Yötön yö alkaa Nuorgamissa 16. Kirkuvana pilvenä ne laskeutuvat peltoon, sieppaavat lieron ja kohoavat jälleen lekuttamaan seuraavaa makupalaa tähyten . Lajit ovat korppi , varis (kuvassa). harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas. Etelä-Suomen järvissä kutu alkaa tavallisesti toukokuun alussa ja päättyy kuun loppupuolella. Kevään tutuimpia näkyjä ovat kyntävän traktorin perässä parveilevat nauruja kalalokit. Hauki kutee Hauen kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan. Hauet kutevat hyvin matalaan veteen , mielellään jopa tulvaniitylle. SUOMEN LUONTO 5/1999. toukokuuta. V) z z ::) ....J 2 Pesimärauha kaikilla linnuilla Viimevuotinen metsästysasetuksen muutos toi pesimäaikaisen rauhan niillekin linnuille, jotka ovat muuten lainsuojattomia. toukokuuta. Kookas naaras kutee muutaman päivän , ja sillä on useita koiraita lisääntymiskumppaneinaan. Rauhoitusaika on toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Aurinko ei katoa näkyvistä kesällä lainkaan, painuu vain matalalle kiertäessään pohjoisen taivaan kautta. Sodankylässä kevään ensimmäistä yötöntä yötä vietetään 30. Yöttömät yöt alkavat Lapissa siirrytään kaamoksen hämärästä hohtavien hankien kautta yöttömään yöhön . Korppi on kuitenkin aina rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella ja harmaalokkikoloniat olivat rauhoitettuja jo aiemmin. Toukokuu on nimensä mukaan toukotöiden eli peltojen kynnön, äestyksen ja kylvöjen aikaa. Etelä-Suomessa pelloille päästään normaalivuosina pari-kolme viikkoa varhemmin kuin pohjoisessa. Maamies peltoon pehmeään ..
YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 22 Sirpa Seppänen-kuvantekijä Saamenmaalta 30 Erotiikka, väkivalta, suurvalta Kirjailija Hannu Niklander on katsonut television lastenohjelmia. Sivut 22-25.. 59 Maistuisiko luomuloma Luontomatka Pohjanmaalle luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja seesteisiä päiviä. Toukohärkä on hyönteismaailman kummallisuuksia. Lauhanvuoren kansallispuiston kevätpurolla kävi Timo Nieminen. 67 Eläimet kasvikunnan myrkkykaapilla Kasvien moninaiset myrkyt tehoavat eläimiin valikoiden. Sivut 18-21. Pian saari läikehtii sinisenään neidonkielistä. Kevätlinnunsilmä kukkii varhain keväällä puronvarsilla ja muissa kosteissa paikoissa. 59 Ekoelämää Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. Silmätysten jääkarhun kanssa Huippuvuorilla. Sirpa Seppäsen taiteessa hehkuvat Lapin värit. 48 Kysy luonnosta Kuusen kahdet kukat, tikan spiraalit ja muut luonnon arvoitukset saavat selityksensä. Lue lisää ankaran maailman valtiaasta sivuilta 31-35. SUOMEN LUONTS 58.vuosikerta LUONTO 4 Puro elää metsästä 18 Toukohärkiä liikkeellä 26 Päivänvalon pöllö Suopöllö saalistaa ja etsii kumppania keskellä kirkasta päivää. 64 Kaikkein hyödyllisin Pellavan latinankielinen nimi on Linum usitatissimum, kaikkein hyödyllisin. 31 Jääkenttien kuningas 36 Sinisten kukkien Öölanti Toukokuu Ruotsin Öölannissa kukkivat juuri nyt kämmekät. Sen elämästä ja kuolemasta päättää erakkomehiläinen. Eikä ihme! VAKIOT 12 Pääkirjoitus 1 3 Ajankohtaista 42 Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 54 Kirjat 57 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12
Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Tuulivoimaloita on arvosteltu etenkin maisemahaitoista. j L-~L JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA PS Pian taas tuhannet nuoret painavat valkolakin päähänsä tai valmistuvat ammattiin. Toisaalta rumentavatko tuulivoimalat esimerkiksi saaristoa enemmän kuin maisemaa rikkova, mantereelta vedetty voimalinja. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. (03) 751 181 5 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lapissa matkailukeskukset ovat oivallisia sijoituspaikkoja tuulipuistoille. M aisemakysymykset voidaan ratkaista sijoittamalla voimalat ensisijaisesti jo rakennetuille alueille tai niiden liepeille. Matkailukeskukset ovat luonnonsuojelijoiden mielestä oivallisia paikkoja tuulivoimaloille. Luonnonsuojelijat lähtevät siitä, että näin on hyvä. 12 Tuhansien tuulivoimaloiden Suomi. Muonion Olostunturin tuulipuisto vihittiin huhtikuussa. "Useimmat ovat todennäköisesti pelkästään tyytyväisiä siitä, että matkailukeskuksen energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tavalla. He ovat elämänsä keväässä. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Tätä on korostanut muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri. Lapin matkailijoillekaan ei synny harhakuvaa, että energia syntyy tyhjästä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietofa voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinoi ntitarkoituksiin. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi http://forest.sll.fi/sl/index.html Päätoimittaja Jorma Lauri la, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Lauri la Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Oikein sijoitettuna tuulivoimalat eivät pilaa maisemaa.. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsi nki p. Ekologisuuden lisäksi tuulivoiman suosiota voimistaa se, että laitteiden kehittyessä ja kysynnän kasvaessa tuulisähkön hinta halpenee ja kilpailukyky muilla tavoin tuotetun energian kanssa paranee. Sopivia paikkoja voivat olla esimerkiksi satamat, teollisuusja varastoalueet, teiden ja ratojen varret. T uulivoimaloita on Suomessa vasta vajaat puolensataa, mutta tämä ekovoima on vahvassa myötätuulessa. Mikseivät tuulivoimalat voisi jauhaa sähköä esimerkiksi pohjalaisella lakeudella 7 Kulttuurimaisema muuttuu ajan ja kulttuurin myötä. Osittain takana on varmasti ennakkoluuloinen tuulivoiman vähättely perinteisten energiantuotantomuotojen rinnalla, osittain aito huoli maiseman kauneuden säilymisestä. Se on askel kohti ekologisempaa matkailua", hän sanoi. Jos halutaan runsaasti puhdasta, uusiutuvaa energiaa, tuulivoimalat ovat näkyvä osa tulevaisuuden Suomen maisemaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Aivan ongelmatonta ei tuulivoimakaan ole. Joitain erityisen arvokkaita alueita lukuunottamatta tuulivoimalat voisivat aivan hyvin kuulua myös kulttuurimaisemaan. lrtonumero 33 markkaa. Suomen Luonnon vuosikerta on tyylikäs lahja. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosa11ri@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57 . S uhteessa tuulivoimaan on kysymys arvoista ja valinnoista. Lähivuosina tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle toi saman näkökohdan esiin puhuessaan Olostunturin tuulipuiston vihkiäisissä huhtikuussa Muoniossa: "Kun kysymys on tuulivoimaloiden sijoittamisesta jo rakennettuihin tuntureihin laskettelurinteineen ja hotelleineen, maisemakuvan rikkoutumista ei voi ottaa vakavasti." Timo Helle tähdensi myös sitä, että tuulivoima on puhdasta ja se voidaan tuottaa paikallisesti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Lahjaja maksukortin löydät tämän numeron keskiaukeamalta
"Pyykkejä ei huoli ripustella pihalle kuin vain hetkeksi", emäntä kertoo. "Pesässä on lauta katossa ja seinää vasten ja rakennelma kiinnitetään tukevasti ruuvilla kiinni. Pesät ovat suosittuja ja loppuvat joka vuosi kesken. Pesän katto ja takaseinä tehdään 1 2 cm leveästä laudasta. "Ja jos suuaukko on liian iso, lintu muuraa sitä pienemmäksi." Ensimmäiset mattohuopaiset pesät ovat olleet viisi vuotta räystäiden alla, eivätkä ne ole menneet miksikään. Talvella pihalle pystytetään ruokintapaikka sekä rakennellaan pönttöjä ja pesiä. Sitten hän keksi lattiahuovan , ja siitä se syntyi . Hän jos kuka tietää pääskysten aikeet, sillä hän rakentelee niille pesiä urakalla ja on seurannut siivekkäiden touhuja koko ikänsä. "Täytyyhän linnuillekin jonkinlainen laulupuu