SUOMEN 6 • 1989 -Autoistumiselle ei näy rajoja · Tammisaari saa kansallispuiston · lrtonumero 27 mk
. . (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Paula Launonen, toimittaja Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Maija Pennanen, toimistovirk . . . (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. . 9. Marja Härkönen: Marjat, sienet ja yrtit tarkasti talteen........................................................ Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21 -1. (921) 301 141 Veijo Pelco/a Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh . . Perämiehen katu II A 17, 00150 Helsinki puh. . 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210/ 190 mk (kestotilaus). . . ........................... . 13 Uhrataanko autoille parhaat paikat. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. lrtonumero 27 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . . ........... . Hannu Niklander: Vainion runot ..................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. .. . Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. . . (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . . 1 14. . Pentti Hirvonen: Moottoritie uhkaa Haminan rantoja....................................................... 12. 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . ...... 10. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh . 12. vuosikerta 6 • 1989 Kotimaasta . . 40 Kirjoja ....................................................... Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 198930. . ..... Ilmestyy 31. (90) 642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Summaries of the Main Articles....................... (981) 15 828 Merja Ylänen, vs. . 11 A 17 00150 Helsinki puh . 10. 29. Puuttuuko hyllystäsi Suomen Luontoja. Kansikuva: Heikki Willamo on kuvannut närhen, joka rääkyy ruskan aikoihin metsien laitamilla talvivarastojen kokoamispuuhissa. Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . 18 Kappale kauneinta saaristoluontoa rauhoitetaan lokakuun alussa Tammisaaren kansallispuistoksi. . 9 Jouko Kaste: Tukehtuuko Suomikin autoihin ennen vuotta 2000?....................................... (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. . JSSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 7 19. . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 170/ 150 mk (kestotilaus). . 48. . . . 10. 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 8 Rauno Ruuhijärvi: Arktista ympäristönsuojelua vai kilpaa luonnonvaroista............................ . Heikki Willamo: Terhot ja pähkinät kätköihin.. (931) 131 31 7 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. 9. . Närhien ja pähkinähakkien toimista enemmän sivuilla 22-25. . 16 Millaiset liikennepoliittiset aatteet ministeri jättää seuraajalleen. 46 Seppo Vuokko: Taivas putoaa......................... 38 Mielipiteitä, keskustelua................................. Alice Karlsson: Pekka Vennamo tahtoo parempia autoja ja nopeampia junia......................... (953) 17 358 Pertci Siilahti Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh . vsk.. Antti Halkka ja Tapio Lindholm: Majakka kansallispuiston vartijana.................................... . Syksy on varastoinnin aikaa. 28 Norppien kohtalo ei paina paljoa kun lomakylää puuhataan Saimaan rannoille. . 22 Närhi pitää tammenterhoista ja pähkinähakki pähkinäpensaan pähkinöistä. 32 Neuvostoliiton metsiä hyödynnetään monipuolisesti . . 43 Kysy luonnosta............................................ . 8 30. . Tilaushinnat 1. . . . SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. .. 10 Puheenvuoro amerikkalaisen unelman varjopuolista. . 37 Ulkomailta.................................................. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . 4 Viisaan valinnat: Paristojen raskasmetallit kuormittavat luontoa..... . 12. . . . . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. 26 Aki Luostarinen: Elämystuotantoa ja kokemusteollisuutta.................................................. 1
Typen oksidit ovat rikkidioksidin ohella keskeisin syy happamoitumiseen ja metsien vaurioitumiseen, ja juuri moottoriajoneuvoliikenne tupruttaa eniten typpisaasteita. Mutta jotta mahdollisimman moni siirtyisi käyttämään julkista liikennettä mahdollisimman usein, liikennepalveluja on kehitettävä houkuttelevammiksi. Autottoman kaupungin rauhasta ja saasteettomuudesta voi enää nauttia Venetsiassa tai suppeilla alueilla eräiden edistysmielisimpien kaupunkien keskustoissa. Kaukoliikenteessä tarvitaan nopeampia junia ja parempi rataverkko. Tiehankkeet laajoine liittymineen nielevät suunnattomia maa-aloja ja repivät sorantarpeessaan ammottavia aukkoja harjuihimme. Jorma Laurila 3. Ympäristönsuojelun kannalta raideliikenne on ihanteellisin liikennemuoto, sillä se kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa ja tuottaa selvästi vähemmän saasteita kuin maantieliikenne. Koko yhteiskuntaa ollaan rakentamassa autojen ehdoilla. UOMEN Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Autojen vallattua kaupungit niistä on tullut viheliäisiä paikkoja asua. Paisuva autokanta vaatii myös uusia teitä ja entisten leventämistä. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä vähentämistarve on kuitenkin paljon suurempi, 75 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tärkein julkisen liikenteen hanke on metron laajentaminen. Luonnon kannalta etenkin typpisaasteiden nopea lisääntyminen on huolestuttavaa. Suomi on kansainvälisellä sopimuksella sitoutunut vähentämään typenoksidipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1998 mennessä vuoden 1980 tasosta. Lökennepolitökka kolarikurssilla Yksityisautojen määrä on lisääntynyt Suomessa ennusteita paljon nopeammin. Autoilla myös ajetaan entistä enemmän ja entistä lujempaa. Mutta kun liian moni haluaa liikkua vapaammin, lopputulos kääntyy päinvastaiseksi: mukavuus muuttuu saasteiksi ja meluksi, liikkumisvapaus puuroutuu ruuhkiksi. Liikenteen ympäristöhaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää kehittämällä julkista liikennettä sekä työmatkoilla että pitemmillä matkoilla. Lisäksi tavaraliikennettä on siirrettävä mahdollisimman paljon kiskoille. Ilman tuntuvia liikennepoliittisia muutoksia, kuten katalysaattoripakkoa, raskaitten maantiekuljetusten vähentämistä, nopeusrajoituksia maanteillä ja julkisen liikenteen kehittämistä, päästöjä ei kyetä vähentämään luonnon kannalta turvalliselle tasolle. Tällä haavaa teillämme huristelee jo pari miljoonaa autoa; alamme hälyttävästi lähestyä "kehittyneimpien" automaiden tasoa. Helsinki-Turku moottoritiehanke, kolmostien rakentaminen Helsingin ja Tampereen välille sekä Haminan ohitustiesuunnitelma osoittavat, miten tuhoisia ympäristölle massiiviset tieratkaisut ovat. Tiheästi autoistuneissa maissa autot tuottavat typenoksidipäästöistä jopa kaksi kolmasosaa. Luontoa säästävän elämäntavan voi aloittaa vaikka heti; jokainen omalla autolla ajamatta jätetty kilometri on arkipäivän ympäristönsuojelua. Myös kaupunkien historialliset kulttuuriaarteet, jotka ovat kestäneet ajan hammasta läpi vuosisatojen, ovat alkaneet murentua; saasteet syövyttävät ihmiskunnan kultuuriperintöä niin Roomassa, Kölnissä, Budapestissä kuin Helsingissäkin. Auton kehittämisen alkuperäisenä ajatuksena oli väljentää ihmisen biologisia kahleita, antaa lisää liikkumisvapautta. vsk
SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. "Viime syksynä jaoimme 208 paikallisen pankin lahjoittaaa pesälaatikkoa. Siili talvehtisi mieluusti saman puutarhan liepeillä, jossa se kesänsä vietti. Luontotilin malli on saatu Ruotsista. Talvihorros kestää vapun tienoille. Muutama juustonpala tai vähän silakoita pesälaatikon hyvin näkyville jätetyn kulkuaukon edustalle ja siilin kuono ohjaa sen paikalle, jos se lähettyvillä oleskelee" , neuvoo Jukka Nummelin. Nikkaroi sillille talvipesä Siilillä on tapana vaipua talveksi horrokseen. Katon rajaan voi porata pieniä tuuletusreikiä. Kattolevyyn liimataan tai naulataan neljä laatikon .sisäkulmiin sopivaa palaa, jolloin siitä tulee helposti avautuva kansi. Niihin tuli 83 siiliä, vaikka laatikot tulivat maastoon kovin myöhään. tyytyväisen talvivieraan nukkumaan johonkin puutarhan nurkkaan. Tallettaja saa rahoilleen normaalin 5,5 prosentin verottoman koron . "Jo aloitusvuonna 1983 suuri osa pesistä oli asuttuja", kertoo siilikampanjasta vastaava Jukka Nummelin. auttaa ruokinta. Suomen luonnonsuojeluliitto on sopinut Turun Alueen Säästöpankin kanssa, että pankki maksäa vuosittain 1,5 prosenttia määräaikaistilien pääomasta luonnonsuojeluliitolle ja liitto käyttää varat ajankohtaiseen luonnonsuojelutyöhön. Siileillä lienee pesäpula koko maassa, joten pesälaatikon tekijä voi hyvinkin saada . Nykyinen turkulaismalli on mitoiltaan 46 x 46 x 30 senttiä. Katto on kanttiinsa puoli metriä eli pesälaatikolla on räystäät. Hyvä tapa auttaa siiliä on jo haravoida johonkin puutarhan nurkkaan kunnon lehtikasa, jossa on