Takiaisen siemeniä poi miva tikli ja pihlajanmarjoilla herkutteleva tilhi (alla) ovat useimmille luonnossa liikkujille tuttuja. kesk.). _____ __ ·.::: .., ;, "' .... ..... alh.) näkee etelänkin asukas silloin tällöin talvisin,ja vielä pitemmän vaelluksen on tehnyt siperialainen pähkinähakki (oik.) näyttäytyessään Suomessa. Tämän numeron kansikuva esittää koskikaraa, Suomen pohjoispuoliskon pesimälintua, jonka muuttomatka etelään usein loppuu Etelä-Suomen koskien ja purojen sulapaikkoihin. Tämän sivun kuvat esillävät muita talvimaiseman elävöit1äjiä. Pohjoisessa pesivän taviokuurnan (oik. Koskikaran kuvasi Hannu Hautala. Niitäkin tavallisempi on maaseudun ulkorakennusten ja taajamien kauralyhtcitlen liepeillä häärivä keltasirkku (oik. "' ,.: "' "§ :, "' :r :, C: C: "' :r. ...
Juuri tähän näkemykseen perustui syysliittokokouksen 1974 kanta, että Suomen Luonto keskittyy ensisijaisesti alkuperäisluonnon suoje1 uun sekä luonnonvarojen hoidon ekologisiin perusteisiin. vuosikerta mista käydään tasaisensitkeää polemiikkia kaikilla mahdollisilla julkaisuväylillä yhtä tasaisensitkeästi syötetään tiedotusvälineisiin perustietoa luonnosta, sen toiminnasta ja suojelusta, jotta tämä tieto vähitellen muuttuisi yleissivistykseksi Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden valtakunnallisten yhteisöjen jakamaa perustietoa levitetään edelleen muilla foorumeilla, paikallisiin ongelmiin muokattuna ets1taan yhteistyötä tiedottajajärjestöjen kanssa, jotta tiedotusväki opettaisi suojeluväkeä ja suojeluväki tiedotusväkeä asetetaan tavoitteeksi ympäristötoimittajan saaminen ainakin kaikkiin valtakunnallisiin lehtiin ja maakuntien ykköslehtiin. Radion ja television ohjelmat antoivat kuvan, että kotimaan äidinkasvot olisivat yhä arvettomat. Tähtiesiintyjien aika ei ehkä ole riittänyt luonnossa liikkumiseen. tuskin pelkkiä toivomuksia esittämällä. Ympäristösuojeluliikkeen kauastähtäävä tiedotusohjelma sisältää, oman julkaisutoiminnan kt>hittämisen ohella, monta pääkohtaa: kunkin järjestön piiristä nostetaan tietoisesti esiin tiedottajat tärkeiksi katsotuista ongel36. Itsenäisyyttä on juhlittu, puheita pidetty. Jos suojeluväki itkee foorumien vähyyttä, sen kyynelet kostuttavat juuri sitä pensasta, johon se on päänsä pistänyt. Ponnistuksia on siis lisättävä, jotta tulevien merkkipäivien puheilla olisi karetta. Paljon riippuu myös suoje1 uväen taidosta tiedottaa, sillä pitkät, monimutkaiset ja epäselvät selonteot eivät kiireistä lehtimiestä miellytä. Pulman aineksista osa on kaikkien tiedossa: varoja, voimia ja omia julkaisukanavia on vähän, levitettävää tietoa on paljon. Vastuuta taholta toiselle pompotettaessa on laiminlyöty terve itsekritiikki: miksi ympäristöasioita tuntevat eivät tiedota ja miksi tiedottajat eivät tunne ympäristöasioita. Pohdinnoissa on esitetty monenlaisia ratkaisuja. Kun maahamme taannoin perustettu lehti "Ympäristömme ja tulevaisuus" viime kesänä kuoli, oli pyövelinä ensisijaisesti passiivinen ympäristönsuojeluväki, joka ei viitsinyt käyttää ja kehittää sille ilmaiseksi tarjottua foorumia. Tämä sinänsä kannatettava tavoite tuskin voi toteutua kovinkaan nopeasti; jarruna ovat mm. Pari tosiasiaa on palautettava mieleen : maassamme ilmestyy ennätysmäärä kaikenlaisia sanomaja aikakauslehtiä, ja muutamin poikkeuksin ne suhtautuvat, kuten suuri yleisökin, luontoja ympäristöasioihin varsin myönteisesti. Osoittaahan se vastalauseiden puuttumisesta päätellen että koko kansa keulakuviensa suulla on puoltamassa juuri niitä arvoja, joiden pelastamista ajaa niin luonnonsuojeluliitto kuin kansallispuistokomiteakin. D 321. On myös toivottu, että muiden alojen julkaisut esim. Tietenkään kaikki asiat eivät aina ja kaikkialla pääse julkisuuteen, mutta ennen · sensuurista puhumista olisi edes yritettävä. Muutama luonnonsuojeluyhdistys onkin jo ehtinyt todeta maakuntaja paikallislehdistön käyttömahdollisuudet. On unohdettu, että näin laaja-alaista julkaisua ei ole onnistuttu luomaan maailman missään maassa ja että hatarasti niitä näitä käsittelevä ympäristöjulkaisu tuskin tekisi Suomessakaan ketään tyytyväiseksi. Suomen Luonto N :061977 Tiedonkulkua on tehostettava Luonnonsuojeluliikkeen sisällä tässäkin lehdessä on puhuttu paljon ympäristötiedon levittämistarpeesta. Silti luonnonsuojeluväelle on rohkaisevaa ja velvoittavaa, että itsenäisyys noin lujasti nivotaan luonnonkauneuteen. Niinpä Suomen Luontoa on vaadittu muutettavaksi ympäristönsuojelun yleisaikakauslehdeksi, joka sisältäisi koko laajan kentän luonnonsuojelun eettisistä arvoista ihmisen terveyteen ja elintarvikkeisiin ja sen lisäksi vielä hallinnon, lainsäädännön ja järjestötoiminnan asioita. Yhtä ja toista lieneekin näin saavutettavissa, mutta SUOM EN LUO NTO 6/7 1 36. vsk. tieteelliset, ammatilliset tai aatteelliset ottaisivat nykyistä enemmän vastuulleen ympäristötiedon levittämistä. Ilman tekoja eli kirjoituksia ne jäävät varmasti ns. niukat resurssit ja lehden ensisijainen tehtävä järjestölehtenä. hurskaiksi toivomuksiksi. Vaihtoehtoisesti on kaavailtu, että Luonnonsuojeluväestä kehitettäisiin niitä ympäristönsuojelun aloja kattava lehti, jotka jäävät Suomen Luonnon ulkopuolelle
.. ....... Nyholm: Poronhoitoalue ja pedot . .. . . .... . . ....... . .. ... . 35 1 Juha Valste ja Kari Vepsäläinen: Hortobagy Unkarin pustan suo jelualue ... . . ... 379 Huutoja korvesta . . . 383 Muista uudistaa tilauksesi! Suomen Luonto ilmestyy 1978 kahdeksana numerona. . . . . . ... . ... . . . .. . . . . 369 Suomen luonnonsuojeluliitto ................ . . 32 1 Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos/Pekka Nuorteva: Ydinjätteiden varastointi Suomessa . ... . . . . .. .... . . . .. . ... 642 88 1 Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 40 mk postisiirtotilille 11 () 608 2 1-1. . . . . . . .... . . . .. TILA UKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojel ulii ton toimisto, puh. . . . ...... . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . lrtonumerot 7 mk. ..... . . . 1978 alkaen uusi osoite on: Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . 36 7 Suomen luonnonsuojeluli iton metsäpoliittinen ohjelma ... . . . Maksa tilauksesi ensi tilassa, jotta pääset mukaan heti helmikuussa ilmestyvästä ensimmäisestä numerosta. ... 90-642 88 1 Päätoimittaja (vastaava ) Teuvo Suominen Toimitussihteeri Riitta Jokiranta Taitto: Markku Tanttu TO IMITUSNEUVOSTO _Harri Dahlström (kokoonkutsuja) Hannu Himanen Terttu Laurila Tapio Lindholm Matti Lähdeoja ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa 322 SISA.LLYS T iedonkulkua o n tehostettava . . . .. . ... . . . . . . . . . . . . . . .. Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan kirjallisesti Suomen luonnonsuojeluliiton toimistoon (osoite yllä) riittävän ~joissa e~n~n seuraavan numeron 1lmestym1sta. ........ . . . . . . . . . . .. . . . 3 7 5 Kirjallisuutta . . . . ... . . . . Tilaushinta on 40 mk, Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk. .. . .. . .. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n Helsingin myymälä muuttaa! 23. . 90-406 262 SU OM EN LUONTO 6/ 77 36. . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 40 mk postisiirtotilille no 608 21-1. .. . . . . . ... . . 356 Erkki Pulliainen: Pedot ja porojen petovahingot . ... . . .... Tilaushinta on vain 40 mk ps-tili 608 211. . . . SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotink. . . . . .. ILMOITUSHINNAT 1/ 1 sivu 2000 mk 1/2 sivu 1500 mk 1/4 sivu 1000 mk takakansi 3000 mk aukeama 3500 mk värilisä 700 mk TOIMITUS Lönnrotink. . . . .. . . . . 382 Summaries of the Main Articles . ... . 359 Erik S. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . . 380 Sisällysluettelo 197 7 . . 1 7 B 6, 00120 Helsinki 12, puh. 342 Juha Suominen: Kasvistamme muukalaisia . . . .... . .. . . . . . . . . Vuonna 1978 Suo men Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. . . .. ... 364 Vesihallitus vastaa: Vesistöjä voidaan käyttää ja suojella . . . . . 90-642 88 1 Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön valtakunnallinen keskusjärjestö. . . ... . . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00. . .. . . . . . ... . . .. . .... 376 Uutisia . . . . . . . 345 Mikko Niskasaari ja Antti Leinonen: Oulujärven yli ei saa tehdä tietä . . . . . .. ..... . . .. . . l. . . 332 Tuij'a Sievänen: Jokamiehenoikeudet toimintakohteena 336 Pertti Sulkava: On aika suojella marjametsiä . . . vsk.. . . . . . . .. . . ... . ... . . .. .. . . .. . . 323 Veli Hyvärinen: Vesistöihin on kajottu seurauksia selvittämättä 327 Erkki Kellomäki: Ehdotettujen kansallispuistoalueiden tu levaisuudennäkymiä . 374 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto . . . . . . . . 340 Annikki Kariniemi: Mitä teemme keloillemme. . 1 7 B 6, 00120 Helsinki 12 puh. . .