olla." ALICE KARLSSON "Tätä pesää ei mikään petolintu saa rikki", Martti Vuorinen toteaa. Kun aurinko alkaa laskea, ne tulevat kotiin joukolla." Pääskysten seuraaminen on Vuorisille mieluista, ja linnut saavat temmeltää pihapiirissä vapaasti. "Mutta lintujen sirkutus korvaa kaiken vaivannäön." Lammilla haudattiin taannoin sähkölinjoja maan alle, mutta Martti Vuorinen ei halunnut luopua omistaan. päivän tienoolla", lammilainen Martti Vuorinen sanoo. "Aamulla pääskyt lentelevät tunnin puolitoista pesään ja takaisin , ja sitten ne hukkuvat perusteellisesti järville saalistamaan . Martti Vuorinen auttelee vaimonsa kanssa lintuja vuoden ympäri. Martti Vuorinen on suunnitellut räystäspääskylle mattohuovasta soman ja turvallisen pesän . "Missäs ne pääskyset sitten olisivat istuskelleet?" hän ihmettelee. Pesä ei varmasti putoa", mestari takaa. "Kun poikaset oppivat lentämään niin tässä on kovasti vilskettä" , Vuorinen naureskelee. Etukappale taivutetaan ylös ja kiinnitetään liuskojen kärjistä katon sivuihin nauloilla.. Pesät putoilivat aina ja ajattelin , että linnuille on saatava kunnon kodit." Aluksi Martti Vuorinen yritti käännellä pesiä styroksista ja muovisesta lattiamatosta, muttei niistä tullut kunnollista. Kun muut linnut lähtevät keväällä metsiin ja pelloille pesimään, tulevat pääskyset tilalle. "Neliön huopapalasesta tulee 15 pesää." Kun pääskyset saapuvat keväällä , ne lentävät muitta mutkitta suoraan pesiin , ilman kummempia kokouksia. Jos on lämmin kesä, niin poikasia tulee pesää kohti viisikin . "Näillä main ei ole kunnon savea , mistä pääskynen muuraisi pesän. Aja ista Räystäspääsky mieltyy huopapesään "Pääskyset tulevat toukokuun 10. Huovan sivuliuskat taivutetaan ylös ja kiinnitetään katon sivuihin pikkunauloilla. Niitä on hänen kotitalonsa räystäiden alla jo 52 , ja kaikki ovat varattuja. Ensimmäiseksi linnut siivoavat perusteellisesti ja pöllyttelevät vanhat pehmikkeet pois. "Kesä olisi aika hiljaista ilman pääskysiä", Martti Vuorinen sanoo. 20 x 30 cm leveän huopapalan kulmiin leikataan 9 cm viillot. Asunnottomat parit muuraavat lisää pesiä huopapesien päälle ja viereen, mutta ne eivät pysy kunnolla kiinni seinässä
Näyttelyn aiheena ovat vanhan kulttuurin seuralaiset, erityisesti merenkulkijoiden matkassa saapuneet väyläja painolastikasvit. Viime vuonna asuttuja reviirejä oli 1 97 ja poikasia löydettiin 1 04 reviiriltä. Esillä on värivedoksia sekä digitaalisesti käsiteltyjä mustavalkokuvia. Periaatteessa vain kolme tietoa tarvitaan. Kunnolliset ja ajallaan maksetut korvaukset tekevät turhaksi laittoman kotkien tappamisen ja poikkeuslupahakemukset. Kiihtyvät ympäristömuutokset erityisesti niittyja suoluonnossa horjuttavat vakavasti päiväperhoslajistoamme. Uudistus yksinkertaistaa ja tasapuolistaa korvausjärjestelmää. 14 Mitä enemmän kotkia, sitä enemmän korvausta Luonto-Liitto esitti 1994 maaja metsätalousministeriölle suurpetojen tappamien porojen korvaamista petomäärien ja poikastuoton mukaan. Ne ovat havaintopäivien määrä, havaintoruutu ja perhoslajien laskettu tai arvioitu yksilömäärä. Kotkan pääravintona ovat kuitenkin jänikset ja linnut. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän seuraamaan korvausjärjestelmän toimivuutta. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 1, Helsinki. Metsähallitus neuvottelee myös paliskuntien kanssa ja ottaa huomioon niiden näkemykset reviirien ja pesien lukumääristä. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9.00-17.00. Kotka saalistaa yleensä alle viisikiloisia vasoja, mutta se voi tappaa aikuisenkin poron. Lisätietoja ja seurantalomakkeita saa Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista, puh. Ajatus toteutui nyt maakotkalla, kun sen aiheuttamien porovahinkojen korvaukset siirtyivät ympäristöministeriön vastuulle. "Intensiivinen kuvakerronta synnyttää vahvan paikalla nähdyn tunteen. Hänen näyttelynsä palaa 1960-luvun lopulle Norjan Kongsfjordin kalatehtaalle. Hän on työskennellyt kuvatoimittajana ja toimittajana. Uudessa järjestelmässä kotkanpesillä käyvät rengastajat ilmoittavat poikastuoton Metsähallitukselle. Ympäristöministeriö maksoi jo viime vuoden pesimäkaudelta 1 ,6 miljoonaa markkaa ja tämän vuoden korvaukset maksetaan lokakuun loppuun mennessä. Muistoja kalatehtaalta Toukokuun taiteilija Luontokuvat/Luonnonkuva-arkiston tiloissa on Airi Rossi. TAPANI VEISTOLA Hieman yli 300 kotkaparistamme 90 prosenttia elää poronhoitoalueella. Tietoja on saatu kaikkialta Suomesta lähes 400 harrastajalta, tutkijalta ja luonnontarkkailijalta. Korvaukset lasketaan reviirien , poikastuoton ja reviirikohtaisen poronsyöntikertoimen avulla. kerran . Yhteensä 39 kustantajaa lähetti arvosteltavaksi 172 kirjaa, joista kirjavalioiden kokoelmaan valittiin 19 kirjaa. Haukkametsä palkittiin Heikki Willamon Haukkametsä on palkittu Suomen kirjataiteen komitean yhtenä vuoden 1998 kirjavaliona. Näyttelyyn voi tutustua toukokuussa Uudenkaupungin Pakkahuoneella ja kesäkuussa Sinisimpukan luontokeskuksessa Kasnäsissä. Valokuvaajana hän on itseoppinut. Siihen tulee edustajia Paliskuntain yhdistyksestä, Saamelaiskäräjiltä, ympäristöhallinnosta, Metsähallituksesta sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Vantaalainen Airi Rossi on harrastanut valokuvausta 1960luvun puolivälistä. Tietokone on niellyt sisäänsä tiedot yli miljoonasta perhosyksilöstä. Paliskunnilla on ollut luonnonoloista, työvoimasta ja poronhoitotavasta riippuen erilaiset mahdollisuudet löytää kotkien syömien porojen raatoja. Lisätietoja Erkki Santamala, Luostarinkatu 12 B 32, 20700 Turku, puh. Menneisyyden lähettiläitä Valokuvaaja Erkki Santamalan näyttely Muinaiskasveja ja meren salamatkustajia kiertää maata. Kirjataiteen komitea valitsi kirjatuotannon parhaat 53. (05) 4328 626 ja sähköpostilla: al/.env@inst.inet.fi. Maassamme on tavattu 114 perhoslajia, joista 95 on vakituisia. Poromiesten ei enää tarvitse etsiä porojen raatoja tuntureilta, mikä vähentää häiritsevää moottorikelkkailua kotkien pesimäaikana. Koska kotkat syövät tuntureilla enemmän poroja kuin metsäalueilla, saavat pohjoiset paliskunnat poikasia tuottavasta kotkanpesästä 1 5 685 markkaa, eteläiset 94 11 markkaa. Päiväperhosia tarkkailemaan Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura seuraavat perhosten levinneisyyttä ja runsautta sekä niiden muutoksia. (02) 232 6859, 049 337 316. SUOMEN LUONTO 5/99. Lokakuussa näyttely ripustetaan Luontokuvat/ Luonnonkuva-arkistoon Helsinkiin, marraskuussa Turun luonnonsuojelukeskukseen ja joulukuussa Kotkan Konserttitalolle. Hyvä esimerkki siitä, kuinka valokuvaja luontokirjoissa lisääntynyt painomateriaalien harkittu käyttö on osa kokonaiselämyksen ja ymmärryksen syntyä", perusteluissa sanotaan. Puh. Työhön voi osallistua kuka tahansa perhosia riittävästi tunteva. 413 77 200. Päiväperhosseurantaa on tehty jo kahdeksan vuotta. Haukkametsän on kustantanut Suomen Luonnonsuojelun Tuki
Suomessa poronhoitoaluetta lukuunottamatta susi , karhu, ilves ja ahma ovat suojeltuja, mutta vahinkoa tuottavat yksilöt voidaan luvanvaraisesti tappaa. Meikäläiset nuoret arvostavat metsässä rauhaa ja virkistystä, samanikäiset venäläiset raikasta ilmaa ja valoisuutta. Se muodostuu joukosta soluja, jotka laboratorio-oloissa voivat jakaantua kerran toisensa jälkeen. PENTTI HIRVONEN. Tämä käy ilmi Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksesta. Solut sopivat eri vesialueiden ja erityyppisten näytteiden vertailuun. Väitöstyössään Huuskonen tutki kalan maksasolulinjan sopivuutta ympäristökemikaalien vaikutusten arviointiin. Suomalaisnuorten metsäkokemukset ovat pitkälti samoja kuin aikuisillakin", apulaisprofessori Varpu Eloranta sanoo. Näin solutestit soveltuvat