SUOMEN 6 • 1986 Hirvet viihtyvät metsissämme Sienten salaiset suhteet Jätesivut: kierrätys on viisautta Islanti: maanalaisten voimien maa
Vähän kerrassaan tästä muodostuu kellanruskea väljä kotelokoppa, jonka sisällä toukka sitten luo nahkansa ja muuttuu itse koteloksi. Minusta nämä karvakehrääjien toukat ovat kauniita, ainakin useimmat niistä kuinka voisikaan pitää mustaa, oranssinkeltaisen juovikasta heinähukan toukkaa rumana. Lieneekö heinähukka joskus vienyt talonpojan heinäsadon kuin hukka karjaa vai mistä moinen runollinen, mutta pahansävyinen nimi kauniille perhoselle. Keväällä toukka ei enää syö mitään, vaan valmistautuu koteloitumaan. Usein kömpelön näköisen naaraan ympärillä parveilee useita ylkätarjokkaita, mutta vain yhtä onnistaa: toiset saavat jatkaa etsintäänsä. Heinähukan toukka on karvamadoista yleisin vain tammikehrääjän vielä heinähukkaakin pulskempia toukkia voi ajoittain nähdä yhtä runsaasti. Jo yksi tuoksuainemolekyyli kuutiometrissä ilmaa saa koiraan lentämään vastatuuleen viekoittelevan tuoksun lähdettä etsimään ja morsio löytyy, vaikka olisikin kilometrien paassa. Tai toukallehan nimi varmaan on annettu. Se kieppuu ja kiemurtelee ja erittää samalla suustaan nopeasti jähmettyvää rihmaa. Kaksi vuotta karvamatona, muutama päivä perhosena sellaista on elämä, ainakin heinähukalla. Naaras istuskelee jollakin korrella ja odottelee lentävää ritariansa. Eikä naaras suinkaan kaipaile ominaistuoksun poistavia deodorantteja, sillä koiras suunnistaa naaraansa luo juuri tuoksun perusteella. Heinähukan raitaisia toukkia näkee erityisen paljon elosyyskuussa, kun täysikasvuiset toukat lähtevät ravintokasveiltaan hakemaan talvehtimispaikkaa. Toisen kehrääjän, silkkiperhosen, kotelokopista valmistetaan silkkiä: yhdestä kotelokopasta saadaan jopa kilometri hienoa silkkirihmaa. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Toukkia näkee yhtä lailla soilla 2 ja metsissä kuin pelloillakin, pientareilla ja pihoissakin elinympäristöjen moninaisuus on seurausta toukan laajasta ravintokasvivalikoimasta: toukka syö mitä erilaisimpia kasveja ratamosta koivuun ja ruususta apilaan, heiniäkin. Kotelovaihe on lyhyt: jo kesäkuussa heinähukkakoiraat lentelevät auringonlaskun aikaan niin nopeasti, ettei katsoja ehdi kunnolla tajuta, vilahtiko vierestä lintu vai perhonen. Kauhea karvamato, käen ruoka Suuret karvamadot ovat monien ihmisten mielestä inhottavia. Useimmat linnut vieroksuvat suuria karvaisia toukkia ja vain käki pistelee niitä poskeensa, vieläpä pääruokanaan. Parittelun jälkeen koiras on tehtävänsä täyttänyt ja kuolee pian. vsk.. Koiraan tehokkaat hajuaistimet sijaitsevat sulkamaisissa tuntosarvissa. Lie meikäläistenkin kehrääjien kotelokoppien materiaali tutkittu, mutta huonoksi havaittu, koska silkkiperhonen ja mehiläinen ovat jääneet ainoiksi kotieläinhyönteisiksi. Eikä naaraskaan elä pitkään: munansa munittuaan senkin aika on täyttynyt
Tämä on oikein. ... ...... ..... Tänä aikana maamme astui pitkän askelen. Paikalliset metsästäjät haluaisivat ryhtyä ampumaan laulujoutsenia. ...... Perusteluina on joutsenkannan kasvu, jonka sanotaan aiheuttaneen ravintopulaa joutsenille niin, että kaikki poikaset eivät ehdi kehittyä. Luonnonystävän aikakauslehti 6 • 1986 45. Mieluiten presidentti Kekkonen liikkui erämaissa koskemattomassa luonnossa. 25 Eija Koski: Komposti keskellä kaupunkia. Hänellä on suuret ansiot valtiollisen elämämme yhdistäjänä ja maamme ulkopolitiikan vakiinnuttajana. 7 Tuire ja Kaarlo Nygren: Hirvi on metsän karjaa. ...... .. Asemansa vuoksi Kekkonen lisäsi ja ylläpiti luonnossa harrastamisen ja liikkumisen arvoa mittaamattomasti. .... ..... .. Eikä tämä tapahtunut maan isän tahtoa vastaan. .. .. ... .. 8 Marja Härkönen: Maanalaiset elämänlangat.. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta.. 14 Kierrätys on viisautta... .... Saavutettu hyvä on siten täynnä ristiriitaisuuksia. Puisto oli syntymäpäivälahja Urho Kekkoselle hänen 80-vuotissyntymäpäivänään kuusi vuotta sitten. Vain kunnolliseen tutkimustietoon perustuen voidaan laulujoutseneen suhtautua oikein. 22 Ensio Huuhka: Näin teet hyvin toimivan kompostin .. .... Syytä ainakin olisi. ....... Hänen hetkensä luonnon ja kalansaaliiden parissa ovat siitä viestittäneet. Tästäkin varmaan keskustellaan, kun viime vuosikymmenien lähihistoriaa päästään kunnolla arvioimaan. ... .... .... Urho Kekkosen elämänkaaren aikana Suomen elinkeinoelämä ja luonto on käynyt läpi suuren mullistuksen. ........ .. ..... ... ... Joutsenen väitetään valloittavan metsähanhien elinsijoja. ......... ......... Luonnonsuojeluliikkeen eräs suuri voitto on ollut Koilliskairan alueen rauhoittaminen kansallispuistoksi. 30 Jouko T. Nämä piirteet hän yhdisti valtiomiespäivinään reippaaseen ulkoilmaelämään ja läheiseen luontokontaktiin. ........ ... ..... 28 Riitta Pulkkinen: Jätteiden lajittelu työpaikoilla ........ 44 Summaries of the Main Articles ...... 47 Kannen hirviuroot ku vasi Heikki Aalto. Metsästäjillä ei ole oikeutta huviin liittyvän ahneuden nojalla vaarantaa vastikään kansallislinnuksemme nimetyn lintulajin kannan lupaavaa elpymistä. ... 17 Marjukka Kulmanen: Tuhlaukselle on vaihtoehtoja ... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta... 40 Kirjoja ......... vsk Irtonumero 20 mk Suuri luonnonystävä on poissa Presidentti Urho Kekkonen luotsasi Suomea neljännesvuosisadan ajan. UK-kansallispuistona se muistuttaa meitä entisen presidenttimme läheisestä henkilökohtaisesta suhteesta luontoon. .... ...... ....... .. .... Metsästäjät ovat vaatineet laulujoutsenen ekologian tutkimista. .. ..... Niinpä hän tuli tunnetuksi niin kansalaisille kuin laajalti ulkomaillakin kalastavana ja hiihtävänä valtiomiehenä. ... 38 Ismo Tuormaa: Eduskunnan Iuontoryhmäläiset pelkäävät politiikan kylmiä tuulia .... . . Kekkosen valtakaudella alettiin elintason nousua repiä luonnostamme ennennäkemättömällä tavalla. Irroita keskiaukeamalta juliste seinällesi! SUOMEN LUONTO 6/86 45 . vsk. 18 Veli-Risto Cajander: Bluesia jätteistä ja kierrätyksestä John Mayall ... Tämän suhteen sytyttäminen ja elättäminen nuoremmissa sukupolvissa on tärkeä tehtävä. .. 4 Rauno Ruuhijärvi: Vesihallinto vedenjakajalla... .... .... ................. 46 Luontoilta ...... Se on myös Urho Kekkosen ja hänen sukupolvensa parhaitten puolien välittämistä eteenpäin. Sen kansallislintumme ansaitsisi. Peilin kääntöpuoli liittyy sekin luontoon. Sinällään ei ole tavatonta, että joutsenta ammuttaisiin. .. Joet, suot ja metsät on kahlittu. 24 Vapautus järjestetystä jätteenkuljetuksesta ...... Metsästyshalun takaa löytyy toinenkin syy. Tapio Lindholm 3. .. ... ......... ... Niinhän ovat esiisämmekin tehneet. .. .... Kekkonen oli kainuulainen maalaispoika ja urheilija. 42 Antti Eskola: Kesämökillä, lehteä lukiessa ..... Parviainen: Tulikiven ja jäätikkövirtojen saarella.. .. Tämä ympäristö mitä ilmeisimmin merkitsi hänelle itselleenkin paljon. ..... 43 Mielipiteitä, keskustelua ... .... Kekkosen eräharrastuksessa olikin varmaan annos menneen ajan romantiikkaa. . Siitä vain oli seurata laulujoutsenen sukupuuttoon kuoleminen. .......... 26 Mirja Salkinoja-Salonen: Viemäritön vaihtoehto ...... Ilman Yrjö Kokon mittavaa valistustyötä meillä ei nyt olisi elpyvää joutsenkantaa. Samalla se on leimannut voimakkaasti Suomi-kuvaa niin oman itsetuntomme kohottajana kuin valtiollisen erityislaatumme tunnuksena. 21 Ensio Huuhka: Jätteet hyödyksi kodeissa .. Ammutaanhan karhujakin Lapista on kuulunut kummia. Silti en varmaankaan tee vääryyttä nimittäessäni presidentti Kekkosta suureksi luonnonystäväksi. .... 33 Jorma Laurila: Luontoa suojellaan lähes Iuonnontilaisella saarella