pohjalla onkalotilaa muodostavia risuja. Siilitutkija likka Sten antoi muutama vuosi sitten Suomen Luonnossa myös neuvon asettaa vanerinpalan jotain seinää vasten sopivasti nojalleen , jolloin siili voi rakentaa pesänsä sen suojiin. Ympäristönsuojelutoi4 KOTIMAASTA Kuvan pesä on harrastajan kansanmalli. Sijaintipaikka kannattaa valita niin, ettei laatikkoon pääse valumaan vettä. myrkytön lauta tai 9 millin ulkovaneri, jolloin tarvitaan kulmajäykisteet. vsk.. Yleensä talviuni alkaa lokakuussa. Tarvitsijat tai siis varsinaisia piikikkäitä tarvitsijoita ajattelevat ihmiset saavat laatikot ilmaiseksi, mutta heidän täytyy sitoutua huolehtimaan pesästä ja ilmoittamaan sen asukkaista. Suuaukko on l 2 senttiä leveä ja l 5 senttiä korkea, yläreunat voi pyöristää. Talvipesän täytyy antaa suojaa kylmää ja petoja vastaan ja sulavesien on pysyttävä loitolla. Laatikkoon ei ole kuitenkaan syytä aivan jatkuvasti kurkkia, sillä asukas voi moisesta hermostua. Viimeisinä talvisuojiinsa taapertavat kesäkuussa syntyneet siilinpoikaset, sillä niillä talvenvaralihotuskuuri kestää kauimmin. Sijoitusvinkki: rahat luontotilille "Kun laatikko on valmis ja paikallaan, siilin tulee toki löytää se, mitä edesTallettamalla kahdeksi vuodeksi rahansa määräaikaistilille voi nyt tehdä luonnonsuojeluteon . Ihmisiä pyydetään myös siilin puolesta pehmustamaan laatikko sisältä kuivilla heinillä ja lehdillä, jotka täytyy keväin syksyin vaihtaa uusiin. Tänä vuonna laatikoita on varattu 300. Antti Halkka mistolla on pankin kanssa siililaatikoista viiden vuoden sopimus. Mutta jos aikaa on, siilille voi nikkaroida puusta lujan suojan talvea vastaan. Lisää tietoja luontotilistä saa Turun Alueen Säästöpankin toimipaikoista ja puhelimitse numerosta (921) 610 478. Turussa on jo kuusi vuotta kokeiltu erilaisia talvipesiä kaupungin ympäristönsuojelutoimiston aloitteesta. Materiaalina esim. Jo syyskuussa se alkaa määrätietoiseti lihottaa itseään ja kulkee etsimässä paikkaa, johon piikkisen ruhon voi turvallisesti kellistää puolen vuoden ajaksi. Pesän kehikoksi sopii risutai lehtikasa, mutta valitettavasti ihmiset siisteysvimmassaan korjaavat nämä siilin pesäainekset puutarhasta pois . Turun kokemukset rohkaisevat laatikon nikkaroijaa
KOTIMAASTA Huoli kotiseudusta saa ihmiset toimimaan Sosiologian opintojaan lopetteleva Tapio Litmanen Jyväskylästä on kartoittamassa 1980-luvun ympäristökamppailuja. Kiuaskiveksi louhittu Orimattilan peridotiitti, könnönkivi, koostuu lähes kokonaan tästä mineraalista. Sievissä syntyi kansalaisliike, johon tuli mukaan ihmisiä kyläkunnittain. Liikkeelle lähdetään herkästi hyvin läheisistä asioista, joita voivat olla mm. Kiuas kivenä tunnettu diabaasi menestyi parhaiten Päijät-Hämeessä, hiekkakivi Satakunnassa, gne1ss1 Keski-Pohjanmaalla ja liuske Pohjois-Pohjanmaalla. Tapio Litmasen kiinnostus ympäristötaistoihin heräsi omilla kotinurkilla Sievissä, jossa ovat käynnissä Teollisuuden Voima Oy:n ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät koeporaukset. Joka tapauksessa luottamus virkamiehiin on horjunut. vsk. Se on plagioklaasi-nimisen mineraalin yksi muoto. Kivikunnan harvinaisuuksista nimettiin maakuntakiviksi eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaalle ja pallokivi Pirkanmaalle. Pohjois-Karjalassa vuolukivi jätti taakseen kuparikiisun samoin kuin Kolin kovan valkoisen kvartsiitin. edelleen. Korukiven kauneus kirluonnonsuojelujärjestöillä on merkitystä, sillä "kynnys ottaa yhteyttä aluesihteeriin on matala". Tunnetuin korukivemme spektroliitti voitti Etelä-Karjalan äänestyksen ylivoimaisesti. lasten allergia, haiseva ilma tai silminnähden likainen vesi. musta graniitti Keski-Suomessa ja dolomiittikivi Peräpohjolassa. Kultaa on Ivaloja Lemmenjoen alueilla maankamarassa alkuaineena, hippuina. Jouko T. Tumma sarvivälke välkehti Uudenmaan nimikkokiveksi. Nykyään virkamiehet jo kysyvät neuvoa paikallisilta ihmisiltä" iloitsee Litmanen. Apatiitti sopisi läpikuultavan vihreän värinsä ansiosta korukiveksi ellei se naarmuuntuisi niin helposti. Vesakkomyrkyn lentoruiskutusta vastustavat hattuvaaralaiset saivat myrkyt niskaansa 1980, mutta lopputulos oli hieno; laki muuttui ja nykyään vesakkojen kemiallinen myrkytys ilmasta on kunnan omassa harkinnassa. Kullan kimallus ratkaisi Lapissa. Vihreäkivi, ikivanha tulivuorenkivi, valittiin KaiSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. "Nyt on vallalla luonnonsuojelullinen tietoisuus ja myös virkakoneiston sisällä on tapahtunut muutoksia. Monet patsaat, muistomerkit ja rakennukset ovat osoituksena granntm kauneudesta ja kestävyydestä. "Läpi harmaan kiven -sanonta tarkoittaa graniittia. Pirkanmaalla ja Satakunnassa on vastustettu voimakkaasti erilaisia kaavoja ja teitä, Lapissa tapellaan metsien ja vesistöjen puolesta ja kaikkialla muuallakin maassamme asukkaat ovat nousseet puolustamaan kotomaisemaansa. Graniitista kansalliskivi Asiantuntijat nimesivät äälipiteensä ilmaisijat leimataan helposti terroristeiksi ja äärimmäisyystyypeiksi ovat sieviläiset esittäneet "yllättävän radikaaleja mielipiteitä'', kertoo Litmanen. Vaikka maamme kallioperä tunnetaan paremmin punaisesta graniitista ja rapakivestä, joka sekin on graniittia", sanoo raadin jäsen, dosentti Martti Lehtinen. ydinjätteitä vastustavan adressin. Hyvin harvinainen on Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi Lappajärven kärnäiitti. Se syntyi meteoriitin iskiessä maahan 77 miljoonaa vuotta sitten. Ehkäpä taloudelliset seikat apatiittia louhitaan Siilinjärvellä fosforin raaka-aineeksi nostivat sen Pohjois-Savossa ohi sinisen kordieriitin. Maakuntakiveksi nousi moni komea rakennuskivi, kuten punainen graniitti VarsinaisSuomessa, rapakivi Kymenlaaksossa, marmori Etelä-Savossa, dioriitti eli ns. Kunnanhallitus otti loppusijoitukseen kielteisen kannan, mutta tutkimukset jatkuvat Maakunnille nimikko kivet Maakunnat ovat saaneet nimikko kivensä puiden, kasvien, eläinten ja lintujen jatkoksi. Yli 80 prosenttia kuntalaisista allekirjoitti . "Myös tietoisuus voi synnyttää vastarinnan, mutta periaatteellinen myötämielisyys ei välttämättä johda toimintaan", sanoo Litmanen. Tosin esimerkiksi nuun nimikkokiveksi. "Esimerkiksi Sievissä ydinhaudan vastustus alkoi kahden naisen toiminnasta." Ja silläkin uhalla, että oman mievoitti tyylikkään kirjomaasälvän Kanta-Hämeen maakuntakiveksi. Alice Karlsson nestyksen yhteydessä yksimielisesti graniitin maamme kansalliskiveksi. Parviainen 5. Kivitempauksen järjestivät Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston kivimuseo, tiedekeskus Heureka, Suomen Matkailuliitto ja Tapiolayhtiöt. Kesän aikana kiviäänensä antoi noin 15000 suomalaista. Graniitti on innoittanut kuvanveistäjiämme ja arkkitehtejämme. Kansalaisliike voi alkaa hyvin pienestä. '' Kansalaisaktiivisuus lähtee omasta arkielämästä, eikä jo olemassa olevien instituutioiden, kuten puolueiden organisoimana", sanoo Litmanen ja on sitä mieltä, että kansalaiset aktivoituvat myös ilman johtajia. Korukivet kunniaan Kivilajien ohella maakuntakiveksi ylsi muutama mineraali. Yhä useampi herää ja toteaa, että "hei ei meidän ole pakko sietää tätä". Esimerkiksi käsitteellisempi "metsien suojelu" ei juurikaan saa ihmisiä liikkeelle, mutta jokin konkreettinen esimerkki puree. Niitä on ollut paljon; Litmasen tietoon on tullut tähän mennessä jo runsaasti yli sata taistoa eri puolilta Suomea
Harjujen suojeluohjelma toteutetaan muista poiketen paaosin maa-aineslain avulla. Esimerkiksi tänä vuonna perustetut Torronsuon ja Koloveden kansallispuistot samoin kuin toisaalla tässä lehdessä esitelty Tammisaaren kansallispuisto kärsivät toteuttamismäärärahojen puutteesta. Liitto ei kannata sellaista haittaverojärjestelmää, jossa valtio suuntaa osan varoista ympäristölle vahingollisiin hankkeisiin samalla kun tuotantolaitokset vain siirtävät haittaverot lisäkustannuksina kuluttajien maksettaviksi. Sisäisten markkinoiden perustamiseen, mm. Euroopan yhteisön direktiivit eli lainsäädäntövelvoitteet koskevat pitkälti Suomeakin muutaman vuoden päästä. Lehtojen suojelu on vasta käynnistymassa. EY:llä on toistaiseksi vähän ympäristödirektiivejä eikä vertailulle ole pohjaa. Luonnonsuo j ei uliiton mielestä Suomessa tarvitaan sekä päästörajoja ja normeja että taloudellista ohjausta' ympäristön suojelemiseksi. Paineet käyvät ristiin. Nykyisellä vauhdilla ohjelmien toteuttaminen kestää yli 20 vuotta. Niiden säätäminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä ja koska ne ovat minimivaatimuksia, on EY:llä oikeus puuttua ympäristönsuojeluasioihin vain, jos joku jäsenmaa alittaa suojelun vähimmäistason. Kari Bergholm kuitenkin arvelee, että Suomella on edessään mukautuminen nykyistä tiukempiin säädöksiin. Liitto vaatii valtiolta luonnonsuojelualueiden ostovarojen lisäämistä, riittävien määrärahojen varaamista luonnonsuojelualueiden hoitoon sekä ympäristönsuojelua palveleviin tutkimuksiin. Monille alueille laadittujen hoitoja käyttösuunnitelmien toteutuminen uhkaa viivästyä kohtuuttomasti määrärahojen