SISÄLLYS Ympäristöystävällinen Vesihallitus ...... .. ..... Jouko Mättö Lietveden vaaralliset rumilukset, 236 likka Teräs ...... Klapuri ja Tapani Vänttinen ......... 276 Sumrnaries of the main articles in this issue ....................... ... Järvi Seppo Hannus Seppo Vuolanto TÄMÄN NUMERON KIRJOITTAJAT Harri Dahlström, MMK, Kalamiesten Keskusliiton toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, H:ki Kaija Hiekkamäki, biol.yo, Hämeenlinna Kalevi /. Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, kesäkuukausina klo 9-13. 197 4 1/1 sivu 900 mk 1 /2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri-ilmo,itus 1200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimi tusneuvosto: Urpo Häyrinen Harri Dahlström Jouko Mättö Sauvo Henttonen Olli Järvinen Osaston "Virallinen luonnonsuojelu" kustantaa maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto ja/tai sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto. .. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1. H. 1972-73 numeroita myydään 2,50/kpl, sita vanhempia 50 p/kpl. ... Ilmoitushinnat v. . H. 279. 227 Viimeiset kosket on jätettävä rauhaan, Reino Rinne 231 Rannoille on saatava käyttösuunnitelmat, Juha Tiainen ...... ....... . .. vuosikerta Suomen Luonto No 6 1973 JULKAISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. Hallin kuvasi Skansenin eläintarhassa Teuvo Suominen. 225 Pyhäjoen vesistön yleissuunnittelu ja Vesihallituksen yleispätevyys, Kalevi J. Järvi Pekka Pollari Antti Kilpiäinen Matti Lång T. 260 Helsingin merenlahtien käyttö ja täyttö, Seppo Vuo/anto ............ ............. .......... Klapuri, agronomi, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, H:ki Jouko Mättö, maanmittausinsinööri, Mikkeli Esa Niemelä, MMK, Helsingin yliopiston maaja metsäeläintieteen laitos Reino Rinne, kirjailija, Kuusamo Ilkka Teräs, FM, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos Juha Tiainen, FK, Etelä-Savon seutukaavaliitto, Mikkeli Kai Westman, FL, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, H:ki Seppo Vuo/anto, FK, Uudenmaan läänin ympäristönsuojelun tarkastaja, Kirkkonummi Tapani Vänttinen, agronomi, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, H:ki TÄMÄN NUMERON KANSI esittää hallia, Itämeren nopeasti harvinaistuvaa hyljettä, jonka suojelemisessa suomalaiset ovat pahasti ajastaan jäljessä. ......... .. ......... .. H. ......... 240 Valaiden tragedia, Kaija Hiekkamäki 243 Merialueittemme hylkeet, Esa Niemelä .. ........... . . V. 254 Vaelluskalojemme kohtalo, Harri Dahlström ....... ... 249 Kalojernrne perintöaineksen suojelu, Kai Westman ..................... .................. . .. . . 266 Virallinen luonnonsuojelu: Pohjoismainen yhteistoiminta luonnonsuojelukysymyksissä, Luonnon varainhoitotoimisto tiedottaa ........ . . . .. 32. . Hylkeistä lisää sivulla 249. 272 Uutisia ja tiedotuksia . Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. Taitto: Timo Tanttu TÄMÄN NUMERON KUVITUS kansi Teuvo Suominen sivu 228 Alpo Tuikkala 231 Reijo Juurinen 232 teoksesta "Maailman ympäri" (WSOY 1898) 233 Jorma Alhopuro, Viljo Kärki 235 Viljo Kärki 238 Suomen luonnonsuojeluliiton arkisto, Jouko Mättö 239 Risto Salovaara, Hannu Hautala, Jouko Mättö 240-242 Ilkka Teräs 246-247 Suomen Kuvapalvelu/ Camera Press 248 250 252-253 252 253 255 257 258 259 260 262 263 264 265 267-269 Teuvo Suominen Lehtikuva Pentti Valmunen Lehtikuva/Unto Järvinen Lehtikuva/Unto Järvinen Hannu Hautala, Tuomas Lamminpää, Hannu Hau-, tala, Lauri Peltola T. Irtonumerot 3 mk. Järvi Teuvo Suominen T. Vuonna 1968 ilmestynyttä 152sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. 234 Joka niemeen, notkohon, saarelmaan ... Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1974 aikana kuutena numerona. Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. .. · .. .. 277 Sisällysluettelo Suomen Luonto 1973 ................................... ..... 498 159
Alkuperäiselle luonnolle erityisen tuhoisia ovat metsänparannusvaroilla tehdyt purojen ja pienten jokien perkaukset. Näin siitä huolimatta, että tulvilta suojeltavat pellot ovat jo osittain paketissa ja toiminnan hyöty ei ole siten edes entisenlainen. Myös vesien käytön suunnitteluun ja tutkimukseen liittyvistä tehtävistä pääosa on ympäristönsuojelun kannalta arvokasta toimintaa. Milloin on aiheena parinsadan hehtaarin laajuisen pellon tulvasuojelu, milloin metsänparannustoiminta, milloin vesihuolto, milloin sähkövoiman saanti, milloin virkistyskäyttö. Ves.ihallituksen kuivatustoimisto ja Pohjanmaan jokisuunnittelutoimisto suorittavat pääasiassa maataloudellisen kuivatusorganisaation ajoilta periytyvää vesija rantaluonnon tuhoamisen suunnittelua. Niiden suunnitelmaasiakirjoissa näkyy mittavia metsätaloudellisia hyötyalueita, mutta paikan päältä ei tällaisia löydy, vaan toiminta on epätaloudellista ja itsetarkoituksenomaista. Vesipiirien hyötylaskelmat näyttävät lähes aina, että luontoa tuhoava rakennustoiminta tuottaa voittoa. Joka vesi tipan on kuljettava insinöörin suunnittelemaa reittiä; luonto ei kelpaa. Perusteet työhön ovat monenkirjavia. Luonnonpurojen metsille aiheuttamat tulvahaitat ovat vähäisiä ja monesti tulvasta on jopa metsäkasvulle hyötyä. TARPEETONTA TULVASUOJELUA Näissä merkeissä runnotaan hajalle metsäpurot ja -joet, perataan kosket ja rikotaan kauniit jokiuomat. Koska muunlaisia ehdotuksia ei ole liiemmälti esitetty, on syytä tarkastella näitä kaavailuja luonnonsuojelun kannalta. JÄTEVESIÄ KURIIN Ympäristönsuojelun kannalta myönteisestä toiminnasta vesihallituksessa vastaa mm. Suomen Luonto No 6 1973 Ympäristöystävällinen vesihallitus Vesien suojelu on tällä hetkellä luonnonja ympäristönsuojelun epäilemättä tärkein kohde. KANAVIEN JA TEKOALTAIDEN POHJANMAA Vesihallinnon pahin myllerryskohde on Pohjanmaa koko laajuudeltaan. Kokemusten valossa näyttää siltä, että vesihallitus aikoo muuttaa koko Pohjanmaan erikokoisten kanavien ja tekoaltaiden verkostoksi. Säännöstelytoimisto taas on myötävaikuttanut arvokalakantojen ja maiseman raunioittamiseen eri puolilla Suomea. Vielä suuremmassa määrin tämä pätee piirihallintoon, vesipiireihin nähden. Näin ollen tällainen perkaustoiminta on paitsi taloudellisesti virheellistä myös ekologisesti turmiol225. Tarvittavan hyötynäytön aikaansaamiseksi yhdistetään näitä kulloinkin sopivalla tavalla. Myös Itäja PohjoisSuomeen kaivuutöiden lonkerot ulottuvat. Vesipiirien näyttävin toimiala etenkin Pohjanmaalla on edelleen erilaiset maankaivuutyöt vesistöjärjestelyjen ja perkausten merkeissä, toiminta, jolla on erittäin vähän tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. Valtavat kanavat keräävät metsistä vettä altaisiin. Tosiasiassa nykyistenkin suunnitelmien hyödyt lienee pudisteltu pääasiassa suunni tteluinsinöörin hihasta. Tämä on insinöörien vanha keino, jonka tuloksista kertovat lukuisat tappiollisella rakennusja säännöstelytoiminnalla täysin mullistetut vesistöt eri puolilla maata. Haittoja ei ole otettu arvioihin mukaan. Tätä näkökohtaa on vesihallituksenkin taholta useasti muistettu korostaa. Vesipiirithän perustettiin työttömäksi jääneestä maatalouden kuivatusorganisaatiosta, maanviljelysinsinööripiireistä. Viivasuora hengetön vesiuoma maavalleineen ja ajoittain toistuvine tekoaltaineen tuntuu olevan vesi-insinöörin ainoa unelma. valvontaja katselmusosasto , joka on tiukentanut otetta teollisuuden ja taajamien jätevesien suhteen. Siten vesihallituksen ja sen alaisen piirihallinnon asema ympäristönsuojelussa on varsin keskeinen. YKSIPUOLISTA ASIANTUNTEMUSTA Vesihallituksella on kuitenkin eräitä "perinnöllisiä rasitteita", jotka heikentävät sen mahdollisuuksia toimia ympäristönsuojelunviranomaisena. suunnitellun ympäristönsuojeluministeriön alaisuudessa. Eräs tärkeimpiä on viraston insinöörivaltaisuus. Biologeja ei päättävillä paikoilla juuri esiinny. Viime aikaisissa ympäristönsuojelun hallinnon kehittämistä koskevissa kaavailuissa on vesihallitusta ehdotettu jopa koko ympäristönsuojelun keskusvirastoksi, joka toimisi alan ministeriötason hallintoyksikön, esim
