A P O LL O . Näin autat pääskyjä | Kasvien aistit Tunne isot kovakuoriaiset Retkellä Linnansaaren kansallispuistossa Kevyesti kesään Luonnon ääni vuodesta 1941 IRTONUMERO 9?€ 5/2020 S U O M E N LU O N T O 5 | 2 2 H IR V I. K A S V IE N LI IK K E E T. P Ä Ä S K Y T. LUKIJOIDEN LUONTOKYSYMYKSET KIRJAILIJA TÕNU ÕNNEPALU IHASTUI VILSANDIN LUONTOON METSIEN SUOJELIJA AKI KAURISMÄKI. IS O T K O V A K U O R IA IS E T. Kaunis perhonen tarvitsee ihmisen apua. A K I K A U R IS M Ä K I. Apollon viehätys Isoapollo kuoriutuu Suomen suveen. V IL S A N D IN K IR JA IL IJ A T Õ N U Õ N N E P A LU . K IM A L A IS K A S V IT . H A A H K A . LI N N A N S A A R E N K A N S A LL IS P U IS T O
2 suomenluonto.fi V I N J E T T I KE SÄ Kolin yö KUVA JANI RIEKKINEN TEKSTI HEIKKI VASAMIES KESÄYÖNÄ PEILITYYNI Pielinen saa ylleen hen non, hiljaa lainehtivan usvahunnun. Mäkrä vaaran huipulla tuntee esiisien olevan läsnä.
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
KU VA M AR KU S SI RK KA Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 8 Luonnonkalenteri 58 Homo sapiens: Aki Kaurismäki 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Joel Haahtela 74 Luonnoskirja 54 Suomen Luonto 5/2020 Saimaa on suloisimmillaan Haukivedellä. 38 Pääskyille parempi kesä Pääskyt tekevät kesän, ja ihminen voi auttaa niitä siinä. Nyt harvinaista perhosta autetaan. 24 Kerro minulle Vilsandista Toimittaja Jouni Tikkanen ei päässyt kirjailija Tõnu Õnnepalun luo, ja yhteyttä pidettiin kirjeitse. 42 Vihreä elekieli Malttavainen tarkkailija huomaa, että kasvit liikkuvat ja oppivat. Lähdimme lasten kanssa Linnansaaren kansallispuistoon.. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Hirveä piilossa takin alla Iso eläin tuli lähelle. 32 Kookkaat & kovapintaiset Kultakuoriainen, myskijäärä ja muut Suomen suurkoppikset. 50 Väliinputoaja Upea isoapollo on jäänyt liian vähälle huomiolle. Niillä on aistit. 48 Kukkia ja kimalaisia Kimalaisia houkuttelevilla kasveilla on omat rytminsä, värinsä ja muotonsa. 16 Tapaus haahka Seurasimme haahkatutkimusta Hangon Tvärminnessä. 54 Koko perheen saari Linnansaaren kansallispuisto Saimaalla tarjoaa koettavaa lapsillekin; norppakin voi näyttäytyä
inen Anna Tuominen Laura Salonen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Kroonpress, Tar. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT . oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. e Kar. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Ja tarjoaahan se, yllin kyllin. Markus Sirkka, retkireportteri Markus järjestää kirjoitusja kuvaustöiden ohella melontaja luontoretkiä Porvoossa. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. i Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku. Heikin Suomen Luontoon ottamat kuvat olivat pari vuotta sitten mukana kolmen kärjessä kahdessa sarjassa Aikakausmedian Edit-kilpailussa; työparina jutuissa oli haahkajutunkin tehnyt Mari Pihlajaniemi. Hän on osallistunut itsekin kuvaamaansa haahkatutkimukseen. i @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Mari Pihlajaniemi, luontotoimittaja, biologi, tietokirjailija Mari on monipuolinen ammattibiologi ja -kirjoittaja, jolle saaristo on yksi tärkeistä ympäristöistä. Mari oli päätekijänä tänä vuonna julkaistussa ilmastonmuutosta ja lintuja käsittelevässä kirjassa, ja on työskennellyt myös Suomen Luonnossa. Tämän lehden jutussa Markus retkeili lastensa kanssa Linnansaaren kansallispuistossa tutkimassa, mitä elämyksiä eteläsavolainen vesistöluonto tarjoaa lapsiperheille. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. i. Niin myös kaunis isoapollo, joka tarvitsee nyt ihmisen apua. i Halkka 050 308 2795 Art Director Hanna Kahranaho Tai. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. ely A. KU VA T M AR KU S SI RK KA JA H EI KK I ER IK SS O N 54 16 16 Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Ju u apollosta sivuilla – . een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. avissa osoi. unen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Jouni Tikkanen Verkkotuo ajat Annakaisa Vän. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. Heikki Eriksson, luontokuvaaja Heikki on monipuolinen lintuammattilainen. Lisätietoa saat syö. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Perhoset kuuluvat kesään. ämällä tuo. o Kroonpressille on myönne. KUVA: ARI KUUSELA
