a. Numminen
laulaa nyt hiilen kiertokulusta
5
Irtonumero 7,50
18.6.2010
Lappi puhkeaa kukkaan
Kurjenkanerva ja muut kylmään sopeutuneet kasvit värittävät tunturien rinteitä.. Muurahaiskuoriainen
ja 20 muuta katseenvangitsijaa
Matkalle luontoon
Joka puolelta maata löytyy helmiä
M
Laulumestari viihtyy avoimien maiden pöheiköissä ja kosteissa viidoissa. Tiheiköstä pulppuaa lähes katkeamatonta liverrystä. Laulua voi kuulla heinäkuulle asti.
KUVa MaRKUS VaRESUO · TEKSTi JORMa LaURiLa. syDänkEsä
Laulu pulppuaa yössä
Vielä ehtii nauttia ilmaiskonserteista.
Vain hieman hämärtynyt ilta tuoksuu huumaavana. Luhtakerttunen panee parastaan: tempo on hurja, ja se lainailee estoitta muiden lintujen säkeitä ja sämplää niistä oman kudelmansa
Aurinko ei silloin laske horisontin alapuolelle merenpinnan tasolla. Ylämaissa se näkyy kauemmin. syDänkEsä
Keskiyön hetki
aurinko hipaisee Lommoltunturin lakea.
Lommoltunturi kohoaa Pallasjärven rannalla Kittilässä. Yötön yö alkaa Lapissa toukokuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu heinäkuun lopulle. Elokuun puolellakin se valaisee vielä tuntureiden lakia vaikka jää alamaissa jo yönseläksi piiloon.
KUVa HEiKKi NiKKi · TEKSTi JORMa LaURiLa
Toinen persoonallinen suotyyppimme ovat palsasuot, joiden kumpujen sisällä on jääsydän. Nauttikaamme kaikki Suomen hienosta luonnosta. Hyvät lukijat, toivotamme monimuotoista ja lämmintä kesää! Elokuun puolivälissä ilmestyykin sitten taas tuore ja monipuolinen Suomen Luonto.
JORMa LaURiLa PÄÄTOiMiTTaJa jorma.laurila@sll.fi
Jari Peltomäki
50
KESÄN ViTSaUS. PÄÄKiRJOiTUS
SYdÄNKESÄ SUOMEN LUONNOSSa
K
Kotimaamme koko kirjo tarjolla
esäkaudella luontomme on esillä koko kauneudessaan ja rikkaudessaan. Emme myöskään aina muista, miten ainutlaatuista luontoa Suomessa on. Myös laajat aapasuot jänteineen ja rimpineen ovat vaikuttavia ja näin alkukesällä myös äänekkäitä, kun kahlaajat varoittelevat poikasiaan. Jos sinulle ilmaantuu rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin. Luontohelmiä riittää Hangosta Utsjoelle. Kesällä se pienenee ja talvella kasvaa, ellei ilmasto pysyvästi muutu lämpimämmäksi. Lähtökohdaksi kohteita valitessamme otimme sen, että käynnin voi yhdistää kätevästi muihin lomamatkoihin ja useimmat niistä sopivat myös lapsiperheille. Meillä on myös muualla maailmassa harvinainen vapaus liikkua luonnossa jokamiehenoikeuksien turvin. Maan pinnalle ulottuva peruskalliomme näyttää meille olevan itsestäänselvyys, mutta jo virolaiset hämmästelevät sitä ihastuneina onhan Viron oma kallioperä jopa satojen metrien irtomaakerroksen peitossa. Tarjolla on muun muassa aapa- ja palsasoita, ikimetsiä, vapaita koskia, tuntureita, merenrantakallioita ja lintukosteikkoja. Maankohoamisrannikko on toinen erikoispiirteemme, joka näkyy parhaiten Pohjanlahden maisemissa. Tässä numerossa tarjoamme joukon retkivinkkejä, jotka antavat monipuolisen kuvan luontomme peruspiirteistä. Punkkien kanssa ei kannata ottaa riskejä.
6 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
timo nieminen
Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
JameS GatHanY / WikimeDia. Myös me täällä toimituksessa jäämme pienelle kesätauolle. Pohjoismaiden ohella tällaiset kulkuoikeudet ovat vain Skotlannissa, siellä jopa oikein lailla turvattuina
KaNNESSa Tunturit kukkivat parhaillaan. 54 Kuolivatko dinosaurukset ilmansaasteisiin?
lentokuva Hannu vallaS
Retkeily ja matkailu
16 Matkalle monimuotoiseen Suomeen. 40 Kovan kuoren alla. Kuvan kimalaiskuoriaiset ja 20 muuta potretissa.
W W W.suoM E n luo nTo.Fi
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
7. 58 Ulkomeren syleilyssä. Puutiaisetjataudit. 32
KaaKKURi. 66 ilkikuristen loikkien mestari KasvokkainMauriAnteroNummisenkanssa.
52
RETKi RaJaLLE. Kaakkuri. Kovakuoriaiset.
Luonto ja ympäristö
8 Rauduskoivunkirvat valtasivat maan 10 Karhu pois Ruotsin punaisesta kirjasta 12 "Luonto tarvitsee lisäbudjetin"
Tiede ja tutkimus
12 Pieni suojelukohde haluaa ison kumppanin 50 Punkin uusi aalto. Komeimmillaan kirjo on Kilpisjärven suurtuntureilla. Kotimaanparhaatluontomatkakohteet. Pieniä, kylmää sietäviä jalokiviä sivuilla 2031. Ulko-Tammio.
Ihmiset ja elämäntapa
48 Räpyläjahti alkaa. Sopivia pesimälampia on vaikka kuinka, mutta kaakkuri on edelleen harvalukuinen. Tunturikasvienkauneutta. SuomenLuonnonkesäkisa. Miksi?
