''Luonto on iloinen asia", hän toteaa. Teuvo Suominen heittää järj estön pohdittavaksi myös toisenlaisen kysymyksen. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 72. Moitteiden luonnonsuojeluliiton yhteistyökyvyttömyydestä uskon sen sijaan olevan jo menneiden talvien lumia. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Silloin kritiikki lähti Suomen Luonnon pitkäaikaisen päätoimittajan Teuvo Suomisen kynästä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Juhlavuosi voi olla myös itsetutkiskelun vuosi, niin se oli kymmenen vuotta sittenkin. Jollekin ajatus voi olla vastenmielinen, mutta eihän urheilijakaan osaa arvioida kehittymistään, jollei mittaa tuloksia metreinä, sekunteina tai kiloina. Jos et halua arpoja, ole ystävällinen ja palauta ne. Siitä Luonnonsuojelulii tto voi oll a suorastaan ylpeä, että se on pystynyt tarttumaan pienemmille järjestöille liian suuritöisiin kysymyksiin . 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka. Arpoja lähetetään jäsenille ja noin puolelle Suomen Luonnon tilaajista. 228 08203 Salla Tynys, 228 082 16 . (03) 75 11 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 00510 Helsinki puh. Juha Valste. Tuon tuostakin pääsihteeri Esko Joutsamo tai minä kirjoitamme nimemme julkilausumiin ja vetoomuksiin, joiden takana ovat kaikki tai ainakin useimmat luontojärjestömme. lnonumero 33 markkaa. Kärsimätön minäni kysyy: kuinka eteenpäin voitaisiin mennä nopeammin." Nyt luettelo on olennaisesti pitempi . 228 08228 Markku Tanttu (11/koarn) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L11011to ilmestyy kerran k1111ssa. susi yhtenä esimerkki nä. Hannu l-lcntincn SUOMEN LUONTO 5/98. Pelkkä eettinen paatos luonnon ja tulevien polvien puolesta ei selvästikään riitä, tarvitaan keinoja ja nimenomaan mitattavia keinoja elämäntapamme ekologisoimiseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Miten ikävistä ja kuolemanvakavista asrorsta tehdään hauskoja ja puoleensavetäviä. samoin "kaikki kipeästi purevat eläimet''. Sillä miltä taholta aloite on lähtenyt ei ole merkitystä. Meillä on onneksi Suomen Luonto. "mutta luonnonsuojelu taas on ikävää, ja ympiiristönsuojelu, jos mahdollista, on vielä ikäviimpää.'' Jos näin ei olisi, jäseni ä ehkä olisikin sadoin tuhansin kuten Kaarlo Linkolan 60 vuoden takaisissa unelmissa. Olli Järvinen tekee selkoa jäljittelemättömällä humanistiluonnontutkijan tyylillään luonnonsuojelun voitoista: " Kärsivällinen minäni sanoo: paljon on menty eteenpäin. Arpajaisten tuotto käytetään luonnonsuojelutyöhön. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Käyttän1ällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Jos taas haluat arpoja, mutta et ole saanut niitä, soita numeroon (09) 228 08 243. Pysähdyn selai lussani kymmenen vuoden takaiseen vuosikertaan. Suomen Luonnon sivuille ovat tallentuneet myös yhdi styksen ja liiton historiikit, ajankuvat maailmasta ja järjestön sisältä, ohjelmajulistukset ja valtava määrä tietoa ja huolta Suomen ja maailman luonnosta. Luonnonsuojeluliitto järjestää juhlavuonnaan arpajaiset. 228 08205 Ritva Kupari. Meiltä puuttui silloin ja puuttuu edelleen konkreettinen vaihtoehto-ohjelma elämän perusteita uhkaavalle tuhon kierteelle. z L.U 6 :J rJ) SUOMEN LUONTO Toi111i111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Natura on delegoitu meille. Sen vuosikertojen henkilögalleriasta löytyvät omat vanhat tietäjämme, osa edesmenneinä, osa ilmielävinä joukossamme: Linkolat kahdessa pol vessa, Reino Kalliola, Niilo Söyrinki, Pekka Nuorteva, Rauno Ruuhijärvi, luke mattomat muut. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Tila11shi1111at Määräaikaisti laus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Uusia voittoja on kirjattu laj ien ja elinym päristöjen suojelussa, o n perustettu lisää suojelualueita, lainsäädäntöä on uusittu. Ekyptissäkin oli ennen suuria tietäjiä ja täällä Riestossa oli Polvari-Jaako." Näin peruuttamattomaksi kuvattiin tiedon häviäminen Samuli Paulaharj ulle vanhassa Sompiossa. 2 Juhlan kynnyksellä "R ohveettain kautta on kirjoitettu, että tieto kattoo maailmasta, ja on jo kaonnut. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll .fi Päätoimittaja Jonna Laurila, 228 082 17 Toimit11ssihteeri1 Alice Karlsson. Ehkä jotakin kokonaisvaltaisempaa on syntymässä juhlavuoden kuluessa Vastuullinen kulutus -projektissa. Helppoja julkisuuspisteitä ei heru kummastakaan. Mutkauomat viilit omaan nuorisojärjestöömme Luonto-Liittoon ovat minulla aivan henkilökohtai nen ilon aihe, enkä häpeä myöntäli. l/111oitus111yy11ti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Timo Helle Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja PS. että luontoliittolaisten ärhäkkyys tekee hyvä~i myös emo järjestölle. Sama pätee myös muihin yhteistyökumppaneihimme. Pääpalkintona on matka Galapagokselle
LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. lisää historiaa sivuilla 16-19. Lue saarista sivuilta 38-41. Kolin matkailun ja suojelun ristiriitaa puidaan sivuilla 32-34. Päijänne jylhä, muistoissamme 26 Päijänteen säännöstely on liettänyt monia jylhänkauniin Päijänteen rantoja. Pyöriäiset takaisin 28 Suomen vesilläkin on valaita! Mennyt maisema palaa Saaristomerelle 31 Perinnemaiseman hoito tuottaa tulosta. Hanna HenLinen Pentti Linkola juttelee muuttohaukasta sivuilla 4-9. Toukokuuta Saarenmaalla 36 Oi ihana toukokuu ! Jeesuslapsi vihertää Galapagoksen 38 Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 10 Tosi-ja makuasioita ravinnosta 45 Maailmalta 47 Mielipiteitä, keskustelua 48 Kirjoja 52 Multasormet 57 Kuukauden ekoneuvo 58 Vastuullinen kuluttaja 58 Kysy luonnosta 60 Palvelukortti 72 Luonnonsuojelun voittoja 75 Summaries ofthe Main Articles 74 3. Muuttohaukka (kuva: Jorma Luhta/Luontokuvat) muutti Oulun ja Lapin lääniin 1970-luvun puolivälissä eikä ole palannut Etelä-Suomeen. Perhosten perään! 22 Seuranta on osoittanut, että päiväperhoset ovat vähentyneet. Kenneth Kumenius Luontomatka Galdpagos-saarille on Suomen luonnonsuojeluliiton juhlavuoden arpajaisten pääpalkinto. Kansikuva: 5 1998 Markku Tano Reino Kalliolan kotkatunnus oli Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen merkki. 57. SUOM EN L UONTO 5/98 · Niin voimakas lintu 4 Työtä isänmaan todellisen kuvan säilyttämiseksi 16 Topelius oli lintusten ystävä 20 Kaikkien tuntema satusetä perusti maamme ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen. vuosikerta Kestääkö Koli kasvavan turismin. Kolin huipulla tuulee 32 Majakanvartijan kutsumus 35 Laura Ruohonen kyselee rehellisyyden ja tunnollisuuden perään
Hänen ansiostaan muuttohaukan esiintymishistoria tunnetaan Suomen linnuista parhaiten. Keväällä maastoon sonnustautuneet etsijät olivat olleet toiveikkaita. Huhtikuiset pellot ovat valmiita vastaanottamaan töyhtöhyypät ja kuovit, koivut ikävöivät jo keltasirkkujaan, kiven kolot kivitaskujaan. Linkola tuli myöhemmin siihen johtopäätökseen, että runsaimmillaan pareja oli ollut tuhatkunta. Kaikkiaan noin 330 mahdollisesta pesäpaikasta saattiin kesän aikana tarkastettua 127. Eräässä lintukirjassa mainittiin kannan vahvuudeksi jopa 2500 paria, mutta se oli ilmeinen ylilyönti. On vierähtänyt 40 vuotta siitä, kun Pentti Linkola kiersi Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen toimeksiannosta maamme pitäjiä polkupyörällä ja keräsi tietoja muuttohaukasta. Tietoja muuttohaukan mahdollisista pesimäpaikoista tuli SUOMEN LUONTO 5/98. Nyt hän kirjoittaa puhtaaksi lintuhavaintojaan Vanajanselältä 50 vuoden ajalta. Hanna Hentincn Muuttohaukka vei Pentti Linkolan ajatukset vuosina 1958-1963. Pihakoivussa laulaa kevään ensimmäinen peippo. Niistä pesintä varmennettiin vain 23: lla. Pentti Linkolan keittiössä on röykkiöittäin papereita. Linkolan pikkuinen tupa, tuo lukemattomien synkkien yksinpuhelujen syntykamari, kylpee valossa. Muuttohaukan pesimäpaikkojen tarkastukset aloitettiin 1958. Hän kirjoittaa parhaillaan puhtaaksi lintuhavaintojaan, 4 JOita on kertynyt Vanajavedeltä 50 vuoden ajalta. Kun lähestymme luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Timo Helteen kanssa Pentti Linkolan kotipitäjää Sääksmäkeä, aurinko heltyy paistamaan täydeltä terältä. Kukaan ei tiennyt mitä linnulle oli tapahtunut. Laiha tulos oli tyrmäävä. Hän kulki kylästä kylään ja haastatteli väkeä, tarkasti pesäpaikkoja sekä teki yhteenvedon aineistosta. Esimerkiksi Linkola varasi mukaansa 50 rengasta poikasia varten mutta saattoi käyttää niistä vain kaksi. Perimätiedon ja joidenkin tutkijoiden havaintoaineiston perusteella tiedettiin, että muuttohaukkoja oli vuosisadan alkupuoliskolla aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta kaikkialla maassamme. Urakkaan osallistui 25 lintuharrastajaa, joista suurimman työn teki Pentti Linkola. Lemuaa heinälle ja hevoselle. Alice Karlsson Niin voimakas lintu Nopea ja vahva muuttohaukka on tehnyt Pentti Linkolaan vaikutuksen. Muuttohaukka oli sukupuuton partaalla Muuttohaukka katosi rengastajien tilastoista äkkiä 1940luvun lopulla. Muuttohaukka oli selvästikin kuolemassa sukupuuttoon maastamme. Muuttohaukka näytti viihtyvän tuolloin yhtä hyvin niin Ahvenanmaan kalliorannoilla kuin Pohjanmaan soi lla
