Suomen Luonto 5/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Inhan Helsinki kaupunkiluonto sata vuotta sitten 5 Irtonumero 7,50 17.6.2009 Kauneutta sormenpäällä Lämpö mullistaa perhoslajistoamme: haapaperhonenkaan ei enää harvinainen. Maan muokkaajat tohvelieläin popsii bakteereita Liito-oravat laskettu tutkijat erimielisiä lopputuloksesta I. K
Kyse on kansalaisjärjestöjen Big jump -tapahtumasta, jossa osoitetaan mieltä puhtaiden vesien puolesta. SydänkeSä Plumps! Heinäkuun viimeisenä molskautetaan joukolla. Uintikausi on nyt parhaimmillaan. Siitä hauki ja ahvenkin ovat mielissään. KUVA JUHO RAHKONEN · TEKSTI JORMA LAURILA. Heinäkuun viimeisenä päivänä hypätään kaikkialla Euroopassa jokiin ja järviin
Saimaannorpat ovat kansallisomaisuuttamme. On arvioitu, että jopa puolet niistä kuolisi tällä tavoin. Suomen Luonnon teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa verkkokalastuskieltoa. Kansalaiset ovat toista mieltä. Suurin vaara itsenäistyville kuuteille on hukkuminen kalaverkkoihin. Norpat ainakin itse yrittävät parhaansa: tänä keväänä yksi emo säväytti pyöräyttämällä kaksoset. jORMa LaURILa PÄÄTOIMITTaja 44 MIKROTaSON aROMEja. Meidän on pidettävä niistä huolta. Se ja hylkeiden vähäinen määrä lisäävät sukupuuttoriskiä. PÄÄKIRjOITUS SYDÄNKESÄ SUOMEN LUONNOSSa DaviD scharF / science photo liBrary Suomella on vastuu saimaannorpasta S aimaannorppia elää maailmassa vain 260 ja vain Saimaalla. Kuutteja on syntynyt vuosittain yli 50, mutta tänä keväänä määrä putosi huolestuttavasti 44:ään. Nyt selviää, miltä maan haju näyttää! 26 Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Toimituksen assistentti Elina Juva (äitiyslomalla), Jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi KESÄ afRIKKaLaISTEN SEURaSSa. Muutama huono vuosi voi johtaa kohtalokkaaseen syöksykierteeseen. Kuutteja kuitenkin katoaa jonnekin salaperäisesti. Verkkokieltoaikanakin saa onkia, pitää katiskaa ja uistella. Se ei ole kohtuutonta, koska muuna aikana voi kalastaa vapaasti. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska vain osa hukkuneista löytyy. Norpat ovat jakautuneet osakantoihin sokkeloisella Saimaalla. Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Kirjosiepot viettävät monen muun mökkilinnun tavoin valtaosan vuotta afrikassa. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei ainakaan vielä ole valmis lakiin perustuviin kieltoihin. Tämän vuoden ensimmäinen kuollut kuutti löytyi muutaman kilometrin päästä tällaisesta alueesta. Riemuksemme ne piipahtavat täällä tekemässä jälkikasvua. 4 SUOMEN LUONTO 5 | 2009 jari peltomäki / lintukuva. Itä-Suomessakin luku on sama. Saimaalla on vapaaehtoisia verkkokieltoalueita tärkeillä norppavesillä, mutta nuoret hylkeet uivat niistä tietämättä. Ainut tehokas keino on koko Saimaan norppavesien kattava verkkokalastuskielto huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkuun, jolloin pahin hukkumisvaara on ohi
Kuva: Dick forsman. Suome n Lu on no n tään käärm sa etsi eitä isas s äk ivu es k science photo liBrary / skoy . 58 W W W.SuoM e n luo nto.fi SUOMEN LUONTO 5 | 2009 5. Kuvassa tähtitalvikki. 6 12 14 57 66 72 74 75 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Tikulla silmään Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kolumni Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KaNNESSa Haapaperhonen on eräs kesien lämpenemisen vuoksi viime vuosina voimakkaasti levittäytyneistä perhoslajeista. 18 Näille maisemille on vaihtoehto. Kaarnaa tunnustellen. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 6 20 26 38 58 Kansa haluaa tiukkaa norpansuojelua Paljonko liito-oravia oikeasti on. Uusin perhostieto. Sami Lyytinen ei kavahda susia. 54 Hiidenkirnujen valtakunnassa. Kartoitus. Askolan luonnonihme. Lähikuvissa metsien viehättävät talvikit. Kävimme uudelleen Helsingin paikoilla, joita Inha kuvasi sata vuotta sitten. Ihmiset ja elämäntapa 10 Metsä puhuttelee näkövammaista. 66 "Merikotkan näkeminen on kesän kohokohta." Kasvokkain pääjohtaja Pekka Puskan kanssa. martti roininen / kuvaliiteri 68 Lounaissusien puolustaja. 69 Kääpiötytönkorento löytyi tervalepikosta. Petro Pynnösen tähtihetki. 71 jalanjälkiä lautasella. Kerromme, miksi talvikkilajeja on vain muutama. 60 Sammalmaton sametilla. 34 Tesmaperhonen kiri runsaimmaksi. Into Konrad Inhan kuvaperintö on ainutlaatuinen. Mökille afrikasta. MTT:n tutkimus paljastaa. 44 Me annamme maalle hajun. Moni lintu tulee meille vain käymään. Uutta tietoa liito-oravien vähenemisestä. Talvikit kukkivat nyt. Hanskilla ja Risto Sulkavalla on aivan eri näkemykset liiturien määrästä. suomen valokuvataiteen museo Tiede ja tutkimus 12 Äkämät saivat harrastajat liikkeelle. Kesäkisa käynnistyy! Ympäristö 12 Pelloille liikaa lannoitetta. Oletko nähnyt käärmeen. Taigametsän salaiset suhteet. 16 "Suru metsistä on oikeutettua." Kirja kielletystä surusta. Sammalpuutarha Japanissa. 48 vaLON MESTaRI. Sade herättää mikrobit. Retkeily, matkailu ja maisemat 48 "Koko taulu katsella." Miltä Inhan Helsinki näytti. Tutkijat kiistelevät. jussi murtosaari Suomen Luonto 5 | 2009 68. Vesijalanjälkeä pienentämään. Vakiot 38 TaLvIKKI, SINÄ OLET TÄHTI. Yläharvennus kannattaa. 20 aLaMÄKI. Nisäkästutkijoilla Ilpo K
Se pitää vain löytää, ja löytyyhän se hetken etsimisen jälkeen. Nyt verkkokalastuksen kieltämistä kevätkesällä kannattaa 81 prosenttia vastaajista, kun luku oli helmikuussa 68 prosenttia. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOIMITTaNUT aNTTI HaLKKa nyt luontoon! vaLKOLEHDOKKI ARTO JOKINEN / KUVALIITERI SuoMen luonto SelVitti Kansa haluaa tiukkaa Valkolehdokki kutsuu kesäyössä Etsin juhannuksena kesän ensimmäistä lehdokkia. Ensimmäisestä hukkuneesta kuutista saatiin tieto toukokuun lopulla. Ilahduttaa se ihmistäkin, vaikkei niin ole tarkoitus. jORMa LaURILa yllättäVä haVainto JUHA LAAKSONEN Kun haahka luuli olevansa hanhi Huomasin toukokuun lopulla Helsingissä valkoposkihanhipoikueen, jossa ui viisi tavallista untuvikkoa ja yksi tumma poikanen, jonka kiikari osoitti haahkanpoikaseksi. Se käpertyi valkoposken poikasten seuraan ihan kuin muut sisarukset. "Toisaalta jos poikue liikkuu rantavedessä, niin ehkä jokin mahdollisuus on." JUHA LAAKSONEN · ANTTI HALKKA Suomen Luonnon kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä kannattaa verkkokieltoa norppavesille. Poikasen pitäisi sukeltaa äyriäisiä merestä, mutta se käyskenteli muun poikueen kanssa. Verkko koitui kuutin surmaksi lähellä poikaspesää ja alueella, jolla verkot tiedettiin norpan uhkaksi. Pian hienostunut tuoksuvana pysäyttää minut polulla: Valkolehdokki