Tämän perusteella Ympäristönsuojelun laitos esittää kunnioittavimmin lausuntonaan seuraavan: Ympäristönsuojelun laitos toteaa, että Kauppaja teollisuusministeriö ja voimalayhtiö t eivät enää esitä ydinjäteongelmien ratkaisuksi ulkomaillevientiä, vaan ovat lähteneet selvittämään mahdollisuuksia niiden varastointiin kotimaassa. Työryhmän perustamisessa on siten käsien ilmaan nostamisen maku. Tämä uusi suuntaus lienee lähtenyt liikkeelle IAEA :n viimekeväisestä kokouksesta "Conference on Nuclear Power and I ts Fuel Cycle", missä suositeltiin ydinenergiavaltioille turvautumista kansallisiin jätteidenkäsittelyohjelmiin, koska oli käynyt ilmeiseksi, ettei kansainvälisiin ratkaisuihin päästä ainakaan aikaisemmin kuvitelluissa mittasuhteissa. Siksi on hämmästyttävää, että näin myö häisessä vaiheessa (kun ensimmäinen ydinvoimala o n jo käynProf. 6. Nuorteva on Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksen esimies. SUO M EN LUONTO 6/77 36. Maassamme on tois323. Kun saasteita tuo ttava laitos rakennetaan, olisi aina oltava selvyys siitä, miten saast~et tullaan käsittelemään. 197 7 pyytänyt Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksen lausuntoa siitä laajamittaisesta tutkimusohjelmasta, jota APOtyöryhmä o n esittänyt kiireel1 isenä toteutettavaksi ydinjätealan ongelmien selvittämiseksi Suomessa. On syytä korostaa, että ongelmat eivät ole mitenkään uusia. Syntynyttä tilannetta arvioitaessa on o tettava huo mioon, että yhteiskuntamme päätöksentekijät ovat hyväksyneet ydinenergian käyttöönoton maassamme sillä edellytyksellä tai siinä luulossa, että ydinvoimalo iden tuottamat huippuvaaralliset jätteet kuljetetaan tehtyjen sopimusten mukaisesti maamme rajo jen ulkopuo lelle käsiteltäviksi ja varastoitaviksi. Luonnonsuojeluväki tuntee hänet Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäisenä puheenjohtajana, suuri yleisö taas ympäristönsuojelua koskevan julkisen keskustelun aktiivisena osanottajana. Suomessakin levitetään tätä kansainvälisen vastnstamiskampanjan tun nusta (vrt. .Jätcongelmien vuoksi atomi voimaa arvostellaan yhä voi makkaammin. Oheinen artikkeli on Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksen asiantuntijalausunto ydinongelman osista ja niiden ratkaisumalleista. APO-työryhmän hahmossa havahtuneet pohtimaan ydinjätteiden ongelmaa sen jälkeen, kun kansainvälisesti sitä on puitu tuloksetta parikymmentä vuotta ja Suomenkin ympäristönsuojeluliikkeen aloitteesta useita vuosia. nissä) esitetään tutkittavaksi ''ydinvoimajätteen pitkäaikaisvarastointia ja lopullista sijoitusta" sekä " keski _ja korkea-aktiivisten jätteiden sijoituspaikalle asetettavien kriteerien määrittämistä". vsk. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos/Pekka Nuorteva Ydinjätteiden • • varasto 1n t1 Suomessa Valtion viranomaiset ovat vihdoin kauppaja teollisuusministeriön asettaman, aktiivisen ydinpolttoaineen ja jätteen huoltoa pohtivan ns. s. Ympäristönsuojelun laitoksella on tutustuttu laadittuun suunnitelmaan, kuunneltu Imatran Voima Oy: n ja Teollisuuden Voima Oy: n selvitykset ydinvoimajäteongelmistaan sekä kuunneltu asiantuntijo ina tohtori Pekka Suomista J yväskylän yliopisto n ydinfysiikan laitokselta _ja professori Anthony Peraniota Haifan Technionista. Olisi toisin sanoen selvitettävä se, ollaanko maassamme valmiita turvautumaan ydinenergiaan siinäkin tapauksessa, että sen käyttö merkitsee erittäin vaarallisten ja vaikeasti hoidettavien ydinj äteongelmien syntyä maassamme. Tämänlaatuista huo lettomuutta jäteongelmien ratkaisuista ei yhteiskunnassamme enää saisi esiintyä silloin, kun tehdään ratkaisuja saastuttavien teollisuuslaitosten rakentami sesta. Todellisen tilanteen nyt paljastuttua ei ainoaksi ratkaisuksi ole nähtävä _jätteiden ko timaisen varasto innin periaatteiden selvittämistä, vaan on vo itava uudelleen harkita koko ydinvoimaan turvautuminen. Ka~ppaja teollisuusministen o n asettama APOtyöryhmä on kirjelmällään 22. Tällaisen tilanteen syntyminen on ympäristönsuojelijo ille ollut jo pitkään selviö. 325). Tähän asti voimaväki on huolettomasti ilmoittanut, että ongelmat on ainakin "melkein" ratkaistu. Suomen Luonto on käsitellyt aikaisemmin artikkelin eräitä aiheita numeroissaan 2/1975, 3/1975 ja 6/1976. Vastakkain ovat olleet toisaalta voimayhtiöiden edustajat ja energiaviranomaiset, toisaalta ympäristönsuojelijat
Ruotsissa väestön mielipide on jo nyt päässyt tehokkaalla tavalla vaikuttamaan ydinenergiapolitiikkaan siten, että ydinvo imaloita saadaan rakentaa vain siinä tapauksessa, että niiden jätteiden käsittelylle voidaan osoittaa ehdottoman turvalliset menettelyt. taiseksi varsin vähän ydinjätteitä, minkä vuoksi maassamme olisi vielä mahdollista tutkia, miten v01s1mme välttyä enemmiltä ydinjäteongelmilta. Olisi selvitettävä, mitä ydinvoima kansantaloudessamme loppujen lopuksi merkitsee, kun otetaan huomioon vaarallisten ydinjätteiden vuosituhansia kestävän säilytyksen aiheuttamat kustannukset. Ympäristönsuojelun laitoksen näkemyksen mukaan on erittäin arveluttavaa uhrata maassamme olevia vähäisiä tutkimusresursseja niin turhauttavaan ja perimmältään toistaiseksi turhaan ongelmatiikkaan, minkä ydinjätteet muodostavat. Näitä kustannuksia olisi verrattava projektin A tuottamiin tuloksiin. Tämän vuoksi Ympäristönsuojelun laitos esittää APO-työryhmän laatiman tutkimuso hjelman laajentamista eräillä lisäprojekteilla. vsk.. aox t,37 BRATTLHORO, VERMOHT ID2• Zl1-4UI " Pilko puita, älä atomeita." maassamme jatketaan ja ydinjätteistä huolehtiminen jää yhteiskunnan tehtäväksi lähimpien vuosituhansien ajaksi (mikäli elämä maapallolla ylipäätänsä voi jatkua niin pitkään; eräiden tietokone-ennusteiden mukaan nykyinen kehitys päättyisi ekokatastrofiin vuoden 2030 tienoilla). Toimivan demokratian perusolemukseen kuuluu myös, että väestöllä on oltava todellinen mahdollisuus estää heidän mielestään hataralla pohjalla olevat suurisuuntaiset hankkeet. Ydinenergian vaihtoehdoista o n nykyisin yleisimmässä käytössä fossiilisten polttoaineiden käyttö. PROJEKTI D Yhteiskuntarakenteen muuttaminen ydinenergian väärinkäytön estämiseksi. PROJEKTI B Ydinjäteongelmien ennaltaehkäisy. Niiden avulla ei voida arvioida ydinenergian kaltaisen, biologisesti arvaamattoman vaarallisen voiman todel lista merkitystä. Ympäristönsuojelun laitos vastustaa siis periaatteessa ydinsaasteita tuottavaa toimintaa ja haluaisi tuon toiminnan katkaisemista, jolloin tarve tutkia ydinjätteiden muodostamia ongelmia raukeaisi tarpeettomana. Olisi selvitettävä, mitä sopimuksia ja sitoumuksia Suomi on tehnyt ydinenergian suhteen sekä ne seuraukset, mitkä sopimusten purkamisesta aiheutuu. On todettava, että nykyiset kustannus-hyöty-kriteerit ovat ajastaan vanhentuneita ja suppea-alaisia. Näitä kustannuksia ei saisi vähätellä sillä tavoin, kuin tähän asti on menetelty, eikä laskelmia saisi pohjata teknologisiin toiveuniin. Koska talouselämän tavoitteet ja valta kuitenkin ratkaisevat kehityksen suunnan kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa, on kuitenkin pidettävä jotakuinkin varmana, että ydinvoiman rakentamista 324 SPLIT WOOD NOT ATOMS NEW EHOLA.NO COALITION ON NUCLEA-" ,OllUTION, INC. Onhan ydinenergiasta saatava hyöty kaiken kaikkiaan varsin lyhytaikainen ja sen jäteongelmat muodostavat kuitenkin vuosituhansia kestävän rasitteen. Maakaasua lukuunottamatta nämä aiheuttavat kuitenkin erittäin vakavia ympäristönsuojelullisia haittoja (ilman rikkidioksidipitoisuuden kasvua, rikkihappoista sadetta ja raskasmetall ilaskeumia hengityselinsairauksia, laajoja kalakuolemia, kasvistovaurioita, korroosiovahi nkoja). IAEA:n viimekeväisessä kokouksessa ja muuallakin on todettu, että ydinenergiaan ja erityisesti plutoniumiin liittyvät turva! SUOMEN LUONTO 6/77 36. Erityisesti olisi selvitettävä ne mahdollisuudet, joita hajasijoitettu energiantuotto ja erilaiset energiansäästötoimet tarjoavat. Myös odotettavissa oleville biologisille katastrofeille olisi määrättävä taloudellinen arvo. Samoin olisi varmistettava vuosituhansien ajaksi, ettei maassamme synny sotilaallisia tai muita vakavia selkkauksia, jotka voisivat aiheuttaa käsittelytai kuljetusvaiheessa olevien ydinjätteiden pääsyn luontoon. Näistä lisäprojekteista osa tähtää ydinenergian käytön mielekkyyden mittaamiseen, osa taas eräisiin ydinjätteiden käsittelyyn liittyviin teknisiin ongelmiin: PROJEKTI A Ydinenergian käytön kansantaloudellinen mielekkyys, kun jätehuoltoon liittyvät kustannukset otetaan huomioon. PROJEKTI C Mahdollisuudet korvata ydinenergia vaihtoehtoisilla energiantuottomuodoilla. Lisäksi ratkaisujen löytäminen ydinjäteongelmiin lienee epätodennäköistä, koska ratkaisujen pitäisi olla niin luotettavia, että vuosituhansien kuluttua jääkauden myötä maamme päällä vyöryvät jäämassatkaan eivät saata ratkaisujen luotettavuutta kyseenalaisiksi. Samoin olisi selvitettävä, mitä merkitsisi yhteiskunnassamme Loviisa I :n pysäyttäminen sekä Loviisa II :n ja Olkiluodon voimaloiden rakennustyön keskeyttäminen. Siksi olisi erityisesti selvitettävä, mitä mahdollisuuksia yhdistetty tuulija aurinkoenergian käyttö, lämpöpumppujen käyttö pientaloasutuksessa, metsien tuottama polttopuuenergia ja aaltoenergia meidän maassamme tarjoavat
