k E S ä M a T k a L L a . Irtonumero 9 € Syvenny kesän kiehtoviin ilmiöihin! suvikatse luontoon. H E ik k i w iL L a M O j a i Lv E S . 5.6.2015 5 suuri kesänumero ma tk oj a lo ma su om ee n s. 60 –67 väreillä on tarkoituksensa Näin tunnistat pilvet muurahaisten yhteiskuntasopimus tietoa, elämyksiä ja vinkkejä! S U O M E N L U O N T O 5 | 2 15 v a S k iT S a . r a k k O L E v ä p a L a S i S a a r iS T O O N . p iL v E T T U T U ik S i. k U H a N k E iT T ä jä . r iS k iL ä . M U U r a H a iS T E N E L ä M ä ä . k E S ä N v ä r iE N T a U S T a T
koko kasvi kukkia myöten on myrkyllinen, joten kaunottaresta ei ole villivihannekseksi. k e sä myyttinen kaunotar kuva jOrMa ikONEN / leuku teksti jOrMa LaUriLa. Vaaleanpunaisia kukkia on neljä tai viisi verson kärjessä. kaikilla kolmella taruhahmolla on myös omat tähdistönsä. kun kasvitieteen isä Carl von Linné Lapin-matkallaan näki suokukkia, hän ihastui ja vertasi kasvia tarujen Andromedaan, etiopian kuningas kefeuksen ja kuningatar kassiopeian tyttäreen. kanervakasveihin kuuluvan suokukan lehdet ja varsi ovat ainavihantia. suomalainen nimi on arkinen, mutta tieteellinen nimi (Andromeda polifolia) puolestaan hyvinkin runollinen. SUOkUkka kukkii touko–kesäkuussa rämeillä ja nevoilla koko maassa
yhdistämisessä voisi kadota jopa puolet tutkimusrahoista, mikä lopettaisi suuren osan ympäristön tilan tutkimuksesta ja seurannasta. 5/2015 rakkolevä on itämerelle yhtä tärkeä kuin metsä maalle. Suunnitelma Suomen ympäristökeskuksen Syken yhdistämisestä luonnonvarakeskukseen lukeen on arveluttava. Se voisi vaarantaa riippumattoman ja kriittisen tutkimuksen säilymisen ja myös rahoitusta halutaan leikata. Syke täytti maaliskuussa 20 vuotta ja toimintansa aikana se on merkittävästi edistänyt ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden tutkimusta. vakiot 14 Lisko ilman jalkoja vaaraton vaskitsa on kärsinyt käärmemäisyydestään. 36 Vaihtelevaa pilvisyyttä opi tulkitsemaan pilvien sanomaa. Si Sä lly S 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 43 Hurme 53 vahtikoira 68 kasvokkain 70 kotona, Retkellä, virikkeitä 76 Havaintokirja 78 lukijoilta 80 kysy luonnosta 90 suomi ilmasta PääkiRjoitus kävi NiiN kUiN osattiin pelätäkin. Stubbin pääministerikauden kokoomuslainen ympäristöministeri ajoi voimakkaasti vapaaehtoisen suojelun ensisijaisuutta. 26 Kissapedon katse ilves jättää jäljen. se PP o Pa Rk ki N eN PS. värit kertovat. Nyt tälläkin tiellä on puomi. Synkässä paketissa toinen ilonaihe on, että Porkkalaan olisi näillä näkymin tulossa kansallispuisto. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään. Suojelu tyssää, jos vain pienelle osalle arvokohteita tarjoavista voidaan maksaa korvauksia. 44 Riskiläkallioilla eloisat linnut ovat mieltyneet itämeren kivikoihin. Se on lisäksi uskottava asiantuntijaorganisaatio. 16 Väriviestintää millä hyvät geenit, maittavin mesi tai katkerin myrkky. Hyvää hallitusohjelmassa on se, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä, joskin ympäristöministeri on osaaikainen, koska hän on myös liikenneministeri. Suomen Luonnon toimitus toivottaa lukijoille elämyksellistä kesää upeassa luonnossamme! 4 Suomen luonto 15/2015 m a Ri k a ee R o la. 28 Muurahaisten yhteiskunta sopimus muurahaispesän työnjaon ymmärtäminen vaatii filosofiaa. jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi luonto saa uudelta hallitukselta vain vähän 28 kaljukekomuurahainen on yhteiskunnan jäsen. Jo edellinen hallitus leikkasi soiden ja metsien suojelurahoja alle 40 miljoonaan euroon vuodessa, ja uusi hallitus kaavailee niiden karsimista 20 miljoonaan euroon
Su o m e n kaNSikUva Luonnonystävän ykköslehti värit eivät ole vain viehättäviä, vaan niillä on pitkä tehtävälista. 54 60 Poluilla ja pitkoksilla kesätapahtumat kiinnostavat, mutta mikset laajentaisi kokemustasi. Suomen Luonto 5/2015 74. Porin, itä-suomen, utsjoen ja inarin seutu voivat tarjota antoisimman luontoelämyksen. Tytönkorennon lemmikillä kuvasi arto Griinari. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. kartoitamme tänä kesänä vaskitsoja. 54 Meren metsää Rakkolevä on itämeren aarre. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 43 Hurme 53 vahtikoira 68 kasvokkain 70 kotona, Retkellä, virikkeitä 76 Havaintokirja 78 lukijoilta 80 kysy luonnosta 90 suomi ilmasta 88 Suomen Luonnon kesäkisa välkähtikö vaski, häivähtikö kupari. sen suojissa vilisevät kymmenet muut lajit. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL15_05/2015 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. 36 petoluteet valmiina jahtaamaan jauhiaisia. no. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 89 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 36 44 valaisevat yöpilvet ovat kesällä yleisiä. CC-000026/FI 15/2015 Suomen luonto 5 Pe kk a t u u Ri 50 Vihellys lehvästöstä myöhäisen pesijän, kuhankeittäjän, voi kuulla juuri nyt. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. riskilän saalis on useimmiten kivinilkka. H a RR i H o H ti se PP o l a mm i