Jaakko Reenpää Muuttohaukan poikanen Korpilahden Vaarunvuorella 1958. Myös munankuoret ohenivat ja alkiot kuivuivat tai munat rikkoutui vat hautovan emon alla. Yhdessä he tutkailevat numerosarJOJa Vanajanselältä. Melko pian selvisi että ainakin yksi merkittävä lisätekijä olivat ympäristömyrkyt, jotka vaikutti vat lintujen lisääntymiseen. Rehevöityminenkö vai mökkiasutus mahtaisi olla syynä tavin ja haapanan hupenemiseen. Yhä useampi pesintä epäonnistui, ja pesäpaikat kalliopahdoilla ja nevoilla autioituivat. Niistä näkee miten esimerkiksi taville, sinisorsalle ja haapanalle on käynyt puolessa vuosisadassa. Kun muuttohaukkojen pesät tyhjenivät, syiksi arveltiin muun muassa häirintää, vainoa ja metsästystä talvehtimisalueilla. Tämän jälkeen Vaarunvuoren pahtapesä tyhjeni. "Tules nyt ornitologi katsomaan näitä minun tilastojani", hän sanoo Timo Helteelle. Luonnonsuojeluliitto palasi 5. Poikasia syntyi vähän, ja ne saattoivat kuolla kohta kuoriutumisen jälkeen. Kannan heilahtelujen syyt ovat usein monet. Pesimätulos ei kuitenkaan vuosien myötä parantunut. Miehet pähkäilevät sorsien katoa. MY.rkyt häiritsevät lisääntymistä Mutta nyt Linkolan mielen täyttää Vanajaveden linnusto. SUOMEN LUONTO 5/98 lisää, ja seurantaa jatkettiin 1963 asti
Linkola esittelee meille Monte Kriston kallion, paljaan lintuluodon, jossa perimätiedon mukaan on pesinyt muuttohaukka viimeksi 110 vuotta sitten. Teuvo Suominen "Viime vuonna löydettiin l 08 rengastusikäistä poikasta, ja tilanne vaikuttaa taas valoisammalta." Ollilaa kuitenkin "Se on tämä elämän meno" Linkola siteeraa Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeriä Esko Joutsamoa. Kalliolla olisi useitakin otollisia paikkoja muuttohaukalle. Sitten poikasten määrä romahti alle puoleen edellisistä vuosista. Pentti Linkola valjastaa Rimmon, ja retki Vanajanselälle alkaa. Sen jälkeen linnut ovat hyväksyneet vain Pohjois-Suomen. Muuttohaukat eivät ole palanneet EteläSuomeen Rimmo vetää meitä Vanajanselällä. Matka joutuu kavioiden rytmissä. Tulos oli entistä lohduttomampi, pesiviä muuttohaukkapareja nähtiin vain 10. huolestuttaa se, että kaikista tarkastetuista reviireistä 40 prosenttia oli tyhjillään, kun vuosikymmenen alkupuolella vastaava luku on ollut keskimäärin 20. Viimeksi muuttohaukat pesivät Etelä-Suomessa Pohjanmaalla 1970-luvun puolivälissä. Tällä hetkellä kaikki tunnetut pesäpaikat sijaitsevatkin Oulun ja Lapin läänien alueella." Ollilan mukaan muuttohaukkojen poikasmäärä kasvoi tasaisesti 1993 asti, jolloin saatiin rengastettua 152 pikkuista. "Selväksi on tullut, että kaikki lintujen lukumääräiset luhistumiset ovat etelässä." Muuttohaukka poikaspesällä Enontekiöllä 1960-luvulla. Etelä-Suomesta linnut kuitenkin katosivat. muuttohaukkaan 1972, jolloin tarkastettiin 300 pesäpaikkaa. Lokit kaklattavat keväisellä nuotilla. Suomen nykyiset muuttohaukan pesät ovat kaikki pohjoisessa. "Kanta alkoi yllättäen elpyä ja on nyt kasvanut noin sataan pariin. 6 SUOMEN LUONTO 5/98. Eipä vain ole lintu palannut Vanajalle, kuten ei muuallekaan Etelä-Suomeen. Suomessa on noin sata muuttohaukka paria "Muuttohaukan tuhoa pidettiin jo väistämättömänä", Suomen muuttohaukkaseurannasta vastaava Metsähallituksen suunnittelija Tuomo Ollila sanoo
"Etelä-Suomessa on taaja asutus ja tieverkko. Häiriötekijöitä on joka paikassa, eläimet eivät vain pärjää ihmisten kanssa." "Ehkä se on selitys sille, miksi muutohaukka ei tule alas", Linkola tuumii. Siellä täällä jää lintu auton alle tai sen nappaa kissa. "Jos meillä on täällä joku louhinnalta säästynyt kallio, niin siellä ovat aina näköalaihmiset kapuamassa." Vahva ja jalo, saaliinkäyttäjänä järkevä Pentti Linkola näki muuttohaukan ensimmäisen kerran koulupoikana Espoon Laajalahdella. "Sitten tuli kolme räkättiä hyvin korkealta koh7. Hanna Hentinen Vierastaako muuttohaukka nykyistä elämänmenoa, kun se ei palaa pesimään Etelä-Suomen vanhoille pesäpaikoilleen, Pentti Linkola ja Timo Helle tuumivat. Mieleenpainuvin tapaaminen oli kuitenkin Söderskärillä jonkin verran myöhemmin. SUOMEN LUONTO 5/98 Hanna Hentinen Timo Helle on samaa mieltä. "Ilmasta kuului ujeltavan repivä ääni, ikään kuin pilvi olisi ratkennut", hän kertoo
Muuttohaukka eroaa huimasti edukseen esimerkiksi ruokaa varastoivasta varpuspöllöstä, joka Linkolan mukaan vain torsaa. Muuttohaukan pesimärauha hyvä Sodankylän muuttohaukat pesivät suurten aapasoiden vaikeakulkuisimmissa osissa. Se vauhti millä linnut tulivat alas taivaalta, oli häkellyttävä." Paitsi että muuttohaukka on äärettömän nopea, on se Linkolan mielestä ekologinen lintu. Romahduksen syistä ei toistaiseksi ole varmaa tietoa, mutta on syytä epäillä kaikkein heikoimman pesintätuloksen johtuneen poikkeuksellisen kylmästä ja myöhäisestä keväästä. Niin voimakas lintu, mutta ei siitä sille apua ole ollut kuitenkaan." D 8 Teksti ja kuva: Veikko Vasama Pekka Paarman rengasta Pekka Paarman on rengastanut Sodankylässä jo yli 400 muuttohaukan poikasta. Ainoana poikkeuksena on tapaus, jolloin näätä oli onnistunut hiipimään pesälle ja tapsuoMEN LUONTO 5/98. Toistaiseksi paras alueen pesintätulos on vuodelta 1989, peräti 51 rengastettua poikasta. "Silloin se nappasi nenästäni niin, että siitä tuli valtavasti verta. Kuoriutumatta jääneiden munien määrä on normaalivuosina vaihdellut viiden ja JO välillä, 1990-luvun heikPekka Paarman tuntee muuttohaukkojen pesäpaikat Sodankylän suuressa kunnassa. Kerran Signilskärillä hän pyydysti muuttohaukan rengastusta varten. Teuvo Suominen Nuori muuttohaukka 1960-luvulta. Mutta kyllä minä sen renkaan sille pistin." Kun Linkola päästi haukasta otteensa, se oli samassa jo poissa. Sen sijaan vanhoissa merikotkan, muiden haukkojen ja jopa variksen pesissä muuttohaukat ovat pesineet. Räkätit pelastuivat viime tingassa, ropina vain kuului , kun ne hävisivät lepän latvaan. Myös poikasiaan muuttohaukat puolustavat niin tehokkaasti, että jälkikasvu saa yleensä varttua rauhassa. Aikuisilla muuttohaukoilla ei ole luonnollisia vihollisia. Se tappaa vain syödäkseen. Se saattoi heike11tää ratkaisevasti pesintään valmistautuvien lintujen yleiskuntoa. Sen saalistustapa on luonnontalouden kannalta järkevää." Myös linnun voima on tehnyt Linkolaan vaikutuksen. Leipuri Pekka Paarman ( 44) on syntyperäinen lappilainen, Sodankylässä syntynyt ja siellä lähes koko ikänsä asunut. Paarmanin aloittaessa muuttohaukkakanta oli vakaassa nousussa. "Jos muuttohaukka hätyytetään saaliilta, se palaa vuorenvarmasti takaisin syömään. Vuosikymmenen puolivälissä tapahtui romahdus: 1995 reviireiltä löytyi ainoastaan neljä poikasta, seuraavana kesänä kahdeksan. Keski-Lapin aapasoilla pesii edelleen merkittävä osa maan muuttohaukoista; lajin pahimman aallonpohjan aikana poikaspesiä ei juuri muualta löytynytkään. Muutamat suuret pesyeet parantavat tulosta: parhaassa pesässä varttui neljä poikasta. Rengastettavaa lintua on syytä pitää lujasti kiinni, mutta muuttohaukkaa Linkola sai puristaa kaikin voimin. Kesken mittelön linnusta levisi "merkillinen, myskimäinen ja voimakas" haju, jota Linkola kumartui haistelemaan. Pesimärauha on ollut hyvä: vain kerran ovat pesästä löytyneet tapetut poikaset, niin ikään kerran viitteitä munarosvosta. Vastuualue kattaa lähes koko laajan Sodankylän kunnan. Linnuista hän innostui 16-17 ikäisenä, omin päin ja ilman esikuvia. Pahtapesiä ei ole edes perimätietona. "Se lähti valtavalla voimalla ... Muuttohaukkaseuranta alkaa jälleen tisuoraan alas muuttohaukka perässä. Keväät 1996 ja 1997 olivat varsin normaaleja, joten huono pesintätulos on vaikeammin selitettävissä. Joissakin pesissä kaikki munat ovat jääneet kuoriutumatta. Tarkastettavien rev1men maara on noussut kymmenestä kolmeenkymmeneen. koina vuosina määrä on ollut selvästi suurempi. Vuodesta 1984 Paarmanin heinäkuut ovat kuluneet muuttohaukkasoita rämpiessä. Tarkastettavia reviirejä on 30. Viime kesä oli jo kolmas peräkkäinen heikko lisääntymisvuosi , joskin rengastettujen poikasten määrä nousi sentään jo kahteenkymmeneen