on enintään muutaman metrin päässä. "Haahkat munivat usein toistensa pesiin." "Kyllä sille huonosti käy", hän ennakoi haahkanpoikasen kohtaloa hanhien mailla. Kiellon suosio on selvästi noussut. Kansa on myös pettynyt ministeri Sirkka-Liisa Anttilan toimintaan norpansuojelussa. Suomalaiset kannattavat yhä selvemmin saimaannorpan tiukkaa suojelua. Saimaannorppien kuutteja syntyi tänä vuonna Metsähallituksen mukaan vain 44, kun yleensä määrä on yli 50. Kun kuusi kuoli pesään, 38 kuuttia lähti maailmalle. Saaristolintututkija Mika Kilpi Noviasta toteaa itsekin nähneensä haahkanmunia valkoposken pesässä. Illan myötä ilmassa tuntuu kostealta ja viileältä. Siellä niiden suurin uhka on hukkuminen kalaverkkoon. Luonnonsuojeluliiton mielestä verkkokuolemien alkaminen jälleen oli merkki Sirkka-Liisa anttilan (kesk.) epäonnistumisesta norpan suojelussa kalanpyydyksiltä. "Ministeri ei ole puheistaan huolimatta onnistunut lopettamaan kuuttien hukkumisia", sanoo liiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. KURONEN ON kalastuslakityöryhmän jäsen, ja hänen mukaansa verkkokalastuskiellon mahdollistava lakimuutos oli- SIRKKa-LIISa aNTTILa KAJ WIDELL / KESKUSTAN KUVAPANKKI Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 5 | 2009. Tämä ilmeni, kun suomen Luonto toisti toukokuun lopussa Taloustutkimuksella ensi kerran helmikuussa teettämänsä mielipidemittauksen verkkokalastuskiellon kannatuksesta suomalaisten keskuudessa. Itä-Suomessa, johon Saimaakin kuuluu, kiellon kannatus on suunnilleen ennallaan eli 80 prosentissa (entinen 78 prosenttia). Valkolehdokin tuoksuviesti on tarkoitettu kiitäjille, jotka pölyttävät sen. Laulurastas hupattaa kuusenlatvassa ja vaille paria jäänyt lehtokurppa kiertää uutterasti ympyräänsä
"Olemme yrittäneet miettiä asiaa, mutta eipä sitä kukaan taida tietää", Alestalo sanoo. jUSSI LaITINEN DONNA COVENEY / MIT HARRI EKHOLM Venla-norppa sinnittelee yhä Saimaan ainoa siirtoistutettu norppa Venla voi yhä hyvin. "Varmoja synnytyksiä Venlalla on siis neljä, mutta on mahdollista ja todennäköistäkin, että Venla on pyöräyttänyt jopa 89 kuuttia tällä alueella", Marttinen arvelee. Jotsi syntynyt muutamassa viikossa. Tarjottu kotiseutu ei Venlalle kelvannut, vaan se ui 20 kilometriä etelään Taipalsaarelle ja asettui sinne. Pienpoltto on vaikeampi ongelma: Suomessa on 3,7 miljoonaa takkaa ja kiuasta. jUSSI LaITINEN KaKSOSET. Lisäksi valvonnan ja valistuksen toa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT Sää ja ilMaSto norpansuojelua JUHA TASKINEN Viikatemies vihaa päästövähennyksiä Kasvihuonekaasujen puolittaminen 2050 mennessä ehkäisisi jopa 100 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, laskee Alankomaiden ympäristökeskus. Kevään 2005 synnytyksen jälkeen Venlasta ei ollut varmoja havaintoja, ennen kuin se tänä keväänä kuvattiin jälleen kotikivillään karvanvaihdon aikaan. HaRRI EKHOLM RULETIN UUDET LUKEMaT. Suomen leveysasteelle voidaan laskea karkea ennuste kertomalla globaali arvio luvulla 1,5. "Luku on oikeansuuntainen. Suomessa eniten pienhiukkasia tulee liikenteestä ja puun pienpoltosta. Norppakevään ihmeellisyyksiin kuuluvat kaksi saman emon imettämää kuuttia, joille luontokuvaaja juha Taskinen antoi nimet arka ja Parka. suomen Luonto kysyi myös ministeri Anttilan onnistumisesta norpan suojelussa. aNTTI HaLKKa Pitäisikö verkkokalastus kieltää kevätkesäksi Saimaalla alueilla, joilla pyydyskuolemat ovat saimaannorpan poikasille suuri vaara? Huippututkimus nosti maapallon lämpöennustetta Maapallon ilmasto lämpenee jopa 5,2 astetta vuosisadassa, arvovaltaisen MIT-yliopiston tutkijat kirjoittavat Journal of Climate -lehdessä. Tutkimus tehtiin ennen tietoa verkkokuolemien alkamisesta. Ensimmäisen kuuttinsa Venla synnytti uudella kotiseudullaan jo 1994. verkko katiskaan" -tempauksilla. Päästöjä karsimalla vähenevät myös savukaasujen terveyshaitat, joista pahin ovat pienhiukkaset. Kuvaavaa on, että MIT:n keskimääräinen skenaario ylittää noin asteella ilmastopaneeli IPCC:n kaikkein pahimman skenaarion keskiarvon. Kuuttien pahin hukkumiston vaan välttämätön norpan suojelemi- vaara on ohi heinäkuussa. Kolmena muunakin keväänä WWF:n eteläisen Saimaan norppavastaava Ismo Marttinen on nähnyt sen kuutti vierellään jäällä. "Liikenteen päästöt puhdistuvat melkoista vauhtia, kun uudet dieselmoottorit yleistyvät", Tuomisto sanoo. seksi", Kuronen kommentoi. "Anttilalla on vielä tilaisuus toimia", Kuronen korostaa. "Tarvitsemme lain, jossa selkeä verkkokalastuskielto on viety kartoille. Jo pa"Lähes kaikki suomalaiset näyttävät olevan sitä mieltä, että parin kuukau- risataa verkkoa on saatu näin pois norden kielto norppavesillä ei ole kohtuu- pan vesiltä. ta asia olisi täysin kunnossa ennen en"Jos tahtoa olisi." si vuotta, asiassa ei voi odottaa hetkeKoko maan naisista 88 prosenttia ja miehistä 75 prosenttia kannatti nyt kiel- äkään. Pelkästään Euroopassa pienhiukkaset aiheuttavat 300 000 kuolemaa vuodessa", Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija jouni Tuomisto sanoo. Maapallon lämpötilan nousu voi MIT:n adam Schlosserin mukaan mennä punaiselle. SUOMEN LUONTO 5 | 2009 7. Venla otettiin kiinni Savonlinnan pohjoispuolelta Haukivedeltä, Linnansaaren kansallispuiston vesillä keväällä 1992, merkittiin punaisella räpylämerkillä ja kuljetettiin liki 100 kilometrin päähän Puumalan Lietvedelle. "Lukemat ovat dramaattisesti suurempia kuin aiemmissa ennusteissa", Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko alestalo sanoo. Miltä eliöstö näyttäisi 511 astetta nykyistä lämpimämmässä Suomessa. Naisista vain kuusi prosenttia vas- merkitys on olennainen." Luonnonsuojeluliitto on vauhdittanut tusti sitä, joten naisena Anttila kuuluu norpan suojelua myös kentällä "vaihda kuuden prosentin vähemmistöön. Vain 16 prosenttia vastaajista katsoi ministerin onnistuneen. Toisaalta suuri osa "ei osannut sanoa", joten Anttilan katsoi epäonnistuneen 41 prosenttia vastaajista (vain EOS 8 % pääkaupunkiseudulla Kyllä 81 % yli puolet valitsi tämän Ei 11 % vaihtoehdon). Jo tuolloin Venla oli aikuinen, ainakin kertaalleen synnyttänyt norppa. Ennusteen vaihteluväli on 3,57,4 astetta
