Purhonen ........................................................ Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Peukaloinen viihtyy hakkuuaukeiden ryteiköissä, Rytöjen pirteä pystypyrstö, Heikki Willamo ........ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. vsk.. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . 13 Sutta vainotaan rauhoituksesta huolimatta, Veli-Risto Cajander ja Riku Lumiaro ......................... 46 Suomi maailman savurenkaassa, Iiris Lappalainen ...................................................... Summaries of the Main Articles .............................. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Pää1oimi11aja Jorma Laurila, 228 08217 Toimi1Ussih1eeri1 Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimi11aja1 Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 22808216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimi1ukse11 sih1eeri Ai la Maikki, 228 082 18 Värierot1elu1 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luo1110 ilmestyy kuukausilrain, paitsi kesäheinäkuussa kakso1snumerona. Lemmenlaakso tienposkessa, Pertti A. 52 Kirjoja ...................................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 0015 1 Helsinki puh. Rakkaus luontoon voi kummuta satukirjastakin. Luontoa säästäviä vaihtoehtoja on tarjolla. 66 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kierteissarvivuohi ................................................. Tilaushinnat Yuosikena (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 14 Eläintensuojelijat ulvahtavat suden puolesta. (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 42 1 lrtonumero 33 markkaa. ........ 32 Tutkimusmatka kotipihalle, Seppo Vuokko .......... 24 lsokudu voi hyvin zimbabwelaisella riistatilalla. 62 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Jatkuva säästötilaus 265 mk. i:r:nd:J~~ .. Kansikuva: Kesän viestin tuovan tesmaperhosen kuvasi Paavo Hamunen. Uuteen afrikkalaiseen suojelupolitiikkaan voi tutustua sivuilla 40--46. Jatkuva säästöti laus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 18 Mitä ydinvoiman tilalle. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Peukaloisesta L k r· r·· "k t k lisää sivuilla 22-23. 12 Kehittäminen ja projekti, Aura Koivisto .............. .. 26 Turun Ruissalo on kuin Airistolla uiva Nooan arkki. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. : ..................................................... 22 missä on sekä piilopaikkoja että ravintoa. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ EU:n tavoitteena suotuisa suojelun taso, Matti Hiili ........... .. Vapaakaupan suuri illuusio, Antti Vahtera ........... 2 Kotimaasta ........................................................................ 58 Kysy luonnosta ......................................................... 37 Villistä luonnosta vaurautta, Jorma Laurila ........ 33 Oma piha voi innostaa vaikka luontokirjailijaksi. .30 Kahden ison tien väliin kätkeytyy upea joenvarsilehto. Takaisin hiilikauteen, Antti H alkka ja Iiris Lappalainen ...................................................... 50 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... ... z L.U 6 :) V') SUOMEN LUONTO Toimi1us Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 40 Ulkomailta ................................................................ 16 Kaavoituksella voitaisiin säästää luontoa ja rahaa. Rantojen kalleus on kaavoittajan syytä, Mikko Niskasaari ...................................................... ~~'. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Tammet Ruissalon turvana, Alice Karlsson ......... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. 67 SUOMEN LUONTO 5/94 53
Parhaat kulkuvälineet ovat omat jalat tai polkupyörä. Saartorengas puistojen sekä viherja suojelualueiden ympärillä kuristuu yhä tiukemmalle. punginlahden kansainvälisesti arvokkaan suojelualueen ympärille aiotaan rakentaa 18 000 asunnon ja 6 000 työpaikan lähiö. Jorma Laurila 3. Liian tiheä rakennuskanta viheralueen kyljessä turmelee luonnon vähitellen, vaikkei kukaan niin haluaisikaan. Kaupungeissa luonto on poliittisten päättäjien ja virkamiesten armoilla. Jokakesäiset massatapahtumat ruhjovat pahoin Kaivopuistoa. Suuret konsertit, urheilukilpailut ja rakentaminen kuuluvat ilman muuta kaupunkiin, mutta niille pitää löytää oikea ympäristö. Kaisaniemen puistoon ollaan tunkemassa suurta pesäpallokatsomoa. Tuhannet jalat tallaavat armotta kasvillisuuden, suuret tapahtumat tuovat tullessaan paljon liikennettä ja piittaamattomat ihmiset roskaavat ja ränstäävät. Luontoa arvostava joutuu kuitenkin usein mustin mielin katselemaan, miten huonosti kaupunkien luonnonsirpaleita kohdellaan. 53. Ei tunnu olevan eroa sillä, ovatko ne virallisia viheralueita vai vain muuten säästyneitä. Puistojen pitäisi olla hiljentymistä, rentoutumista ja pienimuotoisia tapahtumia varten, kaupunkilaisten yhteisiä puutarhoja, jotka tuovat vihreän henkäyksen kiven keskelle. Luontoelämyksiä ei tarvitse lähteä etsimään matkojen takaa; niitä löytyy aivan kotinurkilta, kun vain kulkee silmät ja korvat tarkkoina ja mieli avoimena. vsk. Tässä numerossa avaamme ikkunoita lähiluontoon: Kerrankin laiskuus palkitsee omakotitalon omistajan. Kaupunkien erilaiset katvealueet, tyhjät tontit, radanvarret ja monet touhukkaiden ihmisten huomiolta säästyneet nurkkaukset paljastuvat monesti lähemmin tarkasteltuina rikkaiksi pikku keitaiksi. Muun muassa Helsingissä tästä on lukuisasti esimerkkejä: Kymmenkilometrinen Keskuspuisto on vuosien mittaan kaventunut, ja sen vyötärö on jo kokonaan katkeamassa. Niitä ei pidetä aarteina vaan varamaina, joista voidaan aina tarvittaessa lohkaista pala tai kaataa muutama puu; niitä siivotaan ja sotketaan, "siistitään" ja asvaltoidaan. Todellisissa kulttuurikaupungeissa arkkitehtuuri ja luonto lyövät kättä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vuosikerta 5 1994 Lähiluonto kunniaan! Helsingin Viikkiä. Omakotialueilla taas omistajalla on valta ratkaista, kehittyykö pihasta nujerrettu, vivahteeton nurmiaavikko vai kukkea ja jännittävä viita, josta riemuitsevat niin linnut, perhoset ja siilit kuin lapsetkin. Teiden saartamassa kolmiossa lymyääkin rehevä Lemmenlaakso. Jo aamuöinen kävely keväisen kaupungin keskustan läpi antaa uuden näkökulman kaupunkikulttuuriin: mustarastaan kiihkoisa ja kaihoisa huilu soi hienosti kivisissä kuiluissa. Viikin-VanhankauSUOMEN LUONTO 5/94 53. Mitä olisi Turku ilman Ruissaloa
"Ilman luonnonsuojeluliittoa monet asiat jäisivät vain hetken leimahdukseksi. Työministeriön ylitarkastaja Kjell Henrikson vahvistaa, että heillä oli Kainuuseen yhtä suuri, vaihtoehtoinen hanke, joka olisi aivan hyvin voitu esitellä Vuokatin tien sijasta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Euroopan unionin suhteen liitto on ollut koko ajan valppaana. Kyläpoliitikkojen 20 vuotta ajama Vuokatin tie kelpaisi sellaiseksi. Lisäähän iso jäsenmäärä myös kannanottojen painoarvoa. Esimerkiksi kansallispuistokomitean mietintö lyötiin 1977 ihan lyttyyn. Saimaannorpalle liitto on ostanut elintärkeitä pesimäluotoja ja saaren. Kainuu, jossa asuu kaksi prosenttia suomalaisista, sai 20 prosenttia rahoista. Tietymättömissä on, mitä paketin valmistellut kokoomuksen työministeri Ilkka Kanerva tienasi kaupassa siitä, että käveli ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen yli. Kun valtakunnassa nyt mietitään uutta metsäpolitiikkaa, vo1ta1sun aivan hyvin kaivaa esille liiton metsäohjelma kahdenkymmenen vuoden takaa. Kotkan suojelutyöhön satsataan myös reippaasti. Työministeriö karsi ne 55 miljoonaan. Lisäksi tie pyyhittiin KHO:n päätöksellä 1991 Kainuun seutukaavasta, joten valtioneuvoston päätöksen laillisuus on kyseenalainen. Liitto on se elin, joka painostaa, neuvottelee ja jaksaa puhua, uhanalaisista lajeista, lahopuista, vaelluskaloista ... Sen pesimäalueita yritetään laajentaa poronhoitoalueen eteläpuolelle rakentamalla tekopesiä ja ruokkimalla talvehtivia kotkia. Liitto näkyy myös maakunnissa. Liitto toimii tarvittaessa myös ripeästi. Se saattaa viedä keskustalta kaksi kolme kansanedustajaa ja viiden miljoonan puoluetuet. " Luonnonsuojeluliitossa asiat pannaan ensin suureen seulaan, sillä kaikkien asioiden perään ei voida sännätä. Luonnonsuojelu Ii i ttolaisia on 27 000, mutta uusia jäseniä tarvittaisiin kipeästi . Juuri nyt puhalletaan ilmaa saimaannorpan ja maakotkan sieraimiin. Huhtikuussa liitto julkaisi EU:n ympäristövaikutuksia käsittelevän kirjan. Keskustoimiston lisäksi liitolla on ollut jo vuosia kuusi aluesihteeriä eri puolilla Suomea ja tänä vuonna alueellisia työntekijöitä on pystytty lisäämään. Tiepiirit esittivät kaikkiaan 300 miljoonan edestä työllistämiskohteita. Komposti jopa kerrostalojen pihaan sehän oli vielä muutama vuosi sitten vitsi, nyt komposteja on jo keittiöissäkin. vsk.. Arvostelijoiden mukaan Suomi menee konkurssiin, jos ehdotukset toteutetaan. Vuokatin tie lyhentää Kajaanin ja Joensuun 240 kilometrin välimatkaa kahdeksalla kilometrillä, maksaa noin 30 miljoonaa ja sen rakentaminen työllistää 10-15 miestä. Jäsenyysneuvotteluja on seurattu tarkasti ja Suomen neuvottelijoille on esitetty ympäristöasioita ja päätöksenteon avoimuutta koskevia vaatimuksia. Monia muitakin liiton ajamia tavoitteita on ensin pidetty mahdottomina. Alice Karlsson Lisätietoja luonnonsuojeluliitosta saat osoittella Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169, 00151 Helsinki tai puhelimella (90) 228 081. Valtioneuvosto jakoi kaikkiaan 190 miljoonaa markkaa työllistämisrahaa, joista 75 prosenttia meni Suomen keskustan vahvimmille tukialueille joilla asuu vain 20 prosenttia väestöstä. Nyt meillä on hieno luonnonsuojelualueverkosto, jota kukaan ei kyseenalaista. Se raivaa tietä: maalämpöä, biokaasua, tuulta ja aurinkoa, vain lyhytnäköisimmät nauravat enää niille. Myös kaikkiin päästöjen vähennystavoitteisiin on suhtauduttu aluksi kielteisesti. Siellä ne pökkelöt, lehtipuut ja suojakaistat ovat. Se