KURKIEN KINTEREILLÄ EUROVAALEISSA ON LUONTO PELISSÄ RETKI HANGON RANTALEHTOON PARIKKALAN SIIKALAHDEN RIKAS LUONTO S U O M E N LU O N T O 5 | 2 2 4 S U O M U K K A JA P Ä H K IN Ä . E R A K K O M E H IL Ä IS E T T U T U IK S I. K U R K IE N TA LV IM A IL L A . P A R IK K A L A N S IIK A L A H T I. Raitapaita Pyjamalude on luteeksikin korea. H A N G O N L Å N G B O D A U D D E N . E U R O V A A LI T. P YJ A M A LU D E . Suomen Luonto etsi suomalaisia satelliittikurkia talvehtimisalueilla. LE H T O K O T IL O . IRTONUMERO 10,50?€ 5/2024
KE VÄ T Keväthuumaa KUVA TARU RANTALA / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUN TALVI on lopultakin antanut periksi ja kevät kiitää kohti kesää, tuomi verhoutuu lumenvalkoiseen. Valo, linnunlaulu, värit ja tuoksut elähdyttävät jäyhimmänkin suomalaisen keväthuumaan.. Tuomen valkeat kukkapilvet reunustavat pellon ja metsän rajaa, ja levittävät ympärilleen häpeilemättömän imelää ja voimakasta tuoksuaan
Juuri nyt mehiläisiä alkaa näkyä kukilla. 16 Kurkien valtatiellä Suomen Luonto lähti kurkien kevätmuuttoa vastaan. 26 Raitapaitainen tulokas Korea raidallinen pyjamalude on levinnyt Etelä-Suomeen, 32 Rakas limainen naapurimme Lehtokotilo osaa seurata omia jälkiään ja ampuu kumppaniinsa lemmennuolia. 42 Erakoita etsimässä Suomessa on parisataa lajia erakkomehiläisiä. Se on pähkinäpensaan täysloinen. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Pähkinän kumma kumppani Lehtivihreätön suomukka nostaa ilmaversonsa pintaan keväällä. 34 Lintuparatiisin nousu ja tuho Parikkalan Siikalahden lintujärvi ei ole enää entisellään. 50 Suomen Luonnon EU-vaalikysely Kahdeksan puoluetta vastasi eurovaalikysymyksiimme. RI IK KA KA AR TI N EN 62 Kysy luonnosta: Miksi rusakon poikanen jäi pihapiiriin ?. Etsimme erityisesti tiettyä satelliittimerkattua yksilöä. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Heikki Pohto 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Jenni Räinä 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 42 Suomen Luonto 5/2024 42 Valkosäärialpimehiläinen toimessaan. 54 Peikonpolkua pähkinälehtoon Retki Hangon Långbodauddenille ja Trollbergetille vie laajaan pähkinälehtoon ja kalliorannoille. Tutustumme näihin hienoihin pölyttäjiin
y Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. ely A. Printall käy. isesti uusiutuvaa energiaa. ajat Johanna Mehtola Mari Pihlajaniemi Anna Tuominen Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuo. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. i. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Sami Karjalainen, tietokirjailija Sami Karjalainen on kirkkonummelainen tietokirjailija ja tekniikan tohtori, joka on julkaissut useita palkittuja hyönteiskirjoja. KANSIKUVA: ARI KORJALA. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.?i Tilaa diginä: suomenluonto.?i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Seppo Vuolanto, lintuharrastaja Seppo on pitkän linjan lintuharrastaja sekä ympäristöhallinnon ja EU:n luontoja lintudirektiivien osaaja. Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit, Rantojen hyönteiset, Suomen leppäkertut ja Suomen hyppyhämähäkit. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Tässä numerossa Seppo vastaa kahteen lintujen pesintään liittyvään kysymykseen. avissa osoi. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Siellä hän myös osallistuu Luomuksen lintuseurantoihin. 83. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. Kevään arktika-aika mökillä Virolahdella tuottaa aina uusia elämyksiä. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. ajat Hanne Valtari Annakaisa Vän. Hänen teoksiaan ovat mm. Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T ENERGY G R E E N SA M I KA RJ AL AI N EN TO M M Y KA N KK O N EN / VA ST AV AL O M AR I PI H LA JA N IE M I 62 26 Suomen Luonto lähti kurkien kevätmuu oa vastaan – reportaasi sivuilla – . i. Suomen Luonnossa hän toimittaa Luonto, ympäristö ja tiede Nyt -palstaa. Tähän lehteen Sami kirjoitti jutun pyjamaluteesta. Mari Pihlajaniemi, toimittaja Mari on biologi, toimittaja ja tietokirjailija, joka sukeltaa mielellään monenlaisiin luontoaiheisiin ekologiasta retkeilyyn ja eläintarinoista politiikkaan. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®serti?ikaa. Hänelle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja hänet on valittu Fotofinlandia-finalistiksi. inen (opintovapaalla) Laura Salonen (toimivapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti, Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. ää sähkönä sataprosen. Aina tilaisuuden tullen hän karkaa sielunmaisemiinsa Ylä-Kainuun vaaroille, metsiin ja soille, mutta viihtyy myös Etelä-Suomen metsissä ja rannoilla. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. unen ja Marika Eerola Toimi. Painotalolle on myönne. e Kar. Suomen Luonnon lukijoille hän on tuttu Kysy luonnosta -palstalta, jossa hän on vastannut lintuaiheisiin alusta, eli vuodesta 1985 alkaen
Naaraan päätettäväksi jää, hyväksyykö se kosijan vai poistuuko paikalta. Koiras seuraa naaraan kyljessä kiinni, koskettelee sitä hellästi kielellään ja kiehnää ja nytkähtelee sen kylkeä vasten. Talvilevolta esiin kömpineet kyyt viettävät pari– kolme viikkoa paistatellen auringossa. Jos paikalle osuu toinenkin koiras, voi seurata näyttävä ottelu. Kevätauringossa paistatellut kyy ei kuitenkaan pitkään malta pysyä varjoissa, vaan tulee pian takaisin, jos tarkkailija malttaa olla liikkumatta. Niiden ainoa tavoite on imeä mahdollisimman paljon lämpöä. Monet niistä ovat tosin vuosien varrella jääneet ihmisten maankäytön alle. Kyy puree ihmistä vasta hengenhädässä, mutta kyyretkelle on hyvä pukea tukevat kengät siltä varalta, että tulee vahingossa astuneeksi uneliaan käärmeen päälle. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi KÄÄRMEET HERÄÄVÄT talvipesistään Etelä-Suomessa yleensä huhtikuun lopulla, Lapissa vasta kesäkuussa. Kun yllä on uutuuttaan kiiltävä suomutakki, kevätkiireet saavat alkaa. Paikannimetkin voivat auttaa etsinnöissä: matomäet, käärmekalliot ja muut käärmeisiin viittaavat paikannimet usein kertovat, että paikalla on ainakin ennen sijainnut kyiden talvehtimispaikka. TO IM IT TA N U T A N N A TU O M IN E N. Lemmekkäät koiraskyyt kulkevat sinne tänne naaraita etsien. Tanssia muistuttavan ottelun tiimellyksessä ne yrittävät puskea toisiaan tasapainosta. VINK KI Usein kyyn havaitsee vasta, kun se pakenee kahahtaen koloonsa. Silloin on myös mahdollisuus päästä näkemään kyiden kosintapuuhia. Keväisin kyitä voi löytää etelään päin viettäviltä rinteiltä, joissa on kivikkoa ja riittävän avointa, jotta aurinko lämmittää maata. Sitten kyyt luovat nahkansa. Kyykoiraat kohottavat eturuumiinsa pystyyn. Parhaiten matelijoita löytää, kun kävelee rauhallisesti ja pysähtyy usein katselemaan maata. Juuri silloin on paras aika tarkkailla käärmeiden elämää. Ne viettävät aikaa talvipesien läheisyydessä ennen kuin hajaantuvat kesäksi. Kyiden kesken taistellaan herrasmiessäännöin, eikä myrkkyhampaita käytetä. MAIJA KARALA Todista kyiden tanssia KUVITUS JUHA ILKKA Kyyt pariutuvat aurinkoisina kevätpäivinä
Miten auttaa kotipihan pölyttäjiä, Juho Paukkunen?. Kun siemensato kypsyy, eminorkot näyttävät saavan ylleen pehmoisen turkin. Poutasäällä siemenet kertyvät ilmavaksi hötöksi, joka jää kiinni nurmikoihin ja kasaantuu tuulensuojaisille seinustoille. 1 VÄHENNÄ NURMEN LEIKKAUSTA. Kuivaan kohtaan voi tulla huopakeltanoa tai rohtotädykettä, jotka ovat myös hyviä ravintokasveja. Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari vastaa Kysy luonnosta -palstan pistiäiskysymyksiin. Luonto on sopeutunut jatkuvaan valoon. Lajin koiras on helppo tunnistaa pitkistä tuntosarvistaan. 