Luonto säätelee ilmastoa, ja siksi merten, metsien, soiden ja viljelysmaan ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen kyljessä isoja sat sauksia tarvitaan myös eliökadon ehkäisemiseen. Myös soiden suojelu on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta olennaista. MONIMUOTOISUUDEN SUOJELU on tehokkaimmillaan siellä, missä monimuotoisuusarvo on luonnollisesti korkea. Olisi lyhytnäköistä pitäytyä 90 prosentin velkasuhteessa nyt, kun pitäisi tehdä merkittäviä investointeja tulevaisuuteen, ja muutkin maat turvaavat sitä myös velkarahalla. Mittakaavaa pitää kasvattaa, koko yhteiskunta on saatava mukaan. Korona ja vanhat metsät Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Hatunnosto hallitukselle: helppoa ei ole ollut, eikä yhtään helpompaa ole luvassa. VIHRIÄLÄN TALOUSRAPORTISSA kiikarit on tarkennettu liian lähelle. Monimuotoisuus ei saa jäädä muiden ilmastosatsausten varjoon. Mutta kuten EU:n strategiassa todetaan, pelkkä sääntely ja tiedonkeruu eivät enää riitä. 6 suomenluonto.fi YHTEISKUNNAT PALAAVAT koronan jälkeen tilanteeseen, jossa vieläkin isompi kriisi vaatii välittömiä toimia. Vai pitäisikö säästämistä siirtää aikaan, jolloin iso kriisi eli ilmastonmuutos alkaa olla uskottavasti hallinnassa edes suunnitelmien, saati toteutusten valossa. Parhaiden kohteiden tunnistamista helpottaa pian aloittava Suomen ekosysteemiobservatorio, joka kokoaa tietoalustan ekosysteemien tilan seurantaan ja arviointiin. EU:n tuore 2030 monimuotoisuusstrategia tähtääkin muun muassa siihen, että kaikki EU:n jäljellä olevat vanhat metsät suojeltaisiin. Innostavia haasteita kyllä riittää. EKOSYSTEEMIEN HYVINVOINTI ja monimuotoisuus kietoutuvat erottamattomasti ilmastonmuutokseen. PARHAIMMILLAAN KORONAELVYTYSTÄ, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja monimuotoisuuden suojelua voidaan edistää samaan aikaan. Onko silloin säästämisen aika. Se olisi kohtalokas virhe. Tarvitaan tahtoa, rahaa ja toimintaa
Suomessa nisäkkäiden kartoitus on painottunut riistaeläimiin, eikä pienimmistä löydy tarkkaa tietoa. suomenluonto.fi 7 LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt. Löytö lisätään Lajitietokeskuksen tietokantaan kun asiantuntijat ovat varmistaneet sen. Metsähiiri lymyää nimensä mukaisesti metsissä, vaikka useammin sen huomaa pihapiirin vieraana. Euroopassa kootaan tietoa nisäkäslajien levinneisyydestä muutaman vuoden päästä ilmestyvää atlasta varten. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan piirtämään metsähiirille ja muille rapistelijoille uusia karttoja. Hiiretkin Euroopan nisäkäskartalle TE KS TI AN N A TU O M IN EN KU VA JY RK I SA LO N EN PITKÄ HÄNTÄ, HÖRÖKORVAT JA NAPPISILMÄT. Nyt metsähiirikin pääsee uudelle kartalle. Myös havainnot kuolleista eläimistä ovat arvokkaita. Edellisestä maanosan kattavasta kartoituksesta on jo vierähtänyt kaksi vuosikymmentä. Ruskea selkä piiloutuu karikkeeseen, mutta vatsa on valkoinen. Havaintoja hiiristä, myyristä, päästäisistä, oravista ja lepakoista voi lähettää valokuvina iNaturalist-sovelluksella. Siksi kuviin täytyy taltioida tärkeät tuntomerkit, kuten turkin väri ja hännän pituus