puuttuessa. Liitto toistaa vaatimuksensa ympäristönsuojeluinvestointien vapauttamisesta mitä pikimmin liikevaihtoverosta. Raakavesiverolla kannustettaisiin paljon vettä käyttäviä tuotantolaitoksia vedensäästötoimiin ja mahdollisuuksien mukaan pyrkimään suljettuihin vedenkiertojärjestelmiin. Mennäänkö Euroopassa pyhän kilpailukyvyn nimissä sieltä, missä aita on matalin vai raivaavatko tiukimpia päästönormeja vaativat maat tien tulevaisuuteen. Minimivaatimusdirektiivit asettavat jäsenmaille vain vähimmäistason lainsäädäntönsä pohjaksi. Rikin6 päästövero kohdistuisi ennenkaikkea energiatuotantoon, typen oksidien päästöverolla vähennettäisiin myös liikenteen typpipäästöjä. Myöhemmin Tanska asetti ongelma purkeille SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . EY on voinut laatia ympäristödirektiivejä vasta parin vuoden ajan. Jäsenmailla säilyy oikeus solmia kansainvälisiä ympäristönsuojelusopimuksia. Suojeluohjelmiin sisältyy lähes 2000 neliökilometriä vielä suojelemattomia, yksityisomistuksessa olevia maita. vsk .. Suojelualueille tarvitaan Euro linjaa etsitään Miten Euroopan yhdentyminen vaikuttaa Suomen ympäristönsuojelun tasoon. Ravinneverolla supistettaisiin maaja metsätalouden fosforija typpipäästöjä vesiin. Metsähallinnon tuotantopuolelta lakkautettavaksi suunnitellut virat ja toimet liitto esittää siirrettäviksi luonnonsuojelutoimen puolelle. Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut passiivista. Haitta veroilla voidaan liiton mielestä edistää ympäristönsuojelua. EFTAmaat ovat sopineet suuntautuvansa mahdollisimman täydellisesti osaksi EY:n sisämarkkinoita. Yksityismailla soidensuojelu ja lintuvesien suojelu ovat pahasti kesken. Parhaiten suojeluohjelmista ovat toteutuneet valtion mailla kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä soidensuojeluohjelma. Liitto korostaa myös tarvetta kehittää pienimuotoista, tavallista retkeilijää palvelevaa opastusja tiedotustoimintaa tasapuolisesti kaikilla suojelualueilrektiivejä. Muuta lainsäädäntöä, esimerkiksi työsuojelua ja ympäristönsuojelua, koskevat velvoitteet ovat useimmiten minimivaatimusdipäteviä oppaita ja valvojia. Ympäristön tilan parantamiseen tarvitaan joka tapauksessa moninkertaisesti nykyistä enemmän määrärahoja. maanviljelyssä avustuksina luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyville ja yritystoiminnassa tukena ympäristönsuojelua edistäville hankkeille. KOTIMAASTA SLL budjetista: Haittavero voimaan ja lisää rahaa ympäristönsuojeluun Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä haittaveron käyttöönottoa ensi vuonna. Suojelualueita pitää myös hoitaa Luonnonsuojeluliiton mie!estä valtion tulee varata 24,5 miljoonaa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon. EY:llä on kahdentasoisia lainsäädäntövelvoitteita, joita ulkoministeriön lähetystöneuvos Kari Bergholm nimittää harmonisointija minimivaatimusdirektiiveiksi. Haittaveron tuotto ympäristönsuojeluun Huomattava osa haittaveroilla kerättävistä varoista tulee luonnonsuojeluliiton mielestä suunnata ympäristönsuojelun edistämiseen. kaupankäyntiin ja tavaroiden vapaaseen kulkuun, liittyvät säädökset ovat yleensä harmonisointidirektiivejä. Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten haittaveroilla, kannustetaan tuotantoelämää ja kuluttajia ottamaan käyttöön ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä menetelmiä ja kulutustottumuksia ohi sen minimitason, joka päästörajoilla luodaan. Esimerkiksi työturvallisuussekä koneja laitemääräykset eivät ole Suomessa korkeata kansainvälistä tasoa. Maa kielsi järjestelmään soveltumattomien purkkien markkinoinnin ja sai EY:n kom1ss10n tuomion kaupan estämisestä yhteisömaiden välillä. Tanska tiukkana Tanska on koetellut liikkumavaraansa EY :n sisällä ympäristökymyksissä, jotka liittyvät yhteisön sisämarkkinoihin. Harmonisointidirektiivit tulee sisällyttää jäsenmaiden kansallisiin lakeihin sellaisenaan. Viiden suojeluohjelman toteuttaminen ontuu rahan niukkuudessa. Liitto painottaa myös tarvetta edistää ympäristönsuojelua eri tuotannonaloilla, mm. Millä tasolla Suomen ympäristölainsäädäntö Eurooppaan verrattuna on. Suojeluohjelmat junnaavat rahapulassa Luonnonsuojeluliitto esittää varattavaksi ensi vuodelle 90 miljoonaa (tänä vuonna 60 miljoonaa) maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin ja v11s1 miljoonaa markkaa (tänä vuonna kaksi miljoonaa) korvauksiin suojelualueiden perustamisesta. Tanska on luonut 80-luvulla kertakäyttöisille juomapurkeille palautusjärjestelmän
Suomalaiselle osaamiselle avautuu ympäristövaatimusten tiukkenemisen myötä myös uusia vientinäkymiä: ympäristöteknologia · on merkittävä vientituote. Lähetykset ovat keskiviikkoisin ja neljä jaksoista uusitaan joulukuussa Koulu-TV :ssä. Televisiosarja Itämerestä lähettää syksyllä kuusi osaisen televisiosarjan Itämerestä. Toisaalta yhdentyminen heikentää paikallistason ympäristöpolitiikan mahdollisuuksia, mutta toisaalta valtioiden suvereenisuuden rajoittaminen on välttämätöntä juuri ympäristön suojelemiseksi. Ensimmäistä kertaa pääsemme seuraamaan esimerkiksi meduusan tanssia ja kivinilkan pujottelua pohjalla, mutta kovin laajaa meteriaalia kuvausryhmä ei ole ehtinyt saada kasaan. Laivan miehistössä oli edustajia lähes kaikista Itämeren maista . Ja. Antti Halkka ja Marko Stenberg Lähetysajat: Meren synty 27.9., 4.12., Ajatusten ja aseiden meritiet 4.10., Haavoittuva meri 11.10., 8.12., Meren miljoonat 18.10., 11.12., Meren pulssi 25.10., Meren huominen 1.11., 15.12. / / ,, .,. Yhtiö on luopunut jo kloorikaasun käytöstä koivun valkaisussa ja kehittelee biovalkaisua sekä uusia jäteveden puhdistamoja. Ympäristötutkimukseen potkua Suomi käyttää ympäristötutkimukseen selvästi vähemmän rahaa kuin Skandinavian maat. Tämäkin ratkaisu vietiin Euroopan Tuomioistuimeen, joka piti tuontirajoitusten säätämistä muutenkin vähämenekkisille juomille kohtuuttomana ja panttijärjestelmää riittävänä ympäristönsuojelutoimena. Sarjan on tuottanut Tv 1 opetustelevisio ja suunnitellut sekä ohjannut Ilkka Hannula. EY:n komissio on selvittämässä perusteita selluja paperiteollisuuden päästöjä koskevalle direktiiville. Joiltakin keskeisiltä ympäristöntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan valtion tutkituontirajoituksen ja vaati panttipalautusjärjestelmän rakentamista niille. KOTIMAASTA muslaitos, eräiltä jopa tutkimustraditio. 7. Saasteettomuus on kilpailuvaltti Ympäristöystävällisyys on kilpailutekijä nyt ja vielä selvemmin ensi vuosikymmenellä Euroopassa. Lopuissa neljässä jaksossa sarja hiukan jämäköityy kertoessaan Itämeren eliömaailmasta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Ympäristökysymykset ovat voimakkaasti muSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Kaksi ensimmäistä osaa käsittelee melko hajanaisesti meren historiaa. Suomen tulisi Tuomiojan mielestä ajaa sopimusta, joka sallii jokaisen maan soveltaa omia tiukempia normeja maassa myytäviin tuotteisiin. ,E Elokuun lopulla purjehti Helsinkiin Pogoria mukanaan viesti Itämerestä; rauhanmerellä uivat laivat uhkaavat turvallisuutta ydin varustuksineen ja seitsemän maan jätteet kuormittavat piskuista sisämertamme raskaasti. kana investointipäätöksiä tehtäessä. Enteileviä jäähyväisiä Itämerelle vietettiin syyskuun kolmantena. Ristiriitoja EY :n sisällä ovat herättäneet myös Tanskan tuontiautoille määräämät tiukat pakokaasun päästönormit, jotka asettavat USA:n ja Japanin autot suotuisampaan asemaan kuin yhteisömaiden Ranskan ja Englannin autot. Enso aikoo pysyä mukana eurooppalaisessa kilpailussa. Nyt voimavarat on suunnattu pääosin suurten opastuskeskusten rakentamiseen harvoihin kohteisiin. Toimialajohtaja Harry Salonaho Enso-Gutzeit Oy:stä uskoo, että direktiivin tiukennetut määräykset nopeuttavat rakennemuutosta Euroopan paperiteollisuudessa: monellakaan tehtaalla ei ole varaa tiukkoihin ympäristöinvestointeihin ja pienempien yksiköiden on pakko fuusioitua suurempiin. Tekijäryhmä kierteli vuokraamallaan hinaajalla kaikissa Itämeren rantavaltiossa ja löysi useimmista myös asiantuntijoita haastateltaviksi. Hiljaiseen hetkeen osallistui Helsingissä noin sata ihmistä. Suomalaisasiantuntijat ovat lähinnä merentutkimuslaitoksen ja Tvärminnen eläin tieteellisen aseman tutkijoita. vsk. Ritva Kupari /t. Tutkimustyön elvyttämiseksi luonnonsuojeluliitto esittää varattavaksi 30 miljoonaa ensi vuoden budjettiin. Erityisesti määrärahaa tulisi ohjata ympäristön seurantaan, luonnonsuojelututkimukseen, uhanalaisten lajien tutkimiseen, lääninhallinnon ympäristöselvityksiin sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistämiseen. Suomen Ulkomaankauppaliitossa toimii ympäristöteknologian vientiä edistävä ryhmä, johon kuuluu noin 50 yritystä. Nyt ollaan jo astuttu ratkaiseva askel tietoisuuden polulla: teollisuus ymmärtää, että ympäristöystävällisyyden mittauksessa tarvitaan tietoa niin valmistuksen, käytön kuin hävittämisenkin vaikutuksista ympäristöön. Kuvausta haittasi Itämeren sameus, jota ihminen rehevöittävillä ravinteillaan edistää. Erkki Tuomioja on arvioinut yhdentymisen synnyttävän vastakkaisia paineita ympäristönormeihin: kilpailuasemistaan lähtien maat ajavat erilaista linjaa eri haittojen suhteen. Uutta on vedenalaiskuvaus; Yleisradio hankki kuvauskaluston varta vasten sarjaa varten