SuomenLuonto5|201069.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
Eläimet ja kasvit
20 Huipulle nousu. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi itärajan retkeilyreitillä Suomussalmella.
Vakiot
8 Luontojaympäristönyt 14 Maailmalta 49 Kolumni 65 Vahtikoira 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 74 Havaintokirja 76 Kysyluonnosta 80 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu
58
VUOROVENEELLÄ SaaRiSTOON. itäisen Suomenlahden kansallispuiston Ulko-Tammiosta löytyy muun muassa rehevä lehto. Lähde merelle. Tutustu kovakuoriaisiin. Kuva Pekka Luukkola.
40
KOVia LaJEJa. Pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. 32 Menneisyyden lintu
Lokki voitti: pian kuvaaja ari ahlfors näki, kun lokki söi lammesta saalistamaansamakoisaakirjolohenpoikasta.
aNTTi HaLKKa
Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi.
8 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Koskaanaiemminenolehuomannut lajin vioittavan koivua, vaikka se äärettömänrunsaanaajoittainesiintyykin." Vaikutusta voi olla rauduskoivujen kasvulle, arvioi toinen hyönteisekspertti,dosenttiMarko Nieminen. Autot ja pihat peittyivät kirvoihin etenkin EteläSuomessajaPohjanmaalla. "Kukkiaoliaivanhyvin,jasatokinvoisiis onnistua,muttahiukanaskarruttaa,ehtivätköpölyttäjätkiertääkaikkiallalyhyenkukinnanaikana.Tärkeimpiäpölyttäjiäkimalaisia näkyikukinnanaikaanmukavasti,jotenniidentalvehtiminennäyttääonnistuneen." "Nytnähdään,mitenmustikkaonsopeutunutheinäkuunhelteisiinjotoukokuulla.Kesäkuunsääontokiainamustikkasadonkannaltaratkaiseva."
aNTTi HaLKKa
Rauduskoivunkirvat
Vaellus ruokkii leppäkerttuja ja hämähäkkejä. Koivut vahingoittuivat paikoin.
Vaellusalkoijoennentoukokuun puoliväliä:"Merenpintaoliaivan kirjavanaankirvoja",lintuharrastajaarto JuvonenraportoihelatorstaistaPorvoon edustalla. Neljä päivää myöhemminsäätutkatnäyttivätSuomenolevan valtavienkirvalauttojenalla. Lajiosoittautuirauduskoivunkirvaksi (Euceraphis betulae), joka on tunnettu vaelluksistaan.Vastaavajättivaelluson viimeksiollutyli20vuottasitten,1988. Sade pudotti kirvoja maahan ja mereen.Ahvenanmerellämerenpinnankirvajuovia luultiin ensin öljyksi. Koivukirvat ovat lyhytikäisiä. KiRVaT TULiVaT samojen itävirtausten mukana, jotka toivat myös helteet. "Tämäkirvaeivaihdaisäntäkasvia,eikäsitäpidetävarsinaisenatuholaisena." Holopainen kuitenkin huomasi, ettäkirvatsaivatnytkoivunlehtiänuutumaan,kunniidenimeskelyyhdistyihelteeseen. KoivunkirvatolivatlisääntyneetVenäjän jaValko-Venäjänkoivikoissa. "Laji on Suomessa yleinen ja monillehyvintuttu,vaikkapaautonsakoivun alleparkkeeraaville,kunhetuskailevat kirvan tuottaman tahmean mesikasteen kanssa", sanoo soveltavan ekologianprofessoriJarmo HolopainenItäSuomenyliopistosta. Koskelo oli tullut lokin kalaapajille. Holopainen kertoo, että vaelluksissaonkysesiirtoemoparvista.Neetsivät vaeltamallauuttaasuinsijaa,kunkanta kasvaalähtöalueellaliiantiheäksi.Suomessa ne pyrkivät lisääntymään ja kilpailevatkotimaistenkirvojenkanssa. Tuulikuljettijonkinverranmyöstuomikirvoja,jotkaviljelyksillesiirtyessään voivataiheuttaatuhoja. Toukokuunarmadastaovatnytjäljelläpoikasetelinymfit:kirvatsynnyttäväteläviä poikasiajalisääntyvätsuvullisestivasta
YLLÄTTÄVÄ haVainTO
ari aHlForS
Kova kiista kalapaikasta
IsokoskelosaikyytiäselkälokiltaKangasalla. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
TOiMiTTaNEET aNTTi HaLKKa Ja aLiCE KaRLSSON
häTkähDyTTävä ilMiÖ
nYT LuOnTOOn!
veSa GreiS / kuvaliiteri
KESÄN HERKKU
Erikoinen mustikkavuosi?
Toukokuun helteet kiihdyttivät mustikankukinnanennätysnopeaksi."LapissajaOulussakukintaoliehkämyösennätysaikainen", sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaKauko Salo
Munkkikorppikotkan siipienväli voi olla jopa kolme metriä. "Onhyvinkinmahdollista,ettämyöskokovuodesta 2010 tulee mittaushistorian lämpimin, vaikka El Niño on nyt heikkenemässä", toteaa Makiko SatoNasastaSuomen Luonnolle. Kirvojen paljous yhdessä helteen kanssa oli joidenkin koivujen lehdille liikaa.
Jarmo HoloPainen
mika Bruun
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
9. KUiN ÖLJYÄ. Erityisen lämmintäolipohjoisellapallonpuoliskolla,jollamaalis huhtikuuoliyliasteenvertailujaksoakorkeampi. Imukärsäkin on puolimillinen! Sen avullakirvapääseetehokkaastikäsiksi rauduskoivunlehtiensuonistoon.
aNTTi HaLKKa
Munkkikorppikotka lensi halki Suomen
Euroopan suurin päiväpetolintu säväytti etelärannikon lintuharrastajia toukokuussa. Sade pudotti kirvoja mereen valtavalla alueella Suomen itärajalta Tukholman saaristoon. Se kiersi Helsingin,ilmestyinäkyviinPorvoossajaviettiyönLoviisantienoilla.Matkajatkui21.5HaminankauttaVaalimaalle,missämunkkikorppikotkapoistui maasta12.35noinkahdenvuorokaudenvisiitin jälkeen. Korppikotkan tapoihin kirjattiin myöhäinen liikkeellelähtö,silläseviihtyiyöpymisseudullaan aamupäiväänennenpitempääsiirtymistä.