Mu. a ei miten tahansa. ”Ei emo niitä jättänyt ole, se on mennyt vain syömään”, Kinnunen sanoo. ”Tanskasta on tullut nyt ensimmäiset havainnot toisesta, loppukesän poikueesta. ”Eihän poikasta voisi synnyttää, jos se olisi piikkinen”, sanoo biologi Heidi Kinnunen Helsingin yliopistosta. Ne ovat sokeita ja vaaleanpunaisia, eikä niillä aluksi ole piikkejä ollenkaan. L U O N N O N K A L E N T E R I N Y T. Kinnunen tarjoaisi siilille mieluiten kissan märkäruokaa, jossa on paljon proteiinia. 8 suomenluonto.fi 8 suomenluonto.fi SIILI SAA poikasensa kesäkuun toiselta viikolta alkaen, usein juhannuksen korvilla. Siilin imetys kestää kuukaudesta puoleentoista. Poikasia on puolenkymmentä. Tämä liittyy tietysti ilmaston lämpenemiseen.” Moni on lapsena ruokkinut siilejä, ja Kinnusen mukaan niin voi oikein hyvin tehdä – ruokinta vahvistaa siiliä syksyä ajatellen ja lujittaa lapsen luontosuhdetta. ”Ihan muutaman tunnin kuluttua ne piikit sitten puhkeavat. Ensimmäiseen kolmeen–neljään viikkoon poikaset eivät voi seurata emoa, joten emon on jätettävä pikkuiset pesään, kun se kulkee omilla asioillaan. VINK KI Anna heinikon ja pihanreunan rikkaruohojen olla. Yksin jääneet poikaset eivät siis ole hylättyjä. Siili viihtyy hoitamattomissa metsänreunoissa ja voi tehdä risutai lehtikasaan pesän. Ja aikuiset siilit kärsivät laktoosista, joten maitoa ei pidä antaa. ”Kuivaruokaa ei missään tapauksessa, koska silloin eläimet jäävät janoisiksi.” Ruoki siiliä viisaasti TEKSTIT JOUNI TIKKANEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Juhannuksen aikaan syntyviä pikkusiilejä voi vahvistaa ruokkimalla. Emo huolehtii poikasista sillä aikaa, kun uros kulkee omilla teillään. Ruokinta-astiat on kuitenkin pidettävä puhtaina, jotta siili ei saa salmonellaa. ”Siili ei tiettävästi koskaan ole tehnyt Suomessa kahta poikuetta”, Kinnunen kertoo. Sen jälkeen, heinäkuun puolesta välistä alkaen, emo on valmis vierottamaan jälkikasvunsa. Aluksi ne ovat pehmeitä ja vaaleita, mutta tummuvat ja kovettuvat vähitellen.” Siili on imettävä nisäkäs
Vanhojen kuovien syysmuutto tapahtuu eri sukupuolilla eri aikaan. Ne pääsevät matkaan sitä mukaa kun poikasten hoito antaa myöten. Valkolehdokki on yleinen orkidea, joka herättää huomion korkealla, harsulla kukinnollaan. suomenluonto.fi 9 1 MELON LINKOLAN REITIN. Mahdollisuus perhoshavaintoihin on hyvä syy tulla valkolehdokkien luo vielä hämärän laskeuduttua. Melonnan ohessa kirjaan lintuhavaintoja samoilta saarilta, joita Linkolakin on havainnoinut. Nuuhki valkolehdokin tuoksua Kuovit muuttavat VINK KI Valkolehdokin, Suomessa tarkemmin pohjanvalkolehdokin, löytää parhaiten Joensuu–Pori -linjan eteläpuolelta. 21.6.. päivä. Hyvällä tuurilla pääsen näkemään hauen tai kampeloita. Tutkija Aleksi Lehikoisen mukaan ensin muuttaa vanhoja pesineitä naaraita, ja koiraat seuraavat pari viikkoa myöhemmin. Reitin varrella pidän silmällä myös kurtturuusuesiintymiä. Jos vedet ovat lämpimiä ja kirkkaita, pyrin vähintään kerran päivässä pulahtamaan hetkeksi Itämereen aaltojen alle ihmettelemään pinnanalaista elämää. Hyvällä tuurilla pääsen näkemään hauen tai kampeloita. Maisemia ja luonnon yksityiskohtia tulee katsottua myös puhtaasti estetiikan kautta. Lisäksi sään kehittymistä on seurattava aktiivisesti, jotteivät ukkoskuurot vaarallisine tuulenpuuskineen pääse yllättämään keskellä suuria selkävesiä. Valkolehdokin pölyttäjiä ovatkin lähinnä kiitäjät. ja heinäkuun 6. Sannamari Kunttu on Kemiönsaarella asuva ympäristösuunnittelija, jonka intohimona on saaristoluonto. Etenkin hyvinvoivat rakkolevämetsät tarjoavat hämmästyttävän rikkaan maailman, ja kovat ulkosaariston kalliopohjat sinisimpukkayhdyskuntineen ja punalevineen ovat eksoottisen näköisiä. turuusuesiintymiä. Hangon lintuaseman eli Haliaksen tilastoissa on pienet hyppäykset kesäkuun 21. Yksittäisten kukkien kannukset voivat olla jopa neljä senttiä pitkiä. Silloin kannuksen pohjalta leyhyy meden aldehydija alkoholiyhdisteitä sekä aromaattisia aineita. Kesällä vietän mieheni kanssa seitsemän viikkoa merellä kajakilla meloen – toistamme Pentti Linkolan vuonna 1974 tekemän suuren meriretken Salosta Poriin. Etenkin hyvinvoivat rakkolevämetsät tarjoavat hämmästyttävän rikkaan maailman, ja kovat ulkosaariston kalliopohjat sinisimpukkayhdyskuntineen ja punalevineen ovat eksoottisen näköisiä. Suomessa rengastetut kuovit ovat viihtyneet elo–syyskuussa Tanskassa mutta valuvat syksyn edetessä lounaaseen Pohjanmeren rannikkoa pitkin. Sitä esiintyy lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa, letoilla ja niityillä. On helppo arvata, että näin mielipuolinen rakenne on kehittynyt palvelemaan perhosia, joiden rullautuva imukärsä yltää imaisemaan meden kannuksen perältä. Lisäksi sään kehittymistä on seurattava aktiivisesti, jotteivät ukkoskuurot vaarallisine tuulenpuuskineen pääse yllättämään keskellä suuria selkävesiä. 