on aina kulkenut paljon edellä muita. Tässä on liiton voima. Siitä seulasta sitten tipahtelevat ne tärkeimmät asiat, joita viedään eteenpäin. Lisäksi liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela pitää Vuokatin tietä "älyttömänä". Mikko Niskasaari 4 KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto on ostanut norpalle mm. Raaka valtapeli tuhoaa Vuokatin Valtioneuvoston huhtikuussa hyväksymää Vuokatin vaarajonon pirstovaa Eevala-Juurikkalahti -tietä ei voi ymmärtää muutoin kuin valtapelin läpi arvioiden. Keskustalle sopisi kuitenkin vain näyttävä voitto. tämän Saimaan Pihlajavedellä olevan pesimäpaikan. Ja kun tietty osa jäsenistä on aktiivisia, lisääntyisi myös toimijoiden joukko. Nyt pidetään selvänä, että uusiin voimaloihin asennetaan mm. Ministerit eivät kuitenkaan saa Vuokatin tieltä vielä rauhaa, sillä viimeisen sanan siitä sanoo KHO. Luonnonsuojeluliitto tekee pieniä ihmeitä Suomen luonnonsuojeluliitto on syystäkin ylpeä itsestään. mahdollisimman tehokas rikinpoisto. Myös työttömistä. "Kyllä tässä on koko ajan tehty pieniä ihmeitä", sanoo luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Joukkoliikenne vetämään, autoliikenteen päästöjä vähennettävä, ylimitoitetut tiesuunnitelmat jäihin ihan realistisia tavoitteita. Koskiensuojelulakikin yritettiin vesittää taloudellisilla peikoilla. Kainuuseenkin· oli vaihtoehtoisia kohteita, kertoo johtaja Erkki Koskinen tielaitoksesta. Presidentinvaalit hajoittivat keskustan pahimmin Kainuussa, jossa Keijo Korhosen kannattajat ovat lähdössä eduskuntavaaleihin omilla listoillaan
vsk. Pentti Hirvonen 5. Jutun mukaan Greenpeace keräsi 1991 noin 550 miljoonaa markkaa "valaiden pyynnin vastustamiseen" todellisuudessa tämä summa on järjestön toimistojen yhteenlaskettu budjetti. Artikkelissa kerrotaan, ettei kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC "suostunut vaadittuun valaanpyyntikieltoon Etelämantereen vesille". Kauppaja teollisuusministeriön, Vapo Oy:n, Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyönä aloittama projekti tähtää näkyvästi myös taloudellisiin päämääriin. Se oli tunteisiin vetoava kannanotto valaanpyynnin lopettamisen puolesta. Allastamista ja jälkikäytön vesistökuormitusta syynätään Kihniön Aitonevalla. huhtikuuta 1994 australialaisen dokumenttielokuvan "Viimeinen valas". Ilta-Sanomien ajattelun mukaan eläin ei tästä kärsine, sillä "valaiden väitettyä älykkyyttäkin voi lähinnä verrata lehmän älyyn"! Juha Valste viherrehun tuottaminen. Puiden kasvatus eri muodoissaan voi olla tärkeimpiä käyttömuotoja siitäkin huolimatta, että talousmetsien hakkuusäästö kasvaa vuosi vuodelta." Tutkimusohjelmaan sisältyy Suojelijoita syytetään maanpetoksesta Kolilla toimiva Pohjois-Karjalan Talous ja Luonto ry. Ohjelman asiatiedot olivat oikeita. Lähinnä kolilaisiin maanomistajiin tukeutuvan Talous ja Luonto -järjestön mielestä luontoaktivistit häiritsevät metsätaloutta Kolin alueella kansallispuiston tuntumassa. "Emme ole syyllistyneet Eskelisen väittämään toimintaan. Artikkelissa ei myöskään sanota, minkä vuoksi valaita pitäisi pyydystää. Seuraavan päivän Ilta-Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla "Valaskannat ovat nousseet huippuunsa Tutkijat teilaavat tv-ohjelman väitteet valaista." Artikkeli alkaa virkkeellä: "Valaitten kuoleminen sukupuuttoon on paikkansapitämätön myytti, toteavat useat kansainväliset valastutkijat." Artikkelin "kansainväliset valastutkijat" ovat mm. "Toimintamme perustuu vapaaehtoisiin jäsenmaksuihin." Kimmo Repo myös alueita, joista syntyy kosteikkoja ja lintujärviä. OHO! MTV esitti 6. Tämä miehisten miesten uljaana seikkailuna pidetty puuha kestää tavallisesti minuuttikaupalla ja joskus yli puoli tuntia. Artikkelissa väitetään, että valaita on viimeksi uhattu 1600-1700-luvuilla; todellinen kato kävi kuitenkin 1930-1960-luvuilla. Syyksi ei riitä, että "kannat kestävät jo verottamisen". Artikkelissa ei kysytä, kuinka moni meistä hyväksyisi lehmän teurastamisen siten, että eläimen ruhoon ammutaan räjähtävä harppuuna, johon kiinnitetystä köydestä pakoon yrittävää onnetonta nautaa vedetään ympäri laidunta, ammutaan siihen uusi harppuuna ja annetaan eläimelle sähkösokkeja. Artikkeli antaa täysin väärän kuvan valaiden nykytilanteesta. Piirin puheenjohtaja Heikki Simola pitää kiukunpurkausta käsittämättömänä. IS:n jutun sekavista ja osaksi ristiriitaisista puolitotuuksista ja selvistä valheista heijastuu valaanpyynnin kantuhannella hehtaarilla vuodessa. Artikkelissa ei mainita mitään TV-ohjelman keskeisimmästä sanomasta, joka oli valaanpyynnin epäinhimillisyys ja tapettavien eläinten pitkitetyt kärsimykset. Luonnonsuojeluväki ei pysty painostamaan suuria puutavarayhtiöitä. "Soiden uusiokäytössä ovat maanomistajat avainasemassa", sanoo Yapon ympäristönsuoje1 upäällikkö Pirkko Selin. "Luontoaktivistien toiminta hipoo mielestäni jo maanpetturuuden rajoja." Yhdistys vaatii, että valtiovallan on tutkittava luontoväen toiminnan laillisuus. Yksityiset eivät uskalla tarjota puuta myyntiin, ja toisaalta yhtiöt eivät ole halukkaita ostamaan painostuksen pelossa. Kolin tapauksessa uskon yhtiöiden pitävän itse kiinni kansainvälisestä maineestaan." Simolan mukaan PohjoisKarjalan luonnonsuojelupiiriltä ei voi ottaa pois valtionavustuksia, koska se ei niitä saa. Tutkimuksessa selvitetään edellytyksiä metsitykselle, marjaja yrttiviljelylle, ja suon jälkikäytön vaihtoehtoina voivat olla myös kalanviljely tai nattajien huoli: satojen miljoonien markkojen vuotuiset lihamarkkinat uhkaavat liukua hyppysistä. Vain lahtivalaita on niin runsaasti, että lajin eräät kannat saattaisivat kestää tiukasti valvotun pyynnin. syyttää luontoaktivisteja laittomasta painostuksesta ja vaatii, että valtio lakkaa avustamasta luonnonsuojelujärjestöjä. Tutkimus on ajankohtainen, sillä tällaisten alueiden määrä kasvaa tämän vuosikymmenen aikana parillaSUOMEN LUONTO 5/94 53. "Tietääkseni luontoaktivistit ovat uhanneet levittää kielteistä kuvaa jopa ulkomaille niistä yhtiöistä, jotka ostavat puuta Kolin alueella", sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Sulo Eskelinen. Ei ihme, sillä tätä tosiasiaa ei kukaan pysty kumoamaan. "He päättävät soiden jälkikäytöstä ja käyttötavasta. tunnettuja norjalaisia ja islantilaisia valaanpyynnin kannattajia, jotka ovat omien maittensa valaanpyyntiä edistävien organisaatioiden huipulla. KOTIMAASTA Haluaako Ilta-Sanomat valaspihvejä suomalaistenkin ruokapöytään . rauhoituksen voimaantulon. Viisi suurinta valaslajia ovat erittäin uhanalaisia, eivätkä näiden lajien kannat ole muutaman vuoden pyyntitauon aikana toipuneet. Rastunsuo kuuluu lintujen muu-ttojohteisiin, joita linnut seuraavat muutollaan vuodesta toiseen. Lintujen sopeutumista muokattuun uusympäristöön seurataan Limingan Hirvinevalla ja Rautalammin Rastunsuolla. Tällä hetkellä valaanliha maksaa 10-50 kertaa enemmän kuin naudanliha. Maanomistajien yhdistyksen syyttävä sormi osoittaa selvästi Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirijärjestöä. Todellisuudessa enemmistö !WC:n jäsenmaista kannatti kieltoa, mutta Japani ja Norja onnistuivat Japanin lahjomien kehitysmaiden ja maaravahemmistösäännön avulla estämään Ranskan ehdottaman Mitä tehdä loppuunkalutulle suolle Viime vuonna alkanut kolmivuotinen tutkimusohjelma hakee suuntaviittoja turvetuotannosta vapautuvien suopohjien käytölle
Simon ulkosaaristoon kuuluvat Moffenkallan eli Tiurasenkallan, Tiurasenkrunnin, Ykskiven, Möylyn ja Härkösten saaret. Osta maata Vuotokselta Vuotoksen alueella on jo yli 400 uutta maanomistajaa. kesäkuuta, soudetaan ylisen Kemijoen ja erämaaluonnon puolesta Savukoskelta Pelkosenniemelle. Koulumajoitus, veneet tai kanootit maksutta. Kokonaavalla neliömetri maata maksaa 1 ,50 markkaa. Tiurasenkrunni on ulkosaarten korkein saari, ja se on sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan ulkosaariston monipuolisin. Saarella kasvaa 161 putkilokasvilajia ja pesii 24 lintulajia. Ateriapalvelut ja välikuljetukset omakustannushintaan. Näyttelyssä on 145 suurennosta, joista 20 on laulumaitten kävijöiden konkareiden, I. Tiurasenkrunni tunnettiin vielä viime vuosisadan lopulla merikotkan pesimäsaarena. Saaristo sopisi hyvin Perämeren kansallispuiston jatkeeksi ja olisi linkkinä Iin krunneihin, jossa on Oulun yliopiston tutkimusasema. Merilinnustoltaan Simon ulkosaaret ovat olleet kauan tunnettuja, ja niiden linnusYkskivi G~ Tiurasenkalla o Tiurasenkrunni Leipäre .. 1994. Soutuun voi liittyä myös matkan varrelta tai soutaa vain lyhyen matkan niin halutessaan. Taustalla näkyy Härkäleton majakkasaari. (9692) 13210, fax 12039. Simon kunnan esityksestä Lapin vesija ympäristöpiiri suunnittelee saareen huviveneiden suojasatamaa, joka vahingoittaisi saaren luontoa. Leipäreen maannousemarantaa. Heinäkuun alusta (9692) 8 13 210, fax 812 039. Kalastus on Simossa 1900luvun alkupuolelle ollut tärkeä elinkeino ja ulkosaarien vanhat kalakämpät, kalakellareiden jäänteet, kalkinpolttouunit, entiset laidunmaat ja pirtun salakuljetuspaikat ovat säilyttämisen arvoinen osa seudun kulttuurija paikallishistoriaa. kesäkuuta klo 10.00 Savukosken Mutkavaarasta. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 F, 00180 Helsinki, puh. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Helena Tiihonen Puh. Suojelua on nyt lyömässä korville Tiurasenkrunnin suojasatamahanke. Lähtö juhannusaattona 24. Nyt ruokki on hävinnyt pesimälinnustosta, mutta on tekemässä paluuta. 6 KOTIMAASTA Tiurasenkrunniko huviveneille. K. Simon luonnonsuojeluyhdistys on tehnyt aloitteen Simon ulkosaariston suojelemiseksi. Pienikin alue tekee omistajasta asianomistajan, joka voi esittää vaatimuksia maa-alueestaan. ~Möyly \ Härkä letto 5 km Simon ulkosaaristo on suojelunarvoinen kokonaisuus, jonka eläinja kasvilajistoon yllättävän runsas. Valokuvanäyttely Kutsasta Kalevalaan on Suomen valokuvataiteen museossa 10.6.-14.8. Ota yhteyttä Helena Tiihoseen puhelin (9692) 13210, heinäkuun alusta (9692) 813 210. Juhannuksena Vuotokselle Juhannustanssit vanhalla lossilla, poroherkkuja Keminsaarilla, joikaamista, sauna, Lapin kesäyön valo ... Keijo Nevaranta SUOMEN LUONTO 5/94 53. D Sukella suomalaisuuden juurille Valokuvaja Petri Niikon kuvausmatkat Kutsaan, Paanajärvelle sekä Venäjän Karjalan pohjoisille runonlaulaja-alueille ovat tuottaneet valokuvanäyttelyn Kutsasta Kalevalaan. Vanhat simonkyläläiset miehet muistavat vielä, miten Härkösten saarilta kerättiin pyydönpanon aikana koreittain lintujen munia. (90) 694 1343. Juhannuksena, 24.-25. tosta on havaintoja 1800-luvun puoleltakin. Näyttelyn historiallinen tekstija kuva-aineisto johdattelevat katsojan nykypäivään, jossa on säilynyt runsaasti arvokkaita kaikuja suomalaisen heimon yhteisestä menneisyydestä. Tärkeimpien lintusaarten rauhoittaminen ja maihinnousukielto turvaisivat eräiden harvinaistuvien lajien pesimärauhan saarilla. Määräaloja voi edelleen ostaa Kokonaavalta, joka on valtakunnallisesti arvokas aapasuo; muuttohaukkojen, joutsenien ja hanhien asuinseutu. vsk.. Riskilöitä pesi vuonna 1911 Härkäletossa ja Saapaskarilla yli 50 paria mutta viime kesänä koko ulkosaaristossa vain kolme paria. Inhan, Esko Suomalaisen ja Väinö Kaukosen tallennoksia. Oma vene tai kanootti helpottaisi järjestelyjä