Pfisterin mukaan nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kadmiumiin. Tällaisia kojeita ovat mm. Ne voidaan monissa tapauksissa onneksi korvata helposti litium-, hopeaoksiditai sinkkiilmaparistolla, jos kuluttaja vain haluaa. Nikkelikadmium-akuissa oli vuonna 1987 noin 18 000 kiloa kadmiumia, ja niiden käyttö yleistyy. Alkaliparistoja myytiin samaan aikaan noin kolmannes ruskokiviparistojen määrästä, mutta elohopeaa niissä oli pari tuhatta kiloa. Ucar kehitti ensimmäisenä alkalipariston, jossa on elohopeaa enää alle 0.025 prosenttia. Toinen ongelma on akkujen heikko teho, joten niitä saa ladata tiuhaan. 8 VIISAAN VALINNAT Paristojen keräys on tehotonta Useilla paikkakunnilla paristoja kerätään talteen, mutta järjestelmä on hankala: vastaanotto paikat ovat hajallaan, yksi liike ottaa vastaan ja toinen taas ei. Kilpailu markkinoista on kova ja valttia on nyt luontoystävällisyys. Yleensä korkeimmat elohopeaja kadmiumpitoisuudet ovat petokaloissa, kuten hauessa, ahvenessa, mateessa ja eräissä särkikaloissa. Tällaista käytöstä poistettua paristoa ei enää luokitella ongelmajätteeksi. Uusien alkalija ruskokiviparistojen sekä elohopeaoksidiparistojen vaihtoehtojen yleistyessä voidaan elohopeakuormitus nopeasti vähentää noin pariin sataan kiloon. Useisiin laitteisiin paristo on asennettu kiinteästi ja kun laite heitetään pois, menee paristo mukana. Suotuisan kehityksen vauhdittamiseksi ympanstöministeriössä kaavaillaan määräystä, jonka mukaan Suomen kamaralle kelpuutettaisiin vain sellaiset paristot, joissa elohopeaa on alle 0.025 prosenttia. Paristovalikoima on suuri: ruskokivija alkaliparistojen lisäksi saatavana on elohopeaoksidi-, hopeaoksidi-, litiumja sinkkiilmaparistoja. Tavalliseen ruokakauppaan paristoja ei kannata tarjota. Muistilaitteissa, videoissa ja varoitusvaloissa voidaan käyttää nikkeli-kadmiumakun sijasta suljettuja lyijyakkuja ja litiumparistoja, mutta pääosalle akkujen käyttökohteista ei edelleenkään ole riittävän hyviä vaihtoehtoja. Paristokauppa käy Tavallinen ruskokiviparisto sisältää pieniä määriä sekä kadmiumia että elohopeaa. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Kaikkiaan paristoja ja akkuja myytiin vuonna 1987 noin 50 miljoonaa kappaletta. Lisäksi olisi kiireesti ratkaistava, mitä tehdään kiinteästi asennetuille raskasmetallipaketeille; paristot ja akut pitäisi ainakin voida irrottaa laitteista muutenkin kuin kirveellä. Kadmium kertyy ihmisessä erityisesti munuaisiin, joiden toiminta vaikeutuu. Suomessa on arviolta tuhat sellaista järveä tai allasta, joissa elävien kalojen elohopeapitoisuus ylittää meillä sallitun määrän, joka on milligramma elohopeaa kilossa. vsk.. Sen sijaan pienet nappiparistot ovat vielä iso ongelma, koska elohopeaoksidiparistossa on jopa 30 prosenttia elohopeaa. Määräyksiä ja rajoituksia tulossa. Nikkelikadmiumakkujen käyttäjän kannattaa hankkia latauslaite, joka maksaa 100-150 markkaa. Uusia paristokäyttöisiä tuotteita keksitään jatkuvasti; vuosittain esimerkiksi noin 50 000 suomalaista haluaa ilahduttaa ystäviänsä soivalla kortilla, jonka s1saan on piilotettu hopeaoksidiparisto. Vuonna 1987 käyttöön otettujen paristojen mukana livahti kulutukseen 3 000 kiloa elohopeaa. vesistössä metyylielohopeaksi, joka vaikuttaa hermostoon; myrkytyksestä voi seurata halvaantuminen. Pitkällä tähtäyksellä kaikkien parist<;>jen elohopeamäärän on edelleen laskettava. Nämä lilliputtivoimalat sisältävät tyypistä riippuen mm. Elohopea muuttuu mm. jotkut käsityökalut, sähkövatkaimet, purkinavaajat ja rikkaimurit. Paristojen raskasmetallit kuormittavat luontoa Paristo on nerokas keksintö; ohuen teräskuoren kätköissä on monimutkainen rakennelma, jossa kemiallisesta energiasta syntyy sähköä milloin mitäkin härveliä varten. Korvaavia tuotteita odoteltaessa myrkylliset paristot ja akut pitäisi kerätä talteen. Paristoista parhain on vielä keksimättä Alkaliparistojen valmistajia on paljon: Duracell, Fuji, Hitachi, Kodac, Panasonic, Philips, Toshiba, Ucar, Varta... Tarjolla on myös nikkeli-kadmiumakkuja (NiCd), jotka nimestään huolimatta näyttävät tavallisilta paristoilta. Keräys ei olekaan sujunut suunnitelmien mukaan, sillä käytetyistä paristoista kulkeutuu asianmukaiseen käsittelyyn vain kymmenisen prosenttia suurin osa menee kaatopaikoille. Alkaliparistot kehittyvät hyvään suuntaan ja kuluttajalle on jo olemassa selkeitä vaihtoehtoja. Ensi vuoden alusta tulee Ruotsissa voimaan laki, jonka mukaan alkaliparistoissa ei enää saa olla elohopeaa yli tuon maagisen 0.025 prosentin. Raja on vakiintumassa yleismaailmalliseksi, sillä paristonvalmistajat ovat kansainvälisiä. Akkua voi ladata noin tuhat kertaa, jonka jälkeen se muuttuu ongelmajätteeksi. elohopeaa, kadmiumia, sinkkiä, nokea, ruskokiveä ja salmiakkia. Luontoon joutuu kadmiumia ja elohopeaa lukuisista lähteistä, mutta paristojen merkitys on suuri; vuosittain käyttöön otetuissa paristoissa on rekkalastillinen 20 tonnia kadmiumia ja elohopeaa. Pariston teräksisen kuoren rikkoutuessa raskasmetallit voivat höyrystyä ilmaan tai liristä kaatopaikkojen suotovesien mukana pintaja pohjavesiin. Tällaisten kalojen kauppa on kielletty. Näitä "uuden aikakauden paristoja" on lisäksi ainakin Vartalla ja Duracellilla. Ylitarkastaja Klaus Pfister ympäristöministeriöstä on sitä mieltä, että paristojen elohopeaongelma väistyy vähitellen. Seurauksena on anemia, häiriöitä maksan toiminnassa sekä luuston haurastuminen. Keräystä voitaisiin vauhdittaa palautuspantilla tai joi' lakin muulla taloudellisella houkuttimena. Arvioiden mukaan akkujen kadmiummäärä on nelinkertaistunut 1980-luvulla ja se kasvaa edelleen. Kadmium ja elohopea säilyvät luonnossa ja kertyvät eliöihin. Ruotsissa elohopean saastuttamia vesistöjä on noin 10 000. Vuonna 1987 käyttöön otetuissa lähes 33:ssa miljoonassa ruskokiviparistossa oli runsas sata kiloa elohopeaa ja kaksisataa kiloa kadmiumia. Ravinnon mukana ne ennen pitkää ovat meidänkin lautasellamme. Suurin osa elohopeasta on kuitenkin alkaliparistoissa
Näiden valtioiden velvollisuus on huolehtia niin rauhasta kuin ympäristöstäkin Arktiksessa. Nyt on pidettävä huolta siitä, että ympäristönsuojelu ja -tutkimus on tärkein yhteinen tehtävä Arktiksessa, jossa rauhan täytyy olla itsestäänselvyys. Siitä kertovat Exxon Valdesin öljytuho Alaskan rannikolla ja Kuolan, Norilskin ja monen muun kaivosalueen tuhansien hehtaarien kasvillisuustuhot sekä radioaktiivinen saastuminen uraanin louhinnan ja atomipommikokeiden takia. Viime vuonna perustivat kahdeksan arktisen valtion tutkijat kansainvälisen arktisen tutkimuksen komitean. Suomenkin ens1s1Ja1sena pyrkimyksenä mainitaan tavallisesti arktisen tekniikan myynti, kun kyse on toiminnasta napaseuduilla. Naapurimaa on päästöjen vähentämisessä niin vaikean tehtävän edessä, että se ei yksin siitä selviä. ~~--L-j•;::-,__,. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 9. Näin rajataan se arktinen kerho, jonka Suomi, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Kanada, Tanska/Grönlanti, Islanti, Norja ja Ruotsi muodostavat. Alkuperäiskansojen elämäntapojen ja arvojen murros vaatii sekin omat SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . vsk. Liennytys suurvaltojen suhteissa ja aito pyrkimys rauhaan työntävät toivottavasti arktisen militarismin taustalle. Pohjoisen luonnonvarat, metsät, öljy, kaasu, metallit ja Jäämeren kalat ovat olleet usein vain raaka-ainevarasto etelälle. Keskustelun ovat aloittaneet tutkijat ja ympäristöväki. Yhä useampi rauhan festivaali muuttuu jo nyt ympäristöfestivaaliksi. Arktisen yhteistyön toinen etenemistie on poliittinen. Arktista ympäristönsuojelua vai kilpaa luonnonvaroista Puolet 60. Sen ensimmäinen konferenssi järjestettiin viime joulukuussa Leningradissa. Suomen ulkopolitiikan johto on kiitettävästi tarttunut asiaan ja on järjestämässä lähiaikoina kahdeksan maan kokousta Suomeen. Suomeenkin on perustettu lähinnä virkamiehistä koostuva Polar-toimikunta kauppaja teollisuusministeriöön. Avauksena tähän voi pitää presidentti, pääsihteeri Mihail Gorbatsovin Muurmanskin puhetta pari vuotta sitten. Rovaniemelle suunnitellaan parhaillaan Arktista keskusta, jolle riittää yllin kyllin tehtävää. On aika nostaa ympäristönsuojelu ensisijalle. Meillä ja muilla pohjoismailla on siksi erityisasema niiden kahdeksan valtion joukossa, joiden kautta pohjoinen napapiiri kulkee. Suomellakin on pitkä traditio pohjoisen ekologian tutkimuksessa. Kuvaa hyvin suurvaltojen aseman tärkeyttä, että kun oikea henkilö •ausuu jotain oikeaan aikaan oikeassa paikassa (tai lukee viisaan avustajan kirjoittaman puheen), alkaa tapahtua. Tyyli on yksitoikkoisen sama. Ovathan Helsinki ja Grönlannin eteläkärki samalla leveyspiirillä ja laajat osat meitä eteläisempää Siperiaa ja Kanadaa ovat epäystävällistä ikiroudan maata. Esi-isämme ovat asettuneet jääkauden jälkeen todella ainutlaatuiselle niemimaalle. Ei ole eroa siinä, onko voitot korjattu Helsingissä, Moskovassa, Montrealissa tai Tukholmassa. Napa-alueiden tärkeys on jo aikaisemmin otettu huomioon monissa tutkimusohjelmissa. Arktisten valtioiden kiinnostus pohjoisiin alueisiin ei ole huolenpitoa herkästi haavoittuvasta luonnosta, vaan edelleenkin kilpaa luonnonvaroista, joita halutaan hyödyntää entistä tehokkaammin. uhrinsa. On ilmeinen vaara, että Outokummun, Rautaruukin ja Kemiran hankkeet pikemminkin tehostavat luonnonvarojen käyttöä ja lisäävät ilman saastumista kuin korvaavat nykyistä teollisuutta. Tätä tutkimusta on nyt syytä suunnata entistä enemmän ihmisen vaikutusten tutkimukseen. Fennoskandian pohjoiskalotin yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Vielä suhtellisen puhdas Arktis saastuu pala palalta. Maailman jäljellä olevista kaasuja öljyvaroista arvioidaan olevan puolet arktisilla alueilla. Kuola-projekti tarjoaisi teollisuudellemme aivan uusia ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Otsonikatojen tutkimus lienee niistä nykyisin tunnetuin. On välttämätöntä, että Arktiksen ongelmia käsitellään kansainvälisesti