Siilin talvipesä on tehty kuivista heinistä tai lehdistä ja tukena on usein pieniä risunpätkiä. Erityisen ankarasti talvi koettelee edelliskesän poikasia. Etelä-Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan siileistä kuolee 25-40 prosenttia talven aikana. Paksun ihonalaisen rasvakudoksen lisäksi toinen elintärkeä menestyksellisen talvehtimisen ehto on kunnollinen talvipesä. Koville alkaa ottaa jo sopivan pesämateriaalin löytyminenkin. Nyt ihminen on vetämässä mattoa vanhan ystävänsä jalkojen alta. Edellytyksenä on myös riittävä määrä vararasvaa; liian vähin eväin horrokseen vaipuva siili ei koskaan näe kevättä. Puutarhat siistitään niin tarkoin, että siilin on vaikeata löytää risutai lehtikasaa, johon päänsä kallistaisi. Tämän takia selkäpuolen lämmöneristys on perin puutteellinen. Ja mistäpä talvella löytyisi siilille sopivaa ravintoakaan. Suomessa talvikuolleisuus on luultavasti vielä suurempi. Myös ne ruoantähteet, jotka ennen joutuivat siilin suihin, viedään nyt siististi umpinaisissa astioissa suoraan kaatopaikalle. Viimeiseksi ovat liikkeellä poikaset, joilla on usein vaikeuksia saada painonsa nousemaan riittävästi. Siilille pesäpaikka talveksi On tullut se aika vuodesta, jolloin viimeistenkin vielä hereillä olevien siilien on katsastettava sopiva paikka talvipesälleen. Siilien horrokseen vaipumisen ajankohta vaihtelee syyskuusta marraskuuhun. Tällöinkin ovat kyseessä luu!tavasti olleet saman pesueen poikaset. Siilillä on lämpöä eristävää peitinkarvaa vain vatsapuolella, selkäpuolen karvat evoluutio on puolustuksellisista syistä muuttanut piikeiksi. Siilit menettävät talvella 25-40 prosenttia painostaan, joten on oltava mistä ottaa. Pallomaisen pesän rakennusmateriaaleina siili käyttää heiniä, lehtiä tai olkia. Niiden on liikuttava ravinnonhaussa ahkerasti myöhään syksyyn. Emo on jo vierottanut poikasensa ja ne ovat hajaantuneet. vsk.. Talvi koettelee Talven viettoon siili varustautuu yksin. väkseen muitakin ihmisen lähiympäristön tarjoamia hyviä talvipesäpaikkoja kuten rakennusten, portaiden ja puupinojen alustoja. Horroksen alkamisajankohdan määräävät lähinnä ympäristötekijät, kuten lämpö ja valo. Talvikin vietetään pesässä yksin, vain aniharvoin on tavattu kaksi tai useampia siilejä samasta talvipesästä. Siililtä on viety sijat Eräs suurimpia syitä siilien viimeaikaisiin vaikeuksiin on ollut niiden elinympäristön nopea muuttuminen. Talvi on siileille ankaraa aikaa. Toisin kuin aikuiset, ne liikkuvat syksyllä usein jo iltapäivisinkin. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Ensimmäiseksi näyttävät menevän horrokseen riittävästi vararavintoa ihonsa alle keränneet aikuiset. Pesä voi olla myös pensaan tai aivan paljaan taivaan alla. Niinpä varsinkin poikasilla on kova urakka tarpeellisen ravintomäärän keräämisessä, onhan niiden paino elokuussa vasta runsaat puolet menestykselliseen horrostamiseen tarvittavasta noin 450 grammasta. Pesässä on yksi suuaukko, jonka siili aina sulkee mentyään sisään. Useimmat ovat sen jo tehneetkin ja vetäytyneet pesäänsä odottelemaan talvihorroksessa sääolojen muuttumista siiliystävällisemmiksi. Ravinnonsaanti ja hyvien pesäpaikkojen löytäminen on käynyt yhä hankalammaksi. Talvihorros on siis ainoa ratkaisu siilin asuttaessa Suomen kaltaisia pohjoisia alueita. Joskus siili talvehtii heinäladossa tai lehtikompostissa, jolloin sen ei tarvitse muuta kuin kaivautua sinne. Siili on meillä tyypillinen kulttuurin seuralainen ja aikaisemmin se on pelkästään hyötynyt ihmisen läheisyydestä. Siili käyttää usein hy4 Silliä voi auttaa selviytymään ankarasta talvesta ruokkimalla sitä mahdollisimman pitkälle syksyyn ja rauhoittamalla pihanurkan talvipesää varten. Se on pallomainen luomus, jonka läpimitta on 3040 cm
Tuhoeläinosasto, 31600 Jokioinen. 174 kirjallisuusviitettä yli 60 vuoden ajalta, tiivistelmät kustakin artikkelista, hakemiston tekijöistä, kasvilajeista, tuholaisista ja niiden luontaisista vihollisista. Ruotsin ympäristöpolitiikasta. 408 546, 636 406. kala, liha, koiranmakkara yms. Sopivia ovat esim. Expedition gorilla erämaasafari Afrikkaan Kenian savanneilta Ruandan gorillavuorille 18.1.8.2.-87. Vastaavia arvioita OECD on tehnyt jo viiden muun maan, mm. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Eesti Looduskaitse Selts ja Suomen luonnonsuojeluliit~Retkeily kasvio tuli! Odotettu kolmas, uudistettu painos Retkeilykasviosta on vihdoin ilmestynyt. Säteilyn takia ei siilille myöskään kannata tuputtaa sellaisia lehtiä, jotka Tshernobylin onnettomuuden aikoihin olivat haravoimattomina maassa. Asiantuntijat kiersivät parin viikon aikana eri puolilla Suomea, mm. Yövymme teltoissa ja keitämme ruuat nuotion äärellä. Molempia saa Luonnonsuojelukeskuksista ja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä. Lasten Luontovuosi 1987 ilmestyi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n uutuustuotteena. Tai puuseinää, kompostin kehikkoa tms. Siilien kannalta maitokuppi iltaisin on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ei mitään. Ruokintaa ei pidä lopettaa liian aikaisin siinä pelossa, että siilit eivät osaisi mennä horrostamaan kun niitä ruokitaan. 5. Kirjallisuuskatsauksen johdannosta ilmenee, että Suomi on biologisessa torjunnassa Euroopan johtavia maita Ranskan, Hollannin ja Englannin ohella. Englanninkielisen bibliografian voi tilata Maatalouden tutkimuskeskuksesta puh. Ravintonsa suhteen siili ei tunnetusti ole kovinkaan nirso_ ja siile kelpaavat mainiosti myös erilaiset ruuantähteet. Ilari Sten SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. 10. Ja sitten vain pesämateriaalia sisään tai vierelle. Näyttelyn on tarkoitus kiertää eri puolilla Eestiä yhteensä kahden kuukauden ajan. 12 hengen ryhmä. vanerin tai kovalevyn niin, että sen ja seinän väliin jää riittävä tila talvipesälle. Auta pesäpuuhissa Jos alueella ei entuudestaan ole sopivia pesäpaikkoja ja pesämateriaalistakin näyttää olevan puutetta, voi siilejä auttaa myös talvipesäpuuhissa. Myös "aikuisten" Luonnonkalenteri on jo ilmestynyt, aiheena tällä kertaa maisemamaakunnat. Keinomateriaaleja ei pidä pesän eristeeksi tarjota. Puh. Grafiikkaa Tallinnaan Erik Bruunin grafiikan näyttely avataan Tallinnan Raatihuoneella 31. Ja silloinhan ei ole syytä huoleen. Jatka ruokintaa Siilin ahdinkoa voi kuitenkin helpottaa ja tukea sen jatkuvaa taistelua pohjolan ankaraa talvea vastaan. Lumipeite nimittäin on se huopa, joka pitää siilin pesän lämpötilan siedettävänä talven aikana. Päivyrissä on myös tilaa lapsen omille merkinnöille nimipäivistä ensimmäiseen muuttolintuun. Eikä maitokaan terveelle siilille tappavaa ole, kunhan vain muistaa pitää kupin puhtaana. Ensimmäinen keino on huolehtia siitä, että kotipihan siilit pääsevät talvihorrokseen riittävän pulleina. Ympäristön lämpötila, valo ja kehon oma fysiologinen valmius kyllä kertovat siilille, milloin on oikea hetki. Kirjaa myyvät Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät ja Luonnonsuojelukeskukset. Syyskuussa Suomessa vieraili joukko kansainvälisiä asiantuntijoita, joille selvitettiin maamme ympäristöhallinnon, -lainsäädännön ja -ongelmien tilaa. Toiveena on saada Luontovuodesta aikuisten luonnonkalenterin rinnalle vuosittain laadittava lasten vaihtoehto. Uusin tuote on Bacillus thuringiensis -bakteerivalmiste, jolla torjutaan kärpäsiä navetoissa ja sikaloissa. OECD arvioi ympäristöpolitiikkaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ympäristökomitea arvioi Suomen ympäristöpolitiikkaa. vasten voi asentaa esim. Se sisältää mm. Kalenteria on saatavana tänäkin vuonna englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja viroksi. Kasvihuoneessa suojataan kurkkuja ja tomaatteja vihannespunkeilta käyttämällä petopunkkeja. Luontovuosi -87 esittelee värikkäin piirroskuvin vuoden kaikkien kuukausien erityispiirteet, tarjoaa tehtäviä ja innostaa askartelemaan luonnon parissa. Ota yhteys: Benedict von Wright, Neitsytpolku 4 A 2, Hki 14. Vastuun horroksen aloittamisjankohdasta voi huoleti jättää siilin piikkisille hartioille. (916) 84 411, os. Biologisen torjunnan tutkimus koottu yksiin kansiin Tuhoeläinten biologista ja bioteknistä torjuntaa käsittelevät suomalaiset tieteelliset artikkelit on luetteloitu kattavassa bibliografiassa. Arvion tarkoituksena on palvella ympäristöpolitiikkamme kehittämistä. Mikäli siilit kuitenkin ylenkatsovat kaikkia siilinystävän pesänrakentamiseen liittyviä