aNTTi HaLKKa
NUUPaHdUS. Vaellus lisää kirvojen määrää rauduskoivuissa. Kuva Haminan Koivuluodon edustalta.
valtasivat maan
Jarmo HoloPainen
syksyllä. Semyösmerkitseeherkullistaravintokohdetta monille leppäkertuille, hämähäkeille,jopalinnuillekin,silläkoivukirvaonkirvaksiiso. MaapallonpintalämpötilaoliNasanGistemp-analyysin mukaan keskimäärin 0,7 astetta vuosien 1951 1980 keskiarvoa korkeampi. Lämpenemiseen vaikuttaa ihmisen toimien ohella Tyynenmeren kohonnut pintalämpötila eliElNiño-ilmiö. SamanailtanalintunähtiinPerniönasemanliepeillä,missäsemyösyöpyi.Seuraavanapäivänä korppikotka suuntasi itään, Tenholan ja Kirkkonummen kautta Klaukkalaan. Pekka alho ja Kimmo Jarpa havaitsivat munkkikorppikotkanMynämäellä19.5.kello14. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
ilMasTo ja sää
mika Honkalinna
Vuodesta 2010 mittaushistorian lämpimin?
Tammihuhtikuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin. "Liukuva 12 kuukauden jakso toukokuusta 2009huhtikuuhun2010olisitäjo."
aNTTi HaLKKa
linTusEnsaaTio
JÄTTiLÄiNEN iNKOOSSa
Harjalintu jouduttiintoteamaanRuotsissasukupuuttoon kuolleeksi. Suurin uutinen on Ruotsissa melko yleistenjalojenlehtipuiden,saarnenja jalavan,arviointivaarantuneiksi.Syynä ovatsienitaudit,joillepuuteivätolekehittäneetvastustuskykyä. Ilves säilyy Ruotsissa silmälläpidettävänä eli lähes uhanalaisena. Myös Suomessa hallitus on valmistellut pitkällelakimuutoksen,jossa60prosenttiarantarakentamisenpoikkeusluvistasiirtyisikunnille. Kaloista herättää huomiota turskan uhanalaisuusjamateenpäätyminensilmälläpidettäväksi.Madeonvähentynyt nopeastieteläisessäRuotsissa.Arviopitääyhtenätodennäköisenäsyynävesistöjenlämpenemistä,sillämadeviihtyy viileissävesissä. LiitonuusikunniajäsenKalevi Keynästotesi Säätytalontilaisuudessaluonnonsuojelunperusarvotaristoteelisiksi:"Hyvyys,totuus,kauneus".
aNTTi HaLKKa
10 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Ruotsi on ottamassa isoja askelia kohti eurooppalaistamaanomistuskulttuuriajatämätapahtuupoliittistenpäättäjienluvalla",sanooympäristöjuristiOscar alarikRuotsinluonnonsuojeluyhdistyksestä. Toisaalta saarnilehdot on jo määritelty uhanalaisiksi. Suurpetojentilanneonkehittynytparempaan suuntaan.Karhutassuttelinytulospunaisen kirjan uhanalaisluokista; sen kantaonkasvanut. LinnuistaallintalvikantaItämerellä määriteltiin nyt erittäin uhanalaiseksi, koska se on parissakymmenessä vuodessavähentynytjopa70prosenttia. Merilinnuista uhanalaisia ovat uudessa listassa muun muassalapasotka,karikukko,pikkutiira, hietatiira ja räyskä. Uusi ympäristöavaus -palkintomeniasuntoministeriJan Vapaavuorelle (kok.), joka ehdotti talvella ilmasto- ja energiaministeriönperustamista. "Laiminlyönnistä on suurimmassa vastuussa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.)", arvioilakiavalmistellutdosenttiHeikki Simola. "Jos ydinvoimaloille annetaan uusia lupia ennen kuin oleellisesti tiukennettu ydinvastuulaki on voimassa, yhtiöt voivat väittää heidän omaisuudensuojaansaloukattavan,joskorvausvelvollisuutta merkittävästi lisätään luvan myöntämisen jälkeen", arvioi Suomen Luonnon haastattelema sopimusoikeuteen erikoistunut professori, jokaeihaluakommentoidaasiaanimellään. Uhanalaisia ovat yhä susi ja ahma, muttaniidenluokitusonviidenvuoden takaista lievempi. "Jossaarnensienitautiseuraasamaa kehitystäkuinBaltiassajaRuotsissa,tiedossa on pahaa jälkeä", sanoo metsäpatologianprofessoriJarkko Hantula Metsäntutkimuslaitokselta.
jokaMiEsrannaT vaarassa
Rantarakentamisen poikkeusluvat kunnille?
Ruotsisssarantojenavoimuusonlaillasuojattu.Nytoikeuttauhkaahallituksentekemä päätös antaa kunnille vapauksia rantatonttienkaavoituksessa.RuotsinluonnonsuojeluyhdistysSNFvalmistautuutaistelemaanvapaiden jokamiesrantojenpuolesta. Nykylain mukaan yhtiöt korvaavat ydinturmaaenintään200miljoonallaeurolla.Eduskunnan vuonna 2005 yksimielisesti hyväksymässä laissa yhtiöiden vastuu on Suomessa tapahtuneistavahingoistarajaton. Haahka ja tervapääsky päätyivät kannan vähenemisen takia silmälläpidettäviksi lajeiksi. Karhu pääsi pois Ruotsin punaisesta kirjasta. Myös Suomessa kanta on kasvanut.
yMpärisTÖpalkinnoT
Vapaavuoren avaus palkittiin
reiJo Wallin / kuvaliiteri
Suomenluonnonsuojeluliitonvuoden2010 ympäristöpalkinnonsaiekologi,akatemiaprofessori ilkka Hanski. Syynä voi olla halu tukea alan teollisuutta vapauttamallasekorotetustakorvausvastuusta. "Pelkäämmeettätulossaonlupa-automaatti", sanoo luonnonsuojelupäällikkö ilpo KuronenSuomenluonnonsuojeluliitosta.