3 keksi Itämereen aaltojen alle ihmettelemään pinnanalaista elämää. Snorkkeli ja maski kulkevat kajakissa mukana. 3 SNORKLAAN ITÄMERESSÄ. Maisemia ja luonnon yksityiskohtia tulee katsottua myös puhtaasti estetiikan kautta. Reitti lähtee Salosta, kiertää Kemiönsaaren ulkosaaristoa ja Saaristomeren halki. Talveksi ne ovat koukanneet Britannian kautta Ranskaan. Kuovit lähtevät lounaaseen. Se tarkoittaa yli tuhatta kilometriä melontaa, vähän riippuen siitä kuinka paljon mukaan tulee pientä saarten kiertoa, vesien hakua ja muuta. 2 HAVAINNOIN. Sieltä se jatkuu koko Ahvenanmaan pääsaarten ympäri. Mitä teet kesällä, Sannamari Kunttu. Toinen hyvä syy on, että juuri yöllä valkolehdokki tuoksuu voimakkaasti. Snorkkeli ja maski kulkevat kajakissa mukana
TE KS TI PE RT TI KO SK IM IE S KU VA JA N N E SK IN N AR LA / VA ST AV AL O L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. Venäjällä on yli sadan vuoden ajan jätetty hakkuualoilla 10–40 prosenttia puista hakkaamatta, mikä on johtanut paljon monimuotoisempaan ja vaihtelevampaan puustoon ja muihin metsän ominaispiirteisiin kuin Suomessa. Lisää lahopuuta talousmetsiin Nykymetsätalous kiihdy. Ruotsissa kuollutta puuta säästetään enemmän kuin Suomessa. Ruotsin maatalousyliopiston professori Lena Gustafssonin mukaan hakkuut olisi toteutettava siten, että yksittäisetkään kuolleet puut eivät vaurioituisi. Nykymuotoisella metsätaloudella uhan alaistuminen metsissä kiihtyy. Silti kriteerejä on entisestään löysätty. Siellä kannustetaan vähäarvoisten puiden sekä isohkojen säästöpuuryhmien säilyttämiseen. Keinoja tilanteen muuttamiseksi on, ja ne olisi tutkijoiden mukaan otettava pikaisesti käyttöön. Hakkuissa tulisi huomioida luonto nykyistä paremmin. ää lajien uhanalaistumista. Suomen metsätalouden PEFC-sertifi ointijärjestelmän mukaan hakattua hehtaaria kohti jätetään ainakin kymmenen läpimitaltaan yli 10 senttistä puuta. Moni tutkimus osoittaa, ettei näin pieni määrä turvaa metsälajiston monimuotoisuutta. Metsäekologian tutkijat kannattavat kulotusten lisäämistä. Metsäpaloalueista pitäisi perustaa suojelualueita, ja joitakin metsäalueita tulisi tarkoituksella polttaa ennallistamiskeinona. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi METSÄTALOUS HEIKENTÄÄ metsäluonnon monimuotoisuutta, osoittavat Luonnonvarakeskuksen viisi laajaa tutkimusta Ecological Processes -tiedesarjassa. Hakkuissa ei jätetä tarpeeksi kuollutta puuta siitä riippuvaisille lajeille, eivätkä sertifi kaattien mukaiset säästöpuiden määrätkään ole riittäviä. Hän on tutkinut Ilkka Vanha-Majamaan kanssa kuolleen puun määrää yhteensä 22 säästöhakkuukokeessa eri puolilla Fennoskandiaa. Se helpottaisi hyvin uhanalaisen, palanutta puuta tarvitsevan lajiston tilannetta. "Kaikki kuollut puu pitäisi säästää hakkuissa, lukuun ottamatta suuria vahingoittuneiden tai vastikään kuolleiden kuusten ryppäitä, jollaiset nostavat paikallisesti kirjanpainajatuhon riskiä", toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula
MIKKO NISKASAARI Luonnontieteellisen keskusmuseon museotalousmetsien hiilivarastoa. ”Me pyrimme kiistojen lopettamiseen neuvotteluissa ympäristöjärjestöjen kanssa”, sanoo Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Loppuvatko kiistat nyt. . Kiivaimmin on otettu yhteen Oulujärven saarista, joiden hakkuusuunnitelmat olivat korkeimman hallintooikeuden tutkittavina. Esimerkiksi puun hinnan vaihtelu vaikuttaa asiaan.” Uudet ohjeet velvoittavat Metsähallitusta myös kasvattamaan talousmetsien hiilivarastoa. Elävien säästöpuiden tilavuus ei ylläpidä rii. ia. Lintujen metsästys pesimäaikaan on ylipäänsä EU:ssa kiellettyä, koska se uhkaa pienentää pesivää kantaa, eikä sitä ole harrastettu aikoihin kuin Suomessa ja lintusuojelun takapajulassa Maltalla. Luonnonmetsissä määrä nousee