Micha Fager kuvasi kosken kattohaikaraparin parittelupuuhissa. Luonto, ympäristö ja tiede nyT t oimitt a N ut j O UN i T ikk a NEN teksti pErTTi kOSkiMiES kattoHaikara yrittää pesimälinnuksi Kauan odotettu pesintä varsinais-suomessa ilahduttaa, mutta kattohaikaralle sopivia alueita on meillä vähän. m ic H a f age R 6 Suomen luonto 15/2015. keski-euroopassa kattohaikaroita on pesinyt samoissa kirkontorneissa 1300-luvulta saakka. TIESITKÖ
se on hienoa, sillä kuva on oiva dokumentti ja vastaaminen helpottuu sen myötä paljon. sellainen asenne saa hyvälle mielelle. Käy kurkkaamassa: www.suomenluonto.fi. 15/2015 Suomen luonto 7. Siellä laji on elänyt ihmisen lähiympäristössä niin kauan kuin tiedetään. kattohaikara tuskin kotiutuu lähitulevaisuudessa vakituiseen pesimälajistoomme, sillä maassamme on niukasti ruokailualueiksi sopivia laitumia ja niittyjä. Maatalouden viimeaikainen tehostuminen on sen sijaan ollut haikaroille haitaksi. Muun muassa salaojitus, raskaiden koneiden alla tiivistyvä maaperä ja kosteiden laidunten kuivatus ovat heikentäneet lintujen elinoloja, ja laji on taantunut useimmissa länsi-Euroopan maissa. jossakin päin maata mustikka ei tänä vuonna kuki, toisaalla taas kukkapenkkiin on putkahtanut uppo outo kasvi, jotkut öttiäiset ovat pyrkineet sisään ja jokin on haudannut pihaan variksen. alkuperäisestä kuuden miehen joukosta ovat mukana vielä Sepot, Vuolanto ja Vuokko. Palstanhoitajana olen tietenkin etuoikeutettu, koska näen kysymykset ja vastaukset ensimmäisenä. mielenkiintoista tietoa. virossa kattohaikaroita pesii noin 5000 paria. eräs kysymystyyppi kuitenkin harmistuttaa. Patterin takana sirittävä kotisirkka oli hänestä oikein mukavaa viihdykettä ja lukki seinällä oiva kodin elävöittäjä. kosken parin pesintä onkin levittäytymisyritys. kysymyksiä tulee aina vain enemmän, ja nykyisin usein on mukana myös kuva. kyyt vielä ymmärtää, mutta että lepakot, kettu, mäyrä, palokärki ja jopa tilhiparvi ja sisilisko pitäisi häätää pois. n KII KA RI SS A jo u N i t ik k a N eN ”Palstanhoitajana olen etuoikeutettu.” Saako sirkka sirittää. Siirrän kysymyksiä vastauksineen nettisivuillemme tasaista tahtia. kattohaikaran pesintä ei ole koskaan onnistunut maassamme, mutta tänä keväänä varsinais-Suomen koskella seurattiin, kuinka haikarapari kantoi risuja tekopesään koko toukokuun ajan. se on se, missä halutaan päästä eroon jostakin. n Ps. aLicE karLSSON jo u N i t ik k a N eN asiantuntijoilta kysytään usein, mihin lapsuuden mansikkapaikat ovat kadonneet. Palsta alkoi Suomen Luonnossa 1985, ja tähän mennessä lehdessä on vastattu 2410 kysymykseen. Tili karttuu muutamalla vastauksella viikossa. Se hyötyi Euroopan metsien raivaamisesta laitumiksi ja pelloiksi, sillä niiltä linnut löytävät ravinnokseen sammakoita, myyriä, hiiriä, etanoita, matoja ja heinäsirkkoja. OLEN HOiTaNUT lehtemme Kysy luonnosta -palstaa jo useita vuosia. Nuoret linnut asettuvat kuitenkin usein kauas synnyinseudultaan. vastaajina ovat alan asiantuntijat, joita on tällä hetkellä yhdeksän. Nuoret linnut asettuvat usein kauas kotiseudultaan. Eteläja keski-Euroopassa kattohaikara on suosituimpia lintuja. kySyMySTEN kaUTTa pääsee kurkistamaan luonnon tapahtumiin eri puolilla suomea. viiME vUOdEN lopulla kuollut asiantuntijamme Kauri Mikkola jaksoi kerätä muun muassa hyönteisille ja hämähäkeille sympatiaa. kattohaikaroita on oleskellut 1980-luvun lopun jälkeen taivassalossa, Perniössä, kylmäkoskella ja riihimäellä. Suomessa vieraileekin keväisin puolentuhatta yksilöä, jotka lienevät pääosin pesimättömiä virolaisia nuoria