aikaa ja rahaa vievien kalakokeiden esiarviointiin. Pohjois-Karjalan pedot puhuttavat Pohjois-Karjalan liitto on asettanut maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan. Sen tehtävänä on seurata petoja hirvitilannetta sekä hakea yhteistä näkemystä ohjeeksi petoasioista päättäville viranomaisille. Tulokset eivät yllättäneet tutkimuksen vetäjää. Hän viittaa kokemuksiin, joita luonnonsuojelijat ja lampurit ovat saaneet petoaitojen rakentamisesta. "Pohjois-Karjalassa on maan tihein suurpetokanta. SUOMEN LUONTO 5/99 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreitten arvioiden mukaan PohjoisKarjalan ja Kainuun alueilla on 355 karhua, 79 sutta, 39 ahmaa ja 240 ilvestä. Neuvottelukuntaa johtaa maakuntajohtaja Tarja Cronberg. Aja ista Suomalaisnuoret hakevat metsästä rauhaa, venäläiset raitista ilmaa Vaikka suomalaisnuoret eivät erota kuusta männystä, he viihtyvät metsässä. Myös petopelko puhuttaa maakunnassa. Maantieteellisiäkin eroja löytyy. Metsän konkreettiset hyödyt marjat, sienet, riista, kalat korostuvat pohjoiseen mentäessä. 5 Pohjois-Karjalan luonnonsuo5 jelupiirin sihteeri Ilari Uotila pi::; ,:5 tää tärkeänä, että neuvottelukunnassa käytävän keskustelun avulla lisätään keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Neuvottelukuntaan on kutsuttu muun muassa luonnonsuojelupiiri, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, maataloustuottajat, Metsähallitus, metsästäjät, luontomatkailun edustajat, rajavartiosto, tiepiiri ja ympäristökeskus. Noin 700 suomalaista ja venäläistä nuorta vastasivat kysymykseen millaisessa metsässä parhaiten viihdyt ja miksi. Asiantuntijaelimen avulla pyritään selkeyttämään tilannetta ja vaikuttamaan siihen, että niin EU:ssa kuin ministeriöissä otettaisiin huomioon maakunnallinen näkemys", sanoo neuvottelukunnan :::, sihteeri , ympäristösuunnittelija 5 Mikko Ruoppa Pohjois-Karjalan 3 liitosta. Filosofian maisteri Sirpa Huuskosen mukaan tutkijat etsivät koko ajan vaihtoehtoja tuskallisille eläinkokeille. JARI SALONEN Suomalaisnuoret arvostavat puhdasta ja rauhallista, mutta myös luonnontilaista metsää. Yksittäinen solutesti ei sinällään vielä korvaa eläinkoetta, mutta esimerkiksi eri kalasolutöiden ja bakteeritestien yhdistäminen tuo jo tarkempaa tulosaineistoa." Huuskonen käytti kalan maksasta eristettyä solulinjaa. Metsästäjäliiton piirikokous vaati maaliskuussa, että PohjoisKarjalaan on saatava lisää petojen kaatolupia. MATTI RONKAINEN Solutesteistä vaihtoehtoja eläinkokeille Kalojen solulinjoilla tehdyt kokeet vähentävät paljon arvostelua osakseen saaneita kalaja nisäkästestejä. Keskeisiä asioita ovat petojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen sekä petoja hirvikantojen koko. Iän myötä arvostetaan enemmän luonnontilaista metsää. "Venäläisille nuorille metsä on suuri elämys, suomalaiset taas kuvaavat metsää arkisemmin, osana tavallista elämää. Hänen mukaansa kalasolut reagoivat rasvaliukoisiin kemikaaleihin samaan tapaan kuin elävät kalat. "Solukokeilla osa eläinkokeista jää varmasti historiaan
Nyt näille arvokkaille alueille rakennetaan mökkejä. Paikan piti olla oikea , ja hyvältä se näyttikin. Lupa myönnettiin puoli vuosikymmentä jatkuneen valituskierroksen jälkeen Saarenpään Loma Oy:lle. Tilanne alkaa parantua Salpausselän pohjoispuolella. Repovedestä pelätäänkin tulevan ennakkotapaus Natura-alueiden kohtelussa. on tehtävä suunni-~ , • . Mutta metsoa ei näkynyt, ei kuulunut. Onhan alue Naturakohde sekä mukana rantojensuojeluohjelmassa. Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja likka Heikkinen perustelee ministeriön kantaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä , rahan puutteella ja muiden alueiden suojelupaineilla. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Jukka Timperin mukaan Repoveden kansallispuiston toteutuminen kaavaillussa yli 4000 hehtaarin laajuudessa olisi tärkeää seudun kehnon metsiensuojelutilanteenkin takia. Repovesi vain liukuu jonnekin . Aja ista Repoveden erämaarantoja nakerretaan Vuosikymmenet suunniteltu Repoveden kansallispuisto Pohjois-Kymenlaaksossa uhkaa nakertua yhä pienemmäksi. Vähän jännitti. Parhaillaan mökkikaava on lausunnolla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa. _.\, ___ ·----~·_.w,!/ nuspa1kalla korvaamaperustamisen -~-ton merkitys luonnolle, ja näin ei mielestämme ole." "Toisaalta meidän on lähiaikoina tehtävä päätökset monista muista kauan vireil lä ol leista suojeluhankkeista, eivätkä rahat riitä kaikkeen ." Heikkisen mukaan Repovedellä tarvittaisiin 30-40 miljoonaa markkaa maiden ostamiseen muun muassa UPM-Kymmeneltä. Perustelunaan ympäristökeskus sanoi, että retkeilykäyttöön tarkoitettujen yöpymismökkien mahdollinen rakentaminen I yhteydessä eikä poikkeuslupia käyttämällä. Alle tuhat hehtaaria suunnitellusta kansallispuistosta on jo valtion omistuksessa. Hakemus ehdittiin jo kertaalleen tyrmätä 90-luvun puolivälissä sekä silloisessa Kymen lääninhallituksessa että ympäristöministeriössä. Sipoosta kuului kummia . "Tilanne on hyvin kuvaava . Timperiä ja paikallisia vapaaehtoisia luonnonsuojelijoita huolettavat mökkihankkeen lisäksi kaavailut, joiden mukaan osa Repovedestä liitettäisiin Pahkajärven ampuma-alueen turvaalueeksi. Astuin hullun metson metsään. "Me olemme syytelmallisesti vasta '. Mökit sijoittuisivat Valkjärven eteläpuolelle muutaman sadan metrin päähän rannasta. Lupa on hämmästyttänyt sekä paikalliset luonnonsuojelijat että ympäristökeskuksen virkamiehet. Metsoja saa metsästää syys-lokakuussa. ISMO TUORMAA Metsoko hullu. Päätin nousta Etelä-Suomessa metsot on ajettu niin ahtaalle, että linnun selviäminen on epätodennäköistä. Korkein hallinto-oikeus palautti lupa-asian kuitenkin uuteen käsittelyyn pari vuotRepovesi oli mukana jo 1978 kansallispuistokomitean mietinnössä. SUOMEN LUONTO 5/99. Mökkihanke on enää Valkealan kunnan lopullista siunausta vai lla. Asialle tulisi nyt panna piste ja Repovedestä olisi tehtävä kansallispuisto", Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Lassi Kujala sanoo. Kävisiköhän se oikeasti päälle. / nanneet aika tarkkansallispuiston tai kaan, olisiko rakensuojelualueen .,_ .. Hullu metso Hindsbyn metsässä! Paikka oli kotinurkilla, joten ihmettä oli mentävä katsomaan. Kumpuilevaa, vanhanpuoleista lakimännikköä, jossa oli siellä täällä hämärämpiä painanteita isoine kuusineen. Ohut hanki oli pakkasyön jäljiltä rapsakka. Ympäristöministeriö on päättänyt, että Repoveden ydinalueelle saa rakentaa poikkeusluvalla neljä matkailukäyttöön tarkoitettua lomamökkiä sekä saunan. Alueesta rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 3464 hehtaaria, josta suurin osa on liitetty myös Naturaan. Aurinko oli juuri noussut ja värjännyt itätaivaan punertavaksi. Tämä ei muuttanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kantaa, joka kielsi edelleen rakentamisen harkintavaltaansa käyttäen. Vuosittain ammutaan 30 000-50 000 metsoa. ta sitten
Havahduin vasta, kun näin viisi piipittävää poikasta tiiviinä ryhmänä rantavedessä. Olimme ydinreviirin ulkopuolella. Kukkojen on vaikea tavata lajitovereitaan, ja siksi ne purkavat patoutunutta viettiänsä kaikkiin reviirille osuneisiin kulkijoihin. Kevätkesän heleänraikkaat päivät kuluivat. Pidättelin sitä kameran jalustalla ja kompuroin taaksepäin . Kului pari päivää, ja sitten en enää telkänpoikia nähnyt. Harakka on ollut erityisenä tutkimuskohteena 1993. .. Koska telkällä on vähän lyhyempi haudonta-aika kuin isokoskelolla, sen poikaset kuoriutuivat ensin . Pöntöstä alkoi kuulua rapinaa, ja kaukaa näin, että poikanen hyppäsi maahan. Aika ajoin sen pyrstö sojotti näkyvillä lentoaukossa. 