usein yli sataan kuutiometriin. PERTTI KOSKIMIES Sepikkäpistiäiset ovat toukkina lahopuussa elävien sepikkäkuoriaisten loisia. ä 11 prosen. avia määriä. ”Tekopökkelöt hyödy. ävät uhanalaisia lajeja. . Talousmetsissä kuollu. elemä. Talvien lämmetessä metsiä hakataan yhä enemmän sulan maan oloissa, jolloin lahopuuta tuhoutuu enemmän kuin pakkasja lumiaikaan. Vastaava EU-oikeusprosessi Manner-Suomen alkukesän haahkapyynnistä on kesken. RK Sanna Marinin hallitus pudotti Metsähallituksen tulostavoitetta tämän vuoden 139 miljoonasta eurosta 114 miljoonaan hallituskauden loppuun mennessä. a puuta, jossa elävä lajisto on uhatuinta, tuhoutuu hakkuissa huoma. Lisäksi pitkälle lahonnu. Tekopökkelöt hyödy. Harvinaista lajia on kerätty Virosta, Ruotsista, Saksasta ja Sveitsistä vain kymmenisen yksilöä. Metsästystä on perusteltu perinteellä. Kuollu. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . ia uudistushakkuiden yhteydessä, Suomessa yleensä alle kolme prosen. ävät uhan alaisia lajeja.” Varaa suojella metsiä Suomesta löytyi uusi pistiäisheimo EU kielsi haahkan kevätmetsästyksen Ahvenanmaalla K EVÄTM ETSÄSTYS EI OLE K ESTÄVÄ Ä Lintujen pesimäaikainen metsästys vähentää kohdelajin kantaa ja aiheuttaa häiriötä muille pesiville lintulajeille, jotka haahkajahdin aikaan joko hautovat tai hoitavat pieniä poikasia. ”Tulostavoitteen alentaminen vähentää painetta, mutta ei ratkaise kaikkia ristiriitoja. Näin on Ruotsissa on tehty pitkään ja nykyään Suomessakin jossain määrin. ävää kuolleen puun määrää. MIKKO NISKASAARI. Ruotsissa metsäpinta-alasta jätetään käsi. a puuta pitäisi lisätä tekopökkelöiden avulla. KU VA TO M LI N DR O O S, KU VI TU S O LT N ER N EU JA H RS BL ÄT TE R Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula Euroopan unionin tuomioistuin totesi haahkan kevätmetsästyksen Ahvenanmaalla EU-lainsäädännön vastaiseksi. a puuta on muutama kuutiometri hehtaaria kohti. Haahka on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Sepikkäpistiäisiä on kuvattu kolme eri lajia, mutta harvinaiset sepikkä pisti äiset tunnetaan toistaiseksi huonosti. Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari ja pistiäisasiantuntija Juho Paukkunen löysi keväällä pistiäislajin, joka kuuluu Suomelle uuteen pistiäisheimoon. Tämä on ollut pitkään ympäristöjärjestöjen vaatimus, sillä tulostavoitteeseen vedotaan aina, kun Metsähallitus pistää matalaksi tärkeitä virkistysmetsiä ja retkeilyalueiden aarnioita. Paukkunen löysi Helsingin Viikistä 2019 kerätystä tutkimusaineistosta kaksi Vanhornia leileri -pistiäistä
Vaasan hallinto-oikeus kumosi Nokian kaupungin rakennusja ympäristölautakunnan myöntämän luvan. Louhinta Natura-alueen naapurissa estettiin Pinsiön–Matalusjoen sekä Nokian Kaakkurijärven Natura-alueet säästyivät alueiden naapuriin suunnitellulta kivenlouhinnalta ja murskaamiselta. Nyt suojellut 1127 hehtaaria metsää yhdistävät aiempia suojelualueita yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, joka muodostaa maamme suurimman kunnallisen suojelualueen. Hyviä uutisia: Sanginjoki suojeltiin, Helsingin kaupunkipuistohanke etenee. Lupa evättiin, koska toiminta olisi vaarantanut muun muassa Pinsiön– Matalusjoella elävien jokihelmisimpukoiden säilymisen. Helsingin kaupunkipuistohanke etenee Helsinkiin suunnitteilla oleva kansallinen kaupunkipuistohanke eteni kaupunkiympäristölauta kunnassa. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Sanginjoki suojeltiin Ely-keskus hyväksyi Oulun kaupungin esityksen Sanginjoen suojelualueen perustamisesta. Se säästäisi keskeisiä luontoja kulttuurialueita. Päätöstä edelsi yli 13 vuoden vääntö alueen kohtalosta. Muun muassa koronakevään aikana paljastunut yhtenäisten virkistysalueiden tarve puoltaa kuitenkin laajemman puistoalueen perustamista. Puistoa oltaisiin perustamassa suppeana. Oulun kaupunki pääsi sopuun Sanginjoesta alkuvuodesta 2018. LUONNONSUOJELU NATUR A-ALUEE T VIRKIS T YS 12 suomenluonto.fi TE KS TI RI IK KA KA AR TI N EN KU VA AR IPE KK A AU VI N EN Vaivero kukkii Sanginjoen Kangaslammella.