Ylläolevat esimerkit ovat Baijerin luonnonsuojeluliiton energiapoliittisesta ohjelmasta 1977. lisi myös hankittava toisten maiden ydinvoimalamellakkakokemuksista tieto siitä, mitkä ovat parhaat menetelmät mielenosoitusten tyynnyttämisessä. Kopparnäsin ja Suonenjoen kokemukset osoittavat, että nimenomaan peruselinkeinoja (kuten kalastusta ja maanviljelyä) uhkaavat ydinenergiasuunnitelmat saattavat meilläkin herättää väestössä voimakkaita vastareaktioita. lisuuskysymykset vaativat tavallisuudesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia ja organisatoorisia ratkaisuja, joita täytyy jätehuollon kehittämisen yhteydessä vähitellen ottaa käyttöön. Vuoteen 2000 mennessä jälleenkäsittelylaitosten tarpeen arvioidaan kasvavan 10-20-kertaiseksi nykyiselläänkin riittämättömään kapasiteettiin verrattuna. PROJEKTI E Selvitys yleismaailmallisesta jälleenkäsittelylaitosten riittä7!1ydestä. Suomen Luonnonsuojelun Tuen kaupasla . Suurten ja kalliiden laitosten rakennussuunnitelmiakaan ei ole merkittävästi ainakaan lähellä toteutumisvaihetta. Tässä tilanteessa olisi syytä selvittää, onko olemassa todella uskottavia mahdollisuuksia rnttavan jälleenkäsittelykapasiteetin saamiseksi. SL 4S/ 197 7 s. Laitosten rakentamisessa ja käytössä on kohdattu ennalta arvaamattomia vaikeuksia, jotka ovat johtaneet eräiden jo rakennettujen laitosten tai niiden osastojen sulkemiseen saastumisvahinkojen vuoksi. Jä seneksi voi lii11 y,i maksamalla 10 mk ps-tilille 164 4601. Hirtehiset ja fatalistiset oivallukset näyttävät näin etsivän huumorin avulla vapautusta ydinjätteiden toivottomalta tuntuvasta kuolemansyleilystä. Tästä seikasta on oltava tarkka selko silloin, kun maahamme rakennettavia laitoksia ja varas325. Jo nyt maapallolla on pulaa ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoskapasiteetista. Meilläkin olisi tarvetta selvittää, missä määrin maassamme on ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden suojaamiseksi tarvetta tehostaa tullitarkastuksia, luoda viisumipakkoa, lisätä aseistettua ja panssaroitua poliisivoimaa terroristeja silmällä pitäen ja varustaa mellakkapoliisiosastoja valmiiksi toimimaan terveydestään ja tulevaisuudestaan huolestuneiden väkijoukkojen hajottamiseksi. 3 17), jo ka toimii ydinvo imattoman tul cvai suudel1 puo lesta. Ei kiitos" saa tarroina (iso t 3 mk/ kpl , keskikokoiset I mk/kpl ja pienet 3 mk/ kpl ) ja rintalätkinä (2 mk/kpl) mm. Näiltä tahoilta uhkaavia vaaroja vastaan on kehitettävä "ekofasistinen" poliisija valvontaviranomaisten järjestelmä. vsk. Näitä toimia tarvitaan ydinaseistuksen leviämisen estämiseksi, ydinterroSUOMEN LUO NTO 6/77 36. VAIHTO EHTO YDINVOIMALLE 011 cncr~iapoliittinen yhdistys (vrt. Yhdistyksen a urinkoista sanomaa "Awmivoirnaako. "Eräänä päivänä tämä kaikki on oleva sinun, poikani!" "Ainakaan meillä ei koskaan ollut näin korkeata elintasoa." Ydinjäteongelmien valtavuus ja luonnottomuus ovat synnyttäneet kokonaisen pilapiirrosten aallon, joka yleisöja ympäristönsuojelulehtien lisäksi ulottuu yllättävästi myös hyvin vakaviin tieteellisiin julkaisuihin. nsmm vaaroJen torjumiseksi ja ydinjätevaaroista huolestuneen väestön mielenpurkausten hillitsemiseksi
Ympäristönsuojelun laitos toivoo APO-työryhmän suhtautuvan vakavasti edellä esitettyihin ympäristönsuojelullisiin näkökohtiin, vaikka ne ovatkin paljolti sen suppea-alaisen, liiketaloudellis-teknillisen tutkimusoh_jelman ulkopuolella, jota APOtyöryhmä on Kauppaja teollisuusministeriölle esittänyt. Käytännössä nämäkin seikat saattavat muodostaa ylipääsemättömän esteen jälleenkäsittelyja kiinteyttämissuunnitelmille. Aseplutoniumia valmistettaessa amerikiumia ei sanottavammin synny. Uusimmat biologiset tutkimukset osoittavat, että amenkium siirtyy maaperästä kasveihin jopa kymmeniä kertoja herkemmin kuin plutonium. Nimenomaan tässä muistiossa esitetyt näkökohdat ovat nimittäin niitä, jotka ovat herättäneet huolta laajoissa tiedemiesja kansalaispiireissä kaikkialla maailmassa. Tämä johtuu siitä, että ydinvoiman tuotannossa keinollisesti synnytetyt radioaktiiviset aineet ovat sellaisia, että ne kulkeutuvat eliöihin tehokkaammin kuin luonnossa esiintyvät radioaktiiviset aineet. Vasta tämänkaltaisten radioaktiivisuuteen liittyvien erityisongelmien jälkeen on mielekästä selvittää helpommin ratkaistavissa olevat lämpiämiseen ja muihin tavanomaisiin ilmiöihin liittyvät ongelmat, joita APO-työryhmä on ehdottanut tutkittaviksi. Amerikium on siis luonnossa plutoniumejakin vaarallisempi. vsk.. On huomattava, että amerikiumongelma on tullut ajankohtaiseksi vasta rauhanomaisen ydinenergiatuotannon yhteydessä. Siksi olisi kiinteyttämistutkimusta suoritettaessa selvitet326 tava myös, voidaanko tämä toimenpide saada suoritetuksi siten, ettei sitä toteutettaessa altistettaisi ihmisiä säteilyturvallisuusnormit ylittävälle säteilylle tai epäinhimillisille työskentelyolosuhteille. Esitetyt näkökohdat ovat niitä, joiden selvittäminen on ehdottoman välttämätöntä maapallon elämän suojelemiseksi radioaktiiviselta saasteelta. Suunnitellussa plutoniumin uudelleenkäytössä (joko tavallisessa tai hyötöreaktorissa) amerikiummäärät kasvavat edelleen. Toisaalta on tärkeätä uetaa, missä määrin meillä on mahdollisuuksia purkaa ydinjätepainetta ulkomaille ja toisaalta on myös tiedettävä, missä määrin meidän maatamme tulisi varata muun Euroopan ydinjätteiden varastopaikaksi (mihin se kiinteän peruskallioperänsä vuoksi soveltuu melko hyvin). PROJEKTI F Selvitys mahdollisuuksista kiinteyttää ydinvoimajätteitä. D Sl lOMEN LUONTO 6/77 36. Valittaen totean, ettei yhteiskuntamme ole katsonut aiheelliseksi kustantaa Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitokselle minkäänlaista laboratoriota tai radioaktiivisuuksien mittaamiseen soveltuvia laitteita. Ydinjätteiden kiinteyttämisestä on puhuttu valmiina ratkaisuna lähes parin vuosikymmenen ajan, mutta vakuuttavaa näyttöä kiinteyttämisen onnistumisesta ei ole pystytty esittämään. Erityisesti olisi selvitettävä radioaktiivisen säteilyn kiinteän aineen kiderakennetta särkevä vaikutus ja sitä kautta tapahtuva vähittäinen rapautuminen. Kryptoniin olisi tämän vuoksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sekä ydinvoiman tuoton, radioaktiivisten jätteiden käsittelyn että myös sairaaloissa suoritetun säteilyterapian yhteydessä. Tämä käsitys on kuitenkin otettava uudelleen tarkasteltavaksi, koska japanilaisten suorittamat mutaatiofrekvenssitutkimukset ydinvoimaloiden läheisyydessä osoittavat keinotekoisten radioaktiivisuuksien olevan teholtaan monikymmenkertaisia luonnon radioaktiivisten aineiden vastaavaan vaikutukseen verrattuna. Uudelleenkäyttö ei siten virallisista vakuutteluista huolimatta ainakaan vähennä transuraaneihin liittyviä aktiivisuusongelmia, mikä seikka todettiin myös viimekeväisessä IAEA:n kokouksessa. PROJEKTI G A merikiumongelman selvittely Radioaktiivisten jätteiden alkusäilytyksen jälkeen on miltei puolet käytetyn polttoaineen transuraaniaktiivisuudesta peräisin amerikiumista, joka ei kelpaa ydinpolttoaineeksi. Toimivia ydinvoimaloita on totuttu pitämään suhteellisen vaarattomina, koska voidaan laskea, että vuoteen 2000 mennessä maapallon väestoon kohdistuva luonnollinen taustasäteily kasvaa ydinvoimaloiden vaikutuksesta vain 4-5 %. Laitoksemme ei siten voi osallistua APO-työryhmän tutkimuksiin. Uudelleenkäyttö ei siis ole mikään ratkaisu plutoniumongelmiin, vaikka suomalaisetkin energiavir:_anomaiset ovat tällaista käsitystä levittäneet. toimipaikkoja mitoitetaan. PROJEKTI H Ydinvoimaloiden toiminnan aiheuttaman taustasäteilylisäyksen merkitys. teytetyssä massassa tai suojusaineksessa olevat aineet muuttuvat säteilyn vaikutuksesta toisiksi aineiksi, mikä ei voine olla vaikuttamatta kiderakenteen pysyvyyteen. Samoin on kiinnitetty kasvavaa huomiota siihen, että biologisesti inaktiivinen krypton asettuu ominaispainonsa perusteella ilmakehään siten, että eliöstö herkästi joutuu alttiiksi siitä lähtevälle radioaktiiviselle säteilylle. Kiinteyttämiseen liittyvät vaikeudet olisi selvitettävä ennen kuin ryhdytään APO :n ehdottamiin säilytyspaikkatutkimuksiin. Samoin olisi selvitettävä, mitä merkitsee kiderakenteen pysyvyyteen se, että kiin. Samoin olisi selvitettävä, miten transuraaneissa alfa-hajoamisen yhteydessä muodostuva helium pääsee pois kiinteytetystä aineesta ilman, että esimerkiksi vesi ei voisi missään olosuhteissa päästä naista heliumaukoista liuottamaan kiinteytystuotteita. Ranskassa saadut kokemukset kiinteyttämistyöstä osoittavat, että työtä suorittavat henkilöt joutuvat toimimaan epäinhimillisissä työskentelyolosuhteissa ja alttiina huomattaville säteilyvaaroille