Myös puolet Afrikkaan muuttavista petolinnuista ja 42 prosenttia vesilinnuista on taantunut, ja yli puolet Afrikan ja Euroopan kahlaajalajeista taantuu roimaa vauhtia. ETELÄ- ja KESKI-SUOMEN kettuperheisiin on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Kaarina Kauhalan mukaan syntynyt yksi tai kaksi poikasta keskimääräistä enemmän; normaalisti pentuja syntyy noin viisi. Pienellä niittotapojen muutoksella voitaisiin auttaa rääkkää paljon. Myös kesannointi on rääkän kannalta tärkeää", Parkko sanoo. MIKa HONKaLINNa LASSI KUJALA SaRvIPÖLLÖN POIKaNEN. Etelärannikon tuntumassa lehtopöllöt saivat tavallista enemmän poikasia keskimäärin 5,5 poikasta pesää kohti. Kuitenkin pöllöille ja esimerkiksi ketuille ravinnon runsaus merkitsi poikasonnea. Ruislintu siis näyttää palanneen pysyvästi. Omasta lehtopöllön pöntöstäni lähti viisi poikasta viimevuotisen kahden sijasta. "Vuoden 1990 tienoilla alkanut kannan kasvu huipentui vuosien 20002002 uskomattomiin rääkkäkesiin, jolloin päästiin pitkälti yli tuhannen havainnon." "Hautovia emoja ja poikasia tuhoutuu heinämaiden niiton yhteydessä. Myyräpaljous jäikin elämään ravintoketjun seuraavalle portaalle. Myös lehtopöllöt pesivät normaalia aikaisemmin, sillä tietoja tuli jopa keskitalvella kuoriutuneista poikueista. Sarvipöllöjä jäi myyrien houkuttelemina paljon talvehtimaan, ja pesintä oli aikainen. Myyrät toivat poikas Suomen kesässä liikkuu nyt paljon ketunpentuja ja pöllönpoikasia. Eteläisessä Suomessa linjan KokkolaPohjois-Karjala eteläpuolella oli viime syksynä ja talvena Metlan professori Heikki Henttosen mukaan myyrien suurin joukkoesiintyminen yli 30 vuoteen. Luonnossa on nyt esimerkiksi pöllöjen poikasia enemmän kuin aikoihin. Eniten ovat vähentyneet Afrikan kuivilla seuduilla talvehtivat peltolinnut. Nuorten pöllöjen totuuden hetki koittaa joskus kevättalven 2010 aikana, jolloin jopa suurin osa niistä saattaa menehtyä. "Vielä 1970- ja 1980-luvuilla rääkkä oli melko harvalukuinen", kertoo kouvolalainen lintuharrastaja Petri Parkko, joka on rengastanut yli 300 ruisrääkkää. Kymenlaaksossa, joka kuuluu rääkän levinneisyyden ydinalueeseen maassamme, ovat lintuharrastajat viiden viime vuoden aikana havainneet 400600 reviiriä vuosittain. "Lisäksi pentuja saivat monet naaraat, jotka muuten jättäisivät poikimisen väliin." RUISRÄÄKKÄ 8 SUOMEN LUONTO 5 | 2009. Dosentti Hannu Pietiäinen Helsingin yliopistosta kertoo Päijät-Hämeen viirupöllöjen aloittaneen pesinnän ennätyksellisen aikaisin ja saaneen 68 poikasta pönttöä kohti, mikä sekin on ennätys. Lintukadon pääsyitä ovat kuivuus, maatalous- ja asutusalueiden raivaaminen pensaikko- ja metsämaille sekä kosteikkojen kuivatus. Myyrähuipusta on puhuttu lähinnä ikävänä asiana, sillä myyrät söivät paljon puutarhakasveja ja puuntaimia. Vanhatkin pöllöt voivat joutua lähtemään reviireiltään ruokaa etsimään. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT linnut ARTO JUVONEN raVintoketjuSSa eteenPäin Kaikki linnut eivät palaa Afrikasta Afrikasta palaa keväisin Eurooppaan viidesosa vähemmän muuttolintuja kuin 1980-luvulla, osoittavat Birdlife Internationalin tuoreet tilastot. Rajusti taantuneita lajeja ovat muiden muassa pajulintu, pensassirkkalintu, leppälintu, hernekerttu, luhtakerttunen ja käenpiika. PERTTI KOSKIMIES keSäyön ääni Ruisrääkän narina palasi jäädäkseen Kesäöiden narisijan, ruisrääkän, kanta näyttäisi pysyneen viime vuosina melko vakaana
Perinteen aloittaa IIsalmen lyseon toisen vuosikurssin oppilas jenni jaatinen. Suonenjoella arvioidaan, että sato voi pienentyä jopa neljänneksellä pelkästään peltomyyrien tuhoamien mansikan versojen vuoksi. jUHa vaLSTE Jenni Jaatiselle palkinto parhaasta biologian ainereaalista suomen Luonto palkitsee tästä lähtien vuosikerrallaan kunkin vuoden parhaan biologian ainereaalin kirjoittajan. Hän sai täydet pisteet, kun kysyttiin muun muassa kukan rakennetta, oluen hiivojen aineenvaihduntaa ja ominaisuuksia, joiden takia lajista voi tulla uhanalainen. Metsämyyrä kiipeää helposti monimetrisenkin taimen latvaan ja jyrsii latvasilmun sekä verson ylimmät osat pilalle. Vahingot ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin koskaan ennen. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT VeSiluonto JUKKA MERILÄINEN / KUVALIITERI Ympäristökeskus ei kiirehdi kantaa Kollajan altaaseen Ympäristöministeri Paula Lehtomäki toivoi toukokuussa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta myönteistä kantaa Kollajan tekoaltaan rakentamiseen. NÄKYvIN MYYRÄvUODEN kesään jättämä jälki ovat metsätuhot. Opettaja Sara Niinin mukaan Jaatinen on jo vahvasti päättänyt suuntautua biologian alalle. Myyrähuippu merkitsi ketuille iloista pentuvuotta. onnen Supikoirien kiima-aikana kevättalvella myyriä oli vielä runsaasti, minkä vuoksi myös ne tekivät tavallista suurempia poikueita. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa suojelualueiden hoidosta eli esimerkiksi kansallispuistojen peruspalveluista. Tämän lisäksi pienempiä myyrävahinkoja on käytännössä kaikissa taimikoissa. "Pohjolan Voima on tehnyt YVA- ja natura-selvityksen. Luhta on taistellut vuosikymmeniä IIjoen puolesta Kollajan allasta vastaan. Hyvän lisääntymisen vuoksi pienpetoja onkin nyt kesällä tavallista enemmän. Peltomyyrät häärivät maan pinnassa tai vähän sen yläpuolella, missä ne syövät heinien meheviä osia ja kaluavat talvella puunkuoren alla olevaa nilaa eineekseen. Kollajan allas kiellettiin koskiensuojelulailla. Onnittelemme! aNTTI HaLKKa ANNI PULKKA jENNI jaaTINEN. Kauhalan mukaan petojen runsaus voi näkyä myös niiden saaliseläimissä. Runsas ja helposti pyydystettävä ravinto sai kaikki pienpedot lisääntymään tavallista tehokkaammin. Tuhot ovat erityisen pahoja mansikkaviljelmillä. Me olemme asettaneet ne nähtäville ja odotamme kansalaisten lausuntoja elokuun 21. Suuri osa niistä menehtyy kuitenkin viimeistään seuraavan talven aikana, koska myyräkantojen romahdettua ruokaa ei juuri ole tarjolla. Ympäristökeskuksen lausunto valmistuu pari kuukautta myöhemmin", kertoo luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen. Kun myyriä ei ole, tavallista useampi linnunpesä tai poikue joutuu petojen suihin. Niinpä Suomen kesässä vilistää nyt paljon ketun ja supikoiran pentuja. Iisalmen lyseon oppilas kirjoitti parhaan biologian reaalin. SUOMEN LUONTO 5 | 2009 9. Esimerkiksi lumikot saivat poikasia myös talvella. Heikki Henttonen arvioi, että myyrät ovat tuhonneet täysin tai melkein täysin noin 18 000 hehtaaria taimikoita. Darwinin ja nykyajan evoluutiokäsityksenkin vertailu sujui, joten yhteistulos oli 52 pistettä 54 mahdollisesta. Tuhoja ovat tehneet etenkin pelto- ja metsämyyrät. Allas hukuttaisi 600 hehtaaria natura-alueita. MIKKO NISKaSaaRI yMPäriStöPalkinnot Pirkko-Liisa Luhta ja Metsähallituksen luontopalvelut palkittiin Metsähallituksen luontopalvelut ja pudasjärveläinen Pirkko-Liisa Luhta saivat Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2009 ympäristöpalkinnot. Myyrät ovat iskeneet metsäpuiden lisäksi myös muualle. Niiden elintavat selittävät myös tuhojen laajuutta. Luonnossa näkeekin nyt taimien monilatvaisuutta sekä ranganvaihtoja. Ympäristökeskuksen kantaa saadaan kuitenkin vielä odottaa. Myyrien tyvestä kaulaamat eli paljaaksi jyrsimät taimet kuolevat, koska yhteys juurista versoon katkeaa. SuoMen luonto PalkitSi KETUNPENNUT. päivään