(jt) Tutkija: Helsingin nimi tulee hanhista pääkaUpUNkiMME Helsingin nimi tulee hanhista, jos on uskominen eläkkeelle jäänyttä biologia Hannu Ahokasta. Sitä ei häiritse, vaikka korjausmiehet pärisyttävät moottorisahaa vieressä ja paukuttelevat vasaroilla. tiedetään, että ”Helsinki” tulee vantaanjoen vuonna 1351 kirjoitetusta nimestä Helsingå. aikuisia lintuja ja poikasia saalistavat merikotkat ja minkit, poikasia myös merija harmaalokit. määRä ON mELKOINEN, SILLä LUONNONvARAISIA KALALAjEjA ON SUOmESSA vAIN 55. piLkkaSiipi hautoo hievahtamatta seinän vieressä Söderskärin majakkasaarella Porvoossa. ”Muutamat jäljellä olevat haahkat suhtautuvat ihmisiin luottavaisesti. Myös haahkat ja isokoskelot ovat oppineet hakemaan suojaa ihmisen liepeiltä. ahokas on perehtynyt suomen historialliseen paikannimistöön ja julkaissut löytöjään hiljattain omakustannekirjassa. eri sammakkoja matelijalajien levinneisyydessä on tapahtunut muutoksia muun muassa ilmastonmuutoksen takia, joten tilanne halutaan päivittää. Salla-Riikka Vesterlundin väitöstutkimuksen mukaan osasyy kimalaisten kuolemiin voi olla myös ilmastonmuutoksessa: leudot talvet tappavat kimalaiskuningattaria, kun lämpö nousee nopeasti keväällä, mutta kasvit eivät ole ehtineet tuottaa mettä. väitös tarkastettiin turun yliopistossa. Helsingin nurmikot vallanneet valkoposkihanhet olisivat siis juuri siellä missä pitääkin. Syynä on petojen välttely. kuningattaret voivat nääntyä hengiltä, ja uusien pesien perustaminen vaarantuu. ”Merikotkien kannalta on ikävää, että monet mieltävät nuo lihavat haahkavuodet normaalitasoksi.” jOrMa LaUriLa 8 Suomen luonto 15/2015 merilinnut hakevat suojaa ihmisestä poimintoja vi ll e m ie tt iN eN / va st ava lo HELSINGIN, KOTKAN jA TURUN KALAmARATONEISSA yRITETTIIN SAAdA mAHdOLLISImmAN mONTA KALALAjIA 24 TUNNIN AIKANA. pääKAUpUNGISSA KAKSI jOUKKUETTA SAI pERäTI 31 LAjIA, mUKAAN LUKIEN mUSTATOKON (KUvASSA). Havaintoja voi ilmoittaa osoitteessa laji.fi/sammakot-ja-matelijat. suomessa on ahokkaan mukaan ollut 69 Helsinkiä. Helsingfors olisi ”Hankikoski”. (jt) Luomus kaipaa havaintoja sammakoista ja matelijoista LUONNONTiETEELLiNEN keskusmuseo luomus kerää havaintoja sammakoista ja matelijoista. Poikasiaan jotkut haahkat ovat oppineet tuomaan venevajojen väliin ja sisään, mikä on pelastanut muutamat poikueet saalistajilta.” Merilintujen vähenemisen myötä joidenkin asenteet merikotkia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. ahokas esittää, että nimen taustalla olisi pitkäkaulaisiin sorsalintuihin viittaava hälsing-sana, joka on toistunut suomen vesistöjen varsilla laajemminkin. (jT) 31 jo Rm a l au Ril a Luonto, ympäristö ja tiede nyT Pe kk a t u u Ri Leudot talvet voivat tappaa kimalaisia HyöNTEiSMyrkkyjEN vaikutusta kimalaisten hupenemiseen on jo ehditty torjua euroopan unionin lainsäädännöllä, kun niin sanottuja nikotiinijohdannaisia kiellettiin 2013. (jt) pilkkasiipi hautoo rakennustyömaalla Söderskärin majakkasaarella. ”Utössä huomattava osa merilinnuista, etenkin haahkoista, on siirtynyt pesimään suojaisempaan välija sisäsaaristoon”, kertoo jorma tenovuo. kuulitko viitasammakon ääntä?. Petolintuasiantuntija Dick Forsman on kuitenkin sitä mieltä, että nyt ollaan palaamassa normaalitasolle ajalta, jolloin merikotka oli häviämisen partaalla ja haahkakanta kasvoi suureksi vihollisten puuttuessa. yksi hautoo majakasta noin 20 metrin päässä ja toinen Utön päätien reunassa kiviaidan kolossa
Jernvall kollegoineen rakensi matemaattisen mallin, jonka mukaan tämän trendin pitäisi jatkua: ”Jos mallimme ennustetta uskoo, jäniseläimet ja peltomyyrän kaltaiset lajit runsastuvat tulevaisuudessa muiden kustannuksella”, Jernvall sanoo. Metsäjäniksen hampaat kasvavat jatkuvasti. 15/2015 Suomen luonto 9 jyrSijöidEN hampaat joutuvat kovalle kulutukselle. He huomasivat, että parhaiten kulutusta kestävät jatkuvakasvuiset hampaat ovat kehittyneet monta kertaa eri lajiryhmille ja vuosimiljoonien kuluessa yleistyneet. Helsingin yliopiston tutkija jukka jernvall kollegoineen tarkasteli 2–50 miljoonaa vuotta vanhoja jyrsijöiden hammasfossiileja. Hampaiden korkeus on myös kasvanut. tästä pitäisi kaiken järjen mukaan seurata, että ne jyrsijälajit, joiden hampaat kasvavat koko eliniän, ovat muita edullisemmassa asemassa. tuoreen tutkimuksen mukaan juuri näin onkin. jOUNi TikkaNEN ILM Iö M äI ST ä Pa si Pa Rk kiN eN / va st ava lo ”Jäniseläimet ja peltomyyrän kaltaiset lajit runsastuvat.” ylivoimaiset hampaat. Sen sijaan suurista maanisäkkäistämme yhdelläkään ei ole jatkuvakasvuisia hampaita. Näillä lajeilla hampaat kasvavat koko eliniän. toisin kuin ihmiset, ne eivät nimittäin keitä ja hauduta ruokaansa pehmeäksi vaan jyrsivät raakaa puuta ja heinää. tutkimus julkaistiin Cell Reports -tiedelehdessä