2 KUORI KIVENNÄISMAATA ESIIN. Pitkäsarvimehiläinen näyttää erityisesti hyötyneen siitä, ja kohtaan on syntynyt niiden yhdyskunta. Toukokuun puolivälin jälkeen aurinko jää Suomen pohjoisimmalla laidalla pysyvästi horisontin yläpuolelle. Kasvit pystyvät yhteyttämään pitkään, joskaan eivät vuorokauden ympäri. Ihmettele höttöisiä nietoksia Lähde ihailemaan yötöntä yötä VINK KI Haapa on poppelien suvun ainut luonnonvarainen laji Suomessa. Siemenet voivat maan eteläosissa alkaa varista jo toukokuun puolella. Kuollut puu tai kanto tarjoaa koloissa pesiville pistiäisille pesäpaikkoja, mutta kaikilla ei ole sellaista puutarhoissaan. Nurmikkoon kasvaa tyypillisesti valkoapilaa ja voikukkaa, joista etenkin kimalaiset tykkäävät. Haavan kukinnot ovat pitkiä norkkoja. suomenluonto.fi 7 Haapa kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista ja kypsyttelee siemenensä kesän alussa. Valkoiset nietokset kuorruttavat pihamaata, vaikka lämpötila on pitkälti plussalla. Monia puistoja koristavat istutetut palsami-, laakeritai jättipoppelit, jotka tuottavat oman osuutensa kesäisestä lumisateesta. Kun haavan kukinta on oikein runsas, näky on kuin takatalvi olisi iskenyt. heinäkuuta. Nurmikon leikkuuta ei tarvitse lopettaa kokonaan, vaan jo leikkuuvälin harventaminen tai laikuittainen leikkaaminen auttaa. Noin neliömetrin alueelle mahtuu jo paljon pesiä. Kussakin puussa on vain joko siitepölyä tuottavia hedekukintoja tai siemeniä tuottavia emikukintoja. Yöttömän yön ihailijalla ei ole kiire matkata pohjoiseen, sillä aurinko laskee Nuorgamissa seuraavan kerran vasta 29. Poistin mökillä sammalta maan pinnalta lämpimästä etelärinteestä, ja siitä on muodostunut hyvä pesäpaikka maamehiläisille ja muille maassa pesiville pistiäisille. Monet lajit voivat pesiä myös ontoissa tai sisältä pehmeissä kasvinvarsissa, kuten kuivuneissa ohdakkeissa tai vadelmissa. 16.5. Niitä voi vähän leikata, jotta varren sisus tulee esiin. Monilla eläimillä unen tarve vähenee, ja yhtenäisen yölevon sijaan ne ottavat lyhyitä torkkuja. 3 SÄÄSTÄ TALVENTÖRRÖTTÄJÄT. Se koostuu lenninhaivenista, joilla siemenet matkaavat tuulen mukana etäälle emokasvista
Vitsauksina ovat kemikaalit, taudit ja muuttolintujen pyynti. Sellaisen toteuttaminen on paitsi työlästä, ennenkaikkea kallista. MONINAISET OVAT uhat suomalaistenkin pitkän matkan muuttajien reiteillä ja talvenviettopaikoilla. Syitä lajin heikkoon poikastuottoon on monia, monet kotimaista perua. Luonnon ääni -podcastsarjamme uusimmassa jaksossa saaristolintututkija Martti Hario kertoo erittäin uhanalaisen selkälokin lohduttomasta alamäestä. Merkittävimpiä on kuitenkin selkälokkien talvehtimisalueiltaan Tansaniasta ja Ugandasta tuliaisena tuoma tuhti kuorma rasvakerrokseen kertyvää hyönteismyrkky DDT:tä. 8 suomenluonto.fi PAIKANTIMET JA SEURANNAT ovat viime vuosikymmenien aikana mullistaneet tietämyksemme lintujen muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JA RI KO ST ET JA AN N A RI IK O N EN Suojelu ja asennemuutokset ovat autt aneet kurkea. Jaksolla 1984–2017 kanta seitsenkertaistui EteläSuomessa ja kolminkertaistui Pohjois-Suomessa.. Mutta vain teoriassa... Kun alueet ja reitit tunnetaan, se mahdollistaa linnuille tärkeiden ruokailuja talvehtimisalueiden täsmäsuojelun. Selkälokkia ja ihmisiäkin uhkaavan DDT:n käytön rajoittaminen malarian koettelemassa maassa vaatisi jatkuvan laajan valistuskampanjan. On täysin ymmärrettävää, että siivekkäissä NatureUgandan ensisijaisena huolena ovat paikalliset uhanalaiset lajit, kuten vastikään uudelleen löydetty ugandankutoja Ploceus spekeoides. JUURI NYT kehitysyhteistyötä ajetaan alas hetkellä, jolloin maailmassa on ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä yhä enemmän haasteita ja tehtävää. Afrikan maissa kohtaavat sekä paikallinen pesimälajisto että kymmenet sinne talveksi muuttavat lintulajit. ESIMERKIKSI UGANDASSA, kuten monissa muissakin Afrikan maissa, tehdään työtä muuttolintujen hyväksi. NatureUganda tekee suojelutyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tukea kipeästi tarvitsevia kohteita riittää, mutta esimerkiksi päiväntasaajan Afrikan talvehtimismaita olisi autettava sekä taloudellisesti että asiantuntija-apua tarjoten, mikäli mielimme torjua luontokatoa ja kohentaa omien pitkän matkan muuttajiemme, kuten selkälokin tilannetta. Suojelu Suomessa ei aina riitä Päätoimi. Mutta lajeja, biotooppeja, haasteita ja valistustyötä riittää