Lasku johtuu taantumasta, mutta myös teollisuuden rakennemuutoksesta ja energian säästöstä. aNTTI HaLKKa 10 SUOMEN LUONTO 5 | 2009. Tämä leveälehtikämmekkä lähti Hangon Morgonlandetin saaresta viime vuonna jonkun mukaan kyltistä huolimatta tai sitten kyltti houkutti rikoksen teille. Luonnonkasvivarkaudet ovat muutenkin harvinaisia. "Harjaantuneet näkövammaiset pystyvät lukemaan kohokarttoja ja niihin liittyviä pistekirjoituksella laadittuja tekstejä. Varovaiseen optimismiin on syytä, sanoo myös ympäristöministeriön kansainvälisen osaston johtaja jukka Uosukainen. Kyselykierros Suomen alueellisiin ympäristökeskuksiin paljastaa, ettei leveälehtikämmekkään verrattavia varkauksia juuri ole. Teollisuuden 18 prosentin pudotuksen ohella myös muu kulutus laski kuusi prosenttia. "Mutta vielä en ole kuullut, että Kiina hyväksyisi kehitysmaille sitovia tavoitteita, kuten Yhdysvallat on vaatinut." Vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimus on tarkoitus solmia Kööpenhaminassa joulukuussa. Onnistuminen riippuu Yhdysvalloista ja Kiinasta, koska ne ovat ilmaston suurimmat kuormittajat. jUSSI LaITINEN kuussa Metsien virkistyskäyttö -seminaarissa. Eniten hyötyä kohokartoista on niille, jotka näkevät sen verran, että kykenevät hahmottamaan maastoa." jUSSI KaRvONEN Luonnonkasvi varastetaan harvoin Kasvivarkaat heräävät keväisin. Miliband kertoi brittilehdistölle, että maailman väkirikkain maa toivoo kansainvälisen sopimuksen toteutumista. "Viime vuonna Salon seudulla asuva kasviharrastaja jäi kiinni kerättyään uhanalaisia ja rauhoitettuja kasveja laajalta alueelta", Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Iiro IkovaRaSTETTU. Komeat kukat houkuttavat, ja niitä tekee mieli saada kokoelmiin ja omaan puutarhaan. "Tämä oli esimerkki siitä, millainen näkövammaisille soveltuva luontopolku voisi olla. Se antaa toivoa." Uosukainen muistuttaa, että Kiina ilmoitti jo viime syksynä pyrkivänsä päästövähennyksiin ja haluavansa kansainvälisen sopimuksen. Euroopassa liikuntarajoitteisille ja muille vammaisille soveltuvat teemapolut ovat varsin yleisiä Suomeen verrattuna. "Tämä on vaikeaa, mutta sanon, että mänty." Ylitalon ja Kajalan yhtäläisyys on, ettei kumpikaan näe runkoja. Kämmekkää ei ole löydetty. RIITTA ANGERVUO enerGia Sähkön käyttö sen kuin vähenee Sähkön käytön vähenemisessä on jälleen alkuvuonna rikottu uusia ennätyksiä; huhtikuussa käyttö väheni 12 prosenttia edelliseen huhtikuuhun verrattuna. Ylitalon äänessä on sen sijaan lievää harmistumista. Erona on, että Ylitalo on umpisokea, Kajalan silmät on peitetty. Koivua olisi pitänyt tunnustella pidempään, jolloin tuohta olisi irronnut." EvON METSÄOPISTO ja Metsähallitus ovat yhdessä suunnittelemassa Evon maisemiin Suomen ensimmäistä erityisesti näkövammaisille tarkoitettua luontopolkua. "Yleensä erotan puut, mutta nyt olin hieman huolimaton. Rasteilla arvioitiin puun ikää, tunnistettiin maalajeja ja kokeiltiin äänionkea sekä määritettiin reittiä kohokartalta. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ilMaSto JUHA HONKONEN retkeily Metsä puhuttelee näkö Lammin Evolla kokeiltiin luontopolkua "sokkona." Hämeenlinnalainen Teuvo Ylitalo tunnustelee vankkaa koivunrunkoa. Polku tuskin jää ainakaan sellaisenaan Evolle enää seminaarin jälkeen, mutta polusta kertyneiden kokemusten myötä voimme ehkä jalostaa ideaa pitemmälle", sanoo yliopettaja Ilmari Häkkinen. "Metsänhoitajana pitäisi varmaan tuntea puulajit, mutta tunnistus on vaikeaa, kun näkö viedään", naurahtaa Kajala. Koira osaa kiertää ne." Polun varteen oli Evolla sijoitettu rasteja, joilla näkövammainen saattoi haistella, maistella ja tunnustella erilaisia "luonnonihmeitä". "Esimerkiksi ilmastoteknologian siirrosta neuvotellaan jopa presidenttien kesken. Kyllä, sanoo Kiinassa vieraillut Iso-Britannian energia- ja ilmastonmuutosministeri Ed Miliband. Sähkön käyttö on nyt vuositasolla viiden vuoden takaisella tasolla. "Tämä on selvä kilpikaarnainen honka, ja jälkimmäinen oli koivua." Savonlinnalainen Liisa Kajala miettii pitkään koivua kosketellessaan. "Metsässä liikkuminen tuo varmuutta sekä näkövammaiselle itselleen että hänen kenties käyttämälleen opaskoiralle. Viime keväänä mieliä kuohutti Suomen harvinaisimman kasvin leveälehtikämmekän katoaminen Saaristomeren kansallispuistosta. Polun on oltava helppokulkuinen, mutta esimerkiksi puut, kannot tai kivet eivät haittaa. Evon polkua testattiin toukoViherPitkäkynnet Kiina lämpenee ilmastoneuvotteluille Kun Yhdysvallat näyttää vihdoin istuvan ilmastoneuvottelupöytään, seuraako Kiina perässä. Teuvo Ylitalon mukaan Evon tyyppinen luontopolku kiinnostaisi ainakin eteläsuomalaisia näkövammaisia. Sen jälkeen on vuorossa petäjä
Rannat ovat tiheään asuttuja, ja siellä pesii runsaasti vesilintuja. Espoon Bodomjärvellä ja Matalajärvellä veneiden polttomoottorit ovat vastedes kiellettyjä. Lisätietoja hankkeesta www.birdlife.fi/kyly sekä www.luonnonperintosaatio.fi. MIKa HONKaLINNa SUOMEN LUONTO 5 | 2009 11. "Someron Rekijokilaaksosta kaivetaan silloin tällöin kulleroita", hän harmittelee. "Monet kasvit ovat tottuneet saaman kylmäkäsittelyn talven aikana." Kasvivarkauksia ei Alangon mukaan pidä painaa villaisella. Siten ihmiset vähitellen ymmärtäisivät, että kyseessä on rikos." Luonnosta saa kerätä rauhoittamattomia kukkia jokamiehenoikeuksin. "Kassiin vain ja ulos portista", tutkija ja Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan entinen ylipuutarhuri Pentti alanko kertoo. "Omassa puutarhassa kasvit usein kuitenkin menehtyvät saman tien." Varmimmin luonnonkasveja saa juurtumaan uusille paikoille kylvämällä. Muita vastaavia tapauksia ei ole vuosikausiin ilmaantunut. "Alueella on ollut haittaa vesijeteistä", ylitarkastaja Tanja Ylitöyrä sanoo. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT keSärauha NINA HOLOPAINEN / VASTAVALO vammaista JUSSI KARVONEN Pärinä loppui Bodomjärvellä Uudenmaan ympäristökeskus rajoitti vesiliikennettä viidellä alueella toukokuussa. Tikankonttien ja neidonkenkien juurineen ylös kaivamisesta on kuulunut huhuja sieltä täältä, mutta varmaa näyttöä on ollut vaikea saada. Sähkömoottorit ovat sallittuja hiljaisen äänen ansiosta. Esimerkiksi Raaseporiin Lohjanjärven eteläosaan tuli nopeusrajoitus 10 kilometriä tunnissa. Rauhoitettujen kasvien kerääminen on luonnonsuojelurikos. aLICE KaRLSSON KUUKKELI Kuukkelimetsä Kymenlaaksoon Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys on yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa polkaissut käyntiin Kuukkelimetsä Kymenlaaksoon -projektin, jonka tarkoituksena on luoda Kymenlaaksoon uusi metsiensuojelualue. aRBORETUMEISTa ja kasvitieteellisistä puutarhoista kasveja varastetaan melko yleisesti. Jokaisella lintujen ja metsien ystävällä on lahjoituksen avulla mahdollisuus osallistua uuden suojelualueen syntyyn. Tuoksu paljastaa sen Teuvo Ylitalolle. nen raportoi. "Kylvö pitäisi tehdä syksyllä kuten luontokin tekee", Alanko muistuttaa. "Useimmiten aloite tulee yksityishenkilöiltä", Ylitöyrä kertoo. jUSSI LaITINEN MetSäluonto MIKA HONKALINNA MIKÄ PUU. Päämääränä on etsiä ja ostaa erityisesti lintujen kannalta arvokas vanha metsä ja rauhoittaa se luonnonsuojelulain nojalla pysyvästi. "Kerran Mustilan arboretumissa tavattiin eläkkeellä oleva poliisipäällikkö vaimoineen kasveja varastamassa, muttei siitä mitään seurannut, vaikka asiasta olisi pitänyt nostaa oikeusjuttu. "Ne ovat Etelä-Suomessa harvinaisia ja alueellisesti uhanalaisia." Kangasvuokkoja on varastettu muun muassa Mikkelissä, Juvalla, Savonlinnassa ja Kouvolassa, mutta tapauksista on kulunut jo vuosia. Rajoituksia tuli lisäksi Karkkilan Pyhäjärvelle, Inkoon Barösundiin ja Hankoon kahdelle alueelle
Kemiallinen toipuminen tarkoittaa, että happaman rikkilaskeuman aiheuttama kuormitus on vähentynyt ja veden puskurikyky happamoitumista vastaan on kasvamassa. TIEDE JA TUTKIMUS NYT TOIMITTaNUT aLICE KaRLSSON PääStöt Vähentyneet tutkiMuS Happamoituneissa järvissä taas kalaa Ilmansaasteiden happamoittamat vesistöt toipuvat vähitellen. "Samalla vesiä rehevöittävän liukoisen fosforin kuormitus vähenisi." "Olemme parhaillaan tekemässä satovastekäyriä, joiden avulla viljelijän on mahdollista tarkistaa omille pelloilleen riittävä fosforimäärä. Varsinais-Suomessa lantaa syntyy yli kymmenkertaisesti viljeltävien kasvien tarpeisiin verrattuna ja Pohjanmaalla jopa kaksikymmenkertaisesti. Kolmeen 19701980luvulla kalattomaksi happamoituneeseen pikkujärveen Espoon Nuuksiossa istutettiin ahvenia 2002. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) laajasta tutkimuksesta ilmenee, että nykyinen fosforilannoitus on kasvien tarpeeseen nähden koko maassa yli 4,5kertaista. Tuloksena syntyi ensimmäinen kokonaiskuva huonosti tunnetun hyönteisryhmän nykytilasta maassamme. Happamoituneissa järvissä kalojen lisääntyminen häiriintyi ja kalakantojen rakenne muuttui. "Jos lannoitus säädettäisiin kasvien tarvetta vastaavaksi, fosforin käyttömäärä olisi seuraavien 20 vuoden aikana vain noin puolet verrattuna tilanteeseen, jossa käyttö jatkuisi vuoden 2005 tasolla", professori Eila Turtola MTT:ltä sanoo. Niiden toukat sen sijaan synnyttävät kokoonsa nähden valtavia muodostumia isäntäkasvissaan. Joistakin järvistä kalat hävisivät kokonaan. PIIa aHONEN Äkämät saivat harras Tammen äkämäpistiäislajiston ja levinneisyyden tiedot ovat nyt ajan tasalla. Toissa kesänä joukko suomalaisia luontoharrastajia kiersi metsiä ja pihoja keräten äkämäpistiäisten muodostumia tammien oksilta. Ylijäämästä osa valuu vesistöihin rehevöittäen niitä. Suomesta on nyt löytynyt 21 äkämäpistiäislajia, ja havaintoja kertyi Vaasan saaristoa ja Punkaharjua myöten. Tammen äkämäpistiäiset ovat pieniä ja huomaamattomia lentäviä hyönteisiä. Lajeja löytyi lähes koko tammen esiintymisalalta, mutta lajimäärä väheni selkeästi lounaasta koilliseen. Kartoitukseen ilmoittautui hämmästyttävät 124 kaikenikäistä vapaaehtoista, ja lopulta äkämiä etsittiin yli 200 tammelta ympäri maata. Äkämäpistiäiset todellakin kiehtoivat, ja syystä. Maamme lajisto oli kartoitukseen saakka varsin epävarmasti tunnettu: vanha 19 lajin lista pohjautui osin hyvinkin vanhoihin havaintoihin, ja levinneisyydestä osattiin lähinnä sanoa äkämäpistiäisten olevan "lounaisia lajeja". Kartoitus osoitti myös pistiäisten levittäytyneen tehokkaasti isäntäpuunsa perässä. Tarkistetut määrät ovat nykyisiä suosituksia pienempiä." Eniten hankaluuksia tilanteen korjaamisessa aiheuttaa karjanlannan paikallinen ylituotanto. Kontukimalaistyöläinen on pönttönsä suuaukossa lähdössä pölyttämään mustikan kukkia. KAUKO SALO / METLA reheVöityMinen Pelloille liikaa lannoitteita Suomen pelloille levitetään ylenpalttisesti fosforia. Kasvien biologisen tarpeen mukaisesti lannoitettaessa selvittäisiin koko. Savonlinnan Rönkönvaarassa sijaitsevien koeruutujen mustikkasaalis oli 174 kiloa hehtaarilla, kun se muualla jäi vain 14 kiloon. Metsäntutkimuslaitoksen viimekesäisissä tutkimuksissa kontukimalaisen pölyttämiltä koeruuduilta saatu mustikkasato oli 12 kertaa suurempi kuin muilta tutkimukseen kuuluneilta ruuduilta. Äkämät tarjoavat pis- MetSäMarjat Pölyttäjät lisäävät huimasti mustikkasatoa Jos pölyttäjät löytävät kukkivat mustikat, voidaan odottaa isoa marjasatoa. Suomessa ehti happamoitua jopa 5000 karua pikkujärveä ennen kuin kansainväliset sopimukset päästörajoituksista alkoivat purra etenkin rikkilaskeumaan. KOEPÖNTTÖ. Sittemmin koekalastukset ovat osoittaneet, että ahven on lisääntynyt onnistuneesti kahdessa järvessä. "Tulokset olivat odotetun kaltaisia, kun oli tiedossa järvien kemiallinen toipuminen", sanoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija, dosentti Martti Rask. Valtakunnallinen keskiarvo vuosina 19972008 on mustikan koeruuduilla ollut 22,5 kiloa hehtaarilla. Fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvien rikki- ja typpipäästöjen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin havahduttiin maailmalla 1960 1970-lukujen taitteessa ja meillä toden teolla 1980-luvulla. Heikoin mustikkasato maamme metsistä, 13,7 kiloa hehtaarilla, saatiin 2004 ja runsain sato, lähes 40 kiloa hehtaarilla, 1997