maanomistajien intressit huvilatonttien saamiseen, kalan tuoton lisääminen ja vesilinnuston suojeluvaatimukset. Allashankkeitten hyödyt ovat kaikkein heikoimmin perusteltuja; ne vaikuttavat usein tekemällä tehdyiltä. Luonnonsuojelun on vaadittava ympäristönsuojelun viranomaiselta ennen kaikkea, että ympäristönsuojelusta huolehtiva viranomainen ei itse saa osallistua luontoa tuhoavaan toimintaan. Toisinaan hyötylaskelmien korjaajana esiintyy altaan yhteyteen 226 rakennettava tippavoimalaitos, joka energiantarpeen tyydyttäjänä on jo ajatuksenakin aikansa elänyt. Maitaan tekoaltaan rakentamiseen myyville luvataan yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, mutta odotettavissa olevista haitoista ei kerrota mitään. Sitä tuskin vesihallituksen insinööripiireistä nykyään löytyy riittävästi. Tuloksena syntyy yhä uusia turvelauttojen ja kannokkojen valtaamia, ihmisten elinympäristöä autioittavia "murhejärviä" eri puolille Pohjanmaata ja Pohjois-Suomea. Suurilla koneilla ruhjottu maaja kiviröykkiöiden reunustama jokivarren entinen kulttuurimaisema ei ole rahallakaan palautettavissa. Vesihallinnon nykyisellään luonnonja ympäristönsuojelun kannalta kaksinaamainen rooli on syytä ottaa huomioon ympäristönsuojelun organisaation kehittämistä puuhaavien piirissä. Näin ollen vesihallituksen marssi ympäristönsuojelutyöviranomaiseksi ei tule olemaan helppo ilman organisaation kriittistä uudelleen tarkastelua ja uudelleen rakentamista. Perkauksilla hävitetty ennen runsas kalaja rapukanta ei ole sekään rahalla korvattavissa, eivät liioin muun luonnonvaraisen eläimistön ja luonnon kasviston elinympäristöjen menetykset tai maiseman viihtyisyyden katoaminen. Ympäristöystävällinen vesihallitus lista. Vahinkoja ryhdytään selvittelemään vasta jälkikäteen. VESIHALLINNON KAKSOISROOLI Suunniteltaessa vesien virkistyskäyttöä jää luonnonsuojelu tappiolle, ellei suunnittelijoilla ole riittävästi arvostelukykyä ja tietoa luonnosta. metsänparannusvaroilla tapahtuva perkaustyö jatkuu eduskunnan päätöksen mukaisesti vesipiirien toimesta vuoden 1974 loppuun saakka, mutta kuluvana vuonna vesihallitus on pyydellyt jatkoaikaa ja lisää perkaustöitä kehuskellen soveltuvuuttaan tähän tehtävään. Samalla kuitenkin unohdeta-ao mainita, että tekoallas vettymisalueineen hautaa runsaasti sellaisenaankin hyvää metsäpohjaa veden alle. Monet näistä järvistä ovat nykyään tunnettuja lintuvesiä. Ratkaisuja tehtäessä punnittavina ovat mm. Tekoaltaita perustellaan jopa metsänparannustoiminnalle edullisina, koska ne tasaavat tulvahuippuja. Joskus taas kustannuslaskelmien positiivisuuden osatekijänä on valtion varoin aikaansaadun huvilatonttimaan hinta. Vesistöihin rakennettavia tekoaltaita perustellaan mitä moninaisin keinoin. RANNAT JA MAISEMAT RAISKATAAN, KALAT KATOAVAT Kokonaisten vesistöjen järjestelyihin liittyvällä perkaustoiminnalla on tuotettu vielä suurempia vahinkoja, joita ei ole yritettykään rahassa arvioida. Näissä yhteyksissä esiintyy myös tahallista, rakennushankkeelle myönteistä sumutusta ja katteettomia lupauksia esim. Näin on asia erityisesti silloin, kun vaition varoilla avataan metsäautoteitä käyttäen virkistyksen tarvetta kilpenä vielä rakentamattomille rannoille. Esim. TEKOALTAITTEN TEKO HYÖDYT Vesihallinnon toimintaan kuuluu, että samalla kun toinen käsi nostaa yhtäällä maata kuiville, toinen hukuttaa sitä toisaalla veden alle. LASKET AAN TAI NOSTETAAN AINA KANNATTAA Luonnonsuojelijat ovat viime aikoina huolestuneina todenneet, että vesihallinnon työohjelmassa on aikoinaan peltoalan lisäämiseksi laskettujen järvien kunnostaminen niiden veden pintaa nostamalla. Vesihallitus kyllä tutkii aikaisempien vesirakennusja perkaushankkeiden haittoja ja niiden korjausmahdollisuuksia mutta samalla se osallistuu uusien haittojen aiheuttamiseen yhä uusilla, aikaisemmin luonnontilaisilla alueilla. Mahtavatko huvilatontit vetää pisimmän korren. Niiden "restaurointityössä" vaaditaan paljon ja monipuolista tietoa ekologiasta ja eläimistöstä. Perkaussuunnitelmia tehtäessä ei edes arvokkaita luonnonkohteita inventoida. Yleinen etu jää helposti yksityisen maanomistajan etujen jalkoihin. Käytännössä tämä merkitsee periaatteellista muutosta verrattuna vesiviranomaisten aiempiin töihin" (Vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen Kalevassa 10.2.1973).. D "Vesihallitus pyrkii rakentamisja kunnossapitotoiminnallaan vesivarojen tarkoituksenmukaisen käytön ohjaamiseen. Vesihallitus valvoo maamme vesien tilaa, mutta sulkee silmänsä itse aiheuttamaltaan vesiluonnon pilaamiselta. Insinöörien pohjattomissa pöytälaatikoissa on kyllä suunnitelmaröykkiöitä vaikka hamaan ikuisuuteen saakka. l\.1enettely, jossa insinöörille haetaan luonnosta töitä sen sijaan, että lähdettäisiin todellisista tarpeista, on perusteista lähtien virheellinen. kalakannan paranemisesta
Yhteisteho on joko 3620 kW (Vesihallitus & Viatek 1972-1973) tai toisen lähteen ( Vesihallitus 1972) mukaan 2460 kW. Pääuomaa on pengerretty kymmenien kilometrien matkalla tulvasuojelun vuoksi. Kalataloutta varten rakennettaisiin luonnonravintolammikoita 200 ha, peltoja metsitettäisiin 8 000 ha, leirintä-alueita ja uimarantoja rakennettaisiin, häi227. Myös Haapajärveä säännöstellään . Suunnitelmista ensimmäisiä on Pyhäjoen vesistöjen yleissuunnitelma, joka on laadittu Vesihallituksen ja Insinööritoimisto Viatekin yhteistyönä. Tuomo Nikander. Metsäojituksia suoritettaisiin 70 000 ha: n alalla sekä rakennettaisiin metsäautoteitä. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti eräitä suunnitelman silmiinpistävimpiä piirteitä. /(/apuri ja Tapani Vänttinen Pyhäjoen vesistöalueen yleissuunnittelu ja Vesihallituksen yleispätevyys Vesilwllilus on aloittanut vesistöjen yleissuunnittelun. Monitahoisuutensa ja huomattavan kustannusarvionsa ( 106 milj. f ulkaisua (Vesihallitus & Viatek 1972 1973) on jaettu vain pienelle ja valitulle joukolle. Ikärakenne on muuttunut epäedulliseen suuntaan. PYHÄJOEN VESISTÖ JA SUORITETUT TOIMENPITEET Pyhäjoen vesistö sijaitsee Keskija Pohjois-Pohjanmaan rajamailla. pää]!. Vesihuoltoja viemäritöinä suoritettaisiin vesijohtolinjojen rakentaminen jokivarteen, rakennettaisiin neljä uutta jäteveden puhdistamoa sekä tehostettaisiin entisten toimintaa. VÄESTÖ JA ELINKEINOT Väkiluku oli v. 1970 38 000 henkilöä ; 1960-luvulla tapahtui noin 12 % vähennys. VESISTÖALUEEN YLEISSUUNNTELMA Suunnitelma on laadittu yliins. 1 oen koskista on kaksi rakennettu. Joessa on seitsemän huomattavaa koskiosuutta. Järvien kokonaispinta-ala 189 km 2 • Huomattavin on Pyhäjärvi, noin 126 km 2 . Kuivatustöinä suunnitellaan 20 000 ha:n peltoalan peruskuivatusta ja salaojitusta sekä tilusteiden rakentamista. Metsäojituksia oli suoritettu v. Eri tehtäviä ovat lisäksi suorittaneet VTM Marja Granlund , arkkitehti Anders Jansson, DI Jouko Oravisjärvi ja rnetsänhoi t. Alueella toimii kaksi kaivosta, Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen ja Vihannin kaivokset. Töihin liittyisi tiluksien vaihtoja sekä pyrkimys poistaa osa peltoalaa tuotannosta. Simo Muotialan, Dl Timo Harju-Antin sekä os. Pohjapatojen yhteyteen on suunniteltu myös voimalaitoksia. Väestön tulotaso alittaa huomattavasti maan keskiarvon. Teollisuuden osuus on 23 % ja palvelujen 28 % . Aikaisemmat olivat paaasiassa järvien laskuja, joista huomattavin oli Pyhäjärven lasku noin 1 m:llä v. Väkiluvun lasketaan edelleen vähentyvän vuoteen 1990 mennessä noin 17 ,5 % . 1971 loppuun mennessä noin 90 000 ha:n alalla . Säännöstely aloitettiin v. 1936 (suorittajana Oulun Maanviljelysinsi nööripiiri). 1960. KaleFi / . Muu teollinen toiminta on elinta rv i keteol lisu u tta. Vesistöalueen kokonaislaajuus on noin 3 750 km~ ja järvisyys 5 ,3 % . mk.) vuoksi se on herättänyt sunnittelualueella huomiota. Säännöstelyn lisäksi on 1800luvulta lähtien suoritettu muita toimenpiteitä . Perkauksia on suoritettu sekä pääuomassa että sivuhaaroissa. Pääelinkeino on maatalous , jossa on 48 % ammatissa toimivasta väestöstä. Varsinaisina vesistöinä suunnitelma sisältää kahden lasketun järven vesittämisen , Pyhäsalmen kaivoksen ja Pyhäsalrnen taajaman jätevesien johtami sen suoraan Pyhäjokeen (aik. Esko Laikarin johdolla ja valvonnassa. Pyhäjärveen), yhden sivujoen laskupaikan muuttamisen , viisi pohjapadon rakentamista , yhden säännöstelyaltaan, kolmen voimalaitoksen edellyttämät vesistötyöt, erilaisia ruoppauksia sekä säännöstelyn tarkistuksen Haapajärvessä. Asiaan on ehkä syytä palata myöhemm 111. Pyhäjoen vesistöä säännöstellään,· Pyhäjärveä noin metrin verran. Pyhäjoen kokonaispituus on 162 km ja putouskorkeus 140 m . Peruskuivatusten yhteydessä on perattu uomia ja kaivettu valtaojia yhteensä noin 1300 km. Suunnitelman toteuttamisen jälkeen joen koskialueet olisi käytännössä rakennettu . Vesihallintolain mukaan sen tulisi tähdätä kokonaiskäytön suunnitteluun siten, että kaikkien intressipirien edut otettaisiin mahdollisinzan hyvin huomioon