UVB-säteily voi vahingoittaa myös silmiä. Riku Lumiaro Lapsen iho on erityisen herkkä auringolle. Turkistuottajien mukaan ketut ovat parissakymmenessä vuodessa tottuneet Varo aurinkoa! Ilmatieteen laitos aloitti maaliskuussa uuden palvelun: yleisölle annetaan ennusteita ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta maanpinnalla. ja 29.5. Herkkäihoinen ei kesäaikana voi keskipäivällä oleskella auringossa Helsingin seudullakaan kuin 5-20 minuuttia palamatta; tropiikissa vastaava aika on vain muutama minuutti. Eläinsuojelujärjestö Peta osoitti mieltä turkiseläinten puolesta huhtikuussa Helsingissä. Lisätietoja antavat Barbro Elgert, puh. Noin 30 minuuttia kestäviä ilmaisia esityksiä on ravintola Pukin aukiolla 21., 22., 24., 26. Monille nämä vampyyrien esikuvat synnyttävät kylmiä väristyksiä. Suomessa tuotetaan kaksi kolmasosaa maailman ketuista, ja minkkien kasvattajana Suomi on Länsi-Euroopan kolmas. Ja Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö Peta toi uusia luonnonsuojelun toimintatapoja Suomeen, kun kaksi englantilaista aktivistia Amanda Arjas ja Gillian Merret protestoivat melkeinpä alasti kolmen suomalaisen eläinsuojelijan avustamana. Juha Valste sitten vain Elämänlähteelle, Naistinkiin, Neitvuorelle sekä 54 muulle luontokohteelle Mikkelin seudulla. tuhohyönteiskantojen säätelijöinä ja kasvien pölyttäjinä. Lyhytaaltoisempi UVB puolestaan voi synnyttää ihosyöpää. Vuotuisen säteilyannoksen kaksinkertaistuminen lisää tyvisoluja okasolusyöpien riskin kolmintai nelinkertaiseksi. Lisätietoja opastuskeskuksesta saa numerosta (92 1) 623 471. pieniin häkkeihin. Lepakoi lla on kuitenkin tärkeä osa mm. Maksullisen puhelinpalvelun numero on 9700-7211 . Kun menet Mikkeliin, hae ~ < ihmeessä ympäristökeskuksesta Turkisten Vastustajat riisuivat Vaatteensa Luonnonkävijän opaskartta. Kaupungin ympäristönsuojelutoimiston suunnittelema ja ylläpitämä keskus on vanhassa veneveistämössä lähellä saarelle johtavaa siltaa. Lepakot LuontoExpossa Lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat aina kiehtoneet mieltä. On kuitenkin vaikea uskoa, että luonnossa paljon liikkuva kettu viihtyy neliön häkissä, jossa se ei voi edes tyydyttää perustarpeitaan. Melanooman vaara nousee sitä suuremmaksi, mitä useammin ihminen polttaa ihonsa. D Satuilua Korkeasaaressa Näyttelijät Liisa Paatso ja Riitta Elstelä esittävät Korkeasaaressa lapsille ja Iapsenmielisille uudelleen dramatisoitua Grimmin veljesten eläinsatua Kettuja kissa sekä kertovat Korkeasaaren uhanalaisista asukkaista. 191 7455 ja Outi Nummi, puh. Tempaus herätti mielenkiintoa niin ohikulkijolssa kuin lehdistössä, mutta tiedotusvälineitä myöten ihmisiä kiinnosti tyttöjen alastomuus enemmän kuin se, mitä he sanoivat. Opastuskeskus järjestää myös yleisöesityksiä, ja siellä on opetustilat ryhmien käyttöön. 708 4700. Osa auringon säteilystä on lyhytaaltoista ultraviolettieli UV-säteilyä. Teeman "Mieluummin alasti kuin turkki päällä" on tarkoitus saada ihmiset tiedostamaan turkiskasvatuksen epäkohtia. Ennusteessa kerrotaan tulevan päivän otsonitilanne ja UVB-säteilyn voimakkuus eri alueilla. Tällaisille ihmisille Ilmatieteen laitoksen uusi palvelumuoto on tärkeä. KOTIMAASTA Onko Mikkeliin menijöitä. Yläilmakehän otsoni, pilvet, ilmakehässä leijuvat hiukkaset, heijastamaton maa ja suojaava vaatetus vähentävät UVB-säteilyä, jolta on helppo suojautua lierihatulla, vaatteilla ja aurinkolaseilla. Upeasti kuvitettua ja selkeästi kirjoitettua opaskarttaa voi kysellä Mikkelin seudun ympäristökeskuksesta (955) 2011 700. Silti kloorin määrä kasvaa edelleen pitkälle ensi vuosituhannelle, sillä freonit kohoavat stratosfääriin hitaasti ja poistuvat sieltä vielä hitaammin. Turkistarhaus on liiketoimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Otsonia ovat vähentäneet enty1sesti ihmisen ilmakehään päästämät kaasut, joista tärkeimpiä ovat klooria sisälSUOMEN LUONTO 5/94 53. Ennuste ilmoittaa minuutteina, kuinka pitkä aika kuluu herkän vaalean ihon punertumiseen pilvettömissä oloissa keskipäivän aikaan. Tällöin eläimen hyvinvointi helposti unohdetaan ja häkkien koon määräävät rakennuskustannukset ja helppohoitoisuus. Ilmakehän yläosien otsonin määrä tietyn paikan yläpuolella muuttuu jatkuvasti. D Ruissaloon opastetaan Turun Ruissalon luontopoluille ja tammien siimekseen voi nyt mennä aivan uusin silmin, sillä uusi opastuskeskus antaa hyönteisille, kasveille ja linnuille nimet. "Lepakot yön salaperäiset lentäjät" -näyttely on auki syyskuun loppuun saakka Helsingissä LuontoExpossa, Hämeentie 153. Karttaa saa myös saksanja englanninkielisenä. Kansainvälisesti on sovittu, että freonien käyttö lopetetaan vuoden 1996 loppuun mennessä. D 7. vsk. tävät freonit, bromia sisältävät halonit ja typpioksiduuli (ilokaasu). Tämän säteilyn pitkäaaltoisin osa, UV A ruskettaa ihon. Maailman yli 900 lepakkolajista vain kolme eteläamerikkalaista lajia himoitsee verta. Ketun nahan hinta on noussut sadasta neljäänsataan markkaan ja turkisten kysyntä on kasvanut
Kullero on kauneimpia luonnonvaraisia kasvejamme. Oletko nähnyt pohjantuomia tai tiedätkö tuomen hyötykäytöstä tai tuomenkehrääjäkoin esiintymisestä kotiseudullasi tai muualla. Sitä voi istuttaa lammikoiden ja suihkulähteiden reunamille tai kosteikkoihin, mutta se menestyy hyvin myös täydessä auringossa. Postimerkkiarkin heleät maalaukset on piirtänyt taiteilija Pirkko Juvonen-Valtonen. Tavallisen tuomen eli metsätuomen kukkaterttu on riippuva ja lehti sekä nuoret oksat kaljuja. Parasta olisi, jos niityllä laiduntaisi lammas tai pari kesäankkaa. Kullankeltaiset keräset hohtavat kevätauringon valossa. Kullero menestyy myös puutarhakasvina. Postimerkeillä tehdään tunnetuksi ketojemme kukkia ja ne muistuttavat myös luonnonsuojeluliiton työstä ketojen hyväksi. Villiltä kulleroniityltä loppukesällä kerätyt siemenet kylvetään syksyllä hyvään, multavaan puutarhamaahan, ja seuraavana keväänä pienet taimet kasvatkullero on väriltään hienostuneen vihertävänkeltainen, mutta tarhakulleron monet lajikkeet ovat voimakkaan oranssinvans1a. Rea Peltola Toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupuolella voi nähdä rehevillä niityillä sadoittain kukkivia kulleroita. Kulleron mehevät varret kannattelevat jalomuotoisia, pyöreitä kukkia, joita kehystävät kauniisti liuskoittuneet lehdet. Tarhakulleroilla on yhtä täydellisen muotoiset, pallonpyöreät kukat kuin villeillä sukulaisillaankin. jolla on huomiota herättävän pitkä tai hyvin tiheäkukkainen kukkaterttu tai jonka kukat, terälehdet, mustat pyöreät marjat tai lehdet ovat erikoisen kokoisia, värisiä tai muotoisia. Seitin alla, pedoilta suojassa, toukat syövät isäntäpuunsa lehdettömäksi. Se on myös yhä varsin yleinen, vaikka kullerot suosimat kosteat niityt ovat kasvamas8 KOTIMAASTA Tuomi kukkii Etelä-Suomessa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Vuoden päästä kullerot saattavat jo kukkia. Tuomen oksilla ja kuorenpalasilla voidaan karkoittaa pikkujyrsijöitä. vsk.. Kasvia vioittavat myös sienitaudit. Pohjois-Suomessa tuomi on, kin suosittu koristepuu. Parhaiten kullero viihtyy puolivarjoisalla paikalla. -joka on pitkäikäinen. taimina. g Kasvilla elää muitakin lehtiä ] ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä. Jos kulleron annetaan tehdä oman mielensä mukaan, se siementää ympärilleen ja levittäytyy vuosien mittaan laajoiksi kasvustoiksi . Kun kullero ei kuki, sen lehtiä on vaikea erottaa metsäkurjenpolvista, jotka kasvavat samantapaisilla paikoilla. Valkolatva tuomi Ahonlaitaa kaunistava tuomi puhkeaa juuri kukkaan. Tuomikirva imee puun •~ lehdistä nesteitä, jolloin ne käpristyvät, kellastuvat ja ok2 8 sien kärjet saattavat kuolla. Sen tuoksu on huumaavan voimakas. Jos haluaa pidentää kulleroaikaa, osan taimista voi istuttaa varjoon ja osan Keto kukat kukoistavat postimerkeissä Kesäkuun 1. Lisätietoja saa numerosta (981) 553 1573/Hiltunen. Tuomi on sopeutunut tuholaiseensa ja tekee uudet lehdet ] vielä saman kesän aikana. Pohjois-Suomessa kasvaa pensasmainen pohjantuomi, jonka kukkaterttu on pysty, lehdet ja nuoret oksat karvaisia ja siemenen sisältävä hedelmäluu sileämpi kuin metsätuomella. Suomen luonnonsuojeluliitto etsii, kunnostaa ja hoitaa ketoja eri puolilla Suomea. toja. Kulleroita voi myös ostaa Pohjoismaiden geenipankki etsii tuomen terveitä ja elinvoimaisia valioyksilöitä ja erikoismuotoja. joka kukkii muita tuomia huomattavasti pidempään tai useamman kerran kesässä. Kulleron kukat kestävät maljakossa kauan, ja niiden tuoksu täyttää huoneen kevään riemulla. Tuomet muuntelevat paljon ja niiden joukosta saattaa löytyä mielenkiintoisia koristemuosa umpeen, kun karjaa ei enää laidunneta niillä. Tuomen kuorella voi värjätä kankaita, ja siitä saadaan väriainetta maaleihin. Pyrkimyksenä