia SUOMEN LUONTO 6/98 AJANKOHTAISTA Kuvat Jorma Laurila Suomen luonnonsuojeluliiton kunniajäsenet Rauno Tenovuo (vas.) ja Terttu Laurila sekä kunniapuheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi. Erityisesti olisi vähennettävä maatalouden kuormitusta. Kun happi loppuu pohjasedimentistä tai pohjaa pöyhitään, sinne sitoutuneet ravinteet lähtevät liikkeelle. Luonnonsuojeluliitto palkitsi veteraaneja ja haastoi kansan vesistötalkoisiin Suomen luonnonsuojeluliiton juhlaliittokokous pidettiin 22-23. Sinilevät esiintyvät massoittain yleensä loppukesästä. Liiton mukaan siinä onnistutaan parhaiten luomuviljelyä lisäämällä. Levät lisääntyvät pohjan läheisyydessä tai syvemmällä vesipatsaassa esimerkiksi päällysja alusvesikerrosten vaihettumisvyöhykkeessä. Jos se ei auta, kannattaa ryhtyä itse vesistön kunnostukseen. Sisäisen kuormituksen vähentämiseen ei ole olemassa yleispätevää yksinkertaista, halpaa tai nopeaa reseptiä. toukokuuta Helsingin Säätytalolla samassa paikassa, jossa liiton edeltäjä Suomen luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 60 vuotta sitten. Suomen luonnonsuojeluliitto kutsui liittokokouksessaan kansalaisia vesistöjen kunnostustalkoisiin. Pienikokoiset kalalajit syövät leviä laiduntavan suurikokoisen eläinplanktonin. Muutkin levälajit aiheuttavat suurina määrinä vedessä hajuhaittoja, sameutta ja limaisuutta
Ruotsissa kanta lisääntyi 3450 parista I 5 200 pariin vuosina 1988-94. D Helena Tiihonen, Soppela 98100 Kemijärvi (016) 813 210, 880 270, Ja.x 812 039, e-mail: helena.tiihonen@sll.fimnet.fi. "'1"""'.•• --: , ~ ~-~ \ 1 F,ri!I . D Vuotos-soutuun Yöttömän yön aikaan I 3.-14. Vappua edeltävänä vi ikonVapaan Vuotoksen puolustajia Hikimukan rannassa Vuotosjoella. Yhtiön osakkeita on ostanut jo lähes 270 yksityistä ihmistä ja yli 30 yhdistystä, muun UPM-\<1(1'\l'\W~ ~1 i<i~Ä AARNlOt-\ ~A"V\JiA $A\)~~Å\'WTA.. Talvi vaihtui kertarysäyksellä kevääseen. v ·, '.. Suomen ympäristökeskuksen mukaan lintu voi parantaa merkittävästi rehevöityneen vesialueen laatua, koska se käyttää ravinnokseen runsaasti särkikalaa. Tuomo Pirttimaa Merimetso valloittaa Itämerta Merimetson alalaji Phalacrocorax carbo sinensis on lisääntynyt räjähdysmäisesti Itämerellä I 980-luvulta lähtien, Suomen ympäristökeskus viestittää. Merimetso syö pääasiassa kalaa. Lisätietoja myös Vapaa Vuotos -liikkeen kotisivuilla http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos. Myös outoja kohtaamisia sattui: kuumalta huopakatolta kärpäsiä napsivien västäräkkien seuraksi pölähti kymmenen pulmusen parvi. Uudella merkillä halutaan osoittaa, että luomutuotteen tuotantoa valvotaan pellolta kauppaan asti. Virossa 19871997 kanta kasvoi 21 parista 3500 pariin. Hetken aikaa linnut hämmästelivät toisiaan, kunnes pulmuset pyrähtivät tiehensä. N V'/,-;rL_,, ~ ~' A ._ . Koulumajoitus ja veneet tai kanootit maksutta. a,:.·\;'t k.:..Jl~~~nl. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Helena Tiihoselta. D Mik.ko PölHinen/Luontoku vat Merimetso kuivattelee siipiään. AJANKOHTAISTA Uusi merkki luomulle Leppäkertun ja Demetermerkin rinnalle tulee nyt maaja metsätalousministeriön Luomu-merkki. 