Tällaiset menetelmät auttavat mahdollisesti kehittämään uusia ja tehokkaita hoitomuotoja bakteerien aiheuttamille taudeille. MaRK EINBORK maassa arviolta kymmenen vuotta ilman väkilannoitefosforia, jos lannan ja muiden sivutuotteiden sisältämä fosfori saataisiin levitettyä sinne, missä on todellista tarvetta. PIIa aHONEN VEIJO VILSKA / KUVALIITERI aRvOTavaRaa. Pesimisaikana naaraat huolehtivat poikasista eivätkä arkaile hyökätä pesälle pyrkivien kimppuun. Bassler tutkimusryhmineen on nyt keskittynyt löytämään keinon, jolla voidaan häiritä bakteerien keskinäistä kommunikointia. Tuloksena syntyneet havainnot ja kartat: (http:// www.hatikka.fi/). PIENIÄ KOTEja. Havainto perustui yliopistonlehtori Hannu Pietiäisen yli 30 vuoden aikana keräämään aineistoon viirupöllöjen käyttäytymisestä. Siksi äkämäharrastajalla on aina kaksin verroin havainnoitavaa, vaikka lajivalikoima onkin helposti hallittavissa. BESS HaRDWICK RIIKKa KaaRTINEN TOMaS ROSLIN Vihaisuus kannattaa Tutkija Pekka Kontiainen Helsingin yliopistosta havaitsi, että vihaisimpien viirupöllöjen poikaset selviävät muita paremmin lisääntymiskelpoisiksi aikuisiksi. Äkämiä kannattaa etsiä toukokesäkuussa tai syyskuussa, sillä useimmilla lajeilla on vuoden aikana kaksi sukupolvea. Kuvissa vasemmalta oikealle suvuttoman sukupolven äkämiä lajeilta Cynips quercusfolii, andricus testaceipes ja Cynips longiventris. Mikrobi pystyy tulkitsemaan lajitovereidensa määrää erittämällään AI-1-molekyylillä. TIEDE JA TUTKIMUS NYT liSääntyMiSMeneStyS tajat liikkeelle tiäisen toukalle suojan, jossa on syötävät seinät. Äkämät suojaavat äkämäpistiäisten toukkia koreilla kuorillansa. Se saattaa olla tarpeen esimerkiksi suojautumalla antimikrobisia aineita ja immuunipuolustusta vastaan. Bakteerit pystyvät arvioimaan toistensa lukumäärää ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa molekyylien välityksellä. LASSI KUJALA Äkämäpistiäiskartoitus: http://www.helsinki.fi/science/metapop/tammi/. Äkämä suojaa toukkaa myös hyönteispedoilta, ja vain pitkälle erikoistuneet loispistiäiset voivat niitä saalistaa. Kun porukkaa on riittävästi koolla, kaikki kytkevät valot päälle samanaikaisesti. Saman lajin kevät- ja syysäkämät ovat erinäköisiä. Käänteentekevään löytöön tutkijan johdatti harmiton meressä elävä ja valoa tuottava bakteeri Vibrio harveyi. Loispistiäiset työntävät munansa äkämäpistiäisen toukan kammioon, minkä jälkeen kehittyvä loistoukka syö isäntänsä. Kevään äkämistä kuoriutuvat koirasja naaraspistiäiset parittelevat ja munivat toisen sukupolven, jonka äkämät näkyvät syksyllä. Esimerkiksi tauteja aiheuttavat mikrobit aloittavat hyökkäyksen yhteisvoimin vasta, kun niitä on riittävän suuri määrä, jolloin immuunijärjestelmä ei enää pysty niitä kaikkia tuhoamaan. Pesäänsä puolustavan viirupöllön hyökkäykset ovat rengastajille tuttuja. Bakteerit PuhuVat Yhteistyössä iskuun Princetonin yliopiston tutkija Bonnie Bassler löysi mekanismin, jolla bakteerit välittävät tietoa tosilleen. AI-2-molekyyliä on löydetty sadoilta bakteereilta, muun muassa kolera- ja ruttobakteereilta. Piirre tuo bakteereille monisoluisten eliöiden ominaisuuksia. aikuiset äkämäpistiäiset ovat melko vaatimattomia kuten tämä andricus callidoma -naaras. KUVAT: RIIKKA KAARTINEN HYÖKKÄYS. Osa karjanlannan sisältämistä ravinteista valuu vesistöihin, jos lantaa on ylimäärin. SUOMEN LUONTO 5 | 2009 13. Lisäksi tutkijat löysivät toisen kemiallisen molekyylin AI-2, jota bakteerit käyttävät lajienvälisessä kommunikaatiossa. Niiden toukat talvehtivat maahan putoavissa syysäkämissään, joista kuoriutuu seuraavana keväänä neitseellisesti lisääntyviä naaraita
Halong-jäätikkö Tiibetin ylängöllä Kiinassa 1981 ja 2005. 14 SUOMEN LUONTO 5 | 2009 liisa puhakka. julissa Cabrera ja kaktusmatkija. Matkailu on maailmanlaajuisesti voimakkaimmin kasvavia elinkeinoja, ja erityisesti luontomatkailu on monelle kehitysmaalle tärkeä tulonlähde. Ilmaston lämpeneminen on muuttamassa vuoristoseudun aavikoksi, minkä seuraukset tulevat näkymään laajalti Aasiassa. Vajaassa 40 vuodessa jääpeite on kutistunut noin 200 neliökilometriä, mikä vastaa noin miljardia kuutiometriä vettä. Perussa on arvioitu, että jokainen vapaana luonnossa elävä arapapukaija voisi tuottaa elinaikanaan matkailutuloina 22 500 165 000 dollaria. Matkailutulojen avulla myös paikalliset asukkaat on saatu Perussa suhtautumaan suopeasti suojeluun. Peruun saapuva matkailija saa esimakua maan lintulajiston monipuolisuudesta jo pääkaupungin Liman betoniviidakossa. MAAILMALTA TOIMITTaNUT jORMa LaURILa ilMaSto läMPenee etelä-aMerikka Tiibetin jäätiköt kutistuvat Jäätiköt Tiibetin ylängöllä hupenevat huolestuttavasti. Maailman katolla on koettu poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja ja saatu aiempaa vähemmän sadetta. Kirkkaan punamusta rubiinityranni (Pyrocephalus rubinus) tähyää hyönteisiä kivimuurin päällä, pronssitimanttikolibrit (Amazilia amazilia) kiertelevät kukkien ja ruokintatelineiden ympärillä ja kaupungin yläpuolella kaartelee parvi mustakondoreja (Coragyps atratus). Huolestuttavan nopeasti sulaa myös Gangotri-jäätikkö, josta saa alkunsa Ganges-joki. Ja yhä enenevässä määrin seuraukset alkavat näkyä myös kauempana. Vaikka linnut ovat maailmanlaajuisesti hyvin tunnettu eläinryhmä, Perusta löytyy edelleen uusia lajeja, esimerkkinä vuonna 2000 tieteelle kuvattu pieni tukaaneihin kuuluva kirkasvärinen punavyöseppä (Capito wallacei). Ne muodostavat napaseutujen ulkopuolella suurimman jääalueen. Niistä yli sata on kotoperäisiä, joita ei tavata missään muualla. Kiinalaiset tiedemiehet ennustavat niiden pinta-alan puolittuvan kymmenen vuoden välein ja katoavan lähes kokonaan 2100 mennessä. Vain Kolumbian ja Brasilian lintulajiston runsaus vetää vertoja Perulle. Perussa tavataan viidesosa maailman lintulajeista, lähes 1800 lajia. Viime vuosina kehitys on vain nopeutunut. Nykyisin jäätä on enää 1050 neliökilometriä. Sulavista jäätiköistä riittää jokiin vettä lyhyellä tähtäimellä, mikä on näkynyt viime aikoina laajoina vuosittaisina tulvina Kiinassa ja Intiassa. Jo nyt veden puutteesta kärsivät sadat kaupungit ja miljoonat ihmiset. ERKKI MaKKONEN aFp / lehtikuva Lintumatkailu kasvattaa Lintumatkailu tukee luonnonsuojelua. Kiinan tiedeakatemian mukaan Tiibetin ylängöllä on 46 298 jäätikköä, jotka peittävät noin 155 000 neliökilometriä. Tiibetin ylängöltä saavat alkunsa muun muassa Jangtse, Keltainen joki, Ganges, Brahmaputra, Mekong ja Indus. MaaSTOSSa. Tulevaisuudessa tilanne muuttuu täysin, kun jokien virtaamat pienenevät ja vaihtelevat vuodenaikojen ja sateiden mukaan. Lämpötila Tiibetissä on noussut yli yhdellä asteella parin vuosikymmenen kuluessa. Pääkaupungin ulkopuolella rannikko, vuoristot ja sademetsät tarjoavat lintuharrastajalle loputtomalta tuntuvan valikoiman niin näyttäviä ja värikkäitä lajeja kuin vaikeasti löydettäviä mutta palkitsevia harvinaisuuksiakin. Ylängöltä saa alkunsa seitsemän Aasian suurista joista. Jäätiköt Kiinan pisimmän joen, Jangtsen, yläjuoksulla kattoivat 1250 neliökilometriä vuonna 1971. Ennusteen mukaan koko jäätikkö voi kadota muutamassa vuosikymmenessä, jolloin Ganges saattaa tyrehtyä vain monsuunisateiden aikana virtaavaksi joeksi. Perun valtion matkailuvirasto onkin 2003 alkaen edistänyt lintumatkailua. TiibetinQinghain ylängöltä saa vetensä Kiinassa yli 300 miljoonaa ja koko Kaakkois-Aasiassa noin miljardi ihmistä. Suojelualue ei säily, jos sitä ympäröivät yhteisöt eivät sitoudu suojeluun. MUUTOS. MaTKaILU vOI MYÖS mahdollistaa sen, että paikallinen väestö hyötyy taloudellisesti suojelualueesta. Se muun muassa ylläpitää internet-sivustoa, jolla tarjotaan tietoa lintumatkailusta (www.perubirdingroutes.com). Jäätiköt kutistuvat noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Jäätä on noin sata kertaa enemmän kuin Alpeilla