Suomen parhaat asiantuntijat huhkivat hiki hatussa, että loputkin lajeista, tutkimusaineistoista, dna-näytteistä ja havainnoista saataisiin kansalaisten tietoon. kaikkia Suomen eliölajeja sivulta ei vielä löydä, mutta 8536 lajia on jo esillä. 10 Suomen luonto 11/2014 Oho! 10 Suomen luonto 15/2015 su o m eN l a ji ti et o ke sk u s Lahden kaupunki reunustaa vesijärven lahtea. oravien lemmenhetki tapahtui huhtikuun lopulla koivun rungolla, auringon laskiessa. SUOMEN ELiöT. kevyt kesäduuni maailmakuva 21 % 8536 79 % 31464 Suomen lajeISta tIetokannaSSa eI vIelä tIetokannaSSa. Maija kyrö Vesijärvi puhdistui yhteistyöllä Luonto, ympäristö ja tiede nyT suomen luonto twitterissä @suomenluonto pinnalla Tarkkailemme ympäristöä. kaNSaiNväLiSTäkiN huomiota saanut vesijärven kunnostus on yhteistyön näyte. huhtikuuta. Pariskunta jatkoi touhuaan ilman mitään häpyä. rannoille on rakennettu 36 kosteikkoa, hoitokalastuksella kerätään 200 tonnia kalaa vuodessa ja hapettimet kierrättävät syvänteisiin happipitoista vettä. viimeinen kuvien lähetyspäivä on 10. elokuuta. vuosi sitten kerroimme lehden nettisivuilla, että Suomen lajitietokeskus saa valtiolta miljoonapotin maahamme kertyneen eliölajeja koskevan tiedon avaamiseen. ”tutkimusten perusteella varmistamme, että oikeat tahot ovat tekemässä oikeita asioita oikeaan aikaan oikeassa paikassa.” Mäkinen pitää tärkeänä, että suojeluun osallistuvat tahot ovat paikallisia, sillä paikalliset tuntevat vesistön tarpeet ja kokoavat talkootyöverkoston. kuvia voi lähettää osoitteessa www.suomenluonto.fi/ sisalto/kuvakilpailut. pikkuhäiveperhosesta löytyy jo hieman tietoa. ”Mahdollistamme vesijärven hoitoa keräämällä rahoitusta ja tekemällä sopimuksia käytännön toteuttajien kanssa”, vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki mäkinen kertoo. #kuvakisa Suomen Luonnon nettisivuilla etsitään koko kesän ajan parasta muotokuvaa suomalaisista eliölajeista. Hänen tilallaan on useita vesiensuojeluhank keita kuten kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. kolmen päijäthämäläisen kunnan alueelle levittäytyvä järvi on palautettu Suomen rehevöityneimmästä suuresta järvestä luontokeitaaksi paikallisin voimin. Nyt tuo raha alkaa näkyä, kun Laji.fi on virallisesti avattu. m a ija k yR ö ju H a ja N tu N eN ”Hölmöä miettiä, mikä maaN tai maaPalloN tila oN 100 vuodeN kuluttua, eiHäN meistä kumPikaaN ole silloiN eNää elossa.” Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne Alueviestin haastattelussa 10. (jT) #nakkelit Suomen Luonnon nettisivuilla kerättiin talvella havaintoja pähkinänakkeleista, joita virtasi idästä Suomeen. ”on välttämätöntä, että joukossamme on tulisieluja, jotka kuulevat kaikkien mielipidettä ja kannustavat yhteistyöhön”, sanoo ranta-asukas, maanviljelijä kari Valonen. Malleja kuvaajalle riittää, sillä kasveja, sieniä, lintuja, hyönteisiä, leviä ja ylipäätään eri eliöitä on Suomessa noin 45 000 lajia. ihmisyleisö ei oravien puuhia haitannut. lue talvisen havaintokeräyksen tulokset ja kerro nyt mahdolliset pesimähavaintosi osoitteessa www.suomenluonto.fi #parittelu Salolainen mira kares sai otettua kotipihallaan sarjan harvinaisia kuvia liito-oravien parittelusta. Saimme yli 200 havaintoa, ja usein nakkeleita oli kaksikin, mikä voi viitata pesintään
koskiensuojelulain henki säilyy”. talvella joen peittää lumi ja jää, joten kollajan vaikutus virkistyskäyttöön olisi silloin olematon. Natura-lausunnossa selvitettiin, kuinka korkealle tulvan pitää nousta, jotta tulvaa tarvitseva kasvillisuus säilyy. kollaja-suunnitelman mukaan kesäaikana luonnonuomassa kulkisi 80 prosenttia siitä vesimäärästä, joka siinä normaalisti virtaa. Ei ihminen näe, mitä jään alla on. Siten, että sallitaan voimalaitosten rakentaminen jo osittain rakennettuihin vesistöihin silloin, kun rakentaminen toteutetaan niin, että tärkeät luontoarvot säilyvät ja koskien ominaispiirteet säilyvät. onko yhtiönne tavoite saada kollaja läpi tulkitsemalla lakia eri tavalla eikä muuttamalla sitä. kun suurin osa joen virtaamasta kulkisi muualta kuin jokiuoman ja koskien kautta, miten voidaan väittää, että ”joki ja koski säilyvät ennallaan”. Ja tehtyjen selvitysten mukaan kaloille talviaikaiset virtaamat luonnonuomassa olisivat riittävät. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. MikkO NiSkaSaari ja sm iN aw a d / is to ck PH oto m a R jo s o Rm u N eN / le H tik uv a koskiensuojelulailla suojellun iijoen vesien johtaminen kollajan altaaseen oli esillä hallitusneuvotteluissa. kuivattaisiko kollaja iijoen. jo u N i t ik k a N eN Toukokuun kevättulvaa pudasjärven natura-alueella. kollaja-aktiivien mukaan allas pilaisi tulvarantoja pitämällä veden korkealla ympäri vuoden. Vain osa vedestä vietäisiin toista kautta. vesi nousisi edelleen riittävän korkealle. teidän mielestänne pitäisi siis muuttaa säädettyä lakia. kysymyksiin kollajasta vastaa Pohjolan voiman toimitusjohtaja pertti pietinen. loput 20 prosenttia menisivät kollajaan. miten tuon suiston kävisi. Su O RA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi.. Ei ole. Iijoen erikoisuus on Pudasjärvellä sijaitseva sisämaan suisto ja sen tulvasaaret, joiden luonto on sellaista kuin se on nimenomaan tulvien ansiosta. lähdemme siitä, että lakia täytyy päivittää. talvella suhde olisi toisin päin, ja pääosa vedestä ohjattaisiin altaaseen. 15/2015 Suomen luonto 11 Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen, esititte toukokuussa Yle:n ajankohtainen kakkonen -ohjelmassa, että jos kollajan allas rakennettaisiin ”joki ja koski säilyvät ennallaan. miten
Se ei laumoineen ihmisistä juuri piittaa, olkoonkin, että kyseessä on Euroopan suurin nautaeläin visentti, joka tunnetaan myös euroopanbiisonina. tänne almindingenin metsäalueelle tuotiin vuonna 2012 seitsemän visenttiä, yksi uros ja kuusi naarasta, kaikki eri sukuhaaraa. jatkovaihtoehdoissa kuullaan paikallisväestöä.. Eläimet ovat viihtyneet varsin hyvin, ja niiden määrä on kasvanut 13 yksilöön, jotka liikkuvat yhtenäisenä laumana. Samasta syystä vuonna 2013 syntynyt, parin vuoden sisällä sukukypsäksi tuleva uros joudutaan siirtämään pois. kyseessä on tanskan ympäristöministeriön hanke, jonka tavoitteena on tutkia sitä kuinka visentit voivat edistää metsän monimuotoisuutta. visenttejä on nyt 13, ja ne liikkuvat yhtenä laumana. lauman vaikutus almindingenin luontoon on ollut pääasiallisesti positiivinen. Toistaiseksi visentit elävät suljetussa aitauksessa. 12 Suomen luonto 15/2015 monimu o t ois uu s maaiLmaLta t oimitt a N ut j O r M a L a U ri L a tanskalaismaisemassa Bornholmin saaren metsätiellä seisoo suurikokoinen eläin, joka on kuin suoraan luolamaalauksesta. Eläimet saatiin Puolan Bielowiezan kansallispuistosta, joka on tällä hetkellä ainoa paikka Euroopassa, jossa visentit elävät täysin luonnonvaraisena. viSENTiT liikkuvat vapaasti 200 hehtaarin aidatulla alueella, jossa on tiheää sekametsää, aluskasvillisuutta ja avoimempia alueita pienen järven ympärillä. tavoitteena on selvittää niiden vaikutus metsän monimuotoisuuteen. Naarasvisentit tulevat sukukypsäksi jo kahden vuoden iässä, joten laumaan tarvitaan pian uusi uros, jotta vältytään sukusiitoksilta. Myös saaren paikallisväestö on ottanut visentit hyvin vastaan. ruohoja heinäkasveja, varpuja ja pensaikkoa syövät visentit pitävät aluskasvillisuuden kurissa, mikä edesauttaa puiden kasvua ja nopeuttaa metsän uumammuttimaisia saarelaisia teksti TUija kaUppiNEN / kuvat kaiSa SiréN tanskan Bornholmin saarelle tuotiin puolasta seitsemän visenttiä eli euroopanbiisonia. rotevaan amerikanbiisoniin verrattuna se on kevytrakenteisempi ja viihtyy preerioiden sijaan metsässä
euroopan SuurIn maanISäkäS viSENTiN eli euroopanbiisonin (Bison bonasus) alkuperäinen levinneisyysalue oli laaja, euroopasta kaukasukselle asti. ”visenttien tulevaisuus on toistaiseksi avoin”, kertoo michael stoltze tanskan ympäristöministeriöstä. Haitallinen ilmiö on ollut se, että talvisin visentit syövät puun kuorta. täysikasvuinen yksilö on lähes kolme metriä pitkä ja pari metriä korkea. metsien häviämisen ja ihmisasutuksen laajenemisen vuoksi sen levinneisyysalue supistui supistumistaan. 20 villivihannesta maamme luonnosta ja keittiömestari Sami Tallbergin 60 herkullista villivihannesreseptiä! Suomen Luonnon Villivihannekset-sovellus ladattavissa IOS-, Androidja Windows-puhelimiin. Haluamme kuulla paikallisväestön mielipiteen asiaan ennen lopullista päätöstä, joka tehdään aikaisintaan keväällä 2017.” n Sonni on mahtava ilmestys.. MiTä TapaHTUU, kun hanke päättyy. laji oli lähellä kuolla sukupuuttoon, mutta onneksi eläintarhoissa olleet yksilöt selvisivät ja lisääntyivät hyvin. toinen on se, että osa visenteistä vapautetaan ja osa jää aitaukseen. aikuinen sonni saattaa syödä 40 kiloa päivässä ja tiine naaras jopa 80 kiloa. 