V A R P U S H A U K K A . T U M M A T P E R H O S E T . N O K K A K A L A . K E H R Ä Ä JÄ . N O K K A K A L A . R IIP P U M A T O T . Irtonumero 9,50 € Kesän lapset NIITTYLUONNON aarteet VILLIT VIHANNEKSET maistuvat Kyy vai RANTAKÄÄRME. R A N T A K Ä Ä R M E . K E S Ä N P E N N U T . P L O G G IN G . 7.6.2018. V IL L IV IH A N N E K S E T . M A T K A V IN K IT . K E H R Ä Ä JÄ . K E S Ä N P E N N U T . T U O K S U T . V IL L IV IH A N N E K S E T . R IIP P U M A T O T . Vinkit VIRON LUONTOON Irtonumero 9,50 € 5 S U O M E N L U O N T O 5 | 2 18 N IIT T Y L U O N T O . T U O K S U T . R A N T A K Ä Ä R M E . VILLIT VIHANNEKSET maistuvat Mu ka na ka un is ket ok asv iju lis te! KESÄMATKAVINKIT // NOKKAKALA // LUONTOKYSYMYKSET TUMMAT PERHOSTULOKKAAT // KESÄN TUOKSUT // KEHRÄÄJÄ PLOGGING // VARPUSHAUKKA // RIIPPUMATOT KESÄMATKAVINKIT // NOKKAKALA // LUONTOKYSYMYKSET SUURI KESÄNUMERO – 92 SIVUA Kesän lapset Pikkumäyrällä ja muilla suven eläinlapsilla riittää opittavaa ja tutkittavaa. V A R P U S H A U K K A . P L O G G IN G . T U M M A T P E R H O S E T . M A T K A V IN K IT . S U O M E N L U O N T O 5 | 2 18 N IIT T Y L U O N T O
Tunturin kukat piristävät vaelluksella levähtävää kulkijaa. Huipun aarre Huipun aarre KUVA KARI LEO / TEKSTI HEIKKI VASAMIES K E S Ä. KARUN TUNTURIYLÄNGÖN valo tuntuu tiivistyvän huipulla kukkiviin uuvanoihin. Taas jaksaa taivaltaa
68 Rukin surinaa kesäillassa Millainen lintu on kehrääjä. 54 Luontoliikunta ja roskien keruu sopivat yhteen. 34 Maistuu villi kasvi Asiantuntijan villivihannesvinkit. 26 Lintu vai kala. 28 Metsän lapset Kesä on pentujen kasvun aikaa. 4 SUOMEN LUONTO 5/2018 4 SUOMEN LUONTO 5/2018 Sisällys 5/2018 61 26 34 Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonnonkalenteri 8 Luonto ja ympäristö nyt 13 Maailmalta 43 Kolumni: Pirkka-Pekka Petelius 73 Vahtikoira 74 Homo sapiens: Minna Jakosuo 76 Kotona 78 Retkellä 80 Virikkeitä 81 Lukijoilta 82 Havaintokirja 84 Kysy luonnosta 90 Luonnoskirja Nokkakala on alkanut lisääntyä Suomessakin. 58 Viron luonto kutsuu Vinkit Manner-Viron länsiosaan. W .P A LM ST RU CH Osmussaaren rantaa hallitsi neuvostoarmeija, mutta nyt tilalla ovat lampaat ja turistit. 64 Pohjoisen valekobra Rantakäärmekin puolustautuu. Laji on kesävieras, jonka talvi kuluu Atlantilla. 38 Korven komeroissa Heikki Willamo ja menetetyn korven varpushaukat. TE EM U O KS A N EN PE KK A TU U RI PE KK A TU U RI Nokkakala on virtaviivainen ilmestys. 44 Haista tuoksu Kaikki on kemiaa. Vierailemme Osmussaarella ja Länsi-Virossa. 61 Odinin saari Tutustumme Osmussaareen. Ihmeellinen nokkakala. 14 Niittyjen hoidon työvoitto 20 Säilyvätkö kukkaniityt 24 Niityllä kuhisee Käymme Saaristomeren niityillä, pohdimme perinneympäristöjen vaalimista ja tutustumme niityn hyönteisiin. 48 Rajamaan isot mustat Suomi sai uusia päiväperhosia. M IL LA TU O RM A A. 54 Sankarit luonnon puolesta Roskien keruu on nyt kuntoilulaji. 52 Riippumaton testi Testasimme riippumatot. Asiaa villivihanneksista. Vuohenputki sopii lautaselle. J
Kannen nuoren mäyrän kuvasi riistakameralla Nina Mönkkönen. Vaaleakallioyökkösen toukka kätkeytyy valkokukkaiseen mäkitervakkoon.. 77. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. no. CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi TIM O N U RK K A 14 14 Niittyluonnon kauneus vaatii tukea ja talkootyötä. vuosikerta Toimituksen osoite: Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Nanna Särkkä (vs.) 050 520 8366 Marika Eerola (perhevapaalla) Toimittajat Riikka Kaartinen 040 480 9236 Johanna Mehtola 050 308 2186 Mari Pihlajaniemi (vs.) 040 706 5574 Jouni Tikkanen (perhevapaalla) Verkkotuottajat Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja arja.blom@sll.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 5/2018 SUOMEN LUONTO 5 Kesäisessä luonnossa riittää tuoksuja ja tutkittavaa. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert
Muutenkin kaikenlainen muokkauksen keventäminen kuten kynnön korvaaminen sänkimuokkauksella tai suorakylvö auttaisivat lieroja. Voimme vain toivoa, ettei uusi menetelmä taas kerran vie meitä ojasta allikkoon. Ihminen ei kuitenkaan aina huomioi lieroja hoitaes saan peltojaan. Suorakylvössä peltomaa on sängen ja kasvustotähteen peitossa puinnista seuraavaan kylvöön. Olen oppinut, että etenkin pelto mailla lierot möyhentävät maata, hajottavat eloperäistä ainesta, tasapainottavat maan happamuutta ja auttavat vapauttamaan typpeä muiden eliöiden tarpeisiin. PA SI K A N N IS TO / VA ST AV A LO Kaiken muun hyvän lisäksi kastemato tarjoaa ravinnon esimerkiksi rastaiden poikasille. Ja tuo kaikki tikapuuhermostolla. Lieroilla tai tuttavallisemmin kastemadoilla sanottiin olevan sellainen. Aikuisikään ehdittyäni arvostukseni lieroja kohtaan on koko ajan kasvanut. n HEIKKI VASAMIES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.. Erikoistutkija Visa Nuutinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että savipeltojen lierokantoja alentavat entisestään saven tiivistyminen raskaiden työkoneiden alla ja tiiviin savimaan ajoittainen liiallinen märkyys. Siinäpä temppu jota ihminen ei millään meinaa oppia. 