Arvio yksilömäärästä perustuu suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. ää keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tämä selittyy sillä, että Luoteis-Venäjän runsaasta karhukannasta vaeltaa Suomeen uusia yksilöitä, lähinnä nuoria uroksia. Se viihtyy avoimilla hiekkapohjaisilla laitumilla, missä naaraat kaivavat pesäkäytävät karjan tallomille poluille. Karhukantaa ovat suurentaneet idästä Suomeen vaeltaneet yksilöt sekä korkea pentutuotto, mutta myös vaihtelu havaintoaktiivisuudessa vaikuttaa lukuihin. Kansainvälisen, Hampurin yliopistosta johdetun tutkimusryhmän tuore analyysi Geophysical Research Le ers -tiedelehdessä ennakoi, e. Muualla maassa muutokset olivat maltillisia. Aikuiset kuoriaiset lentävät huhtikuulta heinäkuulle. RK TUNTEMATON KU VA T AR SI IK O N EN / VA ST AV AL O JA BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y 40 %. Selvimmin karhujen määrä kasvoi Pohjois-Savossa ja Oulun riistakeskuksen alueen poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa. eena on monimuotoisuuskadon pysäy. a 2050. Se tarkoittaa noin 14 prosentin kasvua edelliseen arvioon verrattuna. Pohjanmaalla kanta pieneni. ä Pohjoinen jäämeri sulaa kesällä kokonaan ensimmäisen kerran jo ennen vuo. Ilmaston lämpenemistä hidastavien toimien tehokkuudesta riippuu, kuinka usein jääpeite häviää kokonaan, ja kuinka kauan sula aika kestää. una, jäätön tilanne on edessä ainakin ajoi. Ruotsissa laji elää edelleen. Tavoi. PIIA AHONEN Karhujen määrä kasvussa suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta on Suomen ulkopuolella, ja tämä vaikuttaa globaaliin biodiversiteettiin. PIIA AHONEN Monimuotoisuuden seurantaan lisärahaa Suomeen perustetaan ekosysteemiobservatorio, joka kokoaa tietoa ja kehi. Maaja metsätalousministeriön neuvo eleva viranhaltija Hanna Ma ila kommentoi suomalaisten syömän ruoan alkuperää . Erityisesti syyskuinen minimipinta-ala on pienentynyt huoma. Pohjoinen jäämeri pian jäätön kesäaikaan Arktinen merijää kasvaa ja sulaa vuodenaikojen mukaan: suurimmillaan jään pinta-ala on helmi–maaliskuussa, pienimmillään syyskuussa. ä hiilidioksidipäästöjä saadaan vähenne. avat Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö 1,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Observatoriota rahoi. UUTTA VERTA IDÄSTÄ Suomen karhukannan perinnöllisen monimuotoisuuden on havaittu lisääntyneen lyhyessä ajassa. yä nopeasti ja lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verra. avasti viime vuosikymmeninä. äminen. Luonnonvarakeskus arvioi karhujen määräksi 2300–2500 yksilöä ennen vuoden 2020 metsästyskautta. RK PIKKULA AKASITTIÄINEN Onthophagus nuchicornis Pikkulaakasittiäinen on lantakuoriainen, joka esiintyi maassamme hajanaisesti, mutta paikallisesti melko runsaana 1950-luvulle saakka. Twi erissä. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T SUOMEN KARHUKANTA on vahvistunut. . ain. Siinäkin tapauksessa, e. Nyt se on todennäköisesti hävinnyt
oman lähelle. TEKSTI JA KUVAT JONI VALKILA K O H TA A M I S I A. 14 suomenluonto.fi Hirveä piilossa takin alla Hirvi yllä. ama. i kuvaajan ja tuli odo
2. Metsästys on poiminut suurisarviset ja nuorentanut hirvikannan. HEINÄKUISENA ILTANA piilouduin rypsipellon reunaan. 1. Piilouduin takkini alle rypsien tasalle ja zoomailin sieltä maastoa kameran läpi. Rypsipellon antimet tuntuivat maistuvan. Hirviharrastukseni alkoi, kun näin luontoretkelläni ruokailevia hirviä, ja kiinnostuin. 3. Myös esimerkiksi metsäkauriita näkee helposti maan eteläosissa, kun alkaa seurata missä ne liikkuvat. Luonnontieteellisen museon edessä Helsingissä oleva hirvipatsas on metalliin valettu muisto niistä. Vetäydyin nopeasti ja hiljaa takaisin takkini alle. 3. 1.. Olin tarkkaillut hirvien liikkeitä edellisenä iltana ja arvelin niiden saapuvan jälleen samoihin aikoihin. HIRVIÄ TARKKAILLESSA minulle on valjennut, ettei Suomessa enää juuri ole todella komeasarvisia hirviä. Hirvi oli aivan lähellä eikä ehkä ollut tietoinen läsnäolostani. Luulin pitkään, että niitä voi nähdä vain vilaukselta henkilöauton taustapeilistä. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 HIRVET OVAT taianomaisia eläimiä. Samalla voi nähdä myös valkohäntä-, täpläja metsäkauriita. Sääli, meilläkin voisi olla mahtihirviä. Todella mahtavia hirviä näkee Instagramissa, jossa julkaistaan kuvia Pohjois-Amerikan hirvistä. Kuulin hirvien hengityksen, pärskähtelyn ja niiden hampaiden rouskutuksen. Koitin pitää kameraa vakaana, jännitti hieman mitä tapahtuu, jos hirvet tulevat liian lähelle. Menin piiloon juuri ennen arvioitua saapumisaikaa. 2. Jännittävä tapa seurata metsän kuninkaallisia on piiloutua paikkoihin, joihin ne tulevat päivästä toiseen. Hirvet eivät tainneet aivan tajuta minun olevan siinä, koska ne pysyivät koko ajan täysin rauhallisina. Olin kyykkinyt epämukavassa asennossani noin viisi minuuttia, kun huomasin vieressäni kolme valtavaa hirvisonnia. Suurin kolmesta hirvestä – varmaankin 500 kilon painoinen – purjehti ohitseni rypsiä rouskuttaen ja katsoi suoraan kameraan noin 10 metrin etäisyydeltä
Täysi munamäärä on yleensä viisi.. 16 suomenluonto.fi Haahkanmunilla on lämmikkeenään untuvaa, joka vanhalla naaraalla on vaaleaa
Toisella puolella saarta poikastiimi mittaa ja punnitsee kuoriutuneita poikasia. Meidän tiimimme käy läpi pesäpaikkoja ja pyydystää naaraita tarkempia tutkimuksia varten. Markus Öst raahaa vedellä täytettyä ämpäriä, Tapaus haahka TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVAT HEIKKI ERIKSSON Haahkamammoja ei ole missään seurattu niin tarkkaan kuin Hangon Tvärminnessä.. Tämä paikka on tutkittu jo aikaisemmalla käyntikerralla, joten nyt tutkija Markus Öst vain peittelee pesässä olevat munat untuvilla. Pyyntitiimissä on neljä jäsentä. Kim Jaatinen, Heikki Eriksson ja Niilo Aro kantavat mukanaan haaveja. Sen jälkeen poistumme paikalta, jotta naaras uskaltaa palata takaisin. Tutkimusryhmä on tänään jakautunut kahteen porukkaan. suomenluonto.fi 17 E nsimmäinen haahkanaaras lähtee rymisten lentoon. Untuvien täyttämä pesä on piilotettu syvälle rantakallion kolossa kasvavaan katajapuskaan
Suomessa haahka on erittäin uhanalainen. Hän aloitti ryhmässä opiskelijana 1990-luvulla, ja toimii nykyisin ryhmän vetäjänä yhteistyössä Kim Jaatisen kanssa. Haahkan pääravinto, sinisimpukka, viettää Itämerellä talven yleensä lepotilassa. Öst on tottunut olemaan kuormajuhtana. Haahka on määritelty maailmanlaajuisesti uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi. Tämä saari, Kalvholmen, on puolentoista kilometrin päässä asemalta. Haahkakannan kurja tilanne vaikuttaisi eri paikoissa johtuvan ainakin osittain eri asioista. Itämeren piirissä esimerkiksi Tanskan salmien alueella on ollut pahoja koleraepidemioita, jotka ovat tappaneet runsaasti haahkoja. Maastokausi on lyhentynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi Pohjois-Amerikasta löytyy haahkapopulaatioita, joiden koko on pysynyt vakaana. Tänään on naaraspyynnin viimeinen päivä, poikastiimi jatkaa omaa työtään vielä jonkin aikaa. Simpukoiden on Haahkatiimissä on vuosien saatossa ollut paljon jäseniä. Haahkakantojen tilanne kuitenkin vaihtelee paikallisesti. Haahkoja tutkitaan noin 15 neliökilometrin laajuisella alueella Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustalla. Osalla haahkanaaraista höyhenpuku vaalenee iän karttuessa.. Minäkin voin puhua vain tästä meidän populaatiostamme”, kertoo Öst. Kuvassa vasemmalta Niilo Aro, Kim Jaatinen, Markus Öst ja Jens Skog. 18 suomenluonto.fi työkalupakkia ja kansiota. Työt saadaan nykyisin valmiiksi nopeasti, koska pesiviä haahkoja on täällä koko ajan vähemmän. Tutkimusalue ulottuu sisäsaariston metsäsaarilta paljaille ulkoluodoille asti. Hupenevat haahkat Merellä leijuu vielä ohutta keveää aamusumua, mutta nouseva tuulenvire kertoo jo päivästä. Jokainen eri populaatiota tutkiva uskoo vähän eri hypoteeseihin. Lisäksi lämpimät talvet voivat siellä vaikeuttaa epäsuorasti haahkojen elämää. Monilla alueilla ne hupenevat, mutta on olemassa myös paikkoja, joissa niillä menee ihan hyvin. Itämerellä haahkojen kohtalo on aivan erityisen surkea. ”Kyllä siihen ilmeisesti on monta syytä