1950-luvulla visenttejä alettiin palauttaa luontoon. Tiesitkö, että myös sen sievät valkoiset kukat ovat syötäviä. Ne rikkovat sorkkineen myös maan pintaa, mikä on monipuolistanut kasvillisuutta. kolmantena vaihtoehtona harkitaan, että kaikki päästetään liikkumaan vapaasti. distumista. ongelmaa on saatu kuriin antamalla eläimille lisäravinnoksi heinää ja nuolukiviä. toisin kuin preerialla elävät amerikanbiisonit, visentit elävät vanhoissa metsissä, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita. Lue lisää suomenluonto.fi/villivihannekset. ”yksi mahdollisuus on myös se, että kaikki siirretään takaisin Puolaan. suomessa visenttejä voi ihailla Helsingin korkeasaaren eläintarhassa, jossa on neljä naarasta ja 800 kiloa painava sonni. Lataa mobiilisovellus ! Villivihannekset Käenkaalin eli ketunleivän lehden kirpeä maku on monelle tuttu. Hinta 2,99 €. uros voi painaa 800 kiloa. ”yksi vaihtoehto on, että visentit jäävät nykyiselle aidatulle alueelle tai sitä laajennetaan. ensimmäisen maailmansodan aikana luonnonvaraisina eläneet visentit tuhoutuivat
Maailmanlaajuisesti vaskitsa ei ole ainoa jalaton lisko. vaskitsalla on myös jalattomia sukulaisia, osa Euroopastakin: kaakkois-Euroopassa tavattava seltopusikki (Pseudopus apodus) on vaskitsan lähisukulainen. Se ei paistattele päivää avoimella paikalla, vaan asettuu kiven tai kannon suojaan tai auringon lämmittämän löyhän karikkeen sekaan. Edelleenkin vaskitsoja tapetaan kyinä, vaikka ”vaskikäärme” ei edes ole käärme vaan jalaton lisko. Mahdollisesti Suomessakin tavataan ”idänvaskitsaa” (Anguis colchica) eikä lajin perustyyppiä ”aitovaskitsaa” (Anguis fragilis), jonka Carl von linné aikanaan kuvaili tieteelle ruotsista. 14 Suomen luonto 12/2014 14 Suomen luonto 15/2015 k uuk a uden laji: v a S kit S a vaskitsa ei olekaan pelkkä vaskitsa. uudet tutkimukset osoittavat, että yhden lajin sijasta niitä onkin euroopassa neljä. Hidasliikkeiset vaskitsat kohtaavat usein läheltä piti -tilanteita petojen kanssa, jolloin hännän menettäminen on pienempi paha kuin hengen lähtö. Sillä on siis kaikki liskon ominaisuudet – vain liskoihin tyypillisesti liitettävät jalat puuttuvat. Samasta syystä vaskitsa viettää melko piilottelevaa elämää. ominaisuus viittaa vaskitsan häntään, jonka se voi sisiliskon tapaan pudottaa kokiessaan itsensä uhatuksi. vaskitsoita syövät ketut, siilit ja monet muut nisäkäspedot sekä petolinnut ja jopa suurikokoiset sammakot ja rupikonnat. teksti jOONaS GUSTaFSSON. lisko ilman jalkoja ta Pa N i R ä sä N eN / PR o lk vaskitsa on kärsinyt syyttä ulkonäöstään varmasti enemmän kuin mikään muu laji. asiaa ei ole vielä maassamme tehdyllä tutkimuksella varmistettu, joten tässäkin tekstissä puhutaan ainoastaan ”vaskitsasta” ja unohdetaan lajin jako useampaan. Monet hiekassa tai maan alla elävät skinkit ovat jalattomia. jaLaTTOMUUS ei ole vaskitsan ominaisin piirre. vaskitsalla on liikkuvat silmäluomet, sen vatsaa peittävät pienet suomut käärmeille tyypillisten leveiden ”telaketjusuomujen” sijaan. Se mitä ennen kutsuimme vaskitsaksi, on nykytietämyksen valossa useampi laji; alun perin yksi vaskitsa on uusissa tutkimuksissa jaettu neljäksi eri puolilla Eurooppaa tavattavaksi lajiksi. Ero lajien välillä ei ole suuren suuri. Jo linné määritti eläimen ”herkästi särkyväksi” antaessaan sille tieteellisen lajinimen fragilis (hauras, helposti särkyvä). Piirre on niin tyypillinen, että luonnossa harvoin näkee täysikasvuista vaskitsaa, jolla olisi alkuperäinen häntä jäljellä
LiSääNTyMiNEN: poikaset syntyvät elokuun lopulla tai syyskuun alkupuolella. raviNTO: vaskitsa syö lieroja, etanoita, hämähäkkejä sekä monenlaisia hyönteisiä ja niiden munia. Muistan valokuvanneeni liskoa appivanhempieni kesämökin pihamaalla, ja isäni on löytänyt sen kotitalonsa rappusilta. 15/2015 Suomen luonto 15. vastasyntyneet ovat vajaan 10 sentin mittaisia. liskot parittelevat touko–kesäkuussa ja poikaset syntyvät elokuun lopulla tai syyskuun alkupuolella. n Kirjoittaja on Suomen herpetologisen yhdistyksen aktiivi ja jäsenlehti Herpetomanian toimittaja. kuten monet muutkin matelijamme vaskitsa synnyttää eläviä poikasia, mikä on sopeuma kylmään ilmastoon. väri voi olla myös muunlainen ruskean tai harmaan sävy. joissakin populaatioissa koirailla on selässään sinisiä pisteitä. ELiNyMpäriSTö: vaskitsaa tapaa avoimissa metsissä, kallioalueilla ja jonkin verran puutarhoissa. Sukukypsyyden ne saavuttavat neljätai viisivuotiaina, noin 25 sentin mittaisina. vatsapuoli on tumma. eri vaskitsalajeja tavataan Ison-Britannian saarella sekä kaikkialla manner-euroopassa pohjoisimpia ja aivan eteläisimpiä alueita lukuun ottamatta. 