6 SUOMEN LUONTO 5/2018 M ER JA PA AK KA NE N. Samalla kun se suosii lieroja, myös eroosio vähenee. PÄÄKIRJOITUS Lisää lieroja TIKAPUUHERMOSTO. Katselin inkoolaisella pellolla, kun etelästä vierailulle tullut kattohaikara etsi matoja savisesta maasta. Kipsikäsittely vähentää fosforipäästöjä vesistöihin, mutta sen vaikutuksia lieroihin ja muuhun maaperäeliöstöön ei ole kunnolla tutkittu. Nyt kohistaan peltojen kipsikäsittelystä. Jättämällä lierot vähälle huomiolle maanviljelijä toimii vastoin omaa etuaan. Viimemainitun tiedetään hyödyttävän erityisesti maan pinnassa ruokailevia lierolajeja. Etelä-Suomen savisilla pelloilla on hyvin vähän lieroja. Se oli sana joka herätti takapulpetinkin pojan biologian tunnilla. Se vaikutti vähän turhautuneelta. Lierojen ja monien muiden eliöiden oloja parantaisi nurmitai laidunkierto, jolloin pellon muokkauskertojen määrä vähenisi ja nurmijäte sekä eläinten jätökset tuottaisivat lieroille syötävää. Ei sillä ehkä eliökunnan huipulle kiivettäisi, mutta sympaattiselta se kuulosti. Lierot osaavat muokata elinpaikkaansa itselleen hyväksi siten, että myös ympäristö ja muut eliöt hyötyvät
(MP) SO IL I JU SS IL A / VA ST AV A LO Ruisrääkkä koiraan soidinääni on kuuluva ja toistuva narina ”kreekkreek, kreek-kreek”.. Eteläisessä Suomessa on kevään aikana havaittu runsaasti rusomuurarimehiläisiä (Osmia bicornis). Tuomien tuoksua TUOMEN KUKINTA ajoittuu eteläisimmässä Suomessa yleensä touko–kesäkuun taitteeseen, kun pohjoisimmassa Lapissa se venyy joskus heinäkuun loppupuolelle asti. 5/2018 SUOMEN LUONTO 7 Mehiläisiä liikenteessä KESÄ on aktiivisuuden, lämmön, kasvun ja kukkimisen aikaa. Niiden parveilukäyttäytyminen liittyy lisääntymiseen: koiraat odottelevat hieman myöhemmin herääviä naaraita. (MP) Luonnonkalenteri T O IM IT TA N U T M A R I P IH L A JA N IE M I AIKA LÄHTEÄ LIIKKEELLE SIR PA LE 79 _F LIC KR .C O M -C C BY 2.0 VUODEN LÄMPIMIN AIKA ON ILMATIETEEN LAITOKSEN TILASTOJEN MUKAAN YLEENSÄ HEINÄKUUN LOPULLA, KUUKAUSI KESÄPÄIVÄNSEISAUKSEN JÄLKEEN. Parveilu käynnistyy, kun yhdyskunta kasvaa ja pesässä tulee ahdasta. Rääkkien laulua pääsee kuulemaan niityillä ja heinäpelloilla toukokuun lopulta elokuun alkuun asti. (MP) Parveiluun sopii parhaiten lämmin ja kaunis keli. Kukintaa säätelevät pääasiassa huhtija toukokuun keskilämpötilat. Taas kaikuu ruislinnun laulu ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu” Tuttu laulaja vie kesäöisessä peltomaisemassa kulkijan Eino Leinon Nocturnen tunnelmiin. Tänä keväänä lämpimät kelit saivat mehiläiset lisääntymään nopeasti ja parveilemaan aikaisin. ”Pajuista tuli paljon ja nopeasti mettä ja siitepölyä. Tänä keväänä tuomet innostuivat kukkimaan Etelä-Suomessa jo toukokuun puolenvälin tienoilla. Siitepölyä syntyi monipuolisesti myös muista kasveista lämpöaallon myötä”, sanoo tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela Suomen mehiläishoitajien liitosta ”Villeillä mehiläisillä, kuten erakkomehiläisillä ja kimalaisilla, ei ole samanlaista, yhteiskuntien jakautumiseen liittyvää parveilua kuin tarhatulla mehiläisellä”, Korpela kertoo. JU H A IL KK A T arhamehiläiset ryhtyvät parveilemaan samoihin aikoihin kun vadelma alkaa kukkia. Metsäntutkimuslaitos selvitti vuosina 1997–2006 tuomen kukinnan ajoittumista ja totesi sen aikaistuneen 1,1 vuorokaudella vuodessa ilmastonmuutoksen seurauksena
Lämmin kesä on edullinen sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talvehtiville kaukomuuttajille, kuten satakielille ja kirjosiepoille, että Euroopassa talvehtiville lähimuuttajille, kuten punarinnoille ja räkättirastaille. Suomen runsain pesimälintu, pajulintu, on Afrikassa talvehtiva kaukomuuttaja. Vaikka vuoden keskilämpötila on Suomessakin noussut noin kaksi astetta esiteollisesta ajasta, eivät toukoja kesäkuun lämpötilat ole juuri kohonneet viime vuosikymmeninä. TIESITKÖ. TEKSTI PERTTI KOSKIMIES 8 SUOMEN LUONTO 5/2018 PIKKULINTUJEN pesimäaikaiseen verkkorengastukseen perustuva suomalaistutkimus osoitti, että lämmin sää huhti–kesäkuussa takaa parhaan tuloksen. Tutkituilla hyönteissyöjälinnuilla on lämpiminä loppukeväinä ja alkukesinä enemmän ravintoa kuin kylminä, eikä poikasia kuole kylmyyden vuoksi, kun emoilla jää aikaa ruoanhaulta myös poikasten riittävään lämmittämiseen. Pikkulintujen poikastuotossakaan ei näy suuntauksia, vaan vuosittaisia vaihteluja lämpimyyden mukaan. Toisin on lähimuuttajilla. Kaukomuuttajien korkea poikastuotto näkyy kasvaneena parimääränä seuraavana keväänä. Naaras pystyy munimaan aiemmin, ja vaikka pesintä tuhoutuisikin, ehtii lintupari yrittämään vielä uudelleen. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Pesinnät onnistuvat lämpiminä kesinä T O IM IT TA N U T R II K K A K A A R T IN E N Sekä kaukomailla että Euroopassa talvehtivat pikkulinnut saavat enemmän poikasia lämpiminä keväinä ja alkukesinä. Tutkija Kalle Meller Helsingin yliopistolta johti tutkimusta, jossa seurattiin 20 yleisen lajin poikasmääriä vuosina 1987–2013. Monet pesät tuhoutuvat varsinkin varislintujen ja pienten petonisäkkäiden vuoksi.. Niiden kantoihin vaikuttanevat suhteellisesti enemmän myös talvien ankaruus ja ailahtelut
MARI PIHLAJANIEMI Useimmat linnut pesivät Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla, missä lämpötila ja sääolot eivät ole yhtä vakaita ja korkeita kuin levinneisyyden eteläosissa. 5/2018 SUOMEN LUONTO 9 JU KK A H A R JU LA / VA ST AV A LO Lämpötilan nousu voi olla siivekkäille ainakin tilapäisesti hyödyllinen. 373 MILJARDIA EUROA on eläinpölytyksen vuotuinen markkina-arvo luonnon ekosysteemipalveluja arvioivan IPBES-komitean mukaan. Tutkimus julkaistiin Oecologia-tiedelehdessä 2018. Esimerkiksi kirjosiepon poikasmäärät ja pesimäkanta ovat pienentyneet Eteläja Keski-Euroopassa poikasajan ravintopulan vuoksi. Huhtikuussa 2018 EU kielsi pölyttäjille tuhoisien neonikotinoidi-torjunta-aineiden käytön peltoviljelyssä. Monet puutarhakasvit, kuten herukat, ovat hyönteisten pölyttämiä. 25 PROSENTTIA on rypsin sato pudonnut 20 vuoden aikana Suomessa pölyttäjä pulan takia. 75 PROSENTTIA ihmisten tärkeimmistä ravintokasveista maapallolla on riippuvaisia eläinten suorittamasta pölytyksestä. n. 12 KERTAA SUUREMPI oli mustikkasato kontukimalaisten pölyttämillä koeruuduilla kuin vertailu ruuduilla. JY RK I N O RM A JA / VA ST AV A LO 5/2018 SUOMEN LUONTO 9 JY RK I N O RM A JA / VA ST AV A LO KUKKIA JA PÖLYTTÄJIÄ HYÖNTEISTEN PÖLYTYSTYÖ on elintärkeää ruuantuotannon kannalta, mutta näiden vaatimattomien puurtajien valtavan työpanoksen merkitystä maailman ruokahuollolle ei ole aina muistettu arvostaa. Pölyttäjien määrä hupenee huolestuttavaa vauhtia. A RT O JU VO N EN Etelänpäiväkiitäjä pystyy imemään mettä torvimaisista kukista. Siellä kaukomuuttajien pesintä ei ole aikaistunut yhtä paljon kuin poikaskauden ravintohyönteisten esiintymishuippu. Todennäköisesti lämpötilan nousu ilmastonmuutoksen myötä voi olla siivekkäille näin pohjoisessa ainakin tilapäisesti hyödyllinen, kunnes lämpeneminen etenee ete lämpänä jo nähdylle kriittiselle rajalle. Tutkijoiden mukaan Suomessakin on pölytysvaje, eli viljelykasvit eivät tule pörriäispulan takia riittävällä tavalla pölytetyiksi
Toukokuussa käynnistynyt Suomen luonnon suojeluliiton, Greenpeacen, Luonto-Liiton, BirdLife Suomen ja Natur och Miljön yhteinen kampanja tähtää siihen, että valtion mailla siirryttäisiin kokonaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Suomessa seurannan yli 30 vuoden aikasarja katkeaa. Kaupunki johtaa puhdistetut jätevetensä Suomenlahteen laskevaan pieneen Rakkolanjokeen. Määrä on hyvä huomioiden viime vuoden kylmä alkukesä ja heikko pesimätulos. Päätöksen takia Itämerelle ei saada vuodelle 2018 lainkaan kannanarviota, vaikka muut maat hoitavat laskentansa. OUTI SALOVAARA Jätevedestä voi jo tehdä juomavettä Harmaahylkeitä ei lasketa tänä vuonna SUOMI ei tänä keväänä laskenut harmaahylkeitä. Metsähallituksen mukaan tällä hetkellä noin 15 prosenttia uudistushakkuista tehdään peitteisyyden säilyttävillä menetelmillä. On myös mahdollista, että tulevaisuudessa esimerkiksi lääkejäämien päästörajat tiukentuvat. Membraaniteknologialla jätevedestä voidaan poistaa myös hormonit, lääkejäämät, ravinteet ja mikromuovit, joita päätyy perinteisistä puhdistamoista vesistöihin. Kampanjan tavoitteena on kerätä 50 000 kannatusilmoitusta 17.11.2018 mennessä, jotta eduskunta ottaa lakialoitteen käsittelyyn. Lähes täydellisen puhtauden takaa membraanieli kalvosuodatusteknologia, joka valtaa vedenpuhdistuksessa alaa perinteisiltä menetelmiltä. Lappeenranta on pitkään miettinyt uuden, noin 70 miljoonaa euroa maksavan jätevedenpuhdistamon rakentamista. Membraanipuhdistamon käyttökustannukset ovat perinteistä korkeammat, mutta toisaalta perinteinen teknologia tarvitsee runsaasti kemikaaleja, jotka paitsi maksavat, myös päätyvät vesistöön. (AH) Harmaahylkeen eli hallin kuutti. Suomen ensimmäiset membraaniteknologiaa hyödyntävät puhdistamot ovat rakenteilla Parikkalaan ja Mikkeliin. Kiljuhanhi on uhanalaisin Pohjoismaissa pesivä lintu. (MP) Lähes 100 kiljuhanhea levähti Perämerellä POHJOIS-NORJASSA pesivät kiljuhanhet levähtävät Oulun seudulla toukokuun alkupuolella. Kun ajatellaan pidemmälle tulevaisuuteen, membraani on soveltuvampi ja puhdistusteholtaan parempi, arvioi Mänttäri. Maassamme on aiempina vuosina laskettu noin kolmannes Itämerellä nähdystä 30 000 harmaahylkeestä. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Kansalaisaloite avohakkuita vastaan kerää allekirjoituksia YLI 20 000 SUOMALAISTA on allekirjoittanut kansalaisaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä. Lappeenrannan pyynnöstä LUT vertaili membraanija rumpusuodatusteknologiaa fosforipäästöjen alentamiseksi, ja aluksi kaupunki hylkäsi membraaniteknologian kustannussyistä. Viime vuonna nähtiin 124 kiljuhanhea, mikä oli suurin määrä sitten 1963. Vuodesta 2014 lähtien suunnitellun puhdistamon paikaksi päätettiin jo kertaalleen maalaisidylli keskustan ulkopuolella, uuden omakotialueen vieressä. (RK) A RI SE PP Ä / VA ST AV A LO TA RU R A N TA LA / VA ST AV A LO NYKYTEKNOLOGIA mahdollistaa yhdyskuntien jätevesien puhdistamisen vaikka juomavedeksi. Hanke on kuitenkin venynyt tulevien naapureiden valitusten ja kaupungin kaavavirheen vuoksi. A RI SE PP Ä / VA ST AV A LO ilmoittanut, että rahoituksen puute haittaa pahoin merentutkimusalus Arandan toimintaa. Suomi ottaakin heinäkuussa vastaan Itämeren suojelukomission puheenjohtajuuden varsin nolossa tilanteessa. Nykyisen laitoksen fosforinpuhdistusteho ei enää täytä uusia lupaehtoja. Hanhien lopullinen määrä tarkistetaan valokuvista yksilöllisten vatsakuvioiden avulla. Viivästys on saanut poliitikot miettimään puhdistamoratkaisua uudelleen. Molemmat kunnat ovat tehneet yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkijoiden kanssa. (AH) Harmaahylkeen eli hallin kuutti.. Suomen ympäristökeskus on puolestaan ilmoittanut, että rahoituksen puute haittaa pahoin merentutkimusalus Arandan toimintaa. Tänä vuonna alueella laskettiin varmuudella 96 yksilöä. Maaja metsätalousministeriö on vedonnut asiassa rahapulaan. Jokunen viikko sitten joukko poliitikkoja eri puolueista kutsui membraanitekniikan professorin Mika Mänttärin LUT:sta selvittämään puhdistusteknologioiden eroja. Mänttärin mukaan teknologioiden kustannusvertailu on vaikeaa. Suomi ottaakin heinäkuussa vastaan Itämeren suojelukomission puheenjohtajuuden varsin nolossa tilanteessa. Singaporessa membraaniteknologialla tehdään jo jätevedestä juomavettä, Kuwaitissa taas merivedestä
Tiaisia se ihastuttaa. sen kanssa teenkin sitten laatulapsia! AURA KOIVISTO IL M IÖ M ÄI ST Ä Säihky puku, hyvät geenit 5/2018 SUOMEN LUONTO 11. Kun kesken pesinnän tiaiskoiraan höyhenten ultaviolettia kokeellisesti himmennettiin, naaraan into poikastenhoitoon laimeni. Sinitiaisen hieno höyhenpuku on puolisolle merkki hyvästä kunnosta. Ehkei ukolla olekaan niin hyvät geenit. Mitä lie sinitiaisen päässä pyörii, mutta käytännössä kuvio menee jotenkin näin: tuo nukka vieru ei jaksa hoitaa lapsia täysillä, penskoista tulee rupusakkia – enpä rehki itseäni näännyksiin, jotta ensi keväänä olen reippaana pokaamassa paremman kumppanin... Eräässä kokeessa toisten naaraiden höyheniin sipaistiin ultavioletin heijastuksen estävää rasvaa, toisille taas rasvaa, joka ei hehkeyttä tärvännyt. Tutkimusten mukaan vientiä on erityisesti hehkuvan värikkäillä tiaiskoirailla. Totta kai!, sanoisi sinitiaisnaaras. Mutta myös koiras tarkkailee puolisonsa olemusta. Nuhruisuus vihjaa, että jotakin voi olla vialla. Itse asiassa sini tiaisen nimi voisi olla ultraviolettitiainen, sillä sen höyhenet heijastavat tuota ihmisille näkymätöntä väriä. Ja niin kävi, että kun muut isät huolehtivat poikasten ruokinnasta entiseen tapaan, tuhruisten vaimojen puolisot hidastivat tahtia. Näköjään investointien kannattavuutta pohtivat muutkin kuin bisnesihmiset. Eikä puoliso saa myöhemminkään rupsahtaa. PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV A LO PITÄÄKÖ MIEHEN OLLA hyvännäköinen. Hieno höyhenpuku kertoo hyvästä kunnosta