Metsähallitus otti asian hoitakseen. Haukat "neuloivat" herkeämättä: kun toinen emolintu syöksyi kohti kotkaa, toinen otti jo korkeutta uutta syöksyä varten. Kahlaajien SUOME LUONTO 5/98 ohella muuttohaukat syövät vesilintuja, lokkeja ja varislintujen lentopoikasia. Toistaiseksi linnut eivät ole näitä mahdollisia pesäpaikkoja hyväksyneet. Paarmanin tiliin menee ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta löydetty Suomessa rengastettu muuttohaukka: rengas palautettiin Algeriasta. Suosituimmat saalislajit ovat suokukko ja liro. Mainittakoon, että Paarman on tavannut kuhankeittäjän Sodankylässä vain kerran! Suurikokoisimpia Paarmanin toteamia saaliseläimiä ovat olleet metsähanhi, lumihanhi, piekana ja joutsenen poikaset, jotka haukka oli jostain syystä jättänyt syömättä. Esimerkiksi liian lähelle pesää erehtynyt kurki joutuu pakenemaan perähöyhenet pölisten . Sodankylän muuttohaukoille ympäristömuutoksista ei ole koitunut suurempaa haittaa. D Veikko Vasama on luontokuvaajaja -kirjoittaja Vuotsosta. D Tuomo Ollila, Metsähallitus, Perä-Pohjolan puistoalue, PL 8016, 96101 Rovaniemi, puh. iuuttohaukkoja pamaan poikaset. Muuttohaukan levinneisyys ja kannan suuruus selvitetään Muuttohaukan poikasmäärien romahtaminen 1995-96 sai muuttohaukkarengastajat huolestumaan. Muuttohaukat taistelevat keskenäänkin. Tavoitteena on, että 1999 syksyllä muuttohaukan levinneisyys ja kannan suuruus Suomessa voidaan arvioida luotettavasti ja tehdä tarvittavat päätökset mahdollisesta suojelusuunnitelmasta ja suojelutoimista. 9 I. Ehkäpä kaikkein yllättävintä saalista ovat olleet kalat, joiden jätteitä on löytynyt kahdesti . Työtä ohjaamaan koottiin asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana on Lassi Karivalo Metsähallituksesta. Brittein saaria ja Saksaa lukuunottamatta kaikki Länsi-Euroopan maat ovat edustettuina. Naapurisovun säilyminen edellyttää, että pesien väliä on vähintään neljästä viiteen kilometriä. Selvitystyön vaatmmn maastotöihin 199899 osallistuvat Metsähallitus, alueelliset ympäristökeskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintuharrastajat. He tekivät aloitteen muuttohaukan tilanteen selvittämisestä. Lintujen ampuminen on edelleen varsin tavallista. Ryhmän kiireellisin tehtävä on selvittää Suomen muuttohaukkojen nykyinen levinneisyys ja kannan suuruus. "Lintua luullaan kanahaukaksi ja siihen suhtaudutaan sen mukaisesti." Paarmanin arvion mukaan sekä pesimäsuon ojittaminen että lähistölle avattava metsäautotie autioittavat muuttohaukkareviirin. Ne voi ilmoittaa projektin sihteerille Tuomo Ollilalle. Vastoin yleistä käsitystä Sodankylän muuttohaukat ottavat siis saalista muutenbn kuin suoraan ilmasta. Kesällä 1998 maastotyöt painottuvat muuttohaukan tunnetuille esiintymisalueille Oulun ja Lapin lääneihin. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti Ruotsin kanssa, todettiin myös tärkeäksi. (016) 329 4610 fax (016) 3/4 982, sähköposti: tuomo.ol/ila@metsa.fi. ' \ Yksittäisiä pesintöjä • Yksittäisiä pesintöjä • Sodankylä / Salla • I Rovaniemi I , , , , , , r , Oulu .,..~ 9 r Muuttohaukan yhtenäiset pesimäalueet näkyvät kuvassa harmaalla. Kerran Paarman pääsi näkemään, kuinka muuttohaukkapariskunta antoi käyttäytymisopetusta pesäsuon laitaan lentäneille maakotkille. Suokukko on suosituin saalis Noin 70 prosenttia Sodankylässä pesivien muuttohaukkojen ravinnosta on kahJaajia. päisesti autioituu, mutta saa aikanaan uudet asukkaat. Yleisin kuolinsyy on törmääminen saalistaessa rakenteisiin tai kulkuneuvoihin. Muuttohaukalla on hurja luonto Muuttohaukka ei epäröi hyökätä itseään kookkaampien lintujen kimppuun saalistaessaan tai puolustaessaan pesimäpiiriään. Muuttohaukkaa ei Lapissa tunneta. Tärkeintä lienee turvattu ravinnonsaanti koko sen ajan, jonka linnut pesimäsuollaan viipyvät. Mainittujen esimerkkien lisäksi tätä todistaa yksi muuttohaukan saaliiksi joutunut orava. Tunnettujen pesäpaikkojen lisäksi Paarman käy vuosittain muutamilla jängillä, jotka ihmisen silmin arv101tmna täyttävät muuttohaukan pesimäympäristölleen asettamat vaatimukset. Kaikki kolme Paarmanjn rengastamaa Suomesta löytynyttä muuttohaukkaa on ammuttu sorsastuksen yhteydessä. Kun haukat yrittävät pesiä liian lähellä toisiaan, suuri osa energiasta kuluu keskinäiseen nahisteluun. Nuoret linnut törmäilevät Nelisensataa rengastusta on tuottanut 28 rengaslöytöä, joista 25 ulkomailta. Niiden väliseltä alueelta ja yläpuolelta on vain yksittäisiä havaintoja. On tärkeää saada tietoon kaikki , myös vanhemmat, havainnot muuttohaukasta. Muuttohaukan elämän vaarallisinta aikaa on ensimmäinen syksy ja talvi. Ruokalistalle kuuluu myös pikkulintuja, erikoisimpina tapauksina kaksi kuhankeittäjää ja tervapääsky. Toisella pesällä oli syöty vaaksanmittaisia siikoja ja toisella samankokoisia ahvenia. Sen sijaan on normaalia, että reviiri tila. Suomen muuttohaukat pesivät soilla, muualla maailmassa kalliopesintä on tavallista
Ensimmäisenä sulavat Utsjoen jyrkkien jokilaaksojen etelänpuoleiset rinteet. Kuvat voivat esittää aikuisia perhosia, munia, toukkia tai koteloita. huhtikuuta Kittilän Pakassa tarvottiin vielä 115 -senttisessä hangessa. Liitä mukaan toinen kuori, jonka päälle merkityn nimimerkkisi perusteella löydämme yhteystietosi ja postimerkillä varustetun palautuskuoresi. Lumi suli rantalehtojen rinteiltä. Esimerkiksi 15. Yksittäisiä kevään airuita toki kuultiin. Ensimmäinen palkinto on 5000 markkaa, viisi muuta 1000 markkaa. Kuvien viimeinen postituspäivä on 3 1. Vuosittain valittavan Perhoskuvan tarkoituksena on kii nnittää huomiota perhosiin ja niiden myötä elävääq luontoon sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Mari Katvala on kiinnostunut kaikista sisibskon erikoisiin värimuotoihin liittyvistä havainnoista. Vuosi sitten Perhoskuva '97 -kilpailun voitti joutsenolainen Tapani Räsänen sitruunaperhosillaan. Perhoskuva '98 -kilpailukuvien lähetysosoite on Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti, Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi. 12.1998. en v@ inst. Merellä pääsin seuraamaan merimetsoauran muuttoa pohjoiseen. Niitä tiedetään olevan myös Turun seudulla. Osallistu Perhoskuva '98 -kilpailuun Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti ja Suomen Perhostutki jain Seura julistavat kaikille avoimen valtakunnallisen kuvakilpailun Perhoskuva '98. Helsingin Kaisaniemessä tuulen nopeudeksi mitattiin I O metriä sekunnissa. Vesijärven sulapaikat laajenivat nopeasti ja sorsat kylpivät kevätauringon lämmittäessä. Mari Katvala Mustia pirunpoikasia! Iin Ulkokrunnilla voi törmätä ruskeankirjavien sisiliskojen lisäksi myös mustiin sisiliskoihin. Oulun seudulla oli edelleen lunta puolisen metriä. Huhtikuu alkoi Lahdessa lämpimänä ja aurinkoisena. SUOMEN LUONTO 5/98. Kisaan osallistui 49 kuvaajaa 148 kuvalla. Kylmä huhtikuu myöhästytti muuttolintuja Perttu Saksa Huhtikuun puoleenväliin mennessä lintujen pääjoukkojen muutto oli pari viikkoa myöhässä. Vastaukset osoitteeseen: Mari Katvala, Biologian laitos, Oulun Yliopisto, PL 333, 90571 Oulu tai sähköpostilla mkatvala@paju.oulu.fi. Metsäjäniksiä oli paikoin ennätysmäärin. Kevätaurinko pehmitti kuitenkin jo hangen pintaa, ja yöpakkaset loihtivat metsiin ja soille hyvät hankikelit. EteläSuomessa tuuli repi kattoja 12. (05) 432 8626, Jax (05) 432 8625 tai sähköposti ali. inet.fi. Lisätietoja puh. Alkukuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi ja lunta oli runsaasti. Olisi mielenkiintoista selvittää, mitkä valintatekijät meillä ylläpitävät matelijoiden värivaihtelua. Oletko sinä nähnyt mustan sisiliskon Suomessa. 10 Huhtikuussa on Ylä-Lapissa vielä täysi talvi. Talven aikana tihkunut pohjavesi on muodostanut jyrkänteelle komeita jääpuikkorivistöjä. Vain 1998 Suomessa otetut, aikaisemmin julkaisemattomat kuvat voivat osallistua. Valot ja varjot loivat kiehtovia pintoja keväthangille. Pian kukkisivat valko vuokot. Lähetä enintään kolme kinokoon väridiakuvaa nimimerkillä sekä kuvaustilanteeseen liittyvillä tiedoilla varustettuna. Tulos julkistetaan maaliskuussa 1999. huhtikuuta, mutta myrskyksi se yltyi vain Suomen~ lahdelJa
