Kannen kuva : Jorma ?uusa / Lchtikuva Pentti Saarikoski (1937-1983) Kokoelmasta Alue, 1973 Arto Hämäläinen /LKA. Kevätpäivät tuoksuvat epätarkoilta muistoilta, käden, kiihtyneen hengityksen. Tuulessa kuuluu sukupuuttoon kuolleiden lintujen laulu. Mutta luonnon kasvot ovat tyynet maailman loppuun asti. Metsä on akatemia jonka barbaarit hävittivät
90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perj antaihin klo 8 .3016.00 , kesäkuukausina 8.3015.30. Rauno Ruuhijärvi 3. Tilauksia välittävät myös Suomen Luonnonsuojelu n Tuen myymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Väite " vähempikin riittää" on jo osoittautunut todemmaksi kuin energiamiesten huimat kulutusennust~et. Luonnonsuojelijoiden lähtökohtana on, ettei yhteiskunnan kehittäminen enää edellytä energian kulutuksen kasvua; työllisyyttä ja elämisen laatua voidaan parantaa lisäämättä energian käyttöä nykyisestään. Vesilaki tai ainakin sen tulkinta suosii yksipuolisesti vesivoiman rakentamista. Näin ei ole. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 11 mk. Tässä on myös suurin ristiriita luonnonsuojeluväen ja energiatuottajien välillä. Maakaasun käytön ja sähkön tuonnin lisääminen olisivat ympäristöpoliittisesti viisaita ratkaisuja. Energian säästöä on tuettava kaikissa tuotantorakenteen ja yhdyskuntien kehittämisratkaisuissa. Nro 6 1983 42. Kolmanneksen säästö merkitsisi myös sitä, että ainakaan tällä vuosisadalla emme tarvitse uutta energiantuotantoa jo rakennetun n. to Vähempikin riittää Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteena näyttää olevan tuottaa kuluttajille niin paljon energiaa kuin vain kaupaksi saadaan. 4200 mk 4-väri 9 100 mk 5600 m k 4800 mk 6200 mk Lisäväri 850 m k netto . Lehden voi tilata maksam alla tilaush innan postisiirtotilille no 608 21-1. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti lii to n ro1m1sroon . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojelu liitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . ,sk. Ensimmäisenä tavoitteena tulisi olla energian kokonaiskulutuksen tasaannuttaminen. Korvaavan energiantuotannon hajauttaminen pieniin, tehokasta ympäristönsuojelutekniikkaa käyttäviin yksiköihin parantaa myös lajitellun yhteiskuntajätteen, jätepuun, olkien ja muiden paikallisten energialähteiden käyttömahdollisuuksia. Vuonna 1983 Suomen Luonto il mestyy kahdeksana numerona. Suomalainen yhteiskunta on todellinen energiatuhlari. Johdamme tilastoja, joissa energiankulutus lasketaan asukasta kohti. Ympäristöhaitat vähenisivät yleensä vieläkin enemmän. Energiapolitiikasta päätetään ja tiedotetaan yhä yksipuolisesti energian tuottajien ehdoilla. 2/ l s4 100 mk II 1 s 2400 mk l/2sl 500mk 114 s 800 mk takak. Y dinenergialain uudistaminen on kesken. Kansalaisille saattaa syntyä kuva, että ympäristönsuojelijat vaativat paluuta aikaan jolloin " isoisä lampun osti" . 90Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Kaarina Miettinen Toimirtajat: Jorm a Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin , Ulla Kokko , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen, Helge Romu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste . 20 % ylikapasiteetin lisäksi. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että suhteellisen helpoin toimin usein uusinta tekniikkaa käyttäen voidaan säästää noin kolmannes energiasta. Pohjoinen sijaintimme selittää tämän vain osaksi. Runsas vieraan energian tarve heikentää myös teollisuutemme kilpailukykyä. Vasta viimeaikoina käynnistynyt laaja keskustelu enteilee muutosta, vaikka energiapolitiikan demokratisoinnin tiellä yhä onkin paljon esteitä. Tärkeimpiä säästökohteita olisivat mm. Ilmoitusmyynti : Exom ark, 719 963, 90-760 937 TOIMITUS puh . Nähtäväksi jää, tarjoaako ilmansuojelulaki normeineen mahdollisuuksia puuttua saastuttavaan energiantuotantoon. Teknisesti on mahdollista muuttaa raskaaseen polttoöljyyn ja kivihiileen perustuva energiantuotanto vähemmän ympäristöä saastuttavaksi. Oman teollisuutemmekin tuotekehittely on tältä osin maailman huippuluokkaa. ILMOITUSHINNA T mv. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Oy Li ro-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Mikäli emme puutu energiankulutuksen jatkuvaan kasvuun, emme pääse käsiksi myöskään energiantuotannon keskeisiin ympäristöhaittoihin. teollisuusprosessien muuttaminen vähemmän energiaa vaativiksi, jäteraakaaineen hyväksikäyttö ja lajitellun jätteen polttaminen, energian kuljetusten ja siirtojen välttäminen, suoran sähkölämmityksen välttäminen, yhdistetty sähkön ja lämmön tuottaminen sekä energiansäästö liikenteessä. lrtonumero 12 m k. Sähkön kulutuksen hillitseminen on avainasemassa: siten voidaan torjua myös uusi ydinvoimala
. . . . . . . . . .. Markku Nurmi: Tuhannen taalan kysymyksiä . . . . . . 4 SUOMEN LUONTO 6 1983 Vähempikin riittää . . . . vsk.. . .. . . 34 12 Keskustelu: Onko valittava ydinvoiman ja happosateiden välillä . . . . 32 Kesätapahrumia . . . . . 46 20 Summaries of the Main anicles. . . ~ ---~ . . . . . . . SUOMEN LUONTO 6/ 8J 42. . 31 8 Lahemaa . . . . '.iO :,;::,, . . Seppo Kellomå'ki: Kohti metsien moninaiskäyttöä Metsien käsittelyä säätelevät lait . . . . . . . . . . . . . . .. . . 3 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto : Työtä luonnon hyväksi . . . . . . . . . . . . /" .. . Mikko Hovila : Valamossa viljellään ilman myrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ....... Jorma Laurila: Pustan .elämää: kelpaa olla geenipankkina valtion leivissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , .;,_," ' '~ ~ L . . . . . . . . . . . Vesa Toijonen: Projekti on valmis-keskustelu insinöörin kanssa .......... . . . . . . 38 1 '.i Kirjallisuutta , huutoja korvesta . . 23 '.i Kirjallisuutta . . . . . . , '. . . . ' "" -;:-~'::,~ ·::=, ~-... .