on turvata kauneimpien ketojen säilyminen maamme luonnonja kulttuuriperinnön osana. D SUOMEN LUONTO 5/94 53. Ne sisältävät suojaravinteita sekä desinfiointija puudutusaineiden kaltaisesti vaikuttavia parkkihappoja. -joka on jollain muulla tavalla huomiota herättävä. Kasvin sitkeästä ja taipuisasta puuKultapalloja vaalimaan Kullero, Trollius europaeus, kukkii keväänvihreissä lehdoissa ja kosteilla niityillä, puronvarsilla ja hylättyjen talojen umpeenkasvavilla pihamailla. Ne pitävät nurmen kurissa, mutta jättävät kulleron rauhaan. Oletko nähnyt tuomen, -jota tuomenkehrääjäkoit, muut tuomea vioittavat hyönteiset tai taudinaiheuttajat näyttävät karttavan. Kirjoita meille osoitteeseen: Tuomiprojekti, kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto PL 400, 90571 Oulu tai lähetä viestisi telefaxiin (981) 553 1584. päivänä ilmestyvässä kymmenen postimerkin pienoisarkissa kukkivat kissankellot, orvokit ja kurjenpolvet. -jolla on erikoinen kasvutapa. Jotkut lajikkeet ovat kerrottuja, jolloin kukat ovat vähemmän läpikuultavia. Marja-Tuulikki Rintanen tavat vihreät lehtiruusukkeensa. Kullero menestyy hyvin vuohenputkien, nurmiheinien, kurjenpolvien ja muiden niittykasvien seassa, kunhan liian tungettelevat heinät niitetään kerran kesässä kullerojen ympäriltä. Marjoja kerätään Pohjois-Venäjällä ravinnoksi ja lääkkeeksi. Samalla selvitetään kasvin erilaisia käyttötapoja. aurinkoon. Koska tuomi juurtuu helposti, sen siirtäminen vaikkapa juurivesoista uuteen kasvupaikkaan onnistuu hyvin. Luonnonvarainen ~ J Puutarhan vähemmän hoidetuille alueille voi perustaa kulleroniityn. aineksesta on valmistettu huonekaluja, vaneria ja monenlaisia tarvekaluja. jonka kukissa on enemmän kuin viisi terälehteä. Mehiläiset ja varhaiset perhoset ovat hurmaantuneita tästä varhaisesta kaunottaresta ja lentelevät sitruunantuoksuiselta kukalta toiselle. Vanhemmiten kullerosta tulee tuuhea ja monivartinen ja se kukkii runsaasti. Jotkut tuoksuvat sitruunan sijaan appelsiinilta tai mandariinilta. Kauneus on katoavaista, sillä tuomenkehrääjäkoin toukat saattavat muuttaa koko puun lyhyessä ajassa muumioksi
Hämärästä huolimatta näen kutevat sammakot hyvin kiikarillani . Ahvenanmaalaiset nappasivat hauen, varsinaissuomalaiset silakan, uusmaalaiset kuhan, satakuntalaiset nahkiaisen ja hämäläiset lahnan. Sitä on osuvasti verrattu ääneen, joka syntyy, kun veteen suu ylöspäin upotettu pullo täyttyy vedellä. Pulputtavien koiraiden sinertävänvalkoinen kurkku erottuu selvästi. Myös maakunnat saivat omat nimikkokalansa. Kansallisja maakuntakalaäänestykseen osallistui 3 226 henkilöä. Vesieliöistä listalle ylsi kirkkaitten virtaavien vesien vuollejokisimpukka. Se lopettaa varmasti soidinlaulunsa, jos sitä kohti mennä tömistelee. Tämän kaunottaren voi hyvällä onnella nähdä kesäkuussa Etelä-Suomen kosteilla niityilllä. Kuono on kuitenkin terävämpi ja koiraan leuan alus on vaaleansinertävä. Ahven ui kansalliskalaksi Suomen kansalliskalaksi on valittu ahven. Kansallisja maakuntakalaääniä saivat 95 ehdokasta ja mukana olivat lähes kaikki Suomen kalalajit sekä joukko erikoisuuksia. Juha Valste Luonnonsuojeluliitolta EU-kirja Miten käy jäsenmaiden ympäristönsuojelun osana isoa yhteenliittymää. Helpoimmin vi itasammakon löytää ja määrittää lajilleen kutuajan pulputuksen avulla. Puuhassa on tunnetta mukana, sillä sylei ly kestää usein päivätolkulla. Viitasammakolla varpaat ulottuvat selvästi pitemmälle räpylän ulkopuolelle kuin sammakolla. Niityssä täytyy pulputtajia olla useita satoja, ehkä tuhansia. Tärkeissä tuotekysymyksissä, kuten kemikaaleja, jätteitä ja polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevissa säädöksissä ei jäsenmailla ole juurikaan mahdollisuuksia EU:ta tiukempiin omiin lakeihin. 9. Viitasanunakko on arka otus, jota on lähestyttävä varoen. Suurin osa laulajista näyttää olevan yksinäisiä koiraita, mutta siellä täällä joukosta erottuu kaksoispäitä: siinä on naaras, jota lemmenhurmainen koiras tiukasti syleilee. KOTIMAASTA Ahven aateloitiin Suomen kansallistunnuksella. Muita uusia suojelulajeja ovat mm. Ki1ja maksaa 20 markkaa ja sitä voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (90) 228 081. Lampea ympäröivän tulvaniityn joka kolkasta kaikuu viitasammakon merkillinen laulu. Ennen harvinaisena ja pääasiassa eteläisenä lajina pidetty viitasammakko elelee koko Suomessa, ja paikoin se on jopa runsaampi kuin tavallinen sammakko. Äänestyksen järjesti Kalatalouden Keskusliitto ja valinnat julkistettiin huhtikuussa Turussa. D Suojeluasetusta muutetaan. On toukokuun alun leppeä ilta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Muikku pääsi savolaisten suosioon ja järvi lohi lähti karjalaisten matkaan, Pohjanmaan nimikkokalaksi valittiin siika ja Lappiin lohi. Niinhän asia tavallisesti onkin: viitasammakot kerääntyvät johonkin suosimaansa kutupaikkaan sadoin ja tuhansin . Ahven sai 836 ääntä, toiseksi pyristeli hauki 751 äänellä. Lain turviin pääsee nyt joukko pienimpiä, kuten kuvan punakeltaverkkoperhonen. Euroopan unionin tehtävä on ensisijaisesti edistää kaupan vapautumista. Seison hiljaa mäenrinteessä lähellä pientä, ruovikon melkein tukahduttamaa lampea Hankoniemellä. Kestääkö ympäristö yhdentymisen -kirjan ovat toimittaneet toimittaja Anne Brax ja luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tuula Varis. Varpaiden pituudet ja jalan sisäsyrjän kyhmyt pitäisi jättää sikseen, si llä rauhoitettuna eläimenä viitasammakkoa ei saa vangita edes ystävällisissä aikeissa. isolampisukeltaja, jättisukeltaja, lummelampikorento, sirokorento, täpläkorento ja kievanakorento. Mikä kumma pulputtaa. vsk. Lisäksi jalkaterän sisäsyrjällä oleva kyhmy on kova ja pitkänomainen, kun se samrnakolla on pehmeä ja pyöreä. Jonkin verran kannatusta sai myös kännikala. Viitasammak)co on kovasti pienen tavallisen sammakon näköinen. Varsinaiset tuntomerkit löytyvät kuitenkin takajaloista
Sitten taas kerros fileitä, öljyä ja sipulirenkaita kunnes fileet loppuvat. Mäti laitetaan ensin mätipusseineen vuorokaudeksi 18 pakkasasteeseen, jotta leveän heisimadon toukat kuolisivat. Keitetään kypsäksi miedolla lämmöllä. Syö särkeä Ilkka Sailo Suomen Kalamiesten Keskusliitosta selittää: "Useimpien kalojen poikaset syövät eläinplanktonia, eläinplankton puolestaan kasviplanktonia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN Kalastus on siitä mukava harrastus, että hyvällä lykyllä kotiin tuotavaksi saa virkistyneen mielen lisäksi särvintä. j Todella makoisa seurusteg luherkku kevätja kesäillan iloksi on seuraava reposaarelaisen kalastajan Into Sandbergin ohje: Suolataan perkaamattomia kiiskiä reippaassa määrässä karkeaa merisuolaa kuusi tuntia. Päälle valutetaan hieman oliiviöljyä ja runsaasti sipulirenkaita. Kun rehevöityneessä vedessä eläinplankton vähenee, saattaa kasviplanktonin määrä kasvaa. Kyllä niistä saa maittavia ruokia. Kuvassa sä,jen selkäfileiden leikkuu. Kiiskeä voi myös fileroida. vsk.. Kaikille kansalaisille onkimisen oikeudet antava laki on sen sijaan varsin mutkikas. Rantakala on helpoimpia perinteisiä kalaruokia. Kalvosarjaa , jonka hinta on 250 markkaa, saa Suomen Kalamiesten Keskusliitosta , Svinhufvudintie 11, 00570 Helsinki, puh. Sen tukevassa etuvartalossa on itse asiassa paljonkin Ii§ haa. Kalakomposti tulee helposti emäksiseksi, kertoo Ilkka Sailo, niinpä sen kuivikkeena kannattaa käyttää hapanta turvetta. Näin käsitellen kiisken runsas lima irtoaa. Fileet saavat mari; noitua vähintään vuorokauden :.;; > .~ ennen nauttimista. (90) 6869 022 . Esimerkiksi särjet ovat aikuisinakin erityisen tehokkaita eläinplanktonin laiduntajia. D SUOMEN LUONTO 5/94 53. Kansion nelivärikalvojen selkeät piirrokset auttavat kokeneempaakin kalan käsittelijää. Myös taloudellisesti vähäarvoisia kaloja kuten särkiä, kiiskiä, pikkuahvenia, lahnoja ja pasureita kannattaa pyytää. Etelärannikon kiis10 ''Kandee mennä kalaan'' Onkiminen on helppoa ja hauskaa. Kalat ja perkuujätteet kompostiin Jos et pidä kalasta etkä ainakaan särjistä, mutta kalastat kuitenkin mieluusti, kompostoi pyydetyt särjet. Kalat voi ottaa erilleen leivän kanssa syötäväksi ja suurustaa liemen ruokalusikallisella ohra jauhoja. Kalat keitetään kypsiksi jauhoisten perunoiden päällä suolasilakoiden tapaan. Savustaminen esimerkiksi sopii yllättävän monen kalan makuun. Se on laadittu lähinnä peruskoulujen kotitaloustuntien viitemateriaaliksi. Suolataan kevyesti merisuolalla ja nautitaan paahtoleivän, hapankerman ja sipulisilpun kanssa. Seurauksena voi olla vaikka loppukesän sinileväkukintaa." Kalastaminen yleensäkin parantaa vesistöjen tilaa. Asetellaan särkifileitä kerros marinointiastiaan. Huuhdellaan kalat. Sailon särkimarinadi "Myös särjen mäti on maukasta ja kannattaa ottaa talteen", aloittaa Sailo marinadireseptinsä. Entä kiisket, piikkiset suomuiset sintit. Myös kalojen perkuujätteet kannattaa sekoittaa kompostiin. Sitten näpräämään erikoisen maukkaita maksapaloja, mätiä ja lihaa kuin rapu juhlissa ikään. Niistä saa todella maittavaa syötävää. iiris Lappalainen L----"="''-----''-=:....::.....!...-':::._ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __, ö: Oivallisia ohjeita kalan käsittelyyn ja muuta tietoa kaloista löytyy Suomen Kalamiesten Keskusliiton laajasta opetuskansiosta Koukusta keittiöön. Se oli arvokas vientituote. Kilon verran perattuja kaloja laitetaan noin litraan kiehuvaa sipulilla ja vähällä suolalla maustettua vettä. Mäti on parhaimmillaan pari viikkoa ennen kutuaikaa. kien kutu on alkanut jo vapun tienoilla, Säkylän Pyhäjärvellä kutu tapahtunee toukokuun puolivälin jälkeen, pohjoisempana vielä kesäkuussa juhannukseen saakka. Rantakalaa Moni älähtää, että eihän särjestä mitään kunnon ruokaa saa. Kiiskiherkkuja Kiisken mäti tunnettiin tsaarinvallan aikoihin heti kaviaarin jälkeen arvokkaimmaksi mädiksi. Sulatuksen jälkeen mätipussit rikotaan, mäti vatkataan ja kalvot sekä verisuonet poistetaan haarukalla. Lopuksi päälle kaadetaan kilolle fileitä parin kolmen sitruunan mehu, johon on lisätty merisuolaa, ,~ mustapippuria ja vihjeeksi ra» kuunaa. Sillä kalojen mukana vedestä poistuu ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Erityisesti piikkisistä ja suomuisista kaloista voi keittää hyvän kirkkaan liemen