Huomio kiinnittyy sen sinertävään väriin ja eritoten valtavaan takaruumiiseen, joka on kuin säkki . Albiinolapinpöllö Oulun seudulla Lintumaailman erikoisuus albiinolapinpöllö ilmestyi maaliskuussa Tyrnävän ja Kempeleen välisille peltolakeuksille. Linnun löysi liminkalainen ornitologi Jari Peltomäki. Sitten toukat tarrautuvat mettä hakevan erakkomehiläisen turkkiin ja pääsevät näin Järvenpään Lemmenlaakso sijaitsee paikassa, jossa ei kuvittelisi olevan mitään erityistä. vapaamatkustajina erakkomehiläisen pesään. Pöllö ristittiin Lindaksi, erään toisen kuuluisan vaaleaverikön mukaan. Lemmenlaakso on keskiuusmaalaisen luonnon pienialainen helmi, joka on parhaassa loistossaan keväällä. Tulvien tuomien ravinteiden ansiosta jokirannat edustavat erittäin reheviä, tuoreita ja kosteita, paikoin avoimia lehtotyyppejä. Lajistoon kuuluvat muun muassa mukulaleinikki, keltavuokko, pystykiurunkannus, SUOMEN LUONTO 5/98 AJANKOHTAISTA Juho Rahkonen Toukohärät ovat lentokyvyttömiä kovakuoraisia. Niinpä sinitoukohärkiä voi keväisin löytää monenlaisilta avomailta, kuten hakkuuaukoilta, tienpientareilta ja soramontuilta. Lintu oli yli neljävuotias ja mittojen perusteella naaras. Lemmenlaakson rinnelehdot ovat varjoisia ja suurelta osin jylhän kuusikon hallitsemia. Hyönteinen on sinitoukohärkä. Keväällä, toukotöiden aikaan tai vähän ennen, aikuinen kömpii ulos kotelostaan. · Isotoukohärkää tavataan vain muutamalla paikalla Etelä-Suomessa, huhtihärkä on vielä harvinaisempi ja typytoukohärkä on jo hävinnyt Suomesta. Juho Rahkonen Keväistä kukkaloistoa Lemmenlaaksossa Jorma Keskitalo Valkovuokot kukoistavat Lemmenlaaksossa. Monet lajit, kuten mukulaleinikki, muodostavat laajoja kasvustoja, mutta kullero on käynyt harvalukuiseksi. Juha Ollila imikkä ja kullero. Toukohärkien kevät Musta kovakuoriainen lyllertää hitaasti hakkuuaukean heinikossa. Sinitoukohärkä on yleisin toukohärkälajimme. Jorma Keskitalo 11. Uusi toukohärkien kevät alkaa. Muita lemmenlaakson vaateliaita lajeja ovat kotkansiipi, lehtopalsami, lehtokielo, lehto-orvokki, lehtosinijuuri ja tesmayrtti. Erilaisten vaiheiden jälkeen toukka koteloituu syksyllä erakkomehiläisen pesään. Keväisin jokilaakso on tulvillaan kukkia. Kuvan sinitoukohärkiä voi keväisin nähdä monenlaisilla avomailla munimispaikkoja etsimässä. Arvoitukseksi jäi, oliko kyseessä sama lapinpöllö. Vanhan Lahdentien melukin saattaa hävitä kuuluvista niin, ettei muista olevansa Ruuhka-Suomessa pienessä, vain parinkymmenen hehtaarin lehdossa. Lapinpöllöihin erikoistunut Linturengastaja Pekka Suopajärvi pyydysti ja rengasti Oulun albiinon. Alueelta on löydetty myös hyvin harvinainen keltaja valkovuokon risteymä. Se on pystynyt sukulaisi,aan paremmin sopeutumaan niittyjen umpeenkasvuun. Sen länsipuolella on Vanha Lahdentie ja itäpuolella ammottaa soramonttu, jonka reunoilla saattaa kaahata vastaan motocrosspyörä. Siellä voi seurata kaikessa rauhassa kasveja ja lintuja sekä valon muuttumista sään, vuorokaudenja vuodenaikojen mukaan. Juha Ollila Lindan oikeaan jalkaan nipsaistiin rengas, jossa lukee ML-756. Aiemmin Suomessa on tavattu vastaavan näköinen lintu kaksi kertaa: Vesannolla 1994 ja Kajaanin lähistöllä 1995. Muut lajimme ovat harvinaistuneet metsälaidunnuksen loputtua. Toukohärkänaaras munii jopa tuhat munaa, joista kehittyvät toukat kiipeävät kukkiin. On viileä toukokuun päivä, ja otus vaikuttaa hieman kankealta. Yksittäisiä puita on sortunut jyrkiltä rannoilta veteen. Luonnonsuojelualueen sisällä eteen avautuu kuitenkin yllättävä näkymä: jyrkkärinteisen, paikoin kanjonimaisen laakson pohjalla kiemurtelee Keravanjoki kuin serpentiininauha. Toukka tunkeutuu pesässä kennoon, syö siellä olevan erakkomehiläisen toukan ja luo nahkansa
Luontokuvat verkkoon Luontokuvat/Luonnonkuvaarkiston kuvia on kohta katsottavi ssa internetissä. Arkiston kuvamäärä on kaikkiaan noin 200 000. viisumi sekä Venäjällä ku ljetukset, retkimuonitus ja opastus). Sivuja valmistellaan, osoite ehtinee kesäkuun numeroon. 5. Retki llä liikutaan asumattomassa ja yli 50 vuoden ajan luonnontilassa olleessa saaristossa venäläisillä kuuden soutajan jaaloilla, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on tehnyt sopimuksen CredoNet Oy:n kanssa Luonnonkuva-arkiston kuvien sijoittamisesta Credo Imagebank -kuvapankkiin. Kun Etelä-Karjalassa maakanahaukka c) hiirihaukka. 31.7-6.8. Neuvostoliiton romahdettua monia tarhoja on suljettu tai toimintaa supistettu, esimerkiksi Käkisalmen lähellä sijaitsevassa turkistarhassa oli enimmillään 150 000 turkiseläintä, nyt enää 5000. Mikä. 2. 21.-31.7. Soutujen järjestäjät ovat Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pietarin meriteknisen yliopiston soutukerho. Käkisalmi-Konevitsa-PähkinälinnaNeva-Pietari (224 km). SortavalaPuutsaari-Lahdenpohja-KurkiniemiKäkisalmi ( 135 km). 15.-21.7. Tunnetko nämä varhaiset kukkijat. Vastaukset sivulla 74 Jari Kont iokorpi Musta varis on varista sosiaalisempi laji. Suomen matelijoista munii vain yksi. Ensi vaiheessa, kesän kynnyksellä on eri aiheisia mataJaresoluutiokuvia katsottavissa 1500. Jari Kontiokorpi SUOMEN LUONTO 5/98. Nämä yhdyskunnat pesivät pääasiassa turkistarhojen liepeillä. Sortavala-HonkasaloPel lotsaari-Läske län Joe n s u uM arka ts i m ansaari-Sortavala (80 km). Muualla Suomessa nähtävät mustavarikset ovat ohikulkijoita matkalla Venäjän Karjalaan tai kauemmaksi. Luontokuvissa on toukokuussa esillä Juha Taskisen valokuvia saimaannorpasta ja sen elinympäristöstä: Luontoku vat/Luonnonku va-arkis to löytyy osoitteesta Nervanderinkatu J 1, Helsinki, puh 409 238. Lähimmät muutaman sadan parin pesi mäkoloniat löytyvät Käkisalmen, Koi viston ja Raudun läheltä. Pertti Siilahti Laatokalle seilamaan Unohtumattomia elämyksiä on taas tarjolla ensi kesänä Laatokan suomalais-venäläisillä soutuja purjehdusretkillä. Reitti ja kesto kuten edellä. PS. 12 AJANKOHTAISTA 1. Vielä 1980-luvun alussa saattoi nähdä tuhatkin mustavarista keväässä, nyt joutuu tyytymään korkeintaan pariin sataan. 9.-15.7. Tarhaamisen väheneminen lienee vaikuttanut mustavarismääriin. Mikä on a) ornitologi b) oologi c) odontologi. liskuussa vasta riemuitaan kevään ensimmäisistä karheaäänisistä mustavariksista, on niinkin lähe llä kuin tunnin variksenlennon päässä kaakkoisrajalta Karjalan Kannaksella täysi pesimärähinä päällä. 3. Suomessa on kuusi erilaista päästäistä. Mitkä seuraavista haukoista kuuluvat jalohaukkojen heimoon a) muuttohaukka b) Mustavariksia näkee entistä vähemmän Mustavariksia pesii vain siellä täällä Länsi-Suomessa, Satakunnasta Oulun tienoille asti . 6. Mitkä seuraavista muuttolinnuista ovat yleensä jo saapuneet ennen toukokuun alkua: a) kultarinta b) tuulihaukka c) kurki d) lehtokerttu e) töyhtöhyyppä. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9.00-16.00. 8. Sortavalan edustan saaristokierros 2. Läpimuuttavia mustavariksia nähdään eniten KaakkoisSuomessa. 4. Hinnat 1200-1750 mk+ matkat Suomesta Venäjälle ja takaisin (hintaan sis. Luettele ne. a) yöt ovat Lapissa vielä päi viä pitemmät b) Tunturi-Lapissa on vielä lumi maassa c) juuri mikään muuttolintu ei ole saapunut edes Etelä-Lappiin d) karhut nukkuvat Lapissa vielä talviunta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pertti Siilahti, Luonnonsuojelukeskus, Katariinan/Ori 6, 53900 Lappeenranta, puh + fax (05) 41 1 7358 tai 452 0449 (k), sähköposti: siilahti@sll.fi. 29.6.-9.7. Lapin ja Lounais-Suomen toukokuut eroavat toisistaan mutta mjten. Lopputalvisesta sähkölinjan helminauhasta voi kuitenkin erottaa jo pariskunnat. Länsi-Suomessa linnut aloittavat pesintänsä reilusti huhtikuun puolella. Osa mustavariksista myös talvehtii Kannaksella, ja näin pesintä pääsee vauhtiin jo hyv1ssa aJom maaliskuussa. Sortavalan edustan saaristokierros 1. KäkisalmiKurkiniemiLahdenpohjaPuutsaariSortavala ( 135 km)