Niinpä ensi vuoden lopussa rekisterissä on pyörein luvuin kaksi miljoonaa henkilöautoa. Henkilöautoja on kuitenkin liikenteessä pari sataa tuhatta ennustettua enemmän ja pakettiautoja 30 000 enemmän. Luonnollisesti liikennekin on lisääntynyt ennustettua nopeammin. Autokannan kehitysennusteet, melko tuoreetkin, ovat menneet pahasti pieleen, sillä henkilöautokanta on kasvanut ennakoitua huomattavasti nopeammin. Autokaupan kasvun ovat mahdollistaneet lähinnä kotitalouksien ostovoiman lisääntyminen viime vuosina, moottoripolttoaineiden halpa hinta bensan reaalihinta litralta on viimeaikaisista· Hevistä korotuksista huolimatta kolmanneksen alhaisemmalla tasolla kuin kalliin öljyn aikana vielä vuosikymmenen puolivälissä sekä kulutusluottojen helppo saanti. Ennusteet epäluotettavia Mikäli kuluvan vuosikymmenen alussa laaditut viralliset ja epäviralliset autokantaennusteet olisivat osuneet kohdalleen, niin tällä hetkellä pitäisi meillä Suomessa olla korkeintaan 1,6 miljoonaa henkilöautoa ja 130 000 pakettiautoa. Virallisen rekisteri tilaston mukaan maassamme oli kuluvan vuoden alussa jo yli kaksi miljoonaa autoa, mistä henkilöautoja noin 1,8 miljoonaa. Tämä suhdeluku on suunnilleen sama kuin muutamissa muissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa ja Itävallassa. vsk.. Tällä vuosikymmenellä on pakettiautoja ostettu entistä enemmän myös kotitalouksiin, joissa niitä arvioidaan olevan ainakin puolisataa tuhatta. Autoliikenteen monet haittavaikutukset ovat suurin ongelma: Tieliikenteessä kuolee tänä vuonna lä10 hes 750 ihmistä, loukkaantuu yli 11 000 suomalaista, pakokaasupäästöt kasvavat vuosi vuodelta, liikennemelukin alkaa olla perin paha ongelma, kymmenet tuhannet kotitaloudet ovat velkaantuneet korviaan myöten paljolti autojen hankintojen vuoksi ja niin edespäin. Sitä käytetään pelkillä työmatkoilla tarpeettoman paljon ja muutenkin monilla sellaisilla matkoilla, joihin sopisivat parhaiten julkiset liikennevälineet tai pelkkä polkupyörä tai omat jalat. On tietenkin hyvä asia, että kotitalouksista nykyisin jo noin 80 prosenttia omistaa auton, kymmenet tuhannet kaksikin. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä henkilöautoa kohden on Suomessa 2,8 henkeä imeväiset mukaanluettuna. Liikenteen kasvu on ollut nopein pääteillä sekä keskimääräistä huomattavasti voimakkaampi Keski-SuoSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Eräissä autoalan järjestöjen lehdille lähettämissä tiedotteissa on annettu ymmärtää, että olemme muista Länsi-Euroopan maista autoistumisessa vielä paljon jäljessä. Tieja vesirakennushallituksen mukaan henkilöautoliikenteen vuotuinen kasvu on ollut viime vuosina kolme prosenttia ennustettua nopeampaa eli käytännössä lähes kaksi kertaa odotettua voimakkaampaa. Jouko Kaste Tukehtuuko Suomikin Suomi on jo pitkälle autoistunut maa. Onhan henkilöauto loistava, yksilöllinen ja joustava liikkumisväline ja perhematkustuksessa aivan lyömätön. Vahinko vain, että auto on saamassa meistä yliotteen amerikkalaiseen malliin. Viime vuonna merkittiin rekisteriin uusia henkilöautoja ennätysmäärä, noin 174 000 ja autokaupan arvioiden mukaan myynti saattaa nousta tänä vuonna peräti 180 000:een
Autokaupan rajusta kasvusta on kylläkin Ukko Kruunu hyötynyt yhä enemmän: Viime vuonna valtiovalta sai tieliikenteeltä verotuloja liikevaihtovero mukaanluettuna peräti 17 ,5 miljardia markkaa, mistä varsinaisten erityisverojen osuus oli noin 13,5 11. Yksinomaan ajanjaksona 198687 (TVH:n mukaan) yksityinen kulutus kokonaisuudessaan on lisääntynyt viitisen prosenttia, mutta kotitalouksien liikennemenot 11 sekä menot yksityisten kulkuvälineiden hankintaan peräti 28 prosenttia. Kotitaloudet ovat käyttäneet rahaa viime vuosina ennen muuta kulkuvälineiden hankintaan. .,. g {:. Teiden urautuminen on kaikille tuttu tosiasia ja tieurat ovat sen kuin vain lisääntyneet tänä vuonna epäedullisten säiden takia ja myös siksi, ettei TVH ole saanut määrärahoja liikenteen kasvun edellyttämällä tavalla. vsk. Teiden kunto on viime vuosina huononemistaan huonontunut etenkin kun 1980-luvulla myös raskas rekkaliikenne on kasvanut aikaisempaa tuntuvasti nopeammin ja yhdistelmien keskikoko ja -paino ovat suuresti nousseet. oihin ennen "Amerikkalainen unelma" on jo toteutunut Pariisissa. "' ' : ; SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Samanaikaisesti henkilöautokilometrin hinta on halventunut seitsemän prosentin verran. Teiden huono kunto on epäilemättä yksi syy siihen, että tiekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat jälleen yllättävän lyhyessä ajassa tuntuvasti lisääntyneet. Autoralli käy näinkin; uusia autoja tuodaan ja romuja viedään. men ja Pohjois-Suomen tieverkolla sekä tietenkin pääkaupunkiseudulla. Ruuhkaisessa työmatkaliikenteessä, kymmenen vuoden takaisten ennusteiden mukaan ajoneuvomäärien piti kasvaa vuosiin 1987-88 mennessä parikymmentä prosenttia, mutta nousu onkin ollut 5060 prosenttia. .,. PUHEENVUORO vuotta 2000
Ympäristö ja eritoten autoliikenteen huomattava kasvu huolestuttaa entistä enemmän myös ruotsalaisia. Näin pitkälle ei muissa länsimaissa ole sentään vielä menty, mutta esimerkiksi Ateenassa on jouduttu määräämään täysin autottomia pa1via ja era1ssa muissa Euroopan suurkaupungeissa on menetelty sa12 moin tai henkilöautoliikenteen kasvulle on pantu (muun muassa Milanossa) raju sulku. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Jatkuvasti puhutaan VR:n miljardialijäämästä, joka yhteiskunnallisesti ottaen on pieni summa jo sen takia, että varsinaisissa junaonnettomuuksissa ei ole vuosiin kuollut ainuttakaan ihmistä ja että kiskoliikenteen päästöt ovat murtoosa autoliikenteen päästöis~Filosofian kandidaatti Jouko Kaste on helsinkiläinen toimittaja, joka on erityisesti perehtynyt liikenteeseen ja talouteen. Tieliikenteen saasteja meluvaikutukset ovat terveydellisesti meilläkin jo sitä luokkaa, että niistä olisi tehtävä aivan eri selvitys. Tutkimuslaitos Sifon tuoreen selvityksen mukaan 64 prosenttia ruotsalaisista katsoo, että ympäristön tuhoutuminen uhkaa elämää jo nyt. Kun tiemenot olivat TVH:ssa 5,5 miljardia ja kunnissa liikennemenot 3,5 miljardia, niin autoliikenne ei tuota suinkaan ''voittoa'' . Yksinomaan 600-700:n vuosittaisen tiekuoleman omaisille aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä on mahdoton rahassa mitata. TVH:n tuoreen selvityksen mukaan 1988 liikenneturmat maksoivat yhteiskunnalle kuusi miljardia markkaa. Kun autokauppa jatkuu edelleen todennäköisesti ainakin entisellä vauhdilla ja myös liikenne lisääntyy samassa määrin kuin viime vuosina, niin kuluvana vuonna tieliikenteen verotuotto kohoaa jonnekin 20,5-21 miljardin markan huikeaan summaan. Verotuotto oli kaksi kertaa suurempi kuin tielaitoksen budjetti, mutta siitä huolimatta tiemäärärahoja ei ole lisätty. EY:n yksi keskeinen tavoite on vapaa liikkuvuus järjestön rajojen sisäpuolella eli käytännöllisesti katsoen koko Länsi-Euroopassa mukaanluettuna Suomi, joka liittyy EY:hyn ulkojäsenenä vuonna 1992. Päivälehti Dagens Nyheterin esittelemän tutkimuksen mukaan yli puolet ruotsalaisista on valmiita käyttämään julkisia liikennevälineitä kaupungeissa oman auton sijasta. USA:ssa on hiljakkoin arvioitu, että moottoripolttoaineista tulevat päästöt aiheuttavat ainakin 30 000 ihmisen kuoleman vuodessa. Entä miten on asianlaita näissä kiperissä liikennekysymyksissä meillä Suomessa. Hyviä tuloksia henkilöautoliikenteen saattamisessa kuriin on saatu Sveitsissä, jossa on harjoitettu jo vuosia julkista liikennettä suosivaa politiikkaa ja siirrytty muun muassa valtakunnallisen ympäristölipun käyttöön. vsk.. Tästä eteenpäin olisi kaikkien Euroopan maiden noudatettava Sveitsin (EY:n ulkopuolella oleva maa) järkevää