Supikoira ja minkki löytävät helpoimmin pesiä, joilla varis on jo rikkonut munan. Reheväkasvuisilla rannoilla pesivät lajit ovat kärsineet maatalouden sekä metsäojitusten ja hakkuiden aiheuttamista huuhtoumista, jotka tummentavat vesiä ja vähentävät untuvikkojen tarvitsemien selkärangattomien määriä. Karuilla vesillä koskelot ja kuikka pärjäävät edelleen. Lokit hälyttävät pedoista ajoissa ja pystyvät karkottamaan niitä. Rantojen tuntumassa pesivien lajien munapesyeitä tuhoavat etenkin varis sekä nisäkäspedoista supikoira ja minkki, jotka tappavat toisinaan naaraankin. Vesilinnut vähenevät TEKSTI JA KUVA PERTTI KOSKIMIES. Rehevien vesien lajit ovat kärsineet myös naurulokkiyhdyskuntien vähenemisestä. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T M A R I P IH LA JA N IE M I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Punasotka on kannan romahtamisen vuoksi luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi Suomessa ja vaarantuneeksi sekä Euroopassa ett ä koko maailmassa. Tavallisista lajeista vain sinisorsan ja telkän kannat ovat säilyneet entisellä tasollaan ehkä siksi, että suuri osa niistä pesii kauempana rannoista. Punasotkia pesii Suomessa vain kymmenesosa, tukkasotkia viidesosa ja haapanoita, heinätaveja sekä jouhija lapasorsia noin kolmasosa 1980-luvun määristä, ja useimmat muutkin vesilinnut ovat taantuneet, ilmenee Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista
Vali tuksia on vireillä ympäri Eurooppaa, joten päätöksiä lienee luvassa lisää. Näin linjasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ratkaisussaan, jossa yli 2000 sveitsiläisestä iäkkäästä naisesta koostuva Verein Klimaseniorinnen Schweiz -yhdistys peittosi Sveitsin valtion. Tuomioistuin totesi, että vaikka yksittäinen maa ei voi ratkaista koko ongelmaa eikä täysin suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta omilla toimillaan, kaikilla valtioilla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimiin”, sanoo kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. ”Me emme ole pohtineet vielä valittamista, mutta seuraamme kyllä tarkasti. TEKSTIT MARI PIHLAJANIEMI KUVAT ILMASTOISOVANHEMMAT JA ILMASTOPANEELI/VEIKKO SOMERPURO Suomen ilmastoisovanhemmat osoitt avat mieltään Eduskuntatalolla perjantaisin. Se olisi minun mielestäni näiden kriteerien mukaan ihan selkeä ihmisoikeusrikkomus”, Kulovesi sanoo. ”Tuomioistuin teki ison loikan – tätä minä itse pidän hirveän merkittävänä – ja laittoi mukaan pitkän listan kriteereitä valtioiden riittäville toimille”, Kulo vesi kertoo. ”Esimerkiksi meillä Suomessa on ilmastolaki, mutta sitä ei toimeenpanna. Listalla ovat muun muassa selkeät kansalliset ilmastotavoitteet, hiilineutraaliuspyrkimys ja päästöbudjetti. Lisäksi mukana on maininta siitä, että pelkät tavoitteet eivät riitä, myös toimeenpanoon pitää ryhtyä hidastelematta. Kati Kuloveden mukaan on kiinnostava kysymys, minkä tyyppiset järjestöt voivat jatkossa viedä tapauksia tutkittavaksi. ”Pisara meressä ei ole hyväksyttävä perustelu. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi VALTIOT – Suomi muiden muassa – eivät voi enää puolustella ilmastotekojen puutetta sillä, että yksittäisen maan toimet olisivat vain pisara meressä. Kyllähän se on selvää että Suomen hallituksen ilmastotoimet eivät vastaa lakia”, sanoo Suomen ilmastoisovanhempien sihteeri Matti Nummelin. Kriteeristö koskee myös Suomea. Päätöksen mukaan Sveitsi on epäonnistunut ilmastotoimissaan. Kotimaiset järjestöt paneutuvat nyt tahoillaan päätökseen. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. Oikeustieteilijän mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös on merki ävä myös Suomelle. Tuomioistuimen mukaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit osoittavat selvästi, että ilmastonmuutosta hillitsevät toimet eivät ole olleet riittäviä. Mummojen voitolla on merkitystä Sveitsin valtio on epäonnistunut ilmastotoimissa