Hirvikanta on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Seuraava pylväs pii rretään vuonna 2000. Nykyinen romahdusmainen lajien ja populaatioiden väheneminen johtuu ihmisestä. Nykyinen hirvikanKIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Lajisto köyhtyy Lajimäärä 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 Lähde: Wahlström. Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen on tyytyväinen. Kolmen vuoden rauhoituksen jälkeen Ilomantsissa on hirviä enemmän kuin ennen petojen runsastumista. Olemme keskellä maapallon historian kuudetta suurta sukupuuttoaaltoa. Riku Lumiaro duttaessa paikallisiin tai maailmanlaajuisi in muutoksiin. Niitä havaittiin 5278, mikä on 1500 hirveä enemmän kuin vuosi sitten. Ilomantsin, Tuupovaaran ja Luonnon luonnollinen olotila on muutos, ei tasapaino. Ilomantsin hirvet yllättivät laskijat Pohjois-Karjalan hirvet laskettiin lentokoneesta helmija maaliskuussa. Nykymeno olisi siis jopa 135 000 kertaa tavalli sta hurjempaa. Se voi aiheuttaa ravintoketjussa ketjureaktion: yksi laji voi viedä mukanaan monta muuta. Evoluution geenipohjan kaventaminen ei ole taloudellisestikaan järkevää. Tapani Veistola 13. Eliön kuolemasta kärsivät myös sen pedot, loiset, haaskan hyödyntäjät ja moni muu. M uutama susi havaittiin aivan itärajan tuntu massa. Edellinen suurista luontokatastrofeista johtui ilmeisesti meteoriittitörmäyksen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Reinikai nen. Ehkä 99 prosenttia maapallolla kaikkina aikoina eläneistä lajeista on jo kuollut sukupuuttoon. Ja joku näistä sivuvaikutuksista saattaa osua ihmiseen tai hänelle taloudellisesti tärkeään lajiin. Kuitenkin niillekin, joiden ainoa jumala on raha, luonnonkirjolla on arvoa. Lajiston köyhtyminen on ensinnäkin arvokas hälytyskello. Kanta on lähes kaksinkertaistunut. Myös Euroopan unionin direktiivit ja Suomen uusi luonnonsuojelulaki merkitsevät, että lajiston köyhdyttäminen on nyt lailla kielletty. Normaalitahdin ylittävät moninkertaisesti myös 400 viime vuoden aikana dokumentoidut SUOM EN LUONTO 5/98 AJANKOHTAISTA Hannu Hautala/Luontokuvat Kolmen rauhoitetun vuoden vaikutus näkyy Pohjois-Karjalan hirvien määrässä. Sen ratkaisemiseen maailman valtiot sitoutuivat Rion bi odi vers i teettisopimuksell a 1992. Varovaisuusperiaate on viisautta, kun ei tiedetä montako naulaa laivasta voi irrottaa, ennen kuin se hajoaa ja uppoaa. Koskaan ei tiedä, mitä geenejä tarvitaan esimerkiksi viljelykasvin jalostukseen tai uuden lääkkeen kehittämiseen. Paleontologien mukaan normaali sukupuuttonopeus on noin yksi laji viidessä vuodessa. Kukin pylväs kuvaa 25 vuoden jaksoa. 611 sukupuuttoa. monien muiden alueiden rauhoitus ja muualla PohjoisKarjalassa pienet kaatolupien määrät näkyvät kohtuullisen pian hirvikannoissa. Nämä laskelmat perustuvat tropiikin metsien otantatutkimuksiin. Nykyinen biodi versiteettikriisi on ihmisen aiheuttama. Se on usein oire ympäristön muutoksesta, mikä saattaa viime kädessä uhata ihmisenkin jokapäiväistä elämää. Elämän monimuotoisuus on eettinen itseisarvo. Lentolaskennassa käytettiin uutta menetelmää, jossa kaksi havainnoitsijaa laski koneen molemmilta puolilta noin 250 metrin levyiseltä kaistalta tuoreet jäljet ja havaitut hirvet varmistettii n kiertämällä. Havainnot tallennettiin suoraan kannettaviin tietokoneisiin, ja digitaaliseen karttapohjaan piirtyi satelliittipaikannuksella koneen lentämä reitti. Varovaisen arvion mukaan lajeja kuolee tunnissa kolme, pa1vassa 74 ja vuodessa 27 000. Suomestakin on hävinnyt vuosina 18501990 ainakin 138 lajia, ja uhanalaislistallamme on 1692 lajia. Pedoilla, sudella ja karhulla ei näytä olevan niin suurta merkitystä hirvikantojen elpymiselle kuin on oletettu . Suurin monimuotoisuuden merkitys ihmiskunnalle voi olla sopeuta mahdollistaa metsästyksen jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hallanaro: Ympäristön tila Suomessa Maapallolta hävinneiden selkärankaislajien määrä vuodesta 1625. Kukaan ei voi ennustaa, mihin kaikkeen jonkun laj in taantuminen tai häviäminen voi vaikuttaa. M utta ilman valvontaa tätä tulevien sukupolvien pääomaa surutta hävitetään hetken hyödyn nimessä. Silti lajiston köyhtyminen, biodi versiteettikriisi, on yksi polttavimmista ympäristöongelmista. Valtaosa tästä lajien joukkomurhasta tapahtuu hiljaisesti elinympäristöjen huononemisena. Eniten hirviä löytyi talvehtimisalueilta Ilomantsista ( I 043) ja Lieksasta ( 1299). Kuittisen mukaan ennen metsästyskautta liikenne ja tapaturmat, kuten hukkumiset ja pedot, verottavat kantaa noin 700 hirvellä. Lisäksi nähtiin ahma, kaksi metsäkaurista ja 25 metsäpeuran lauma
Hankkeessa ovat mukana Lumijoen kunta ja ympäristöjärjestö Dodo. pääministeri Paavo Lipponen, ympäristöministeri Pekka Haavisto sekä Maailmanpankin ympäristöosaston yksikön johtaja John A. huhtikuuta vetää Suomen myöhästymisestä oikeuteen. (09) 6220 0780, Vironkatu 5, 00170 Helsinki, info@lumituuli.fi, www.lumituuli.fi. Eniten väkeä kokosivat jäteneuvonta sekä yritysten kestävä kerutys. Hyvä niin, sillä esimerkiksi sen hallinnassa on eteläisen Suomen suurimpia ja edustavimpia harj ualueita. "Alkuperäisessä Natura-rajauksessa on kuitenkin pysytty ai na, kun luontotai lajiperusteet sitä ehdottomasti vaati vat". Lisäyksiä oli vajaat 3500 hehtaaria, supistuksia noin 380 000 hehtaaria. Tuotetun sähkön ja mahdol(jsesti tarvittavan lisäsähkön välittää Kainuun Sähkö Oyj. Arvovaltaisin lienee ollut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kansainvälinen ympäristötalousseminaari, johon osallistui vat mm. "Hallituksen luontokoulu" kokoontui peräti 22 kertaa. Messuilla järjestettiin 20 seminaaria ekosähköstä eettiseen kotieläintuotantoon. Ryhdy tuulivoimalan omistajaksi Lumituuli Oy on käynnistänyt kesäkuun loppuun saakka jatkuvan osakeannin, jolla rahoitetaan tuulivoimalan rakentaminen Pohjanmaalle Lumijoen kuntaan. Kauppaja teollisuusministeriö tukee hanketta. Ministerityöryhmä tutkii vielä lausuntokierroksen tulokset. 14 AJANKOHTAISTA Natura, haavoittunut mutta hengissä Natura-ministerityöryhmä sai esityksensä valmiiksi aprillipäivänä. Tapani Veistola Asko Kaikusalo/Luontokuvat Metsä sopuli. "Monet muistuttaj ista tulevat saamaan vastauksen, jossa kerrotaan, että heidän muistutuksensa on otettu tavalla tai toisella huomioon", kerrastojen suojaksi löytyy runsaasti . Natura 2000 on tarkoitus viedä valtioneuv9stoon päätettäväksi toukokuun lopulla. Se kävi Natura 2000 -ehdotuksen perusteellisesti läpi ottaen huomioon alueista tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot. Naturan tavoite suotuisa suojelutaso jää saavuttamatta joka toisella luontodirektii vin maassamme esiintyvällä lajilla ja luontotyyppillä. Salla Tynys Elävä Maa -järjestön osastolla hahmotettiin ravinteiden kiertoa: lehmä syö heinää, syntyy lantaa, se kompostoidaan, komposti levitetään pellolle, ja kasvit hyödyntävät ravinteet. Keväällä 1997 kuulemisessa olleen Natura 2000 -ehdotuksen kokonaispinta-ala supistuisi 7,5 prosenttia. Kestävä Suomi -messuilla oli vipinää Suomen luonnonsuojeluliiton ja Riihimäen Messujen järjestämjllä Kestävä Suomi 98 -messuilla vieraili yli 12 000 kävijää. Viimeiseksi ministerityöryhmä torjui puolustusministeriön yrityksen irrottaa alueitaan. Työryhmä ei päässyt yksimjelisyyteen Kemihaaran soista, joiden kohtalo ratkeaa valtioneuvoston käsittelyssä. Ympäristöministeriön alkuperäiseen, keväällä 1997 esillä olleeseen ehdotukseen verrattuSopulit liikkeellä Kesä 1998 saattaa olla huikea sopulivuosi eteläisemmässä Suomessa. Lumituuli Oy, puh (09) 6220 0777 tai (09) 4JJO 0778, Jax. Isojärven louhikkoiset kuusikkorinteet ovat ihanteellista metsäsopulimaastoa. Lajissaan ensimmäiset messut pidettiin maaliskuussa Hyvinkään Wanhalla Villatehtaalla. Omistaja-asiakas saa ostaa vuodessa 500 kilowattituntia tuulisähköä omistamaansa osaketta kohti. Dixon. Messuilla oli esillä 152 yritystä ja järjestöä. Myös Vilppulan suunnalla sopulien kannat näyttäisivät olevan pienessä nousussa. päin. Myöhästymiseen ei ole varaa, koska Euroopan komissio päätti 7. Muun muassa Riihijärven metsässä hätäisimmät sopulit olivat jo keränneet sammalvarastojilin. Tarkistettuun ehdotukseen sisältyy 1442 aluetta. Kulunut talvi jatkuvine suojasäineen lienee ollut vaikea metsäsopuleille, mutta silti ensi kesäksi kannattanee suunnitella myös sopuliretkjä_ Pertti Sulkava SUOMEN LUONTO 5/98. Y mpäristökeskukset ovat lähettäneet kaikille 14 000 muistutuksen tehneelle maanomistajille vastineet. Luonnonsuojeluliitto on varoittanut päättäjiä laiskanläksyvaarasta. Jokaisesta ki vikkoisesta sammalkuusikon rinteestä löytyi sopulien polkuja ja ruokailulaikkuja, joista varsinkin kynsisammalet oli kauniisti "niitetty sängelle" eli tuoreet latvaosat oli syöty tai kerätty pois. Yleisön mielestä parhaiten esiteltiin energiaa ja liikennettä sekä rakentamista. Seitsemää aluetta esitetään laajennettavaksi ja 726 supistettavaksi. Osakkaat omistavat voimalan ja ostavat tuotetun sähkön. Eikä sammalien keruu ainakaan viime syksynä tainnut olla ollenkaan turhaa touhua, sillä alkutalven vaihtelevat säät jäädyttivät metsän sammalpeitteen sopulien ruokailun kannalta hankalaksi. Sammalta riittää ja sopivia koloja sopulien elinpaikoiksi ja sammalvana tarkistetussa ehdotuksessa on viisi uutta aluetta ja 43 aluetta ehdotetaan jätettäväksi pois. Ainakin Isojärven kansallispuistossa oli syksyllä 1997 metsäsopuleita kuhisemalla. Osakkeen hinta on 1250 markkaa. Sopulien läsnäolon havaitsee ulosteista, jotka ovat pieniä, kellanvihreitä ja tasapaksuja pötköjä, joita on usein kasatoo Haavisto