Lunta mitataan eri tavoin yli 200 :ssa pisteessä, routaa 110111 80: ssä, jäänpaksuutta 70 :ssä, vedenlämpöä 30 :ssä, haihduntaa 25 :ssä, pohjavettä lähes sadassa ja maankosteutta noin kymmenessä. Hän on osallistunut Suomen edustajana poh joismaiseen yhteistyöhön Kansainvälisen hydrologisen vuosikymmenen (1965-74) puitteissa. Pian hydrografisen toimiston (nyk. HYDROLOGISET TILASTOT KERTOVAT, MITÄ TAPAHTUU SADEVEDELLE Kun tiedetään, kuinka paljon ja millaista vettä kulloinkin purkautuu mereen tai järveen, tiedetään, miten valuma-alue "käsittelee" sille sataneen veden. 327. Veli Hyvärinen Vesistöihin on kajottu seurauksia selvittämättä Veden kiertokulkua tutkiva tiede, hydrologia, perustuu säännöllisiin vedenkorkeusym. Suomessa toimii tällä hetkellä 110111 700 vedenkorkeusasteikkoa, no in 300 virtaamanmäärityspistettä ja noin 700 sadeasemaa. Vuodenajat antavat virtaamalle säännöllisen rytmin, jota sateinen satunnaisuus muuntelee. tekemällä havaintoja vesikehästä eli hydrosfääristä. hydrologian toimisto) perustamisen jälkeen, 1910luvun alussa, muodostui havaintoverkoston runko. Suomen sateita on mitattu 1800-luvun alkupuolelta lähtien, ja vesistöistämme on pitkiä havaintosarjoja. Niinpä vesihallituksen hydrologian toimiston arkistossa on päivittäiset tiedot Saimaan pinnankorkeudesta Lauritsalan kohdalla ja Vuokseen purkautuvasta vesimäärästä eli virtaamasta vuodesta 184 7 lähtien. Useista muistakin suurista vesistämme on vastaavia tietoja viime vuosisadan loppupuolelta lähtien. Joen virtaama riippuu ensisijaisesti sateesta ja lumen sulamisesta, mutta myös haihdunnasta sekä virtaamista rajoittavista tekijöistä, kuten valuma-alueen laajuudesta, maaperästä, kasvillisuudesta, uomastosta, järvistä ja ihmistoiminnoista. Niinpä tulvat, kalakantojen romahdukset ja muut haitat ovat tulleet yllätyksinä. vsk. Ympäristön tilaa voidaan seurata mm. Eräiden hydrologisten tekijöiden havainnointi on alo itettu varsin myöhään, esim. lumipeitteen vesiarvoa on mitattu luotettavasti vasta 1940-luvulta lähtien, pohjavedenkorkeutta vuodesta 1962 lähtien (suunnitelmallisesti vasta 1970luvulla), pintaveden laatua 1960luvulta ja sadeveden laatua vasta 1970-luvulta lähtien. Monet vesistövirheet,joista on kerrottu mm. Eroosiota jokien kuljettamia kiintoaineita ja niiden kerrostumista pohjalle ei vieläkään mitata jä 1~jestel mäll isesti . Eikä ole vesioikeuksissakaan, vaikka ne antavat lupia vesien muuttamiseen. Ihmistoiminta on vaikuttanut kiihtyvästi vesistöihin ja FK Hyvärinen työskentelee hydrologina vesihallituksen hydrologian toimistossa erikoisalanaan virtaamaselvitykset. Vesistöjen olemuksesta johtuu, että haitat ovat yleensä ilmenneet muualla kuin missä vesioloja on muutettu. Nekin näkyvät hydrologisissa tilastoissa. Vieläkin vastuuttomampaa on vesiolojen muuttaminen maalla: kaivaa saa melkein miten vain, ja valtio osallistuu kustannuksiin. Oikein suunnitellulla havainnoinnilla ja tutkimuksella olisi ollut mahdollista ennalta selvittää, mitä laajamittaiset kuivatukset, perkaukset ja ojitukset aiheuttavat vesistöille, mutta tätä ei ole pidetty ajoissa tarpeellisena. Näitä on Suomessa paikoin tehty jopa jo toista vuosisataa. havaintoihin. Vaikka havaintoja tehdään paljon, työssä on puutteita ja aukkoja, sillä maa o n laaja ja resurssit niukat. tehnyt osan aikaisemmista havainnoista käyttökelvottomiksi tai vaikeuttanut havaintojen teko ja ja tulkitsemista. Lisäksi voi tapahtua jaksollisia muutoksia tai jatkuvaa muuttumista johonkin suuntaan. SUOMEN LUONTO 6/77 36. Suomen Luonnon numerossa 3/ 1977, olisivat olleet vältettävissä, jos ennalta olisi suoritettu hydrologisia selvityksiä ja jos vesiin kajonneet viranomaiset olisivat pystyneet näkemään vesistöt kokonaisuuksina, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vedenkorkeusmittareita pystytettiin Lappia myöten, virtaamia alettiin mitata järjestelmällisesti ja suunniteltiin jopa veden laatumäärityksiä. Muuan syy murheelliseen tilanteeseen on epäilemättä se, että vesipiirien vesitoimistojen satapäisen insinöörijoukon lomassa ei ole ainoatakaan veden kiertokulun varsinaista asiantuntijaa, hydrologia
28 96 valuma-alueesta on ojitettu. VESISTÖJEN SÄÄNNÖSTELY Noin puolet Suomen vesistöistä on tuntuvan säännöstelyn piirissä ja lievänä säännöstely ilmenee lähes kaikissa suurimmissa vesistöissä. muutu. Pisteviiva kuvaa Vanajaveden pinnankorkcuden keskimllllrllistä vuotuisvaihtelua ennen sllllnnöstelyn alkamista. Suomenlahden ja Pohjanlahden jokivesistöt: virtaama vaihtelee rajusti ja alivirtaama on hyvin pieni. Suomi voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan veden määrän luontaisten vuodenaikaisvaihteluiden mukaan: 1. Kallaveden tilastot kestovat, että järvi oli 1800-luvun puolivälissä talvisin jäässä noin 180 vuorokautta, mutta vain noin 160 vuorokautta 1930-luvun lopussa. Vaikka sademäärät vaihtelevat niin paljon, että vuodet poikkeavat toisistaan, vaihtelu noudattaa kuitenkin tiukkoja tilastollisia lakeja. lnaria, suurta osaa Kemi_joen vesistöä, Iijoen ja Oulujoen vesistöjä, Pohjanmaan monia jokia, osaa Kokemäenjoen ja Kemijoen vesistöistä, Säkylän Pyhäjärveä, monia pienehköjä Eteläja Keski-Suomen vesistöjä sekä mm. 3. Sen sijaan vesistöjen säännöstely ja metsäojitus vaikuttavat Suomessa voimakkaasti veden vuodenaikaiseen jakautumaan. Sisä-Suomen järvialueen reittivesistöt: järvet tasaavat voimakkaasti virtaamanvaihteluita. Pisteviiva kuvaa Alaluostan_järvestä purkautuvaa vesimllärllll eli virtaamaa aikana, jolloin se oli lähes luonnontilainen. 222-223. Laadun ohella ihminen voi vaikuttaa myös vesimääriin, meillä lähinnä virtaaman vuosirytmiin. Maataloutta ja voimataloutta palveleva säännöstely (ehyt viiva) on lllhes poistanut alkukeslln tulvahuiput ja alentanut voimakkaasti kevätkuukausien veclcnpintaa. Samoin on muuttunut sateisuus. Talven alkaessa vesi laskee kaikissa vesistöissämme, ja vesi on vähimmillään maan eteläisintä osaa lukuunottamatta juuri ennen lumen sulamista. 2. _; 1015 _ 1950 -_/ \ 78,00~-----' Kuvio 1. Jääpeiteaika on 1940-luvulta lähtien taas ollut pitenemässä. Ehyt viiva kuvaa tilannetta, _jossa n. Aurajoen kevätylivesi on keskimäärin 16.4., Suomenlahden rannikon joissa noin 18.4., Etelä-Pohjanmaan .!01ssa vapun tienoilla, Kemi.1oessa noin 1 7 .5. Kesällä haihdunta poistaa maastosta yleensä enemmän vettä kuin sade tuo, ja heinä-lokakuussa veden määrällä on toinen minimi, jonka jälkeen vesi taas nousee syyssateiden ja vähenevän haihdunnan myötä. m l/5 1 11 11 IV V VI VII vrn IX X XI XII 30 1965 1975 20 10 ·... vsk.. Lumen sulaminen nostaa veden maaran nopeasti korkeimmilleen, jolloin puhutaan kevätylivedestä. Juojärveä, Koiteretta ja Höytiäistä. PITKÄAIKAISET LUONTAISET MUUTOKSET Vuoksen tilastot osoittavat, että v<:iden määrä on vaihdellut noin 30 vuoden jaksoina. Suomessa ei liene selvitetty matalapaineiden tulosuuntaa sateisuuden kannalta. Tilastot osoittavat myös, että Vuoksen alueen vesimäärä lisääntyi vuosisadan vaihteeseen asti, mistä lähtien se on taas vähentynyt. Eroosio ja kaupungistumisen aiheuttama maan pinnan tiivistyminen eivät juuri vaikuta meillä, vaikka ne muualla maailmassa säätelevät voimakkaastikin vesivaroja. Muutosten vaikutusta rantojen luontoon on käsitelty Suomen Luonnon numerossa 3/77, s. o,~-~ Kuvio 2. Järvialueilla vesi on korkeimmillaan usein vasta kesällä, esim Kallavedessä kesäkuussa ja Saimaassa heinä-elokuussa tai joskus vasta talven kynnyksellä. ja Tenojoessa 28.5. Viimeiset kuivat kaudet olivat 1940ja 1970-lukujen alussa ja viimeiset märät kaudet suunnilleen vuosina 1930 ja 1960. Lievästi säännöstellään mm. Nämä arvot eivät juuri riipu havaintosarjan pituudesta, ellei ilmasto, maankäyttö tms. Voimakkaasti säännöstellään mm. Niukkoja pohjavesivarojamme vähentävät harjujen hävittäminen sekä mahdollisesti ojitukset. virtaa suhteellisen runsaasti läpi vuoden, vaikka järviä on vähän. Järvien laskuista meillä on vähän hydrologisia havaintoja. Havaintosarjoista voidaan laskea kullekin valumaalueelle luonteenomaiset hydrologiset keskiarvot, jakaumat, pysyvyydet, toistuvuudet jne, jotka ovat tärkeitä, kun seurataan vesivarojen kehitystä ja suunnitellaan vesistöjen käyttöä. VUODENAIKOJEN VAIHTELU näkyy säännöllisenä ja selvänä Suomen kaikissa hydrologisissa ilmiöissä. Myös hakkuut saattavat vaikuttaa. IHMISEN VAIKUTUS vesistöihin on moninainen, enimmältään kielteinen, kuten asutuksen ja metsäteollisuuden hyvin tunnetut pilaamisilmiöt osoittavat. Puolassa on todettu, että vuosisadan alkupuolen märkinä vuosina vallitsivat läntiset ( mereltä saapuneet) matalapaineet, myöhemmin itäiset ja Välimereltä saapuneet. J ärvettömissä vesistöissä ilmiö on raju, järvellisissä vaimeampi. Pohjois-Suomen vesistöt: vettä 328 NN+ 1 11 11 IV V V1 VII vm 1X X XI )UI m 80,00 _..-···· ..... O_jicn vuoksi kevään tulvavedet lisllllvllt huomattavasti toukokuun virtaamahuippua _ja alentavat jonkin verran kesän virtaamaa. Vain Höytiäisen äkkilasku elokuussa 1859 näkyi Saimaan pinnan odottamattomana nousuna. Päijännettä ja KailaSUOM E LUO NTO 6/77 36
Muutenkin näyttää siltä kuin tulvantorjunnalta odotettaisiin liikaa, ikään kuin 197475 suurtulvan veroiset vesimassat olisivat noin vain "järjestettävissä" pois. MITÄ EI VIELÄ TIEDETÄ . Tosin Päijänteen pinta vaihteli 197475 suurtulvan _ja sitä seuranneen kuivan kauden aikana yhtä paljon kuin luo ntaisestikin ; joulukuusta 19 7 4 kevättalvelle 1975 pinta oli korkea mmalla kuin koskaan koko havaintoaikanaja 1976 taas poikkeuksellisen alhaalla. Tekoaltaat tasaavat virtaamavaihtelui ta järvien tavoin. Vuosisäännösteltyjen vesistöjen pinta lasketaan kevättalvella hyvin alas. Pamilon _ja Kaltimon voimaloiden sekä Pielisen purkautumisremn yhteisvaikutuksesta myös Pielinen on jossain määrin säännöstelty seikka, jota ei missään tl\nnusteta virallisesti. Saimaan suunniteltu säännöstely toteutunee lievänä. Monesti olisi viisaampaa hyväkSl/OM EN L UO NTO 6/7 7 36. Tämä etu saavutetaan tunnetusti hävittämällä alueen luonto ja häätämällä asukkaat. Tämän vuoksi ojitus nopeuttaa alueen lämpö tilan nousua keväällä ja sen laskua syksyllä. Vesistöt tuottavat tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen sähköenergiasta. Ehkä olisi yksinkertaisinta korvata tulvavahingot vakuutuksin, kuten yleisesti tehdään muualla maailmassa. Maatalouua taas palvelee tulvien torjunta ja kesäveden pitäminen sovitun rajan alapuolella. Voimatalous hyötyy eniten siitä, että kevätyliveden vettä varastoidaan seuraavan talven sähköntuottoon. Alussa j o todettiin, että vesistö_jemme havainnoinnissa ja tutkimuksissa on puutteita. Tältä osin vesistöjen parasta varjelemista on siis sähkönkulutuksen