auttamisyrityksiä, sen voi katsoa merkiksi siitä, että alueella vielä on muuallakin kelvollisia pesäpaikkoja. KOTIMAASTA LASTEN LUONTOVUOSI 1987 Lapsille oma seinäpäivyri Ensi vuodeksi lapsille on luvassa ikioma seinäpäivyri. Jostakin on myös levinnyt huhu, että maito on suoranaista myrkkyä siileille. Metsässä torjutaan mäntypistiäistä monisärmiöviruksella. Pesäpaikkaehdotelman tulee sijaita siten, että lumi pääsee kertymään pesän päälle eikä lunta talvella poisteta. Keväällä 1987 järjestetään Suomessa ar-viointikokous, jonka jälkeen OECD laatii lopullisen arvionsa. kuivat lehdet, heinä tai oljet. Näyttely on läpileikkaus Bruunin tuotannosta ja painottuu luontoaiheisiin julisteisiin. vsk. teollisuuslaitoksissa mukanaan joukko valtionhallinnon virkamiehiä. Ansarijauhiaiset voidaan pitää kurissa jauhiaiskiilukaisen avulla ja persikkakirvat kirvasääsken toukkien avulla. Luonnonkalenteri maksaa 48 mk (jäsenille 43 mk) ja Lasten Luontovuosi 35 mk. Suomen Luononsuojelun Tuki valittaa painotyön viivästymistä. Rauhalliseen puutarhan nurkkaukseen voi jättää pari risuja lehtikasaa siilin käyttöön. Mukana matkalla olivat myös Teollisuuden Keskusliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. On totta, että maitoa sopivampaa ravintoa ovat esim
Lisäksi tulevat metsäntutkimuslaitoksen omat hankkeet ja hallintoon varatut miljoona markkaa. Uhanalaiset eläimet saavat budjettiesityksessä suosiota 600 000 markan edestä liiton esitettyä viittä miljoonaa markkaa ja yleiskaavalaadinta 100 000 markkaa liiton esittämän 1,5 miljoonan markan sijasta. Valtioneuvosto muistaa anteliaasti myös kuuluisaa Kaitfors-hanketta Perhonjoella esittämällä siihen liittyville töille 3,5 miljoonan markan määrärahaa. Budjetin todellinen kukkanen on kuuluisa Kyrönjoki: yläja keskiosan vesistötöiden rahoitukseen esitetään ensi vuodeksi jälleen viittä miljoonaa markkaa. Ensi vuodeksi vesistötöihin esitetään viittä lisämiljoonaa. Yhteensä Kyrönjoki on jo nyt niellyt valtion varoja yli 200 miljoonaa eikä loppua näytä tulevan. Surullisen kuuluisat vesistötyöt, joille varat jaetaan maaja metsätalousministeriön hailinnonalalta, saavat rauhallisimpienkin luonnonsuojelijoiden tukat nousemaan pystyyn. Esimerkiksi Kyrönjoen kokonaiskustannusarvio on jo huikeat 353 miljoonaa markkaa, nousua on vuodessa 51 miljoonaa markkaa eli enemmän kuin luonnonsuojelualueiden ostovarat yhteensä koko maassa! Ympäristöministerin poliittinen sihteeri Pekka Ruotsalainen .sanoo ympäristöministeriön "olevan tyytyväinen" ensi vuoden budjettiin, sillä lähes kaikki heidän vaatimansa meni läpi. Summan päälle tulee vielä joen alaosan töiden rahoitus. Myönteisiä esityksiä budjetissa on uusien momenttien perustaminen uhanalaisten eläinja kasvilajien suojeluun sekä valtionavun varaaminen kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Ismo Tuormaa SUOMEN LUONTO 6/86 45. Ympäristötutkimuksen määrärahat nousevat hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna 6,5 miljoonasta markasta lähes 10 miljoonaan markkaan eli 46 prosenttia. Ministeriön tehottomuutta tässä asiassa liitto pitää kummallisena, kun muistaa miten hyvin maaja metsätalousministeriö "muistaa" omalla toimialueellaan työskenteleviä järjestöjä ja yhdistyksiä. Vaelluskalakantojen elvyttämiselle ei esitetä penniäkään viimevuotista 2,5 miljoonaa markkaa enempää. Valtionapua voidaan ensi vuonna myöntää jo 160 ympäristösihteerin palkkaukseen. Vaikka nousu on prosentuaalisesti peräti 71, ei loppusummaan voida olla vielä tyytyväisiä, sillä lähtötaso on ollut alhainen. Esityksellä pyritään vähentämään lyijysaastetta ja avaamaan tietä typpioksideja poistavien katalysaattoreiden käyttöönotolle myös Suomessa. Luonnonsuojeluliiton ja MTK:n yhteisessä elokuisessa kannanotossa ostoihin vaadittiin varattavaksi 75 miljoonaa markkaa, sekä lisäksi yksityisten suojelualueiden korvauskuluihin viisi miljoonaa. Maaja metsätalousministeriön momentilla myönnetään edelleen varoja Vuotoksen alueen maaja metsätalouden kehittämiselle. Arvioitu töiden loppusumma, yli 350 miljoonaa markkaa, lähentelee Valcon lukuja. Sen sijaan Satakunnassa sijaitseva 6 Nosturit ovat heiluneet Kyrönjoella jo 200 miljoonan edestä. Erityisesti hän on iloinen valtionavun myöntämisestä 80 uudelle kuntien ympäristölautakuntien sihteerille. Valtioneuvoston budjettiesityksen hyviin kohtiin kuuluu myös lyijyttömän bensiinin hinnan laskeminen viisi penniä halvemmaksi kuin tähän asti halvin 92-oktaaninen bensiini. vsk.. Koskeljärvi ei ainakaan vielä monien luonnonsuojelijoiden mielestä onneksi saanut varoja. Budjettiesityksessä luvataan ensi vuonna rakennettavan Pyhä-Häkin, Oulangan ja Seitsemisen kansallispuistojen opastuskeskukset, sekä jatkettavan UK-puiston kehittämistä. Kalajoen rakentamiseen annettaisiin 2,5 miljoonaa markkaa. Molemmat asiat ovat luonnonsuojeluliiton esityksiä, tosin valtioneuvoston esittämät summat ovat oleellisesti pienempiä kuin luonnonsuojeluliiton vaatimukset. Luonnonsuojelualueiden ostoon hallitus tarjoaa 50 miljoonaa markkaa, joka on vain viisi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Summa nousi oleellisesti elokuussa pidetyssä budjettiriihessä ja Vuotos saaneekin varoja ainakin kuluvan vuoden malliin: Ei tarpeeksi tukahduttaakseen allaspeikkoa, mutta jotain pitääkseen yllä taistelutahtoa. Rahavirroille ei näy lähivuosina loppua, jos Ylistaron voimalat rakennetaan. Muita suuria riemunkiljahduksia budjettiesitys tuskin aiheuttaakaan. KOTIMAASTA Budjetti 1987: Kyrönjoki on uusi valco Kuntien ympäristö~ojelu, ympäristötutkimus ja Jätehuolto saivat haluamansa rahat valtion ensi vuoden tuloja menoarvioesitystä sorvattaessa. Myös jätehuollon rahat nousevat hieman entisestä aallonpohjasta valtioneuvoston tuoreen periaatepäätöksen mukaisesti. Yhteensä näihin töihin menee rahaa lähes viisi miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston luonnonsuojeluun osoittamat varat pysyvät yhä kananmunien vientituen tasolla. Parikkalan kunnan tehokkaasti raiskaamaa Siikalahtea kunnostetaan ja tulvapengerretään 700 000 markalla. Myös luonnonsuojelualueiden hoitovarat lisääntyvät selvästi, vaikkeivät suinkaan luonnonsuojeluliiton esittämää tahtia. Surkuhupaisimmat budjettikohdat löytyvät yhä maaja metsätalousministeriön vesihallinnon momenteilta. Luonnonsuojeluliittoa ympäristöministeriö ja valtioneuvosto muistivat nollan markan valtionavun korotuksella, joten liiton on jälleen kerran yritettävä hoitaa asiaa eduskunnan avulla
Se perustettiin 1970 jatkamaan maataloushallituksen, TVH:n ja valtion vesivoimatoimikunnan työtä. Vesihallinto vedenjakajalla Vesihallitus on ollut yksi tehokkaimmista keskusvirastoista sekä hyvässä että pahassa. Vesihallinnon suhteellisen runsaita henkilöresursseja tulisi ohjata tehtävien mukaan erityisesti suojeluun ja tutkimukseen. vsk. Tällöin luonnonsuojelu-, virkistyskäyttöja vesiasiat voitaisiin erottaa omaksi ekologisesti painottuneeksi osastoksi kemiallis-teknisistä ilmansuojeluja jätehuoltoasioista. Jätevesien aiheuttamista ongelmista vesihallinto onkin selvinnyt vähintään tyydyttävästi. Jo alkuvaiheessa ne saavat jätehuollon valvontaan liittyviä asioita. Ministeriön suuri ympäristönja luonnonsuojeluosasto tulisi jakaa kahtia ja lisätä toimistojen henkilöstöä. Ympäristöministeriö tuli kuitenkin pelastajaksi ja vesihallinto näyttää uivan kuiville jopa ns. Vesipiirin päällikkö on alueellaan tärkeä ympäristövirkamies, jonka yhteistyön lääninhallitusten kanssa tulisi toimia kitkattomasti. Olen monissa yhteyksissä voinut havaita, että vesihallinnon henkilöstön keskuudessa on yleisesti tunnustettu muutoksen tarve. Ympäristönsuojelusta vastuuta kantava SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Sekään ei nyt toteudu. Nähtäväksi kuitenkin jää jatkavatko 1. Jo se, että vesija ympäristöhallinto jää jatkossakin kahden ministeriön alaiseksi, sisältää konfliktin siemenet. Erityisesti Pohjanmaan jokien kovaotteiseen ja luonnonarvoista piittaamattomaan rakentamiseen kohdistunut arvostelu, vesistään huolestuneiden kansalaisten joukkoliikkeet Koijärvellä, Lappajärvellä ja monissa muissa kohteissa loivat paineita jopa vesihallituksen purkamiseksi. Vesihallinnon myöhemmät toimet osoittivat kritiikin oikeaksi. Voimakkaimman haasteen uudelle vesihallitukselle tarjosi jo tuolloin vesiensuojelun toteuttaminen. Tärkeää on että alkuun päässyt kehitystyö ei missään portaassa keskeydy, eikä julkisuuteen anneta käsitystä, että ympäristöasiat olisivat nyt hoidettu. Luonnonsuojeluliitto on viime aikoina antanut vesihallinnolle ja sitä suunnitteleville ministeriöille työrauhan, mutta samalla odottanut selviä muutoksia lakeihin ja asetuksiin, asiantuntemusta monipuolistavia virkajärjestelyjä ja voimavarojen uusjakoa. Työn ilon parhain tae on kansalaisten luottamus. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä toivottaa menestystä uudelle vesija ympäristöhallitukselle. Jo tuolloin luonnonsuojeluliitto suhtautui kriittisesti vesihallinnon vahvaan rakennusorganisaatioon ja sen suunnitelmiin, vaati luonnontalouden asiantuntemuksen lisäämistä henkilökunnassa ja katsoi ministeriön valvonnan olevan liian vähäistä. Pajusen komitean keskusvirastojen tappolistalta tehtäviltään entistäkin laajempana. Toistaiseksi eivät esimerkiksi toimet vesihallinnon rakennustyön uudelleen suuntaamisessa ole riittäviä. Tärkeää on, että myös ympäristöministeriön ohjausmahdollisuudet vesihallinnon suhteen paranevat. Aivan viimeaikojen esimerkkejä tällaisesta ovat pitäytyminen vanhanaikaiseen ja ympäristölle tuhoisaan Kyrönjoki-suunnitelmaan, nykyisenkin vesilain periaatteiden vastainen lausunto suojeluvesistönä tärkeän Lestijoen voimalan rakennushankkeesta ja vesistöasioista vastuuta kantavan toimistopäällikön julkiset hyökkäykset koskiensuojelua vastaan. virasto ei saa toimia ristiriitaisesti. Vesija ympäristöpiireille siirretään entistä enemmän tehtäviä ja vastuuta. Lääninhallituksen ympäristötoimi saa tässä yhteydessä yleisen edun valvontatehtävän myös vesiasioissa, muut ympäristöasiat sillä jo ovatkin. 10.1986 toimintansa aloittava vesija ympäristöhallitus ja vesija ympäristöpiirit entistä linjaansa nyt ympäristöministeriön turvallisen selän takana. 7. Muutokset edellyttävät vesihallinnolta entistä enemmän ympäristönsuojelun ja luonnontalouden asiantuntemusta sekä yhteistyöhalua muiden ympäristöviranomaisten kanssa. Edellä mainitun Pajusen komitean mukaan vesija ympäristöhallituksesta on tarkoitus tehdä jatkossa kehittämiskeskus, jonka päätehtävinä ovat alansa kehittämisja ohjaustehtävät. Organisaatiolla on kuitenkin keinoja hidastaa tarpeellistenkin uudistusten toteuttamista. Toinen huolenaiheemme on ollut vesientutkimuslaitoksen kehittämisessä itsenäiseksi ympäristöntutkimuslaitokseksi
Muuten verraten yksinäistä elämää suosivat hirvet vaeltavat tällöin yhteisille talvilaitumille joskus satojen yksilöiden suurlaumoiksi, jotka varsin pian tallaavat elinpiiriinsä polkuverkostoja. Vuosittain hirviä kaadetaan 50-60 000 ja siitä huolimatta talvikanta säilyy 80-100 000 yksilön tasolla. Hirvikannan kasvu alkoi 1950-luvulla ja oli jokseenkin puhtaasti seurausta ihmisen toiminnasta. Se pystyy tarkkojen aistiensa ansiosta hakemaan syyskaudella juuri sellaista ravintoa, jonka avulla se voi varastoida energiaa rasvakudoksen muodossa ruumiinsa eri puolille. Useimmiten metsästyksellä on ollut vähäinen vaikutus hirvikannan kokoon. Lisäksi hirvikannan hyödyntäjät ovat ottaneet käyttöön uusia menettelytapoja, jotka ovat huomattavasti lisänneet kannan tuottavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ravinto on otettava irti joko suoraan kasvien solukoista tai niitä hyväkseen käyttävistä alkueläimistä, bakteereista ja hiivoista. Kasvissyönti ei ole ongelmatonta, sillä se edellyttää kemiallisesti lujarakenteisten solunseinämien purkamista. Valkuaisen tarve ei kuitenkaan tyydyty varastoituja rasvoja käyttämällä. Tuire Nygren ja Kaarlo Nygren I on IDetsän karjaa • Viime jääkauden väistyttyä Suomenniemeltä on hirvi ilmeisesti ollut ensimmäisten tulokaslajien joukossa. kia elimistöönsä hirvi voi ylläpitää pötsinsä tärkkelystä hajoittamaan erikoistunutta bakteerifaunaa, kunhan hiilihydraattien tarve tulee tyydytettyä. Hirvien kertyminen talviaikaisiin laumoihin lienee eräs vastaus energian kulutusongelmiin. Hirvi hyödyntää taidokkaasti laitumensa Hirvi on märehtijä. Kaiken kaikkiaan ihminen vaikuttaa hirvikantaan niin voimaperäisesti, että ihmisestä riippumaton hirvikanta on tänään ajatuksenakin utopistinen. Ruokavarojen ja elinalueiden riittävyys koko hirvikannalle riippuu suoranaisesti metsänhoidosta. Hirvi on ollut merkittävä luonnonrikkaus, jota on hyödynnetty aina kun vain mahdollista. Märehtijällä on tähänkin ongelmaan osaratkaisunsa pötsin bakteerifauna, joka on lähes pelkkää valkuaismassaa. Varastoimalla virtsa-ainetta ja ammoniak. Koko kantaa ajatellen tilanne on kuitenkin toinen. Kuitenkaan hirvikanta ei arkeologisten ja historiallisten tietojen valossa näytä milloinkaan olleen yhtä suuri kuin se nykyään on. Kannan koko ja rakenne puolestaan ovat riippuvaisia ihmisen harjoittamasta saalistuksesta. Monet kirjoittajat, luontomme suojelun uranuurtaja Rolf Palmgren etunenässä, ennustivatkin hirven olevan kokonaan häviämässä maamme faunasta. vsk .. Niitä on saatava aina jonkin verran ravinnonoton tietä. Niitä käyttämällä säästyy energiaa, voi hyödyntää kätevästi tarjolla olevia laidunvaroja ja käyttää yhteisön tarjoamia sosiaalisia etuja, kuten kokeneempien yksilöiden päteviä käyttäytymismalleja rajuilmojen uhatessa tai petojen saalistaessa. Lehtipuun vesojen ja varpukasvien merkittävyys talvirasuOMEN LUONTO 6/ 86 45. reunavyöhykkeitä on tullut kosolti lisää. Jäljelle jäävä vihreä on lisäksi varsin kuituista ja huonosti sulavaa. Aikaisemmin ihmisen vaik11tus on kuitenkin ollut lähinnä ennalta suunnittelematonta ja valikoimatonta metsästystä. Hirvelle soveltuvat ravintovarat ja elinalueet ovat täten lisääntyneet. Vihreää kuitenkin on, kunhan sitä osaa käyttää. Pieneliöstö on otettu apuun juuri siksi, että etenkin selluloosan tapaisten pitkien molekyylirakenteiden hajoittaminen käy entsyymeillä ja hapoilla liian hitaasti. Kasvit myös suojaavat kylmälle alttiiksi jääviä solukoita poistamalla niistä vettä ja varastoimalla niihin rasvahappoja ja hiilihydraatteja. Ihmisen ja hirven välinen vuorovaikutus alueellamme on ollut todennäköisesti yhtä pitkä kuin ihmisen viime jääkauden jälkeinen historia. Juuri näin on maamme talvisessa luonnossa, jossa suuri osa kasveista on lumen alla, latvuskerroksessa tai kuihtuneena. Erityisiä ongelmia tulee alueilla, joissa kasvipeite ainakin osan vuotta on määrältään tai lajistoltaan niukkaa. Ihminen on toimillaan luonut niille otollisen elinympäristön ja tietoisesti säätelee hirvikannan suuruutta. Metsätalous suosii Esivanhemmistamme nykyinen hirvikanta vaikuttaisi kai lähinnä uskomattomalta. Vanhimman ikäpolven nuoruudessa hirvi oli lähinnä eksoottinen eläin. Yksittäinen hirvi kasvaa ja elää luonnonvaraisena, mutta hirvikanta on jo ihmisestä riippuvainen, kirjoittavat hirvitutkijat Tuire ja Kaarlo Nygren artikkelissaan. Yksittäinen hirvi elää edelleenkin luonnon ehdoilla toisin kuin kotieläimet ja yhä enemmän poro. Sitä on kuitenkin pystyttävä pitämään yllä tarjoamalla typpiyhdisteitä valkuaisen rakennustarvikkeiksi. Kasvipeitteemme valmistautuu talvehtimiseen muun muassa varastoimalla ravinteita talvehtimisen kannalta edullisimpiin kasvinosiin. Nykyaikainen metsätalous on suosinut hirveä toisin kuin useita muita eläinlajeja. Yhtä kauan kuin hirveä on hyödynnetty voidaan sanoa ihmisen myös puuttuneen hirven kohtaloihin. Metsien ikäluokkarakenne on nuortunut ja 8 Hirvet voivat hyvin Suomen metsissä. Vuosisadan alkukymmeninä hirviä oli parhainakin aikoina ilmeisesti alle puolenkymmentä tuhatta ja heikoimmillaan eräiden lähteiden perusteella vain muutamia satoja. 60ja 70-lukujen taitteen jälkeen hirvenmetsästys muuttui suunnitelmalliseksi hirvikannan hoidoksi. Juuri tähän ilmiöön hirvi on perustanut talvisen toimeentulonsa