Monilla suunnitelmaan liittyvillä toimenpiteillä ei ole suoranaista yhteyttä Vesihallituksen toimialaan. Suunnittelussa ei ole ollut lainkaan mukana maatalouden eikä kalatalouden asiantuntijoita, vaikka maataloudella on erityisesti perusteltu suunnitelman kannattavuutta. Rapukanta on nyt elpymässä ja vesihallinnon omien lähteiden mukaan saalis v. Suunnitelmassa on ilmeisen tietoisesti haluttu antaa käsitys. säännöstelyn vaikutukset 1. Kun maatalouden kehittyminen asetetaan suunnitelman ka nnattavuuden ehdoksi ja Vesihallitus voi ohjata vain pientä osaa maatalouteen vaikuttavista tekijöistä, on kyse todellisesta korttitalosta, joka luhistuu yhdenkin osan pettäessä. kpl:n vuosiluokkaa ja että v. ritseviä maisemadetaljeja poistettaisiin sekä maisemaa ja vesistöjä "kunnostettaisiin" eri toimenpitein. jätevesien vaikutukset 5. Paikkakuntalaisten mielestä perkauspuuhista oli pelkkää vahinkoa. Olisi ollut varsin järkevää suorittaa rinnakkaisselvitys esim. Hankkeen kustannuksissa ei ole lai nkaan huomioitu kalatalouden vahingonkorvauksista ja kompensointitoimista syntyviä kustannuseriä. Suunnitelman toteuttamisaika sijoittuu vuosiin 197485 . Tämän kohdan osalta riit. Myös selvityksen saalisarvo on alimittainen verrattuna muihin lähteisiin. KALATALOUSKYSYMYS Suunnitelma jättää huomiotta kaksi tärkeää kalatalouden seikTyypillinen " järjestelty" maisema Pyhäjoen alajuoksulla. Todellinen tilanne on aivan toinen . Mitä tapahtuisi Pyhäjoen vesistöalueen kalataloudelle vesistöjärjestelyiden toteutuessa. kaa, nimittäin joen merellisen va ikutusalueen sekä jokijärjestelyistä syntyvät vahingot. joen patoamisen vaikutukset 3. Muutenkin kalataloutta koskeva osa on ylimalkainen ja puutteellinen. Kalatalousselvityksen ylimalkaisuutta kuvaa se, että aikaisemmin mainittujen puuttuvien lajien lisäksi ei selvityksen mukaan alueella ole sellaisia lajeja kuten kuha, kuore, kivennuoliainen, kivisimppu ja mutu, jotka ainakin Pyhäjärvessä esiintyvät (Huuskonen & Kostiainen 1973). Kuvassa näkyy entistä suvantoa, johon tulva vesi on tuonut maata yläpuolella olevasta peratusta koskesta ja joka on kuivillaan, koska myös alapuolella olevat kosket on perattu. litorinamaalla tehtyjen töiden vaikutukset 4. joen kunnostamisesta mahdollisimman pitkälle kalatalouskäyttöön . Ravusta todetaan , että "sen merkitys on nykyisin vähäinen ja rapua esiintyy ainoastaan Pyhäjärven kylän kalastuskunnan alueella ja sielläkin saalis v. Suunnittelualueen virheellisellä rajaamisella on voitu välttaa käsittelemästä Pyhäjoen merkitystä nahkiaisen, vaellussiian , lohen ja mentaimenen poikastuotantoja/ tai pyyntialueena. Kokonaiskustannusarvio on 106 milj. Tulee ottaa huomioon ainakin viiden tekijän va ikutukset: 1. että alueen kalataloudella on korkeintaan vain virkistysarvoa. 1960 juuri jokialueen perkaukset tuhosivat kannan. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnitelmasta on lähinnä vastuussa Vesihallituksen yleissuunnitteluosaston kuivatusja sää nnöstelytoimisto. mk. 1970 oli vain 100 kpl." Tietoisesti on unohdettu, että 1950-luvulla Pyhäjoki oli tuottoisa rapujoki saaliin ollessa l milj. Suunnittelussa ei ole otettu huomioon muita vaihtoehtoja. 1973 yksinomaan joen yläosassa oli jo yli 16 000 kpl. Kalatalousasian228 tuntija olisi saattanut estää eraan perusvirheen, nimittäin joen merellisen vaikutusalueen unohtamisen. yläosan järjestelyiden va ikutus alempien osien ekologiaan 2. Suunnitelmaa voidaan arvostella myös olettamuksesta, että kehitys kaikilla aloilla voidaan täysin ennustaa. On pyritty va in etsimään keinoja, joilla toteuttaminen voitaisiin osoittaa mielekkääksi. Vesihallitus tuskin on elin, jonka toimesta suoritettavilla vesistötöillä pakotetaan maanomistajat suorittamaan tilusjärjestelyjä, peltojen metsitystä, tuotantorakennusten uusimisia, lisämaan hankintoja jne. Luonnonravintolamrnikot eivät ole taikasauva , joka ratkaisee kaikki luonnontilan muutoksista johtuvat kalataloushaitat
Suunnitelman mukaan voimalaitoksen rakentaminen porrastuspatojen yhteyteen lisää kuitenkin kylien elinkelpoisuutta. Ne on määritelty pelkästään peruskarttojen pohjalta. Jätevesien käsittelylle ei esitetä erityisiä vaatimuksia , joten joesta tulisi ilmeisesti avoviemäri , jonka kalatalous voidaan unohtaa. Viljelykseen jäävä pinta-ala olisi noin 40 000 ha. Vesistöjen rantojen 1 uon nontilai nen kasvi 11 isuuski n on häirinnyt suunnittelijoiden silmää, koska esitetään rantaalueiden raivauksia näkyvyyden parantamiseksi. Ilmeisesti suunnittelijoiden käsitys on, että ihmisen täysin muokkaama ja säätelemä ympäristö on luonnontilaista parempi. Onko kysymys samanlaisesta vaihtelusta, mitä kuolema tuo elämään. Maatalous ei todellakaan ole ässäkortti perusteltaessa jokijärjestel yiden tarpeellisu utta. Kuitenkin sen seurauksena saa ttaa ilmetä tarvetta ylimääräisiin kalkituksii n ja siis lisäkustannuksia. Oma mielenkiintonsa on silläkin, että nämä "kehi tettävät maatalousalueet" sijaitsevat kylissä , "jotka maisemallisesti sekä vesi huollon ja vesistötöiden perusteella ovat myös kehitettäviä alueita". Jäteves ikuormitus tulee suunnitelmakaudella lisääntymään . Sen kustannukset eivät kuitenkaan sisäll y kustannusa rvi oon. Kirjoittajat tosin epäilevä t itsekin suunniteltujen 500-700 kW tippavoimaloiden kilpailukykyisyyttä , vaikka sähkön markkinahinta onkin nousussa. VOIMATALOUS Maatalouden ohella suunnitelmaa pönkitetään erityisesti voimatalouden tarpeilla. MAATALOUDEN SUUNN ITTELU Suunnitteen mukaan pyntaan vä hintää n 200 ha tiloihin (nyk. YMPÄRISTÖNHOITOTYÖT Suunnitelmaan sisältyy huomattava määrä työkohteita, joilla "parannetaan" maisemaa ja lisä tään väestön viihtyvyyttä. ka lojen joukkokuolemaa (vrt. Jos esim . Mahtavatko Vesehallituksen suunnitelmat täsmätä maatalousviranomaisten kanssa. 2. se, että pintavesien käytöstä pyritään luopumaa n rakentamalla jokivarteen laajoja vesijohtoverkostoja . Kaikesta edellä olevasta selv1aa, että väitteet kalatalouden huomioon ottamisesta ovat katteettomia. salaoj itusta tehdää n litorinamaa-alueella, maan sulfidi hapettuu sulfaatiksi ja lisää veden happamuutta. Suunnitelman laajoja metsäojituksia ei ole esitetty ympäristönhoitotöinä, mutta olisi jo aika pohtia ojitusten kokonaisva ikutusta selvittämällä niiden va ikutus ainakin puuntuotannon lisäykseen vesien laatuun eläimistöön hallanarkuuden lisääntymiseen ja ilmastoon yleensäkin pohjaveden saantiin tulviin Jos kaikki tekijät otettaisiin huomioon , ei lopputulos ehkä 229. Merialueen hoidosta ei myöskään voine olla kysymys, koska se ei kuulu suunn ittelualueeseen. Täst~i voi seurata mm. Vaelluskalojen tuhoutuminen patoamisen yhteydessä on selviö. Suunnitelmasta ei myöskään ilmene, mitä altaissa aiotaan kasvattaa ja miksi. 196971) . 4. Kalata louden edistämiseksi esitetään rakennettavan 200 ha luon non ravintolammikoita. Kuka maksaa laskut. keskiarvo on 8.4 ha) , jolloin tiloja jäisi korkeintaan 2 000 kpl. Näiden sijoittelusta ei mam1ta muun kuin yläjuoksun osalta (Vesihallitus 1972). Jokialueen hoitotoimet tuskin tulevat olemaan tarpeellisia joen järjestelyn jälkeen, ja Pyhäjärven hoitoon 200 ha on mieletön määrä. Yläjuoksun järjestelyiden jälkeen kalatalouden vaatimukset raio1ttuvat vahingonkorva usvaatimuksiin . Mielenkiintoista on myös tarkastella niitä kokonaiskustannuksia, joita vaaditaan suunni tteen mukaiseen 20 ha:n tilakokoon pääsemiseksi , sillä ne muodostuvat vähintäin 200 000 mk : ksi/ tila, josta vesistötöiden suoranainen osuus on 17 000 mk. Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että koko seutu saisi täysin rakennetun alueen luonteen. Suunnitellaanko vesistötöitä maataloutta varten tai päin vastoi n. Viemärisuunn itelmaan viittaa mm. Miten. Litorinamaaongelmaa ei ole otettu huomioon maataloudessakaan. 3. Keinotekoisten lammikoiden rakentaminen taas ylittäisi reilusti kustannusarvion. Kyröjoen kalakuolemat vv. Oliko tarkoituskin va in kuitata asia maininnalla , kun tiedetään, että järjes telyiden yhteydessä istutukset ovat täysin järjettömiä. Suunnitelmassa mainitaa n myös rapukannan elvyttämisestä istutuksi n. Litorinamaan ai heuttamat vahingot tulisivat koskemaan myös muita vedenkäyttömuotoja kuin kalataloutta. taa viittaus naapurijoen, Siikajoen rapuja nahkiaistuhoihin , jotka tapahtui vat Uljuan tekoaltaa n rakentamisen yhteydessä. Myös suunnitellut metsaoi1tukset tulevat väistämättä va ikuttamaan veden laatuun . On myös mahdollista , että veden laatu alajuoksulla muuttuu kasteluun kelpaamattomaksi. Koska litorinamaata esiintyy varsin yleisesti Pohjanmaalla 80 m:n korkeuskäyrän alapuolella , olisi odottanut suunnittelijoiden ottavan täm än huomioon. Mistä otetaan varat, kun alueen metsien tuotto on vähäinen ja liikahakkuut ovat olleet yleisiä. Unohtamisen voi leimata tahalliseksi, koska asiasta on olemassa Vesihalli tuksen oma julkaisu (Vesihallitus 1973) . Eräisiin ajatuksii n on kuitenkin vaikea yhtyä. Suunnittelijoiden paikallistuntemus vaikuttaa kyseenalaiselta, sillä suunnitelman edellyttämää maarää luontaisia lammikkoalueita tuskin maastosta löytyy