(MP) TULISIKO SUOMESSA OTTAA KÄYTTÖÖN LENTOVERO. Vaellusta tarkkaillaan eri puolilla Tornionjoen vesistöä sijaitsevilla vastaanottimilla seuraavien 3–4 vuoden ajan. (AH) Tornionjoen lohi, missä kuljet. Kalat pyydystetään vuosina 2018 ja 2019 joen alajuoksulla erikseen nimettyjen paikallisten kalastajien toimesta. 80 prosenttia poikasista syntyi talkoovoimin kasattuihin apukinoksiin. Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Ikä 15–24-v. Puolueiden äänestäjien joukossa kannatus oli selkeää Sosialidemokraattien (64 %), Vihreän liiton (77 %) ja Keskustan (53 %) kannattajien joukossa. 35–49-v. 25–34-v. Suomalaisten lentojen ilmastovaikutus ei ole tarkasti selvillä. Ruotsissa lentovero on Euroopan sisäisillä lennoilla noin kuusi euroa ja kaukolennoilla noin 25 tai 40 euroa. Luonnonsuojeluja lintujärjestöt ovat ehdottaneet kaikkien uhanalaisten vesilintujen metsästykselle stoppia. Saimaan lumitilanne oli alkutalvesta vielä heikko, mutta parani lopputalvea kohden. Ruotsalaisten ulkomaanlentojen ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa Chalmersin Teknillisen korkeakoulun mukaan maan kaikkien henkilöautojen päästöjä eli noin 11 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Kuuteista kaksi syntyi keväisten verkkokalastusrajoitusalueiden ulkopuolella, toinen Puruvedellä ja toinen Paasselällä. Tornionjoen vesistö on laaja, ja kalat voivat pisimmillään vaeltaa jopa satoja kilometrejä. Järjestöissä ihmetelläänkin, ettei nyt valmistella muun muassa tukkasotkan, heinätavin ja jouhisorsan rauhoitusta, jota asiantuntijat ovat vaatineet koko tämän vuosikymmenen ajan. osana Taloustutkimuksen Telebus-kuluttajatutkimusta. Naisista lentoveron käyttöön ottamista kannatti 58 ja miehistä 45 prosenttia. LUONNONVARAKESKUS ja Ruotsin maatalousyliopisto seuraavat Tornionjoen lohien ja taimenten vaellusta niiden vatsaan asetettavien radiosignaaleja lähettävien merkkien avulla. 12 SUOMEN LUONTO 5/2018 12 SUOMEN LUONTO 5/2018 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT SU O M EN LU O N TO JA TA LO U ST U TK IM U S, 20 18 M A RK U S VA RE SV U O Punasotka rauhoitetaan MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ aikoo rauhoittaa punasotkan, allin ja tukkakoskelon metsästykseltä kolmeksi vuodeksi. Kevättalvella tehdyissä norpan pesälaskennoissa havaittiin merkkejä 78 kuutista, ja määrä täsmentyi vielä jäiden lähdön jälkeen suoritettujen sukellusten perusteella. Ruotsin liikennehallitus Transportstyrelsen arvioi, että lentovero hidastaa siellä lentomatkustamisen kasvun noin kolmeen prosenttiin vuodessa. Vaikka vero on varsin kevyt, Aftonbladetin toukokuussa tekemässä kyselyssä kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti vähentävänsä lentämistä. Puruvedelle syntyi kuutti ensi kertaa vuosikymmeniin. Tämä riittäisi yhdessä lentokoneiden teknisen kehityksen kanssa pysäyttämään lentojen ilmastoa lämmittävien päästöjen kasvun. 65–79-v. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen kalakantojen elvyttämisessä. Kuutin syntymän johdosta alueelle on saatu rajoituksia verkkokalastukseen. Suomen Luonnon Talous tutkimuksella keväällä teettämän mielipidekyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön lentovero. ANTTI HALKKA Tutkimukseen vastasi 1002 henkilöä 23.–26.4. (MP) Lentovero saa kannatusta Suomessakin RUOTSISSA OTETTIIN keväällä käyttöön lentovero, jollaista Suomen luonnonsuojeluliitto nyt ehdottaa käyttöön Suomeenkin. Xxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxx xxxxxxxxxx. Asuinalue Helsinki–Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjoisja Itä-Suomi kyllä en osaa sanoa ei % 25 % 50 % 75 % 100 % % 25 % 50 % 75 % 100 % 12 SUOMEN LUONTO 5/2018. 50–64-v. Pesäpoikaskuolleisuus jäi tänä vuonna melko matalaksi ja oli vain 10 prosenttia. Apukinokset auttoivat kuutteja SAIMAALLE syntyi viime talvena 86 kuuttia
Näin paljon lajeja tunnetaan hieman Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa suuremmasta Bhutanin valtiosta. Himalajan haikaroita on nähty myös Punakhan linnan lähellä.. TEKSTI RIIKKA KAARTINEN / KUVAT TUOMAS SEIMOLA Maailmalta 770 LINTUA, 5400 kasvia ja 200 nisäkästä. 5/2018 SUOMEN LUONTO 13 Bhutan tunnetaan luonnonsuojelun mallimaana, mutta maan vesivoimasuunnitelmat uhkaavat jokiluontoa. Päätös on pienelle maalle merkittävä, ja auttaa torjumaan sekä ilmastonmuutosta että luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Himalajanhaikaroiden määrää ei tunneta tarkasti, mutta niitä arvioidaan olevan jäljellä vain 70–400 yksilöä. Vuoteen 2020 mennessä maahan on tarkoitus rakentaa ainakin 5000 megawatin edestä uutta vesivoimaa. SUOMEN LUONTO 13 himalajanhaikara. Marraskuussa 2017 Bhutanin suojelualueiden säilyminen turvattiin kansainvälisellä 43 miljoonan dollarin Bhutan for Life -rahoituksella, jonka tarkoitus on kompensoida laajojen suojelualueiden säilyttämisestä syntyviä taloudellisia tappioita Bhutanin valtiolle. Maan pinta-alasta 70 prosenttia on metsän peitossa, ja kansallispuistot sekä muut suojelualueet kattavat yli puolet maasta. Himalajan vuoriston keskellä sijaitseva Bhutan on luonnonsuojelun mallimaa. n Äärimmäisen uhanalainen himalajanhaikara. Piakkoin valmistuvien Punatsangchu Ija II-voimaloiden rakentaminen toteuttiin ilman tekojärviä. Niiden avulla Bhutan yrittää hillitä valtion velan