Luonnonystävä ryhtyykin pikimmiten torjumaan törmäilyä. Paljonko on paljon -energiapeli (PC Windows) maksaa 450 markkaa, ja sitä voi tilata Tilastokeskuksesta (90) 17341 . Lopuksi näkee vielä arvion gelmaan", mainostaa Tero Kakko. Mitä ahkerammin kä)ittää pesukonetta tai mikroaaltouunia, sitä kiivaammin osoittimet kipuavat. Posti kulkee, kun lähetti polkee Kevään mittaan Helsingin katukuvaan on tullut uutta ihmeteltävää: kaksi keila-asuista fill arilähettiä Tero Kakko ja Marko Varalahti. Pienintä sankokompostoria voi käyttää ympäri vuoden kotona tuottamaan lierot onkimiseen. Opas on maksuton ja sen voi tilata Metsähallituksesta, Pl 94, 130 1 Vantaa, puh. Keskellä penkkiä on sitten lierokompostori. Puutarha/ani Oy, Pl 12, 33901 Tampere, puh. Alice Karlsson U ppolierokompostori ja kuljettavat ravinteita ympäröivään multaan. "Polkupyörälähetti vie lähetykset saasteetta perille. Flinkin keksinnöt ovat saaneet toisen palkinnon Lahden työvoimatoimiston järjestämässä Työn uudet ideat -kilpailussa. Kompostoitava aines peitetään kuivikkeella kuten tavallisessakin kompostissa. Ne sisältävät itse asiassa aika monimutkaisen säännöstön onkimisesta. Tyypillinen törmäysikkuna löytyy kesämökiltä, jossa näkymien parantamiseksi on raivattu puut ikkunoiden edestä. Laiskan miehen menetelmä on siirtää ikkunanpesua tuonnemmas; puhdas lasi peilaa maiseman terävästi ja linnut erehtyvät siihen paljon helpommin. Metsähallituksen vesille kalaan mielivä voi hankkia uuden perusteellisen Tervetuloa Kalaan 1994 -oppaan, josta selviää, miten ja missä Metsähallituksen alueilla voi ja saa kalastaa. Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa vero on 30 markkaa ja ikäraja 16 vuotta. 11. vsk. Joka sivulla odottaa uusi ahaa-elämys. Päästöt nimittäin vähenevät samassa suhteessa kuin esimerkiksi huonelämpötila alenee. Yksityisillä vesialueilla muuhun kuin onkim iseen ja pilkkimiseen täytyy kaikilla kalastajilla, myös alle 18-vuotiailla, olla kalaveden omistajan antama kalastuslupa. Ahvenanmaalla on oma kalastuslainsäädäntönsä, siellä veroa ei peritä. Valopisteet, kodinkoneet, valmisruoka, harrastukset peli vahtii pienintäkin askelta, mutta myös neuvoo. (90) 402 9576. Madot syövät hajotettavaa ainesta SUOMEN LUONTO 5/94 53. (949) 626 860. JTTAJAN VALINNAT Hanna Hcntinen Polkupyörä on keskustassa autoa nopeampi. Vakioasiakkaat saavat paljousalennusta. Yhden kirjeen toimittaminen osoitteeseen maksaa 36 markkaa. Rantahotellien maisemalasien alta voi hyvän muuttopäivän jälkeen kerätä monta ämpärillistä siipiniekkoja. Penkit parantavat niihin istutettujen kasvien pienilmastoa ja suojaavat niitä myyriltä. Lähettien toiminta-alue on kantakaupunki Lauttasaareen, Pasi laan ja Sörnäisiin saakka. (90) 693 3133 , fax. siitä, miten Suomen kotitalouksien yhteinen kulutus muuttuisi, jos kaikki toimisivat samant)'yppisesti kuin pelaaja. Ruudun eteen voi myös viritellä värikkäitä tai kiiltäviä muovinauhoja. Flinkin valikoimista löytyvät myös Mini ja Maxi -penkkikompostorit, joissa 500 ja 1 000 litran multapenkkiä ympäröi muovitettu pelti. Ne varoittavat ohi lentävää lintua. (90) 857 84 1. D Energiaa peliin Tilastokeskuksen Paljqnko on paljon -energiapeli mittaa hämmästyttävän mon~puolisesti pelaajan energiankulutuksen ja happamoittavat päästöt sekä hiilidioksidipäästöt, joita verrataan esimerkkitaJouteen. Lisätietoja saa Juha Nurmelalta (90) 1734 3562. Multaan upotetaan rei' itetty kannellinen astia, jonka sisään madot pääsevät vapaasti luikertelemaan. Tumman haukan lentokuvan liimaaminen ikkunaan torjuu törmäilyt verrattoman tehokkaasti . He kuljettavat asiakkaiden kirjeitä ja pieniä paketteja. Flinkin yritys Puutarhafani Oy myy sanko-, saavija laatikkokompostoreita sekä niiden rakennusohjeita. Onkim isen oikeudet ovat suurinpi irtein seuraavat: Alle 18-vuotias saa kalastaa ilman valtion kalastuksenhoitomaksua. Mitä suuremmat ikkunat, sitä enemmän lintuja niihin kopisee. JLUTTAJAN VALINN! Mutkikas oikeus onkimiseen Kalastuslaki ja sen toimeenpanoasetus ovat uudistuneet tämän vuoden alusta lukien. Kartonkisen haukanhahmon askartelee helposti itsekin, mutta kestäviä muovisia saa valmiina esimerkiksi Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä. Haukan /entokuva ikkunassa pelastaa pienet siivekkäät. Auto, kesämökki, moottorivene ja ulkomaanmatkat nostavat sekä kulutusta että päästöjä hurjasti. Fillarilähetil K & V, Laivapojankuja 5, 00 180 Helsinki, puh. Jos sama lähettäjä antaa vietäväksi kerralla monta kirjettä, jokainen lisäosoite maksaa 18 markkaa. Lähetit aikovat polkea postia ympäri vuoden. Jari Salonen Kasvipenkin voi sijoittaa vaikkapa kallioiselle pihalle, jossa ei muuten ole mahdollista viljellä. Lasista heijastuva maisema harhauttaa vaippaankin siivekkään. Pelin avulla näkee nopeasti, missä talouden heikot kohda Tamperelaisen ekokeksijän Raimo Flinkin uppolierokompostori lannoittaa suoraan vaikkapa kukkapenkkiä. Pelotin pelastaa Ikkunoihin törmää vuosittain lukemattomia lintuja. Vanhemmankaan virkistyskalastajan ei tarvitse 80 markan "kalaveroa" maksaa, mikäli tyytyy onkimaan kelattomaan vapaan kiinnitetyllä siimalla, jossa on yksi paino, yksihaarainen koukku ja syöttinä toukka tai mato. Jokainen yritys voi nyt valinnallaan vaikuttaa suoraan Helsingin ydinkeskustan ilmansaasteonovat
Hapen puutteessa muodostuu muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä ja häkää. Haittaako se kompostointia. Esimerkiksi ns. Se on siirrettävä vähintään puoleksi vuodeksi jälkikompostoitumaan. Suuret kananmunien pakkaajat eivät ota munakoteloita takaisin. Myös perunaa ja kaskinaurista on viljelty Suomessa niin kauan, että maatiaiskantoja on syntynyt useita. Kompostoituvasta massasta pitäisi tulla kädessä puristettaessa yksi pisara vettä. Lasten kertakäyttövaippoja ei saa polttaa. Ihottumaa joutsen -pesuaineista Siirtyessäni käyttämään joutsenmerkin saanutta pesuainetta, sain ihottumaa ja ihoni tuli kuivaksi. Vaippojen raahaaminen mökiltä kaupunkiasunnon roskikseen tuntuu turhalta, kun muiden roskien polttaminen onnistuu kesämökkioloissa. Maatiaislajikkeet ovat yleensä pienempisatoisia kuin esimerkiksi hybridilajikkeet, mutta niiden viljelyvarmuus on paljon parempi erityisesti luomuviljelyssä. Maatiaislajikkeiden suosio on kasvanut viime aikoina harrasteviljelijöiden keskuudessa suuresti. Puhtaat pahviset kananmunakennot ja kotelot voi laittaa pahvinkeräykseen, mutta ei paperinkeräykseen, neuvoo Paperinkeräys Oy. Suomalaisen vihannesviljelyn nuoruuden vuoksi maatiaishyötykasvien lajikemäärä on vähäinen. Siten esimerkiksi kainuulaiset maatiasilajikkeet eivät välttämättä sovellu viljeltäväksi Etelä-Suomessa. Kummatkin to1m1vat eloperäisen aineksen hajottaj ina ja ovat siis luonnollisia juuri kompostissa. Niissä myytävissä pesuaineissa on vältetty terveydelle haitallisimpia ainesosia. Jotkut pienet kanalat ottavat mielellään vastaan käytettyjä munakoteloita ja -kennoja. Maatiaislajikkeita käytettäessä olisi huomioitava, että jo Suomen kokoisella alueella on ilmastollisesti ja ekologisesti hyvin erityyppisiä alueita. Lopullinen tuotos ei sellaisenaan ole mitään kukkamultaa, vaan se on hyvää ja voimakasta lannoitetta. Joutsen-pesuaineidenkin koostumustietoja kannattaa lukea. Mistä voisi saada maatiaiskasvien siemeniä, ja soveltuvatko maatiaislajikkeet hyvin luomu-viljelyyn. Erityisesti Etelä-Suomeen soveltuvat hyvin ruotsalaiset ja eestiläiset maatiaislajikkeet ja 12 mikseipä Japanin pohjoisosien maatiaislajikkeetkin. Michael Lettenmeierin uudessa erinomaisessa kirjassa Roskapuhetta kerrotaan, että esimerkiksi piharoskien polttaminen saattaa nostaa koko naapuruston häkäpitoisuuden samalle tasolle kuin suurkaupunkien vilkkaimmin liikennöidyillä kaduilla. Älä polta vaippoja Voiko lastenvaipat polttaa haitatta. Eikö ympäristömerkki takaa tuotteen terveellisyyttä. Munakoteloiden tekstien tulisi vastata koteloiden sisältöä. Sädesientä muodostuu kuumassa ja kui vassa kompostissa. Lyhyesti referoiden: Jos katsoo, että voi syödä hedelmiä myrkkyineen, voi niiden kuoretkin laittaa huoletta kompostiin. Mitä kompostoriin ilmestynyt valkea homeen näköinen kasvusto on. Ruista ja ohraa on viljelty niin pitkään, että niistä on muodostunut hyvin paikallisia kantoja, jotka ovat sopeutuneet kunkinalueen olosuhteisiin. Hiili vetypäästöjen vuoksi pitäisi välttää kaikenlaisten muovien polttamista kotioloissa. Maatiaislajikkeiden viljelyä ja perinteisten koristekasvien leviämistä edistää Suomessa kaksi yhdistystä, jotka myyvät myös muutamia maatiaislajikkeiden siemeniä ja välittävät tietoja maatiaiskasveja viljelevistä tiloista: Maatiainen ry., Pihlajatie 1214, 00270 Helsinki, (90) 477 5515. Ensimmäisenä viljelykesänä saatetaan saadakin puikulasatoa, mutta jo toisena kesänä perunaan iskee melko varmasti rutto tai joku muu kasvitauti . Olen joskus suositellut tiettyjen muovilaatujen pienimuotoista polttaa, mutta nykytiedon valossa lienee parempi luopua koko suosituksesta. Valmista kompostia Mistä tietää, että kompostorissa oleva tavara on valmista. Eräs syy on se, että koteloiden kiinnitysri vat ri kkoontuvat jälleenkäytössä melko helposti. Vaikka valmistajan täytyy ympäristömerkinnän saadakseen todistaa, että pesuaineiden ainesosat ovat allergiatestattuja, se ei takaa niiden haitattomuutta terveydelle. Muun muassa tekstiilien pesuaineiden hajusteet, optiset kirkasteet ja entsyymit voivat aiheuttaa iho-oireita. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu l 5 A 23, 00100 Helsinki. Se ei kuitenkaan ole heti valmista levitettäväksi esimerkiksi kasvimaalle. On herätty suojelemaan maatiaiskasvien korvaamatonta perintöainesta. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hyvin haitallisia yhdisteitä. Maatiaislajikkeet soveltuvat usein hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn, sillä niiden perimä on muovautunut ennen hyönteismyrkkyjen ja kemiallisten lannoitteiden aikaa. Sopivan kosteuden voi testata kuuluisalla nyrkkitestillä. Koteloiden jälleenkäytön ongelmana ovat valmiiksi painetut tekstit. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 5/94 53. Kompostoitumisen vaatima aika vaihtelee olosuhteiden ja kompostoriin laitettujen jätteiden koostumuksen mukaan. Hyvin hoidetussa kompostorissa jäte hajoaa niin pitkälle, että leivänkannikoita, perunankuoria, kalanperkeitä ja muuta ainesta ei enää erota toisistaan. puikulaperunaa ei voida viljellä eteläisessä Suomessa sen rutonarkuuden vuoksi. Kun siis massa näyttää kauttaaltaan jokseenkin samanlaiselta ja kompostin lämpötila on selvästi laskenut, on komposti valmista. Vastasin tähän kysymykseen Suomen Luonnossa 3/93. Tietoja eräiden maatiaiskasvien siemenistä saa Kainuun maaseutukeskuksesta (986) 19 870. Hyötykasviyhdistys ry., Mechelininkatu 5 1, 00250 Helsinki, (90) 493 505. Poltto saattaa tuntua helpolta tavalta päästä eroon roskista, mutta omatoiminen jätteiden poltto on aina ympäristöriski. Maatiaislajikkeiden geneettinen monimuotoisuus estää kasvitautien ja hyönteistuhojen ylenmääräisen etenemisen. Hyötykasvien lisäksi olisi tärkeää edistää perinteisten koristekasvien suojelua. Pyrbus tuli kuuluisaksi siitä, että hän kutsui ai na palokunnan paikalle, jos hän huomasi jonkun naapurustossa polttavan pihajätettä. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxil/a (931) 33542 12 tai sähköpostilla E-mail Pekka Heikura @ sl/.fl Mistä maa tiaista. Lukijat ovat kysyneet myös ulkomaisten hedelmien kuorien myrkyistä kompostoitaessa. Valkea kasvusta kompostorissanne on sädesientä tai hometta. Ei välttämättä. Juuri siellä myrkyt näet hajoavat parhai ten. Jos haluaa pestä pyykkiään ympäristöä säästäen ja välttää hajusteita, kirkasteita ja entsyymejä, kannattaa kokeilla esimerkiksi luontaistuoteja ekokauppojen pesuainevalikoimia. Tavallisista kaupoista löytyy myös herkkähipiäisille sopivia pesuaineita, mutta niistä vain Mini Risk on saanut ympäristömerkin. Sitäpaitsi muidenkin roskien poltosta tulisi luopua. Kirjassa kerrotaan 1950-luvulla Durhamin yliopistossa vaikuttaneesta kirurgista Fredrik Pyrbusista, joka analysoi pihanuotion savusta noin 350 kertaa enemmän syöpää aiheuttavia bentspyreeneitä kuin tupakan savusta. Munakennot Mitä tyhjille kananmunakennoille voi tehdä. Lisäksi alan yhdistyksillä on tiedossa ainakin pellavan, luumun, härkäpavun, herneen, ilmasipulin, litulaukan ja pillisipulin kantoja. vsk.. Vaipoissa olevat muovit ja eritteet palavat huonosti . Y mpäristömerkityissä pesuaineissa voi olla ainesosia, jotka aiheuttavat ihooireita
vsk. Näin siis käy, kun tavalliset oppimattomat ihmiset menevät sekaantumaan projekteihin ja kehittämiseen; he ymmärtävät kaiken täysin väärin. 13. Myös Nurmeksen Yrityspalvelussa on ihmisiä, jotka osaavat kehittämisen ja projektin. Kaupungit, kunnat, Metsähallituksen hoitoalueet, yhdistykset ja yritykset kiirehtivät antamaan lausuntojaan. Ilman kehittämis-projekti -koulutusta ihmisellä ei ole riittävästi tietotaitoa, hänellä ei ole kompetenssia visiointiin eikä innovointiin, ei resursseja markkinointiin eikä kapasiteettia tulostavoitteiden ylittämiseen. SUOMEN LUONTO 5/94 53. näin: "Metsätaloutta koskeva Nurmes 2000 -projekti on vielä kesken. Siinä todettiin mm. Lausunnon mukaan vanhojen metsien suojelu vaarantaa "ihmisten toimeentulon, puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden kehittämisen sekä muiden kaupungin kehitystavoitteiden toteuttamisen." Yrityspalvelun mielestä suojelualuevaraukset olivat "valtavasti ylimitoitettuja" ja niistä kaikista tuli luopua. Tehokkuus on viety niin pitkälle, että on keskitytty ainoastaan kahden sanan oppimiseen. Avainasemassa ovat oikean koulutuksen saaneet, nykypäivän realiteetit sisäistäneet järki-ihmiset. Paikallislehdessä kerrottiin, että Nurmeksen Yrityspalvelu oli "kaikessa hiljaisuudessa" kehitellyt ns. Lisäksi matkailijoita houkuteltaisiin kertomalla, että ennen Nurmes Wilderness Center -projektia on ehditty toteuttaa toinenkin projekti, Nurmes-projekti, joka puolestaan oli puuntuotannon voimaperäistämisohjelma. Näin oli käynyt, koska meiltä puuttui koulutus! Ilman oikeaa koulutusta ei ole asiantuntemusta. Markkinointiehdotuksemme ei herättänyt vastakaikua, ja vasta silloin ymmärsimme, että olimme jotenkin ymmärtäneet asiat väärin. Esitetyt toimenpiteet vaarantaisivat koko projektin toteutumisen ja tällainen menettely ei missään tapauksessa tunnu mielekkäältä." Me tietämättömät emme olleet edes kuulleet mistään Nurmes 2000 -projektista! Olimme kuulleet vain Nurmes-projektista ja Metsä 2000 -projektista. Meni vuosi , ja taas kuului Nurmeksen Yrityspalvelusta. Aura Koivisto Kehittäminen ja projekti Tiedättehän järki-ihmiset, nuo jotka tekevät päätöksiä yhteiskunnan parhaaksi ja kansalaisten toimeentulon edistämiseksi, jotka antavat lausuntoja, laativat suunnitelmia, johtavat yrityksiä. Vain oikean koulutuksen saaneet järki-ihmiset pystyvät ymmärtämään Nurmeksen wildemessiä, tuumii Aura Koivisto. Kaiken lisäksi olimme eläneet siinä luulossa, että Nurmes-projekti oli jo aikaa sitten päättynyt, että siitä oli vain pysytelty kovin hiljaa, ja syyksi olimme luulleet sen, että projektin tulokset eivät olleet osoittautuneet metsien tehokkaalle kehittämiselle edullisiksi. Olisihan meidän pitänyt ymmärtää ymmärtämättömyytemme jo aikaisemmin, jo silloin, kun Nurmeksen kaupunki antoi metsiensuojelusta oman lausuntonsa. Kun kyseiset sanat on opittu lausumaan liikemiesmäisen sutjakkaasti ja poliitikkomaisen vakuuttavasti, on järki-ihmisen ammattitaito hankittu ja työtehtävät voidaan aloittaa. Syksyllä 1992 täällä Itä-Suomessa virisi kiivas keskustelu aarniometsien suojeluohjelmasta. Nurmes Wilderness Center -projektia: "Projektin tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin 5 000 keskieurooppalaisen kuljettaminen vuodessa viikoksi Nurmekseen ja sen erämaihin." Mekin innostuimme asiasta ja tahdoimme jollakin tavalla osallistua. Nurmeksen wildernessiä on kehitetty enty1sen tehokkaasti avohakkuin, maanmuokkauksin ja istutuksin, lentolannoituksin ja soidenojituksin; myös metsäautotieverkko on kehitetty todella tiheäksi. Näin jälkeenpäin ajatellen: ehkä mekin halusimme tuntea itsemme hieman tärkeiksi, järki-ihmisiksi. (Unohtamatta kuitenkaan tänä päivänä arvostettua jatkokoulutusta. Muistelimme nykypäivän iskusanoja ja meillä välähti: markkinointi! Pinnistelimme ajatuksiamme: sen lisäksi, että tarvitaan Nurmes Wilderness Center -projektin kaltainen innovaatio, tarvitaan sen menestyksellistä markkinointia! Kirjoitimme heti paikalliseen mediaan ja toimme julki ehdotuksemme: Nurmesta markkinoitaisiin keskieurooppalaisille kertomalla suomalaisesta erämatkailukaupungista, joka katsoo viimeisten aarniometsiensä suojelun vaarantavan ihmisten toimeentulon, puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden kehittämisen ja muut kaupungin kehitystavoitteet. Joka päivä on omassa työhuoneessa muistettava harjoitella: kehittäminen, projekti, kehittäminen, projekti harjoitusten ajaksi laitetaan ovenpielen punainen varattu-valo palamaan.) Koulutuksella on ratkaiseva merkitys yhteisten asioiden ymmärtämisessä, se minun täytyy nyt avoimesti myöntää minullahan tuota koulutusta ei ole. Loppuun sopisi iskevä numerotieto: Nurmeksen wildernessissä on suojelualueita yksi kappale, Päivärinteen aarnialue, joka on laajuudeltaan 17 hehtaaria. Aivan ilmeisesti he ovat saaneet poikkeuksellisen tehokkaan ja tiiviin koulutuksen. Nurmeksen kaupunki allekirjoitti saman näkemyksen, eikä ihme, sillä kaupunki oli Yrityspalvelun omistaja. Ehkäpä kerronkin, miten kehittämis-projekti -koulutuksen tärkeys minulle selvisi. Sanat ovat kehittäminen ja projekti
Ilman Venäjältä vaeltaneita susia laj i olisi kuollut meillä jo kauan sitten sukupuuttoon. Toisinaan ulvonnan rinnalla kuului koiran haukkumista. Kanadalai sten tutkimusten mukaan ekologisesti kestävän susipopulaation minimikoko on vähintään 150 yksilöä, joista puolet on lisääntyviä. Nyholmin työhön. Ihmiset suhtautuvat yhä myönteisemmin susiin. Puheet suden ja koiran risteymistä näyttivät pikemmin uudelta taktiikalta jatkaa vapaata suden metsästystä kuin todelliselta ongelmalta. Silti pieni vähemmistö sanelee harjoitetun susipolitiikan, joka käytännössä tähtää suden hävittämiseen. Ruotsalaisten kokemusten mukaan jo pienestäkin susimäärästä tehdään runsaasti havaintoja, ja muutamatkin sudet pyrkivät muodostamaan lauman. Perhon oudot koirat ovat käyttäytyneet varsin pelottomasti. Joko Suomen sudet käyttäytyvät ainutlaatuisesti tai sitten Nyholmin luvuissa on jotain pahasti vialla. Suden vaarallisuudesta ihmiselle ei ole todistettuja näyttöjä tältä vuosisadalta mistään päin maailmaa. Esimerkiksi luontovalokuvaaja Juha Sahlgren näki kaksi oudon näköistä "koiraa", mustan ja kellertävän. Tällaisen kannan elinalue olisi noin 20 000 neliökilometriä, eli viidestoista osa Suomen pinta-alasta. Alkusyksystä Salamajärven kansallispuiston aarnialueelta kuului ulvontaa melkein päivittäin. Susilauman johtava naaras tappaa joskus muiden naaraiden pentuja. Iso Paha Susi. Myös riistaeläimet kuuluvat metsästäjien omaisuuteen, eikä pedoilla ole oikeutta syödä hirviä, peuroja, jäniksiä ja metsäkanalintuja. Luonnonvarainneuvosto on asettanut Suomen susikannan tavoitekooksi noin 500 yksilöä. Liikenteessä susia kuolee Suomessa niin vähän, ettei nii stä edes pidetä lukua. Susi rauhoitettiin 1973 poronhoitoaluetta ja Itä-S uomea lukuun ottamatta. Suden laumautumisen estäminen saattaa olla eräs syy si ihen, miksi sudet Suomessa hakevat koiria jopa pihoista. Yksinäisen suden on vaikea saalistaa täysikasvuisia hirviä, mutta ainakin valkohäntäpeurojen ja hirvenvasojen raatoja pitäisi löytyä enemmän, mikäli susien määrä olisi arvioitu oikein. Tälle rauhoitusalueelle on myönnetty vain muutama sudentappolupa. PUHEENVUORO Veli-Risto Cajander on eläinten oikeuksia puolustava toimittaja ja biologi. Ruotsissa tulee susikantaan nähden esille Suomea selvästi enemmän susihavaintoja ympäri maata. Suomessa ei ole ollut ekologisesti kestävää susikantaa vuosikymmeniin. Toisaalta ne ovat SUOMEN LUONTO 5/94 53. 