16 lappuna sää muuttui kertaheitolla parinkymmenen asteen yöpakkasista lämpimiksi vesisateiksi. kesäkuuta soudetaan taas vapaan, rakentamattoman ylisen Kemijoen ja ainutlaatuisen luonnon puolesta Savukoskelta Pelkosenniemelle. Kun västäräkit ja pulmuset kohtasivat Pohjoisessa talven vaihtuminen kevääksi on aina aikamoista haipakkaa, mutta tänä vuonna mentiin ennätysvauhtia. Merkkiä saavat käyttää tuotteissaan ne toiminnanharjoittajat, joiden luonnonmukaista tuotantoa valvoo suomalainen viranomainen. Koillismaalla parhaimmillaan 120senttiset hanget putosivat kirjaimellisesti silmissä. muassa Naturskyddsföreningen i Norbottens Iän Ruotsista. Linnut tulivat yhtäkkiä, ja muutaman päivän sisällä saatiin ensihavainto valtavasta joukosta muuttolintuja. Tavallisesti nämä lajit eivät Koillismaan keväässä kohtaa. Vuodessa pesintöjen määrä kasvoi I 0:stä 24:een. Yhtiön omistamalle ja hukutettavaksi suunnitellulle tontille on rakennettu kämppä ja sauna, joita osakkai lla on mahdollisuus käyttää. Suomessa merimetso pesi ensimmäisen kerran Tammisaaren saaristossa 1996. Osakkaaksi pääsee maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille PSP-Suoralinja Kemijärvi 800024-24110905 ja lähettämällä tarkat henkilötietonsa henkilötunnuksineen tai yhdistyksen tiedot yhdyshenkilötietoineen ja kuittikopion Helena Tiihoselle. Luomu-Liitto suhtautuu uuteen merkkiin myönteisesti. Yleensä jo maaliskuussa tulevat pulmuset ovat poistuneet pohjoiseen kuukautta ennen kuin ensimmäinen västäräkki näyttää nokkaansa. Sen mukaan merkin myötä tuttu leppäkerttu yhdistetään entistä tiukemmin kotimaisiin tuotteisiin. SUOMEN LUONTO 6/98. Kaikki Vuotoksen allasta vastustavat haastetaan myös ostamaan osakkeita (a 300 mk) Vuotoksen Voimasta. Merkin käyttösäännöt noudattavat EU:n luomuasetusta
Rakennuslautakunta onkin määrännyt, että huvimaja on poistettava luodolta toukokuun loppuun mennessä. Lassi Kujala Harri Mannonen Arto Hokkanen ja yksi hoivattavista. Suomen Natura on jo yli kolme vuotta myöhässä. Naturan karsinnoissa otettiin huomioon 97 prosenttia uusiin alueisiin kohdistuneista muistutuksista. Sunskerin ja Pukkeenluodon välissä Kustavin Anavaisten kylässä on mitä monipuolisin lintujen pesimäluoto. Täyteen vauhtiin toiminta paasee kesäkuussa, kun Stockforsin entisen puuhiomon varasto saadaan kuntoon. Naturassa on uusia alueita enää 2,2 prosenttia eli 107 000 hehtaaria. Luvaton hirsimökki lintuluodolla on esimerkki tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Peippolinnut oppivat lajityypillisen laulun jo pesäpoikasena kuuntelemalla uroslintua. Laulu ei siis ole syntymälahja, vaan opittu taito. SUOMEN LUONTO 6/98 Huhtikuun 19. Viime syksynä eräs mies pystytti luodolle tukevan, höylähirrestä tehdyn huvimajan. Kun se ryhtyi laulamaan, en ollut uskoa korviani: lintu lauloi lähestulkoon kuin tavallinen peippo. päivänä ilmestyi Kuusankoskelle PyhäJarven rannalla s1Ja1tsevan mökkini pihapiiriin järripeippouros. "Lämmintä tilaa tulee 300 neliötä ja kylmää saman verran. Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätöksen mukaan Naturasta voidaan päättää nyt ilman lakimuutoksia tai uusia kuulemisia. Ainoastaan hartiat ja selkä olivat "väärän" väriset. Kyhmyjoutsenen pesässä oli kaksi munaa. Hartioilta puuttui oranssi väri eikä selkä ollut musta kuten olisi pitänyt. Tehtyjä karsintoja tulee siksi peruuttaa. Martti Soikkeli Suomessa on nyt lintuhoitola sekä Heinolassa että Pyhtäällä, sillä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on maaliskuusta asti maksanut palkkaa pyhtääläiselle Arto Hokkaselle lintuhoitolan pyörittämisestä. Jo kevään aikana Hokkasen kotipihan häkeissä on