Oikein viisas mies, insinööri, kumartui pöydän yli ja sanoi itseensäluottavan miehen äänellä: '' se pysyy siellä, vaikka miljoona vuotta.'' Muutama vuosi sitten insinööri oli saanut työnantajaltaan tehtävän: selvitä, miten suomalaisessa ydinvoimalassa käytetty polttoaine voidaan sijoittaa suoraan, ilman jälleenkäsittelyä suomalaiseen kallioperään. Kobra näytti kuolleelta ja liikkumattomalta 5. ' ' Altaiden vesi jäähdyttää polttoainetta ja suojaa säteilyä vastaan . vsk. Olkiluodossa on kaksi allasta, joissa on tilaa yli 10 vuoden tarpeelle." Vesi altaassa oli tummaa ja liikkumatonta. Vesa Toijonen Projekti on valmis keskustelu insinöörin kanssa Oletteko tavanneet oikein viisasta miestä. Polttoainetta varastoidaan näissä altaissa pari vuotta, sitten polttoaineniput siirretään SUOMEN LUONTO 6183 42 . Muistin käärmenäyttelyn kouluvuosilta. "Reaktorista nostettu käytetty uraanipolttoaine siirretään tähän altaaseen jäähtymään", insinööri esitteli Olkiluodon ydinvoimalan reaktorihallia . Minä olen. käytetyn polttoaineen varastoon. Tappavan radioaktiivinen uraanipolttoaine näytti olevan käden ulottuvilla
Mitäpä suotta viedä esimerkiksi päätöstä viidennen ydinvoimalan perustamisesta eduskuntaan . Nimensä plutonium on saanut Pluton, manalan jumalan mukaan . "Meillä ei ole kiirettä" , vakuutteli insinööri viedessään vierastaan ulos reaktorihallista. Hänen turvallisuusanalyysinsa perustuvat tietokoneanalyyseihin , pessimistisiin, kuten hän itse sanoo. Olkiluodon reaktorihallissa säilytettävä käytetty polttoaine sisältää plutoniumia, joka on kobraa kavalampi ja myrkyllisempi. Columbian vesistöstä johdetaan juomavesi Yhdysvaltojen luoteisten osavaltioiden kaupunkeihin . Olkiluodon reaktorista poistettu , plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine on eristettävä biosfääristä ainakin 500 000 vuodeksi . Yhdysvalloissa on raportoitu vuotoja ainakin Hanfordin ja Savannah Riverin voimaloissa. Vuonna 1633 luonnontieteilijä Galileo Galilei taipui inkvisitiotuomioistuimen väkivallan edessä . Fasisteja ovat pikemminkin ydinvoiman vastustajat , hehän yrittävät manipuloida massojen mielipiteitä, ei hän . Tuttu tiedemies pudistelee päätään. Käytetyn polttoaineen välivarastointikaan ei ole riskitöntä . vsk .. Seuraukset voivat olla tuhoisat , sillä Hanford sijaitsee useita satoja metrejä Columbia-joen yläpuolella. Entä jos vuonna 2050 käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaan kallioperään hautaaminen ei olekaan turvallista. Eihän siitä ole kuin 350 vuotta kun inkvisitiotuomioistuin pakotti paavi U rbanus VIII : n toimeksiannosta luonnontieteilijä Galileo Galilein luopumaan Kopernikuksen opista, että maa kiertää aurinkoa . Puoli kiloa plutoniumia tasaisesti maapallolle siroteltuna voisi periaatteessa aiheuttaa keuhkosyövän jokaiselle ihmiselle . Ratkaisu on kapselointi . Tuollaiset historialliset vertailut ovat tässä yhteydessä hieman sopimattomia" , insinööri huomauttaa, vain aavistuksen närkästyneenä. '' Oletetaan, että Olkiluodon käytetty polttoaine sijoitetaan kallioperään vuonna 2020 . ' 'Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine suljetaan esimerkiksi kuparikapseleihin ja lasketaan kallioperään noin 500 metrin syvyyteen rakennettavaan loppusijoitustilaan .'' Insinööri huokuu itseluottamusta. ''Ydinteknologia on siirtymässä kapea-alaisten spesialistien käsiin , joista jokainen edistää ja hioo jotain teknologian osa-aluetta ymmärtäen tuskin mitään maapallomme kokonaisjärjestelmästä'' , kirjoittivat insinöbrit Dab Bridenbaugh, Richard Hubbard ja Greogory Minor USA :n yhdistyneelle atomienergiakomitealle erotessaan General Electric-ydinvoimayhtiön palveluksesta. Insinöörin projekti on valmis . Lähes 350 vuotta myöhemmin maailmankuulu amerikkalainen journalisti Jack Anderson kirjoittaa, että "ydinteknologiaa vastustamaan nousseet rohkeat tiedemiehet ovat joutuneet vihamielisen hyöksuoMEN LUONTO 6/83 42. Insinööri käyttää sitä itsekin . "Eihän eduskunnassa tehdä operatiivisia päätöksiä, nehän tehdään hallituksessa .'' Sitäpaitsi on aina olemassa eräs vaara , josta jo kauppaja teollisuusministeriön ydinjätetyöryhmä muistutti v11s1 vuotta sitten : " arv101taessa suuren yleisön merkitystä on otettava huomioon , että poliittiset päätöksentekijät saattavat ajautua osin yleisöreaktioiden vuoksi epärationaalisiin energiapoliittisiin ratkaisuihin .' ' Asioiden etenemisen vuoksi on usein hyvä , että asiantuntijat hoitavat niitä keskenään. Kukapa meistä huolisi fasisti-leimaa, ei kukaan . "Itse asiassa ," insinööri kumartuu eteenpäin , " ongelma ei ole enää tekninen , se on ratkaistu, ongelma on pikemminkin sosiologinen tai psykologi" nen . Lähes jokainen "entä jos" -kysymys pysähtyy insinöörin kapseliin , uskoon omasta erehtymättömyydestään . Vain kysymys " onko hän jättämässä ihmiskunnalle hirvittävää perintöä" ja huomautus , että " usko asiantuntijoiden erehtymättömyyteen on sukua fasismille" , saavat hänet kiihtymään . "Meillä ei ole mitään syytä epäillä, että tietämys asiassa muuttuisi" , insinööri sanoo levollisena . Plutoniumin puoliintumisaika on pitkä , noin 24 000 vuotta. Käytetyn polttoaineen on pysyttävä kallioperässä kapselin 6 sisässä puoli miljoonaa, ehkä miljoona vuotta. Hanfordissa vuonna 197 3 säiliöiden hoitajan huolimattomuus aiheutti 435 000 litran vuodon . Ei , ei hän jätä ihmiskunnalle hirvittävää perintöä. Tietonsa ydinjätteiden hautaamisesta hän on kapseloinut uskolla analyysiensä erehtymättömyyteen . Mutta ihmiskunta on päättänyt rakentaa ydinvoimaloita ja käyttää niitä , myös niistä tuleva jäte on sijoitettava. Erehtyminen on inhimillistä, luonnontieteessäkin . Alle miljoonasosa grammasta eli näkymätön hiukkanen plutoniumia voi aiheuttaa ihmiselle syövän. Hän nukkuu yönsä hyvin , vaikka tietokoneasiantuntijat varoittavat luottamasta sokeasti tietokoneanalyyseihin: " tietokoneet ulostavat roskaa jos niille syötetään roskaa. Millainen historiallinen vertailu on sopiva. Eikä hän ymmärrä koko käsitettä ' ' insinöörifasismi''. lasivitriinissä, mutta jostakin syystä se syöksähti heti lasia vasten kun astuimme sen lähelle . Ihmisten kan nalta se ei läheskään aina ole paras ratkaisu . Yhdessä työtovereidensa kanssa hän on tietokoneanalyysien pohjalta laatinut suunnitelman , jonka mukaan tappavaa plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine voidaan haudata kallioperään ainakin puoleksi miljoonaksi vuodeksi . "Käytetty polttoaine \löidaan varastoida voimalan alueelle aina vuoteen 2020 saakka, kauemmaksikin aikaa , jos tarvitaan .'' Entä jos tarvitaan. Erehtyminen. Valtarakennelmaa ei kiinnostanut tähtitieteellinen totuus; sille Galilei oli kuuluisana tiedemiehenäkin viime kädessä häiriötekijä, joka tuli eliminoida, arvioi Anto Leikola . Olkiluodossa on voimalan 30 vuoden käytön jälkeen yhteensä 1200 tonnia plutoniumia sisältävää uraanipolttoainetta. Jumaluus sopii huonosti tieteeseen , hän mutisee. Sitäpaitsi on olemassa herrasmiesmäisiä tapoja ohittaa demokraattinen päätöksenteko