Tuomioistuin paalutti 1,5 asteen tavoitteen mittariksi, kun se arvioi maiden toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se otti itsestään selväksi lähtökohdaksi, että ilmastonmuutos on vakava uhka sekä nykyisten että tulevien sukupolvien ihmisoikeuksille ja 1,5 asteen riskit ovat pienemmät kuin kahden asteen riskit. Määrä oli ympäristöjärjestöjen mukaan hälyttävän pieni, etenkin koska oli epäselvää, onko luvuissa mukana Metsähallituksen alue-ekologiseen verkostoon jo kuuluvat kohteet. MP ”Se, että yhden valtion toimet ovat vain pisara meressä, ei ole hyväksyttävä perustelu.” Suomen energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt pienenivät viime vuonna peräti 3,7 miljoonaa tonnia. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Ympäristöministeriö esitteli sidosryhmille huhtikuussa monimuotoisuusstrategian luonnosta, johon sisältyy myös alustava arvio Orpon hallituksen kriteereillä suojeltavasta vanhasta metsästä. Eläimiä saatiin pantoihin vain kaksi. MP Suomen päästöt putosivat Luonnonvarakeskus pannoitti helmi–maaliskuussa susia Oulujärven pohjoispuolella. Se katsoi, että valitusta ei voi kohdistaa kaikkiin valtioihin kerrallaan, vaan lasten olisi pitänyt haastaa vain kotimaansa ja käydä ensin läpi kansalliset oikeusasteet. Espoon Suomenojan, Seinäjoen ja Turun laitosten päästösäästö oli puolet tästä. Kansalaisten pitää saada asiansa käsittelyyn kansallisissa oikeusasteissa. Tutkijat eivät voi estää pantasusien kulkua poronhoitoalueelle. Klimaseniorinnen-järjestö kävi maan kaikki oikeusasteet läpi, mutta heidän valitustaan ei otettu niissä lainkaan käsittelyyn. Siksi työ keskittyy Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Suomenselälle. . Lyhyeksi jäänyt aineisto paljasti, että susiyksilön elinalue ulottui alueen rajan molemmille puolille. Sveitsi rikkoi ihmisoikeuksia, koska kansalaiset eivät saaneet asiaansa käsitellyksi maan sisällä. AH VI LL E H EI KK IN EN / VA ST AV AL O. . Tuomioistuin käsitteli myös tapauksen, jossa portugalilaiset lapset haastoivat oikeuteen useita maita, myös Suomen. Miten tämä vaikuttaa suojelemattomien valtion vanhojen metsien kohtaloon, jää nähtäväksi. Varustamalla GPS-lähettimillä susia, metsäpeuroja ja maakotkia Luke tutkii tuulivoiman vaikutuksia. Niistä toinen ammuttiin huhtikuussa poronhoitoalueella vahinkoperusteisen poikkeusluvan perusteella. Pantasusi ammuttiin poikkeusluvalla Vanhojen metsien kriteerit valmistelussa Kansainvälisen ympäristöoikeuden professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Kati Kulovesi. ”Tietysti olisi ollut mukavaa, että tämänkin suden pantatietoa olisi saatu pidemmältä ajalta, mutta merkinnän jälkeen me emme enää puutu eläimen liikkumiseen millään tavalla, sillä se olisi täysin tutkimusetiikan vastaista”, toteaa Luken erikoistutkija Ari Nikula. Eniten, eli 0,9 miljoonaa tonnia, pudotukseen vaikutti Helsingin Hanasaaren kivihiililaitoksen sulkeminen. Vähennyksiä tuli myös muissa laitoksissa ja teollisuudessa. ”Tämä on monimutkaista ja vaikeaa hommaa, joka vaatii lisäksi isoja yhtenäisiä alueita ja maanomistajan luvan”, Nikula kertoo. Suomalaiset voivat haastaa Suomen, portugalilaiset Portugalin. Kasvavat tulostavoitteet voivat merkitä kasvavaa hakkuupainetta Metsähallituksen hallinnoimissa valtion talousmetsissä. Hankkeessa on lupa kuudenkymmenen suden pannoittamiseen, mutta siihen ei todennäköisesti päästä. Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään kasvattaa Metsähallituksen valtiolle tulouttamaa rahamäärää. Seuraavaksi suurin pudottaja (0,4 miljoonaa tonnia) oli Pietarsaaren Ahlholmens Kraft, joka oli edellisvuonna tupruttanut turvepäästöjä urakalla
Saukkokanta puolestaan kasvoi 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen kannan koko on pysynyt tasaisena. RUNSA S TUJAT Näätien todellisuus on vakaampi Näätien kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä pysynyt melko samana, joskin laji on taantunut etelässä ja runsastunut pohjoisessa. VAK A AT TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA OUTI RITVANEN / VASTAVALO Metsäjänis, orava ja ke. Metsäjänisten kato on voimakkainta maan eteläosissa, pohjoisessa lajin kanta on edelleen suhteellisen vakaa. Metsäjänikset katoavat Metsäjänis ja kettu ovat viimeisten vuosikymmenien aikana huvenneet puoleen, oravia ja lumikoita on vain kolmannes ja kärppiä enää kuudesosa 1980-luvun Tulokset selviävät Luonnonvarakeskuksen tekemistä lumijälkilaskennoista. VÄHENIJÄT RUNSA S TUJAT 12 suomenluonto.fi Metsäjäniksen poikanen. Nykyisin laji runsastuu etenkin itäisemmissä osissa elinaluettaan, sillä lännessä monet sopivat alueet ovat jo täyteen kansoitettuja. u vähenevät, saukko ja näätä pysyvät samoissa, rusakko runsastuu.. Lajin suosikkielinpaikkoja ovat rannikon peltomaisemat, ja niissä ympäristöissä rusakoita elääkin varsin tiheässä. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Metsäjänikset katoavat Etelä-Suomesta Metsäjänis ja kettu ovat viimeisten vuosikymmenien aikana huvenneet puoleen, oravia ja lumikoita on vain kolmannes ja kärppiä enää kuudesosa 1980-luvun lopun määrästä. Rusakoilla menee muita paremmin Rusakoiden määrä on moninkertaistunut 1980–1990 -lukujen taitteeseen verrattuna. Tänä talvena näätien lumijälkiä havaittiin edellistä vuotta enemmän koko maassa. Lajin suosikkielinpaikkoja ovat rannikon peltomaisemat, ja niissä ympäristöissä rusakoita elääkin varsin tiheässä. Nykyisin laji runsastuu etenkin itäisemmissä osissa elinaluettaan, sillä lännessä monet sopivat alueet ovat jo täyteen kansoitettuja. Metsäjänisten kato on voimakkainta maan eteläosissa, pohjoisessa lajin kanta on edelRusakoilla menee muita paremmin Rusakoiden määrä on moninkertaistunut 1980–1990 -lukujen taitteeseen verrattuna. Tulokset selviävät Luonnonvarakeskuksen tekemistä lumijälkilaskennoista
Voimakas sininen ja sitä vielä lyhytaaltoisempi ultravioletti väri näyttävät kehittyneen evoluutiossa toistuvasti. iin 6,3 miljoonaa kuutiometriä (5,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2022). Ilmastonmuutos voi lisätä hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä ilmakehään niin paljon, ett ä tundra muutt uu nielusta lähteeksi. Jos vaha liuotetaan ja sen rakenne hajoaa, sen värikin häviää. JESSICA HAAPKYLÄ MUUTOK SIA Hallitukset, viranomaiset ja oikeusasteet eri puolilla Eurooppaa heikentävät parhaillaan kansalaisten oikeuksia protestoida. Erilajisilla sinisillä marjoilla on vahassa hyvin erilaisia kiderakenteita, mutta ne kaikki siis heijastavat siniväriä. Mustikassa on myös pigmenttien synnyttämää siniväriä, mutta se on hyvin tummaa. Koealoille pystytett iin niin sanott uja avoimia kammioita, jotka ovat kuin minikasvihuoneita. Metsähallituksen luontopalvelut ennallistaa soita tänä vuonna 1000 hehtaaria, kun vuonna 2023 määrä oli 4000 hehtaaria. Toimi aja Riikka Suominen Long Playssa 9.4.2024. Mahonian marjoilla suoritetussa kokeessa havaittiin että siniväri palaa, kun vaha kiteytetään uudelleen. Bristolin yliopiston tutkijat huomasivat, että pensasmustikan ja myös tavallisen mustikan voimakkaan sininen väri syntyy valon heijastuessa marjojen pinnan vahan kiderakenteesta. -75% Vähemmän suota ennallistetaan valtion mailla. Mustikan väri syntyy pinnan rakenteesta Pinnan vahan hienorakenne luo mustikan ja monen muun marjan siniväriä enemmän kuin aiemmin on havaittu, ilmenee Science Advances -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kova linja ympäristöaktivisteja kohtaan valtaa alaa monissa Euroopan maissa. AH KU VA T M AR I PI H LA JA N IE M I M AR IK A EE RO LA +2,8% Metsähallituksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 435 miljoonaan euroon (liikevaihto oli 423 miljoonaa euroa vuonna 2022), ja puuta valtion metsistä haka. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä. Myös Saaristomerellä pintavedessä oli tavallista enemmän sekä fosfaatt ifosforia ett ä typpeä. MP Suomenlahdella paljon fosforia Merentutkimusalus Arandan seurantamatkalla Suomenlahden pintavedestä mitatt iin ennätyksellinen fosfaatt ifosforipitoisuus – korkein kolmeenkymmeneen vuoteen. Suomesta mukana oli Kilpisjärvelle perustett u ala, jota on seuratt u jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Koska luontopalveluiden rahoitus on pienentynyt, muitakin luontokatoa torjuvia toimenpiteitä on tulossa tänä vuonna selvästi aiempaa vähemmän. Tutkijat pohtivat, voisiko värilliselle vahapinnoitteelle olla myös teollista käyttöä. Lämpenemisen seurauksena maaperän ja kasvillisuuden toiminta kiihtyi, ja muutos jatkui vuosikymmeniä. MP Mustikan marjojen väriin ei vaikuta pelkkä sininen pigmentt i.. Pohjan happitilanne oli Suomenlahdella kohtalaisen hyvä. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Tundra voi muutt ua hiilen lähteeksi Laaja kansainvälinen tutkijajoukko, mukana myös suomalaisia, selvitt i lämpenemisen vaikutuksia eri puolilla maailman tundra-alueita sijaitsevilla koealoilla