Yhden intensiivisen viikon syönnöstely riittää; sitten niiden merkitys ravinnon osana näyttää lähes lopahtavan. Noin kymmenen kilon painoinen vasa on miltei pelkkää koipea. Emoa se ei vielä ensi päivinään pitkälle seuraa, mutta jaloilleen paaseminen on edellytys imetyksen käynnistymiselle. Suomen alkukesän valoisat yöt hirvi käyttääkin jatkuvaan ravinnon hakemiseen, jota katkovat lyhyehköt märehtimisjaksot. Tällöin ravinto on jo valmiiksi suhteellisen liunneessa muodossa, hankalaa hajoitettavaa on vähän. Suosituimmat lajit vain vaihtelevat ajan ja paikan muuttuessa, vieläpä yksilöstä toiseen. Vähäisemmistä rasvavarastoistaan huolimatta urokset kuitenkin yleensä selviävät talvesta siinä missä naaraatkin. Petussahan on hiilihydraatteja, vaikkakin niukanpuoleisesti. Tämä näkyy myös hirven ravinnonvalinnassa. Ensimmäiset tunnit ja vuorokaudet hirvenvasan syntymän jälkeen ovat koko hirven elämän kriittisintä aikaa. Liian heikko vasa ei elämälle selviä ja huonosti käy monen virkeänkin vasan, jonka kokematon ensimmäistä kertaa synnyttänyt emo ei vielä osaa vastata äitiyden haasteisiin. Uroksen edellisvuotista kiimaa varten kasvattamat sarvet ovat pudonneet jo talvella tarpeettomina pois. Syöminen likimain unohtuu ja kesän aikana kerätyt vararavinnot hupenevat. Sarvien kasvu on nopeata, miltei silmin nähtävää ja kasvaessaan vielä nahan peittämät sarvet ovat arat ja haavoittuvat. Niinpä esimerkiksi maitohorsman ja mesiangervon käyttöjakso Jaa suhteellisen lyhyeksi. Huulillaan hirvi pystyy eräisiin suorituksiin, jotka vetävät vertoja ihmisen sormien suorituskyvylle. Valinnassa ei olekaan kyse ennen muuta ratkaisusta lajien välillä vaan lajien sisällä siitä, milloin mikäkin osa jostakin kasvista on hirven kannalta syömäkelpoisessa kunnossa. Heikkoa vasaa, joka ei pääse jaloilleen, emo ei pitkään virvoittele, vaan lähtee omille teilleen. Mikäli reipas metsänhoitaja on perannut hirvien talvilaituminaan käyttämän männynta1m1kon puhtaaksi vesakosta, alkaa mäntyihin ilmestyä hirvien tekemisä kuorivaurioita. Paino saattaa pudota jopa viidenneksellä. ·a Vasat syntyvät touko-kesäkuussa Hirvinaaraan kevääseen kuuluu synnytys ja vasojen imetys. Vajaan neljän kuukauden aikana on kerättävä riittävä määrä kivennäisiä ja ravinteita, jotta parhaimmillaan toistakymmentä kiloa painavat sarvet saisivat kaiken kasvussa tarvitsemansa ja myös uroksen energiavarastot täydentyisivät. Kukkiva horsma tai angervo on ilmeisesti jo puisevampaa ravintoa kuin versot ennen kukintaa. Metsästysaikana ne ovat naaraalla paksuimmillaan ja muodostavat ·.; erinomaisen turvan paitsi 1 naaraalle myös sen kohdussa kehittyvälle sikiölle. Ravintovarastojen kerääminen alkaa heti vihantakauden alkaessa jatkuen aina talven tuloon saakka. Uroksen kunto on myös heikentynyt kovan talven niukalla ravinnolla. Vihantakauden alku merkitsee syönti urakan alkamista. Kasvien kehittymistä se seuraa parhaan syömisajankohdan selvittämiseksi. On runsauden pula. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Kiima on lyhytaikainen eikä sanottavasti vaikuta rasvavarastoihin. Kun tarkastelee suosituimmuuslistoja, jollaisia on laadittu meidänkin maassamme hirven käyttämistä ravintokohteista, katselee itse asiassa luetteloa, jossa suurin osa putkilokasveistamme on edustettuina. Vain poikkeuksellisen ankarina talvina uroksilla on vaikeuksia ja maalis-huhtikuun lumilla jokunen muita heikompi yksilö saattaa kokea jopa nälkäkuoleman. Vasta kiiman päätyttyä uroksella on aikaa kerätä rasvavarastoja talven varalle. Elokuulta marras uulle metsissä mylvitään ja mörähdellään, urokset kaivavat ja hajustavat kiimakuoppiaan naaraita houkutellakseen ja näyttelevät sarviaan tai peräti ottelevat voimistaan punnitakseen kumpi tasavertaisista kilpakosijoista pääsee osalliseksi naaraan suosiosta. Naaraalle ei kiima-aika ole läheskään samanlainen rasitus kuin urokselle. Valtaosa tästä koneistosta sijoittuu hirven turpaan, joka muodottoman möhkälemäisestä ulkomuodostaan huolimatta on varsin herkkä instrumentti. Turpa on herkkä instrumentti Aivan toisenlaiselta näyttää tilanne keväällä ja kesällä, jolloin luomakunta on täynnä syötävää. Vasta elokuun tienoilla ne alkavat kovettua, verisuonisto surkastuu, nahka kuivuu ja keloutuu vähitellen pois valmiiden sarvien pinnalta. 10 Touko-kesäkuussa hirviemo synnyttää yhden tai kaksi hontelokoipista vasaa. Koko kesän uros syö ja kasvattaa sarviaan ominaislaatunsa osoittimiksi. Kiima-aikana uros keskittyy suvunjatkamiseen niin täydellisesti, ettei muulle juuri jää aikaa. Jaloilleen pääsy, imettämisen alkaminen, suolen toiminnan käynnistyminen ja emoon leimautuminen ovat ratkaisevia tapahtumia pikku hirven elämän alkutaipaleella. vsk.. Aikaa ennen talven tuloa on vähän, joten yleensä metsästyskaudella urosten rasvakerrokset ovat huomattavasti vähäisemmät kuin naarailla. Kuitenkin se varsin pian synnytyksen jälkeen keinottelee itsensä jaloilleen ja ottaa ensimmäiset horjuvat askelensa. Pieni osa kaksivuotiaista ja suurin osa yli kolmevuotiaista naaraista antaa touko-kesäkuussa elämän yhdelle tai kahdelle hontelolle vasalle. Syksyinen kiima rasittaa Hirven elämä saa alkunsa syksyisen kiiman tuloksena. Tätä anatomista avuaan hirvi käyttää alkukesällä löytääkseen ympäristöstään ne kasvinosat, joiden solunsisältö on kuivaan aineeseen eli solunseinämiin verrattuna runsasta. Se ei tällöin ohjaudukaan normaaliin pötsikiertoon, vaan ohi pätsin suoraan juoksutusmahaan ja edelleen suolistoon. Hirven elämä saa alkunsa syksyn kiimasta vinnossa selittynee juuri tällä tavalla. Vuoden ikäisenä se ryhtyy vähitellen viettämään itsenäistä elämää. Myös kaikkinainen häirintä luonnossa ennen leimautumistaPuolessa vuodessa noin JO-kiloinen vasa venähtää 150-kiloiseksi nuoreksi hirveksi. Valinnan edellytyksenä ovat tarkkuustyöhön kykenevät haju-, makuja tuntoaistit
Menehtymisen todennäköisyys on suuri ja nekin, jotka talven yli pääsevät ovat huomattavasti normaalia ylivuotista heikommin kehittyneitä. ~L..---....:..:::412 myös alkaa opetella kasvissyöntiä ja jo puolessavälissä kesää kasvit muodostavat sen pääravinnon, vaikka imetys jatkuukin pitkälle loppuvuoteen. Imetyksen päästyä käyntiin ja leimautumisen tapahduttua on side emon ja vasan välillä jo tiivis eikä se ilman jonkinlaista ihmisen, petojen tai luonnonolosuhteiden aiheuttamaa tapaturmaa juuri katkea. Muut naaraat eivät vierasta vasaa hoiviinsa ota toisin kuin joillakin muilla eläinlajeilla. "' -"' .., a 1l -~ Hirvijahti on välttämätöntä pahtumaa voi käydä pikkuhirvelle kohtalokkaaksi. Maitoa on emolla yleensä riittävästi, sillä ravintoa on keväisessä luonnossa yllin kyllin tarjolla. Toukokuisesta noin 10 kilon painoisesta vasasta kasvaa puolessa vuodessa puolentoistasadan kilon painoinen hirvilapsi. Ilmeisesti myöskään vasan liittyminen johonkin suurempaan talvilaumaan ei kovin helposti onnistu. Emottomiksi jääneistä vasoista ilmeisesti vain aniharva selviää omin avuin talven yli. Ensimmäisinä päivänään vasa on miltei hajuton ja vaaran uhatessa painautuu liikkumattomaksi maahan. Side emoon on kuitenkin tiivis aina seuraavaan kevääseen asti. Jo muutaman viikon iässä vasa on niin voimistunut, että pystyy helposti seuraamaan emoaan. Energiaa säästääkseen ne tallaavat elinpiirilleen polkuverkostoja. Tällaisessa tilanteessa vain nopea ja vähin äänin tapahtuva häipyminen vasomisalueelta voi turvata emon ja vasan välille syntyneen vielä löyhän suhteen säilymisen. Jos ihminen törmää tällaiseen "emonsa hylkäämään" vasaan ja alkaa solmia lähempää tuttavuutta, on seurauksena helposti se, että vielä emoonsa leimautumaton vasa lähteekin seuraamaan ihmistä. Vasta ensimmäisen talven koettelemusten ollessa SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Varsin pian se Talvisin, jolloin hirvien ravinnonsaanti on vaikeimmillaan, ne kokoontuvat laumoiksi yhteisille laitumille. Itsenäistymisen vaikeus Vasan kasvu on nopeata. Emo jättää sen häiritsijöitään paeten luottaen hajuttomuuden ja liikkumattomuuden antamaan suojaan. Ilman emon turvaa ja opastusta vasa olisi varsinkin ankarimpina talvikuukausina kovilla. vsk .