12/2014 Suomen luonto 15 Anguis fragilis (tai ”idänvaskitsa”, Anguis colchica) TUNTOMErkiT: nimensä mukaisesti vaskitsan selkäpuolen tyypillisin väritys on vasken eli kuparin värinen. kOkO: Suomessa vaskitsat saavuttavat tyypillisesti reilun 30 sentin kokonaispituuden, mistä katkennut häntä voi viedä pois osansa. näillä alueilla se löytyy useimmiten valon ja varjon rajalta, lämpimästä mutta suojasta. 88! vaskitsa jo o N a s g u st a fs so N Piilotteleva elämäntapa tekee vaskitsoista hankalia löytää. vaskitsan vuosi alkaa Suomessa huhti–toukokuussa. LEviNNEiSyyS: lajia tavataan yleisimmin vaasa–lieksa-linjan eteläpuolella, mutta myös yksittäisiä pohjoisempia havaintoja tunnetaan. etelämpänä vaskitsat voivat kasvaa jopa yli puolimetrisiksi. vaskitsasta on myös yksittäisiä pohjoisia havaintoja. Sen sijaan siihen törmää usein sattumalta. LäHETä vaSkiTSaHavaiNTOSi kESäkiSaaMME, lue lisää s. olen vetänyt monia matelijaretkiä, joilla olemme koettaneet erityisesti löytää vaskitsaa siinä onnistumatta
ihmiset nauttivat kukkien eri väreistä, mutta eivät ne ole meitä varten syntyneet. 16 Suomen luonto 15/2015. kyse on evoluutiosta. Mikä taiteilija on saanut paletistaan näin paljon sävyjä. 16 Suomen luonto 15/2015 Punaista, keltaista, vihreää, sinistä ja kaikkea siltä väliltä: luonto on juuri nyt värikkäimmillään. väriviE StiNtää teksti aLicE karLSSON värit houkuttavat, huijaavat, pelottavat ja suojaavat. kukkien lisäksi eri väreissä loistavat monet hyönteiset ja linnut. värejä tarvitaan lisääntymiseen, yhteydenpitoon, ravinnon etsimiseen, suojautumiseen, pelotteluun ja huijaamiseen
15/2015 Suomen luonto 17 väriviE StiNtää 15/2015 Suomen luonto 17 Pe tR i ja u H ia iN eN / va st ava lo Sateenkaari syntyy, kun auringon säteet taittuvat sadepisaroissa. Sivusateenkaaressa värit ovat käänteisessä järjestyksessä.. värit uloimmasta kehästä sisimpään ovat punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti
”kimalaiset käyvät kukassa ja maistavat mettä. ”linnut ovat kuitenkin hyvin oppivaisia. Mettä tavoitellessaan hyönteiseen tarttuu kukan siitepölyä, joka kulkeutuu seuraavaan kukkaan, ja näin eliö tulee pölyttäneeksi kasvin tahattomasti. värit loistavat siis pölyttäjille, joiden käynnit voidaan varmistaa vielä tuoksuilla ja muodoilla. Jos siinä on alle kymmenen prosenttia sokeria, pörriäinen siirtyy toiseen kukkaan. Ei maksa vaivaa kerätä niin laimeaa liuosta”, kasvifysiologi kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta sanoo. puolukan heleä väri houkuttaa eläimiä syömään marjan ja samalla levittämään kasvia. Monet hyönteiset näkevät värejä ja pystyvät aistimaan myös ultraviolettia, jota ihminen ei näe. 18 Suomen luonto 15/2015 kasvit tarvitsevat värejä lisääntyäkseen. Esimerkiksi pihlajan ja mustikan siemenet itävät paremmin suolistokäsittelyn jälkeen. Sama mekanismi pätee muihinkin väreihin: väriaistimus muuttuu aallonpituuden mukaan. rautanaula sinerryttää värit ovat fysiikkaa ja optiikkaa. Sienten kuten veriseitikin punainen on aineenvaihdunnan tuottamaa. Esimerkiksi lehtivihreä absorboi eli imee itseensä lähes kaikkia muita näkyviä aallonpituuksia paitsi vihreää. Niiden siemenkuoressa on itämistä hidastavia yhdisteitä, joten kuoren huuhtelu eläimen suolistossa on vain eduksi. ”tuulipölytteisissä kasveissa kukat sen sijaan ovat usein niin vaatimattomia, ettei niitä kukaan edes huomaa.” Hedelmien ja marjojen väri on myös houkutin. ketoneilikka on punaisimpia kukkiamme. Siksi ruoho ja puiden lehdet näkyvät ihmissilmälle vihreinä. punainen liljakukko luottaa varoitusväriinsä. Useimmiten mesiviitat ovat yksinkertaisia viiruja, jotka lähtevät terälehden reunoilta ja tihentyvät keskustaa kohti. Pisin aallonpituus on punaisella ja lyhin ultravioletilla. Niiden kohteena ovat lähinnä linnut; punaiset marjat on helppo erottaa vihreästä lehvästöstä. eem el i Pel to N eN / v a st av a lo tim o N ie m iN eN ju H a ja N tu N eN tim o N ie m iN eN ti m o v ei ja la iN eN / le u ku ju H a ja N tu N eN 18 Suomen luonto 15/2015. Leppäkertut varoittavat väreillä pahanmakuisuudestaan. väri ei riitä, vaan vierailun edellytyksenä ovat hyvät tarjoilut. raudun punainen vatsa kertoo kutuvalmiudesta. Jotkin marjat ovat maukkaampia kuin toiset.” tämäkin kuuluu kasvien evoluutioon. Siksi ihmissilmä ei huomaa myöskään mesiviittoja, joilla kukka opastaa pölyttäjän suoraan mesilähteeseen