7. Hän on valmis upottamaan käytetyn uraaniYdinvoimaloissa syntyy käytön aikana kahdenlaista jätettä: korkea-aktiivista käytettyä polttoainetta sekä matalaja keskiaktiivisia voimalaitosjätteitä. Voimalaitosjätettä on käytännöllisesti katsoen kaikki mikä laitoksella joutuu tekemisiin säteilyn kanssa. Kirjoitus perustuu todellisiin keskusteluihin ydinvoimainsinöörien kanssa. Märkiä jätteitä syntyy radioaktiivisten prosessivesien puhdistuksen yhteydessä. vsk polttoaineen suomalaiseen kallioperään 500 metrin syvyyteen. Loviisan ydinvoimalasta käytetty polttoaine kuljetetaan sopimuksen mukaan takaisin Neuvostoliittoon. D Kirjoittaja on TV-2:n Ajankohtaisen Kakkosen toimittaja. Hänen projektinsa on valmis. Nykyisin TVO valmistelee toisaalta suoraa loppusijoitusta kallioperään ja toisaalta etsii loppusijoituspaikkaa ulkomailta. Insinööri haukottelee. käyksen kohteeksi , mikä muistuttaa Hollywoodin ja Broadwayn liberaaleja vastaan käytyä kampanjaa kommunistivainojen aikana.'' 350 vuotta Galileo Galilein jälkeen New Statesman -lehti kirjoittaa aivan uudenlaisista ydinuhreista, neljästä englantilaisesta tiedemiehestä, jotka ovat menettäneet työnsä epäiltyään ydinvoiman turvallisuutta. Hän tietää, että hänen nimensä jää historiaan sekä siinä tapauksessa että projekti onnistuu, mutta erityisesti, jos se epäonnistuu . Reaktorista poistettu, plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine . SUOMEN LUONTO 6/83 42 . Märät jätteet varastoidaan aluksi säiliöissä ja kiinteytetään myöhemmin joko betoniin tai bitumiin. Kuivia jätteitä ovat mm. sijoitetaan aluksi vesialtaisiin voimaloiden alueelle. Voimalaitosiätteet on eristettävä biosfääristä muutamaksi sadaksi vuodeksi. Loppusijoituspaikkaa Suomessa ei ole vielä valittu. sekalainen huoltojäte, paperi pyyhkeet, suojavaatteet, johdot, kaapelit, käytöstä poistetut laitteet jne. Insinööri katsoo ulos ikkunasta. Ne on tarkoitus sijoittaa kalliovarastoon sekä Loviisan että Olkiluodon voimalan lähistölle 50-150 metrin syvyyteen. Teollisuuden Voima pyrki alkuperäisen suunnitelman mukaan kuljettamaan käytetyn polttoaineen Ranskaan jälleenkäsiteltäväksi, mutta suunnitelma epäonnistui
Miten jäterahat olisi sijoitettava 60 vuodeksi. Vuodesta 1923 on rahan nimellisarvo jo tippunut 50:een osaan alkuperäisestä arvostaan. Syötetäänkö eduskunnalle väkisin valmiiksi sovittu päätös uudesta 1 000 MW ydinvoimalasta. Mistä voidaan saada vakuutus neljän miljardin markan vahingolle. Rahasto nousee vähitellen kansaneläkelaitoksen rahastoja suuremmaksi' Kyseessä on todella suuri rahamäärä. Sen sijaan kotimaisen energian investointiavustus alennettiin 65 miljoonaan markkaan. Kyseenalaisilla ydinsähköalennuksilla lykätään kaupunkien ja teolli8 suuden kaukolämpövoimalaitoks1a. Toimikunnan esitys merkitsisi noin 1 300 miljoonan markan verohelpotusta 6 800 miljoonan markan hintaiselle ydinvoimalalle. Kuka varoja hoitaa, miten niitä käytetään lainataanko kenties takaisin voimayhtiöille ja millaisin vakuuksin. Y dinenergialakiin vuorostaan sisältyy monia muita vähemmän julkisuudessa esiintyneitä, mutta ajanmittaan tärkeäksi käyviä kysymyksiä , kuten : Miten rahanarvoa voidaan säilyttää 60 vuotta. SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42 . Ja tuloksiakin on saatu: Päätöksenteon menettelytapoja, jätehuollon rahoitusta ja turvallisuusmääräyksiä säätelevää ydinenergialakia on pantattu Jo toista vuotta. Esimerkiksi hallituspuolueiden johtajia on jo pitempään luottamuksellisesti ja ahkerasti ''informoitu'' . Asiaa ei päästetty eduskuntakäsittelyyn Juun ennen vaaleja. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan Loviisan I ja II reaktorin sekä Olkiluodon I ja II reaktorien yhteiset purkamisja jätehuoltokustannukset ovat noin 4.000 miljoonaa markkaa tämän päivän rahaa. Kun neuvosto esttn, että kotimaisella polttoaineella tuotetulta sähköltä poistetaan sähkövero , ehdotti energiaverotoimikunta, että voimalaitosinvestoinneilta poistetaan liikevaihtovero . Erityistä painoa on kuitenkin pistetty sidosryhmästrategialle. Voimayhtiöiden dominoima sähkönhuollon neuvottelukunnan esitys 1000 MW ydinvoimalasta on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn sähkönhuollon runkosuunnitelman yhteydessä. Saako kunnan alueella kairata ydinjätevaraston vastoin kuntalaisten tahtoa. Ja ehkä kuumin kysymys , voiko hallitus päättää yksin suurvoimalasta, jos ydinenergialakia edelleen pantataan. Julkisuuteen on marssitettu teollisuusjohtaja toisensa perään vaatimaan pikaista päätöstä. Tästä Olkiluodon osuus on selvästi suurempi, koska laitoksen jätehuolto käytetyn polttoaineen osalta on vielä auki. Sopivia tilaustutkimuksia on esitelty ja kiusallisia tutkimuksia hyllytetty. Pelkästään vuodesta 1970 lähtien on rahanarvo pudonnut kolmannekseen jatkuvasti korkealla pysyttelevän inflaation vuoksi . Lähtökuopat taistelulle 1000 MW ydinvoimalapäätöksestä on siis kaivettu. Välillä on käyty mm . Markku Nurmi Tuhannen taalan kysymyksiä Y dinvoimapiirit painostavat nyt ponnella hallitusta ja eduskuntaa tekemään myönteisen päätöksen vielä tämän vuoden aikana 1000 MW ydinvoimalasta. Miten voidaan säilyttää nyt kerättävän rahan arvo 60 vuotta, vuoteen 2043. Niinpä ydinvoimaloiden käyttöaikana on kerättävä riittävä rahasumma , jolla voidaan hoitaa voimaloiden purku ja jäteongelma . Valtiovarainministeriön asettama energiaverotoimikunta vesitti puolestaan parlamentaarisen energiapolitiikan neuvoston energiaohjelmaesitystä. Siksi niitä ei kait ole laajemmin edes yritetty perustella. yksi maailmansota. AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Moni kysymys on kuitenkin jäänyt auki. Imatran Voima Oy oli 1982 maan voittoisin yritys . Esitys saatiin valmiiksi jo tammikuussa 1983, mutta asian julkistaminen taktikoitiin niin ikään yli eduskuntavaalien. 60 VUODEN KYSYMYS Ydinvoimaloiden 30 vuoden käyttöajan jälkeen joudutaan adottamaan vielä 30 vuotta, ennenkuin ydinvoimala voidaan purkaa. Sähkön hintaa on elinkeinohallituksen suosiollisella avustuksella pidetty korkealla ja niinpä ydinvoimalan rahoituskin alkaa olla kunnossa . vsk.. Talouselämä-lehden laskelmien mukaan yhtiön nettotulos oli maan ylivoimaisesti korkein , 746 miljoonaa markkaa. Varsinkin paljon mainostetun ydinvoiman taloudellisuus ja tarvelaskelmat eivät siedä lainkaan ammattimiehen katsetta