takanapäin alkaa vuoden ikää lähetelevä hirvenvasa olla valmis itsenäiseen elämään. Kannan hoidon ongelmat Jokavuotinen hirvijahti on realiteetti, josta tinkiminen on mahdotonta. Kannan rakenne pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena, jotta kannan elinkelpoisuus olisi pitkällä tähtäimellä turvattu ja siitä saataisiin vakiintunut hyvä tuotto. Käyttökelpoiset vaihtoehdot selvitä kunnialla ongelmalliseksi koetun hirvikannan hoidosta ovat kuitenkin vähissä. Varsin tavallisia näkyjä ovat kevätkesästä parin kolmen vieroitetun hirven SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Edes metsästyksen periaatteellisilla vastustajilla ei ole esitettävänä mitään parempaa nykyisen menettelyn tilalle. Niin kauan kuin voidaan olla varmoja siitä, että poistettavat yksilöt valitaan täysin satunnaisesti, aiheutetaan kannassa vain lukumääräisiä muutoksia, jotka tietyissä raJmssa pysyessään tuskin ovat kannalle vaarallisia. Käytännössä hirvikantaa on viime vuosina pyritty hoitamaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Se saa lähteä omille teilleen ja emon on saatava vasansa tämä uskomaan vaikka voimakeinoja käyttäen. haavan kuoreen, lehtipuiden vesoihin ja varpukasveihin. Hirvikantaa säätelemällä yritetään mm. Tuire ja Kaarlo Nygren toimivat hirveen erikoistuneina tutkijoina Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Tapa ja tavoitteet, joilla hirvenmetsästystä harjoitetaan, ovat sitävastoin asioita, joista ollaan miltei äärettömän montaa mieltä. Suuntaan tai toiseen tapahtuva valinta tapahtui se sitten halusta saada tietynlaisia saalishirviä tai halusta muuttaa hirvikantaa johonkin ihmiselle mieluisampaan suuntaan on jo melkoinen uhka hirvikannan perinnölliselle monipuolisuudelle ja sen myötä elinkelpoisuudelle jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Itsenäisen elämän alku ei ole hirvellekään helppo. Kantaa ei tietoisesti pyritä jalostamaan mihinkään suuntaan, vaan siinä esiintyvä geneettinen monipuolisuus pyritään mahdollisimman hyvin säilyttämään. Kuvassa hirvien ruokailuhaavikko. Kannan koko pidetään sellaisissa rajoissa, joissa kannan elinkelpoisuus ja metsästettävyys ovat pitkällä tähtäimellä turvattuja eivätkä vahinkomäärät kasva yhteiskunnallisesti sietämättömiksi. 3. Niiden on tyytyminen mm. vsk. 13. Huhti-toukokuussa kevään jo lupaillessa uutta tuoretta vihantaa ja helpompia kulkuyhteyksiä alkavat hirviemot katkoa siteitään edellisen kevään jälkeläisiinsä. laumat, jotka hölmöinä ja epätietoisina törmäilevät milloin teillä, milloin talojen pihoilla. Uuden vasan synnytyksen aika lähestyy eikä emolta enää riitä kiinnostusta isoksi venähtäneeseen vasaansa. Talvisin hirvien ravinto on kuituista ja huonosti sulavaa. 2. Näistä periaatteista huolimatta hirvikannan hoito nykymittakaavassa on melkoinen uhkayritys biologisessa mielessä. Jokavuotinen hirvijahti tai koko kannan hävittäminen ovat nykyisellään ainoat vaihtoehdot ja näistäkään ei hirvikannan hävittäminen tule nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa kysymykseen. hirvikolarien määrää pitää yhteiskunnan kannalta siedettävänä
Esim. Kuvassa punavyöseitikkejä. Marja Härkönen Maanalaiset Sienijuuret eli 'mykorritsat ovat näkymätön, maanalainen lenkki puiden ja sienten yhteiselossa. Tällaisten siirtoistutusten myötä on saatu myös hyviä ruokasieniä. Myöhemmin samassa metsämaassa ovat menestyneet kylvötaimetkin. vsk .. 14 Seitikit ovat metsiemme runsaslajisin mykorritsasienisuku. Euroopasta tuodut istutustaimet sensijaan menestyivät, koska juuripaakun mukana siirtyi myös sienikumppanin rihmastoa uuteen ympanstöön. Voitatin ystävä hakeutuu mäntyjen läheisyyteen, sillä muualta tätä sientä on turha etsiä. Jos viljelmä tehtiin kylvämällä, saatiin kyllä taimia, mutta ne kasvoivat hitaasti ja kuolivat lopulta. Kuinka merkittävä tämä yhteys puiden ja sienten välillä todella on, selvisi, kun eurooppalaisia mäntyjä ja kuusia yritettiin saada kasvamaan trooppisten alueiden vuoristoissa. Tästä liitosta hyötyvät molemmat; siinä voi olla kysymys jopa elämästä ja kuolemasta. Karvarouskuja etsitään koivumetsästä, haavikosta haetaan haavanpunikkitatteja. Tämän maasta vedetyn kuusentaimen juurissa erottuu kuvan etualalla vaaleaa sienirihmastoa. Tottunut sienestäjä löytää suosikkisieniään vieraaltakin paikkakunnalta. Kun huuhtoo mullan juuristosta, voi löytää sekä hentoja sienirihmoja että niiden turvottamia juurenkärkiä, mykorritsoja. männyn SUOMEN LUONTO 6/ 86 45
vsk. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . :. ~lämänlangat Haavanpunikkitatti on nimensä mukaisesti erikoistunut elämään vain haavan kumppanina. Lehtivihreätön mäntykukka hankkii kaiken ravintonsa sienten välityksellä. 15 .: ..J l C :;; ,. Lahottajasienten, kuten ukonsienen, rihmastot eivät ole yhteydessä puiden juuriin. Kantarellil/a voi olla sienijuurisuhde usean puulajin kanssa. i
Joskus kumppanuus näkyy jo sienen nimessä, esim. apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kasvitieteen perusopetuksen laitoksella. Tämä myös selittää, miksi lahottajasieniä kuten herkkusieniä ja siitaketta voidaan viljellä kasvatushuoneissa, mutta mykorritsasieniä kuten rouskuja ja haperoita ei. Esimerkiksi kantarellin viljelymahdollisuuksia on kokeiltu laboratorioissa ympäri maailmaa. tatit, rouskut, haperot ja seitikit. Täällä vallitsee yhteiselämä, symbioosi, puiden ja sienten välillä. Esim. Sienijuuren rihmastovaipasta lähteekin ohuita sienirihmoja kaikkialle maaperään. Juuri täällä pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä sienet ovat todella tarpeen. Kaikki sienet eivät ole mykorritsasieniä. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Toista suosittua sientä, tryffeliä, on perinteisesti puoliviljelty viemällä uusille tammi-istutuksille maata tryffeleitä kasvavista tammistoista. Sen jälken sienirihma ympar01 juuren kärjen ja tunkeutuu myös jonkin matkaa juuren sisään sen soluväleihin. Sienet · eivät kuitenkaan osaa valikoida ja jättää lyijyä ja kadmiumia keräämättä, mikäli niitä on ympäristössä. Hän on myös Sieniseuran varapuheenjohtaja. Endomykorritsa antaakin paljon haasteita nykyaikaiselle maataloustutkimukselle. Ymppäyskokeet ovat osoittaneet mykorritsan lisäävän kasvien satoa ja taudinkestävyyttä. Sieni erittää kasvuaineita, jotka saavat juuren kärjen turpoamaan ja haaroittumaan lyhyiksi korallimaisiksi tapeiksi. Metsätuhoalueilla myös mykorritsasienet kärsivät mukana on tullut leppärouskua era1snn Afrikan valtioihin. Eräässä kokeessa verrattiin ilman sienij uurta kasvatettua tainta sienijuurelliseen. Onko sieni siis puun loinen. Sienijuurelliset taimet pystyivät ottamaan maaperän ravinteita jopa viisi kertaa tehokkaammin kuin paljaat juuret. Edellä kuvattu mykorritsatyyppi on nimeltään ektotrofinen mykorritsa. Sillä ei ole edes lehtivihreää, vaan se saa kaiken ravintonsa sienirihmoilta. Sen merkitys kasveille on suunnilleen sama kuin ektomykorritsan merkitys puille. Kasveille pyritään etsimään mahdollisimman tehokkaita sienikumppaneita ja kehittämään vaivattomia ymppäysmenetelmiä. Mykorritsasienten lahotuskyky on heikko. Lopulta uuden kasvupaikan sienet valloittavat itselleen sijan taimen juuristossa. Eräät harvinaistuvat tai ovat jopa kadonneet kokonaan. Sieltä ne imevät vettä ja siihen liuenneita ravinnesuoloja puun hyväksi. On vaikeaa sanoa, kumpi vahingoittui ensin, sieni