Jatkossa on vaadittava, että: 1. yläosan suum1itelman perusteella on laskettu hyötyä koko jokialueelle, mutta va230 hingot on unohdettu . Maataloudelle koituva "hyöty" on erittäin kyseenalainen, koska sen edellytyksenä on olettamuksia, joiden todenperäisyydestä ei ole minkäänl aisia take ita. Samalla kun suunnitelmassa puhutaan kauniisti ympäristön "parantamisesta" ja "häiritsevien yks ity iskohti en" eliminoimisesta, siinä ehdotetaan, että Pyhäsa lrnen kaivoksen ja taajaman jätevedet ohjattaisiin Pyhäjokeen noin 7 km pitkää, järven rantaan sijoitettua avokanavaa myöten. Yhteenveto yleissuunnittelusta . Vesihallitus & Viatek 1972 1973: Pyhäjoen vesistö. Suunnitelman toteutuessa vähintään 60 ruokakuntaa menettäisi toimeentulomahdollisuutensa sivuansioiden loppuessa. Kal atalouden tarpeiden laiminl yöminen puolestaan varmistaa väestön vähenemisen. Vesihallitus 1972 : Pyhäjoen yläosan vesistösuunnitelma. Laskelmien mukaan yksi tällainen tapaus saa ttaa aiheuttaa yhteiskunnalle 150200 000 mk:n ylimääräiset kustannukset (Klapuri 1973) , eli tiissä tapauksessa yhteensä 912 milj. Jollei seudun maatalous kehity suunnitteen mukaisesti, kaatuu koko suunnitelman "kannat tavuus" se n mukana. Yksistään menetetyn saaliin arvo olisi tällä hetkellä korkoineen 25 milj. TÄSTÄ ETEENPÄIN Edelläolevasta on jo selvinnyt, että Pyhäjoen suunnitelmaa ei missään tapauksessa saa toteuttaa esitetyssä muodossa. asetetaan useita rinnakkaisia suunnittelutavoitteita, Joista suoritetaan hyöty-kustannusanalyysit 2. SUUNNITELMA KAN ATTAVUUS Yleissuunnitelmasta puuttuu täydellinen hyöty-kustannus-analyysi. Suunnittelijoiden subjektiiviset käsitykset "hyvästä kannattavuudes ta" eivät tätä puutetta poista. 1973: Kalan markkinoinnin kehittämisestä Oulun läänissä . selvitetään aikaisempien järjestelyjen seuraamukset, vahingot ja vastuukysymykset. 101 s. Pyhäjoen vä littömän vaik utusalueen tappiot ova t vain osa kokonaistappioista, sillä sii ankalastuksen tuoton lask u koskee hyv in laajaa aluetta, jos Pyhäjoki menettää merkityksensä poikastuotantoalueena. suunnittelusta tehdää n riittävän julkinen 5. Sitä voidaan pitää jopa vesihallintolain vastaisena. D. 12 s. vesihallitus täydentää suunnitteluryhmiään kaikki intressipiirit kattavilla asiantuntijoilla 4. mk . virkistykseen, jos suunnitelman muut osat muuttavat veden käyttökelvottomaksi. Helsinki . On erityisesti korostettava sitä, että kokonaisen jokialueen järjestelyjen kalataloudelliset vahingot eivät rajoitu pelkkiin saaliin menetyksiin , vaan kaikki seurannaisvaikutuksetkin on otettava huomioon. VESLENSUOJELU Vesiensuojelu voitaneen tässä sivuuttaa pelkällä ongelmien luettelemisella, koska Vesihallitus on itse vesilakia valvova viranomainen. Pyhäjoen suulla ja merialueell a siian ja nahkiaisen pyynti on pääas iassa maatalouden tukiel inkeino. Kl apuri , K. näyttäisikään yhtä kannattavalta kuin pelkän puuntuoton mukaan laskien. Oulun lääninhallitus, suunnittelujaosto, julkai su 12 (painossa). Maatalouden kehittiimisellä pyritään es täm ään väestön vähenemistä . Oulu . Miksi esim . Tavoitteen asettelun yksipuolisuus on toinen vakava virhe. Edelliseen viitaten voidaan jatkaa, että edelleenkin ovat selvittämättä ne tappiot, jotka syntyivät jokijärjestelyjen aiheuttamasta rapu tuhosta v. Vastakkain ovat epävarma keino säil yttää väestö ja varma keino karkottaa väestö. KIRJALLISUUS Huuskonen , S. 1960. 31 s. J. Luonnos. Pyhäjärven kalatalousohjelma. mk, mutta kun otetaan huomioon, että osa sivutoimisesti ravustaneista ruokakunnista joutui muuttamaan pois, ovat todelliset luvutkin toista luokkaa. & Kostiainen, R. Seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota: litorinarnaiden va ikutus vesien laa tuun yläj uoksun järjestelyjen vaikutus veden laatuun teollisuuden ja asutustaajami en jätevesikysymyksen hoitaminen metsäojitusten va ikutus veden laatuun perusteet suunnitelman hyötylaskelmille virkistyskäy töstä ja ves iensuojelusta maatalouden ja haja-asutuksen kuormittava vaikutus vesiin Pyhi:ijärveen johdettav ien lisä vesien va ikutus veden laatuun kannattaako suunnitella veden ja rantojen käyttöä esim. suunnittelualue laajennetaan koskemaan kaikkia Perämereen laskevi a jokia ja niiden merellisiä vaikutusalueita, koska muutkin joet joutunevat tul evaisuudessa järjestelyjen kohteeksi 3. erityisesti kalataloudelle aiheutuvat seuraamukset selvitetään Vesihallituksesta riippumattoman tutkimusryhmän toimesta 6. Vaasa . 1973 : .1. Maatalouden kannattavuuden edell ytyksenä taas voisi hyv inkin olla kalatalouden jatkuminen ja tehos tuminen. Vesihallitus 1973: Selvitys KyroJoen edustan merialueen kalakuolemien syistä. 47 s. Helsinki
Todettakoon, että asianomaisen järvialueen väestö sekä yleensäkin kuusamolaiset vastustavat poikkeuksetta voimatalouden suunnittelemia säännöstelytoimenpiteitä. Ilmeisenä taka-ajatuksena on joen vesivoimien voimataloudellinen hyväksikäyttö. Lappiin puuhataan Luiron-Kemihaaran altaan muodostamista paikallisten asukkaiden ja luontaiselinkeinon harjoittajien sekä luonnonsuojelun vastustuksesta huolimatta. Olemme sellaisen tilanteen k ynnyksellä, jossa polttoaineen ja muun käyttöenergian kulutusta tullaan supistamaan. Kitkajärvi . Merkkejä siitä, että voimatalous muutamien hiljaisten vuosien jälkeen on uudelleen kiinnostunut Pohjoisja Itä-Suomessa säästyneiden koskien rakentamisesta ja järvien allastamisesta, on selvästi havaittavissa. Esimerkiksi Oulun vesipiirin asettamat työryhmät ovat raporteissaan asettuneet ensisijaisesti korostamaan voimatalouden tarpeita. Kuitenkin esimerkiksi Kiiminkijoen kohdalta vesi hallituksen edustaja on Oulun vesipiirin suorittaman suunnittelutoiminnan yhteydessä vaatinut selvitystä, miksi joki on otettu Project Aquan luetteloon. Kalataloudell iset arvot eivät edes varsinaisesti kuulu tämän suunnittelun kenttään. Väestön keskuudessa tämä saatetaan kokea taantumuksena ja elintason alenemisena. Menneitten aikojen käytännön kokemukset puhuvat kuitenkin toisenlaista kieltä. Esim. Myös Ounasjoen valjastaminen on edell een hiljakseen vireillä, samoin Tenojoen. Voimatalouden uutta aktiivisuutta on havaittavissa myös muualla. Iija Kiiminkijoen sekä Kuusamon vesistöjen kokonaissuunnittelun osaraportin julkistuessa oli todettavissa, että suunnittelussa pidetään todella ensiarvoisena voimatalouden etuja niin Iijoella kuin Kuusamon vesistöalueella, jossa vesihallinto näyttää tähtäävän Kuusinkijoen rakentamisen jatkamiseen ja Pistojoen latvavesien siis Kuusamo-,. Kuusamon kalavedet on kyetty tulkitsemaan heikkotuottoisiksi. Ruunaan kosket Pohjois-Karjalassa ovat jatkuvasti rakennusuhan alaisina. ja Oulankajoki, kuten myös etelämpänä Kiiminkijoki ovat Project Aquan suomalaisia kohteita. 1969 suositteli. Imatran Voima on hiljattain Kuusamon Suiningil\a pidetyssä kalankasvatuslaitoksen katselmuskokouksessa esittänyt vaatimuksia kalanviljelylaitoksen anotun luvan estämiseksi sillä perusteella, että Kuusinkijoen ra ken tam i s ta tu l\aa n jatkamaan. Tässä tilanteessa on varsin mahdollista, ette( energiahuoltajat ja voimatalousrakentajat palaavat uudelleen maamme viimeisten vapaiden koskien ja säännöstelemättömien järvien rannoille valmistautuen alistamaan vesivoimiemme viimeiset rippeet energiatalouden palvelukseen. Kitkajärvenkään ve" Vasta sitten kun K itkajoen kansallispuiston perustamisesta on virallisesti päätetty, Kuusamon lähes 20-vuotinen koskisota siirtyy turvallisesti historiaan", toteaa Reino Rinne juuri ilmestyneessä kirjassaan Koillismaan Kuusamo. Vesihallinnon vesipiirit laativat parhaillaan vesien käytön kokonaissuunnitelmaa, joka kuitenkin uhkaa muodostua varsin yksipuoliseksi. Kitkajärven ja Kitkajoen koskien rauhoittaminen on lopullista vasta sitten, kun Kitkajoen laaksoon on muodostettu komitean ehdottama kansallispuisto. Tällöin joutuisi 210 000 hehtaaria Kuusamon alueen keskeisiä järviä säännöstelyn kohteeksi ja noin 100 kilometriä rantaviivaa niin maatalouselinkeinon kuin matkailun ja muun virkistyskäytön ulkopuolelle. Tuntuu siltä kuin voimatalous olisi vain odottanut tällaista suotuisaa tilannetta suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Säännöstely tulisi tuhoisana ulottamaan haittavaikutuksensa aina Kuusamon keskustaajamaan; sijaiseehan kirkonkylä Kuusamojärven rannalla. sistön lopullisesta rauhoittamisesta ei ole saatu päätöstä, vaikka Kuusamon vesistökomitea sellaista jo v. Muoja Joukamojärvien kääntämiseen Kuusinkijoen kautta Koutajoen vesistöön. Reino Rinne Viimeiset kosket on jätettävä rauhaan Teollisuusja elintasomaita ravistelevan energiakriisin vaikutukset alkavat tuntua Suomessakinkin. Vesien virkistyskäytön kasvavat vaatimukset ovat jääneet hämmästyttävän taka-alaisiksi. Oulun eteläpuolella Pyhäjoen vesistösuunnittelussa vesihallitus on asettanut voimatalouden pyr231. Sikäli kun vesistöjen kalataloudellisia arvoja on tässä vajheessa punnittu, ne on kartoitettu alakanttiin