toliittoon . Edessä on 4.000 miljoonaa markkaa maksava ja useita vuosia kestävä reaktorin siivous . YHDYSVALTOJEN YDINVOIMA TILAUKSET JÄISSÄ Taloustaantuman ja ennakoitua suurempien taloudellisten riskien takia ei Yhdysvalloissa ole tilattu vuoden 1978 jälkeen yhtään uutta ydinreaktoria. Tätäkin kustannusarviota voidaan pitää optimistisena, sillä Suomen tapaiseen pieneen maahan rakennettavat jätehuoltoratkaisut muodostuvat ydinreaktoriyksikköä kohti korkeammaksi, kuin maissa , joissa on paljon ydinreaktoreita. Jo vuonna 1975 näitä oli 217 kpl, joten tilauksia on peruttu kaikkiaan 70 ja vielä 20 reaktorin osalta peruutus on mahdollinen. MIKÄ JÄTEMAKSUKSI. Sillekin jää kuitenkin keskija matala-aktiivinen jäte hoidettavaksi samaten kuten myös ydinreaktoreitten purkaminen. Myöskin arvio siitä , kuinka paljon ydinvoimalan purkaminen ja jätehuollon hoitaminen todellisuudessa maksaa vuonna 2043 , on pakostakin epävarma. 9. JOS KAIKKI EI MENEKÄÄN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Mutta ydinvoimaloiden käyttöikä saattaa jäädä ennakoitua , 25-35 vuotta lyhyemmäksi . Y dinvoimalayhtiöt ovat joutuneet vakuuttamaan toinen toisensa keskinäisen vakuutuspoolin kautta. Vakuutusyhtiöt ovatkin kieltäytyneet vakuuttamasta ydinvoimaloita näitä suurriskejä vastaan . ,sk. Tänä päivänä ei siis ole mahdollista luotettavasti arvioida kuinka paljon ydinreaktorin purkaminen ja ydinjätteen turvallinen loppusijoitus loppujen lopuksi tulevat maksamaan . Imatran Voima Oy joutuu maksamaan ainoastaan 0.23 penniä kilowattitunti , koska yhtiö vie käytetyt ydinpolttoaine-elementit takaisin NeuvossuoMEN LUONTO 6183 42 . Kuka silloin kattaa voimalan jätehuoltoja purkukustannukset , jotka ovat lähes samaa suuruusluokkaa kuin jos ydinvoimala oli toiminut täyteen ikään asti. Yhdysvalloissa on kaikkiaan 147 ydinreaktoria valmiina , rakenteilla tai tilattuna. Reaktorin sydämen osittaisen sulamisen seurauksena yhtiö joutui pysäyttämään voimalan. Jos ydinvoimala jostain teknillisestä syystä pysähtyy tai joudutaan pysäyttämään laskettua aiemmin , esimerkiksi 5 vuoden kuluttua , on jätemaksuja ehtinyt kertyä vain kuudesosa arvioidusta. Voimayhtiö anoo nyt apua 3 000 miljoonaa markkaa Yhdysvaltojen liittovaltiolta välttääkseen sitä uhkaavan konkurssin. Tällainen tilanne syntyi esimerkiksi Harrisburgin ydinvoimalan onnettomuudessa. Emme tiedä palkkatasoa , emme teknologian tasoa , emmekä tulevia turvallisuusmääräyksiä. Mutta nämä vakuutukset ovat varsin pieniä. Yhtiön omat varat riittävät vakuutusten kanssa vain noin l 000 miljoonaan markkaan. Sen sijaan useita aikaisemmin tehtyjä tilauksia on peruutettu . Teollisuuden Voima O y maksaa tänä vuonna jätehuoltonsa varautumismaksua 1,4 penniä kilowattitunti
Näiden lisäksi uusista tij lauksista on ollut kiinnostunut lähinnä Japani , Kiina ja eräät kolmannen maailman ydinasetta havittelevat maat. Uusia tilauksia on tullut lähinnä vain ydinvoimaloita itse valmistavilta -~ mailta, Ranskalta ja Neuvostoliitolta. Samaan aikaan pelkästään Yhdysvalloissa peruttiin aiemmin tehtyjä tilauksia 13.000 MW . Ydinsähkön osuus sähköntuotannosta V. Lisäystä ydinvoimarintamalla oli ainoastaan 5.000 MW, eli vain viiden Suomeen kaavaillun voimalan verran. Energiapoliittinen ohjelma edellyttää, että sähkön tuotannossa etusijalle asetetaan yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto kausu o MEN LUONTO 6/8J 42. Yhtiön johtajan arvion mukaan Yhdysvaltoihin ei tule yhtään uutta ydinreaktori tilausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Maan vanhin ydinvoimaloiden valmistajan General Electric on luopumassa kokonaan ydinvoimaloiden valmistuksesta. Vuonna 1980 tilattiin koko maailmassa uutta ydinvoimalakapasiteettia ainoastaan 18 . Se olisi myös muissa teollisuusmaissa hyvä propagandavaltti 10 kovin penseäksi käyneelle yleiselle mielipiteelle. Koska voimayhtiöt eivät voi olla varmoja tilauspäätöstensä läpimenosta , pyritään hankkeita myös Suomeen suunniteltua 1000 MW voimalaa ajamaan vastoin yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoJa . Y dinvoimamarkkinat ovat edelleen heikentyneet. Ydinvoimateollisuudelle olisi siten mitä tervetulleinta, että Suomen tapainen puolueeton sivistysvaltio tilaisi uuden ydinvoimalan. 000 MW . 1982 Suomi Ranska Ruotsi Belgia Sveitsi Bulgaria (1981) Japani Saksan Lt Englanti USA Espanja Kanada Neuvostoliitto Hollanti Italia OECD osuus (%) 40.3 38,7 38,6 30,2 28,2 24,7 20,3 17,4 16,4 12,6 12,0 9,7 7 6,8 3,8 14,8 Ydinvoimalateollisuus onkin kutistumassa nopeaa vauhtia. vsk.. KUKA PÄÄTTÄÄ UUDESTA YDINVOIMALASTA
YDINJÄTEVARASTO EURAJOELLE. Kun energia-alan johtavat virkailijat ovat lähes kaikki ydinvoimaspesialisteja, on kysymys heidän oman erikoisalansa jatkuvuudesta. Epäselvää on sensijaan tapahtuuko tämä eduskunnan periaatepäätöksellä, jolloin riittää yksinkertainen enemmistö vai lakimuodossa, jolloin eduskunta pystyy vaikuttamaan päätöksen sisältöön . vsk. Pitkästä rakennusajasta johtuen ydinvoimalapäätös joudutaan tekemään noin kymmenen vuotta ennen oletettua tarveajankohtaa. Luonnollisemmat paikat ydinjätteiden varastointiin ovat ydinvoimaloiden nykyiset toimintapaikat, Loviisa ja Eurajoen kunnan Olkiluoto. Eurajoen kunta ei kuitenkaan liene halukas sijoittamaan korkea-aktiivisen ydinjätteen varastoa alueelleen. Miten päätetään uudesta ydinvoimalaitoksesta, Kuka siitä saa päättää, Mitenkä paljon arvioidaan ydinjätehuollon maksavan, Kuka saa tänä päivänä kertyvät varat haltuunsa , Luodaanko uusia pitkäaikaisia rahoitusjärjestelyjä rahanarvon turvaamiseksi, Miten ydinjätehuollon sijoitukset hoidetaan kunnallista itsemäämisoikeutta loukkaamatta . KUUMIA KYSYMYKSIÄ Y dinenergialain yhteydessä joudutaan puuttumaan moniin arkaluontoisiinkin kysymyksiin. Y dinenergialakia säädettäessä joudutaan siten ratkaisemaan, kunnioitetaanko kunnallista itsemääräämisoikeutta vai loukataanko sitä ennakkotapauksen omaisesti perustamalla ydinjätevarasto vastoin asukkaiden tahtoa. Mielenkiintoinen periaatteellinen kysymys ydinenergialaissa on, kuka päättää ydinjätevaraston sijoittamisesta ja rakentamisesta. Tällöin on myöskin 1 / 3 enemmistöllä mahdollista äänestää laki yli vaalien. Näyttää kuitenkin siltä, että