kasvua. Suojelemattomia alueita uhkaavat kuitenkin mittavat vesivoimahankkeet. Räjäytykset aiheuttivat maavyöryjä ja muita häiriöitä ympäröiviin metsiin ja vesistöihin. Lisäksi ne tuhosivat yhden äärimmäisen uhanalaisen himalajanhaikaran pesimäalueen ja uhanalaisen karpin, mahseerilajin elinympäristön. ”Vesivoiman rakentaminen uhkaa luonnon monimuotoisuuden ja jokiekosysteemien säilymistä”, Sonam Choden WWF Bhutanista sanoo. Vesivoima uhkaa Bhutanin luontoa Vuoristoisen Bhutanin maa-alasta on suojeltu 51 prosenttia. Vesivoiman rahoituksesta ja urakoista vastaa naapurimaa Intia, joka aikoo myös ostaa 80 prosenttia tuotetusta sähköstä. Lisäksi suojelualueita yhdistävät eläinten liikkumisen alueelta toiselle mahdollistavat käytävät. Pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on jopa 74 uutta vesivoimalaa. Se vaati räjäytyksiä vesitunneleiden ja turbiinien rakentamiseksi
14 SUOMEN LUONTO 5/2018 14 SUOMEN LUONTO 5/2018
TEKSTI MAIJA MUSSAARI JA MIA RÖNKÄ / KUVAT MAIJA MUSSAARI JA SEPPO KERÄNEN TYÖVOITTO 5/2018 SUOMEN LUONTO 15 M A IJA M U SS A A RI TYÖVOITTO Niittyjen hoidon. Moni muotoisuuden säilyttäminen on vaatinut talkoita, niittokonetta, moottori sahaa sekä laidun eläinten jauhavia leukoja. 5/2018 SUOMEN LUONTO 15 Lounaissaaristo tunnetaan upeista niityistään
Ankarissa ulkosaariston oloissa, suuren aavan rannalla, saaret ovat usein puuttomia ja niiden lakiosia peittää jäkäläinen, harvakseltaan katajaa ja niittykasvillisuutta kasvava nummi. Eilen auringon porottaessa rantaviiva oli monta metriä taaempana, nyt niityn värikäs kukinta viihdyttää kaloja aallon alla. Niittyjen aatelia Seuraava aamu sarastaa aurinkoisena ja meri on peilityyni. Lähes kaikki niityt tarvitsevat laiduntajia. Lintujen suosimat ulkoluodot ovat usein kasvilajistoltaan silmiinpistävän monipuolisia, sillä linnut keräävät pesätarpeita, laiduntavat ja lannoittavat pitäen näin puustoa ja pensaistoa kurissa. Ulkosaariston kedoilla ja nummilla kasvaa poikkeuksellisen runsaasti muualla etelässä harvalukuisia noidanlukkoja: pikkuruisia, avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä eläviä sanikkaisia. Ruotsista asti vauhtia hakevat valkopartaiset aallot iskeytyvät rantaan. Selkämeren saaristossa tällaisia saaria on paljon, koska saaristo on kapea ja kivistä ja moreenista koostuva maaperä vettä läpäisevää. Saariston karulla maaperällä kuivuus ja tuuli ylläpitävät matalaa kasvillisuutta myös ylempänä rannalla. Ja sieltähän se löytyy: hoikkavartinen, valoon kurkottava pohjannoidanlukko. Iltapäiväksi on kuitenkin luvattu kovaa tuulta. Rannoilla, joille myrskyt kasaavat rakkolevää, kukkivat suuret ruohot, kuten mesiangervo, pietaryrtti ja maitohorsma. 16 SUOMEN LUONTO 5/2018 H armaat pilvet vyöryvät meren yli kohti mannerta, on vahva matalapaine. Se valitsee kasvupaikakseen kalkkipitoisen rannan tai kausikostean kolkan sisemmältä saaresta. Ulkosaariston suhteellisen petoturvallisissa oloissa aika ajoin runsaana esiintyvät jänikset, hanhet ja myyrät osallistuvat niittyjen ylläpitoon. Ulkosaarten rannoille syntyy niittyjä ja ketoja rantavoimien vaikutuksesta: niitä ylläpitävät rantaa ruhjovat jäälautat, suola, veden korkeusvaihtelu ja myrskyt. Vedenpinta on huomattavasti tavallista korkeammalla. Kuljen Selkämeren kansallispuistossa Isonkarin saarella, yhdellä sen pikkuruisista rantakedoista. Keräänkin kamppeeni veneeseen ja jatkan matkaa etelän suuntaan pitkin Ahvenanmaan ja Turun saaristoa erottavaa Kihdin selkää 16 SUOMEN LUONTO 5/2018. Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistojen uloimmassa saaristossa elää Suomen seitsemästä noidanlukkolajista kuusi. Monenlaisia laiduntajia Ryömin niityn reunalla piikikkään katajan alla. Pohjan-, ketoja suikeanoidanlukot viihtyvät tyypillisimmin ulkosaarten nummilla ja niityillä. Saaristomerelle rajoittuva pikkunoidanlukko kasvaa yleensä juuri vesirajan yläpuoleisella niittylaikulla, minne aallot yltävät vain myrskyllä. Nämä tekijät pitävät puuvartiset kasvit sekä soistumisen kurissa ja luovat suotuisan elinympäristön matalakasvuisille ruohoille ja heinille. Saunionoidanlukko kasvaa arvaamattomasti missä tykkää: kallionraoissa, nummilla ja niityillä. Pärskeet kastelevat varpaat kaukana rannasta. Jalkojen alla on pyöreiden kivien lisäksi keltamataraa ja ketoneilikkaa. Ahonoidanlukkoa tavataan lähes ainoastaan perinnemaisemien niityillä