vähentäminen. Niillä tavoitellaan taloudellista hyötyä, mutta lisäksi niillä on laajoja ekologisia, ilmastollisia, hydrologisia ja jopa psyykkisiä vaikutuksia, joita ei ole kokonaisuutena selvitetty missään. Silloin tällöin perustellaan tasaisenkorkeaa kesävettä "virkistyskäyttöhyödyllä", vaikka ihmismieltä luulisi eniten virkistävän, kun vedenpinta vaihtelee luonnollisesti ja tarjoaa parhaat edellytykset myös rantojen kasveille ja eläimille. Ainakin se skandaali tässä ongelmakimpussa on valmis, että selvitysten aloittaminen on nyt 20-40 vuotta myöhässä. Päijänteen 1964 alkanut säännöstely on vaimentanut pinnan korkeusvaihteluita, mutta niiden luonnollinen rytmi on säilynyt. Kosteikot (suot ja tulvaniityt) varastoivat vettä ja tasaavat virtaamanvaihteluita. Penkeret ja pumppaamat ovat kalliita, ne turmelevat rantoja ja enimmän osan ajasta ne ovat tyh_jän panttina. ,t ,: •· ,,,, f,' 11 ;., {' Vanajaveden säännöstelyn vuoksi vesi on kevättalvella noin metrin luonnontilaa alempana (kuvio t, vier. Ellei niistä juoksi.tteta vettä kovin epäsäännöllisesti, ne vaikuttavat myönteisesti virtaamaoloihin. Po hjois-Suo messa säännöstely palvelee vain voimataloutta, etelämpänä myös maataloutta. Metsien ja soiden ojitukset sekä muut metsätaloustoimet ulottuvat suureen osaan Suomea. Nopean säädettävyytensä vuoksi vesivoima on hyvin arvokasta, _jopa vaarallisen arvokasta, sillä sen säädettävyyttä käytetään hyväksi sitä rajummin ja se rasittaa vesistöjä sitä enemmän, mitä pienemmäksi sen osuus jää. vettä. Heti ojituksen jälkeen haihdunta ilmeisesti pienenee. OJITUKSET JA PERKA UKSET Vesi sitoo paljon lämpöä ja kostea maa _johtaa sitä hyvin. Jäät ruhjovat silloin pohjakasvillisuutta ja kasaavat rantavii valle valliksi isosorsimoturvetta. Päijänteen ja Kallaveden lievä säännöstely _ o n ilmeisesti hoidettu haitoitta. Tämä saattaa jonkin verran vähentää kesän kuurosateita. Tulvien irrottamat ainekset laskeutuvat niityille ylläpitämään runsasta kasvillisuutta ja eläimistöä. sivu). Ojituk329. Voidaan odottaa, että ojitukset, perkaukset ja metsämaan kyntäm iset vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin ainakin lisäämällä eroosiota sekä muuttamalla veden laatua ja valuntaolo_ja. Sitä paitsi kenenkään ei liene tarpeen rakentaa taloaan niin alas, että se kastuu . syä luo nno n _järjestämät tulvat sellaisinaan kuin torjua niitä väkivalloin. Tässä voimaja maatalouden edut käyvät osittain ristiin. vsk. Vesien patoaminen ja talvinen jyrkkä lasku on tunnetusti tuhoisa vaeltaville ja syyskutuisille kaloille. Kesällä kuiva maanpinta ei estä lämpö tilanvaihteluita eikä siis torju hallaakaan. Esimerkki kielii yleisestä periaatteesta: on lähes mahdo tonta tehdä sellaisia säännöstelyohjeita, jotka selviäisivät poikkeuksellisissa olosuhteissa, sillä niihin liittyy myös odottamattomuus
\ .,\i,; ":1! , . vsk.. Humus, suolat, ravinteet jne. Kosteikkojen vähetessä eloyhteisöt köyhtyvät. Vaikutukset hukkuvat aluksi helposti ilmiöiden satunnaisuuteen, ja pysyvä t muutokset ilmenevät vasta myöhemmin. Se lienee pikemminkin poikkeus kuin sääntö. · Po hjavettä muodostuu entistä vähemmän, kun vesi viipyy maan päällä vain vähän aikaa. Mustosen ja Seunan tutkimukset Ruokolahden Huhtisuonojan ja Lato suono jan alueilla osoittivat, että myös alivaluma kasvoi ojituksen jälkeen. Asiantuntijat uskoivat 1930-luvulla jo tkut vielä 1970-\uvullakin että ojitus alentaisi pohjaveden pintaa ja siten lisäisi maan kykyä pidättää vettä, j oka edelleen johtaisi ylivalumien pienenemiseen. Varsin selväpiirteisiäkin seurauksia on kuitenkin _jo ilmenemässä. sadej a sulamisvesien vaikutus vesistöihin. Vesivarastojen huvetessa nopeasti yläjuoksulta vesistö n kesäaikainen virtaama pienenee. vedenpinnan luonnottomina vaihteluina, tulvina, veden laadun ja kalaston muutoksina jne. Havainnot ovat osoittaneet, että ylivaluma suureneekin radikaalisti. Näitä seurauksia ei ole juuri lainkaan otettu ennalta huomioon ryhdyttäessä luonnon suurisuuntaisiin muutoksiin. Irronneet ainekset samentavat veden, laskeutuvat pohjalle ja madaltavat vesiä. \ ... Yh destä paikasta poistettu liikavesi o n näin siirtynyt toiseen. Esimerkkinä olkoon Pohjo isSavon ja Pohj ois-Karjalan ra330 >4~ ~\• ~ ' ' .. Useimmiten seurausten pohdiskelu rajoitetaan vain itse muuttuvaan _ja kuivuvaan maa-alueeseen, mutta hydrologia kiinnostaa mm. Suomen hydrologiset havaintopisteet eivät sijaitse eri tyisen otollisesti ojitusten vaikutusten seuraamiseen. Suo n kuivunut pintakerros pidättää tavanomaiset kesäsateet. ' ' . tutkimus sanoo asiasta. Mi tä sitten ns. . \ .; ' 1 Noin kuudesosa Suomen pinta-alasta on uurrettu ojille joko metsänkasvatuksen tai turpeen noston vuoksi. Sl lO IEN LU O NTO 6/7 7 36. Ne ilmenevät esim. Tämän verran on pääteltävissä soveltamalla maalaisjärkeä ja aineen häviämättömyyden lakia. . . heikentävät veden laatua. set ja perkaukset ovat kuten on tarko itettukin kiihdyttäneet veden liikettä niin että se mukanaan liukoista ja kiinteää ainetta purkautuu nopeasti pääuomaan, missä syntyy tulvia. Laaja-alaiset, valtakunnalliset selvitykset kuitenkin yhä puuttuvat; Ruokolahdella havaittu alivaluman suureneminen _johtunee paikallisista oloista maaperästä ja ojitustavasta. '
vesistöjen varrella entistä ko rkeammalle. Metsiiojituksen vaiJwtuJuesla .mon hydrologfrwn . 3) Metsäojituksen etenem istä jarrutetaan voimakkaasti, kunnes o n selvitetty sen kokonaisvaiku tukset. Valuntaolot näyttävät muillakin suo-ojitusalueilla muuttuneen samansuuntaisesti. D KIRJALLISUUTTA H vdro logisct vuosiki1jat 1911 . H vvä rincn . Suurena syynä ovat kuitenkin ojitukset. Virtaama-aineiston tilasloa,ia(yyii /11 V. METSÄOJITUKSEN SEURANNAISVAIKUTUKSET Puunkasvatuksen kannalta ojitus on usein perusteltua. Vesientutkimusla itoksrn julka isuja 2 1. Virtaamaai11ei.1to11 tilastoanalypi /11. selvitetään mahdo llisuudet käyttää ojitusalueita _ja luo nnonnifrtyjä tulvavesien tilapäiseen varastointiin. Kalajoen alueelle suurimmat tulvat vuosikymmeniin kuin ilkkuakseen alueen vastavalmistuneita vesistöjärjestelyjä. Suo men veSivara t ja niiden käyttö. Laaja-alaiset selvitykset ovat kuitenkin vasta vireillä. & Gi..irer, 1. Purojen perkaus hävittää kalojen suojapaikkoja. Kevät 1977 oli oireena siitä, että Pohjanmaan jokien kevätylivirtaama ja jäätulvariski ovat pysyvästi lisääntyneet, vaikka tekojärvet tasaavatkin hieman tulvia. Aqua Fennica. Varat ja henkilö kunta selvitystyöhö n saadaan helposti, kun luo ntoa muuttavasta toiminnasta siirrytään sitä varjelevaan. o n rakennettava entistä avarammiksi , tiet, rakennukset _jne. ojitetuilta alueilta pääuomaan huomattavasti äkillisemmin ja korkeampina kuin luonnontilassa, 2) vedet hulvahtivat entistä aikaisemmin pääuomaan, jääpeitteen o llessa vielä luja, ja jäät läksivät liikkeelle suurina sitkeinä lauttoina, jo ista muodostui vettä edelleen nostaneita jääpatoja, 3) vettä juo ksutettiin talvella voimataloudelle altaista, joita oli rakennettu mm. Itse keskusjärven ala on 9 km 2 . Tulvaisuus lisääntyy. joilla oleva Alaluostanjärven alue, jolta vesi purkautuu Köyritynjoen ja Vuotjärven kautta Kallaveden reitille. Kesävirtaaman pieneneminen ja po hjaveden aleneminen saattavat vaikeuttaa kastelumahdollisuuksia, karjan juottoa, vesihuo ltoa, vesiensuojelua ja kulontorjuntaa. Kalajoen alueell11 tulvia pahensi kuitenkin kolme ihmisen aikaansaannosta: 1) sulamisvedet hui vahtivat Sl/OMEN LUONTO 6/77 36. Helsinki. & Kuusisto. 1976. Kosteikkojen suojelua puoltaa luo nno nsuo_jelupiireissä yleisesti tunnettujen näkökohtien lisäksi myös suuri joukko seikkoja, joiden merkitystä ei koskaan ole kokonaisuutena selvitetty. 1971 . 2) Käsitetään, että vesivarojen suojelu on puolinaista, ellei erityisesti kosteikoita ja harj uja sekä myös ilmaa suojella itse vesistöj en lisäksi. Helsinki. H vvii rinen , V. Pohjanmaalla tietyn suuruisen tulvan todennäkö isyys lisääntyy n. Ves ie ntu tkimusla i1ok,;c11 julka isuja 15. E. 570 km 2, _järvisyys 6.0 %. Valuma-alue on n. 197 7. Vesilainsäädäntöä ja vesien käytön koko naissuunnittelua kehitetään tästä periaatteesta lähtien. 1977 . Vesihallitus. Vedenkorkeuden kymmenvuotiskrJkiarvoja ja -ääriarv(!_ja. Tulvien eräs päätekijä oli talven poikkeuksellisen runsas lumisuus _ja kevään sateisuus . L('mmclä , R. 2-kertaiseksi, jos ylivirtaama lisääntyy 10 % ja 4 ... Mustonen, S. 1976. Kuviosta s. 5) Selvitetään mm. Helsinki . Kuvattu esimerkki riittänee kertomaan, miten herkkä olento vesistö o n, miten varovainen tulee o lla puututtaessa siihen tai sen valuma-alueeseen ja miten ihminen puuhissaan tuskin näkee kaivurin kauhaa pitemmälle. 5-kertaiseksi , jos lisäys on 20 %! Voidaan laskea, että järven kuivaaminen tai tulvaniityn poistaminen uomaa perkaamalla kasvattaa alapyolisen vesistön kevättulvan Pohjanmaalle tyypillisissä o loissa puolitoistakertaiseksi, jos tulva-alue on käsittänyt 6 % valuma-alueesta, kaksinkertaiseksi, _jos tulva-alue on 8 % jne. & Se una, P. R< ·1111a , M . V. Painossa. Kuinka suurista asioista todella on kyse, voidaan päätellä ylivirtaaman toistumisaikakäyristä: mm . Esite. Vesientutk imuslaitoksC'n julkaisu ja 2. vsk. Tulvasuoj elu on kallista, ja se turmelee luo ntoa ja maisemia. POHJANMAA 1977 Kevät 197 7 järjesti Pohjanmaalle, mm. Osaksi muutos _johtuu siitä, että 19651975 lunta ja kevätsateita o n ollut aikaisempaa enemmän ja kesät ovat puolestaan olleet aika isempia kuivempia. O_jitetun suon ala oli 1970-luvun alkuvuosiin mennessä 28 % ja ojittamattoman 2 1 % valumaalueesta. Hel sinki . 