uutta ydinvoimalaratkaisua on viety jo nyt yli tämän rajan. Näitii as101ta siis pohditaan eduskunnassa syksyllä 1983. Lakiesityksessä edellytetään myöskin, että mikään taho ei osaa tehdä niin pitkälle meneviä sitoumuksia, että . Muut vaihtoehdot voidaan toteuttaa sen sijaan neljän vuoden sisään. eduskunnalla ei olisi todellista valintamahdollisuutta. Y dinvoimalavaihtoehdoista joudutaan sen sijaan ottamaan 6 vuoden lisäriski . Myöskään ydinvoimalapäätökseen välttämättömänä osana kuuluvia sähkökulutustarve-ennusteita ei ole pystyttykään esittämään luotettavasti. Puhtaasti taloudelliselta kannalta olisi järkevämpää nyt vähentää riskejä ja valita joko hiilivaihtoehto tai sähkön tuonnin lisäys Neuvostoliitosta. verrata keskenään tasavero1s10a vaihtoehtoina ydinvoimalaa, hiilivoimalaa, turvevoimalaa ja sähkön tuonnin lisäämistä Mikäli siis valitaan hiilivoimala, turvevoimala taikka sähkön tuonnin lisäys Neuvostoliitosta (josta on olemassa jo 1980-luvun loppupuoliskolla valmis kauppaoptio 600 MW tuonnin lisäämisestä) meillä on 6 vuotta enemmän aikaa katsoa, miten talouselämä ja sen mukana sähkönkulutus kehittyvät. Mikäli ydinvoimalapäätöstä ei pian tehdä, joudutaan purkamaan niin Imatran Voima Oy:ssä kuin valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessakin olevat mittavat ydinvoimaloiden suunnitteluja rakennusorganisaatiot. Tämän päivän kiireen taustasyynä lienee enemmänkin nykyisten tutkimus-, suunnitteluja rakennusorganisaatioiden ylläpitotarve . Sinne pitäisi kairata jätevarasto , samalla kun vartioidaan 30 vuotta tyhjänä seisovia ydinreaktoreita. punkien kaukolämpövoimaloissa ja teollisuuden prosessilaitoksissa. Näitä pyrki suosimaan myös hallituksen vesittämä energiapolitiikan neuvoston sähköveroesitys. D 11. Mikäli tämän ohella tarvitaan erillistä sähkön tuotantokapasiteettia , tulee ohjelman mukaan SUOMEN LUONTO 6/ BJ 42 . EDUSKUNTA VAI BYROKRATIA Alustava ja epävirallinen sähkölakiesitys edellyttää, että ydinvoimalasta tehdään päätös eduskunnassa. Tänä päivänä kunnat rakennuslain perusteella voivat päättää, mitä alueelle saa rakentaa . Kuka saa perustaa uraanikaivoksen
Metsälainsäädäntö ohjailee lähes yksinomaan metsien käyttöä puuntuotantoon. Myös metsän hävittäminen kielletään. Näitä on kuitenkin käsitelty eri laeissa ja asetuksissa sekä hallinnollisissa määräyksissä. Ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä lakeja on paljon muitakin kuin luonnonsuojelulaki. Yksityismetsälaki edellyttää siis metsiä käytettävän vain niiden tuotoksen rajoissa. Puuntuotannossa on aina otettava huomioon Metsälakiemme tehtävänä on kohottaa puuntuotantoa pysyvästi ja hyödyntää metsiä taloudellisesti kannattavasti. Metsän muusta käytöstä ja metsäympäristön suojelusta ei ole olemassa yhtenäistä säännöstä, jossa yksityiskohtaisesti kuvattaisiin metsätaloudellisen ympäristönhoidon tavoitteita ja keinoja. Yksityismetsälain periaatteita sovelletaan myös valtion metsien hoidossa. Metsälait jakautuvat aineelliseen ja hallinnolliseen lainsäädäntoon . Seppo Kellomå'ki Kohti metsien moninaiskäyttöä! Metsien käsittelyä säätelevät lait Lakiemme mukaan on mahdollista, että luonnonsuojelija on rikollinen ja luonnon tuhooja on lain asialla: sen osoitti Koijärvi. Aineellinen lainsäädäntö käsittelee esimerkiksi metsien hoitoa ja käsittelyä sekä metsänparannusta. Samaan tähtää myös yksityismetsälain perusteella annetun asetuksen (5 3 7 / 67) säädös (§ 3), joka edellyttää piirimetsälautakunnan hakkuuja uudistussuunnitelmia hyväksyessään ottavan huomioon tilakohtaisen kestävyyden . Näin tulisi menetellä etenkin silloin, kun kysymyksessä on kehittämiskelpoisen metsän uudistaminen. Hallinnollinen lainsäädäntö puolestaan käsittelee ai12 neellisen lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa. jos metså·å· hakataan kotitarpeeksi, eikä" tåmå· vaaranna metsiin luontaista uudistumista eikä" vähennä" sen tuotosta . Kuitenkin vasta tämän vuosisadan aikana alkoi metsälainsäädäntö kehittyä metsien käyttöä ohjaavaksi kokonaisuudeksi. PUUNTUOTANNON RAJAT Yleinen metsälainsäädäntö luo pohjan metsätaloudelliselle ympäristönhoidolle . Näiden pohjalta on laadittu toimenpideohjeita, joilla pyritään yksityiskohtaisemmin ohjaamaan metsien käsittelyä ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon ottaen . Erityisesti yksityismetsälaki (412/67) on keskeinen, sillä se kieltää metsän käytön , joka voi johtaa metsän häviämiseen . V AJAA TUOTTOISET JA TUOTTAMATTOMAT TUOTTAVIKSI Metsävarojen kestävän käytön SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . vsk.. Metsän hävityksenä ei kuitenkaan pidetä hakkuuta: jos hakkuualue tehdiiiin metsåpuiden siemenviljelmå"ksi, tai pelloksi taikka kå"ytetä"ä"n rakennustai varastopaikaksi, teollisuustai tiealueeksi tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen . Lain mukaan metsän hävitystä on sellainen hakkuu sekä maan jättäminen hakkuun jälkeen sellaiseen tilaan , että metsän luontainen tai viljelyllä toteutettava uudistuminen vaarantuu, samom kuin kehittämiskelpoisen metsän käsittely , siten , että sen järkevä kasvattaminen häiriintyy (§ 1) . Joensuun korkeakoulun metsänhoitotieteen professori Seppo Kellomäki kertoo, mitä metsälait pitävät sisällään ja missä muualla säädellään metsien käsittelyä. Esimerkiksi metsälainsäädäntö , luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki sisältävät metsätaloudellisen ympäristönhoidon piiriin kuuluvia kysymyksiä. Toimenpideohjeita on annettu sekä valtion metsistä että yksityismetsistä. Mutta luonnonsuojelijat ja metsäammattilaiset kiistelevät kiivaasti siitä, mikä on metsän hävittämistä mikä ei. Ensimmäisenä ovat vuorossa metsät. Metsien käyttöä koskevia säädöksiä annettiin jo 1600-luvulla. Laki luo puitteet, joissa luontoamme käytetään. metsäekosysteemin tuottavuuden säilyttäminen. Siksi Suomen Luonto aloittaa sarjan, jossa muutaman numeron välein esitellään tärkeimpiä ympäristölakejamme
Niin ikään vajaatuottoiset tai tuottamattomat maat pyritään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa saamaan täyteen metsän kasvuun . Säädös on varsin vaativa, sillä se ei pelkästään rajoita metsien käyttöä, vaan metsien käsittelyn tulisi kohottaa metsäekosysteemin tuottavuutta. SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Tämän lain 1. kannalta ovat tärkeitä myös metsähallintoa koskevassa laissa (465 / 66) annetut säädökset. §:n mukaan valtakunnan metsiä on pyrittävä käsittelemään niin , että taloudellisesti edullinen, kohoava puuntuotto turvataan pysyvästi ja maan tuottokyky käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan. vsk . Metsähallimolaki ei kuitenkaan 13