Hän todisti mehiläisten erottavan eri värit ja muistavan oppimansa pitkään. Sinertävät kukat ovat usein syvätorvisia, valkoiset ja keltaiset kukat taas maljamaisia, joten värin ohella myös kukan muoto vaikuttaa valintaan, samoin tuoksu. 15/2015 Suomen luonto 19 meSIvIItat opaStajIna MESipiSTiäiSiLLä on tuhansista osasilmistä koostuvat parilliset verkkosilmät. ju H a ja N tu N eN. mesipistiäiset hakevat kukista päiväsaikaan mettä energiakseen ja siitepölyä toukkiensa ravinnoksi. Sata vuotta sitten itävaltalainen biologi Karl von Frisch esitti, että kukkien kirkkaat värit ovat kehittyneet houkuttelemaan mesipistiäisiä pölyttäjiksi. värinäön herkkyyshuiput ovat vihreän, sinisen ja ultravioletin alueella. Suomessa ne etsivät pääosin sinisiä ja violetteja kukkia, kovakuoriaiset ja kärpäset puolestaan suosivat valkoisia ja keltaisia kukkia. kukin osasilmä muodostaa aivoihin oman kuvan, joista muodostuva kokonaisuus jää sumeaksi, vaikka liikkeiden näkeminen onnistuu tarkasti. mesilähde löytyy usein kukan muista väreistä erottuvien viivojen, mesiviittojen, avulla. iLkka TEräS, ELäiNTiETEEN dOSENTTi, HELSiNGiN yLiOpiSTO 15/2015 Suomen luonto 19 Mäkitervakko tarjoilee mielellään antimiaan mesipistiäisille. toisaalta mesipistiäiset eivät erota punaista väriä mustasta. koiraiden silmät ovat yleensä suuremmat kuin naaraiden: esimerkiksi mehiläiskuhnurin verkkosilmässä on 7500, mutta työläisellä vain 4500 osasilmää. kukan tahmea varsi estää siivettömien hyönteisten kiipeämistä kukkiin
ju H a ja N tu N eN YkSIpuolInen ruoka Saattaa muuttaa värejä NOrMaaLiväriTykSESTä poikkeavia yksilöitä tunnetaan monilta lintulajeilta, mutta yleisimmin niitä on viime vuosikymmeninä havaittu kaupunkilinnuilla. melaniinien tuotanto perustuu useisiin yhdisteisiin, jotka alun perin täytyy saada ravinnosta. muita selityksiä ei siksi voi sulkea pois. ilmiön on arveltu perustuvan kaupunkilintujen syömään ravinneköyhään ruokaan, mutta tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole tehty. melaniinien tuotanto perustuu useisiin yhdisteisiin, jotka alun perin täytyy saada ravinnosta. musta väri perustuu melaniinipigmentteihin, joita syntyy tähän erikoistuneissa melanosyyttisoluissa. melaniinin tuotannossa vaikuttavilla geeneillä on myös useita muita tehtäviä esimerkiksi immuunipuolustuksessa ja aineenvaihdunnassa. linnut eivät siis saa melaniineja suoraan ravinnosta, toisin kuin punaisten ja keltaisten värien takana olevia karotenoideja. muita selityksiä ei siksi voi sulkea pois. ilmiön on arveltu perustuvan kaupunkilintujen syömään ravinneköyhään ruokaan, mutta tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole tehty. TONi LaakSONEN, EvOLUUTiOEkOLOGi TUrUN yLiOpiSTO. on esimerkiksi mahdollista, että kaupunkiympäristö altistaa jollekin tekijälle, joka estää melaniinin tuotannon. linnut eivät siis saa melaniineja suoraan ravinnosta, toisin kuin punaisten ja keltaisten värien takana olevia karotenoideja. Huomiota ovat herättäneet erityisesti mustien lintujen kuten varisten, naakkojen ja mustarastaiden valkoiset laikut. TONi LaakSONEN, EvOLUUTiOEkOLOGi TUrUN yLiOpiSTO 20 Suomen luonto 15/2015 Tässä laulava keltavästäräkkikoiras ei ole kaupunkilintu ja lienee hyvässä kunnossa, vaikka rinnan todellinen keltaisuus ei ihmissilmälle näykään. melaniinin tuotannossa vaikuttavilla geeneillä on myös useita muita tehtäviä esimerkiksi immuunipuolustuksessa ja aineenvaihdunnassa. Ravinnon määrällä onkin havaittu olevan vähemmän vaikutusta melaniiniväritykseen kuin karotenoidiväreihin. Häiriö värien tuottamisessa voi siten ilmentää häiriötä jossakin muussa elintoiminnassa. on esimerkiksi mahdollista, että kaupunkiympäristö altistaa jollekin tekijälle, joka estää melaniinin tuotannon. Ravinnon määrällä onkin havaittu olevan vähemmän vaikutusta melaniiniväritykseen kuin karotenoidiväreihin. Häiriö värien tuottamisessa voi siten ilmentää häiriötä jossakin muussa elintoiminnassa. koska valkoiselta alueelta kuitenkin puuttuu melaniinipigmentti, on mahdollista että taustalla on jonkin raaka-aineen puutos. Huomiota ovat herättäneet erityisesti mustien lintujen kuten varisten, naakkojen ja mustarastaiden valkoiset laikut. koska valkoiselta alueelta kuitenkin puuttuu melaniinipigmentti, on mahdollista että taustalla on jonkin raaka-aineen puutos. 20 Suomen luonto 15/2015 NOrMaaLiväriTykSESTä poikkeavia yksilöitä tunnetaan monilta lintulajeilta, mutta yleisimmin niitä on viime vuosikymmeninä havaittu kaupunkilinnuilla. musta väri perustuu melaniinipigmentteihin, joita syntyy tähän erikoistuneissa melanosyyttisoluissa