Ne kuluttavat paljon energiaa ja menettävät painoaan. Pari vuotta sitten laitoimme ison petojenpoistovaihteen silmään”, kertoo Kim Jaatinen. Untuvien keskeltä löytyy kolme munaa. Haahkanaaras on painautunut tiiviisti untuvakasan keskelle. ”Vuosi 2010 oli ihan hirveä petovuosi, haahkoja kuoli valtavasti vieraspetojen takia. Poikaset ovat kuoriutuneet, ja naaraat ovat vieneet pesyeensä vesille. Täällä Tvärminnen alueella haahkojen suurin ongelma vaikuttavat tällä hetkellä olevan pedot. Leudontuvina talvina simpukat eivät lepää, vaan niiden aineenvaihdunta pysyy vilkkaana läpi talven. Merikotka on tehnyt huolellista työtä. Korkealta ilmoista niiden pelotevaikutus ulottuu laajalle. Syöntityylistä tunnistaa saalistajan. Laihat simpukat ovat surkeaa ravintoa, joten lämpenevien talvien myötä haahkojen ruoka-apajat Tanskan salmissa ovat voineet heiketä. Merikotkat saalistavat aikuisten naaraiden lisäksi suuria määriä poikasia. Sillä on rengas jalassaan, joten sen henkilöllisyys selviää aineistosta myöhemmin. Petojen vuoksi kaikki naaraat ei-vät uskalla ryhtyä pesimään lainkaan, ja nekin jotka uskaltavat, viivyttävät päätöstään myöhään. Viime hetkellä se kuitenkin säntää lentoon ja ohittaa täpärästi pyytäjän haavin. Kalliolla pienten mäntyjen keskellä erottuu pesä. Joillain naarailla on kuitenkin vielä haudonta kesken. Kun alueen merikotkakanta kasvoi, alkoi ulkosaaristo tyhjentyä, ja linnut siirtyivät pesimään sisäsaaristoon. Merikotkan vaikutus taas on pahimmillaan silloin kun haahkapoikueet lähtevät merelle. Nisäkäspetojen poisto metsäisiltä sisäsaarilta on auttanut haahkoja. Kun Öst aloitti täällä 1990-luvun puolivälissä, kaikki parhaat haahkasaaret olivat ulkona merellä. Nisäkäspedot pystyvät puhdistamaan tehokkaasti kokonaisia saaria. Naaras on rohkea, ja päästää pyytäjät hyvin lähelle ennen kuin liikahtaakaan. Pelon ilmapiiri Kalliolla edessämme makaa kuollut naaras. Öst nostaa vedellä täytetyn ämpärin pesän vierelle. Esimerkiksi Kalvholmenilla supikoirat ja minkit on poistettu useana vuonna, ja haahkoilla vaikuttaa nyt menevän paremmin. Pesinnässään epäonnistuneet haahkanaaraat kerääntyvät luodoille, kuten tässä kuvan alalaidassa.. Munia kelluttamalla selvitetään niiden tuleva kuoriutumisaiNisäkäspetojen poisto metsäisiltä sisäsaarilta on auttanut haahkoja. Haavi heilahtaa Osa pesistä on jo tyhjillään. suomenluonto.fi 19 todettu laihtuvan lämpimässä vedessä. Tvärminnen alueella on viime vuodet suoritettu tehokasta vieraspetopyyntiä, eli saarilta on poistettu minkkejä ja supikoiria. Nykyisin sisäsaaristossa mylläävät supikoirat ja minkit, ja ulompana merellä saalistavat merikotkat. Pyynti ei ole helppoa liukkailla kallioilla. ”Haahkat ovat puun ja kuoren välissä”, toteaa Öst
Reitti vie pienen lehdon läpi rantaan. Vuosien saatossa ryhmä on tutkinut paljon haahkanaaraiden persoonallisuutta, käyttäytymistä ja pesäpaikkojen valintaa. Verinäytteen lisäksi mitataan ruumiinlämpö, otetaan höyhennäyte, lintu punnitaan, ja sen pää ja siipi mitataan. Ensimmäiseksi linnulta otetaan verinäyte stressihormonien tutkimista varten. Eriksson merkitsee paikan koordinaatit talteen ja solmii pesäpaikan merkiksi numeroidun nauhan viereiseen mäntyyn. Käyttäytymistutkimusta Jaatinen poimii linnun haavista ja asettaa sen varovasti syliinsä. Vanhat konkarit sen sijaan uskaltavat etsiä suojaisia pesäpaikkoja myös saarten sisäosista. Vähän kauempana näkyy tuhottu pesä. Haaveja kantavat Eriksson, Jaatinen ja Aro alkavat punoa suunnitelmaa. Rohkeimmat haahkanaaraat eivät juuri hötkyile.. Hipihiljaa ja varovasti he lähestyvät hautojaa. Yksi lähestyy rannan suunnasta, toinen estää linnun pakenemisen edestä, ja kolmas kiertää takaa. Nuoret arkajalat pesivät tällaisissa kohdissa lähellä rantaa, josta on suora pakoreitti merelle. Renkaiden numeron ja väriyhdistelmän perusteella selviää, kenestä on kyse. Haavimiehet piirittävät pesän. Naaras ponkaisee siivilleen, haavi heilahtaa ja lintu on kiinni. Sellaisen tunnistaa ympäristössä lojuvista rikotuista kuorista. Jos kyseessä on pesä, josta poikaset ovat jo kuoriutuneet, ei ympärillä yleensä näy varsinaisia munankuoria vaan ainoastaan kalvojen jäänteitä. Naaras on vanha tuttu, sillä on toisessa jalassaan metallirengas ja toisessa muoviset värirenkaat. Haavimiehet menevät ensin, me Östin kanssa kuljemme perässä. Tämä naaras on pyydetty peHaahkanaaraan aivojen suhteellinen koko vaikutt aa naaraan pesintämenestykseen. Ikä vaikuttaa pesäpaikan valintaan. 20 suomenluonto.fi ka. Seuraavalla pesällä istuva naaras näkyy edessämme rantakalliolla. Kasvillisuus on yön jäljiltä märkää, ja kosteassa ilmassa leijuu kielon tuoksu. Tämä naaras on hautonut noin kaksikymmentä päivää, ja urakkaa on vielä viisi tai kuusi päivää jäljellä