30 metrin päässä metso SUOMEN LUONTO 5/99 Turussa on 1980-luvulla tehty perusteellinen kaupunkilinnuston kartoitus. Lisäksi kysellään turkinkyyhkyn esiintymisestä sekä sepelkyyhkyn asumisesta pihoilla ja vierailuista ruokintapaikoilla. Joku yksinäinen eksynyt, joka vilua vaikeroi, on kaislikossa kierrellyt eik' emoa löytää voi. Siivet kohisivat kovassa lumessa, kun suuri lintu vyöryi hankea pitkin haastamaan isompaansa mittelöön. Turussa kerätään tietoja muun muassa sepelkyyhkystä. Turussa on ryhdytty selvittämään muutamien eläinten selviytymistä urbaanissa ympäristössä. MARKKU LAPPALAINEN hellitti. g-dk ... korkeimman kukkulan laelle, jotta varmasti näkyisin sille hullulle. Kyselyllä kartoitetaan lepakoiden yöpymispaikkoja. syvä näppäily kuului isojen kuusten tuntumasta. '. Ehkäpä Hindsbyn kuulut metsomaat alkavat olla liian pirstaleisia ja levottomia. Emottomat untuvikot olivat kadonneet surman suuhun. Koko maakunnan kattavat kyselyn osiot tuottavat arvokasta perustietoa. Lintu katsoi tuimasti , empi hetken ja hyökkäsi päälle. Saman tien metso säntäsi paikalle. Suurempi lintu jäi hautomaan. Riensin hakemaan kamerani ja ryhdyin kuvaamaan . Loppu onkin kuvattuna kansanlaulussa. Telkkä ja isokoskelo olivat munineet samaan pönttöön. Hengähdin helpottuneena ja mietin. Luulin kuvanneeni isokoskelon poikasten pesästä lähtöä . g-dk. Muutaman päivän kuluttua myös isokoskelon poikaset olivat kuoriutuneet ja lähteneet. Nyt tehtävällä kartoituksella kootaan vertailuaineistoa, jonka avulla voidaan arvioida kaupunkiluonnon muutoksia. Nisäkkäiden esiintymistietoja on kerätty yleisöltä 1990-luvulla. Ja sitä paitsi, mitä hullua siinä nyt on , jos käy vähän ylikierroksilla omassa kotimetsässään . Esimerkiksi lepakkojen elinpaikat tunnetaan kaikkialla varsin huonosti. Kaupungin siivekkäitä kartoitetaan Turussa Luontokappaleet kaupun kilaistuvat nopeasti. Turun yliopiston biologian laitos ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ovat käynnistäneet aiheesta yleisökyselyn. Metso yritti päästä jalustan ohi ja iski sitä nokallaan monta kertaa. Nämähän ovat telkän valkoposkisia untuvikkoja! lsokoskelonaaras ei lähtenyt telkänpoikien perään vaan jatkoi hautomista. Lienee pesäkolo ollut liian pieni suurelle linnulle. Metso pysähtyi viiden metrin päähän , näppäili ja sen päälle hioa suhisi vimmaisesti. Käykö metsokukko noin tylysti oikeiden kilpakumppaniensa päälle. G-dk ... Me tässä hulluja olemme, kun ajamme hienon linnun niin ahtaalle! MAURI LEIVO Luonto yllättää Oikea pönttö mutta väärät poikaset MARTTI SOIKKELI A ivan varmasti saunarannan pöntössä hautoi tänäkin kesänä isokoskelo. Vaistomaisesti peräännyin muutaman askeleen. Eikö se yleensä tee kaikenlaisia rituaaleja ja eleitä estääkseen tappelun. Vai moni huuto kaikui taustalla, kun hän haukkui minut ja saman tien kaikki lintujen kuvaajat pahimmiksi luonnon häiritsijöiksi. Myös Turun kaupungin ruutukaava-alueen harakoiden pesinnästä halutaan tietoja
T oukohärän tarina alkaa toukokuussa. Suomessa on elänyt useitakin eri toukohärkälajeja, mutta huhtihärän ja typytoukohärän uskotaan jo hävinneen, ja isotoukohärkäkin on joutunut uhanalaisten listalle. T AURA KOIVISTO oukohärkä on omalaatuinen eläin: poikasvaiheessa se herkuttelee hunajalla, aikuisena laiduntaa ruohoa. Sinitoukohärän löytäminen ei ole aivan yhtä toivotonta, varsinkaan jos hieman tuntee lajin elintapoja. Kuoriaisnaaras kaivaa maahan onkalon työhön voi vierähtää toista tuntia minkä jälkeen se kömpii sinne takamus edellä ja ryhtyy munimaan. Se on musta, kauniin sinihohtoinen, suuri ja kömpelö. Oikeastaan toukohärän koko elämänkierto on kehittynyt hyvin erikoiseksi. Muutamien päivien kuluttua kuoriutuvat pikkuruiset, vain parin millin mittaiset toukat, joita kutsutaan triunguliineiksi niiden kolmikyntisten raajojen vuoksi. Olemukseltaan tämä kovakuoriainen on yhtäaikaa arvokas ja hullunkurinen. Otus on tietenkin