MaRia PaLO
TURVaSSa. SUOMEN UHaNaLaiSaRViOiNTijulkaistaantämänvuodenlopulla.Suomen LuonnonsaamientietojenmukaanSuomessakin jalavat säilyvät todennäköisesti uhanalaisina, mutta saarni päätynee vain alueellisesti uhanalaiseksi. "Envoipuuttuaasiaan,koskaseontyö-jaelinkeinoministeriönalaa",ilmoittaaoikeusministeri Tuija Brax(vihr.)sihteerinsävälityksellä.
MiKKO NiSKaSaaRi
Karhu pois Ruotsin
Suurpetojen asema parani, mutta saarni ja jalavat päätyivät uhanalaisiksi.
Ruotsin uusi uhanalaisarviointi valmistui huhtikuussa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
jääkÖ laki sovElTaMaTTa?
uhanalaisET
Asetuksen viivyttely vaarantaa ydinvastuulain
Hallitusonviivyttänytviisivuottaydinvastuulain saattamista voimaan asetuksella
Ruotsissatehdäänarviointiviidenvuodenvälein.Suomessaviimeisinarvioonvuodelta2000.Tahtionhidasluonnonmuutosnopeuteenjatutkimustiedonkarttumiseen nähdenjonkinlainenvälitarkistusolisipaikallaan.
aNTTi HaLKKa
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
11. Haahkan uhanalaisuudesta on keskusteltumyösSuomessa. Tahko Developmentin tavoitteena on saada Super-Tahkon korkeuseroksi 750 metriä, mikä on talviolympialaisten miesten syöksylaskurinteenedellytyksenä. Viimeisin laajennus tehtiin luontokeskuksenrakentamisenyhteydessä1999vastoinlakia, yleiskaavaajapuistonperustamistarkoitusta. Hotelliontodellinenkäenpoikakansallispuistossa. Koko biotooppi on vaarassakadota.Olenturhaanyrittänyt saadaerisäätiöiltärahoitusta,jollatutkittaisiinsaarnissamahdollisestiesiintyväävastustuskykyä."
SuurpedoistailveksentilanneonselvästiparantunutSuomessa,samoinkarhun.Sudellajaahmallameneeheikosti. Suomesta tauti varmistui 2007, ja se on jo ehtinyt vaurioittaa monia merkittäviä saarnilehtoja.
Tahkon korotus maksaisi miljardeja
Nilsiän Tahkovuoren korottaminen 300 metrillä maksaisi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksenVTT:nmukaanjopakuusimiljardia euroa.HankkeestavastaavaTahkoDevelopment -yhtiö on aiemmin kertonut korotuksen maksavan350400miljoonaaeuroa. Ruotsin saarnikanta on uhattuna sienitaudin takia. Näkemyserotovatsiinä,kuinkaisollealueelle ja kuinka jyrkästi tarvittava maa-aines pitää levittää, jottei se lähde vyörymään alas. aNTTi HaLKKa
Uhanalaisuus
Uhanalaisuustarkoittaahäviämisvaaraaluonnosta.Uhanalaisluokkiaonkolme: äärimmäisenuhanalainen,erittäinuhanalainenjavaarantunut.Lisäksipunaiseenkirjaanotetaanhävinneetjalähesuhanalaisetelisilmälläpidettävätlajit. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
kansallispuisToT
kirSti HaSSinen eSa Pienmunne / kuvaliiteri
punaisesta kirjasta
Kolin kansallispuiston hotellista seuraava laajennuskiista?
EduskuntahyväksyitoukokuussaPallaksen hotellintilalleneljäkertaanykyisenkokoisenrakennuksen.Pallas-lainvanavedessätullaan todennäköisestipianvaatimaanmyösHotelliKolinlaajentamista,nytjoyhdeksättäkertaa.Valtio omistaa1961rakennetunhotellin,jossavuokramiehenäonPohjois-KarjalanosuuskauppaPKO. VTT:n laskelman pyysi ja julkaisi Itä-Suomen ylioppilaslehtiUljas. PKO:n toimitusjohtaja on jo haaveillut julkisesti minikylpylästäjatuhannestalisäneliöstä. SuomenluonnonsuojeluliitonPohjois-Karjalan piiriperuituolloisestarakennushankkeestatekemänsävalituksen,kunsilloisenmaakuntajohtaja Tarja Cronbergin (vihr.) johdolla neuvotellussa sopimuksessa kirjattiin yhteisiksi tavoitteiksi muun muassa laskettelun lakkaaminen vuonna 2013.Luonnonsuojelupiirilläonasiassapuhevalta,koskakansallispuistoaeiolisiilmanpiirinvuosien198990toimintaa.
aNTTi HaLKKa
ylioppilaslEhTi sElviTyTTi
SaaRNi VaaRaSSa. Ympäristövaikutusten arviointiraportti on osoittanuthankkeessaolevanvakaviariskejä.
JUHa HONKONEN
"Pahoin vahingoittuneita saarnia on jo laajalla alueella
Luonnonsuojeluliitto ehdottaa vähintään sadan miljoonan satsausta.
Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen tulee lisätä luonnonsuojelunrahoitusohjelmaaainakin100miljoonalla eurolla vuodessa. Niiden pieni keskikoko (0,6 hehtaaria)herättääepäilyjäelinvoimaisten populaatioiden säilymismahdollisuudesta.Tutkimustenmukaanetenkin uhanalaisetlajithäviäväthelpostipienlaikuistanetarvitsevatisojaalueitatai verkostoja. Avainbiotooppien arvo kasvaisi, mikäliniitäympäröisivoimakkailtametsätaloustoimiltasuojattupuskurivyöhyke. Ne paheksuivat myös liki viiden miljoonankruununjahtikustannustenkattamistaluonnonmonimuotoisuudensuojelurahoista.