esimerkkiä. Liikenneruuhkien ja saasteiden vähentämiseksi on esitetty, että Helsingissä otettaisiin käyttöön jonkinlainen tietullijärjestelmä, mutta päättäjät pitävät tätä ajatusta käytännössä mahdottomana, vaikka järjestelmä on jo käytössä muutamassa Euroopan kaupungissa ja eräät keskukset ottavat sen lähivuosina käyttöön. Tosiasiallisesti tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Helsingin kauppakamarikaan ei kajoa sanallakaan liikenneonnettomuuksien ja saasteiden miltei hälyyttävään lisääntymiseen sen paremmin kuin yhä lisääntyvän liikennemelun tuomiin haittoihinkaan. Käytännössä meillä on eräänlainen autopuolue yli rajojen. "Amerikkalainen unelma" omasta autosta on toteutumassa kaikkialla läntisessä teollisuusmaailmassa Suomi mukaanluettuna, mutta tämä unelma on Yhdysvalloissa ja paikoin Länsi-Euroopassakin ainakin Saksan liittotasavallassa muuttunut tahi aivan pian muuttumassa painajaiseksi. Liikennepolitiikkamme on ollut kauan aikaa ja on edelleen innokkaan automiehen, liikenneministeri Pekka Vennamon myötävaikutuksella korostetusti autoystävällistä huolimatta tiukasta liikenneverotuksesta. '' Amerikan unelmaa'' ei ole syytä kadehtia Useissa läntisissä teollisuusmaissa nykymenolla kohta meilläkin on auto saanut ihmisestä selvän yliotteen: Ruuhkat pääteillä ja suurissa kaupungeissa ovat käymässä tahi jo käyneet sietämättömiksi, pakokaasupäästöt ovat erittäin vakava terveydellinen ongelma ja liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Verotulot eivät kata haittavaikutusten kustannuksia Tyypillistä elinkeinoelämän henkilöautoa korostetusti suosivaa ajattelutapaa edustaa Helsingin kauppakamari, jonka mukaan liikenteelle eikä myöskään liikerakentamiselle saa panna minkäänlaisia esteitä. Tukehtuuko Suomi. Selvitysten mukaan liikennemelu lisää vuosi vuodelta myös Suomessa kuulovammaisten määrää. Autoliikenteen saastevaikutuksia on meillä jatkuvasti vähätelty ja sanottu, että verrattuna pitkälle autoistuneisiin maihin eivät pakokaasupäästöt ole vielä muutenkaan suuri ongelma. Kun kaikilla päättäjilläkin on oma auto, niin tämä heijastuu myös heidän ratkaisuihinsa liikennepolitiikassa. Summa on tällä vuosikymmenellä nimellisesti yli kaksinkertaistunut ja reaalisesti kasvanut yli puolella. Invalideiksikin jää onnettomuuksissa loukkaantuneista vuosittain 1 000-1500 ihmistä. miljardia. Autokannan ja liikenteen annetaan kasvaa omalla painollaan ilman minkäänlaisia säätelyjä, TVH:lla on ohjelmassa mittavia moottoritiesuunnitelmia teiden leventäminen ei riitä tielaitoksen mielestä alkuunkaan rekkojen kokonaispainoja nostetaan vuosikymmenen vaihteessa, autoveroa suunnitellaan huomattavasti alennettavaksi ja niin edespäin. Kauppakamarin mielestä on tosin joukkoliikennettäkin kehitettävä, mutta instanssin lähtökohta on selvästi autoystävällinen. Etelä-Kaliforniassa monet autoilijat vuosi sitten menettivät helleaallossa pakokaasujen ympäröimänä hermonsa ja yrittivät kaduilla ja teillä raivata kaaralleen tiensä ampumalla. Onko meidän välttämättä pyrittävä paasemaan osalliseksi tästä amerikkalaisesta unelmasta, joka on osoittautunut pelkäksi unelmakuplaksi ja terveydelle todelliseksi vaaraksi. Yhdentyvä Eurooppa pahentanee ongelmia Ekologit kantavat erittäin aiheellisesti huolta siitä, että yhdentyvä Eurooppa entisestään pahentaa näitä liikenteen ongelmia. Eli autoliikenteen on voitava kasvaa vapaasti, mistä syystä pysäköintitaloja ja -tiloja on rakennettava autokannan ja -liikenteen edellyttämällä tavalla. Ehkä eivät vielä, mutta jo muutaman vuoden kuluttua kylläkin, kun ja jos autokannan ja liikenteen annetaan kasvaa nykyvauhdilla. Tämä on oikeastaan rikollista. Tämä tavoite joka on herättänyt hämmästyttävän vähän kritiikkiä on räikeässä ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa. Virallisten laskelmien mukaan tieliikenne kannattaa tuottamillaan veroilla itse itsensä eli autoliikenteen kustannusvastaavuus olisi täysin kunnossa. Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että valtion kassaylijäämä nousee tänä vuonna ennustettuun 7-8 miljardiin markkaan. .
Tänä päivänä han13. Tämä Haminan valtuustossa äänestyksen jälkeen hyväksytty osaprojekti voi koitua nyt Haminan kohtaloksi. Tämän jälkeen on enää Haminan ohitustien toteutus. Samaan aikaan Hamina mielii juuri samalle alueelle mittavaa puisto-, satamaja hotellialuetta. Hanke on saanut osan haminalaisista liikkeelle. Moottoritie uhkaa Haminan rantoja Väli Turku-Helsinki rakennetaan moottoritieksi pala palalta. vsk . Haminalaisille arvokas merimaisema peittyisi esisuunnitelmassa esitettyyn metrien korkuiseen tiepenkereeseen. Uusi väylä kun seuraisi automaattisesti vansuoMEN LUONTO 6/ 89 48. Linkin toisessa päässä, Kotkassa työt alkavat vuonna 1991. Suunniteltu moottoritie kulkisi tämän vesialueen ylt. Tielinjauksen alle jäisi peräti 15 hehtaaria rantamaata. Uudet vapaakauppa-alueet itärajan tuntumassa ja toisaalla yhdentyvä Eurooppa ovat pistäneet Haminan seinää vasten. Haminalainen valtuutettu Jorma Kasari huomauttaa, että liikenne-ennusteiden perusteella tietä ei tarvita. Toisaalta ruuhkat ovat lyhytaikaisia. Haminaan rakennetaan parhaillaan ohitustien mm1versiota, Kekkosentietä. Näitä rantoja ei saisi tuhota vain muutaman nopean ajominuutin takia". han suunnitelman linjanvetoja. Hamina kuuluu epäonnekseen linkkiin, joka ainakin TVH:n visioissa liittyy Turusta Helsingin kautta itärajalle kulkevaan moottoritiehen. "Liikenne kasvaa varmasti, mutta arviot sen määrästä ovat vain arvioita. Parhaat rannat autoille Miljoonien markkojen hankkeella Hamina on nyt uhraamassa suuren osan arvokkaimmasta rantaalueestaan kuningas Autolle. Haminan naapurikuntaan Vehkalahdelle tie valmistuu 1995. Teksti ja kuvat: Pentti Hirvonen Uhrataanko autoille parhaat paikat. Tällä vuosikymmenellä Hamina sai jo pienen pätkän tulevaa valtaväylää. Lähimmät asuintalot ovat kivenheiton päässä. Hän lisää, että suunnitelma on ajalta, jolloin yleiset intressit olivat toiset kuin tänään. Hanketta vastustavat uskovat, että vielä ei ole liian myöhäistä. Vanhan ympyräkaupungin rantamiljöötä uhkaa nyt moottoritien peikko
Siltoja, katuja ja meluesteitä Valtatie 7 :n yleissuunnitelmaan Haminan kohdalla sisältyy uutta tietä 5,5 kilometriä, yleisiä teitä ja katu14 "Rantoja ei pitäisi tuhota muutaman ajominuutin takia", sanoo valtuutettu Jorma Kasari. Hän ei usko, että peli olisi jo menetetty. Asukkaat haluaisivat päättää tiestä ke ei toteutuisi tällaisena. Nyt sitä ei ole. Heillä ei ehkä ole esittää "Kaupunkilaisten pitäisi saada päättää tiestä", sanoo hanketta tutkaillut Osmo Okker. ja 12, siltoja yhdeksän ja meluesteitä yhden kilometrin matkalle. Meille kaupunkilaisille tie olisi ainainen kirous", sanoo Okker. Koko hankkeen hinta korkeimmillaan olisi liki 150 miljoonaa markkaa. Kuntalaisia koskeva asia tulisi hänen mielestään olla myös heidän päätettävissään. Ohitustie ei ohittaisi tätäkään maisemaa. "Minä en tyydy esisuunnitelmiin lopullisina päätöksinä, koska niitä ei vielä ole tehty. Silloin demokratia on vain unelma." SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Nyt järjen on Pappilansaaren kallioilla on tientekijöiden mielestä retkeilyä parempaa käyttöä. Hän ihmettelee myös haminalaisten passiivisuutta. Toisaalta hankkeen puolustajat ovat olleet hiljaa. vsk.. mitään ajatustensa tueksi." Okker kaipaa vaihtoehtoa esitettyyn suunnitelmaan. "Jos ennen on tehty pikkuisen virheitä pöksyyn niin eihän meidän nyt tarvitse liata koko housuja". voitettava, koska päättäjät ja viranomaiset ovat tekemässä selvää virhettä." Okker ei ole hanketta vastaan ylilyönnein tai kiihkomielellä. Hän pitää tien rakentamista Kirkko järven taakse käypänä vaihtoehtona. Kasari on jättänyt esityksen kansanäänestyksestä. "Vaara on siinä, että kaupunginvaltuustolle Jaa pelkkä kumileimasimen arvo. ''Tie tehtäköön, jos siihen on selkeä tarve. On väärin tehdä tietä turisteja varten. "Näin suuressa asiassa pitäisi tästä kylästä lähteä paljon suurempi meteli. Juuri päinvastoin kuin esimerkiksi Kymen tieja vesirakennuspiirin viranomaiset. He eivät siitä joudu kärsimään. Tällaista "monumenttia'' haminalainen Osmo Okker ei kotikaupunkiinsa halua