33 1. E. RAK ENTAVIA EHDOTUKSIA Vesivarojen suojelemiseksi o n meneillään olevien vesiensuojel upro_jektien lisäksi tarpeen o maksua _ja toteuttaa seuraavat periaatteet ja toimet: 1) Vesistö valuma-alueineen opetellaan käsittämään yhdeksi ko ko naisuudeksi , j ossa kaikki vaikuttaa vesistöihin. Vesivoimaloiden käyttö vaikeutuu, kun virtaamanvaihtelut jyrkkenevät ja a ltaisiin karttuu sedimenttejä. Veden laatu· huononee, vesi samenee, kalat ja muut lajit kärsivät. Ice conditiom in Finland. Vedenkorkeusja virtaamatieto_ja Alaluostanjärvestä o n vuodesta 191 7 lähtien. Osa soista o n puolestaan säilytettävä taloudellisia seikkoja ajattelematta. Alue on metsäno_jitustoiminnan erästä painopistealuetta _ja monissa suhteissa tyypillinen. 328 nähdään, että virtaama on muuttunut melkoisesti: kevättulva on suurentunut ja kesäa_jan virtaama pienentynyt. 4) Maaja metsätalo usministeriö jonka tulisi huolehtia maata lo uden, metsätalouden, vesistöjen ja luonnonsuojelun keskinäisten intressien tasapainottamisesta teettää alaisillaan virastoilla selvityksen ojitusten ja perkausten koko naisvaikutuksista. eroosio, valuntaolot, ojitettujen kosteikkojen entistämismahdo llisuudet sekä mahdo llisuudet torjua tulvat siellä, missä ne syntyvät, eikä vasta pääuo massa ts . O_jitusalueiden alapuolisten vesistöjen rummut, sillat, viemärit _jne. tulvasuojelumielessä ( !) ; tämä oli kasvattanut talven kuluessa uomaan luon nontilaista paksummat jäät, mikä edelleen kasvatti jääpatoja. H e lsinki. Vesientutkimus la iwlc.sen jul kai,;uja 22
Luonto kyllä korjaa jäljet, mutta eräillä alueilla siihen menee satoja vuosia. Ehdotetuilla puistoalueilla tehdyt toimenpiteet ovat olleet odotettuja. Rajoituksettomilla alueilla metsä talous jatkui kesän 19 7 7 ajan normaalisti, joten osa hälyuutisista sel ittyy tätä kautta. toimenpidelupia tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tärkeätä on se, mitä ehdotetuilla alueilla jatkossa tapahtuu. Komitea teki perusteellista työtä, tutustui alueisiin ja mielipi teisiin ja noudatti lopuksi vielä yksimielisyyden periaatetta. vsk.. Komitean työn aikana ja sen jälkeen on voitu kirjata suunnitelluilla alueilla tapahtumat ja hankkeet, jotka on esitetty oheisessa taulukossa. Metsähallitus painostaa ministeriötä voiSl! OMEN LUO NTO 6/77 36. Kansallispuistokomitean mietintö jätettiin juuri ennen juhannusta. Se ei nosta jo kaadettuja puita pystyyn . On kohtalon anakronismia, että näistä äänekkäin on ollut metsähallitus, eli juuri se viranomainen, joka sivistysmaissa useasti on luonnonsuojelualueiden ylin vartija. Siitä lähtien lehdistössä on vellonut miltei yhtämittainen "kansallispuistomyrsky" . Komitean esittämät rajaukset poikkeavat mm. Mikään alue ei kuitenkaan ole niiden vuoksi joutunut sellaiseen tilaan , että suojeluhankkeesta pitäisi luopua. Myös ojitukset aiheuttavat ikäviä luonnontilan muutoksia pitkäksi aikaa, vaikka ojat saataisiinkin tukituksi muu taman vuoden kuluttua. Itse ehdotus oli pyrkimys luoda Suomeen sellainen luonnonsuojelualueiden verkosto, joka YK :n tasolla nähdään kaikkien maiden tavoitteeksi ja johon monet sivistystasoltaan Suomea vastaavat maat ovat jo päässeet. Ministeriö on kuitenkin samanaikaisesti myöntänyt hakkuuym. Ehdotettuihin puistoihin kuuluu pitkään taloustoiminnassa olleita alueita, joita komitean ehdotusten mukaan tulisi jo ka tapauksessa hakata ja hoitaa (mm. Fil.tri Erkki Kellomäki toimi edesmenneen kansallispuistokomitean yhtenä sihteerinä ja on seurannut ehdotettujen alueiden kohtaloita ja mietinnön aiheuttamia reaktioita. Hän työskentelee Hämeen lääninhallituksessa ympäristönsuoj elun tarkasta jana. Metsähallituksen maat ovat olleet ja ovat edelleenkin maaja metsätalousministeriön 10. Repovedellä, Mikkelinsaarilla, Petkeljärven laajennusalueella ja Kelveneellä suoritetuista hakkuista ja Naarajoen ojituksista. Mökkien po istaminen on miltei mahdotonta. MITÄ MAASTOSSA ON TAPAHTUNUT . Ympäristö nsuojelun neuvottelukunnan vuonna 1973 ehdottamista aluerajauksista, joiden perusteella valtionmaiden toimenpidekiellot on määrätty. Yksityismailla omistajat ovat tietenkin toimineet kai ken aikaa tavanomaiseen tapaan. 10. Koska toimenpiteiden ajoitus lienee monessa tapauksessa aivan tahaton mietinnön julkistamiseen nähden, ei ole aihetta osoitella ketään sormella. 332 MITÄ HA NKKEET ME RKITSEVÄT. Molemmat käsitykset ovat vääriä. Täydellistä tietoa s11ta, m1ta maastossa todella on tapahtunut, o n vaikeata saada. MITÄ VALTIONMAILLA TAPAHTUU. Kun oikeaa tietoa ei ole ollut tarjolla, näyttämö on ollut avoin väärille profeetoille. Puisto-ohjelma nousee tai kaatuu valti onmaiden mukana, sillä valtio omistaa 8 7 % ehdotetuista alueista. Kansa llispuiswkomitean työ kesti poikkeuksellisen kauan, kolme vuotta. Tiedotusvälineet kuittasivat mietinnön varsin näyttävästi, mutta hetken jo näytti, että mietintö painuu kesäkaudeksi unohduksiin. 1977 lähettämän kirjeen perusteella toimenpidekiellossa. Suuresta kop usta huolimatta suurii1 osa luontoa muuttavista hankkeista on varsin vähämerkityksellisiä. Ylimenokausi antaa mahdo llisuuden myös pehmeään laskuun metsätyövoiman uudelleen sijoittamisessa. Erkki Kellomäki Ehdotettujen kansallispuistoalueiden tulevaisuudennäkymiä Lehdissä kuukausia lainehtinut kansallispuistokeskustelu on saattanut luoda vaikutelman, että kansallispuistoehdotukset olisivat olleet järjettömän suuria ja että ehdotettujen alueiden hakkuut ja ojitukset olisivat jo tuhonneet mahdollisuudet saada maahan uusia suojelualueita. Siitä on yhtäläinen vastuu viranomaisten ja luonnonsuojeluväen. Suurin syy hysteriaa lähenteleviin tilanteisiin on selvästi tiedon puute. Rakentaminen on toinen juttu. kulottaa) pitkähkön yli meno kauden ajan luonnonmukaise n metsäekosysteemin palauttamiseksi. Hiljaisuus katkesi tiedotusvälineiden paljastuksiin mm. Alueita on tosin turmeltu, mutta harvoin niin pahasti, että mahdollisuudet olisi kokonaan menetetty
aikapalkka kokeiluja piirimersä lau1a kunta evännyt hakkuuluva n (YML 2 §) (y) sa taman ja kalajalo s1usteh1aan rak<'11n11sh a11ke. Porkkala Lic~pirven laajennus ls,~järvi Hclvcti1~jän,i Salamajärvi I1äincn Suo m enlahti Koli Pa1vir1S110 Ruunaa Hiirlcnportli fso-Äqön s11oja Lapiosuo Ylläs ja Pallastunturi Koilliskaira Lemmenjoki Saaristomeri Tammisaaren saaristo Torronsuo K111:jcnrahka Pmirqärvi ja Isosuo Rura_j!irvi ja Haapasuo Lcvaneva Mikkdinsaaret Kotkan neva Muna ja Kananiemensuo Pihlaja vesi Naarc~joki luo tsiaseman, -sa1aman ja 1ien rakennush a nkkee1 (v) hakk11i1 a (v + yl, ra ke111amishanke (y) m eLsätie 1·a Ken11et1u , hakkuita (v), ra kentamisha nke (y) ha kku ita (y), luo nno nravinto lam 111ikko ha nke (?) ra kennushanke, rantakaava va hviS1e11u (y) rakennushanke (y) ha kkuulupa a nne11u (v) ha kkuu lupa a nnettu (v) hakkuita, oji1uksia, 1eitä, lannoituslem okenttä (v) hakkuita, metsä teit~ (v) k;1i vo shankc. an nettu ns. po ro tilahakernuksia (v) ha kkuulupa a nne1tu lv/ po ro1ila ha kemuksia (v) ra kennushankkei1a (y) ra kennusha nkkeita (y) ha kkuita (v) ojituksia, ha kkuita (v + y) ojituksia (y) ha kkuita (y), sora notto (v + y) Levä lammen tekoaltaan laajen nusha nke II (v) ha kkuita (y) lupa hakkuisiin , ojituksiin ym . vsk. inuira rak .hankkeira (y) rakennuslupia myönnetty, m etsätiehanke (y) hakkuita, metsätichankkeita, rakennusha nkkei1a (y) ha kkui1a, me1Sä 1eitä (v) ha kkuita, ra ke nnusha nkkeita (y) ha kkui1a , rakennushankkeita (y) hakkuita , metsäteitä , rakennushankkei1 a (ra nta kaavoitus) (y) rantakaava vahvistettu (y) ha kkuita, ra kennushanke (y) rnaastoaj oa jä kälä kankailla (y) ha kkuuj a 1iehanke, po h101urpeennosto ha nke (v) hakkuulupa m yö nnell)' (v) hakkuulupa myönnetty, tiehank keita (v), oji1uksia (y) hakkuulupa myönnetty (v) hakkuulupa myönnetty (v) hakkuita ja me1Sä teitä (v) hakkuita ja metsäteitä (y) ha kkuita , oji1uksia, m etsä 1ei1ä (y) voimajo hto linja tulossa (y) ra kennusha nke (y) ojituksia (y), hakkuulupa m yön ne1ty, 1ie1ö itä (v) rakennush a nke (y) Taulukossa on esitetty ehdotetuilla kansallisja luonnonpuistoalueilla tehdyt toimenpiteet ja tiedossa olevat suunnitellut hankkeet. SUOME N LUO NTO 6/7 7 36. 333. Kuvassa näkyy työmaan jälkiä Terrivuoren maastossa, taustalla on Kapiavesi. Seiskarin työ ryhmässä (v ) ojitushanke, pyykkilai1urin peru s1am isha nke (y) rake nnusha nkkeita (y) oji1uksia (y) Kolovcsi Tiilikkajllrvi Rahja Lc11111a Oulan~an laajennus II Pyhiitunturi Pcrmmmmuni ja Keriu y Kelvcnc Rcposcvi f,innansaari Petkcljärvi Rokua Koivt1Sll0 Elimyssalo Ol\'assuo Runka11ksen laajennus Viirriö Koitilaiskaira Vaskij!irven laajennus H;iädctkcitaan laajennus lsn-Huppio Viklinrimpi Pclso Kcvon la,~jcnnus _ __ _ hakkuulupa a nnettu (v), mm. Kesäkuussa heti kansallispuiswkomitean mietinnön julkistamisen jälkeen tuli tietoon, että Kymin Oy hakkaa metsiä suunnitellulla Repoveden kansallispuistoalueella. Valtion omistamalla alueella olevat toimet on merkitty v:llä, y tarkoittaa yksityismaalla (yksityisten, kuntien tai yhtiöiden omistamalla) tapahtuneita hankkeita