PERTTi KOSKiMiES
Pieni suojelukohde haluaa
Pieniä metsien arvokohteita on suojeltu niin sanottuina avainbiotooppeina. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laskelmat viittaavat kuitenkin siihen, että pienilläkinlaikuillaonmerkitystä.Ehtonaon,ettälähelläonisosuojelumetsä tai että suojeltavan lajiston levittäytymiskykyonhyvä. Tarhassa olevat kahdeksan naarasta ovat perimänmonipuolistamiseksiperäisineripuoliltaFennoskandiaa.Nesynnyttävätvuosittain 3050 pentua. Luonnonsuojelujärjestötvastustivatpienensusikannan näin rajua harventamista ja kantelivat siitä EU:hun. Tavoitteena on monipuolistaa eläintenperimää. "Sopiva hetki asettaa turpeelle valmistevero on 2011, jolloin maakaasun jakivihiilenympäristöverojakorotetaan tuntuvasti." Turpeenverotuspalvelisisamallaympäristötavoitteita, kun turvetta korvautuisienergialaitoksissapuulla. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
Takaisin luonToon
luonnon kirjo
Naali palautettavissa Skandinaviaan
Norjassaonistutettuluontoon86naalinpentuavuosina20062009.Ensimmäinen tarhaperäinen naalipari sai viisi poikasta 2008 Dovre-tuntureilla, missä laji ei ollut lisääntynyt 14vuoteen. Vastaavia havaintoja kalojen, jyrsijöiden, käärmeiden ja koirien poikkeuksellisesta käyttäytymisestä jopa viikko ennen maanjäristystä ontehtyaiemminkin.
PERTTi KOSKiMiES
kiisTElTy jahTi
Ruotsi hoitaa susiansa rajuin keinoin
TammikuussaRuotsissa tapettiin erikoisluvin29suttaneljässä päivässä 12 000 metsästäjänvoimin.Uudenpetopolitiikan seuraava vaihe on siirtää Keski- ja EteläRuotsiinenintään20uutta sutta poronhoitoalueelta ja todennäköisesti naapurimaistakin. Suomea on johtanut ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisinhallitus." Sata miljoonaa euroa auttaisi luontoa jo paljon. Mennyt kolmivuotiskausi on ollut luonnonsuojelussa erittäin vaikeaa aikaa. "Monimuotoisuuden vuosi on oikea hetkiturvatasuomalaisenluonnonsuojelulle perusrahoitus", sanoo luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle toukokuussa valittuRisto Sulkava. Luonnonsuojeluliiton ar-
hErkäT aisTiT
Sammakot ennustavat maanjäristyksen
Sammakot poistuivat parittelukosteikoltaan kolme päivää ennen voimakasta maanjäristystä (6,3 Richteriä) Italiassa keväällä 2009.Tutkimusalue,jollapoikkeuksellistaliikehdintäähavaittiin,sijaitsee74kilometriäjäristyskeskuksesta. Paluu alkoi kymmenen päivän kuluttua,kunjälkijäristyksetolivatpäättymässä. Lisäksi suojelualueiden välisiä yhteyksiä tulee vahvistaa ja suojelualueidenhoidonvaratturvata. Ohjelmassa tulisi panostaa suojelualueisiin erityisestieteläisenSuomenmetsissä,soilla ja merialueilla sekä pelastaa uhanalaisetlajitjaluontotyypit. "Tämä on vähintä, mitä hallitus voi tehdä. "Turpeenverotuksesta",sanooSulkava.Turveontällähetkellävapaavalmisteverosta. Sulkavatoivoosadanmiljoonanlisäpanostustajoseuraavaanbudjettiin. Istutusalueilta on poistettu ketut, ja luultavasti siksiylipuoletnaaleistasäilyy hengissä kriittisimmän, ensimmäisen elintalvensayli.
PERTTi KOSKiMiES
"Luonto tarvitsee lisä
Monimuotoisuus ei säily ilman lisärahaa. Tehokkaimmin avainbiotoopit auttaPaavo Hamunen / kuvaliiteri
12 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Metsälain suojelemilla arvokkailla elinympäristöillä on merkitystä lajien suojelussasuojelualueverkostontäydentäjänä",vahvistaatutkijaanne LaitaJyväskylänyliopistosta. Sammakotsaattavataistiajäristystäedeltäviä maankuorenliikkeitätaimagneettikentänhäiriöitä, joita mittalaitteetkin ovat toisinaan havainneet. "Metsäluonnon monimuotoisuuteen panostaminenonlisäksijuurinyttaloudellisestijärkevää,kunpuunhintaonalhaalla." LiiTTO PYSTYY SaMaNtienehdottamaan myös, mistä sata miljoonaa saataisiin
Metsien ja soiden suojelu on varsinkin Etelä-Suomessa pahoin kesken, ja esimerkiksi korpien tilanne vaatisi nopeita toimia.
vuorovaikuTus
Kasvit yhdessä tuholaisia vastaan
Raudus- ja hieskoivu pidättävät lehtiensä pinnoillesuopursunilmaanpäästämiäyhdisteitä kasvaessaan suopursun läheisyydessä. MüncheninteknillisenyliopistonjaBayreuthin yliopistontutkijatlöysivätseittiaineksenproteiiniketjuistaeräänlaisenkemiallisenkytkimen,joka reagoi ympäristön muuttumiseen. Korpipuro Kuhmon Jonkerinsalossa. Tämä yhdessä kanavan aiheuttamanpuristusvoimankanssasaaaikaan seitinmuodostumisen.