Kaikkine tiejärjestelyineen osuuden rakentaminen maksaa 270 miljoonaa markkaa. Samoin työt pilaavat monien lintujen oivat pesimäpaikat rantaruoikoissa". Tämä puolestaan voi kiihdyttää Lupinlahden rehevöitymistä. Salminlahden valtatie 7 ylittää penkereellä. Moottoritien rakentaminen Kotkassa välillä OtsolaSumma alkaa vuonna 1991 ja sen on määrä valmistua vuonna 1995. "Tie lisää meluja saastehaittoja. Samoin hanke muuttaa pikkulintujen, kuten pajusirkun esiintymistä. "Ympäristöasioissa se oli onneton. Sen mielestä Haminaan parhaillaan tehtävä Kekkosentie pystyy vetämään liikenteen kaupungin ohi. Aluetta paljon "haravoinut" kotkalainen Jari Venemies ennustaa Salminlahden taantumista tietyön aikana ja tien tuomien haittojen myötä. Lupinlahti on lähellä linjausta Suunnitellun moottoritielinjauksen läheisyydessä on myös yksi Suomenlahden tärkeimmistä lintuvesistä, Lupinlahti. Haminalainen lintumies Seppo Grönlund on Lupinlahdella tuttu näky. Lupinlahti on lintuvesityöryhmän luokituksessa kansainvälisesti arvokas alue. Tänä vuonna lahdella on nähty joutsenia, kaulushaikaroita, rastaskerttusia ja satapäin uiveloita. Lisäksi siltojen ja pengerten rakentaminen vaikuttaa koko vesialueen veden virtauksiin. Ympäristönsuojelusihteeri Hanna Pesonen pitää tulosta huonona. Oma vaikutuksensa alueeseen on jo lähistön motellilla ja nykyisellä tieliikenteellä." Salminlahden linnusto kartoitettiin kesällä 1986. Ympäristönsuojelulautakunta tyytyisi Kekkosenkatuun ja pistäisi ohitustien kokonaan kaupungin ulkopuolelle, Kirkkojärven taakse. Tänne äskettäin palannut kaulushaikara muuttaa pois samoin kuin ruskosuohaukkakin. TVH teki onnettoman väliraportin TVH on laatinut Haminan ohitustiestä väliraportin tiesuunnitelman lähtökohtien määrittämiseksi. Ympäristönsuojelulautakunta asettui hanketta vastaan. Tämä ohitustien m1rnversio kulkee osittain suunnitellun moottoritielinj auksen vieressä. Ainoa väylä jää veneilylle. Lahti on matala ja sen ruoikkovyöhyke on laaja. Hän pitää tiehanketta arveluttavana ja uskoo, että vaikka tie ei konkreettisesti tunkeudu lahdelle, hankkeen vaikutukset tuntuvat. Yli 10 metriä leveään penkereeSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Siinä ei hankkeen vaikutuksia ympäristöön käsitelty millään tavalla." Kaupungin tekninen lautakunta ei vastustanut hanketta vaan esitti lukuisia parannuksia väliraporttiin. seen jätetään veneilijöitä varten kolmen metrin aukko. "Vaihtoehto" toki on; Jähinniemessä tie voisi kulkea noin 30 metriä pohjoisempana. vsk . "Jos tien vaikutukset ovat jyrkkiä Salminlahdella, Kotka menettää ainoa arvokkaan lintuvesialueensa meren rannikolla.'' 15. Menettääkö Kotka arvokkaan lintuvesialueen. Savi lahti Haminalaisille tarjottu tie repii Haminan rannat. "Penkereen pohjoispuolinen alue umpeutuu. Haminan kohdalla he esittivät moottoritien rakentamista rantaväylälle tunneliin ja rantojen säästämistä ihmisille ja vapaaKirkkojärvi ajalle sekä osin liike-elämälle. Silloin tehdyissä laskennoissa löydettiin nelisenkymmentä eri lajia. Se ei suunnitelmiin kuitenkaan ole vaikuttanut. Jos iso tie tehdään, ympäristölautakunta esittää kaupungin kiertämistä pohjoispuolelta. Elokuussa Kymenlaakson kaupunkirakentamista tutkailivat ryhmätyönä ulkopuoliset arkkitehdit ja taitelijat. Kansallisesti arvokkaan Salminlahden lintualueen kohtalon hetket ovat edessä parin vuoden kuluttua. Lahti on yli viiden kilometrin pituinen kapeahko merenlahti, jossa on useita saaria. Pareja alueella pesi reilut 300. Pentti Hirvonen on haminalainen freelance-toimittaja
Parhaillaan köyttä vedetään mm. Terveysvalvonnan johtaja Antti Pönkä Helsingin kaupungin terveysvirastosta sanoo, että autoveron alennus on erinomainen asia, jos se kohdennetaan oikein. Suomessa on autoja jo yli kaksi miljoonaa eikä rajoja ole näkyvissä. "Sillä ei auto sinänsä vielä aiheuta kovin paljon haittoja, vaan ne syntyvät silloin kun autoa käytetään" . Muutenkin autoveroa pitäisi Vennamon mukaan ehdottomasti alentaa ja verottaa sen sijaan auton käyttöä. Toisaalta Vennamo myöntää, että polttoaineen hinnalla ei ole suurta merkitystä. Sen sijaan pienempien teiden· kulun ratkaisee käytännössä usein pnn-msinoon tai suunnittelija kuuntelematta paikallista mielipidettä. Liikenteen ilmansaastepäästöt huolestuttavat myös liikenneministeriötä, jonka päätöksellä pakokaasuja vähennetään katalysaattoreilla ja lyijyttömällä bensiinillä. "Jos sillä on sattunut menemään napit vastakkain kunnan edustajien tai asukkaiden kanssa, niin voi esiintyä sellaista asennetta, että perkele kun mulle ovat vinoilleet niin pannaanpas toi tie tuohon, jota ne kaikkein eniten vastustaa." Vennamon mukaan Tieja vesirakennushallituksen toiminnassa on parantamisen varaa ja uudistuksia on luvassa jo ensi vuonna: johtoon saadaan laitoksen ulkopuolisia edustajia, mm. vsk.. Paisuvan liikenteen pakokaasujen haitta-aineet vaarantavat terveyden ja vaurioittavat kasvillisuutta: typen oksidit ja hiilivedyt muodostavat maan päälle tihentyvää otsonia, joka on mm. teollisuuden, tienkäyttäjien ja ympäristön asiantuntijoita. "Linja ei muutu", puolueen eduskuntaryhmästä vakuutettiin. Autoveron alentaminen vauhdittaa autokannan uudistumista Autokannan uudistumista Vennamo haluaa nopeuttaa autoveroa alentamalla. Liikenneministeriön kontolle kaatuvat kaikki valtatiet ja sitä suuremmat hankkeet, pienemmät tiet eivät ministeriöön asti yllä. sen yksittäisen ihmisen linjausehdotuksia pystytä selvittämään''. Pakokaasujen haitta-aineet saadaan tällä tavalla vähitellen pudotettua viidennekseen. Kansa muistaa liikenneministeri Vennamon miehenä, joka nosti linja-autojen nopeudet, salli rekka-autojen koon suurentua, supisti syrjäseutujen kiskoliikennettä ja ehkäpä hänet muistetaan vielä autoveron alentamisestakin, kukapa tietää. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Valkeakoski-Toijala -välillä, Helsinki-Turku -tielinjauksesta ja pinnan alla kuplii jo kiista Helsinki-Hamina -tiesuunnitelmasta. Suomessa on jo 1,8 miljoonaa henkilöautoa. Alice Karlsson Pekka Vennamosta tuli ensin Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja, sitten valtionvarainministeri ja liikenneministeri. Tienoikaisut ja levennykset kuumentavat tunteita Pakokaasujakin enemmän naraa ovat aiheuttaneet monet tielinjaukset ja -levennykset. Katalysaattori edellyttää lyijytöntä bensiiniä, jota saakin jo joka asemalta. Liikenteen ympäristöongelmat eivät Vennamon mielestä ole niin suuria, että yksityisautoilua pitäisi rajoittaa. ' Kansalaismielipidettäkin ministeriössä kuullaan, vaikka "ei jokaiYksityisautoilussa on imua. ''Sen sijaan on pakko ryhtyä harkitsemaan 16 PEKKA VENNAMO: Pareinpia autoj~ Pekka Vennamo lähtee, mutta liikenneministerin tuoli pysyy SMP:llä. Uusien automallien katalysaattoripakko tulee voimaan ensi vuoden alusta ja kaikissa uusissa autoissa katalysaattori on oltava runsaan kahden vuoden kuluttua. katalysaattorin asentamista vanhoihin autoihin, jotta Sofiassa marraskuussa 1988 allekirjoitetun sopimuksen edellyttämään typpipäästöjen alentamiseen kyetään.'' Sopimuksen allekirjoittajat ovat sitoutuneet vähentämään typpipäästöjään 30 prosenttia vuoteen 1998 mennessä vuoden 1980 tasosta. Liikenneministeriö onkin esittänyt valtionvarainministeriölle, että ensi vuoden budjetissa katalysaattoriautojen veroa kevennetään niin tuntuvasti, että ne olisivat ilman katalysaattoria päristeleviä selvästi halvempia. Parhaillaan hän on siirtymässä Postija telelaitoksen pääjohtajaksi liikennettä sekin. "Jos autoveroa madalletaan katalysaattoriautoilta ja niiden suosio kasvaa, päästöt tipahtavat kymmeneen viiteentoista prosenttiin nykyisestä ja myös liikenneturvallisuus paranee", Pönkä ennustaa. "Liikenne on Suomessa kasvanut viimeiset 20 vuotta samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa myös öljykriisin aikaan, jolloin polttoaineiden hinnat nousivat jyrkästi. havupuille kohtalokasta. Nykyinen 3 500 markan verovähennys ei Vennamon mukaan ole alkuunkaan riittävä. Alennuksesta syntyvä aukko valtion verotuloissa pitäisi ministeriön mielestä paikata lyijy!lisen bensiinin hintaa korottamalla. Vennamon mukaan valtatielinjauksista pyydetään aina asianosaisten kuntien lausunnot ennen suunnitelman vahvistamista ja kaikki realistiset vaihtoehdot selvitetään
Raideliikenteen supistuksia arvosteleville Vennamo vakuuttelee, että joitakin supistuksia on tehty yksinkertaisesti siksi, ettei "siellä ole ollut lainkaan matkustajia". "koska reitit kuitenkin kulkevat kiskoja pitkin". Silloin voitaisiin hyödyntää sitä raidematkustamisen ainutlaatuista ominaisuutta, että "Katalysaattoreilla pakokaasujen haitat saadaan pudotettua niin alas, että autokanta voi vaikka viisinkertaistua, ennen kuin ollaan tässä tilanteessa kuin nyt", laskeskelee Vennamo. . puhelin-, teleja telexpalvelut. Sveitsiä lukuunottamatta matkustajaja tavaramäärät eurooppalaisilla rautateillä vähenevät jatkuvasti". "Kaikista päinvastaisista puheista huolimatta rautatielaitos kehittyy nyt hyvin. "Osaksi se johtuu siitä, että liikenneinvestointeihin on niin vähän rahaa käytettävissä ja rakennustyöt tehdään aina jälkijunassa.'' Normien mukaan moottoritie pitäisi rakentaa silloin kun tiellä kulkee vuorokaudessa keskimäärin 12 000 autoa. vsk . Käytännössä meillä liikennettä saa olla ainakin kaksinkertainen määrä, ennen kuin moottoritien rakentamiseen kyetään. Ruotsalaisia huippunopeita junia saataneen Suomeenkin parin-kolmen vuoden kuluttua. V aition rautateiden ominta aluetta ovat keskipitkät päivämatkat, kuten Helsingistä Tampereelle, Seinäjoelle ja Imatralle, suurten taajamien lähiliikenne sekä yöjunat. Ministeri haluaisi nostaa päiväjunien nopeutta ja parantaa niiden palvelutasoa. . Kansalaisia kummastuttaa usein uusien teiden rakentaminen aivan vanhan tien kupeeseen. "Ei meillä kuitenkaan teitä teiden vieressä ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja suurien kaupunkien sisääntuloväylillä kyllä yleensä yhdellä tiellä on pärjätty." ''Junassa pitää voida tehdä muutakin kuin pällistellä maisemia'' Raideliikenne on ministeri Vennamon mukaan keskeinen tulevaisuuden liikennemuoto, mutta lyhyillä matkoilla se ei pysty kilpailemaan linja-autojen kanssa ... Suomella ei ole sinänsä mitään hävettävää, sillä tieliikenneinvestointien mallimaita ei muualtakaan löydy. "junassa voi tehdä muutakin kuin istua ja pällistellä maisemia". Ia nopeaIDp1a Jnma Moottoriteiden rakentaminen jälkijunassa Moottoriteiden rakentamisen Vennamo näkee välttämättömäksi, sillä autokannan lisäys on hurjaa. 