Kotkannevan o_jitushankkeen käsitteli ministeriön _ja Kälviän yhteishirsimetsän työryhmä. Eräillä tahoilla puistoja vastustetaan lähinnä periaatteesta, sillä 334 vastustuksen tueksi esitetyt perustelut eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Maanomistajat haluavat puistoja vastustaessaan nostaa keinotekoisesti maanhintaa, joka uhkaa laskea puun hinnanlaskun SU OM EN LUONT O 6/ 77 36. Komitean ehdotusten työllisyysvaikutuksia tarkasteltaessa on tahallisesti unohdettu verrata asiaa työllisyyden kannalta tärkeimpään tekijään, metsätalouden rationalisointiin, joka on syönyt kymmenvuotiskautena 19657 5 yli 46 000 työpaikkaa eli vuosittain lähes kymmenen kertaa enemmän kuin puisto-ohjelman toteuttaminen tulisi 35 vuodessa aiheuttamaan. Metsäteollisuus yrittää saada luonnonsuojelualueiden tarpeen ja vientimarkkinoiden tyrehtymisen ihmisten mielissä toistensa vastakohdiksi. Sen sijaan maan muokkaamista ja ojituksia ministeriö ei ole antanut suorittaa. Koivusuolle lupaa ei ole myönnetty _ja Isojärven alueella ministeriö rajoitti metsähallituksen toimintaa. Itse asiassa olemme _jo säästäneet puistot valmiiksi. Taimikonhoitotyöt ja myrskytuhojen korjaus saadaan myös tehdä. RAHAKYSYMYKSEN TOINEN PUOLI Keskustelussa ei ole pantu Juuri ollenkaan painoa sille seikalle, että luonnonsuojelualueiden ostamiseen tarvittavat noin 600 milj. Samacen on unohdettu se, että metsiimme on ns. Ottakaamme rohkeasti esimerkkiä Keniasta, jota juuri kukaan ei tuntisi ilman kansallispuistoja. m 3 puuta, jolla ei ole kysyntää. mk (35 vuoden aikana) ovat merkittävä tulonsiirto. NURKKAKUNTAISUUTTA Kansallispuistokeskustelussa on toisaalta nähtävissä pyrkimys kääntää ihmisten mielenkiinto pois lamakauden kurjuudesta osoittamalla yhteinen ulkopuolinen vihollinen, luonnonsuojelu. Risusavottatyöt tähtäävät parhaimmillaankin vain vuosikymmenten päähän. Tämä on satakertainen määrä puisto-ohjelman vuotuiseen hakkuuvähennykseen verrattuna. On ilmennyt sellainenkin mielenkiintoinen seikka, että metsähallitus, joka aikaisemmin saattoi antaa työntekijöilleen lopputilin vähäisestäkin syystä, on yhtäkkiä alkanut "rakastaa" tavattomasti metsureitakin. MITÄ MINISTERIÖ ON TEHNYT YKSITYISMAIDEN HYVÄKSI . Näihin kuuluu väite, että kansallispuistoissa ei voisi virkistäytyä. TYÖLLISYYDEN HARHAT Monet lausunnonantajat ovat lukeneet läksynsä huonosti tai sitten he vain varmuuden vuoksi vaativat samoja asioita, jotta komiteakin on pitänyt puistojen perustamisen kynnyskysymyksinä. Huomattava osa kaikista tähän asti käytetyistä maanostovaroista onkin osoitettu Saaristomeren kansallispuiston toteuttamiseen. Seiskarin kompromissi ei ole luonnonsuojelun kannalta tyydyttävä eikä se ole vielä toteutunut käytännössä. Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan, mutta ilmeisesti metsähallitus nyt käyttää työpaikkoja lyömäaseenaan luonnonsuojelua vastaan. Juuri lamakautena puistot pitäisikin perustaa, sillä puistojen kunnostamiseen tarvittava työpanos tulisi parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan työllisyystilanteen hoitamista. Maatalonstuottajat eivät ole antaneet siunaustaan tälle linnarauhaehdotukselle. Maaja metsätalousministeriö saa piirimetsälautakunnilta tiedot kaikista aiotuista hakkuista _ja voi niiden perusteella neuvotella tärkeistä tapauksista omistaji~n ~nssa, vaihtelevin tuloksin. Kuitenkaan teollisuus ei ole enaa moniin vuosiin pystynyt käyttämään läheskään laikKea maassa tuo tettua korju_ukypsää puuta. Tämä ns. 60 mil_j. Miksi kansallispuistojen kunnostaminen olisi vähempiarvoista työtä kuin risusavotat. Ovatko luonnonsuo_jeluvarat halvempiarvoisia kuin muut rahat . vsk.. Maanostovarat aiheuttavat tulonmuodostusta nimenomaan pääomaköyhillä maaseutualueilla ja sitäkin kautta auttavat paikallista elinkeinoelämää. Kansallispuistot perustetaan kaikkia tulevia sukupolvia varten. Yhdelletoista alueelle onkin myönnetty metsähallituksen anomat hakkuuluvat. Hakkuiden ja muiden toimien paljastuttua kesällä ministeri Virolainen pyysi eri etupiirejä pidättäytymään luontoa muuttavista hankkeista, jotta valtioneuvosto saisi työrauhan. Työllisyysvaikutukset ovat olleet eri tekijöistä näkyvimmin esillä. Jos työllisyysvaikutus halutaan ilmaista _jalostuspuolelle saakka ulottuvana, kaikkine mahdollisine kerrannaisvaikutuksineen, 2 500 työpaikkaa olisi vain puolet rationalisoinnin vuotuisvaik11tuksesta. Mm. makkaasti lupien saamiseksi työllisyysperusteilla. Rajausta päätettiin muuttaa siten, että käytännössä vain muutenkin ojituskelvottomat suot reunoineen tulisivat suojelun piiriin. Ilman menneisyyteen ulottuvien juurien, alkuperäisen metsäympäristön, säilyttämistä Suomi ei tunne omaa identiteettiään maailman kansakuntien joukossa. Puolueista ainoastaan ruotsalainen kansanpuolue on havainnut puisto-ohjelman toteuttamiseen liittyvät aluepoliittiset näkökohdat. Suojeltava pintaala pienenisi 6 200 ha :sta noin 2 000 hehtaariin. energiakriisin puhkeamisen jälkeen jäänyt jo n. Kulttuurin hoitamista ei pidä laiminlyödä lamakautenakaan, _ja puistojen perustaminen on kulttuurin vaalimista parhaimmillaan. Eivätkä rationalisointipyrkimykset näytä loppuvan. Enso-Gutzeit Oy:lle ja Kymin Oy :lle annettiin lupa jatkaa hakkuitaan eräiltä osin supistettuna. Luulisi myös muiden maanomistajien etua ajavien puolueiden haluavan puistoraho_jen kanavoimista omille äänestäjilleen. Jatkossa kaikki valtionmaille ehdotetuilla puistoalueilla tehtävät toimet vaativat maaja metsätalousministeriön lausunnon
Puistojen pääasialliset käyttäjät eli palkansaajat ja heidän järjestönsä kuten SAK ja TVK eivät ole osallistuneet puistokeskusteluun. Metsä kasvaa Etelä-Suomessa riittävään mittaan muutamassa kymmenessä vuodessa. Tietenkin kuntien mielipiteisiin on syytä tarkoin tutustua. Se on masinoinut maaja metsätalousministeriöön monia "kunnallisia" lähetystöjä. Tarvitaan myös komitean esittämiä ylimenokauden järjestelyjä, sopimusmenettelyjä jne. Luonnonsuojelualuesuunnittelusta pyritään hakemaan heikkouksia ja tiivistämään omia rintamia, joskin metsäväen taholta on tullut kiitostakin kansallispuistokomitean mietinnölle. Tuntuu todella oudolta, että metsähallituktuksessa ei nähdä puistokysymyksen myönteisiä puolia viraston kannalta. Mikäli maakauppoja saadaan syntymään, joudutaan ne joka tapauksessa aina viemään valtioneuvostoon. Käytännössä on ilmennyt mm., että asutustilat eivät pysty myymään alueitaan valtiolle, ellei maanhankintalakia muuteta. Mutta toisaalta ei pidä kavahtaa paljaankaan maan ostamista. metsänhakkuutuloja ennen myyntiä itse määrääminään ajankohtina. Tältä alueelta mikään ei kuitenkaan näytä kelpaavan. Hajoamassa olleita rivejä koonnut seutukaavoituskeskustelu onkin jo huolestuttavasti laimentunut. Läänien ympäristönsuojelun tarkastajat ovat monissa tapauksissa jo avustaneetkin neuvottelujen käymistä ja tällä linjalla kannattaa jatkaa laajemminkin. Vastaavassa tilanteessa esim. Metsäammattimiehet ovat turhautuneet lamakauden kourissa. Puistoja säästiöohjelmien toteutus voi yksityismaiden osalta aivan hyvin jäädäkin tapauskohtaisen harkinnan varaan kuten valtiovarainministeriö on todennut. mk. Myyjäpuolen epävarmuus rahojen joustavasta saamisesta poistuisi ja valtio voisi saada suojelualueita osamaksulla. Puistojen vastustajat pyrkivät saamaan valtioneuvostossa aikaan periaatepäätöksen toimikunnan tai vastaavan työryhmän asettamiseksi karsimaan puistoohjelmaa. Tällaista ei tarvita. D 335. Maanhankinnassa tarvitaan ennen kaikkea neuvotteluhenkilökunnan lisäämistä. Budjetissa olevan määrärahan ja komitean esittämän tarpeen välinen erotus on vain 3.2 milj. Kansallispuistojen perustaminen on pitkän tähtäimen työtä. luonnonsuojelulisä on tullut jäädäkseen luonnonsuojelualueiden hankintaan, vaikka sen olemassaoloa ei virallisissa asiakir_joissa näykään. Puistojen hoitotehtävät toisivat metsähallitukselle julkisuudessa näkyvämmän roolin. Kun pakkolunastusta luonnonsuojelutarkoituksiin ei kerran käytetä, periaatepäätökset yksityismaille ehdotettujen puistojen toteutumisesta jäävät joka tapauksessa yksityisten maanomistajien varaan! Siinä ei valtioneuvoston toivomus paljoa auta. myötä. Normaali tilanne ostoneuvotteluissa on se, että myyjä haluaa myönteisessäkin tapauksessa itse maarata myynnin ajankohdan ja haluaa saada esim. Jotta haluttu alue saataisiin aikanaan ostetuksi valtiolle tyydyttävässä kunnossa, valtion tulisi päästä metsänja maanmyynneissä ostajan asemaan. Virasto on organisoinut ylhäältä alas kentälle ulottuvan puistojen vastustamiskarnpanjan. Sillä taholla markat ja pennit ovat tällä hetkellä arvostetuimmat elämänlaadun mitat. vsk. Ja ovat onnistuneetkin, ns. Maanhankinnan helpottamiseksi tarvitaan pikaisesti erilaisia järjestelyjä. YKSITYISMAIDEN LUNASTUSKEINOT Tilanne maanhankintamäärärahojen riittävyyden suhteen ei ole tulevana vuonna toivoton. harkittaessa on syytä p1taa mieles'sä komitean useassa yhteydessä esittämä ajatus, että suojelun tavoite on tärkeämpi kuin keinot. Laajeneva puistohallinto tarjoaisi metsähallitukselle _ja myös maaja metsätalousministeriölle ainutkertaisen mahdollisuuden vahvistaa asemiaan ympäristöhallinnossa. Periaatepäätöstä tarvitaan vain valtionmaiden osalta. Täytyy pitää vain huolta siitä, että rauhoitussäännökset toteuttavat alkuperäisen suojelutavoitteen. Jotta yksityiset maanomistajat eivät jäisi epätietoisiksi julkisen vallan mielenkiinnosta heidän maitaan kohtaan, olisi vielä kuluvan talven aikana käynnistettävä neuvottelukierros kaikkien puistoehdotusten piiriin kuuluvien maanomistajien kanssa. mk summaa ja ostomäärärahan paisuttami·nen paljon tästä Johtaisi vain maanarvon keinotekoiseen nousuun. Heidän palveluksiaan ei enää kysytä entisessä määrin, kun teollisuudella menee huonosti ja yhä enemmän puuta jää metsiin korjaamatta. Hyvän esimerkin tarjoaa RuovedenOriveden Siikanevan, ympäristönsuojeluneuvottelukunnan ehdottaman kansallispuistoalueen, rauhoitus lääninhallituksen päätöksellä maanomistajien hakemuksesta. Metsähallitus puolustaa omaa reviiriään kuten aina ennenkin. Valtioneuvostolla on kyllä käytössään riittävästi tietoja ja kaikki tahot odottavat päätöksiä. SUOJELUTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN Puisto-Oh.Jelman toteuttamista SUOMEN LUO TO 6/ 77 36. Maataloustuottajat ovat saaneet puistoasiasta tervetulleen keinon järjestöpolitiikan tekemiseen. Lausuntokierroksen aikana on käynyt selvästi ilmi, että puistoasia on kuin keskiolutkysymys se ei sovi kuntatasolla ratkaistavaksi, vaan vaatii valtakunnallista kokonaisratkaisua. Metsähallituksen maanhankintaorganisaatio ei tällä hetkellä ilmeisesti edes pystyisikään käyttämään yli 10 milj . Yksityismaita koskeva nimilista johtaisi vain hillittömiin spekulaatioihin ja keinotteluun. Jonkin alueen suojelu voidaan toteuttaa myös luonnonsäästiönä, jos rauhoituksen läpivienti on tällä tavalla helpompaa tai jopa halvempaa yhteiskunnalle. vesihallitus olisi suorastaan kahmimassa itselleen tarjolla olevia uusia tehtäviä