kaikkien Kuusamon säännöstelemättömien vesistöjen voimataloudellinen käyttöönotto vastaisi vain puolen vuoden sähköenergian kasvun tarpeen tyydyttämistä, mutta paikalliseen elinkeinotoimintaan, erikoisesti kehittyvään matkailuun ja uudelleen voimistuvaan maatalouteen, sillä olisi jyrkästi tyrehdyttävä vaikutus, puhumattakaan siitä että Suomen jokija järviluonto menettäisi korvaamattoman arvokkaita helmiään. Kääntämällä sähkönkäyttö säästöliekille erityisesti teollisuuden mutta myös yksityisen kulutuksen piirissä Suomen kansalla on mahdollisuus taata jäljellä olevien koskien ja elävien järvivesien säilyminen luonnontilassa. kimykset erikoisasemaan. Pääjärvi, Mustavaara ja Kostamus tarjoavat nyt ja lähitulevaisuudessa yllin kyllin työmahdollisuuksia näiden seutujen väestölle. "Kolme on koskea kovaa", totesi jo Kalevala. 232 Energiatalouden saavuttama hyöty kaikista koskiemme ja luonnonrytminsä säilyttäneiden vesistöjen rippeistä olisi joka tapauksessa varsin vähäinen. Tiedetään että esim. Niitä 117.700 hevosvoimaa, jotka tässä turhaan jyski vät, persoilevat teollisuuden harjoittajat. Kitkajärven arvoista järvierämaata ei enää koko Euroopassa ole toista. Tähän asti meillä on sähköntuottajien toimesta suoranaisesti kiihdytetty kulutuksen kasvua. Kaikki nämä hankkeet uhkaavat murskata paikallisten asukkaiden elämänolot. Suomen valtio on lunastanut kosken ja sen rannat yleiseksi ilo puistoksi. D. Allastuksilla saattaa olla luonnon tasapainoa arvaamattomallakin tavalla järkyttäviä seurauksia. Kaikkien puolesta on ehditty puhua paljon, mutta yhä kaavaillaan niiden patoamista ja energian tuottamista, vaikka koskien matkailullinen ja luonnonsuojelullinen arvo ylittää moninkertaisesti vähäisten wattimäärien hinnat. Luonnonmullistuksina niillä on monin verroin laajempaakin negatiivista kantavuutta. .. Lokan ja Porttipahdan kokemukset ovat monitahoisesti negatiivisia, vaikka mitään perusteellista puolueetonta tutkimusta altaiden haitoista ei ole suoritettu. Se vähäinen voimanlisä mikä jäljellä olevien vesistöjen rakentamisella saavutettaisiin, voidaan maassamme korvata energiankulutusta supistamalla. On sen vuoksi oikeutettua vaatia, että vesihallituksen yläpuolella oleva valtiovallan käyttäjä puuttuu asiaan suunnittelun saattamiseksi sellaiselle tolalle, että yhteiskunnan kaikkien intressipiirien edut ja oikeudet turvataan tasapuolisesti. Siuruan altaan rakentamishanke Iijoen juoksulla on edelleen vireillä. Vaikuttaa siltä, että vesihallituksen nykyisin käynnissä olevat vesien käytön suunnittelutoimenpiteet tähtäävät korostetun yksipuolisesti voimatalouden etujen turvaamiseen, mikä selittyy silläkin, että suunnittelutehtäviin on nimitetty yksinomaan teknisen koulutuksen saanutta henkilöstöä. Myöskään korvaamatonta luonnon tuhoa tuottavia altaita ei tarvitse rakentaa eikä siten tuhota asumisen ja luontaisen elinkeinotoiminnan sekä maiseman moninaiskäytön kannalta arvokkaita alueita. Vaan toivokaamme, että Saimaan vedet, jotka Wuoksen muissa koskissa käyttävät suuria tehtaita, lmatrassa saavat edelleenkin hyrskytä silmäin iloksi" (kirjasta 'Maapallon ympäri' WSOY 1898). Suomen viimeiset kolme kovaa koskea ovat Oulangan Kiutaköngäs (ylhäällä), Kitkan Jyrävä (alhaalla vasemmalla) ja Ruunaankosket Lieksan lähellä ( alhaalla oikealla). "Imatra on ainoa laatuaan . Työllisyysnäkökohtiin vetoamalla voimatalous ei voi tässä tilanteessa käydä uusien pohjoisten kohteiden kimppuun. Tällainen säästäminen olisi todellista aarteiden vaalimista, rikkauksien siirtämistä nykyhetkestä tulevaisuuteen
Merkittävä osa Järvi-Suomeen pyrkivistä huvilan rakentajista on kotoisin Helsingi n ruuhka-alueelta. Loma-asutuskielto on katsottava tällä hetkellä kohtuuttomaksi rajoitukseksi maanomistajalle. Loma-asutuksen vesimaisemalle aiheuttamasta vahingosta on keskusteltu ja kirjoitettu nmsaasti, minkä ansiosta huvilat nykyään pyritään sijoittamaan maisemaan sopeutuvasti. LOMA-ASUTUKSETON VYÖHYKE Vyöhykkeeksi, jolle ei saa muodostaa loma-asutusta, on valittava biologisesti ja muuten luontosuhteiltaan arvokkaimmat ja edustavimmat alueet. Tämän vuoksi siitä on maksettava korvaus yhteiskunnan tai tarkoitusta varten perustettavien säätiöiden toimesta. harvan loma-asutuksen vyöhyke yksittäiset mökit rantakaava-alueet 3. T ässä yhteydessä ei ole tarkoitus tarkastella kaikkia näitä kysymyksiä. Rantojen säästeliään käyttämisen toteuttamiseksi loma-asutus tulee sijoittaa rantakaavoja hyväksi käyttäen. Tämän pa1van tehtävänä kuitenkin on asettaa suunnite eli määritellä se luku , jonka verran mökkejä alueell e voidaan rakentaa. taajamien läheiset virkistysalueet. Kuitenkaan rantakaavan tarkoituksena ei saa olla kuten maanomistajien tavoitteena on aina ollut alueen maksimoitu hyväksikäyttö , vaan "on pidettävä erityisesti silmällä, että kaavoitettava alue on tarkoituksenmukaisen suunnittelullisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi riittävän laaja. Kun Etelä-Suomen rannat ovat täpötäysiä, on paine siirtynyt Sisä-Suomen puhtaille reittivesille. Toistaiseksi nämä ongelmat eivät ole paisuneet vielä kovin laajoiksi, minkä vuoksi monet eivät usko niiden olemassaoloonkaan. On myös vaadittu toimenpiteitä 200 000 kesämökin saamiseksi Etelä-Savon 25 000 rantakilomet rille. Sopivia tarkastelualueita ovat kokonaiset järvet kuten Saimaa, Kallavesi , Kyyvesi, Puulavesi , Suontee ja Päijänne. Sen sijaan muulle luonnolle aiheutuvista haitoista on kirjoitettu niukalti (Häyrinen & Linkola sekä Kellomäki 1971 , kirjassa Taro-Häyrinen: Luonnonsuojelu), mikä johtunee toistaiseksi vähäisestä tietämyksestä. Vyöhykkeiden laajuudet ilmeisesti vaihtelevat eri järvillä. "E I HUOLTA" -MENTALITEETTI On sanottu ettei järvialueella ole syytä huoleen : kaikki halukkaat kyllä mahtuvat tänne. Tämänkaltaista vyöhykejakoa on sovellettava sekä suurilla reittivesillä että pienempien järvien ja lampien luonnehtimilla metsäalueilla. Vyöhykkeiden laajuudesta on vaikea esittää tarkkoja lukuja ilman perusselvityksiä; ilmeisesti ne vaihtelevat eri järvillä. Mäntyharjun kuntaan on laad ittu rantayleiskaava, jonka toteutuminen merkitsisi sitä, että jokaisella vähänkin suuremmalla järvellä tai lammell a olisi tönönsä. VYÖHYKEJAKO Usein esitetään ennusteita lomaasuntojen lukumäärästä suunnittelun tavoitevuosina. Yhteiskunnan on suunnattava maanostonsa mahdolli suuksien mukaan järvien rannoille ja saaristoihin. Vyöhykkeen normaali maankäyttömuoto on maaja metsätalous, jonka harjoittamisessa on ympäristökysymykset korostetusti otettava huomioon; muuten sille ei ole tarpeen asettaa rajoituksia. He eivät ehkä ole saaneet jalansijaa etelän rannoilla tai sitten he pyrkivät eroon vanhoista, rauhattomilla aluei lla sijaitsevista kesäasunnoistaan. Valtion, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden rantoja on pidettävä ilman muuta maaja metsätalousalueina. Myös huviloiden aiheuttamaan vesien pilaantumi seen on kiinnitetty huomiota . tiheän loma-asutuksen vyöhyke 4. Kansalli spuistot tai muuten erityisesti suojeltavat alueet ovat normaalin metsätalouskäytön ulkopuolella. Suunnitteen pohjana on oltava järvialueen rantojen kokonaiskäyttösuunni tclma, vyöh ykejako rantojen eri käyttömuodoille. HARVAN LOMAASUTUKSEN VYÖHYKE on vyöhykkeistä laaja-alaisin. Juha Tiainen Rannoille on saatava l<äyttösuunnitelmat Loma-asutus on näinä aikoina laajenemassa suorastaan räjähdysmäisesti. loma-asutukseton vyöhyke kansallispuistot muut vesistöluonnon ja rantojen suojelualueet 2. Vaikka kiinteästä loma-asutuksesta matkailun osana on hyötyä väestötappioalueille, tuo se mukanaan myös runsaasti ongelmia ja haittoja, jotka ovat sosiologisia tai luontoon ja luonnonvaroihin kohdistuvia, kuten suunnitelmat moottoriteiden rakentamiseksi yhä pohjoisemmaksi. Nämä vyöhykkeet olisivat: l
seutukaavaliittojen toimesta olisi yksinkertainen tehtävä, mutta sitä varten on lainsäädäntöä pikaisesti kehitettävä. Nk. VIRKI STYSVY Ö HYKE Lähimpänä taajamia olevat, vesi tse ja jalan maitse helposti saavutettavat alueet tulee varata jokapäiväistä ja myös viikonloppmsm tapahtuvaa virkistäytymistä varten. verohelpotukset saattaisivat olla tehokkaita. Vyöhykejaonsuunnittelu esim. Tällaiset intensiivisessä käytössä olevat ulkoilualueet kuntien tulee pyrkiä ostamaan itselleen tai maksaa korvauksia maanomistajille lomaasutuksen rajoittamisesta. D 235. LAINSÄÄDÄNTÖÄ ON KEHITETTÄVÄ Järvet ovat meille suomalaisille jokapäiväisiä. Loma-asutuksen slummit uhkaavat vakavasti Järvi-Suomen rantoja. Sopiva yksikkö voisi olla esim. Vapaaalueiden jättämiseksi voidaan niistä myöntää lisää rakennusoikeutta. Ajatusta on vaikea ilman muuta toteuttaa pienimuotoisten maanomistusolojen takia. Kansainvälinen velvoitteemme on suojella vesistöjämme, ei vain maiseman ja veden pilaantumiselta, vaan koko ekosysteemin pilaamiselta. Kuitenkin rakennusjärjestysten tulisi tällöin estää lisäämästä mökkien lukumäärää. Arvostamme vesistöjä virkistyksen antajina, mutta emme tajua tai emme halua tajuta että maapallolla on vain yksi Saimaa, vain yksi Päijänne, vain yksi Pielinen että järvemme ovat ainutlaatuisia. Edun tulee olla sitä suurempi, kuta laajempi rantakaava-alue on, kuta laajempi jätettävä vapaa-alue on, kuta useampi maanomistaja on mukana ja kuta useampi maanomistajista on paikkakuntalainen. TIHEÄN LOMA-ASUTUKSEN VYÖHYKE on vyöhykkeistä suppein tai enintään yhtä laaja kuin lomaasutukseton vyöhyke, mutta sille on sijoitettava osa, ehkä vähintään puolet, koko loma-asutussuunnitteesta. Kuitenkaan ei voida pitää tyydyttävänä tilannetta, jossa vapaa-alueita on muutama sata metriä tiheiden mökkikylien välillä, vaan vapaiden ranta-alueiden tulee olla laajoja kokonaisuuksia . "perusrakennusoikeus" mahdollistaa 4-5 mökin rakentamisen jokaiselle rantakilometrille. Mökkien keskittämiseksi on rantakaava välttämätön. Seuraavan sukupolven käyttöön jää vain raiskattuja ja roskattuja rantoja, ellei nykyistä holtitonta rakentamista saada kiireesti kuriin. Rajoitetusti tulee kysymykseen rakennusoikeuden lisääminen, mutta esim. Yksittäisten mökkien rakentaminen on vyöhykkeellä sallittua, mutta senkin sijoittamiseksi on vaadittava rantakaava. On määriteltävä taajaja haja-asutuksen erot, pystyttävä korvaamaan loma-asutuksen muodostamiskielto ja edistettävä laajojen rantakaava-alueiden muodostumista. Koska laaja rantakaava-alue on yhteiskunnan etujen mukaista, on myös yhteiskunnan tarjottava etua maanomistajille suurten kaava-alueiden muodostamisen edistämiseksi . luomalla tasausjärjestelmä. Tiheän loma-asutuksen vyöhykkeelle ja loma-asutuksettomalle vyöhykkeelle joutuvien alueiden eriarvoisuutta on vähennettävä esim. hallinnollinen kylä. sekä että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja naapurialueiden käytön järjestämiseen" (RakL 123 a §). Ongelman ratkaisemiseksi on etsittävä keinoja, joilla saadaan useita maanomistajia liittymään yhteen suurten rantakaava-ah1eiden muodostamiseksi . Vapaa-alueita tarvitsee jättää vain lomanviettäjien omaksi tarpeeksi, lukuunottamatta biologisesti arvokkaimpia kohteita. Harvan loma-asutuksen vyöhykkeellä on jäätävä runsaasti , vähintäänkin puolet, rantaviivasta vapaa-alueeksi. Rantojen suojelemiseksi on säädettävä pikaisesti erityinen laki