Päänäyttelyyn voi tutustua ainakin kolmella eri tavalla. Valinnan tehneen Maailman Luonnon Säätiön (WWF) raadin mielestä kirja kertoo hienolla tavalla suomalaisen luonnon kauneudesta. Professori Juhani Pallasmaan suunnittelemassa rakennuksessa on saman katon alla Metsähallitus luontonäyttelyineen ja Saamelaismuseosäätiö kulttuurinäyttelyineen. Silti yrityksissä on edelleenkin sitkeässä ajatus, että ympäristönsuojelu vaatii yrityksiltä ainoastaan investointeja, mutta ei tuo mitään tilalle", Laurila kertoo. "Tarkoitus olisi luoda jotakin pysyvää: puuhata esimerkiksi kummikouluja, joiden kautta voitaisiin myöhemmin viritellä monenlaisia yhteistyöprojekteja." Valistus on Pekka Paloheimolla venssa, sillä hänen 1sansa Eero Paloheimo on kirjoittanut useita maailmanparannusoppaita. räillä Kairosta Kapkaupunkiin ja järjestää jokaisen reitille osuvan pääkaupungin yliopistossa seminaarin väestöongelmista. Reissun on määrä alkaa ensi marraskuussa. Näyttelyt on jäsennetty vuodenkierron mukaan ja niiden teemana on elämän sopeutuminen pohjoisen ankariin oloihin. Kirja ottaa kantaa lehtipuiden merkitykseen metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisessä. Niiden johdon on myös vaikea hahmottaa yritystensä ympäristökoulutuksen tarvetta. "Suhtautuminen ympäristöasioihin pk-yrityksissä on selvästi muuttunut. Rakennus vihittiin Siidaksi, joka tarkoittaa muun muassa kotia, lapinkylää ja porotokkaa. On paljon parempi puhua ympäristöajattelusta yksinkertaisesti osana hyvin hoidettua yritystä." Jari Hakala 15. Mutta valtaosa nuorista diggaa Teemu Selännettä ja Saku Koivua eikä ole kirjoista kuullutkaan. Nykyään ympäristöasiat koetaan myönteisinä. Heidän oli hyvin vaikea määritellä ja erotella tarpeita. Viime ja tämän vuoden aikana hän kiersi sadassa Suomen lukiossa puhumassa Aasian ja Afrikan väestönkasvusta. "Se on maapallon pahin ekologinen ongelma, teollisuusmaiden kulutustason ohessa." Samalla hän organisoi lukioissa keräyksen, jonka tuotto luovutetaan kansainväliselle perhesuunnittelujärjestölle IPPF:lle. Sitä varten haastateltiin 200 pohjalaista pk-yrittäjää. näyttelyn ja nauttia kohdistetun äänimaailman, kuvien ja dioraamojen luomasta kokonaisuudesta. AJANKOHTAISTA Siida on Lapin ikkuna Inariin avattiin huhtikuun alussa uusi Ylä-Lapin luontokeskus Saamelaismuseo. Sen sijaan laajempaa kiinnostusta ympäristöasioihin tai todellista panostamista ympäristönsuojeluun ei pk-yrityksistä tahdo löytyä. Elämyksiä etsivä voi kiertää Jouni Klinga Siida palvelee myös retkeilijöitä. "Kun yrittäjiltä kysyttiin, minkälaisia ympäristökoulutuksen tarpeita heidän yrityksessään on, he olivat hyvin hämmästyneitä. Tajusin itsekin, että idea oli vähän älytön." Sen sijaan hän aikoo pyösuoMEN LUONTO 5/98 J am10 Pasanen Pekka Paloheimon mukaan ihmiset haluavat toimia ympäristön hyväksi enemmän kuin ikuista kulutusparatiisia lupailevat poliitikot kuvittelevat. Luontokeskuksen yleisöpalvelupisteestä saa tietoa Metsähallituksen palveluista sekä luonnossa liikkumisesta. Heihin pitää vaikuttaa jännityksellä ja actionilla." Jarmo Pasanen Auringon siivellä on vuoden luontokirja Vuoden 1997 luontokirjaksi valittiin luontokuvaaja Hannu Hautalan ja toimittaja Markku Lappalaisen teos "Auringon siivellä Vuodenkierto Suomen luonnossa". Sitten Paloheimo päätti viedä rekallisen kondomeja Afrikkaan ja jakaa niitä maaseutukylissä. Nämä asiat selviävät Pia Laurilan ja Anne Sirosen Ympäristötiedon haaste pk-yrityksissä -tutkimuksesta, joka on tehty Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksessa. Toinen voi lähteä tutkimaan pohjoisen luonnonoloja ja opiskella myös vitriinien antamia tietopaketteja. "Faija ja Linkolan Pentti kuvittelevat, että maailma muuttuu tekemällä viisaita kirjoja. Selvän hyödyn osoittaminen ja markkinoiden kautta tuleva paine motivoivat yrityksiä. Myös jätehuolto on hyvällä mallilla. Siidan päänäyttelytila jakautuu ulkokehällä kiertävään luontonäyttelyyn ja sisällä olevaan saamelaiskulttuurin esittelyyn. Laurila vaatiikin kuluttajia tekemään ympäristötietoisia valintoja. Yritykset edustivat lukuisia eri toimialoja metalliteollisuudesta vähittäiskauppaan. " Haluan seikkailla, pitää huolta kunnostani ja parantaa maailmaa." Konetekniikkaa, kirjallisuutta ja filosofiaa opiskellut Paloheimo perusti firman, joka järjestää ympäristöja hyväntekeväisyystempauksia ja antaa aikuiskoulutusta. Kolmas voi pohdiskella luonnon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä sekä sukkuloida säteittäisesti luontoja kulttuurinäyttelyn välillä. Jouni Klinga Seikkailija parantaa maailmaa Pekka Paloheimo keksi elämänsä tarkoituksen pyöräillessään kolme vuotta sitten Portugalista Suomeen. kerran. Raati mieltyi myös asialliseen tekstiin, jossa luonnon suojelutarve tuodaan kiihkottomasti esiin. Yrittäjille pitäisi myös puhua ympäristöasioista niiden omalla kielellä. Vuoden Luontokirja valittiin nyt 20. Ympäristönsuojelulla haastetta pk-yrityksissä Ympäristölainsäädännön pykäliä noudatetaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä hyvin. Kunniamaininnan sai Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantama Aura Koiviston ja Risto Sauson teos Haapa elämänpuu. "Kaveri sanoi, että minut ammutaan jo Egyptissä. Kilpailuun osallistui 13 teosta
1897 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavia voimia olivat 60 vuotta sitten valistuneet luonnontieteilijät. Presidentti ei sitä vahvista, koska kahdella alueella isojako on suorittamatta ja valtion omistusoikeus siten epäselvä. Komitea tulee esittämään Pallastunturia, Pyhätunturia ja Oulangan seutua kansallispuistoiksi. 1928 Eduskunta hyväksyy lain, jolla perustetaan 11 luonnonsuojelualuetta, 7 luonnonpuistoa ja 4 kansallispuistoa. toukokuuta 1938. Paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä oli syntynyt jo edellisellä vuosisadalla. 16 Luonnonsuojelun merkkipaaluja ennen Luonnonsuojeluyhdistystä 1880 Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin "Ehdotus valtionpuistojen perustamiseksi pohjoismaihin" julkaistaan lehdessä, jolla kerätään Suomessa ja Ruotsissa varoja Pietari Brahen patsaan pystyttämiseksi Turkuun. 1887 Suomen Maantieteellinen Yhdistys perustetaan. Yhdistys paikkasi heikoilla voimavaroilla toimivaa luonnonsuojeluhallintoa. 1891 Kasvimaantieteilijä Ragnar Hult esitelmöi Suomen Maantieteellisessä Yhdistyksessä kansallispuistojen merkityksestä. Norrlin julkaisee kolme kirjoitusta harvinaisten lajien suojelusta ja pienten rauhoitusalueiden perustamisesta yksityismaille. 1916 Oulun läänin kuvernööri määrää Enontekiön Mallatunturin rauhoitettavaksi. Sanna Ahonen Työtä isänmaan todelli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin Säätytalossa 27. P. 1921 Rolf Palmgrenin Luonnonsuojelu ja kulttuuri I ilmestyy. SUOMEN LUONTO 5/98. Mailasta tulee Suomen ensimmäinen virallinen luonnonsuojelualue. 1923 Luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.7. M. 1891 Turun Suomalaiseen lyseoon perustetaan Linnaea-kerho. Samalla vuosikymmenellä luonnontieteellisiä kerhoja toimii monissa lyseoissa. Kansallispuisto KoIille saadaan vasta 199 l. 1901 Suomen Eläinsuojeluyhdistys perustetaan. 1909 Hans von Berlepschin "Yleinen lintusuojelu" ilmestyy suomeksi. Teoksen II osa ilmestyy seuraavana vuonna. Laki raukeaa. Nykyisin se on Suomen biologian seura Vanamo. 1898 Kasvitieteilijä J. 1896 Vanamo, suomenkielisen luonnontieteen ystävät -niminen yhdistys perustetaan. A. 1897 K. 1924 Ensimmäisenä luonnonsuojeluviranomaisena, valtion luonnonsuojeluvalvojana, aloittaa maisteri Rolf Palmgren, Korkeasaaren eläintarhan johtaja. Senaatti päättää lunastaa Kolin ydinalueet. 1905 Professori J. 1909 Suomen Metsätieteellinen Seura perustetaan. Vanamo-seura ottaa lehden haltuunsa 1900. Nykyisin lehti on nimeltään Luonnon Tutkija. Työn jatkaja Luonnonsuojeluliitto on toiminut luonnon puolustajana virallisissa toimikunnissa ja toisaalta saavuttanut kansalaisjärjestönä laajaa kannatusta, sekä arvostusta että jäseniä. 1907 Senaatin suojametsätoimikunta asetetaan. Levander alkaa julkaista Luonnon ystävä -aikakauslehteä. Palmen pitää Suomen Maantieteellisen Seuran vuosikokouksessa esitelmän Hugo Conwentzin luonnonsuojeluohjelmasta ja sen soveltamisesta Suomeen