S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä. äviäkin suhteita. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Suomukan maan päälle kasvava ilmaverso lakastuu keskikesällä, kun siemenet ovat varisseet
Suomessa tämä harvinaisuus on rauhoitettu. Lehtiä on ainoastaan maavarressa. Täysloisen ja isännän välinen kehityshistoria on pitkä. Kelmeänlihaisten lehtisuomujen alapinta on mutkikkaan onteloinen, ja ontelonesteessä elää juuri tähän ympäristöön erikoistuneita Mycobacterium lathraeae -bakteereita. suomenluonto.fi 15 TEKSTI RIITTA VAURAS KUVAT SHUTTERSTOCK JA IVA VAGNEROVA / ISTOCKPHOTO. Harvinainen suomukka on yksi niistä. Loiselämälle on ollut hyväksi, ettei näännytä ruokkijaansa. Suomukan ruotsinkielinen nimi vätteros eli hiidenruusu on kuvaava: lehtivihreätön kasvi piileksii suurimman osan vuodesta maan alla, missä se voi kukkiakin. Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sen saattaa löytää lehdoista, joiden maaperä on multavaa ja kalkkipitoista. Suomukan siemenet itävät ilmeisesti vasta, kun ne saavat tiedon isäntäkasvista, yleensä pähkinäpensaasta. Kasvin tieteellinen nimi Lathraea squamaria viittaa piilossa olevaan ja suomumaisiin lehtiin. Mutta miten pähkinäpensas reagoi seuralaiseensa. Suomukalla on imujuuria, jotka tunkeutuvat isännän juurten johtojänteisiin nauttimaan ilmais ateriaa. Mullassa nuput eivät tosin avaudu, ja kasvi pölyttää itse itsensä. Ravinnon rosvous on todennäköisesti niin vähäistä, ettei se haittaa isäntäkasvia. Pensaan juurista välittyvä kemiallinen signaali käynnistää loisen juurten kehityksen. Se saa kaikki ravinteensa isäntäkasviltaan, eikä pysty itse yhteyttämään. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Pähkinän kumma kumppani S uomen luonnossa kasvaa monenlaisia loiskasveja, mutta täysloisia on vähän. Maan päälle varhain keväällä ilmestyvät raskaat, kalvakat kukintoryppäät ovat kimalaisten mieleen. Suomukkaa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja Kaukasukselta aina Himalajalle asti
16 suomenluonto.fi KURKIEN VALTATIELLÄ 16 suomenluonto.fi Näe maisem at kurjen silmin ! Dronek uvia ja -video ita löydät osoitt eesta suomen luonto .fi Kurjet yöpyvät matalikoilla ja heräävät aamun sarastaessa. TEKSTI JA KUVAT ANNA TUOMINEN KUVITUS JASU JUUTINEN Suomen Luonto matkasi kurkien kevätmuuton vanavedessä Espanjasta Unkariin ja löysi tutusta linnusta uusia puolia. DIGITI LAAJIL LE
Oppaamme Antonio Torrijo ja José Miguel Pueyo puistelevat päätään. He asuvat viereisessä Gallocantan kylässä, eivätkä voi ymmärtää, miten Tornosissa siedetään tämän tästä moikuvia kelloja. Pueyo ehdottaa, että lähtisimme kiertämään läheisiä peltoja ja tarkkailemaan kurkia nyt, kun aurinko on noussut ja valoa riittää kiikarille ja kaukoputkelle. Kurjet ovat yöpyneet suolajärven matalissa vesissä, turvassa saalistajilta. Lähestyvän auringonnousun enne heijastuu suolajärven pinnasta. Niitä on valtavasti, jopa tuhansia. Aurinko kurkottaa taivaanrannassa lymyävien pilvien takaa ja virkistää lempeästi. Sen kello muistutti olemassaolostaan läpi yön, vartin välein. suomenluonto.fi 17 S. Nyt ne nousevat yksi toisensa jälkeen siivilleen ja lentävät matalalla rantalietteiden yli pelloille etsimään aamiaista. Takana on surkeasti nukuttu yö, sillä pienen Tornosin kylän majapaikkamme on aivan kiinni kirkontornissa. suomenluonto.fi 17 Syvänsininen aamuhämärä makaa Gallocantan yllä. Kurkia lipuu ohi jatkuvana virtana. Ensimmäiset kurjet lentävät ohi huomaamatta, mutta sitten kuuluu tuttu ääni – gru! Siten kurjen huuto kirjoitetaan espanjaksi