Toisaalta samaa seikkaa eräissä yhteyksissä perustellaan sill ä oikeutetulla katsomuksella, että kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus loma-asumisen antamaan virki stykseen. Rakentami sen kriteerin ä esitetään pelkästään •·taloudellista hyötyä". Toisaalla "koristaa" maisemaa Futuro-talo kallion päällä kuin lentävä lautanen, toisaalla suurella rahalla tuotetuista Lapin kelohongista rakennettu " mökki". Varsinkin eräiden yhteiskuntapoliitikkojen ja jopa yhdyskuntasuunnittelijoiden mielestä rannat voidaan ahtaa niin täyteen lomamökkejä kuin suinkin mahtuu . TAKAISIN LUONTOON KEINOTTELIJAN KAUTTA Elintason nousun ja aineellisen hyvinvoinnin ennennäkemättömän kehityksen vastapainoksi on muodostunut muodinomainen pyrkimys "paluuseen luontoon". Tuskin monesta asiasta on edes aihetta niin paljon puhua. Tuskin moni joutuu käytännössä niin paljon tekemisiin sekä lomarakentami sen kanssa että myös itse " loma-asukkaiden" ja paikallisen väestön kanssa kuin kiinteistömuodostuksesta jollakin " Loma-Suomen" alueella huolehti va maanmittausinsinööri kuten tämän kirjoittaja. Myös kirjoittajana minun on todettava, että ajatellessani aihetta olen kerta toisensa jälkeen joutunut hämmentyneenä toteamaan, kuinka monelta kann alta sitä voidaan lähestyä ja kuinka monella tavalla siitä voidaan ajatella. MJTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TAPAHTUU. Kehityksen lopuksi Tapion metsäautotieverkostot tunkevat lonkeroitaan ennen koskemattomiin sisävesisaaristoihin kuin monipäinen ja sananmukaisesti tultasyöksevä lohikäärme, joka tuo muassaan autot ja yhä li sääntyvän kesämökki asutuksen. Niin kirjaimellisesf ne näyttävät toteutuvan. Eri näkemyksien ristiriitaisuudesta havaitaan , että rantojen riittävyys on täysin suhteellinen käsite ja riippuu kokonaan tavoitteen asettelusta. Siihen aikaan kun nuo sanat kirjoitettiin, ei voinut olla aavistustakaan tulevista asumisen muodoista. Törmätään siinä määrin vastakkaisiin näkemyksiin , ettei niiden välillä näytä oleva n sovittelumahdollisuutta. T yökentän ihmiset kattavat koko sosiaali sen ja poliittisen kentä n. Kaupunkiasumisella Suomessa ei vielä ole kovin monien sukupolvien perinnettä, eivätkä siteet luontoon ole vielä kokonaan katkenneet.. Ja metsätiesuunni ttelijat käyttävät mieluusti loma-asutuksen lisäämi stä jo ennakolta li säperusteena metsäautoteiden kannattavuudelle. Ristiriitaista on, että tämä pyrkimys yhdessä muun teknisen kehityksen kanssa uhkaa osaltaan turmella tämän saman luonnon. Se uhkaa turmella "60 000 järven maan" ominaisimman sisävesiluonnon kuten myös ainutlaatuisen merensaaristomme. Ei li ene epäilystäkään, etteivätkö useimmat onnellisista(?) " Ruuhka-Suomesta" tulleista mökinja tontinomi stajista tunti si miltei huutavaa tarvetta luontoon vetäytymi seen. Jouko Mättö Joka niemeen, notkohon, saarelmaan ... Voi vain todeta , että markkinataloudellinen voitontavoittelu ja ihmiskeskeinen yhteiskuntapolitiikka lyövät kätfa toisill een! Vastakkaisena voidaan pitää aristokraattispohjaista " linkolalaista" näkemystä, jonka mukaan jokaiselle, miljoonall e ruokakunnalle ei ole mahdollista osoittaa omaa mökinpaikkaa. LOMA-ASUT US ON MO N IPllPP UINEN ASI A Tuskin monestakaan luonnonsuojeluun liittyvästä asiasta on viime vuosina esitetty niin monenlai sta kuin loma-arntuksesta. Aiheeseen sisältyy niin monenlaisia arvofilosofisia ja vieläpä yhteiskuntapoliittisia ongelmi a, että niiden yhteensovittaminen tuntuu mahdottomalta. Mutta se idylli, jonka runoilijan näkemys sisältää, ei suinkaan ole toteutunut ajatellussa muodossaan. Sen sijaan rantojen pätkiminen kesämökkislummeiksi uhkaa muodostua rantojemme ja vesiemme pahimmaksi saastPeksi. Yltiöpäisimmät näkemykset kattava t koko kentän laidasta laitaan . Keinottelijain tekemät palstoitukset muuttavat rannat kirjaviksi kesämökkislummeiksi. Ei ainakaan rannalta, koska tämä auttamatta johtaa rantojen slummiu tumi seen ja vesistöluonnon turmeltumiseen. Kaikkein pahimmissa kerskakulttuurin ilmenemissä molemmat ovat jopa samalla tontilla. On niin monta mieltä kuin on mi estäkin . Kukaan ei vaan ole kyennyt esittämaan sell aista ratkaisumallia, joka tyydyttäisi kaikki a "asianosaisia". Kaiken kaikkiaan: jätevesikuormituksen aiheuttama vesien pilaantuminen tai sen uhka ovat tänää n pi enempää kertaluokkaa kuin mökki asutuksen aiheuttama ennen koskemattoman vesija rantaluonnon turmeleminen. Runo;lijan sanat tuntuvat miltei profeetallisilta. Korvenraivaajahenki tai nousukasmainen ylellisyys pistävät silmään toisaalta, mutta väliin myös vilpitön luonnonrauhan ja virki styksen kaipuu
Omarantaisten rakennuspaikkojen yhteiseen käyttöön ja yleiseen käyttöön on eri ohjeiden mukaan suositeltu varattavaksi ainakin n. Tuollaiseksi muodostui sen vireän keskustelun anti, joka vietiin · aikakirjoihin Mikkelin läänin Maakuntaliiton toimesta koollekutsutussa neuvottelutilaisuudessa perjantaina. t l tlillii111e 30.10.1971 -1l.iinsi-SaFo 2.6.1971 P iiri-insinööri Saaren ··esityksessä todetaan ,mm., e.tiä pelkästäänMikkelin lääniin sopii 200.000-250.000 omara-ntaista loma-asuntoa ja silti puolet r annoista voidaan jättää vapaaksi. 237. Käytännössä kaavan laadituttaa useimmiten välittäjä, joka on hankkinut suuremman rantaalueen omistukseensa, sillä paikkakunnan väestöön kuuluvat maanomistajat eivät ole osoittaneet sanottavaa kiinnostusta ranta kaavojen laatimiseen. Entinen "lastu kirves" -mielenlaatu on pohjimmiltaan elossa. Mikkelissä järjestettyyn palaveriin osallistui salin täydeltä kuntien edustajia sekä asiantuntijoita vesihallituksesta pääjohtaja Simo J a a t i s e n johdolla. 2040 % rantavi ivasta. Palstoittaja,w Lomanotko. Tuntuu siltä kuin yleinen luulo olisi, että rantojen suojelu olisi meillä hyvässäkin mallissa, kun on olemassa rantakaavasäännöstö. Tämä on ymmärrettävää ja johtuu asian luonnosta. Taaja-asutusta varten laadittu rantakaava voidaan lain mukaan jättää myös vahvistamatta, mutta muutoin on maanomistajalla oikeus saada rantakaava viivytyksettä hyväksytyksi fa vahvistetuksi. !ien avulla määrää on mahdollista nostaa vielä tästäkin. Siellä, missä valinnan varaa vielä on, pyritään omaehtoisesti mahdollisimman harvaan lomaasutukseen. Rantakaava voidaan siis laa150.000 loma•ökkiä sopii läänimme rannoille Mikkelin läänin 25.000 kilometrin pituisen rantaviivan omista,·at pitäisi herättää huomaamaan huimat lisäansiomahdollisuudet omamökkien rakentamisen ja vuokraamisen kautta. Mökinrakentaja pyrkii hakeutumaan niin erilleen muista loma-asunnoista kuin suinkin on mahdollista, mutta pettyy odotuksissaan ennemmin tai myöhemmin ja joutuu hakeutumaan siihen kadotettua rauhaa etsivien lomanviettäjien lohduttomaan jonoon, joka kesäisin ja viikonloppuisin kiertelee Suomen maanteillä. Sekä kaavan laatija että vahvistava viranomainen tulee tällöin ainoastaan avustaneeksi kei nottclijoiden voitontavoittelua. Kaikkein pahimmanlaatuinen slummi kelpaa ahtaan kerrostalon asukkaalle, kunhan hänell ä vain on kaistale omaa maata ja jonkinlaista rapakkoa rannassa. Kun kaikenkarvaiset ja -tasoiset suunnittelijat ja konsultit laativat rantakaavoja jopa hintaan "tonni per tontti" (mikä tosin m~1odostaa vain pienehkön osan tontin myyntihinnasta) on toki kyseessä yhteinen etu kaavan laatijan ja myyjän välillä ostajasta ja paikkakunnan omasta väestöstä ei ole niin väliä. Rantakaavan tarkoitus on täysin päinvastainen eli ranta-alueen mahdollisimman tehokas käyttö, joka käytännössä tarkoittaa maksimaalisia myyntituloja. Toiselta puolen vaativuustasossa on tavattoman suuria eroja. Ranta,kaavoituksen ja . Mäntyharjun Pyhäveden tiheästi J)alstoitettua rantaa. Mökkiläiset aikaansaannoksineen ja heidän käyttäytymisensä ovat yhtä kirjavia kuin läpileikkaus koko yhteiskunnasta . lomaky. Nykyisten "normien" mukaan tarkoittaisi tuollainen loma-asutus 500.000 kesäasukkaan ostovoimaa maakunnan liikeelämälle. Rantakaava-alueilla tulisi ohjeiden mukaan olla myös rakentamatonta rantaa. Kaavan hyväksyy kunnallisvaltuusto sekä vahvistaa maalaiskunnissa lääninhallitus ja kaupungeissa sisäasiainministeriö. Tämä sisältää samall a varauksen taakse mahdoll isesti myöhemmin rakennettavia loma-asuntoja varten! HAJA-ASUTUSTAKO. Mielestäni tässä erehdytään perusteellisesti. Rantakaavan laadituttaminen on pääsääntöisesti maanomistajan asia. Maakuntaliiton toiminnanjohtaja Kari T a r a s t i totesi, että läänin rqnnoille sopisi 150.000 omarantaista lomamökkiä ja ne voitaisiin rakentaa vuoteen 1990 mennessä. SUOJELEEKO RANT AKAA VOITUS LUONTOA. Nykyisin lasketaan, että yhtä kesämökkiä kohti tarvitaan kuukaudessa 600 markan elintarvikeostot. Rantakaavojen laatimisen tulisi tapahtua ainoastaan virkatehtävana . Rantakaavaa koskevien rakennuslain säännösten mukaan kaavan tarkoituksena ei suinkaan ole rantojen suojelu. Nykyistä menettelyä voidaan pitää etupäässä eräänlaisena , epätervettä keinottelua edistävänä Troian puuhevosena