Piia aHONEN
vion mukaan yli puolet tarvitaan metsiensuojelussajosovittujentavoitteiden saavuttamiseen. PERTTi KOSKiMiES aNNE LaiTa. Laboratoriokokeetosoittivat,ettäkoivunlehtiä vioittavat tunturimittarin toukat ja lehtikärsäkkäät karttavat voimakkaasti suopursun hajua.Lehtikärsäkkäätmyösvalitsivatmieluummin ilmansuopursunaapuriakasvaneenkoivunoksan ravinnokseen kuin suopursun läheisyydessä olleenoksan.Tuloksetantavataihettauskoa,että kasvitvoivathyödyntääsamassaeliöyhteisössä kasvavannaapurikasvintuottamiahaihtuviayhdisteitäomiatuholaisiaanvastaan. Jyväskyläläisbiologin tutkimuksen mukaan pientenkin kohteiden suojelu kannattaa.
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
13. Kytkimen ansiostaproteiiniketjuteivätpääsetakertumaan toisiinsakehruurauhasenvesiliuoksessa.Kunvalkuaisaineet työntyvät rauhasesta kapean kanavankauttaulos,kemiallinenmuutosympäristössä laukaisee kytkimen. Valkuaisaineketjuistakoostuvanseitinrakennetunnetaan entuudestaan,muttavastanytsaksalaistutkijat ovatonnistuneetselvittämään,mitenhämähäkkipystyyvalmistamaanlankaaniinnopeastikehruurauhasensanestemäisestämateriaalista.Tutkijoidentavoitteenaonhämähäkkiämatkimalla tehdäsamanveroistakuituateollisesti. Avainbiotooppeihinkuuluvatesimerkiksi lehdot,puronvarsikorvetjaavoimetsuolaikut.Avainbiotooppejaonrajattuyksityismetsiinnoin85 000hehtaaria. "Metsiensuojeluohjelma Metson pysyvät pinta-alatavoitteet on mahdotontasaavuttaailman50miljoonaneuron lisäystä", sanoo Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijaSini Eräjää. "Määräaikainenkin metsiensuojelu tarvitseekymmenenmiljoonaalisää."
aNTTi HaLKKa
KOSTEaa RiKKaUTTa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
sEiTin salaT
Hannu Huovila / kuvaliiteri
budjetin"
Heikki kokkonen / kuvaliiteri
Hämähäkinseitti kovettuu hetkessä
Hämähäkinseittionvetolujuudeltaanviisi kertaa vahvempaa kuin teräs. Tulostenperusteellakasvillisuudenmonimuotoisuuden merkitys korostuu metsäpuiden suojautuessahyönteistuholaisiavastaan.
ison kumppanin
JYväSkYlän YlioPiSto
vat maassamme harvinaisten rehevien metsätyyppienlajistoa,jonkalevittäytymiskykyalueeltatoiselleonkohtalainen. AsiaselvisiItä-Suomenyliopiston,Turunyliopiston sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksenyhteistutkimuksessa
Metsäyhtiöt arvioivat saavansa sopimuksestahyötyä,koskayhäuseammatasiakkaathaluavatvarmistuatuotteidenekologisestakestävyydestä.
JORMa LaURiLa
14 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Välilläolitosinkauhuromantiikankin aika.Kunrahatloppuivat,hautausmaa suljettiin1970-luvulla.Seurasivandalismin,satanisminjaoutojenyöllistenmenojenkausi.Hautapaasiarikottiin,jopa ELÄViÄ Ja KUOLLEiTa. Neuvotteluiden arvioidaan kestävän kolme vuotta.Sinäaikanaehdotonhakkuukieltoon290 000neliökilometrillä. Highgatenvanhaa(läntistä)osaaon pidettyjopakokoEnglanninhienoimpanajaromanttisimpanahautausmaana. Hautausmaa kuuluu sekä kuolleille että eläville.
kanaDa
Carr CliFton / minDen PiCtureS / SkoY
Metsien suojelussa huima edistysaskel
Ympäristöjärjestöt ja parikymmentä suurta metsäyhtiötä julkistivat toukokuussa suunnitelman,jollapyritäänsuojelemaantaisaamaankestävänmetsänhoidonpiiriin720 000neliökilometriäelinoinkaksikolmasosaaKanadan boreaaisistametsistä. "Kun WWF painottaa luonnonsuojelun tärkeyttä,kyseeioleyksinomaansiitä,ettähaluammeihastellametsänpuitataisammakoita.Kyse onsiitä,ettänuopuutjasammakotovatensiarvoisentärkeitämetsänhyvinvoinnille,jametsän hyvinvointitaasonensiarvoisentärkeääomalle hyvinvoinnillemme," järjestön luonnonsuojelujohtajaChris Elliottoteaa.
ERKKi MaKKONEN
Englannin romanttisin
Highgate oli sadan vuoden ajan Lontoon näyttävin hautausmaa. Luonnonympäristöjensuojeleminenvaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen muun muassa turvaamalla tulevaisuuden lääkevarantoja, vähentämälläsaasteiden,myrkkyjenjasäätilan ääri-ilmiöiden vaikutuksia sekä tarjoamalla virkistyspaikkoja,jotkatukevatihmisenfyysistäja henkistähyvinvointia. Jenny Cox haluaa yhdistää arvokkaan kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden. Sitten seurasi rappion kausi, mutta vapaaehtoisten työllä nekropolis nousi uuteen kukoistukseen.
Maisema-arkkitehti Jenny Cox laittaa kätensä varovasti hautaristille.Ympärillämmeleviäämilteiläpipääsemätönviitajapuidenlehvästökätkeetaivaan.Monethautapaadetovatvinossajamurattienjakarhunvatukoiden peittämiä.Mustapääkerttulaulaainnokkaasti,jakettujuokseehiekkakäytävän yli.Täälläontaivaallinenrauha. Cox vastaa hautausmaan kunnostamisesta,jahänentavoitteenaanonsuojellasekähistoriallisiaarvojaettäluonnonmonimuotoisuutta.Kuolleidenkaupungista, nekropoliksesta, on tulossa myöselävienkaupunki. MAAILMALTA
TOiMiTTaNUT JORMa LaURiLa
MoniMuoToisuus
luonToMaTkailu
Metsät antavat ihmisille myös terveyttä
Ympäristöntuhoutuminenaiheuttaaihmisillevakaviaterveysongelmiajasairauksia, muttaluonnonsuojelullatuloksetvoidaankääntääpäinvastaisiksi,arvioiMaailmanluonnonsäätiönWWF:ntuoreraportti(VitalSites:TheContributionofProtectedAreastoHumanHealth). l Ympäristöjärjestöt pitävät neuvotteluiden alkamistamerkittävänäedistysaskeleena.Neovat vuosia järjestäneet metsäyhtiöille kielteistäjulkisuuttakampanjoimallapohjoisten metsien ryöstöhakkuita vastaan
MAAILMALTA
hautausmaa heräsi henkiin
kuvat Jorma laurila
KETTUJa Ja LEiJONa. Soihtujen liekki osoittaa alas: se on kunnioituksen merkki. Hän kiersi näyttämässä kaukomailta hankkimiaan eksoottisia eläimiä ympäri Eurooppaa.