Lintuharrastajia on perinteisesti oudoksuttu etenkin maaseudulla. Katastrofin estämiseksi tarvitaan tiukkoja kansainvälisiä toimia, järjestö vaatii raportissaan. jORMa LaURILa Perun ensimmäinen yksityinen suojelualue, Pohjois-Perussa sijaitseva Reserva Ecológica Chaparrí, perustettiin vuonna 2001. Paratiisikolibrikoiras tunnetaan "kolibrina, jota seuraa perhonen". Eri osissa Perua onkin alkanut syntyä lintu- ja muun luontomatkailun edistämiseen tähtääviä projekteja, joissa paikalliset yhteisöt ovat osallisina. Lintuja ovat tutkineet myös monet muut länsimaiset yliopistot. Noin prosentin kokoisella alueella maapallon pinta-alasta on yli puolet maailman koralliriutoista, 75 prosenttia korallilajeista ja 40 prosenttia riuttojen kalalajeista. Uhkina ovat etenkin ilmastonmuutos, väestönkasvu, saastuminen, rakentaminen ja ryöstökalastus. Luonnonsuojelujärjestö Ecoan (Asociación Ecosistemas Andinos) allekirjoitti vuonna 2006 paikallisen yhteisön kanssa sopimuksen paratiisikolibrin esiintymisalueen suojelusta. Perun valtion luonnonvarainstituutin ylläpitämää suojelualueverkostoa on viime vuosina enenevästi täydennetty yksityisillä suojelualueilla. Lintuharrastajat tuntevat alueen erityisesti perunsakun (Penelope albipennis) suojeluprojektin ansiosta. TOINEN YHTEISÖLLISEN suojeluprojektin kohde ja lintuharrastajia houkutteleva laji on Perun näyttävin kolibri, kotoperäinen ja erittäin uhanalainen paratiisikolibri (Loddigesia mirabilis). Lajia ei kuitenkaan tämän jälkeen tavattu luonnossa, ja sen uskottiin kuolleen sukupuuttoon. Yksi tällaisista maailman ihmeistä on Korallikolmioksi kutsuttu alue Tyynessä valtameressä Indonesian, Malesian, Filippiinien, Papua-Uuden-Guinean, Salomosaarten ja TimorinLesten vesillä. Riutoilla on myös valtaisa merkitys kalastukselle. Tasan sata vuotta myöhemmin, 1977, laji löydettiin uudelleen. Lisäksi siellä elää kuusi maailman seitsemästä merikilpikonnalajista. MAAILMALTA ValtaMeret liisa puhakka DaviD hall / photo researchers / skoy suosiotaan Perussa Vannoutuneet lintuharrastajat ovat valmiita matkustamaan syrjäisillekin seuduille ja alkeellisiin oloihin nähdäkseen vain siellä eläviä harvinaisuuksia. Arviolta 120 miljoonaa ihmistä saa ravintonsa ja toimeentulonsa riuttojen tuottamista rikkauksista. Alueen omistaa paikallinen yhteisö. On arvioitu, että jos ilmasto lämpenee edelleen, Korallikolmion riutat häviävät tämän vuosisadan loppuun mennessä, luonnonsuojelujärjestö WWF varoittaa. Asukkaat ovat kuitenkin viime vuosina alkaneet yhä enemmän tulla tietoisiksi lintumatkailun tuomista mahdollisuuksista. Koiraan pyrstön uloin sulkapari on erikoistunut yli kymmensenttisiksi, taipuisiksi ja mailamaisiksi höyhenten ruoti on paljas aivan kärjessä olevaa lapaa lukuun ottamatta. Nykyään heistä yhä useampi on syntyperältään perulainen. LIISa PUHaKKa filippiinit Korallikolmio Malesia Indonesia Itä-Timor PapuaUusi-Guinea australia vIHERSIIPIaROja. Aiemmin Perun pätevimmät lintuoppaat olivat lähes poikkeuksetta maahan muuttaneita ulkomaalaisia. Sittemmin laji on myös lisääntynyt luonnossa. Ne perustetaan valtion ja yksityisen maanomistajan välisellä sopimuksella vähintään kymmeneksi vuodeksi. liisa puhakka Korallikolmio on miljoonien koti Monimuotoisuus on paikoin pakattu tiukkaan tilaan. Sittemmin alueelle on perustettu opastuskeskus, ja pyrkimyksenä on edistää matkailun avulla luonnonsuojelua. Linnun pelastamiseksi käynnistettiin tarhausohjelma, ja vuonna 2001 kasvatettuja lintuja palautettiin ensimmäisen kerran luontoon. Papukaijat syövät mineraalipitoista savea jokitörmällä. SUOMEN LUONTO 5 | 2009 15 kartan alkuperäisversio WWF. Turun yliopiston Amazon-ryhmä on 1980-luvulta lähtien tehnyt Perussa tutkimusta. Korallikolmio on elintärkeä myös rannikon yhteisöille. Korallikolmion aarteet ovat kuitenkin vaarassa. Korallikolmiota kutsutaan globaaliksi lastenkamariksi, koska lukemattomat eliöt tarvitsevat riuttoja lisääntymiseensä ja kasvamiseensa. Kuivissa vuorenrinnemetsissä elävä kanan kokoinen perunsaku kuvattiin tieteelle 1877. Niinpä linnun lentäessä näyttää siltä kuin pieni sinivioletin värinen perhonen lentäisi sen perässä
Syksyllä julkaistava Metsänhoidollisia toimenpiteitä iskee rajusti metsänhoidon aiheuttamaan suomalaisen maiseman ja metsäluonnon tuhoon, josta puhuminenkin on meiltä kielletty. Jonkin vuoden takaisesta Puiden kansa -kirjasta tunnetut Kovalainen ja Seppo kertovat nyt tehneensä vieläkin henkilökohtaisemman teoksen. "Kun neuvottelimme kirjan julkaisemisesta eräiden kustantamojen kanssa, kaikki olivat si- 16 SUOMEN LUONTO 5 | 2009. Näin Kovalainen ja Seppo kuvaavat itse tuntemuksiaan kirjansa esipuheessa: "Miten pahalta se tuntui maisemien ja ihmisen kärsimykset reviiri pieneni pienenemistään luulevat näitä tureikkoja ja taimikoita metsiksi Miten siihen turtui! Miten silmät kuivina katsottiin uutta näkymää ja yritettiin nähdä siinä jo- tain, edes rippunen jotain muuta kuin tyhjyyttä, merkityksetöntä pintaa." "Vaiettu aSia" Kovalaisen mukaan ajatus uudesta kirjasta lähti Puiden kansa -kirjan esittelytilaisuuksissa saadusta palautteesta. Tämän sivun ja edellisen aukeaman kuvat ovat kirjasta. Tämä kirja on omistettu kaikille niille, joilta suru on tähän asti ollut kiellettyä." Metsänhoidollisia toimenpiteitä on upea ja mykistävä 220-sivuinen ja yli 300 kuvaa käsittävä teos, jonka Sanni Seppo ja Ritva Kovalainen julkaisevat rohkeasti omakustanteena. Metsänhoidollisia toimenpiteitä -kirjan sisältämät tarinat ja kuvat ihmisten henkilökohtaisesta alistamisesta metsänhoidon alttarille mykistävät. "Suomalaisten metsien armoton käyttö ja sen aiheuttama suru on ihmisille hyvin henkilökohtainen asia, josta Suomessa ei saa puhua. Kuitenkin tällaisille ihmisille ja myös meille sanotaan, että ette saa puhua asioista, joista ette mitään tiedä." "Päätimme, että nyt he saavat viimeinkin puhua. Se on vaiettu asia. Monet ihmiset kokevat metsien katoamisen ja maiseman muutoksen hyvin ahdistavana. "Suru metsistä S uru Suomen metsien käsittelystä pakotti valokuvataiteilijat Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon tekemään aiheesta kirjan, joka koskettaa jokaista. Niin täydellisenä kirjassa näyttäytyy suomalaisen metsäluonnon katoaminen