Laissa tai sen perusteella annetussa asetuksessa ei kuitenkaan luetella metsien muita käyttömuotoja, esimerkiksi ulkoilua . Tässä suhteessa laki selvästi tuntee metsäja vesiekosysteemin välisen kiinteän vuorovaikutuksen . 8. Erillistä suovarojen käytön yleissääntöä ei kuitenkaan ole , sillä metsänparannuslaki (413/67) ohjaa yksityismaiden metsänparan nustoiminnan rahoitusta , kuten vajaatuottoisten metsien kunnostamista , ojitusta, metsänlannoitusta ja metsäteiden rakentamista . Koska metsänparannustoiminta koskee myös monella tavalla soiden muuta käyttöä, antoi maaja metsätalousministeriö 5. Ulkoilulaissa (606 /7 3) puolestaan annetaan säännökset ulkoilureittien , valtion retkeilyalueiden ja leirintäalueiden perustamisesta, joten ulkoilulaki on varsin tärkeä metsien virkistyskäytön säätelijä . Niinpä seutu, yleis-, asematai rakennuskaavassa voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi metsäalueiden suojelemiseksi niiden luonnonkauneuden tai erikoisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Tämän lain tarkoituksena on metsän suojeleminen sellaisissa olosuhteissa, missä luonnontekijät jo sellaisenaan saattavat uhata metsien olemassaoloa. RAHOITUKSELLISET PUITTEET Soiden metsätaloudellinen käyttö perustuu mm. Metsien käyttöä säätelee myös rakennuslaki (370/58), jossa annetaan määräykset eriasteisesta kaavoituksesta. Vain tällä tavalla metsien moninaiskäytöstä voi tulla elävä ja toimiva metsänkäytön järjestelymuoto. Lain 3. Suojametsälain 1. METSÄN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEE MONI LAKI Metsävarojen käyttöä koskevia säädöksiä on annettu myös muun kuin metsälainsäädännön yhteydessä . Tämä puute vaikeuttaa osaltaan metsien moninaiskäytön järjestelyjä ja toteuttamista. 8. Suojametsälain säädökset koskevat sekä yksityisiä että valtion metsiä. 4. D SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . pintaja pohjavesien pilaantuminen sekä suojella asutusta torjunta-aineiden haittavaikutuksilta . Lakia voidaan soveltaa myös silloin , kun metsät ovat tärkeitä kalavarojen hoidon kannalta . METSÄNRAJA VAATII ERITYISTÄ SUOJAA Metsäntaloudellisen ympäristönhoidon kannalta ovat tärkeitä 14 myös suojametsälakiin (11. Lainsäädännöllisesti ratkaisuja tehtäessä olisi kuitenkin tärkeää, että myös muuta metsänkäyttöä kuin puuntuotantoa koskevat ohjeet sisältyisivät metsälainsäädäntöön . Sen perusteella on 11. maaomaisuutta päämääränä puuntuoton kohottaminen ja liiketaloudellisesti edullinen tulos , sekä pitää samanaikaisesti silmällä yleistä etua. Tällöin valtio voi ostaa alueen luonnonsuojelutarkoitukseen. Torjunta-aineiden käytöstä on lisäksi annettu useita maaja metsätalousministeriön päätöksiä , joissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita torjunta-aineiden lentolevityksestä . Esimerkiksi maa-aineslaki (5 5 5 / 81) edellyttää, että maaainesten ottaminen ei saa turmella maisemakuvaa. §:ään viitaten on laajoja metsäalueita Lapissa, lähellä metsärajaa, julistettu suojametsäalueeksi. §:n mukaan metsähallituksen tulee hoitaa , suojella ja käyttää valtion metsäja . LAIT LUOVAT VAIN PUITTEET Nykyinen metsälainsäädäntö luo toimivat puittteet metsien käytölle puuntuotantoon. 1922 annettu asetus suojametsistä (332 / 22) sekä valtioneuvoston päätös Lapin suojametsäalueesta (137139). Myös torjunta-ainelaki (3 2 7 / 69) ja myrkky laki (309 / 69) ovat tärkeitä metsänkäytön kannalta, sillä niissä annetut säädökset koskevat myös metsätaloudessa käytettyjä torjunta-aineita ja m yrkkyjä. Luonnonsuojelulaissa annetaan myös säännökset, kuinka menetellään suojeltaessa yksityismailla olevia kohteita. Luonnonja kansallispuistot perustetaan sen sijaan luonnonsuojelulain (71/ 2 3) nojalla. edellytä pelkästään puuntuotannon itsetarkoituksellista lisäämistä. kalan VJihtymiscå"; sekä. ,sk.. hakattaessa sellaista puuryhmå"å" tai puuta , joka vanhoista ajoista on ollut maantunnuksena tai laivaliikenteen ohjauksena (§ 6) Säädökset ovat tärkeitä myös siksi, että lain mukaan metsiä voidaan suojella myös asutuksen ja viljelmien suojelemiseksi (§ 5). Niinpä lainsäädäntö antaakin vain summittaiset ohjeet esimerkiksi suunniteltaessa metsien käyttöä eri tarkoituksiin . Metsänparannuslaki siis luo rahoitukselliset puitteet metsämaan hoitoa ja perusparannusta varren sekä samalla luo mahdollisuudet metsäteiden rakentamiseksi. Tämä maaaineslaki voi olla tärkeä myös metsämaiseman hoidossa . Yleisen edun on tulkittu merkitsevän metsähallituksen alaisten metsien käyttöä muuhun kuin puun tuottamiseen . Luonnonsuojelulailla on täten merkitystä metsäja suovarojen käytössä . 1922) sisältyvät säädökset. Sen sijaan muu metsänkäyttö on toistaiseksi vailla selvää lainsäädännöllistä ohjeistoa. Pyrkim yksenä on ollut valvoa vesakontorjuntaaineiden lentolevitystä, ja estää mm. Suojametsälakia voidaan soveltaa seuraavissa tapauksissa: seudulla , jossa metså"n så"ilyminen on tarpeen metså"rajan alenemisen ehkäisemiseksi(§ 1) jos metså"n säilyminen on tarpeen asutuksen tai viljelyn suojaamiseksi tuulille erittäin alwilla meren tai siså"vesien saarilla ja rannoilla tai ylå"nteilfå" ja jyrkä"nteillå"; maanvieremä·n ehkäisemiseksi sekå" lentohietikoita vastaan (§ 5); hakattaessa metså"å" sellaiseen kala vesien rannoilla, jotka eivå"t kuulu yksinomaan rannanomisca jalle ja joissa metsä· edistää. 1976 (286176) keskusmetsälaurakunnille , piirimetsälautakunnille ja vesipiirien vesitoimistoille menettelyohjeet siitä, mitä on tehtävä , jos metsänparannustyö näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa . metsähallintolakiin (456/66), jonka mukaan vajaatuottoiset ja tuottamattomat maa-alat on pyrittävä saattamaan täyteen metsän kasvuun (§ 1)