myrkyttyvässä maassa niin, ettei enää pystynyt kokoamaan puulle riittävästi ravinteita, vaiko puiden neulaset ilman epäpuhtauksista niin, että puulta ei riittänyt enää kylliksi yhteyttämistuotteita elinvoimaisen sienirihmaston ylläpitämiseen. Toiset taas ovat erilaistuneet puun, lannan tai karikkeen lahottamiseen. Sen rihmasto suostuu kasvamaan hitaasti keinotekoisella kasvatusalustalla, mutta missään siitä ei ole onnistuttu saamaan itiöemiä. Toiset taas, esim. Sen sijaan trooppisen sademetsän puilta puuttuu kuvatunlainen mykorritsa ja sieltä on turha lähteä rouskuja etsimään. Sienet ovat tehokkaita kivennäisaineiden kerääjiä, siksihän niitä ravinnoksi suositellaankin. Kumpikin osapuoli on tässäkin tapauksessa toisestaan riippuvainen eikä metsää voida pelastaa jos sienet voivat pahoin. Toinen mykorritsojen ekologinen päätyyppi on endomykorritsa. Tämä mykorritsatyyppi on yleinen ruohokasveilla, esim. vsk.. pysäköintipaikan mustesieniä ei tästä syystä pidä keittää ruuaksi. Tappien pinnan peittää sienirihmasto paksuna vaippana, niin että juuri on yhteydessä metsämaahan enää vain sienirihmojen välityksellä. Jotkut hankkivat ravintonsa loisimalla elävissä kasveissa ja eläimissä. Sanotaan, että taimi juroo. Joidenkin kasvien kohdalla ei voida enää puhua symbioosista sienen kanssa, vaan ne elävät kokonaan sienen varassa. Ne pysyvät kyllä hengissä metsämaassa, mutta voivat hyvin vasta päästyään yhteyteen kasvien juurten kanssa. Mykorritsasienet saavat rakennusaineensa puilta. Myös laboratoriossa on onnistuttu ymppäämään halutun tryffelilajin mykorritsa steriilisti kasvatetun tammentaimen juuriin. Mykorrisanmuodostajia ovat esim. mäntykukka. Nämä sienirihmat ovat edelleen yhteydessä männyn juuristoon, joten mäntykukka elää itse asiassa männyn kustannuksella. Endomykorritsasienet eivät myöskään muodosta isoja, näkyviä itiöemiä, eivätkä siis ole ruokasieniä. Se on itse asiassa yleisempi kuin ektomykorritsa, mutta vähemmän tutkittu ja vaikeampi huomata, sillä se ei aiheuta muutoksia juuren ulkonäköön. Sienirihma ympäröi juuren Kun puun siemen itää, erittää kasvava juuren kärki maahan sokeria. Pelloilla taas ovat omat sienensä. Tutuista sienistä esim. Nehän keräävät ravintonsa kasvijätteistä, joille pölyn ja sateen mukana on kerrostunut myös raskasmetalleja. Peltomaassa kasvatettu puun taimi saa 16 juuristoonsa mykorritsan kasvupaikastaan. Syksyisin keräämämme rouskut ja tatit antavat meille puiden valmistamaa ravintoa. herkkusienet, mustesienet, koivunkantosienet ja ukonsienet ovat ns. Tällainen on esim. lahottajia, eivätkä niiden rihmastot ole yhteydessä puiden juuriin. Niiden sienirihmat tunkeutuvat sisään juuren soluihin ja haarovat siellä kullekin sienilajille ominaisella tavalla. Kaksi mykorritsatyyppiä Mykorritsa on luonnossa erittäin yleinen. Siksi niistä ei ole löytynyt yhtä suuria myrkkypitoisuuksia kuin lahottajasienistä. Hyödyllistä yhteiselämää Sienet ovat aina toisenvaraisia. On vain harvoja kasviryhmiä, joilta sitä ei olisi todettu. Etenkin niukkaravinteisilla ja happamilla mailla sienet ovat puille välttämättömiä. D Marja Härkönen toimii vt. Kun taimi sitten istutetaan metsään, vie siltä aikansa sopeutua uuteen ympäristöön. Keski-Euroopan metsätuhoalueilla myös mykorritsasienet kärsivät. monilla tärkeillä viljelykasveilla. Saasteet vaurioittavat Jo pitkään on varoitettu ihmisiä keräämästä sieniä vilkaasti liikennöityjen teiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä, sillä sienet keräävät itseensä raskasmetalleja. männynherkkutatti, tammenrousku, lehtikuusenvalmuska. Eräät sienilajit ovat erilaistuneet kasvamaan vain tietyn puulajin kumppanina. Parasta on, että siellä leppärouskut ovat aina puhtaita, koska niiden itiöemissä toukkana elävä sienisääski ei vielä ole löytänyt tietään Afrikkaan. Puulta ne saavat sokeria ja muuta ravintoa, ja vain hyvin ravittuina ne pystyvät tekemään itiöemiä. Helpoimmin näitä aineita saavat kariketta lahottavat sienet. punakärpässieni ja kanttarelli voivat muodostaa sieni juuren usean puulajin kanssa. Kussakin metsätyypissä elää siihen sopeutunut sienistönsä. Sokeri saa maassa olevat sienirihmat suuntaamaan kasvunsa kohti juurta. Samaan taimeen voi pesiytyä useitakin sienilajeja
Yleinen elämäntyyli suosii tuhlausta, kiihtyvää kulutusta ja suurempia roskiksia. vsl<. Seuraavilta Suomen Luonnon jätesivuilta, jotka on painettu kokonaan keräyspåperista valmistetulle uusiopaperille, kerromme vaihtoehdoista ja annamme vihjeitä tavalliselle ''kuluttajalle" jätevuoden kunniaksi! Jätekankaista valmistettu tilkkusommite1ma SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . 17. Kierrätys on viisautta Kodin ja työpaikan jätteiden hyötykäyttö on helpommin sanottu kuin tehty
kaasu pullot on ajat sitten käytetty tyhjiin. vsk .. Kun heittää pois alumiinisen juomatölkin, on kuin kaataisi maahan puoli tölkillistä bensiiniä. Kestävän yhteiskunnan, kuten Worldwatch Instituutti määrittelee, perusraaka-aineita ovat puu, rauta ja alumiini. Suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä keskimäärin 300 kg vuodessa, kaupunkilainen enemmän, maalain-en vähemmän. Yksinkertaisia meisseleitä, vasaroita, kir' veitä tai veitsiä voi viilata romusta. Enimmäkseen verstaalla yritetään kasata romuista jotakin käyttökelpoista." ,, P C Jersildin kuvitelmat suhteestamme romuun on i helppo loihtia silmiemme eteen nyt kun Tshernobyl ! Tuhlaukselle "Kunnioitimme Suurta Henkeä kaikissa elävissä olennoissa tuhlaamatta mitään.'' Intiaanit moderneille tuhlareille Montrealin maailmannäyttelyssä. flaation syistä yhtä paljon kuin taloustieteilijöiden teoretisoinnit yhteensä," on yhteiskuntatieteilijä Robert Fuller huomauttanut. Päivän lehden hävittäminen roskiin tuhlaa polttoainetta saman verran. Ilman ydinkatastrofejakin on kiire laskeskella maailman törkyvarantoja ja kohdella niitä kallisarvoisina rakennusaineina. Eräs ranskalainen lehti kirjoitti äskettäin, että yhteiskunta on kuin puu, joka ei tule toimeen ilman kivennäisiä; kromi, mangaani, magnesium, koboltti ja platina ovat yhteiskunnalle samaa kuin typpi, fosfori, kalium ja rikki vihreille kasveille: strategisia aineita. Tietokoneiden hyvä hautaus: romukauppa. Suomen Kuluttajaneuvontaliitto taas esittelee kirjassaan 'Kuluttava kulutus' sellaisia kotimaisia perheitä, jotka kuormittavat kaatopaikkaa 1 000 kg lastilla mutta myös sellaisia perheitä joilta ei tule jätettä kuin 30 kg vuodessa. Marjukka Kulmanen "Verstasladossa on työkalulajitelma, joka on epäilemättä sananmukaisesti painonsa arvoinen kultaa: on pihtejä, tähtimeisseleitä, hylsyavaimia, poranteriä, työntötulkkeja ja paljon muuta mitä ei enää voi valmistaa. Mutta ruuveja on mahdoton valmistaa. satoi päällemme valkoista """---"""::,.....-_._ __ tuhkaa. Kun tonkii talousjätteitä tarkemmin, paljastuu että puolet kasasta on paperia ja pahvia (painon mukaan SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Näitä kierrätetään hyvin vähän, kuitenkin niiden tuotantoon uppoaa kosolti energiaa. Niittaaminen käy päinsä mutta hitsata ei voi, sillä .. Nauloja voi tehdä rautalangasta. Ihmisten kulutustottumukset eivät kaikkialla ole samat amerikkalainen tuottaa vuodessa tuplasti jätettä. Modernin yhdyskunnan haaskalla ''Kaupunkijätteen tutkiminen saattaa paljastaa in18 Kaatopaikan taivaskanava. Yksinkertaisesta juottamisesta sen sijaan selviää helposti.