Aiheesta ei ole osannut tai saanut puhua ja on pitänyt tuntea naiivia syyllisyyttä siitä, että metsien kohtalo on itkettänyt." ISMO TUORMaa tä mieltä, että aihe on erittäin tärkeä ja kirja pitää saada julki. Silti ne vetäytyivät julkaisusta perustellen sitä joko kirjan näkökulmalla tai myynnin näkymillä", Kovalainen kertoo. "Monilla SaMa trauMa" Sepon ja Kovalaisen kirja perustuu paljolti korkeatasoisiin ja taiteellisesti kunnianhimoisiin valokuviin. on oikeutettua" tomukset, vai pitäisikö sanoa tragediat, heidän lähimetsiensä ja maisemansa menettämisestä luovat kuitenkin kuville hyvin intiimin ja henkilökohtaisen taustan. Molemmat kertovat vaietusta, "varastetusta" historiasta ja kielletyistä tunteista. Ei ollut enää yhtään metsää, mihin mennä. Luulen, että monilla suomalaisilla on asiasta sama trauma. Sepolle nuoruuden metsien menetys Ilomantsissa on ollut kova pala. Haastateltujen joukossa on myös metsänomistajia, jotka on painettu ruotuun arveluttavilla tai joskus suorastaan lainvastaisilla tavoilla. "On vaikea puhua suomalaisesta metsänhoidosta vain yleisellä tasolla, sillä jokainen tekee asiassa henkilökohtaista surutyötä", Sanni Seppo sanoo. "Metsien kadotessa retkemme luontoon supistuivat yhä pienemmälle alueelle ja lopuksi huomaisimme istuvamme vain sisällä seiniä tuijottamassa. Yli kymmenen ihmisen henkilökohtaiset ker- Lisää kirjasta osoitteessa www.puidenkansa.net SUOMEN LUONTO 5 | 2009 17 kuvat ritva kovalainen ja sanni seppo. Itselleni Kovalaisen ja Sepon kirjasta tuli väkisinkin mieleen Sofi Oksasen Puhdistus
"Virallisesti väitetään, että metsän tasaikäisyys on ainoa kannattava linja, mutta kannattavuudesta ei ole kunnollista tutkimusta. Metlan inventoijat haluaisivat metsiä aavoiksi paljon rivakampaan tahtiin. Tahvosen tutkimuksissa metsän kasvattaminen eri-ikäisenä on antanut hyviä tuloksia. Niissä on selvitetty, onko kannattavaa kasvattaa puuta eri-ikäisissä metsissä. Aukkohakkuut ovat jopa puukaupan este, sillä vaihtoehdottomuus metsien käsittelyssä saa monen metsänomistajan luopumaan hakkuista. Metsämaa säilyy koko ajan peitteellisenä, eikä virallisen metsäpolitiikan pyhiä aukkohakkuita yleensä tarvita. Menetelmässä metsästä poistetaan ajoittain vanhimpia puita, yläharvennetaan. Vain jos taimia ei ole luontaisesti syntynyt, voi olla tarvetta hakata aukko", Tahvonen toteaa. Lisäksi tulos ei ole ainakaan ympäristönäkökulmasta kovin miellyttävä", toteaa Metsäntutkimuslaitoksen Metlan ympäristötaloustieteen professori Olli Tahvonen. Tahvosen johtamissa tutkimuksissa metsäntutkimuksen puolivuosisataiseen kiistaan on tartuttu taloustieteen menetelmin. Hän kuitenkin suhtautuu tuloksiinsa tiedemiehen varovaisuudella. 18 SUOMEN LUONTO 5 | 2009. "Eri-ikäisten metsien kasvatus ei periaatteessa johda aukkohakkuisiin. Metsänomistajille sitä on kaupattu tuottavimpana mallina, ja metsiään varovaisemmin hakanneita epäileviä tuomaita on vielä tällä vuosituhannella viety käräjille metsiensä haaskaamisesta syytettynä. Uusin tutkimus tukee epäilyjä. Tutkimus on keskittynyt valtaosin yhden totuuden ympärille, minkä ei pitäisi lainkaan kuulua vapaaseen tieteelliseen työhön." rahaa ja luontoa SääStyy R ritva kovalainen ja sanni seppo etkeilijät inhoavat hakkuuaukkoja, mutta niitä inhoaa myös suuri osa metsänomistajista. Yläharvennus ehkä avohakkuita näille maisemille Hakkuuaukko on retkeilijälle ruma ja metsänomistajalle tappiollinen. mikko niskasaari "On suomalaisen metsäntutkimuksen suuri häpeä, ettei eri menetelmien kannattavuutta ole tutkittu. Avohakkuiden pinta-alat kattavat siemenpuuasentoon hakkaamisen kanssa vuosittain noin 200 000 hehtaaria. He ehdottavat hakattavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana paljaaksi 2,5 miljoonaa hehtaaria metsiä viljelyä varten ja noin miljoona hehtaaria luontaisesti uudistettavaksi. Metsäntutkimuksen toisinajattelijat ovat pitkään epäilleet, ettei väite yhden ainoan mallin kannattavuudesta pidä paikkaansa. Virallinen metsäpolitiikka tähtää tasaikäiseen puustoon, joka aukkohakataan noin 80 vuoden välein
"Metsien aineettomat arvot ovat oleellinen ja kasvava osa maatalouspolitiikkaa vuoden 2011 jälkeen", arvioi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö jarmo vaittinen. Erittäin mielenkiintoista olisi tutkia, sopisiko menetelmä esimerkiksi Lapin harvapuustoisiin, valoisiin männiköihin", Tahvonen miettii. Eri-ikäisen metsän kilpailukykyä lisää sen uudistuminen luontaisesti, ilmaiseksi. Vaikka pörssiyhtiöt valittavatkin puun heikkoa saatavuutta, ne eivät halua pitää taseissaan kehnosti tuottavia pääomia. On mahdollista, että ne siksi tuottavat myös puuta paremmin." Tutkimukset koskettavat kipeää ongelmaa: metsätalouden kannattavuus on Suomessa huono. Vielä ei tästä ole riittävästi tutkimusta. "Eri-ikäisestä metsästä myös poimitaan puuta tarkemmin. "Me olemme tutkineet tähän asti kuusikkoja. Samoin se teki Ruotsissa. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että eri-ikäinen kasvatus on kilpailukykyisempää kuin metsäntutkimuksessa on haluttu myöntää." Tutkimuksessa on selvitetty pelkästään puuntuotannon taloudellista kannattavuutta. Tasaikäisen "Kaikki viittaa siihen, että eri-ikäinen kasvatus on kilpailukykyisempää kuin metsäntutkimuksessa on haluttu myöntää." SUOMEN LUONTO 5 | 2009 19. Vielä ei ole varmuutta, sopiiko eri-ikäisenä kasvatus kaikenlaisiin metsiin. "Eri-ikäiset metsät ovat myös ekologialtaan aivan erilaisia kuin tasaikäiset. Eri-ikäisenä kasvatettu metsä sopii maisemaan paljon paremmin kuin aukkohakkuu, ja nämä ympäristöhyödyt tulevat taloudellisen kannattavuuden päälle. PoiMinta on tarkkuuStyötä kannattavampaa metsän keinollinen uudistaminen maksaa noin 1500 euroa hehtaarilta. on vaihtoehto "On liian varhaista sanoa, että eri-ikäisyys olisi selvästi taloudellisesti kannattavampaa kuin nykyinen malli. Siitä ei seuraa, etteikö eri-ikäisyys saattaisi sopia myös muihin metsiin. Eri-ikäisyyden salliva menetelmä on paljon hienovaraisempi", Tahvonen muistuttaa. Nykyisin kaadetaan puita, joita ei vielä kannattaisi kaataa, ja osa olisi kannattanut kaataa jo aiemmin. Sen sijaan Uruguaysta yhtiö osti toukokuussa 130 000 hehtaaria eukalyptusmetsiä. Siksi suuret metsäyhtiöt pyrkivät eroon metsistään. Metsillä on kuitenkin myös monia muita, paljolti aineettomia arvoja, joiden merkitys on alettu vähitellen tunnustaa myös virallisella taholla. Stora Enso myi 600 000 hehtaarin metsänsä vuonna 2002 Tornator-yhtiölle, josta Stora omistaa vähemmistön