Tässä tietenkin on perää. Maiseman ja luonnon sietokyky on kuitenkin paljon raj allisempi kuin pelkän vesipinta-alan nrnkaan laskettu vesistön i tsepuhdistautumi skyky. tia myös haja-asutusta varten; mitä se sitten tarkoittaneekin. Tämä voidaan kääntäen tulkita myös niin, että ennen seutukaavan vahvistamista rantakaavojen vahvistaminen on tavallaan poikkeusmenettelyn luontoista. Vahvistetun seutukaavan tulee lain mukaan olla ohjeena asutuksen järjestämiselle. Sen sijaan näyttää siltä, että rantakaava-alueella jopa kymmenen omarantaisen loma-asunnon yhtä rantakilometriä kohti voidaan katsoa vielä muodostavan "haja-asutusta". Lähinnä salatieteeksi voidaan näet luonnehtia rakennuslain 4. TARVITAAN YLEJSSUUNNITTELUA "Viisasten kiveä" kaikkiin loma-asutuksen aiheuttamiin pulmiin tuskin löytyy. Puhuminen haja-asutuksesta on pelkkää silmänlumetta; sen sijalle näyttääkin tulleen käsite "harva, omarantainen loma-asutus" . Voidaan sanoa, että rantakaavalla ohjatulla loma-asutuksella säästetään rantaviivaa. Vesien sietokykyyn nähden rantakaavojen laatimisessa sovelletaan ohjeiden mukaan niinkin pieniä normeja kuin 14 vesi hehtaaria yhtä loma-asuntoa kohti ; jopa on esi tetty 0,54 ves ihchtaaria! Tutkimuksien mukaan tulisi vä himmän määrän olla 6 ha ja 10 ha, jotta edes siedettävät virkistyskalastusmahdollisuudet turvattaisiin ilman uudelleenistutuksia. Viimemainittu muuten paremmin kuvaa loma-asutuksen luonnetta tällaisilla rantakaavaalueilla, paitsi että kirjoittajan päähän ei mahdu, miten sitä voidaan kutsua "harvaksi" ... Esitetyltä kannalta voidaan pitää selvänä, että tarvitaan rantojen käytön yleissuunnittelua sekä vesistöjen kokonaissuunnittelua . Nykyinen lainsäädäntö on voimaton estämään rantojen tuhoutumista. Kirjoittajan mielestä tällöin on paremminkin kyseessä taaja-asutuksen piiriin kuuluva rantojen lähes ketjumainen umpeenrakentaminen (jonka sallimisesta ministeriö itse on aikaisemmin varoittanut Kaikenväriset, kaikenmuotoiset, kaikenkokoiset ja kaikennäköiset kesämökit reunustavat kohta Eteläja Keski-Suomen kaikkia rantoja. Molemmissa tul ee eri intressiryhmien tarpeiden olla tasapuolisesti edustettuina ja myös luonnonsuojelunäkökohdat olisi riittävän edustavasti otettava huomioon. Mutta tiheän loma-asutuksen muodostaminen ja rantakaavayksiköiden sijoittelu sattumanvaraisesti ilman mitään yleissuunnitelmaa on vain omiaan lisäämään tarjontaa ja siten loma-asutuksen mää rää sekä vesistöön kohdistuvaa käyttöpainetta ilman, että olisi edes tietoa siitä, mihin tällaista asutusta olisi soveliainta sijoittaa, jotta haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Suunnittelematon ja rajoittamaton rakentaminen turmelee maiseman, hävittää rantojen rauhan, karkoittaa eläimistön ja kuormittaa vesistöjä jätteillään. Tämä edellyttää muun muassa, että mikäli seutukaavaliitoilla on valmiita luonnonsuojelusuunnitelmia, ne. 238 rakennuslupaviranomaisia). Joka niemeen, notkohon, saarelmaan ... §:ssä tarkoitetun taaja-asutuksen käsitteen ja sen vastakohtana olevan haja-asutuksen määrittely rantakaavoituksessa. HEHTAA Rl VESIPINTAA MÖKKIÄ KOHTI. Kehityksen suuntana on ilmeisesti ennustaminen on tosin epäkiitollista , koska asenteet saattavat muuttua ja muitaki n rajoittavia -· ,_ ~.::_ -~ tekijöitä tulla yhä lisääntyvä loma-asutus ja sitä seuraava rantojen käyttöpaine, jolta ei voida ummistaa silmiä. Sisäasiainministeriön yleisohjeiden mukaan rantakaavaa ei yleensä tarvita haja-asutusluontoiseen rakentamiseen silloin kun rakennuspaikkojen luku ei ylitä 4-5 kappaletta yhtä rantaviivan kilometriä kohti
Rantarakentamisessa on paikalliseen väestöön kuuluvien maanomistajien myyntihaluttomuus tähän saakka ollut kehityksen terve jarru. Luonnon suojelun kannalta ei voida hyväksyä sitä, että lähtökohtina pidetään pelkästään loma-asutuksen kasvuennuste ita , käytettävissä olevaa vesipinta-alaa tai soveltuvan rantaviivan pituutta. Yksiarvoisen kaupungin vastapaino moniarvoinen maaseutu . Skärgårdshavet, ett särpräglat planeringsobjekt. Ympäristö ja Terveys 2/70 (eripainos) Slätis, S. WSOY , Porvoo . Paremminkin tätä näkökantaa voidaan pitää kammottavana näköalana sekä kanta-asukkaille että entisille kuin myös tuleville \oma-asukkaille, joilla kaikilla lienee sentään niin paljon tervettä itsekkyyttä, että he pelkästään omaa viihtyvyyttään ajatellen tyytyisivät vähempään kesämökkitulvaan kuin mitä lomaasutuksen kasvuennusteet antavat odottaa. 1958 (370/ 58). Rantatonttien hinta on kuitenkin eräillä seuduilla noussut jo lähes kaupunkimaan arvoon. Esiintyy tapauksia, joissa heitä on suorastaan yllytetty rantojen silppuamiseen ja rantakaavojen tekoon . Suomen Kunnat 52: 1244-45. Se ppänen, P. Pietilä , R. Årsbok 1%5 : 88-99. 1965. otetaan primäärilähtökohtina huomioon sekä yleiskaavoissa että vesistöjen kokonaissuunnittelussa. MUITA LÄHTEITÄ Rakennuslaki 16.8. Unelmat paremmasta maailmasta, pp. Koivula, T . Fritidsbebyggelsen ett svårlöst västkustproblem. Rantojen suunnittelun nykynäkymiä. Linkola, P. Maanmittausinsinööri 82: 6 -8. 1971. (Luentomoniste). Några synpunkler på skärgårdsplaneringen. "Loma-asutuksen suunnittelun tulee perustua enemmän luonnontilassa olevan alueen arvoa ja kulutuksenkestävyyttä koskeviin selvityksiin kuin loma-asutuksen kehitysennusteisiin, joiden luotettavuus on varsin kyseenalaista varsinkin pitkällä tähtäimellä" (Slätis 1972). Käytännön vesiensuojelu. Mattsson, C. 1973. (Kärkkäinen , R). li sätty 626/ 69 (rantakaavaa koskevat säännökset) Rakennusasetus 26.6.1959 (266/ 1959), lisätty 628/ 69 (rantakaavaa koskevat säännökset) Sisäasiainministeriön yleiskirje 24.11.1969 n:o 2827 / 501 (muutokset ranta-alueiden kaavoitusJa rakennustoimeen) Sisäasiainministeriön yleiskirje 20.3 .1970 n:o 726/ 501 (rantakaavan tarpeelli suuden harkitseminen) D 239. Rakennetaanko rannallesi mikä on rantakaava. Maanmittausinsinööri 81: 103-112 Varjola, A. 1971. 1972. Tässä tilanteessa on kysyttävä, onko mahdollisimman suurta kesäasuntojen lukumäärää todella pidettävä ihanteena, ikäänkuin se olisi " Loma-Suomen" omille asukkaille jonkinlainen onni. 1973. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. 1970. KIRJALLISUUTTA Fagerlund , B. Maanomistaja 27: 7-15 Varsinais-Suomen Seutukaavaliitto, 1972. Sveriges Natur. Tie<lotusleh ti 2. 1972. Seutukaavoitus ja rantojen suunnittelu. On esitetty ajatuksia, ettei maanomistajien yksinkerta.isesti enaa kannata pitää rantojaan myymättä ja rakentamatta. Rantakaavan smmnitteluperiaatteet . 106 -114. 1971. Toisaalta ei seutukaavojen loma-asutussuunnitelmia tulisi ylimitoittaa. 1970. Yhdyskuntasuunnittelun laitos: Julkaisu b 13. Kärkkäinen , R . Rantakaava kaavoittajan kannalta . (Luentomoniste) Kuoppamäki , R. Maanmittausinsinööri 81: 73-83'. Lomaasutuksen suunnittelu eri kaavatasoilla. 1971
Edellisvuoden hankaluuksien johdosta samoista lomamajoista olikin tullut veneitä (eli niihin oli rakennettu kokka) , joten viranomaiset olivat uuden ongelman edessä; tottahan veneitä sai vuokrata kesäisin ja talvisinkin. ROSKAAJAT JA ASETUSTEN RIKKOJ AT Saimaalle lomamajat ilmestyivät vuonna 1971 ja pitivät tukikohtinaan ensin Anttolaa ja Puumalan Pistohiekkaa. Alustan reunaa kiertää kaide ja perässä on pieni ulkolaitamoottori . Viikon seilailun aikana jätteitä kertyy kuitenkin niin paljon, että muuta. Vieläkin, kaksikymmentä vuotta tien rakentamisen jälkeen, autoilijat hiljentävät vauhtiaan ja pysähtyvät ihailemaan maisemia. Anttolalaiset kyllääntyi240 vät perinpohjaisesti lomamajojen aiheuttamaan häiriöön ja roskaamiseen eivätkä huolineet niitä vesilleen enää seuraavaksi kesäksi. nan , mutta mikään ei auttanut: keväällä 1973 laivasto oli paikallaan entistä ehompana, laiturit olivat lisääntyneet ja rantaviiva oli hiekkakuormien avulla pidentynyt. Keväällä 1972 tuli Puumalan Lietvedelle kuitenkin uusi katseenvangitsija: kauniiseen niemeen , aivan tiepenkereen viereen saapui lähes kahdenkymmenen uivan lomamajan laivasto. Talveksi ne vedettiin maihin Mikkelissä, jossa niitä vuokrattiin asunnoiksi. Yrityksen nimikin oli muuttunut "Saimaan betoniveneeksi " . Tukikohta,:m ilmaantui pikavauhtia laitureita, pysäköimispaikkoja, sähkögeneraattori ja työmaaparakiksi kutsuttu