hyönteinen, kuten biosfäärin ihmeellisimmät elämäntaiteilijat yleensäkin, ja kovakuoriainen; niitähän hyönteisten suunnattomassa väenpaljoudessa on lajimäärältään eniten. Tämäkin puuha kestää vähintään pari tuntia. Lopuksi kuoriainen luo kuopan umpeen. Lentäjäksi siitä ei ole, ja lenninsiivet ovat heikosti kehittyneet: ne ovat kuin katkaistut kilvet, jotka eivät ylety peittämään turnyyrityylistä jaokkeista takapuolta. Etenkin naaraan takaruumis on niin muhkea, että se kulkee vaivalloisen laahaavasti. Tuolloin uusi sukupolvi saatetaan alulle, ja parittelun jälkeen naaraat liikkuvat etsiskellen sopivia munimispaikkoja. Hyönteisen henki on erakkomehiläisen varassa . Munia ne kantavat tuhatmäärin, mikä selittää takaruumiin tavattoman pulleuden. Nämä ruosteenkellertävät otukset ovat paitsi nopeita liikkeissään myös nopeita tarttumaan. Toukohärkä on pesäloinen ja salamatkustaja, mutta sen elämä on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista
Muninta kestää muutaman tunnin. Ensiksi ne kuitenkin kaivautuvat kammiostaan ulos ja kipuavat jollekin kukkamykerölle kököttämään. Paastoja lepovaiheen jälkeen se luo nahkansa muuttuakseen vielä kerran hunajaa syöväksi toukaksi. Moderni kiire ei toukohärälle muutenkaan sovi. SUOMEN LUONTO 5/99. Nyt toukka ahmii loputkin mesivarannot, minkä jälkeen on varsinaisen koteloitumisen ja talvilevon aika. Sitten toukka luo nahkansa ja muuttuu lyhytjalkaiseksi paksulaiseksi, joka alkaa syödä hunajaa. Triunguliineille tämä on ratkaiseva hetki: elämä jatkuu vain siinä tapauksessa, että kukkaan laskeutuu joku erakkomehiläislaji. Kuoriuduttuaan toukat kaivautuvat ulos ja kiipeävät kukkaan odottamaan erakkomehiläistä. Se on löytänyt uudet asuinsijat hakkuuaukoilta ja metsäautoteiden varsilta, missä ne kuitenkin jäävät helposti autojen alle. Samoilla paikoilla viihtyvät toukkien isännätkin, erakkomehiläiset. Toukohärkä munii työntämällä takapuolensa kaivamaansa-kuoppaan. Erakkomehiläisen kyydissä triunguliinit pääsevät oikeaan paikkaan, hiekkatörmään kaivettuun mehiläispesään. Jos kukassa on triunguliineja ne tarttuvat mehiläiseen ja matka pesälle alkaa. "Samassa silmänräpäyksessä kun mehiläinen munii hunajaa täynnä olevaan kennoonsa, se triunguliini, joka ensiksi kerkiää, juoksee ja tarrautuu munaan ja joutuu sen mukana kennoon", selvitetään Tahvo Kontuniemen toimittamassa Suuressa Hyönteishirjassa. Kovakuoriaisesta huokuu jotakin muinaista ja kunnioitettavan alkukantaista. Niin kukkakedot kuin mesipistiäisetkin ovat agraari-Suomen ajoilta huvenneet vähiin, ja se selittää toukohärkienkin vähenemisen. Sinitoukohärkä on selvinnyt maaseudun muuttumisesta parhaiten. Autoa vastaan toukohärällä ei ole apua oranssinkeltaisena pisaroivasta, ihoa polttavasta myrkystä, jota se erittää jalkanivelistään. 20 kaikkeen liikkuvaan. Uuden nahanluonnin jälkeen toukasta tulee entistä kömpelömpi, jalaton ja liikkumaton otus, jonkinlainen valekotelo. T oukohärän ominta elinpiiriä ovat kuivat kedot ja paahteiset mäentörmät. Arvatenkin valtaosa triunguliineista joutuu kadotuksen tielle. Tämän jälkeen naaras luo kuopan umpeen. Keväällä kotelosta ryömii esiin uusi uljas toukohärkä valmiina jatkamaan sukuaan. Tarina etenee kuin jännityskertomus: "Mitään pahaa aavistamaton mehiläinen sulkee kennon, mutta sen sisällä tapahtuu kaameata." Kennossa toukohärän toukka repii terävillä leuoillaan mehiläisen munan auki ja pistelee sen sisukset suuhunsa. Erakkomehiläisen pesäkolo oikealla. kuminalla. Jos paikalle sattuu vaikkapa kimalainen tai kukkakärpänen, peli on pelattu. Kukassa triunguliinit odottavat paikalle laskeutuvia medenimijöitä, joiden kyytiläisiksi ne pyrkivät. Se vaeltaa hitaasti maanrajassa, ruohonkorsien kattamassa maailmassaan; tuntikaudet se uurastaa munimiskammiossaan tai viettää paaston ja liikkumattomuuden aikaa vahakantisen hunajakennon kätköissä