Niittyjen monimuotoisuuden osalta Saaristomeren kansallispuisto on Suomen huippua. Näillä saarilla sijaitsevat myös puiston pisimpään hoidetut lehdesniityt, joilla koukeroiset lehdespuut luovat mystistä tunnelmaa. Niittymannekiineja ovat Jungfruskär ja Berghamnin saaristo, joiden hakamaat, metsälaitumet ja niityt ovat vailla vertaa. 5/2018 SUOMEN LUONTO 17 Jungfruskäriin, Saaristomeren kansallispuistoon. Kansallispuisto on poikkeuksellisen monimuotoinen ravinteikkaan maaperän, omaleimaisen pienipiirteisyyden sekä kulttuurihistorian vuoksi. Verikurjenpolven ja käärmeenpistonyrtin hallitsemat kalliopohjaiset kedot sekä jyrkkien kallioiden välissä avautuvat lehtipuustoiset rehevät lehdot ja hakamaat ovat Saaristomeren tunnuspiirteitä. Saaristomeren kansallispuiston ulkosaaristossa lentelevä apolloperhonen hyödyntää vähäpuustoisessa ulkosaaristossa koko niittylaikkuvalikoimaa: toukka elää kallioiden ja rantaketojen isomaksaruoholla, ja aikuinen perhonen ruokailee korkeakasvuisilla mesikasveilla, joita kasvaa etenkin aaltojen vaikutuspiirissä, rakkolevävallien muhevoittamilla rannoilla. Saaristomeri kuuluu lounaiseen lehtovyöhykkeeseen. Harvinaisia noidanlukkoja elää saaristoniityillä peräti kuusi eri lajia. Saunionoidanlukko. 5/2018 SUOMEN LUONTO 17 AU KE M A N KU VA T: M A IJA M U SS A A RI. Perhoset ja muut niittyjen hyönteiset rakastavat valoa ja tarvitsevat yleensä jonkin tietyn kasvin ravinnokseen. Kukkaloistoa niitylle tuo muun muassa tähkämaitikka. Hankalasti saavutettavassa saaristossa niityt säästyivät nykyaikaiselta maaja metsätaloudelta. Vanhoilla lehdesniityillä elää monipuolinen eliölajisto. Niityt ja perhoset kuuluvat yhteen saaristossakin. Puolivarjoisissa perinnemaisemissa elävälle lähisukulaiselle, pikkuapollolle, ei sillekään riitä pelkkä laidunniitty – on oltava myös puita, mutta ei liikaa! Jänikset, hanhet ja myyrät hoitavat niittyjä
Häviääkö kukkaloisto. Myös ravintoverkkojen ja lajiston muutokset vaikuttavat. Monimuotoisuuden työvoitto Korviini kantautuu voimistuvaa pärinää. Lehdesniityillä kirkiruohot ja seljakämmekät kolminkertaistivat yksilömääränsä viime vuosikymmenenä, ja tähkämaitikkakanta on kääntynyt huimaan kasvuun. Kansallispuiston ensimmäiset vuosikymmenet tehtiin hartiavoimin töitä. Viime vuosina siellä on koettu useita upeita yllätyksiä. Jungfruskärissä työskentelevä puistomestari JeanErik Mattsson kaahaa kohti väärällä puolella aitaa tallustelevia nautoja. Rehevöityvä meri pakkaa rannoille kaukaakin kulkeutuvaa järviruokomassaa sekä rihmaja sinilevää. Saaristossa osa niityistä säilyi, ja Saaristomeren kansallispuistossa niitä oli vielä laidunkäytössä kansallispuiston ensimmäisinä vuosina 1980-luvun alussa. Etenkin Jungfruskär on uhanalaisten lajien keskittymä. Rantaja ketokatkerot sekä revonsara putkahtivat näkyviin kymmeniä vuosia hoidon aloittamisen jälkeen. Laiduneläimet viihtyvät luonnonlaitumilla, ja siten tuotetaan eettistä sekä vähän ilmastoa rasittavaa lihaa. Perinnebiotooppien monimuotoisuus pystytään säilyttämään aktiivisella hoidolla, ja samalla tukea tai jopa korvata niittyjä ylläpitäviä luontaisia prosesseja. Kansallispuiston voikin nähdä niittylajiston säästöpankkina, joka tulevaisuudessa toivottavasti levittää varallisuuttaan ympäröiville köyhtyneille alueille. Vapaaehtoistyö luonnossa lisää niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia, antaa mahdollisuuden vaikuttaa sekä lisää ympäristötietoisuutta. Uusien keinojen kokeilu ja käyttöönotto vaatii rohkeutta tehdä toisin. Sullon kasvien inventointivälineet reppuun, hyppään armeijan jäämistöstä löytyneen polkupyörän selkään ja kiidän avuksi. Poikkeuksellisen laajoilla, monia luontotyyppejä ja kosteusolosuhteita käsittävillä niityillä on erityisen hyvät mahdollisuudet säilyttää lajistonsa ympäristömuutoksista huolimatta. Teollistumisen aikakaudella lähes kaikki niityt – sekä luontaiset että niittytalouden kautta syntyneet – muutettiin pelloiksi tai metsiksi. Punakämmekkäkanta on kasvanut muutamasta yksilöstä kymmeniin. Talkoissa lomansa viettävät vapaaehtoiset palaavat saarille yhä uudelleen. Kun Saaristomeren kansallispuiston hoitoa aloiteltiin, kuului kauhistelua: miten luonnonsuojelualueilla voidaan kaataa puita tai laiduntaa isoa lehmälaumaa. 18 SUOMEN LUONTO 5/2018 Niittykohteiden luonnonhoidon suunnittelu vaikuttaa usein korkeammalta matematiikalta: Kasvit toivoisivat ahkeraa laidunnusta, hyönteiset taas tarvitsevat ravintokasvinsa. Rakkoapila rehottaa niityn koko satametrisellä leveydellä. Luonnonhoitoa edistävät muiden muassa karjanomistajat, riistanhoitajat, säätiöt, yhdistykset, valtion luonnonsuojeluvirkamiehet, vapaaehtoiset, Metsähallituksen luontopalvelut sekä yliopistot. Elävä säästöpankki Astelen hymyillen aamukasteisella lehdesniityllä. Lampaan hampaat pitävät niityn kunnossa. Diivojen miellyttämiseksi tarvitaan tasapainoilua laitumien tai niiton laajuuden, keston ja ajankohdan suhteen. Vuosikymmenten kuluessa lajisto elpyi. On etuoikeus katsella hyvinvoivaa niittyä tässä laajuudessa. Nyt ilmastonmuutoksen paineessa luonnonhoidon kokemuksesta on hyötyä: kiihtyvää kasvua voidaan pitää kurissa ja näin ylläpitää monimuotoisuutta. Keltavästäräkki on työnjohtajana. Maahan laskeutuu myös teollisuusja liikenneperäisiä ravinteita ilmasta. SE PP O KE R Ä N EN. Uusiksi uhkiksi saariston niityille ovat nousseet rehevöityminen, ilmastonmuutos sekä ravintoverkkojen muuttuminen. Umpeen kasvavia niittyjä raivattiin auki, ja niittykasvillisuutta avustettiin niittämällä ja laiduntamalla niityillä nautoja, lampaita ja hevosia. Rannalle ajautuvan aineksen koostumus on muuttunut ratkaisevasti Itämeren rehevöitymisen myötä. Rantalepikon takaa kaartaa mönkijä merenrantaniitylle. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen laajan paikallisyhteistyön avulla on ollut avain onnistumiseen. Nyt Saaristomeren kansallispuiston niityt ovat luonnonsuojelullisesti korvaamattomia. Kun minkki pistelee poskeensa ulkosaaria laiduntavia 18 SUOMEN LUONTO 5/2018 Uusien hoitokeinojen kokeilu vaati rohkeutta
Mia Rönkä on tiedetoimittaja ja tietokirjalija sekä ympäristöekologian dosentti Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä. Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 00100 Helsinki www.taidehalli.fi 12 € / 8 € / Museokortti / Alle 18v. Ne kasvilajit, jotka eivät pysty siirtymään uusille asuinsijoilleen tarpeeksi nopeasti, häviävät paikallisesti tai valtakunnallisesti sukupuuttoon. Ilmastonmuutoksen myötä jäätalvien on ennustettu vähenevän, veden suolapitoisuuden laskevan ja veden pinnan nousevan sekä kasvillisuuden kasvun kiihtyvän. n Maija Mussaari on luonnonhoitoon erikoistunut suojelubiologi Metsähallituksen Rannikon luontopalveluissa. Vieraslajeista kurtturuusu taimettuu nimenomaan rannan kedoille ja niityille. Vapaaehtoiset tekevät niittyjen hoidossa arvokasta työtä. 2018 M A IJA M U SS A A RI. vapaa pääsy 26.5. Ylempänä rannalla kuivuuden lisääntyminen siirtää lajeille soveliasta elinympäristöä korkeuskäyrillä alaspäin tai hävittää ne paikallisesti kokonaan. – 5.8. 5/2018 SUOMEN LUONTO 19 lintuja ja myyriä, pensaiden ja puiden kasvu kiihtyy ja ulkosaari muuttuu hiljalleen katajikon kautta männiköksi
Maatalouden raju murros käynnistyi 1800-luvun lopulla. Kuva on otettu samoihin aikoihin, kun tilanpito mummolassa loppui. Säilyvätkö Kukkakimppu ja mansikoita – monen muisto kesäniityltä. Maitotuotteiden kysyntä kasvoi, ja rehua alettiin viljellä pelloilla, joiksi niittyjä raivattiin. Uhanalaisten lajien kintereillä seuraavat taantuneet, silmälläpidettäviksi luokitellut lajit kuten lapsuuteni kukkakimpun ketoneilikka ja kissankäpälä, jotka molemmat ovat tyypillisiä ketolajeja. Osa niityistä säilyi laitumina, kunnes myös karja siirtyi tuottoisammille peltolaitumille. 1880-luvulla niittyjä oli Suomessa 1,6 miljoonaa hehtaaria, kaksinkertainen määrä peltoalaan verrattuna. M A R JA A N A TO IV O SE N KU VA -A LB U M I 20 SUOMEN LUONTO 5/2018. Siskolla on kädessään kukkakimpussa ketoneilikoita, ruusuruoho, kissankäpäliä ja kissankelloja. Nykyään perinteisesti hoidettuja niittyjä on jäljellä arviolta pari tuhatta hehtaaria. Itse pitelen jogurttipurkkia metsämansikoita varten. Niityn hidas katoaminen alkoi. 1900-luvulla keinolannoitteet ja väkirehut vähensivät luonnonheinän tarvetta entisestään. 20 SUOMEN LUONTO 5/2018 Niittykukkien poimiminen maljakkoon on vaalituimpia mielikuvia kesäisestä Suomesta. Usein lajit katoavat viiveellä elinympäristön heikkenemisen ja pirstoutumisen jälkeen. Kedot ja niityt ovat kuitenkin kasvamassa umpeen. Kodittomat niittylajit Vuosisatoja jatkunut perinteinen karjatalous loi niityille omaleimaisen ja rikkaan eliölajiston, joka niittyjen kadotessa harvinaistuu ja häviää. TEKSTI MARJAANA TOIVONEN / KUVAT ERKKI MAKKONEN K otona työpöydän vieressä on valokuva, jossa istun siskon kanssa kolmevuotiaana mummolan niityllä. Miten ne saadaan säilymään. Niittyjen talvirehulla ruokittiin karja, jonka lannalla lannoitettiin pellot. Säilyvätkö kukkaniityt. Niityt syntyivät ja kukoistivat perinteisessä karjataloudessa. Pari vuotta myöhemmin istutimme paikalle koivuntaimia. Niityt ovat myös monien uhanalaisten kasvien elinympäristöjä. Tämä voi antaa valheellisen kuvan lajien sopeutumisesta ympäristön Niittykukkien poimiminen maljakkoon on Säilyvätkö kukkaniityt. Niityt hylättiin tai metsitettiin. Suurimmassa hädässä ovat kuivien niittyjen eli ketojen lajit, jotka muodostavat yli 70 prosenttia maatalousympäristön uhanalaisista lajeista ja 13 prosenttia kaikista Suomen uhan alaisista lajeista. Yksittäiset yksilöt sinnittelevät vuosikymmeniä entisillä kasvupaikoilla. Joukkoon kuuluu erityisen paljon hyönteisiä kuten kovakuoriaisia, perhosia ja pistiäisiä