Ilmaston ja jatkuvan laidunnuksen vaikutuksesta alue kehittyi aikojen saatossa ruohikkoiseksi aroksi . Unkarin pinta-alasta on nykyisin suojeltu 4 . Pus1an kansallispuis1ossa lö1kö1tävä1 1aatusti maailman karvaisimmat siat. Tätä ikivanhaa unkarilaisia maa1iaisrotua on Unkarissakin enää kahdessa paikassa, yh1eensä puolisentoista sataa eläintä. ,sk. Kansallispuistoja Unkarissa on kolme : Hortobagyn , Bilkk-vuorten (39 000 ha) ja Kiskunsagin (3 1 000 ha) kansallispuisto. Unkari on tiheästi asuttu : Lapin läänin kokoisella alueella elää 10.5 miljoonaa ihmistä . Varsinainen kansallispuisto on laajuudeltaan 52 000 ha, mutta siihen liittyy vielä seitsemän satelliittialuetta , joiden ala on yhteensä 11 000 ha . Myös monet Unkarin suojelualueista ovat ainakin osittain kulttuurivaikutteisia. Lukua suurentavat maisemansuojelualueet, joita ei meillä lasketa suojelulukuihin . Pusta syntyi ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta, sillä Unkari ei kuulu varsinaiseen arovyöhykkeeseen . Tehokkaan maankäytön takia alkuperäistä luontoa on säästynyt niukasti , lähinnä vain vuoristoalueilla. 1300-luvulle saakka pustan paikalla kasvoi tammimetsää , mutta tataarija turkkilaissotien tiimellyksessä se muuttui vähitellen puuttomaksi aukeaksi. Hortobagyn kansallispuisto suojelee tästä noin 110 000 ha:n alueesta puolet. SUO MEN LUONTO 6183 42 . Tisza-joen vuotuiset tulvat synnyttivät hyviä laitumia, jotka 15. Meikäläisiin erämaapuistoihin tottunut hämmästyy, kun kohtaakin suojelualueen jonka luontoon ihminen on jättänyt vahvat jäljet. IHMISEN KÄTILÖIMÄ ARO Hortobagyn pusta sijaitsee Tiszajoen ja Debrechenin kaupungin välissä. 5 prosenttia ja tavoitteena on 5 prosenttia. Teksti ja kuvat Jorma Laurila Pustan elämää: kelpaa olla geenipankkina valtion leivissä Suomalaiselle luonnonsuojelijalle käynti Itä-Unkarissa Hortobagyn pusta-kansallispuistossa on avartava kokemus . Pienempiä suojelualueita on kolmisensataa ja maisemansuojelualueita kolmisenkymmentä . Ainutlaatuista puistossa on vanhojen, muualta Unkarista jo kauan sitten hävinneiden maatiaiskotieläinten suojelu
ruokkivat suuria hevos, nautaja lammaslaumoja. SUO MEN LUONTO 6183 42 ,sk. Hortobagyn kansallispuisto perustettiin vuonna 1973 . 17. Viime vuosisadan lopulla aloitettu Tisza-joen säännöstely muutti kuitenkin pustan kuivemmaksi . Sen hallimokeskus on Debrechenin yliopistokaupungissa maatalouskorkeakoulun tiloissa. pan vanhaa maatiaiskanarotua. Vasemmalla pitkäsarvista harmaata karjaa, vieressä vesipuhveleita. Pustalla kasvatetaan aitoja unkarilaisia hevosia, joita paimentavat perinteisesti pukeutuvat paimenet. Hortoba,yn kansallispuistossa vipehää mm . Työntekijöitä on puistohallinnossa kolmisenkymmentä , joista osa työskentelee kentällä
Helteellä ilma väreilee voimakkaasti ja silloin voi kohdata kangastuksen. Vuosisatojen kuluessa pustalle on kehittynyt omaleimainen kasvillisuus ja eläimistö. Kuvassa on myös uskollinen paimenkoita puli. Muuttoaikoina se on tärkeä hanhien, kurkien ja kahlaajien levähdyspaikka. Yhtenä syynä lienee tehokas maatalous , joka on hävittänyt haikaroiden ruokapaikkoja . Vain joskus kaukana horisontissa häämöttää suora poppelirivi, vinttikaivo tai maatalousrakennus. Puistossa elää puolitoistatuhatta päätä ikivanhaa, pitkäsarvista unkarilaista harmaata karjaa . Talvella pustalla oleskelee runsaasti harvinaisia rotevia eteläisiä haukkoja ja talvehtii kymmeniä merikotkia. Ihminen on ottanut tämän karjarodun palvelukseensa jo nom SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42 . Muualla Euroopassahan kattohaikarat ovat voimakkaasti vähentyneet. Puiston pinta-alasta noin kolme neljännestä on ruohikkoista aroa, maanviljelykäytössä on neljä prosenttia, kolmisen prosenttia on matalia ruohikkoisia ihmisen tekemiä karppilammikoita, suota on parisen prosenttia ja metsää vain puolitoista prosenttia. työntymässä tilalle. Osa kansallispuistosta on tiukasti suljettu , ja sinne pääsevät vain tutkijat erityisluvalla. Eläimistössä on runsaasti itäisiä, kaakkoisia, mantereisia sekä Balkanin ja Välimeren alueen vaikutteita. Kalalammikoilla on runsaasti haikaroita, vesilintuja, kahlaajia ja ruovikkojen pikkulintuja. Kattohaikara onkin kylien näkyvin lintu, jota pesii alueella kymmeniä pareja. Alkukesästä pusta viheriöi, mutta myöhemmin kesällä heinä kulottuu kuivaksi auringon paahteessa . Myös rakennuksia suojellaan ja uusia saa rakentaa vain perinteisellä tyylillä. Osa lajeista on endeemisiä , vain pustalla tavattavia , kuten lyhytvarvaskiurun unkarilainen alalaji . Silloin pusta on kosteimmillaan. Taustalla häämöttää kattohaikaranpesä. Euroopassa voimakkaasti harvinaistunut isotrappi elää puistossa, lintuja on siellä joitakin kymmeniä. Lähes kaikkialla maailmassa paikalliset maatiaiskannat ovat häviämässä ja herefordit, ayshiret, leghornit ym. Eräässä kylässä tapasimme pesän, jossa kattohaikara on pesinyt säännöllisesti vuodesta 19 36. Pustan keskelle jäävissä kylissä asuu noin 4 000 ihmistä. ,sk.. RIKAS KASVISTO JA ELÄIMISTÖ Pusta on silmänkantamattoman laaja, matalaa ruohoa kasvava , hyvin suolapitoinen tasanko . reja savupiipuilla, sähkötolppien päällä ja pihapuissa. Näin kotieläinten perinnöllinen aines yksipuolistuu, ja maatikaiskantojen mukana häviää ominaisuuksia, joista voisi olla myöhemmin jalostuksessa hyötyä . Kylien näkyvin lintu on kattohaikara , joita pesii kymmeniä pa18 Puiston keskelle jäävissä kylissä asuu nelisencuhatta ihmistä. IKIVANHAA HARMAATA KARJAA PULEJA JA KARVAISIA SIKOJA Vanhojen paikallisten maatiaiskotieläinten suojelu puistossa on maailman mitassakin ainutlaatuista . Talvi on leuto, kestää vain pari kolme kuukautta ja lumi sulaa useaan kertaan . Puistossa laidunnetaan karjaa, suojellaan vanhoja kotieläinkantoja, paimentolaiskulttuuria sekä tietysti pustan kasveja ja eläimiä
Vielä parempi ajatus olisi kokonaisen maatiaiseläintilan perustaminen , esimerkiksi Suomussalmen ekokuntaan ! Odoteltaessa että geeneille löytyisi käyttöä , eläimet varmasti ansaitsisivat leipänsä matkailuvalttina. Pustan luonnon esittelyä ei kuitenkaan ole unohdettu: kävin parissa pienessä museotalossa, joissa pienistä tiloista huolimatta esimerkillisellä tavalla elävöitettiin aron lintuja kasvimaailmaa. talouskäytössä oleva pusta vaikuttaa myös lähinnä vesitasapainon kautta itse kansallispuiston muuttumiseen. Suolautumiselle herkkien kasvilajien ala on pienenemässä ja suolakkokasvit ovat lisääntyneet. Retkeilyt eri puolilla pustaa ja keskustelut tri Istvan Majorin kanssa heinäkuun alussa tänä vuonna antoivat synkän kuvan tämän vanhan Unkarin viimeisen sirpaleen tulevaisuudesta. 