ras "tavallisille ihmisille". " Näin kirjoitti suomalaissyntyinen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld 1880. Mutta tehottomaksi pientä järjestöä ja sen jäsenistöä ei voida moittia: Nämä luonnonsuojelijat olivat olleet tekemässä luonnonsuojelulakiehdotusta ja valmistelleet ensimmäisten luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden perustamista. Uusi tekniikka saatettiin kokea kiinnostavammaksi kuin luonnontilainen ympäristö, sillä tekniikan saavutuksia oli harvemmin nähtävillä. Kun 1900-luvun alkupuolella käytiin keskustelua Imatran kosken valjastamisesta, ihasteltiin jopa sitä, että valjastamisen jälkeen Imatra voitaisiin ylittää kuivin jaloin! Luonnonsuojelu ei käynnistynyt Suomessa niinkään luonnontilassa tapahtuneiden muutosten seurauksena, vaan luonnonsuojelukeskustelua edesauttoi ennemminkin tieto maailman ensimmäisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kanava luonnonystäville perustetaan Suomen ensimmäinen luonnonsuojelujärjestö, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin 1938. Sitä ennen luonnonsuojelutyö oli jäänyt lähinnä tieteellisten seurojen huoleksi. Ym päristöns uojel u tietoisuus oli tuohon aikaan mahdollista vain niille, jotka olivat matkustelleet runsaasti ja nähneet teollistumisen negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi sen, miten luonnontilaista luontoa oli yhä vähemmän ihmisen arkiympäristössä. Kun luonnonsuojeluajattelu SUOMEN LUONTO 5/98 1800-luvun lopulla alkoi, oli niin sanottua koskematonta luontoa vielä paljon ihmisten lähiympäristössä. Tämmöisiä tauluja on vielä useimmissa osissa maata, mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät. Myös yhdistyksen väen omassa keskuudessa harmiteltiin sitä, että yhdistys on vieSakari cnye/Luontokuvat Luonnonsuojeluvuosi 1970 kajautti ilmoille laajojen kansalaispiirien, etenkin nuorten, huolen ympäristön saastumisesta. Vaikka toiminta pääasiassa keskittyikin luonnonsuojelualueiden suunnitteluun, pais17. kuvan säilyttämiseksi "Jos nykyisin maksetaan miljoonia muinaisten mestarien maalauksista tai marmoriveistoksista, niin mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaita maksamaan isänmaan todellisesta kuvasta, joka näyttää mimmoinen se oli muinoin, kun peltomaa vielä oli vähäalainen, kun vielä oli viljelemättömiä rantoja ja metsiä, joihin kirves ei ollut koskenut. Luonnon tehokäyttö oli rajoittunut niin pienille aloille, ettei luonnonsuojelu tavallisten ihmisten silmissä näyttänyt kovin ensisijaiselta tai kiireelliseltä tehtävältä. Ja kumminkaan ei tulisi kalliiksi säilyttää jälkimaailmalle sarja tämmöisiä kuvia. Monissa muissa maissa luonnonsuojeluliike oli saavuttanut kansanliikkeen luonteen. Ja tieteelliseltä pohjalta lähti myös luonnonsuojeluyhdistys, sillä muissa piireissä luonnonsuojelu oli vielä verraten tuntematon aate. He toimivat myöhemmin hyvin läheisessä yhteistyössä valtion luonnonsuojeluvalvojan kanssa muun muassa kartoittamalla jo suojeltuja alueita ja luonnon muistomerkkejä sekä suunnittelemalla uusien luonnonsuojelualueiden perustamista. Hänen kirjoitustaan Ehdotus valtionpuistojen perustamiseksi Pohjoismaihin pidetään suomalaisen ja laajemmin koko pohjoismaisen luonnonsuojelukeskustelun alkusysäyksenä
Luonnonja ympäristönsuojelukysymykset löivät itsensä läpi tiedotusvälineissä 1960-1970-luvuilla. Luonnonsuojeluun suhtauduttiinkin yleisesti ottaen positiivisesti siinä kuin kotiseutu työhönkin. Luonnonsuojelutoiminta ei rajoittunut enää vain luonnon museoimiseen, reservoimiseen, vaan se laajeni huomioimaan luonnon käyttöä myös rauhoitettujen alueiden ulkopuolella. Metsien käyttö lisääntyi muun muassa metsätalouden tehostamisohjelmien myötä etenkin 1960-luvulla. Vesivoiman ympäristövaikutuksista ja vesistöjen likaantumisesta Suomen Luonnossa raportoitiin jo 1950-luvulla ja ympäristömyrkyistä, muiden muassa DDT:stä ja kasvimyrkyistä, 1960-luvun alussa. Luonnonsuojelua ajettiin hyvin maltillisin keinoin, neuvottelemalla ja kaunopuheisin kirjoituksin. Kun ennen toiminnassa oli panostettu luonnonsuojelualueiden suunnitteluun, otettiin nyt reippaammin kantaa yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten teollistumisen mukanaan tuomiin haittoihin. Ympäristöasioiden esiinmarssi toi uusia teemoja luonn on suo j e l uke s k u s tel u un: luonnonvarojen järkevä käyttö ja luonnon suojeleminen talouden, terveyden tai viihtyvyyden vuoksi sekä ihmisen kuluttavaan elämäntapaan liittyvät teemat. Samalla koko Suomen elinkeinorakenne muuttui ja muuttoliike maaseudulta kaupunkiin kiihtyi. Alkuperäisluonnon lisäksi kiinnitettiin huomiota myös ihmisen ympäristöön ja etenkin ihmisen vaikutukseen ympäristössään. Ympäristöongelmat nousivat luonnonsuojelutyön ytimeksi 1970-luvulla toi siitä syvä henkilökohtainen kiintymys luontoa ja luonnonsuojeluaatetta kohtaan. Yleinen ympäristötietoisuus kasvoi. Tällaista räväkkää otetta luonnonsuojelukeskustelussa esiintyi enemmän vasta 1960luvun jälkeen. Samalla luonnonsuojelu ajautui yhä useammin ristiriitaan muiden yhteiskunnallisten intressien kanssa ja toisaalta muodosti näin oman näkökulmansa tarkastella yhteiskunnan kehitystä. Luonnonsuojelu ei ollut enää pienen piirin puheenaihe vaan kosketti yhä useampia ihmisiä henkilökohtaisesti. Kuva Kokemäenjoen soudusta 1980. Luonnonsuojel uli ikkeen akateemisen asialliseen ja toisaalta harmaaseen tyyliin toi särön Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja Rolf Palmgren, joka jo 1920-luvulla kirjoitti railakkaaseen sävyyn mammonan vallasta, "jonka katseet ahnaasti imeytyvät kaikkeen, jonka voi vaihtaa kilisevään kultaan ja joka imettyään viimeistä pisaraa myöten isänmaan mehut, syöksyy sutena naapurin maihin". Muuttunut tilanne heijastui myös Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseen ja sen toiminnan jatkajaan Suomen luonnonsuojeluliittoon. Sellaista asiakokonaisuutta kuin ympäristökysymykset ei ennen 1960-luvun jälkipuoliskoa oltu ymmärretty yhtenä kokonaisuutena, vaan ympäristökysymyksiä oli tarkasteltu jos lainkaan esimerkiksi terveyteen liittyvinä erilliskysymyksinä. Luonnonsuojelu reservaateilta reaalimaailmaan Maailmansotien jälkeen alkoi Suomessa kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntämisen aika. Kiinnostus nimenomaan ihmisten ympäristöön ja ympäristönsuojeluun laimensi kiinsuoMEN LUONTO 5/98. Vuonna 1962 Suomen Luonnossa houkuteltiin ihmisiä yhdistyksen jäseniksi hätkähdyttävällä ilmoituksella: Suomen luonto vaarassa! Vaarassa nähtiin olevan ennenkaikkea vesistöjen ja alkuperäisluonnon. Suomen luonto vaarassa! Suomen Luonnonsuojelyhdistys laajensi tehtäväkenttäänsä sitä mukaa kun ympäristössä alettiin havaita uusia ongelmia. Luonnonsuojelulaki oli hyväksytty yksimielisesti eduskunnassa 1922. Tärkeänä tiedotusvälineenä toimi Suomen Luonto, jota alettiin julkaista 1941 ensin vuosikirjana ja myöhemmin useamman kerran vuodessa ilmestyvänä aikakauslehtenä. Erityismaininnan ansaitsevat runollisen kauniit ja herkät luonnonsuojeluaatetta valottavat lehtijutut, joilla aatetta pyrittiin tekemään tunnetuksi laajemmillekin piireille. Yhteiskunnallistuminen näkyi myös kansainvälisen yhteistyön kasvamisena sekä erilaisina ympäristönsuojeluun liittyvinä valtakunnallisina teemavuosina. Teollistumisen yhteydessä yhä useamman ihmisen arkiympäristön kuva muuttui, elintaso kohosi ja vapaa-aika lisääntyi. rakennettiin poikkeusluvin. Suomi oli menettänyt sodassa vesivoimaa varten valjastettuja koskiaan, ja uusia voimaloita 18 Ari Ahlfors/Luontokuvat 1970ja 1980-luvulla kamppailtiin vesien rakentamista ja saastuttamista vastaan. Suomalainen yhteiskunta joutui siis sisäiseen ristiriitaan, kun elintasoa kohottava luonnonvarojen hyödyntäminen ja suomalaiselle identiteetille ja virkistäytymiselle tärkeä luonnonympäristö tulivat yhä ilmeisemmin toisilleen vaihtoehtoisiksi päämääriksi. Vuonna 1970 kohua herätti Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema räväkkä metsätalouden tehostamismenetelmiä kritisoiva Suomen Luonnon numero, ja tästä alkoi pitkä ja kiivas välienselvittely, johon metsäpiirit Metsähallitusta myöten ottivat osaa. Vaikka järjestön toiminta aluksi eteni kangerrellen sodan viedessä ajatukset ja tarmon muihin asioihin, sodan jälkeen toiminta vilkastui erilaisten lintuja kasvikurssien sekä retkien myötä