18 suomenluonto.fi Kurjet voivat viettää täällä koko talven tai jatkaa vielä eteenpäin lähelle Portugalia tai Marokkoon asti. Hän näyttää vihostaan säntillisesti täytettyä taulukkoa, johon hän on merkinnyt kaikki näkemänsä värirenkaat. Kurkiseuranta Suomen Luonto alkoi syksyllä 2020 seurata nettijuttujen sarjana nuorten kurkien matkaa niiden ensimmäisel18 suomenluonto.fi Kurjet etsivät kynnöspelloilta siemeniä ja selkärangatt omia eläimiä.. Pitkäjänteinen havainnointi on kertonut tutkijoille, että vihkoon merkityt kurjet ovat saapuneet talvehtimaan Espanjaan terrakotan sävyisiin peltomaisemiin. Välillä taulukossa näkyy renkaiden lisäksi merkintä linnulla huomatusta gps-paikantimesta. Juuri niiden takia mekin olemme täällä. Torrijo tutkii kurkiparvia säännöllisesti värirenkaita etsien. Nyt helmikuun lopulla kymmenettuhannet linnut ovat jo lähteneet täältä matkalleen kohti Pohjois-Eurooppaa. Gallocanta on tärkeä pysähdyspaikka kurjille edestakaisella muuttomatkalla
Linnut ovat osa israelilaisen ekologi Idan Talmonin väitöskirjatutkimusta. Gallocantassa käy turisteja sekä kotimaasta että ulkomailta katsomassa, kuinka kookkaat linnut kokoontuvat keräämään voimiaan joko pitkän muuttomatkan jälkeen tai keväällä sitä varten. suomenluonto.fi 19 lä syysmuutolla. Myös silmukkareitti on mahdollinen: viime syksynä seurantakurki Lauri lensi Tunisian kautta Tanajärvelle, mutta palasi Eurooppaan Hulan kautta. KA RT TA JO U N I TI KK AN EN O JA ST ET TA YM . Talmon tavoitteli tutkimukseensa ensisijaisesti kurkia, jotka muuttaisivat kurkien kolmesta pääreitistä itäisintä. Hän tutkii kurkien muuttoreittejä ja niiden käyttäytymistä. Kurjet päättivät kuitenkin toisin ja suuntasivat yksi toisensa jälkeen Espanjaan ja muualle Etelä-Eurooppaan. Se johtaa Israelin halki Etiopiaan asti. Häkellyttävintä on kurkien valtava määrä. Talvehtimisalueillaan kurki on myös maatalouden tuholainen. Katkoviivat näyttävät, että Unkarin Hortobágyssa ja Tunisiassa muuttosuuntaa voidaan vielä vaihtaa. 20 20 M U KA IL LE N .. Kun yksittäiset pisteet seikkailevat Euroopan halki, sitä herkästi unohtaa, miten suurina parvina kurjet muuttavat. Se on maatalouden tuholainen, ja esimerkiksi Espanjassa viljelijät saavat niiden aiheuttamista vahingoista korvausta samaan tapaan kuin hanhien jäljiltä Suomessa. Mutta toisin kuin hanhet, täällä kurjet ovat myös turistinähtävyys. Kurkiseurannan linnuista moni on lentänyt länteen juuri Hortobágyn kautta, ja siksi myös Suomen Luonto suuntasi tuolle reitille. Kurjet kantoivat jaloissaan rengastajien kiinnittämiä paikantimia, joiden avulla niiden lentoa voitiin seurata yksityiskohtaisesti. Vuosien kuluessa paikantimien piirtämät reitit tulivat tutuksi tietokoneen näytöltä, mutta nyt lähdimme verkkotuottaja Annakaisa Vänttisen kanssa paikan päälle ottamaan selvää, mitä kartan värikkäiden viivojen takaa löytyy. Virossa pesimäalueilla vieraillut Talmon sanoittaa sen osuvasti: talvehtimisalueillaan kurki on aivan eri lintu. Täällä kurki on eri lintu. Paikallinen luonnonystävien yhdistys Asociación Kolme päämuuttoreittiä Suomalaiset kurjet muuttavat etelään kolmea pääreittiä: läntistä (kahvinvärinen), Baltian–Unkarin reittiä (punaruskea) ja itäistä reittiä (oranssi). Matkareitti on piirretty karttaan sinisellä värillä
Kun Mañas oli lapsi, hän kävi vielä uimassa Gallocantassa. Poikkeamme lounaalle yhdistyksen perustajan ja matkailuyrittäjän Javier Mañasin hotelliravintolaan. Kun kurkien elinolot turvataan, monet niitä paljon uhanalaisemmatkin lajit hyötyvät. Monet kurjille sopivat matalikot muualla Espanjassa ovat kuivuneet, ja kurkien oli pakko löytää uusi paikka. Pueyo 20 suomenluonto.fi Kurjet säikähtävät lähestyvää ihmistä paljon herkemmin kuin autoa.. Ilmaston kuumeneminen on näkynyt Espanjassa pahenevana ja pitkittyvänä kuivuutena. 20 suomenluonto.fi Amigos de Gallocanta järjestää joka syksy kyläjuhlan saapuvien kurkiparvien kunniaksi. Nyt vettä on täälläkin vähemmän, mutta kurjille se on juuri sopivasti. Hän kertoo, että kurjet eivät ole aina parveilleet juuri Gallocantassa. Kultajahdissa Etelä-Ranskassa Toisen kirkonkellojen säestämän yön jälkeen suuntaamme vuokra-autolla kohti Barcelonaa. Kurkien suosio on tehnyt niistä niin sanotun sateenvarjolajin, jonka suojan alle mahtuu monta muuta ilmastonmuutoksen uhkaamaa lajia