PUHDAS LUONTO PERUSOIKEUDEKSI J okamiehenoikeuksiin liittyvät tavoitteet ovat pääpiirteissään muotoutuneet vuosien mittaan luonnonsuojeluliikkeen yleisiä tavoitteita asetettaessa. Liiton jokamiesprojektin työryhmä on Maat.metsät.yo. Se on käynnistetty helpottamaan yhdistysten toimintaa. luvatonta puiden käyttöä, törkeää roskaamista jne., toimita tietosi projektin käyttöön. Tuija Sievänen Jokamiehenoikeudet toimintakohteena Jokamiehenoikeuksien juuret ovat muinaisuudessa, jolloin ihminen tunnusti luonnon vahvemmakseen, jopa jumalalliseksi. Perinteisten jokamieheno ikeuksien sisällöstä esi in tyy aina si lloin tällöin ristiriita isia tulkintoja kansalaisten keskuudessa. Yhteinen teema mahdollistaa materiaalin valmistuksen ja levityksen, ohjelmat, tempaukset jne. Suomen luonnonsuojeluliiton prnjektitoiminta palvelee kahdella tasolla. Ajattelutapa oli tietenkin mainio turva ympäristökriisejä vastaan. SUOME N LUONTO 6/77 36. Projektia käsiteltiin Järvenpään jokamiesseminaarissa, jossa hahmoteltiin projektin sisältöä ja tavoitteita, sekä Pieksämäen kevätliittokokouksessa, jossa käsiteltiin projektin toimintasuunnitelmaa. Projektin päätavoitteeksi asetettiin jokamiehenoikeuksien puolustaminen ympäristön pilaantumista vastaan sekä valistustyö itse oikeuksista. tai 2) väärinkäytöksistä, m1ssa on ikävä llä tava lla lou kattu jokamiehenoikeuden sisältöä joko tietämättömyydestä tai ilkiva ha isesti, esim. Luonnonsuojelijoille jokamiehenoikeuksien puolustaminen on koko toiminnan läpäisevä periaate: ilman käyttökelpoista luontoa ei jokamiehenoikeuksillakaan ole merkitystä. Jokamiesprojektin sisältö toteutuu luonnonsuojeluliiton jäsenyhdistysten toiminnassa. 336 Olen jokamies on projektin tunnus, josta o n 1eh1y myös hihamerkki jokamiehen puseroon. Väkivahva tekniikka, luonnonkunnioituksen mureneminen ja omistusoikeuden liikaa väljentynyt tulkinta uhkaavat nyt luonnon monipuolista tuottavuutta sekä väestön mahdollisuuksia käyttää hyväkseen jokamiehenoikeuksia. vsk.. "Olen jokamies, joka tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa." .Jokamiehenoikeuksia ja niihin liittyviä ilmiöitä ei o le juuri tutkittu. Sievänen opiskelee Helsingin yliopistossa. Projektin menestykseksi voi jo lukea, jos jokamies on ensimmäisenä vuonna kuullut puhuttavan oikeuksistaan ja toisena vuonna ehkä tuntee oikeuksiensa sisällön. Valistaminen on mahtava tavoite nykymaailman informaatiotulvan keskellä. Enimmilläänkin omistus antoi vain oikeuden luonnon varovaiseen hyväksikäyttöön, mutta ei sen perusteelliseen muuttamiseen. Tässä kirjoituksessa esitellään projektin sekä aatteellisia että toiminnallisia tavoitteita sekä niiden toteutumista projektivuoden aikana. Kaikki tieto on tervetullutta. Siksi Suomen luonnonsuojeluliitto on ottanut erääksi projektikseen jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet. Toimintavuosi 197 7 on kulunut jokamiehenoikeudet-projektin merkeissä. marjastamista, sienestämistä, rantautumista jne. Hän on vuoden 1977 ajan vetänyt projektisihteerinä Suomen luonnonsuojeluliiton jokamiehenoikeudet-kampanjaa. J okamiehenoikeudet eivät ole luonnonsuo jelijo ille irrallinen kysymys, vaan ne liittyvät kiinteästi kaikkeen luonnonsuojelun hyväksi tehtävään työhön. Ota yhteys oman paikkakuntasi luonnonsuojeluyhdis tyksen jo kamiesvastaavaan ta i suoraan Suomen luonnonsuojeluliiton toimistoon (projektisihteeri ). Projekti on osoittautunut myös käyttökelpoiseksi keinoksi aukaista tiedotusvälineiden portit, ja valtakunnallisesti toteutettu tiedotus auttaa paikallisenkin toiminnan onnistumista. Jos Sinä o let itse ko hdannut tai sinulla on tietoa j okamiehenoikeuksien 1) rajoittamistapauksista, missä k(inkreettisella tavalla on pyritty laittomasti estämään jokamiehenoikeudella tapahtuvaa luonno n hyväksikäyttöä, esim . Si°,omen luonno nsuojel uliiton jokami es-projektin yhteydessä pyritään selvittämään minkälaisia oni elmia jo kamiehenoikeudet aihcuttava·t
Myös jokamiehenoikeuksien käyttöm-ahdollisuuk337. Jokamiehentavoitteiden toivoisi virittävän laajan keskustelun luonnonsuojelijoiden keskuudessa vain siten on mahdollista saada kansalaiset tuntemaan luonnonsuojelu tarpeelliseksi myös jokamiehelle. Jotta jokamiehenoikeudet säilyisivät käyttökelpo1sma, on luonnonvarojen käyttö sovitettava ekologisen kestokyvyn ja moninaiskäytön periaatteisiin. oikeus terveelliseen ja vapaaseen elinympäristöön. Tällöin kaikissa luonnonvarojen ja ympäristön käyttöä koskevissa laeissa tulee estää jokamiehenoikeuksien icaventuminen. Jokamiehenoikeuksien kannalta onkin tärkeätä säilyttää vapaita rantoja ja hyviä luonnonsatamia. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on noussut kansalaisten perusSUOME N LUONTO 6/ 77 36. Molemmat näkymät ovat Puulavedeltä. Lisäksi jokamiehenoik~uksia olisi laajennettava siten, että onginta ja talvipilkintä on mahdollista samalla tavalla k~in marjastaminen ja sienestämmen. Siksi vaaditaan, että jokamiehenoikeudet on turvattava sekä lainsäädännöllä että käytännössä. Kunnon jokamies liikkuu rannoilla ja vesillä ilman turhia hevosvoimia. Toinen tärkeä tavoite on siis jokamiehenoikeuksien kirjaaminen myönteisessä muodossa lainsäädäntöön. Useimmat suomalaiset haluavat virkistäytyä rannoilla tai vesillä. koonnut liiton vanhoista kannanotoista ja muutamista projektivuoden aikana kehittyneistä ajatuksista joukon tavoitteita jokamiehenoikeuksien puolustamiskampanjalle. Luonnonsuojeluliikkeen kannalta on tärkeätä pyrkiä turvaamaan jokamiehenoikeuksien toteutuminen. Ellei rantaosuuksia nimenomaisesti varata jokamiehenoikeuksista nauttimista tai muuta yhteiskäyttöä vanen, liikenne suuntautuu ohjailematta ja monenlaisia haittoja aiheuttaen ~iihin paikkoihin, joille pääsyä ei nimenomaisesti estetä. vsk
Yhteiskunnan on voitava tarvittaessa estaa jokamiehenoikeuksia kaventava ja yleistä etua vastaan oleva ympäristön käyttö (rajoittamaton rantarakentami"nen, laajat avohakkuut, metsäauraukset, kemiallinen vesakontorjunta, suo-ojitukset, vesien pilaaminen ja suuret vesistöjärjestelyt ilman korvausvelvollisuutta. Lisäksi luonnonja ympäristönsuojelun hallinnon nopea järjestäminen on yksi tärkeä 338 edellytys _jokamiehenoikeuksien turvaamiselle. Eri hallintoelinten yhteistoimintaa kehitetään tiedon hankkimiseksi ympäristömuutoksia koskevassa päätöksenteossa, sillä yhdistysten toiminnan tärkeä edellytys on saada riittävästi tietoa oman alueen odotettavissa olevista ympäristön muutoksista. vsk.. Alueellisella kartoitustyöllä selvitetään ympäristön muutokset yhdistyksen alueella ja puututaan jokamiehenoikeuksien loukkaustapauksiin. Lainsäädännön puutteiden osoittamiseksi oikeuskäytännössä toimitaan niin, että valtiosääntöön otetaan perusoikeus puhtaaseen ja vapaaseen luontoon, _ja ulkoilulakiin lisätään jokamiehenoikeudet. J okamiehenoikeuksia puolustaville järjestöille tulisi myös taata oikeus tulla kuulluksi ympäristön muutoksia koskevassa päätöksenteossa. Suot_ja niiden rikas elämä ovat merkittäviä myös retkeilijöille. Yhteistoimintaa muiden jokamiehenoikeuksien puolustamisesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa pyritään kehittämään, _jotta mahdollisimman laajat kansalaispiirit saadaan kampanjaan mukaan. Jokamiehenoikeuksien näkökulma on mukana kaikessa luonnonja ympäristönsuojelun puolesta tapahtuvassa toiminnassa ottamalla huomioon luonnon ekologisen kestävyyden ja moninaiskäytön toteutumisen. läpäisyperiaate. Hyvien hillaja karpalosoiden säästäminen ojitukselta hyödyttää jokamiesmarjastajaa ja kansantalouttakin enemmän kuin puuntuotanto. sien perustana olevat luonnonvarat _ja -arvot on saatava valtiosäännössämme erityiseen suojelukseen. Kenellekään ei voida sallia luonnon pilaamisoikeutta. Kansallispuistokomitean mietintöön ja suojeluja virkistysvaihekaavojen esityksiin SUOMEN LUONTO 6/77 36. Niistä valistustyön tarkoituksena on jokamiehenoikeuksien ja -velvollisuuksien selvittäminen suurelle yleisölle. J okamieskampanjan paatavoitteet määriteltiin S11:n kevätliittokokouksessa 197 7. Vaikka _jokamiehenoikeuksilla onkin suuri merkitys ulkoileville kansalaisille, ne eivät poista tarvetta perustaa suojeluja virkistysalueita alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi ja monipuoliseksi virkistäytymisympäristöksi. Näiden yhteiskunnan yleiseen hyvinvointiin pitkällä tähtäyksellä eniten vaikuttavien arvojen on nautittava suurempaa suojaa kuin muiden arvojen. TOIMINTATAVOITTEET Yhdistysten projektitoiminnassa asetettiin heti alkuun tärkeimmäksi ns