vainajia otettiin esiin. Muistomerkitovatmoninaisia,jakiertokäynneillä niistä kuulee kiinnostavia tarinoita. Hänkeksituodaeksoottisiaeläimiäkaukomailtajakiersinäyttämässäniitäympäri Eurooppaa. Siellä lepää muun muassa Karl Marx.
15. Vierailijoita käy vuosittain tuhansia. Vuonna 1975 perustettu Friends of Highgate -yhdistys osti hautausmaan itselleen 1981. Lisätietoja: http://www.highgate-cemetery. Kiertokäynnit ovat suosittuja, ja niihin kannattaavaratapaikkaetukäteen.
JORMa LaURiLa
Highgate West -hautausmaalle pääsee vain opastetuilla kiertokäynneillä. Esimerkiksi George Wombwellin haudalla on nukkuva leijona. "Kunnostaminen jatkuu ainakin 15 20vuotta.Luonnonmonimuotoisuuslisääntyyvuosivuodelta",Coxsanoo. Leijonaveistos kertoo George Wombwellin tarinaa. Viereisellä itäisellä hautausmaalla saa liikkua vapaasti. org/index.php/tours. Toiminta alkoi kahdellakuristajakäärmeellä.Hänelläolimyös vahvaleijonaNero,jonkaarvellaanole-
vanveistoksenmalli.Bisnesmenihyvin jaWombwellkuolivarakkaana. Alaspäin avautuvahevosenkenkämaineikkaanhevosvaljakkoyrittäjäJames Selbynhaudalla puolestaan kertoo hänen huonosta onnestaan.OnneamerkitsevähevosenkenkäosoittaaEnglannissaylöspäin. Kaikki, mikä saatiinirti,lähtimukaan. Highgate West Cemetery on PohjoisLontoon merkittävin matkailukohde. Hautausmaalla on ketuillakin sijansa. Kaiken alleen peittäviä karhunvatukoita raivataan, voimakkaasti varjostavia saarnia kaadetaan ja muratteja hävitetäänpuidenrungoilta.Alkuperäistä kasvillisuuttajavaloisuuttalisätään. Voit varata paikkasi numerosta +44 20 8340 1834. Omistaja halusi päästä eroonsiitähinnallamillähyvänsä.Uusi, valoisaaikaalkoi
Toivotamme hyvää matkaa monimuotoiseen luontoSuomeen!
Merensaaristo ja maankohoamisrannikko ovat erikoisuuksiamme. Nyt on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Kökarista järjestetään kesäisin veneretkiä Källskärin saareen. kÖkarin källskär
Ahvenanmaa on 6000-saarinen saaristoluonnon monimuotoisuuskohde. Hankoniemeltä suosituksemme on Högholmenin hiekkasärkällä mantereessa kiinni oleva kalliosaari. Matkalle monimuo
Vietämme luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Kohteet on valittu niin, että ainakin osa alueesta on helposti saavutettavissa. Hangossa voi myös ihailla hiekkarantoja tai suunnata vesibussilla katsomaan Unescon ehdottamaa Hauensuolen maailmanperintökohdetta tai vielä pitemmälle Bengtskärin majakalle.
2. Siellä on nähtävillä upeita kalliomuotoja, jotka kruunaa kuuluisa kivipilari Källskärs-kannan. Se on siilin tuhinaa marjapensaikossa, linnunlaulua verannalla, kotipihan ja pellonpientareen kukkaloistoa. Koko Suomi ei löydy kotipihalta. Suomen Luonto kertoo, missä luontomme rikkauteen voi kesälomalla helposti tutustua.
anTTi haLKKa
1. Oma piha ja lähimaastot tarjoavat joka vuosi jotain erityistä. Olemme koonneet näille sivuille vinkkejä luontomatkailijoille sopivista kohteista maamme kaikista kolkista. Sen kallioiseen saaristoon saa tuntumaa yhteysaluksista, jotka vievät pääsaarelta esimerkiksi Kumlingeen ja Kökariin. Itämeren kalliosaarten rikkaus on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin; etelämpänä Itämerellä rannikko on enimmäkseen saareton. hankoniEMEn hÖGholMEn
M
illainen on kesäinen luonto-Suomi. Samalla on sopiva aika tutustua kotimaamme luonnon kasvoihin, nähdä jälleen luontomme kirjo niiltä osin, joihin tutustumisesta on jo vierähtänyt aikaa. Lapset tutkivat palokärjen jälkiä Pyhä-Häkin kansallispuistossa.
markuS Sirkka
16 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Saarella vietti pitkään kesiään eräs kreivi, joka jätti saareen puutarhan ja muutkin omat jälkensä.
LÖYTÖRETKELLÄ
Puiston läpi kulkee SaarijärviViitasaari-maantie. ruissalo
11
OULU
5
Jalojen lehtipuiden lehtometsistä saa käsityksen esimerkiksi Turun Ruissalossa tai Uudenmaan Lohjan Karkalissa. Karhunlaukka saa Ramsholmenin tuoksumaan, ja Nåtön luontopolku tarjoaa kasviyllätyksen toisensa perään.