17. . "Viime vuonna VR teki tavarakuljetuksissa kaikkien aikojen ennätyksen ja keskeisillä yhteysväleillä matkustajamääräkin kasvaa suorastaan hämmästyttävää vauhtia", kertoo Vennamo. politiikan sekä liikenneinvestointien välillä", myöntää Vennamo. Muualla Euroopassa näin ei suinkaan ole asian laita. "Näen raideliikenteen kehittämisen paitsi välttämättömänä myös myönteisenä, sanoo ministeri. Moottoritiellä on kuitenkin monien hyvien puoliensa lisäksi omat haittansa: suuret ajonopeudet lisäävät typen päästöjä sekä melua. Hänen mukaansa pitäisi erityisesti satsata liikematkustajiin, joilla voisi olla käytössä mm. Vennamo perustelee tällaista käytäntöä sillä, että vanhat tiet kulkevat usein taajamasta taajamaan, jolloin sen leventäminen tai muuttaminen moottoritieksi ei ole ympäristön ja asukkaiden kannalta mielekästä. Moottoritie saattaa myös keskittää palveluja irralleen yhdyskunnista. "Meillä on ehkä liian vähän koordinointia aluepolitiikan, yleisen maarikäyttösuoMEN LUONTO 6/ 89 48. "Öljykriisin seurauksena uskottiin niin meillä kuin muuallakin, että liikenteen kasvu pysähtyy ja siksi investointeja leikattiin kaikkialla'', sanoo Vennamo. Lakkautetut "muutamat kymmenet henkilövuorot" eivät ole vaikuttaneet rautateiden toimintaan
Niinpä paikalle on saavuttava veneellä; lähin autotie on kolmen merimailin päässä. Puisto kätkee sisälleen hienon läpileikkauksen saaristoluonnosta ulkoluotojen Jussarönl aarni metsää. Alue on myös lentokiellossa, joten häiritsevää moottorinsurinaa ei taivaalta tule kuulumaan; tykkien moukaisuja ampu,;. Tammisaaren kansallispuisto on merkittävä myös nykyiseile ja 18 Majakka kansan Uusimaa saa ensimma1sen kansallispuistonsa, kun laki Tammisaaren kansallispuistosta astuu voimaan lokakuun ensimmäisenä päivänä. Ulkomaalaiset veneilijät eivät ole toistaiseksi tervetulleita puiston eteläosaan, koska se sijaitsee lähes kokonaan läheisten rannikkotykistön linnakkeiden suoja-alueella. Tästä talosta Elgöllä pitäisi remontoida opastuskeskus mutta työhön ei ole rahaa. Puiston alue on myös suomalaisen saaristotutkimuksen historiaa, sillä Ernst Häyren laati kaikille biologeille tutun saariston vyöhykejaon juuri Tammisaaren saaristossa, mistä on muistona mm. hänen kirjoituksensa "Längs-zonerna i Ekenäs skärgård" vuodelta 1900. Se on myös vuokra-alueen hakkuissa menetetyn Porkkalan kansallispuiston jälkeen Uudenmaan ensimmamen kansallispuisto. Saaristoluonnon läpileikkaus Uloimmat kansallispuiston saarista ovat paljaita ulkoluotoja, mutta alueella riittää myös metsäisiä ulkosaaria ja sisäsaaristoa. Antti Halkka ja Tapio Lindholm Kuvat: Antti Halkka Syyskuun 1989 vaihtuessa lokakuuhun Jussarön Sundharun majakka läntisellä Suomenlahdella alkaa vilkkua suojelualueella, sillä tuolloin laki Tammisaaren kansallispuistosta astuu voimaan. Rannikkoa puistoon ei kuulu lainkaan. Suomessa ole suojeltu nimeksikään, eikä Tammisaaren kansallispuisto vielä tee suojelutilannetta tyydyttäväksi. vsk .. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Puisto sulkee majakan ohella sisäänsä edustavan palan Itämeren saaristoluontoa sisäsaaristosta avomerelle. Mutta Hangon ja Helsingin väliset vilkkaat veneväylät luikertelevat puiston kautta ja väylien varrella on monta suoJaisaa satamapaikkaa. Sisäsaariston luontoa ei . ma-aikoina kylläkin
Kalliorakosten rikas ja näyttävä flora ja kalliopainanteiden suolaikut ovat karun kallion vastakohtana. Majakalta itään nousee merestä upea Gaddarnasaariryhmä sekä pari puiston äärimmäisintä ulkoluotoa. Niityllä majakan alla kukoistaa Suomenlahdella harvinainen värimorsinko, kasvi, josta saatiin siniväri ennen indigoväriä ja nykyisiä synteettisiä värejä. Kansallispuisto ulottuu avomeren reunaan asti, missä majakkakin vilkkuu. Viime kesänäkin Jussarön merivartiosto sai majakasta huolimatta pelastaa useita eksyneitä purjehtijoita. Räystäspääskyt majakanvartijoina Puiston tunnus, Sundharun majakka, on rakennettu vuonna 1922, eli se on majakoittemme perheessä varsin nuori. Kyhmyjoutsenperheeseen kansallispuiston ja linnustonsuojelualueen rajalla syntyi tänä vuonna seitsemän poikasta. vartijana graniitinhohteesta suurten saarien metsien vihreyteen. Pari vuotta sitten puna valkoiseksi entisen oranssimustan sijaan maalatun majakkanuorukaisen huipulla pesii räystäspääskypari. vsk. Täällä pesivät Suomenlahdella muuten kovin niukat ja paikalliset merihanhi, merikihu ja ruokki. tulevalle tutkimukselle, sillä puolen tunnin venematkan päässä puistosta länteen sijaitsee Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Linnut rakentavat pesänsä merisaunion, rantakukan, ruohosipulin ja maksaruohojen muodostamiin kasvijuotteihin. Kauppamerenkulku luottaa nykyisin navigoinnissaan satelliiteihin ja tutkaan, mutta huviveneilijöille majakka on näillä karikkoisilla vesillä kiintopisteenä tarpeen. Kukkaloisto on usein saanut ryytiä linnunlannasta. Tulevan kansallispuiston maanhankinta on kuitenkin kesken ja palveluvarustuksen ja opastuksen rahoitus on täysin avoinna. 19. Majakkasaari ja sen lähiluodot ovat Suomenlahden ulkoluotoja parhaimmillaan; täällä ilman täyttävät keväällä haahkakoiraiden kumeat huudot ja allien valittava laulu vaihtuakseen kesällä tiirojen kirkunaan, lokkien kumeaan kaklatukseen ja saariston ·kahlaajalintujen terävään ääntelyyn
Kumpikin saari kuuluu kansallispuistoon vain puoliksi: Elgön pohjoisosat kuuluvat Fiskarsin tytäryhtiöille ja Jussarön itäpuoli on entistä kaivosaluetta, joka nyttemmin on puolustusvoimien hallussa. Näillä suurilla saarilla on todellista metsäluontoa. Jussarön saari on pitkän Tammisaaren kansallispuisto on suomalaista saaristomosaiikkia parhaimmillaan. Paikoin on myös koivua ja haapaa. Kansallispuistoon liitettävällä saaren länsipuoliskolla ei ole harjoitettu metsätaloutta, joten puusto on saanut siellä, avomeren sylissä, kehittyä vankaksi ja vanhaksi. Jussaron vanha metsä on mam10 täydennys vähäiseen valikoimaan suojeltuja vanhoja metsiämme, joita ei juuri kansallispuistoissammekaan ole. Vuoksenniska Oy:n kaivoksen toiminta lopetetettiin kannattomana äkillisesti vuonna 1967. "Paras EteläSuomessa näkemäni esiintymä", hän totesi. Heinäkuun lopussa saarella asiantuntijaretkellä vieraillut jäkäläasiantuntija Mikko Kuusinen huomasi erään puun oksilla kasvavan erittäin uhanalaista, naavan näköistä aarniluppoa. Saariston merivyöhykkeessä, missä muuten on vain haahkojen kansoittamia luotoja, onkin suuri saari, missä kasvaa aarniometsää. Järvien luhtaisilla rantasoilla välittyy tuntuma puiston sijainnista meren henkäilyjen tuntumassa. Saaren sisäsosien kuusikkoa täydentävät kallioiden männiköt ja kosteiden painanteiden tervaleppäluhdat. Fiskars on kohdellut Elgötä normaalina metsätalousmaana. vsk.. Lehtipuita on kuitenkin kaikkiaan vähän, mikä kertonee myös metsän sukkessiovaiheesta: se on ehtinyt ikään, jossa lehtipuut alkavat hävitä. merimatkan jälkeen yllätys. Elgöllä on myös erilaisia soita ja kolme järveä. Veneilijät odottavat varmasti vesi kielellä, avautuuko sotilassaari Jussarö nyt puoliksi kaikelle kansuoMEN LUONTO 6/ 89 48 . Metsänhoito on kuitenkin ottanut luonnon20 olot huomioon. Moni saari kansallispuiston sisällä ei kuulu puistoon KLOVASNÄR o0 KANSALLISPUISTO (> 5 km JUSSA RO a L---------~..:...._ ______ ö ______________ ,__ _______________ ____J Metsää meren sylissä Elgö ja merivyöhykkeeseen kuuluva Jussarön saari edustavat Tammisaaren "meripuiston" toista todellisuutta. Muistoksi kaivoskaudelta jäi saaren siluettiin rikastustorni. Metsäautoteiden puuttuminen ja saaristolle ominainen maaston pienipiirteisyys tekevät saaren metsästä kokoaan merkittävämmän. Pohjoisessa puistoon rajautuvan linnustonsuoje/ualueen (ohut viiva) rauhoitusmääräykset ovat hyvin väljät. Suokasvillisuudessa runsaana esiintyvät ruskopiirtoheinä ja pikkukihokki kertoivat, että luonto ei ole tyypillistä eteläsuomalaista, vaan snna on jotain eteläisempää. Fiskarsilta valtiolle ostettu Elgön eteläpuoli lähisaarineen yhteensä noin 400 hehtaaria maksoi noin 10 miljoonaa markkaa. Päällisin puolin Jussarön saaren metsä vaikuttaa 100 200 -vuotiaalta. Jussarön metsän sammalikosta löytyi myös eteläistä, meillä harvinaista sammallajistoa. Kansallispuisto sijaitsee paitsi saaristossa myös eteläisimmässä metsävyöhykkeessämme, tammivyöhykkeessä, missä on tuntumaa Balttian maiden ja EteläRuotsin luontoon. Avautuuko Jussarö veneilijöille