hoidettu joitakin vahingoittuneita lintuja, enimmäkseen joutsenia. Nyt suotuisaa suojelun tasoa ei saavuteta valtakunnallisesti tai alueellisesti puolella luontodirektiivin lajeista ja luontotyypeistä. Hidastelu syksyyn voisi johtaa tuomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta ja esimerkiksi jo saatujen Euroopan unionin suojelurahojen takaisinperintään. Tämä lintu on todennäköisesti kuoriutunut pesässä, jossa uroslintu on ollut tavallinen peippo ja naaraslintu järripeippo. Harri Mannonen Saadaanko Natura juhannukseksi. Kokemusta alalta hän on hankkinut kasvattamalla 15 vuoden ajan kalkkunoita, fasaaneja sekä muita kanalintuJa. Tärkeää tukea hanke sai Heinolassa pitkän päivätyön tehneeltä Anthony Bosleylta. Huhtikuun lopulla naurulokit, merilokit ja kalalokit olivat jo asettuneet luodolleen. "Häneltä saan tarvittaessa myös hyviä vinkkejä, sillä hän on työskennellyt pitkään luonnonlintujen kanssa, Hokkanen sanoo. Niitä tarvitaan, koska esimerkiksi joki-, kallioja perinneympäristöille ei ole muuta suojeluohjelmaa. Natura pysyy myös rahoitusraamissaan. Tapani Veistola 17. Linnusta otettuja kuvia ja videonauhaa tarkasteltiin oikein urakalla. Luonnonsuojeluliiton mielestä Naturasta on päätettävä enempää karsimatta ennen kesälomia. Tarkoitus on, että pystymme majoittamaan jopa parisataa lintua", hoi tolan rakennustöihin itsekin osallistuva Hokkanen sanoo. Kustavin rakennustarkastajan mukaan rakennus on täysin sopimattomassa paikassa ja luvatta rakennettu. Supistuksissa unohtui kuitenkin Naturan tavoite. AJANKOHTAISTA Huvimaja lintuluodolle Kustavissa Linnut saivat uuden hoitolan Martti Soikkeli Huvimaja rakennettiin lintuluodolle ilman lupaa. Mysteeri selvisi television Luontoillan avulla. Kyseessä oli aivan ilmeisesti peipon ja järripeipon risteymä. Idea hoitolan perustamisesta oli hänen vaimonsa HanneJärripeiponja peipon risteymä Kuusankoskella Lassi Kujala Kuusankoskella, Turkinniemessä havaitulla järripeipon ja peipon risteymällä oli musta pää, oranssi rinta, valkeat siipijuovat ja valkea yläperä kuten järripeipolla kuuluukin olla. Mitä tapahtuu, kun huvimajaa aletaan pesimäaikana purkaa tai siirtää. "Heinolan hoitolassa on niin täyttä, että siellä on lintuja jopa käytävillä, joten tämä tuli tosi tarpeeseen", Hokkanen sanoo. Ien. Luoto on ollut myös tiirojen, tukkasotkien, punajalkaviklojen ja karikukon pesimäpaikka
Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Kevät tuli Kaivopuistoon 18 SUOM EN LUONTO 6/98
Kymmenet ihmiset uurastivat päiväkausia jätteiden kimpussa. Olipa juhlat! D 19. Pulloja kerättiin käsin, ja muovija paperijätettä koottiin muun muassa lehtienpuhalluskoneiden avulla. Vappu otettiin tänä vuonna vastaan poikkeuksellisen hienossa säässä. Helsingille operaatio maksoi ainakin parisataatuhatta markkaa. SUOMEN LUONTO 6/98 Juhla jätti unohtumattomat jäljet: tuhansia kallioille ja nurmikolle hylättyjä kuohuviinipulloja, määrättömästi muovikasseja, ruuantähteitä, astioita, paperia, pahvilautasia, muovihaarukoita, oluttölkkejä, sillipurkkeja, sipsipusseja. Seuraavana aamuna alkoi jälkien siivous. Vapunpäivän kuluessa Kaivopuisto muuttui kaatopaikaksi. Helsingin Kaivopuistoon kerääntyi noin 100 000 ihmistä nauttimaan keväisestä yhdessäolosta luonnon helmassa
20 Teksti: Jari Kontiokorpi Kuvat: Mikko Pöllänen Linnut ne laittaa pesä, Naakat kuhertelevat Änkilän voimatolpilla. SUOMEN LUONTO 6/98