4. TORNIO KEMI
toiseen suomeen
3. Pallastunturin alue kutsuu retkeilijöitä.
JYVÄSKYLÄ
PORI
TAMPERE
RAUMA HÄMEENLINNA
LAHTI
HYVINKÄÄ TURKU MAARIANHAMINA PORVOO SALO HELSINKI
kuvaliiteri/ Paavo Hamunen
3 2
1
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
17. MErEnkurkku, hailuoTo ja liMinGanlahTi
VAASA
5
SEINÄJOKI
4
Maankohoamisrannikkoa edustaa koko Pohjanlahti. Eteläisessä Suomessa tutustumisen arvoisia metsäkohteita ovat myös esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto (Uusimaa) ja Repoveden kansallispuisto (Kymenlaakso).
5. pyhä-häkki
KOKKOLA
Metsäluontoon tutustujalle varma suositus on Pyhä-Häkki, pieni keskisuomalainen kansallispuisto monisatavuotisine ikihonkineen. Merenkurkun alue on osin tämän ilmiön perusteella valittu Unescon maailmanperintökohTUNTURiiN. Ahvenanmaalla Ramsholmenin ja Nåtön rehevät lehtoniityt eli lehdesniityt ovat tutustumisen arvoisia, tarjolla heti Maarianhaminan ulkopuolella
Kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta.
teeksi. Näkötorniin pääsy on maksullinen.
7. Täällä vallitsevat matalat moreenisaaret. Linnansaareen pääsee vain vesitse; säännöllisiä risteilyjä järjestetään Porosalmelta Lomakylä Järvisydämestä. Keskikesällä Siikalahti on kuuluisa sudenkorennoistaan.
9. Tätä Simpelejärven lahtea pidetään maan parhaana lintujärvenä. Kolovedellä Nahkiassalon luontopolulle pääset veneettäkin.
8. siikalahDEn linTukosTEikko
8
LAPPEENRANTA LAHTI KOUVOLA
Siikalahden lintulahti Parikkalassa on vaikuttava etenkin alkukesällä, kun yölaulajat ovat äänessä. linnansaarEn kansallispuisTo
JOENSUU
JYVÄSKYLÄ
7
MIKKELI
SAVONLINNA
Missä on Saimaa ihanimmillaan. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot esittelevät Saimaan eri puolia; Linnansaari on lehtevä, Kolovesi kivisen erämainen. Puijolla on sekä lehtometsiä että vanhaa havumetsää. MaTKaLLE MONiMUOTOiSEEN SUOMEEN
10
KAJAANI
iKiMETSÄÄN. Matala on myös Perämeren suurin saari, Hailuoto.
6. paTvinsuon kansallispuisTo
KOTKA PORVOO
Nyt on hyvä aika nähdä saaristo, metsät, järvet, suot ja tunturit.
Pohjois-Karjalan Patvinsuo on Etelä-Suomen suurin kansallispuisto, suo- ja metsäluonnon vahva näyteikkuna. Jälkimmäisiä uhkaavat valitettavasti hakkuut, vaikka lajisto on arvokas: siihen kuuluvat pohjantikka, viirupöllö ja pikkusieppo. puijo
9
KUOPIO
6
Kuopion tienoilla liikkuessa on hyvä käydä Puijolla, jonka näkötorni on maankuulu. Suolla on hyvät pitkospuureitit.
18 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
Pertti HarStila / Cartina
käsivarsi
Suurtuntureihin saa tuntumaa Saanalla tai Mallan luonnonpuistossa. pallasTunTuri
Pallastunturi on nykyisin osa YlläsPallaksen kansallispuistoa. iijoki
vanha hotelli Pallas, jonka tilalle rakennetaan "laajennuksena" nelinkertainen rakennus.
14. Kosteikoissa elää paljon pikkueläimiä, joita linnut syövät. Lisää vinkkejä löytyy Luontoon.fi ja Retkiopas.fi -palveluista.
Jos ei ole nähnyt aapasuota, ei ole nähnyt Suo-Suomea komeimmillaan. Oulangan Kiutaköngäs pauhaa.
10. Aapasuot ovat kuuluisia äänekkäitten kahlaajalintujen suosimina pesäpaikkoina. viiankiaapa ja sokanaapa
Palsasuot jääsydämisine palsoineen ovat TunturiLapin erikoisuus. Petteri tormanen
KUULE KOSKi. Vielä on mahdollisuus nähdä
13 12
SUOMEN LUONTO 5 | 2010
19. oulanGan kansallispuisTo
markuS Sirkka
SaiMaaLLE. Linnansaaren kansallispuistoon voi tutustua myös melomalla.
Oulanka on kansallispuistoistamme monipuolisin koskineen, jyrkkine jokilaaksoineen sekä eteläisine ja pohjoisine kasveineen.
11. Helppoja aapasuokohteita ovat esimerkiksi Sokanaapa ja Viiankiaapa. Sokanaavan lintutornille johtava polku on pitkostettu, joten se soveltuu myös pyörätuolilla kuljettavaksi.
14
15
13. Linkit tarkempiin kohdeohjeisiin netissä www.suomenluonto.fi. Isot aapasuot ovat upeimmillaan esimerkiksi Sodankylän ympäristössä. Perämereen lähellä Kemiä laskeva Simojoki on toinen Suomen Itämeren lohijoista; joen rantoja seuraa tie molemmin puolin.
12. Täältä on enää henkäys Jäämerelle.
Kiinnostaako jokin kohteistamme. piEran Marin jänkä
Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen vapaat osat näkee hyvin esimerkiksi Kipinänkosken sillalta, joka on myös suosittu kala- ja koskenlaskupaikka. Pieran Marin jänkä on yksi helpoiten saavutettavista palsasoista.
15
huipulle nousu
Kilpisjärven suurtuntureilla voi kokea neljä kasvillisuusvyöhykettä kilometrin kipuamisella.
TeKSTi aLiCe KaRLSSOn · KuVaT peKKa LuuKKOLa
20 SUOMEN LUONTO 5 | 2010