10001100 luvulla ja se oli satoja vuosia unkarilaisten tärkein kotieläin . Lsäksi tulevat maatalouskombinaatin yhä voimakkaammat vaatimukset alueen taloudellisen käytön tehostamisesta uhkaamaan kansallispuiston säilymistä. Hyvä ajatus olisi sijoittaa niitä nykyisiin eläinpuistoihin . Hauskan näköisiä ovat myös kierresarvilampaat, joiden sarvet ovat kuin valtavat korkkiruuvit. Olennaisena ympäristöongelmana on maan pintaosien suolautuminen, mikä on voimistunut viime vuosisadalla tapahtuneen Tiszan säännöstelyn ja nykyisen kastelukanavajärjestelmän myötä . vsk. Suomen Luonnossa 6/ 1977 Juha Valste ja Kari Vepsäläinen kertoivat pustan kansallispuiston luonnosta ja sen eloyhteisön synnystä ja nykyrakenteesta. Vesipuhvelia ei olisi uskonut pustalla tapaavansa, onhan se kaakkoisaasialainen eläin . Tähän viittaa myös Majorin esittämä arvio yleisestä suhtautumisesta luonnonsuojeluun Unkarissa. piensyvennyksissä, joissa näkyy vaaleita Na-karbonaatti-läikkiä. Siten tri Majorin käsitys poikkeaa Valsteen ja Vepsäläisen kirjoituksen antamasta kuvasta Hortobagyn kansallispuiston tulevaisuudesta. Pustan luonnon muuttumisessa ei sinansa luonnonsuojelun kannalta olisi mitään huomautettavaa, mikäli se muuuttuisi perinteisen hyödyntämisen ehdoin; onhan se ihmisen luoma kulttuuriaro. Sodan aikana ne tapettiin kuitenkin lähes viimeiseen sorkkaan . Karjanhoidon tehostaminen toisi kuitenkin tullessaan lisää teitä , asutusta , sähkövoimaloita, jalostustehtaita jne. Aikoinaan vesipuhveli oli hyvä vetojuhta , mutta traktoreiden aikakaudella sille ei ole enää käyttöä . Nämä lampaat on luultavasti tuotu turkkilaisvallan aikana etelästä. Tri Istvan Major työskentelee maaperätutkijana Gödöllön korkeakoulussa ja on perehtynyt pustan alueen ympäristöongelmiin lähinnä oman erikoisalansa puitteissa. Pusta on ihmisen vuosituhannen, ehkä pitemmänkin ajan kuluessa luoma aro, jonka säilyminen nykyisellään edellyttää perinteisen paimentolaisen karjanja lampaanhoidon jatkuvuutta. Hortobagyn kylässä on varsinainen turistikeskus ja niinpä pustankierroksella näytetään vain viljeltyä pustaa ja laidunmaita, joilla on kylläkin karjaa ja perinteisiä vinttikaivoja, mutta ei enää todellista pustan autiuden tunnelmaa. Tiivis savimainen pintakerros aiheuttaa lievästi suolaisten kosteikkojen ja allikoiden muodostumista pieniinkin painanteisiin; sadevesi säilyy pitkään jopa pyörien huoloissa ym . He totesivat jo tuolloin maan omistavalla valtiontilalla olevan tiettyjä pyrkimyksiä kansallispuiston alueen yhä tehokkaampaan taloudelliseen käyttöön . Lisäksi puistossa elää unkarilaisia hevosrotuja, pari maatiaiskanarotua , paimenkoiria (mustia takkuisia pumeja ja puleja ja valkeita pitkäkarvaisia kommondoreja) sekä vesipuhveleita. Vaikka pitäisikin Istvan Majorin käsitystä huomattavan pessimistisenä, laajan viljavan alueen jättäminen tehokkaasti hyödyntämättä tiuhaan asutussa maassa aiheuttaa ennen pitkää suojelumääräysten murentumista. Lähtökohdat ja perusteet suojelukysymyksissä yhtyvät ymmärrettävästi Valsteen ja Vepsäläisen kirjoituksessaan antamaan kuvaan. Sikojen maatiaisuuden asteesta kertoo , että niiden porsaatkin ovat raidallisia, kuin villisian! Pitkä turkki ei ainakaan lätissä elävällä sialla ole käytännöllinen, sillä siat ovat todella kuraisia. Seuraavassa selostan hänen käsityksiään kieltämättä huomattavan ankeita -: Horcobagyn kansallispuiston ympäristönsuojelun ongelmista. Ilmeisesti "uhanalaisuus" on lisääntynyt vajaassa 10 vuodessa. Se on kuitenkin haluttu säilyttää muistona entisistä ajoista . Aron ravinteikas vaikkakin lyhyt kasvipeite elättäisi kyllä nykyistä huomattavasti suuremman karjaja lammasmäärän . Suurimman vaikutuksen tekevät kuitenkin taatusti maailman karvaisimmat siat : niiden karva on tuuhea ja kihara kuin lampaalla . Mutta ilmeet ovat tyytyväisiä, ja ilmeisesti geenipankkina olo valtion leivissä ei ole lainkaan hullumpaa. Samalla he sivusivat myös Hortobagyn suojeluun ja tulevaisuuteen liittyviä seikkoja. Istvan Majorin mukaan kansallispuiston perustamisen jälkeenkin pustan luonne on selvästi muuttunut . Hortobagy katoava pusta. Majorin mukaan Unkarin yleinen elintaso Länsi-Euroopan maihin verrattuna on vielä siksi alhainen , että ympäristönsuojelu on aivan toisarvoisessa asemassa taloudellisiin näkökohtiin verrattuna. Tällöin alueen aitous ja autius (puszta = tyhjä, autio) olisi mennyttä, vaikka kasvipeite jäljellä olevilla laitumilla ei olisikaan paljoa muuttunut. Heikki Wuorenrinne 19. Vaikka rauhoitusalue onkin näennäisesti laaja (yli puolituhatta neliökilometriä) , sen ympärillä tehostuvassa viljelyym . Tri Major arvioi vuosituhannen vaihteeseen mennessä tällaisen kehityksen olevan jo tosiasian. MAA TIAISET SUOJELUUN MYÖS SUOMESSA! Useimpien muiden maiden tapaan ei myöskään Suomessa ole tehty juuri mitään maatiaisten suojelemiseksi . Mutta, luonnonsuojelu puuttui kokonaan . Alueen rajalla olevan sotilastukikohdan vaikutus saattaa olla arvaamaton . D SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42. Matkailijoilta varsinainen suojelualue on suljettu. Turkkilaiset toivat myös vesipuhvelit mukanaan satoja vuosia sitten . Pohjavesitaso kohoaa hiljalleen; nyt se on kahden metrin syvyydessä. Myöskään kouluissa luonnonsuojelukysymyksiin ei juuri kiinnitetä huomiota. Säilyneet rippeet on nyt kerätty yhteen paikkaan Hortobagyn kansallispuistoon . Rotu on satoja vuosia vanha, ja nykyään sitä on jäljellä vain kahtaalla , yhteensä puolentoistasataa yksilöä . Unkarissa ei ole vielä mitään sellaisia suuria ympäristöongelmia, jotka saisivat yleisön kiinnostumaan suojelusta
Ne jalostavat kylvönurmien, entisten pakettipelcojen, luonnonniittyjen ja hakkuuaukioiden kasvillisuutta lihaksi ja villaksi. Entisestä puimalasta saatiin suhteellisen halvalla hyvä lampola. Tilaa hoitavan maanviljelijä Ilmari Schepelin mielestä tekeminen on puhumisen jaloin muoto. Luonnonmukainen viljely merkitsee Uudessa-Valamossa pitkällä tähtäimellä kestävää tuotantoa, joka ei vaaranna peltomaan tuottokykyä eikä ympäröivän luonnon toimintaa. Mikko Hov1la Valamossa viljellään ilman myrkkyjä Uuden-Valamon maatila Heinävedellä on vanha Papinniemen kartanotila, joka siirtyi 1940-luvulla Valamon veljestön omistukseen. Maatilan peltopinta-ala on noin 50 hehtaaria , josta kuitenkin lähes puolet on hyvin kivisiä , karuja moreenimaita. Luostarin uuden nousukauden alussa pellot annettiin vuokraviljelijälle sillä ehdolla että viljely olisi mahdollisimman luonnonmukaista. Talviruokintaan tarvittava heinä kuivataan auringon energiaa hyödyntävällä latokuivurilla. vsk.. Koska uuhet karitsoivat maalis-huhtikuussa tilalla laiduntaa tulevina kesinä kolmatta sataa lammasta. Tärkeää on kouriintuntuva ja hikinen yhteys käytäntöön. Tilaa viljeltiin tehokkaasti tavanomaisin viljelymenetelmin aina vuoteen 1969 jolloin pellot pantiin pakettiin. PAKETTIPELLOT RAIVATTIIN Uuden-Valamon pelloista puolet on viljavia , mutta kivisiä hietamosuOMEN LUONTO 6/ 8) 42. Koska sopivaa lai20 dunta on riittävästi , lampaiden hoito on varsin luonteva tuotantosuunta. Uuhia on nyt noin 70, lopullinen määrä on 75-80