Sanna Ahonen on tehnyt 1997 pro gradu -työnä käsitehistoriallisen tarkastelun suomalaisesta luonnonsuojelusta 1880-1993 Helsingin yliopiston Limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselle. Se rajoittui vuoteen 1962 asti yhteen 1 uonnonsuojelu vaivojaan, jonka toiminta-alueena oli koko maa. Ympäristöministeriön Suomi sai pitkällisen poliittisen kädenväännön seurauksena viimeisten teollisuusmaiden joukossa vasta 1983. 19. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (myöhemmin liiton) rooli olikin suomalaisessa luonnonsuojelussa keskeinen; se oli hoitanut pitkään erilaisia luonnonsuojelualueiden suunnitteluun liittyviä tehtäviä sekä tehnyt muistutuksia luontoa muuttavista hankkeista. Suomen Luonnon sivuilla vaadittiin vuoroin siirtymistä SUOMEN LUONTO 5/98 pöllön oksennuspallojen analysoinnista todellisten ympäristöongelmien analysointiin ja vuoroin turhasta ja ympäripyöreästä puheesta konkreettisiin töihin kuten linnunpönttöjen tekoon. Luonnonsuojeluliitto hyväksyttiin erilaisiin komiteoihin "luonnon edustajaksi", ja se antoi virallisluonteisia lausuntoja ajankohtaisista ongelmista. Suomeen oli syntynyt 1960-luvun lopulla ja 1970luvun alussa uudenlaista ympäristönsuojeluun liittyvää ruohonjuuritason liikehdintää, jossa taas painotettiin enemmän ihmisen suhdetta ympäristöönsä kuin luontoa. Yhdistys kannusti perustamaan maakunnallisia luonnonsuojelujärjestöjä ja muutti nimensä Suomen luonnonsuojeluliitoksi. Suomen luonnonsuojeluliitossakin esiintyi sisäisiä ristiriitoja: liitto jakaantui 1970luvun alussa ideologisesti kahtia perinteisemmän luonnonsuojelun edustajiin ja yhteiskunnallisemman ympäristönsuojelun kannattajiin. nostusta alkuperäisluonnonsuojelua kohtaan. Hans Viitasola/Luontokuvat 1970-luvun lopulla vaadittiin lisää suojelualueita. Kansallispuistomielenosoituksessa puhumassa saamelaisten edustaja Jouni Kitti. Myöhemmin päädyttiin siihen, että Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa toimintaansa keskittyen nimenomaan luonnonsuojelukysymyksiin. Uusi kolmiportainen organisaatiomuoto näytti toimivalta ja jäsenten määrä kasvoi. Riitta Pulkkinen/Luontokuvat 1980-luvulla ryhdyttiin iskuun turhaa kulutusta vastaan kierrätyksen ja nuukailun puolesta. 1970-luvulla tulivat paikallisyhdistykset. Tämän vuoksi ihmisen ympäristöön keskittyvää ympäristönsuojelua ei nähty luonnonsuojeluliikkeessä pelkästään positiivisena piirteenä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen virkamiesmäiseen tyyliin oli hyvä syy: vaikka luonnon hyväksikäytön seuraukset tulivat yhä ilmeisemmiksi, pysyi valtiollinen luonnonsuojelu pitkään hyvin heikkona. Luonnonja ympäristönsuojeluasioita käsiteltiin erillisinä ongelmina monissa virastoissa ja ministeriöissä. Vasta kun luonnonsuojeluhallinto kehittyi, siirtyivät nämä tehtävät julkishallinnolle ja vapauttivat yhdistyksen omia voimia muuhun käyttöön. Tämä on toisaalta 1980-luvu!Ja herättänyt liiton jäsenissä kritiikkiä, sillä joidenkin mielestä yhdistys oli luonteeltaan ennemminkin luonnonhoitoviraston korvike kuin kansalaisjärjestö. Paitsi puutteellista, luonnonsuojeluhallinto oli pitkään myös hyvin hajanaista. Vasta 1973 perustettiin laajemmat toimistot hoitamaan ympäristöasioita. Yhdistys valtiollisen luonnonsuojelun korvikkeena Suomen Luonnonsuojeluyhdistys koki aatteellisen laajentumisensa lisäksi myös ulkoisia muutoksia 1960-luvulla. Myös nuorisojärjestö Luonto-Liitto kritisoi Suomen luonnonsuojeluliiton "virkamiesmäistymistä''
Ajatus osoittautui kauaskantoiseksi, sillä vielä 1950-luvulla maassamme korostettiin luonnonsuojelutyön merkitystä nuorison siveellisen ja esteettisen kasvatuksen kulmakivenä. Toiminta kuitenkin hiipui nopeasti. Koulunuorison kiinnostuksen herättäminen ei ollutkaan maan kuuluisimmalle lastenkirjailijalle vaikeaa. Museoviras10 Topelius raivasi tietä luonnonsuojelulle perustamallaan eläinsuojeluyhdistyksellä. Topelius uskoi eläinsuojelutyön kasvattavan lapsista vastuuntuntoisia ja luontoon myönteisesti suhtautuvia aikuisia. Jo ennen häntä oli Snellman kirjoittanut eläinsuojelutyön kasvatuksellisesta merki·tyksestä. Lintu kaikkosi paikalta vuosikymmenen lopussa samoihin aikoihin kuin juhlat loppuivat. Aiheesta lienee ensimmäisenä kirjoittanut J. Nordenskiöld esitti valtionpuistojen perustamista suojelutarjoituksiin. Luonto oli kirjailija ja runoilija Topeliukselle innoituksen lähde. nä 1870 Kaisaniemessa Kevätyhdistys Suomessa (Majföreningen) pikkulintujen, lintusten, suojelemiseksi. E. Ajatus eläinten ja kasvien suojelun tarpeellisuudesta oli kuitenkin jo tuolloin maassamme laajalti tunnettu ja hyväksytty. Topeliuksen aloitteesta perustettiin toukokuun 1. Kirjailija itse kertoi perineensä rakkauden luontoon ja luonnontieteisiin lääkäri-isältään. Topelius itse arveli, että innostuksen . lkätoveriensa tavoin koulupoika Topelius tutki innokkaasti käärmeitä, perhosia, sammakonpoikasia ja kukkia. Hän oli ajan tapaan erityisesti pikkulintujen puolustaja. Snellman 1850-luvulla Litteraturbladetissa. Topeliuksen omien sanojen mukaan Kevätyhdistyksen tehtävänä "oli sovittaa yleisen eläinsuojeluyhdistyksen tarkoitusperät lapsille helpommin käsitettävään muotoon, kehittää heidän oikeudentuntoaan ja valmistaa heille tilaisuus omintakeiseen tomuntaan hyvän pal vei uksessa". Hän oli myös epäonnistunut yrityksissään saada itselleen seuraaja toiminnan keulakuvaksi. Kevätyhdistysten kukoistuskausi oli lyhyt mutta vaikuttava. nopea laantuminen johtui sekä toiminnan puutteista että järjestäjien haluttomuudesta uhrata aikaa ja vaivaa yhdistysten toimintaan. Esikuva yhdistykselle oli saatu Ruotsista. Hänen Kevätyhdistyksestään alkoi eläinsuojelu maassamme. Niiden saalistajat, olkoonkin vaikkapa komeita kotkia, eivät sen sijaan juurikaan keränneet sympatioita. Satusetä pyrki muuttamaan asenteita suojelulle myönteisiksi vaikuttamalla lapsiin ja nuoriin. W. Vaikka Kevätyhdistykset olikin perustettu lapsia varten, ne herättivät myös aikuisväestön kiinnostuksen eläinsuojeluun. Kevätjuhlien pito Helsingissä lakkasi Topeliuksen muutettua perheineen pois kaupungista 1879. Yhdistys lintujen turvaksi Topeliuksen luonnonrakkaus ei jäänyt vain kirjalliselle tasolle. Turkuun perustettiin SUOMEN LUONTO 5/98. Hän oivalsi, että eläinsuojeluaatetta voidaan pitkällä tähtäimellä edistää tehokkaimmin lapsiin ja nuoriin vaikuttamalla. Runoilija Topeliukseen teki suuren vaikutuksen se, että satakieli lauloi 1870 alkaen vuosittain Kasvitieteellisessä puutarhassa aivan Kevätyhdistyksen juhlakentän läheisyydessä lasten metelöinnistä välittämättä. Kyseessä oli lähinnä kouluissa toimivaksi tarkoitettu lasten eläinsuojeluyhdistys. Timo Vuorisalo Suomen luonnonsuojelun lasketaan usein alkavan vuodesta 1880, jolloin kuuluisa tutkimusmatkailija A. Topelius oli 1800-luvun suomalaisen kulttuwin suurvaikuttaja, jonka sanaa kuultiin myös eläinsuojelussa. Eläinsuojelun varsinaiseksi käynnistäjäksi maassamme tuli kuitenkin Snellmanin suojatti ja työtoveri Zachris Topelius ( 18 181898). Vuonna 1878 niihin kuului koko maassa noin 30 000 jäsentä, mikä on samaa luokkaa kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nykyinen jäsenmäärä. päivä20 Topelius oli lintusten ystävä Zachris Topelius rakasti luontoa ja erityisesti lintuja. Maalaustaiteessa häntä miellyttivät muun muassa von Wrightien maisemaja lintumaalaukset. Satakieli säesti kevätjuhlia Helsingin mallin mukaisia Kevätyhdistyksiä perustettiin nopeasti lähes koko maahan, vaikka Topelius valittikin joidenkin opettajien nurjamielistä asennetta yhdistyksiä kohtaan