rakennus , joka kunnan rakennuslautakunnan paikalla käynnin jälkeen alkoi toimia kioskina. Ilkka Teräs Li et veden vaaralliset rumilul<set Anttolan ja Puumalan välinen Lietvedentie oli valmistuttuaan "Suomen kaunein tie" jylhiä kallioita, penkereitä saaresta toiseen, sykähdyttäviä järvinäkymiä, puhtaita vesiä ja kaikkialla lähes rikkeetön luonnonrauha. Vakituiset asukkaat ja lähiseutujen kesämökkiläi set olivat kauhuissaan kauniiden maisemiensa ja puhtaiden vesiensä menetystä peläten; he pyysivät kunnan ja lääninhallituksen viranomaisten tarkastuksia , toivat paikalle julkisen sanan edustajia , yrittivät kalastuskunnan päätöksellä estää tällaisen erittäin arveluttavaksi katsomansa liiketoiminSaimaa ia Lietvesi eivät ole ainoat iärvet, ioiden maisemaa rumentavat betonista, muovista ia /audoista kasatut rumilukset, Pienen perämoottorin kuliettamina ne hävittävät iärvien rauhan ia vaarantavat asukkaidensa hengen. Uivat lomamajat ovat erään mikkeliläisen rakennusurakoitsijan keksimiä vesillä liikkuvia loma-ajan asumuksia. Keksintöä on vuosien mittaan kehitelty ja uusimmat alukset ovat laivatyypp1sia, isoja betonirumiluksia, joissa on mahdollisuus saunomiseen ja parinkin perheen asumiseen. ROSKAAMISEN JA SAASTUTUKSENVAARAT Omistajan mielestä loma-alukset eivät saastuta vesiä, koska kaikki likavedet ja käymäläjätteet pumpataan vuokra-ajan päätyttyä rannalle säiliöihin ja kuljetetaan sitten pois. Aluksen kantavana osana on noin 10 m' :n laajuinen, betonilla peitetty styroxlevy, jonka päällä könöttää kirkkaanpunaiseksi tai harmaaksi maalattu neliskulmainen koppi; sisällä ovat makuutilat, keittomahdollisuus ja käymälä. MUODONMUUTOS "VENEEKSI" Keväällä 1972 lomamajojen vakinaiseksi tukikohdaksi oli saatu runsaan hehtaarin laajuinen kallioinen niemi Lietvedellä ja omistajana to11m "Uivat lomamajat ·oy". Talvella tuli hankaluuksia Mikkelin kaupungin kanssa , sillä hatarat mökit olivat asuinkelvottomia, asetusten vastaisia eikä niille ollut anottu rakennuslupaakaan, mutta siirtoja sakkouhasta huolimatta lomarnaj,at jäivät rannalle "helpottamaan kaupungin asuntopulaa"
Pahin vesien saastuttaja lienee sittenkin parissa vuodessa suorastaan satamaksi muodostunut tukikohta, jossa alusten jätesäiliöt tyhjennetään, sisä. Edelleen on valitettavasti ihmisluonnon mukaista selviytyä roskista ja muusta tarpeettomasta tavarasta helpoimmalla mahdollisella tavalla välittömästi eikä kantaa kaikkea mukanaan takaisin lähtökohtaan, pääseehän roskatulta paikalta itse pois. mat tiskivedet ja haitallisemmatkin saasteet päätyvät kyllä laidan yli Saimaaseen. MOOTTGRIEN PÖRINÄ Vuonna 1973 astuivat voimaan ulkolaitamoottoreita koskevat melurajat. tilat siivotaan ja moottorit tankataan, kaikki joko aivan vesirajassa tai kelluvien laitureiden päällä, lisäksi jätteiden jatkokuljetus kaatopaikalle on järjestetty summittaisesti. Vilkkaimpina viikonloppuina laitureiden luona on yhtämittainen pörinä paitsi alusten lähtöjen ja tulojen myös kaikenlaisten koeajojen ja esittelykierrosten takia. Läheisen lossin kuljettajat ovat varsinkin tuulisina, pimeinä öinä ihmeissään ympärillä pyörivien alusten takia, koska näistä puuttuvat kaikki valot, ne ovat hitaina vaarassa jäädä alle ja kokemattomat ohjaajat 241. VANDALISMIN VAARAT Uivat lomamajat pystyvät liikkumaan matalissa vesissä, mitä mahdollisuutta matkailijat todella käyttävät hyväkseen samalla katkoen verkkoja ja sotkien muita kalanpyydyksiä. Liikkumisen vapaus houkuttelee ottamaan muitakin vapauksia: rantaan mennään missä tahansa, kalat (jotka on pyydystetty luvatta joko omilla välineillä tai suoraan paikallisasukkaiden verkoista ja katiskoista) paistetaan metsänreunassa nuotioilla välittämättä tippaakaan sellaisesta pikkuasiasta kuin esimerkiksi valtakunnallisesta kulohälytystilasta; koirat lasketaan vapaaksi saariin lintuja pelottelemaai:i, leiriä pidetään sopivaksi katsotussa paikassa useampia päiviä i,a jätetään lähtiessä kaikki roskat ja jätteet levälleen (lähimpaan yleiseen leirintäalueeseen on muuten matkaa vain neljä kilometriä). Kun alukset ovat koko ajan veden päällä, pienikin häiriö tai vuoto käymäläja likavesijärjestelmissä aiheuttaa heti todellisen saastetulvan maallahan sentään hiekka suodattaa osan lähelläkin rantaa olevan mökin tai saunan jätevesistä. Tukevamuotoisia aluksia työntäessään pienet moottorit joutuvat tavallista suuremmalle rasitukselle ja tällöin ääni kovenee, ja lisäksi ainakin vastatuuleen ponnisteleva maja pysyy rannallaolijain kiusaksi varsin kauan näköja kuulopiirissä. Mittauslaitteiden ja henkilökunnan puuttuessa poliisin valvonta on lähes olematonta, ja tämän ovat ympäristön asukkaat saaneet eräitä fomaalusten moottoreita kuunnellessaan karvaasti huomata
Valojen puuttuminen (joka tosin eräiden alusten kohdalla on korjattu) on vain yksi turvallisuuden laiminlyönti, lisäksi alukset ovat tuulella hankalasti ohjattavia pienen moottorin ja suuren ilmanvastuspinnan takia ja kun alustan styroxlevy on hyvin arka liuottimille, särkyneen betonikuoren rakoon valuva ben~iini voi sulattaa sty· roxin hetkessä lähes olemattomiin . PUUTTEELLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Uivat lomamajat ja vuokrattavat loma~alukset eivät sinänsä ole huono ajatus, tarjoavathan alukset tavallisille, kesäasuntoa omistama:ttomille ihmisille mahdollisuuden mökkiläisen elämään, luonnon ihailuun ja virkistäytymiseen vesien äärellä. Niin ikään järvelle paistavat hiekkakuopan vierestä öljytynnyrit ja roskalaatikot. Sähkögeneraattori toimi viikkokaupalla täysin suojaamattomana pitäen yksitoikkoisella 242 jumputuksellaan lähiasukkaita valveilla yökaudet. Ympäristöä on tosin yritetty siistiä ja haittoja poistaa (esimerkiksi generaattori on siirretty maa kuoppaan), mutta paikka on yhä erittäin ikävän näköinen ja erottuu räikeänä vastakohtana seudun luonnonkauneudelle ja huomaamattomasti sijoitetuille kesämökeille. MAISEMAN PILAAJA JA METELIN PÄÄSTÄJÄ Ärsyttävintä loma-alustoiminnassa on yhtiön täydellinen piittaamattomuus maisemansuojelusta ja ympäristön asutuksesta. Uivien lomamajojen nykyinen jatkuva oleskelu Lietvedellä perustuu suurelta osalta "luvattomuuteen" ja väliaikaisuuteen. Hiekka on otettu samasta niemestä ja täten on samalla saatu kauas järvelle näkyvä hiekkakuoppa autojen py• säköimispaikaksi. Kunta ei ole puuttunut asiaan, varsinkin, kun Puumalalla on myrskytuhojen takia ollut muutenkin murheita aivan tarpeeksi. Kuitenkin Lietveden tapaus on kerrassaan räikeästi osoittanut lainsäädännön puutteet ja tiukan valvonnan tarpeen. Nykyisellään se tulee kuulumaan marraskuun alussa voimaanastuneen rakennuslain 151. käyttäytyvät muutenkin arvaamattomasti. Ilomantsissa määrättiin vastaavantapaiset uivat kesämökit puret· taviksi eikä uusille annettu lupia, mutta Puumalassa ei lupia voi evätä, kun sellaisia ei ole haettukaan: kaikki rakennelmat ovat vain väliaikaisia ja poissiirrettäviä. Tukikohta on kuitenkin luku sinänsä . Kalastuskunta yritti kalastuslain 69. Nyt kalliota kiertää yhtäjaksoinen ponttonilaituri ja muuta rantaa hiekasta rakennettu, traktorien puskema autotie. Lietveden vaaralliset rumilukset Kahvila-alus Sanna on kököttänyt kaksi kesää paikallaan ankkurissa "väliaikaisesti". pykälään vedoten kieltää "vesialueen muun käytön", mutta seuranneessa oikeuskäsittelyssä laintulkinta jäi saamatta asian keskeytyess~ kalastuskunnan kokouspöytäkirjan pieneen puutteellisuuteen, ja koska kalastuskunta joutui maksamaan kulut, se ei enää uskaltanut lähteä uuteen yritykseen. Jo itse alukset ovat kaikkea )]luuta kuin silmää ilahduttava näky: eräässä lehtikirjoituksessa niitä verrattiin vesille joutuneisiin ulkokäymälöihin. Kenelle kuuluu vaarallisten ja maisemaa rumentavien hökkelien torjunta. Ennen rakentamista se oli kaunis, veteen laskeutuva jyrkkä kallio, jonka loivalla sivulla kasvoi tiheä sekametsä. Eikö sitten mistään laista löydy sopivaa kohtaa loma-alustoiminnan valvomiseksi tai rajoit• tarniseksi. pykälän muutoksen piiriin ja tarvitsee rakennusviranomaisten luvan. Lisäksi lomamajat ovat nykyisin veneitä, eikä niiden asuinkelpoisuuttakaan voi valvoa. Myös hinaajat ja matkustajalaivat joutuvat väistelemään eteensä pöllähtäneitä majoja. Lähinnä tällä hetkellä tulevat kyseeseen vesipiirin ja läänin ympäristönsuojeluntar· kastajan mahdolliset toimenpiteet sekä rantakaavamääräykset. Tosin Puumalan rakennuslautakunta kyllästyi kioskin yli vuoden kestäneeseen "väliaikaisuuteen" ja määräsi sen pu· rettavaksi sillä seurauksella, että nyt parinkymmenen metrin päässä on uusi kioski entiset mainokset seinillään. D. Aikanaan Pistohiekan leirintäalueen rannassa kököttänyt kahvila-alus Sanna on jo kaksi kesää pysynyt hievahtamatta paikalleen akkuroituna ja niemen rantaan kiinnitettynä väliaikaisesti. Joka tapauksessa loma-alustoiminnan täytyy olla luonnon muun virkistyskäytön yhteydessä suunniteltua, tarkkaan valvottua ja ympäristönsuojelunäkökohdat huomioonottavaa, sillä Lietveden seudut valloitta· neen yrityksen täysin piittaamaton menettely voi jäädä vain erittäin varoittavaksi esimerkiksi