Kymmenen viime vuoden aikana lasin osuus jätesäkin sisällöstä on pienentynyt ja tilalla on lähinnä muovia. Mutta, pitääkö poromiestä kelkkoineen sakottaa siinä missä turistia autoineen. Moniko meistä todella tietää, paljonko ja millaista jätettä vuodessa aiheutamme. Lyijytön bensiini menee kaupaksi, vaikka se on hinnoiteltu tavallista kalliimmaksi. Hinta on ollut ratkaiseva syy siihen, ostetaanko jotakin tavaraa ja kuinka paljon ostetaan. vsk. Näin on ajateltu viime vuosiin saakka, onhan ympäristökriisien taustalla paljon syvällisempiä syntyjä kuin juomatölkkien viskominen. Rahalla ei sitäpaitsi saisikaan takaisin menetettyä ympäristön laatua. Toistaiseksi hintaan ei ole sisältynyt 'ympäristöveroa', esimerkiksi korvausta veden tai ilman pilaantumisesta silloin kun tuotetta valmistetaan, käytetään tai hävitetään. Vähäpätöinen kuluttaja tuskin säätelee tuotantoa ostopäätöksillään. Kuten sosiologit ovat analysoineet: ihminen on vieraantunut, tullut yksiulotteiseksi mutta haluaa kuluttaa monipuolisesti. Mutta usein hinta sokaisee. Kuluttajien (mikä käsite!) oma harkinta kuitenkin kasvaa. 'Kehittyneistäkin' maista tihkuu tietoja tuhlailun · valtavirrasta irronneista yrityksistä, jotka suhtautuvat jätteeseen kuin raaka-aineeseen. Miksi palauttaa pullot, eiväthän muutkaan niin tee .. silmät kuten Mainos-TV:n filminostajat, kun heille esiteltiin dokumenttifilmiä Suomen jätehuollosta: ''Yäk miten rumaa, ei tuollaista voi näyttää televisiossa." Paluu pieneen ja kauniiseen maailmaan ei tule olemaan helppo, jos jo perustotuuksien kohtaaminen hirvittää. Kun omakotiasuja valitsee lämmitystapaansa, hänelle vakuutetaan, että sähkölämmitys kannattaa. Ja se riittää, sehän on hänen kannaltaan laskettuna jopa tottakin. Entä mikä on 19. arvioituna). Kuluttajakyselyiden mukaan ihmiset luottavat enemmän kollektiivisiin toimenpiteisiin kuin oman esimerkkinsä voimaan. Poikkeuksia toki on: kiinalaiset kierrättävät kaiken mahdollisen, japanilaiset ostavat rojua ja loihtivat vanhoista Buickeista Toyotoja, Egypti ja moni muu kehitysmaa rakentaa paperintuotantonsa keräyspaperin varaan. [1 vaihtoehtoja Viisas raha ostaa kirpputorilta ... Tapana on ollut sulkea SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Ellei kuluttaja ole varma, että muutkin välittävät ympäristöstään, hän ei välitä uhrautua. Kuluttajat kuitenkin vaikuttavat tarjolla olevaan tavaraan
Ruokaa, vaatteita, huonekaluja, autoja ja asuntoja heitetään pois yhä kevyemmin perustein toisaalta niiden laatukin on heikentynyt massavalmistuksen myötä. Ja niin edelleen. Keräyslasi on uuden lasin raaka-ainetta ja sisältää mm. Tesoman-koulun romukerho pääsi lähimyymälänsä apajille, kun kalustoa uusittiin, ja pelasti käyttöönsä mahtavat määrät arvotavaraa. "Teki mieli uutta pölynimuria" tai "Pesukone oli vähän vanhanaikainen" olivat yleisiä perusteluja, kun Pohjoismaissa tutkit 7 tiin asukkaiden syitä vaihtaa täysin toimivia kodinkoneitaan uusiksi. Jokin syy kuitenkin siihenkin on, että yhä enemmän autoja, kodinkoneita, vaatteita ja ruokaa "kuluu" vaikka ns . soodaa, jota ei tarvitse tuoda ulkomailta jos se kerätään talteen. Mainosten pakkovalta on niin olennainen osa kulttuuriamme, että sitä tuskin huomataankaan pitää diktatorisena. Keräysmyönteinen asenne ja omaa viitseliäisyyttä on vasta noin 10 prosentilla suomalaisista eri kuluttajakyselyiden mukaan. Kulutukselle on ominaista vaihtelunhalu ja nopea kyllästyminen. Keräyslasimurskan käyttö myös vaatii vähemmän kallista tuontienergiaa kuin lasin valmistus neitseellisestä raaka-aineesta. rinteinen pyrkimys yksinkertaiseen elämäntapaan. Myös käyttöarvo oli tallella esimerkiksi kaiuttimilla ja hyllyillä, muu oli kerholaisille materiaalia. D SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Maailman mitassa vain runsas neljännes käytetystä paperista palaa uudelleen tuotantoon. Esimerkiksi kouluissa olisi tfyvä oppia purkamaan jääkaappeja, autoja, sohvia ja elektronisia vempaimia, jotta raaka-ainetietoisuus ja -kunnioitus kasvaisi. Monet perustelevat esimerkiksi vuotuista autonvaihtoa kalliilla varaosilla sekä tahallisilla mallinmuutoksilla, jotka vaikeuttavat varaosien hankintaa. "Ihmiselämän välttämättömät tarpeet tässä ilmastossa voitaneen kyllin täsmällisesti sijoittaa otsakkeitten Ruoka, Suoja, Vaatetus ja Polttoaineet alle", Thoreau koetti esimerkillään osoittaa. Asenteita voi muuttaa sopiva ympäristövero metsien sileäksi hakkaajalle. Taloustieteilijät jakavat kuluttajat karkeasti kahteen tyyppiin: uudenaikaisiin ja perinteisiin. 20 Kun tuotteiden käyttöikä tällä tavalla koko ajan lyhenee, kutsuvat taloustietei\lijät tätä huolimattomaksi \taloudelliseksi kasvuksi. Mutta tällekään ei ole kysyntää, johtuen lähinnä siitä ettei ole konekantaa, joka pystyisi jätepaperia käyttämään. Koneiden käyttöikä pieneni kaikissa muissa maissa paitsi Islannissa, jossa on enemmän korjauspajoja kuin muualla lähinnä kuljetusten __kalleuden vuoksi. Sitten pula-ajan kulutus on monipuolistunut ja runsastunut. Luopumisen lisäksi tarjolla on usein myös ympäristöystävällisin vaihtoehto. Sellaisesta käy kestokulutustarvikkeiden hankkiminen ja huoltaminen, ajaton pukeutuminen. Mitä rikkaampi maa, sitä enemmän kuluttajat keksivät muita kuin tuotteen kuntoon liittyviä hylkäämisen syitä. On monen tyylistä kuluttajaa: koti-ihmisen 'tee se itse' -tyylistä löhöäjään ja 'aina menossa mukana' -tyylistä varman maun 'minulle vain paras on kyllin hyvää' -tyyliin. hyvinvointi ei lisäännykään. Jos ottaa selvää käyttämiensä tuotteiden raaka-aineista, energiasta, tekotavasta ja käytön ja hylkäämisen vaikutuksista luontoon, ei ehkä olekaan kulutustottumustensa orja. Jos Suomessa pyytää pesukoneen korjaajaa kotiinsa, tämä laskuttaa useita satoja markRoja tunnissa, matkaja päivärahat sekä varaosat, jotka poikkeuksetta ovat uusia ja kalleimman mukaan hinnoiteltuja. Kulutus on käynyt yhä silmiinpistävämmäksi, eikä ole niin väliä onko alkuperäistä tarvetta liikkua, saada ylleen lämmintä tai sisäänsä ravintoa taustalla lainkaan. Kolmaskin elämäntyyli erottuu: uuspe. Vaativa elämäntyyli Kun itse lajittelee jätteensä eli aloittaa inhottavammasta päästä, päätyy muuttamaan kulutustottumuksiaan. Mutta hänelle naurettiin kuten Linkolalle nyt. Toistaiseksi on kuitenkin keräysja painostusintoa. Järjestäytynyt huiputus johon syyllistyvät useimmat tuottajat (suomalaiset mainonnan kärkijoukkona) sekä heidän palkkaamansa tieteilijät saa meidät ilman Linkolan esittämää diktatuuriakin uskomaan, että auto on enemmän kuin kulkuväline, kertoohan se jotain omistajastaan. Uudenaikaiset ostavat valmisruokaa, syövät ravintoloissa ja käyttävät virvokkeita toisin kuin perinteiset, jotka valmistavat kotiruokaa peruselintarvikkeista. Hän määritteli, että ihmisen rikkaus on suoraan verrannollinen niitten asioitten lukumäärään, joita ilman hän pystyy olemaan. Tätä vauhtia metsät eivät ole synkkiä, syviä ja kiehtovia, kuten jo Wall Street Journalkin suree. Yksinkertaisuus taas riippuu siitä, paljonko varustelua ja energiaa tällainen elämäntapa vaatii. vsk.. Suomessa otetaan talteen jo miltei puolet keräyskelpoisesta paperista. Niistä paljastuu useiden tuotteiden ainesosia. Mitä en käytä, sen heitän lajiteltuna eri keräyspisteisiin, ostoja myyntiliikkeisiin tai takaisin kauppaan (tietämättä tosin mitä kauppias tekee käytetyillä televisioilla tai kävelykengillä). Sellaisesta käy tuotteiden hankkiminen mahdollisimman vähän prosessoituina ja pakattuina siis omien kippojen ja kassien käyttö. Kun Pentti Linkolan eloonjä.ämisohjelmaa on arvosteltu, eniten on kavahdettu (poliisin) pakkovaltaa, jonka avulla ihmisten lukumäärä, heidän tuotantonsa ja kulutuksensa pantaisiin kuriin. Muovin, lasin, metallien, käyttövaatteiden sekä lumppujen erotteleminen ruuantähteistä ja ongelmajätteistä kannattaa jo kotona. Lumpusta on Suomessa tehty .lähinnä kattohuopaa mutta nykyisin siitä syntyy monenlaista huopaa ja levyä rakennusja huonekaluteollisuuden käyttöön. Esimerkiksi koe-eläinten suojeluyhdistys markkinoi kauneudenhoitovälineitä, joiden valmistus ei ole vaatinut eläinuhreja. Ainaisen kasvupyrkimyksen sijaan on laskeskeltu, että taloudenpito saattaa kannattaakin paremmin, jos yhteiskunnan 'palveluja ylläpitotehokkuutta' lisätään. Ankarakin elämäntyyli voi sallia Mika Waltarin sanoin 'ihanaa turhuutta'. Kaikille sen tehneille on käynyt näin: Ei voi olla ,totta, että näin paljon paperia menisi kaatopaikalle, kun sen kantaminen lajiteltuna omaan kekoonsa merkitsee, että maailman metsiä säästyy! Kuluuhan nyt kaikista hakkuista yli kolmannes paperin valmistamiseen ja on laskettu, että vuoteen 2000 mennessä paperi vie jo puolet hakkuista. Jokakodin jätesäkistä ei ehkä kerry näin mahtavaa romuvalikoimaa: teräsputkea, putkihyllystöä, huonekaluputkea, kuljetuskärryjen pyona, siirtolavoja, pienjännitekaapelia, kupariputkea, kettinkiä, kaiuttimia. Samoin yksityisautoilun ja välineurheilun välttäminen. Nuukuuden mestari jo puolentoista vuosisadan takaa on varmasti amerikkalainen Henry Thoreau, joka veti;iytyi metsään laskeskelemaan paitsi lintuja myös papuja ja rautanauloja. Esimerkillistä t01mmtaa on vaikkapa kompostin pitäminen kaupunkioloissakin. Mutta asenne yleistyy ja tarvitsee tuekseen esimerkillistä toimintaa