14 Sutta vaino~ rauhoi esta huolim.atta Perhon susijahti sai yllättävän paljon huomiota osakseen tiedotusvälineissä. Suomessa on tilastojen mukaan ollut susia välillä useita satoja. Maamme susikannan arvioita pidetään kuitenkin yleisesti tuulesta temmattuina. Sudet kateissa Perhon susista/koirista saatiin paljon havaintoja pitkin kesää. Suurpedoista susi on yksi maailman tehokkaimmista lisääntyjistä, ja herää kysymys, miksei Suomen susikanta ole kasvanut rauhoitusalueella. Siellä, missä susia esiintyy laumoissa, niiden jälkiä nähdään kaikkialla. Vasta silloin Juha ymmärsi "koirissa" olleen jotain outoa. Miksi Suomessa sudet eivät ole laumautuneet muualla kuin itärajalla, vaikka Sisä-S uomessa _ne ovat saaneet elää rauhassa kaksikymmentä vuotta. Perhon susijahti toi esiin myös Suomen susipolitiikan omituisuuden. Amerikkalaisten tutkimuksien mukaan noin kymmenen prosenttia susista kuolee liikenteessä. Ruotsissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut kahdeksan sutta liikenteessä, ja tuona aikana maan susikanta on ollut vain 5-25 yksilöä. Kohu susista on täysin suhteetonta, kun susien vaarallisuutta ja vahinkoja verrataan esimerkiksi hirvien liikenteessä aiheuttamiin vahinkoihin ja kuolemiin, kotikoirien hengiltä puremiin ihmisiin tai kuolemaan johtaneisiin metsästysonnettomuuksiin. Varsinkin yksi näiselle sudelle koira on oiva saalis. Ne ovat tulleet pihoihin ja vieneet koiria jopa päiväsaikaan. Susien määrään vaikuttavat myös lumiolot. Anteeksiantamattomimman rikoksen susi kuitenkin tekee kajotessaan ihmiseen ja hänen omaisuuteensa. Nyholmin ansioita vähättelemättä täytyy sanoa, ettei hänen arvioitaan suurpetojen määri stä voi pitää riippumattomina; Nyholm on toiminut pikemmin metsästäjien etuja ajavana petopoliitikkona kuin tutkijana. Hän arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 130 sutta. Kannan arviot epäluotettavia Suomen susiarviot ovat jo vuosikausia perustuneet suurpetotutkija Erik S. Luonnonoloissa susien määrää säätelevät etenkin sorkkaeläinten runsaus ja susitiheys. Noin kymmenen prosenttia susista kuolee laj insisäisiin aggressioihin, ja poikaskuolleisuus on suuri huonoi ssa ravintooloissa. Riku Lumiaro on biologian opiskelija ja vapaa kirjoittaja. vsk.. Susien määrää on tarkoituksella liioiteltu, jotta vapaata suden metsästystä on itärajalla voitu jatkaa. Onkin outoa, ettei muualta Suomesta löydy enempää tapettuja hirvieläimiä. Nyholmin asemaa eraana maailman parhaana suurpetometsästäjänä ei kukaan kyseenalaista, mutta hänen kannanarvionsa ihmetyttävät. Suomessa voisi kuitenkin elää tuhansia susia ilman että kanta olisi lähelläkään luonnon kantokyvyn ylärajaa. Sosiaalinen laumaeläin Koira on sudelle kilpailija, ja koiran kohdatessaan susi yrittää tappaa sen. " Koirat" juoksivat kaikessa rauhassa pitkin hakkuuaukiota Juhan ohi ja hetken päästä ne ulvoivat suden lailla. Itärajalla, m1ssa susia esiintyy laumoissa, löytyy niiden jäljiltä metsistä hirvenraatoja niillä sudet ilmoittavat läsnäolostaan. Tehokas saalistustaito ja sopeutumiskyky tekevät sudesta ihmisen varteenotettavan kilpailijan . Susivihalla on pitkä hi storia. Venäläisten tutkimusten mukaan viisi yksinäi stä sutta syö viisi kertaa niin paljon kissoja ja koiria kuin viiden suden lauma. Suteen suhtaudutaan Suomessa edelleen tunteenomaisesti , sitä pelätään ja sitä vihataan
Esimerkiksi Suomea huomattavasti tiheämmin asutussa Espanjassa on noin 1 500 sutta, mutta silti susien aiheuttamista vahingoista ei jakseta pitää sellaista meteliä kuin Suomessa. Tällöin Ruotsinkin susikanta uudistuisi ja välttyisi sukupuutolta. Kyse on menettelytavoista. Tämä hukka erehtyi jo/kotte/emaan Sisä-Suomeen 1978. Kaikilla neljällä ammutulla eläimellä oli valkoinen hännänpää, ja on esitetty arveluita, että vuosikausia Perhossa elellyt yksinäinen naarassusi olisi risteytynyt koiran kanssa. Viranomaisten olisi pitänyt poistaa koirat, jolloin jahdista olisi muodostunut asiallinen ja salametsästyksen ri ski olisi ollut paljon pienempi. Ensi lumien sataessa outojen eläinten läsnäolo muuttui perholaisille todellisemmaksi, sillä niiden erikokoisia jälkiä näkyi kaikkialla ja koiria oli kadonnut kymmenkunta. Maastossa liikuttiin paljon, mutta oikeiden susien jälkiä SUOMEN LUONTO 5/94 53. Toivottavasti jatkotutkimukset valaisevat lisää Salamajärven outojen koirien/susien alkuperää. Metsästäjien mukaan ammuttu naarassusi liikkui samassa laumassa koirien kanssa. On myös mahdollista, että koirat ovat saapuneet Perhoon jostain kauempaa, vaikkapa itärajan takaa. Metsästys on ilmeisesti karkoittanut oikeat sudet Salamajärveltä etelään ja itään päin. Monien metsästäjien suhtautuminen susiin ei ole Suomessa juurikaan muuttunut rauhoituksesta huolimatta. Riistapäällikkö Jukka Bisin arvion mukaan syksyllä Perhossa oli 21 sutta/koiraa, joista oikeita susia oli noin kuusi. Vasakato saattaa viitata siihen, että Perhossa olisi ollut joko risteymätai villikoirapentue. Metsäpeu ral asken noi ssa taas havaittiin normaalia enemmän vasattomia vaatimia. Onko kyse salametsästyksestä vai eläinten määrän liioittelusta. Tai sitten Perhossa on kaksi vi lliintynyttä koiraa saanut pentueen ja luonnossa syntyneet koirat elävät suden lailla. Viimeinen eläin kaadettiin moottorikelkan avulla, mihin lupa ei oikeuttanut. Tarkemmista geenianalyyseista ei ole vielä olemassa tuloksia. Pohjois-Amerikassa susiturismi on tuonut työpaikkoja syrjäkylille, ja Suomenkin luontoa susineen olisi helppo markkinoida KeskiEuroopassa. Suden jäljet autiolla suolla ja nouseva jokellus revontulien loisteessa talvisen erämaan eksotiikkaa! Monelle suomalaisellekin kosketukset suteen ovat elämyksiä, jotka muistetaan läpi elämän. Veli-Risto Cajander Riku lumiaro 15. vsk. lahtia ei tule hoitaa siten, että ammutaan "vahingossa" oikeita susia tai tapetaan villikoiria sen enempää tutkimatta. Jos eläimet ovat tulleet Perhoon muualta, niin miksi ne eivät jälleen lähteneet vaeltamaan, kun niitä jahdattiin. ei löytynyt. Metsästyksestä muodostui kansanjuhla, ja aika ajoin se muistutti enemmän markkinoita kuin petojahtia. käyttäytyneet susien lailla saalistaen metsäpeuroja ja hirviä. Suomessa on susille tilaa yllin kyllin, mutta vanhat asenteet ovat olleet sudelle turmioksi. Susien metsästys alkoi 1970-luvun tapaisella joukkojahdilla, jossa oli pyssymiehiä mukana satamäärin. Maaliskuun toisella viikolla järjestettiin Salamajärvellä susikurssi, jonka tarkoituksena oli opetuksen lisäksi tutustua Perhon susitilanteeseen. Niiltä vain puuttuu ihmispelko. Onko huomisen Suomessa susia. Nyholmin mukaan ensimmäinen ammuttu eläin oli naarassusi ja kolme muuta olivat kallojen perusteella puhtaita koiri a. Osa susista ja villikoirista näyttää haihtuneen ilmaan. Sudet on totuttu näkemään pahoina, ja ihmisiltä vie aikansa ennen kun he tottuvat niihin naapureinaan. Irtokoirien jälkiä näkyi sekä kylillä että saloilla kaukana asutuksesta. Eikö Lapin lähes puolen miljoonan poron joukkoon mahdu muutamia susia edes suojelualueille. Vaikka kyse oli haittaeläinten poistosta, olisi Perhon metsästysseuran pitänyt noudattaa poikkeusluvan määräyksiä. Koirakuri on alueella huono ja onkin ihme, ettei enempää koiria joutunut susien saaliiksi. Metsästysti lanteessa koirat käyttäytyivät poi kkeu ksell isesti , sillä ne eivät ottaneet käpäliä alleen vaan pysyivät yllättävän pienellä alueella. Susia, koiria vai risteymiä. Useiden paikallisasukkaiden ja lehtimiesten mukaan alueella on tapettu outoja koiria salaa, mistä kurssilaisetkin saivat viitteitä. Aika näyttää, onko suden rauhoitus poronhoitoalueen ulkopuolella kosmeettinen julkisuuskuvan kiillotus, vai syntyykö Suomeen oikea susikanta. Perhon metsästysseura haki tappolupaa yhdeksälle sudelle ja neljä kaatolupaa myönnettiin. Perhossa ja osassa läntistä Pohjanmaata on todellinen ihmisen aiheuttama villikoiraongelma, joka tulisi ratkaista. Susista on myös hyötyä, vaikka monien on sitä vaikea uskoa
Kajaanin kaupungilla oli jo tuolloin tekeillä alueelle yleiskaava, ja Yhtyneillä Ä1jässä mahdollisesti vielä jäljellä olevat, käyttämättömät rakennusoikeudet olisi voitu selvittää siinä kaavassa. Sen hiekkatörmät ovat geologisesti ainutlaatuiset, todennäköi16 sesti Suomen korkeimmat ja pisimmät. Kesällä 1992 saaren omistaja, Yhtyneet Paperitehtaat, haki lääninhallitukselta lupaa laatia rantakaava Ärjään. Saaren etelälaidalla, kahdella pienellä alueella, on parikymmentä Yhtyneiden Paperitehtaiden henki lökunnan käyttöön tarkoitettua lomamökkiä. Ärjänsaari on lähes luonnontilassa. "Jokaisen täytyy saada kaavoittaa rannoilleen vähintään 10 kesämökkiä tai muutoin yhteiskunnan täytyy maksaa korvauksia", julistaa liiton suunnittelujohtaja Heino Hilsu oMEN LUONTO 5/94 53. Rantakaava-alueilla on yleensä kuusi seitsemän loma-asuntoa kilometriä kohden, mutta yleiskaavassa ne voidaan rajoittaa 2-2,5 mökkiin. Teoriassa rantoja voitaisiin varjella liialta rakentamiselta myös seutukaavoi lla, mutta käytännössä useimmat seutukaavaliitot pyrkivät täysin päinvastaiseen päämäärään. Kajaanin kaupungin ja Oulun lääninhallituksen ympäristötoimistot, sekä Kainuun vesija ympäristöpiiri vastustivat lupaa. Yhtiön tavoitteena oli saada saareen joko vähintään 40 ylimääräistä mökkiä tai valtiolta noin 10 miljoonan markan korvaukset siitä, ettei Ärjää raiskata. Myös seutukaavoituksesta vastaava Kainuun Liitto kannatti kaavaa. Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari Rantojen kalleu~ Viimeiset vapaat rannat voitaisiin suojella lähes ilmaiseksi, jos kunnat käyttäisivät oikein kaavoitusvaltaansa. Enintään tämän suuruinen on niin sanottu perusrakennusoikeus, johon rakentajat aina vetoavat. Sen sijaan yleistä etua vahtivan kaavoittajan käsissä on yleiskaava tehokas ase rantojen slummiutumista vastaan. Osin rahan, pääosin halun puutteessa. Yleiskaavalla voidaan säästää suurin osa rannoista vapaiksi, eikä yhteiskunta joudu maksamaan siitä mitään muuta kuin kaavoituskulut. Muutoin koko saari on vapaa ja asu maton. Kaavoittajat yhtiön turvana Rantakaavahakemus oli pelkkää keinottelua ja sai ympäristöviranomaiset raivostumaan. Malliesimerkin siitä, miten kalliiksi rantojen suojelu voi tulla, kun maanomistaja on häikäilemätön ja kaavoittaja saamaton, antaa Yhtyneiden Paperitehtaiden operaatio Oulujärvellä. Tosin seutukaavoittajan mielipide ei syntynyt sen päättävissä el imissä vaan kahden virastopäällikön allekirjoituksella. Kainuun Liiton toimiston tavoitteena on ollut jo pitkään Oulujärven rantojen rakentaminen umpeen. Pahimmillaan kunnat toimivat tavalla, joka tuottaa yhteiskunnalle suuria menetyksiä. "Kainuun Rivieralla" on rantaa noin yhdeksän kilometriä, lähes kokonaan hiekkaa. Kaavoittajat ymmärsivät yhtiötä. Kajaanin yleiskaavaarkkitehti Maija Savolainen kannatti rantakaavaluvan myöntämistä ja sai kaupunginhallituksen enemmistön puolelleen. Rantakaavaan Yhtyneet piirtäisi kuusi seitsemän mökkiä kilometriä kohden ja rahastaisi erotuksen valtiolta. Saari kuuluu kokonaisuudessaan rantojensuojeluohjelmaan; se on Oulun läänin tärkeimpiä rantojensuojelukohteita. Rantojen käyttöä voidaan suunnitella joko maanomistajien laatimilla rantakaavoilla tai kuntien tekemillä yleiskaavoilla. Rantakaavat ovat osoittautuneet tuhoisiksi, sillä niissä muistetaan vain maanomistajien edut. Ehdoton edel lytys kuitenkin on, että yleiskaava valmistuu ennen rantakaavaa. Surullinen esimerkkitapaus on Oulujärveltä. vsk.. Sen hieno hiekkaranta on kainuulaisten tärkeä virkistysalue. Kainuun Riviera Ärjänsaari on noin 300 hehtaarin laajuinen harjun katkelma keskellä Oulujärveä. Vielä pahemmin yleistä etua polkevat seutukaavaliitot. Ärjässä on jo nyt 2,3 mökkiä rantakilometriä kohden, eli kaikki se mikä ylei skaavalla on nykykäytännön mukaan annettava. Aivan ilmaiseksi. Ärjän hietikot muodostavat Oulujärven pisimmän yhtenäisen vapaan ranta-alueen, ja se on ollut kainuulaisten tärkein virkistysalue koko järvellä jo monien sukupolvien ajan. Juuri sitä Yhtyneet ei halunnut. Kunnat ovat käyttäneet tätä valtaansa hyvin kitsaasti . Kajaanin kau1?.unki vo1s1 yleiskaavoittaa Arjän sellaiseksi kuin se on nykyään, ja turvata näin kuntalaisille loistavan virkistysalueen
Ärjän kohtalo kytkettiin niihin salaisella sopimuksella. Kaavasta toiseen oli siirretty rakennusoikeuksia, joita ei ole olemassakaan. No, sanotaan sitten, että perusrakennusoikeus on kahdesta viiteen mökkiä. Eikö se pane kaupungin kaavoittajiin kiirettä. Yleiskaava-arkkitehti Maija Savolainen on saanut useamman kehoituksen, itse asiassa selvän määräyksen, viedä kaavaa eteenpäin, aloittaa yleiskaavan asukaskuulemiset", Vähämaa vakuuttaa. Jos Yhtyneet saisi, vastoin rakennuslain tarkoitusta, luvan tehdä Ärjään rantakaavan, se saisi sinne myös moninkertaisen rakennusoikeuden ja pilaisi kaupunkilaisten parhaan virkistysalueen. Siitä puolet sovittiin siirrettäväksi Venäänniemeen, johon esitetyn kaavan rakennustiheys on muutoinkin huippuluokkaa. Joulukuun 1. "Ei se perustu mihinkään lakiin vaan käytäntöön." Ympäristöministeriön vahvistamissa yleiskaavoissa rakennusoikeus on 2-2,5 mökkiä kilometrillä. 1993 Yhtyneille luvan rantakaavan laatimiseen Ärjään. lain ja ympäristöministeriön ohjeiden vastainen, mutta siitä ei Kainuun Liitossa huolta kanneta. "Saahan Yhtyneet joka tapauksessa Ärjään neljä viisi mökkiä rantakilometriä kohden." Millä perusteella. Julistus on rakennus.:. Salainen sopimus Yhtyneillä on toisella järvellä Kajaanin kaupungin alueella tekeillä kaksi muuta rantakaavaa. "Yhtyneet Paperitehtaat Oy:llä on Kajaanin kaupungissa vireillä kolme rantakaavaa: Ärjänsaari, Venäänniemi, Karankalahti", väitettiin Yhtyneiden kiinteistöpäällikön Teuvo Purkusen laatimassa neuvottelumuistiossa. Tällaisilla asenteilla ei seutukaava voi olla ratkaisu rantojen suojeluun. Neuvottelussa sovittiin, että Ärjässä on rakennusoikeutta kaikkiaan 8 600 neliömetriä, josta 5 600 on käyttämättä. Ei ainakaan vastoin suurta yhtiötä, jonka edessä kainuulaiset virkamiehet ovat aina kumartaneet syvään. "Kainuussa ei ympäristöministeriön ohjeita noudateta", ilmoittaa Hiltunen. 17. Kaavoittaja tulee kalliiksi Teknisen kaupunginjohtajan lupaukset kuulostavat hyviltä, mutta yleiskaava-arkkitehti Maija Savolainen tekee ne tyhjiksi: "Mikäs kiire tässä on?" hän kysyy. Neliöt on vain heitetty ilmaan." "Mitään sopimusta ei ole tehty. Sen sijaan, että olisi kiitollisena käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, kaupunki ryhtyi pelaamaan salaa yhtiön pussiin. Yhtiölle oli luvattu 5 600 rakennusneliötä ilman mitään perusteita ja valtuuksia. Kajaanin Seudun Luonto ry. Siksi rantojen suojelu maksaa niin mielettömästi. "Niinkö on. Viimeisessä tunnustuksessaan yleiskaava-arkkitehti osuu asian ytimeen. Kaupungin virkamiehet olivat siis neuvotelleet rakennusoikeuksia rantakaavaan, johon ei ole saatu edes lupaa. Tai mitä tahansa", Savolainen puuskahtaa. "Minä uskon, että me ehdimme saada yleiskaavan valmiiksi, ennen kuin Yhtyneet saa luvan rantakaavaan." On vahva epäilys, että kaupunki viivyttää aivan tahallaan yleiskaavaa, jotta Yhtyneet saisi ensin rantakaavaluvan ja sen avulla paljon suuremman rakennusoikeuden kuin yleiskaavassa. Näin luonnonsuojelijat jäädyttivät Yhtyneiden rantakaavahankkeen. ja muutamat yksityiset kansalaiset kuitenkin valittivat päätöksestä ympäristöministeriöön, jossa asia on edelleen kesken. Ministeriön päätöksestä jompi kumpi osapuoli erittäin todennäköisesti valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. "Ärjän rakennusoikeus ei perustu mihinkään. Kaavoittajalla on valtaa, jota se ei halua käyttää. Miksi perusoikeus olisi Kajaanissa kaksi kertaa korkeampi kuin muualla Suomessa. "Haja-asutusalueiden perusrakennusoikeudella, tietenkin." Mihin lakiin perustuu arvionne neljän viiden mökin perusoikeudesta. Valituksella kaava jäihin Ympäristöviranomaisten vastalauseista huolimatta Oulun lääninhallitus antoi keväällä SUOMEN LUONTO 5/94 53. päivänä 1993 kolme Kajaanin kaavoitusta hoitavaa virkamiestä ja Yhtyneiden edustajat neuvottelivat Ärjän kaavasta. vsk. ,n kaavoittajan syytä tunen. "Olimme tyhmiä" Sopimus on kestämätön, ja sen myöntää nyt nolona myös neuvottelussa mukana ollut Kajaanin tekninen kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa. "Ei , kyllä me yritämme saada yleiskaavan valmiiksi ensin. Olimme tyhmiä, kun annoimme Yhtyneiden Teuvo Purkusen tehdä muistion ja viedä sen eteenpäin." "Yhtyneet Paperitehtaat yrittää vain rahastaa yhteiskuntaa, eihän tässä mistään muusta ole kysymys." Miksi Kajaanin kaupunki ei tee valmiiksi vuosia maannutta yleiskaavaa ja ratkaise koko ongelmaa sillä nyt, kun Yhtyneiden rantakaava on syväjäädytetty. Kajaanin kaupunki sai vuoden, pari lisäaikaa laatia yleiskaavan, pelastaa Ärjän ja torjua Yhtyneiden rahastusyrityksen
Suomen energiatulevaisuuden suunnittelulle antaa aikaa Inkoossa oleva iso 1000 megawatin hiilivoimala, jota ei ole viime vuosina juuri käytetty. Tehoa voimalassa riittää 560 megawatin edestä eli se pystyy yksinään vastaamaan lähes kahdeskymmenesosasta Suomen sähkötehon tarpeesta. EnergiankuluSUOMEN LUONTO 5/94 53. Y dinvoimavaihoehtoa ei nyt ole. Kun Inkoo pian toiminee jatkuvasti ainakin puoli teholla, hiilivoiman käyttö Suomessa lisääntyy olennaisesti , vaikkei uusia voimaloita olekaan nyt juuri rakenteilla. vsk.. Antti Halkka ja Iiris Lappalainen Porin Tahkoluodossa Selkämeren kyljessä seisoo uutuuttaan hohtava hiilivoimala. "Laskelmi ssamme ei ole mukana ydinvoimaoptiota lähivuosiksi", sanoo ylijohtaja Taisto Turunen kauppaja teollisuusministeriöstä. "Hiili on mainettaan parempi energianlähde", sanoi Imatran Voiman toimitusjohtaja Anders Palmgren voimalan avajaisissa helmikuussa. Tämä lisää väistämättä Suomen hiilidioksidi-, typpija 18 • • a1s1n Suomen sähköntuotannon vaihtoehdoiksi on ydinvoiman hylkäämisen jälkeen tyrkyllä niin hiiltä, haketta kuin kaasua ja turvettakin. Entä Rion sopimukset. Jo miltei heti syksyn ydinvoimapäätöksen jälkeen oli yhtiön energiapolitiikan johtava asiantuntija Jouko Mikola katsonut hiili voiman nousevan entistä tärkeämpään asemaan. Se yksin tuottaa sähköä saman verran kuin on esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitaloussähkön tarve. Tärkeää on, jatkuuko sähköntuonti Venäjältä vuoden 1999 jälkeen. "Jos tuonti loppuu, sähkö on korvattava jollain", sanoo Turunen. Suunnilleen Meri-Porin valmi stumisen aikaan ydinvoimapuheita höyrynneet voimalaitosmiehet ja teollisuus alkoivat puhua yleisemminkin hiilivoiman puolesta. Inkoo ja muutama pienempi tulossa oleva voimala tyydyttävät lisäsähköntarpeen lähivuosina. Piipusta taivalle nouseva höyry kielii sen syöttävän tasaisella tahdilla sähköä maan voimansiirtoverkkoon
• 1 auteen. Kuva viime syyskuulta. Osa saasteista ohjautuu muualle Suomeen. Sen sähköä ei ole tarvittu, koska tarjolla on ollut halvempaa tuontisähköä. SUOME LUO TO 5/94 53. Hiilivoimalinja tekee myös entistä toivottomammaksi Suomen sitoumuksen vähentää typpipäästöjään. rikkipäästöjä. tuksen kasvun pysäyttäminen olisi paras ratkaisu, mutta kauppaja teollisuusministeriön lähtökohtana on sähkön kulutuksen kasvu. Turve luonnonsuojelijoiden huolena Nykyinen keskustavetoinen hallitus saattaa vielä tänä vuonna yrittää lisätä turvevoimaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Satakunnan piiri yrittivät saada Meri-Porille ankarammat päästönormit kuin se sai. "Koko biovoimaprojektin ,: uskottavuutta haittaa ikävästi se, että siinä turvevoimaa käs sitellään yhdessä ympäristö_§ ystävällisten puuja biomas19. Geologian tutkimuskeskus julkaisi maaliskuussa tutkimusraportin, jossa se katsoisi turvelauhdevoiman raaka-aineen riittävyyden puolesta sopivan Ranualle, Pudasjärvelle, Veteliin ja Ilomantsiin. Valtava Inkoon hiilivioimala Helsingin länsipuolella on viime vuosina lähinnä seisonut. Hiilivoiman lisääminen on ristiriidassa hiilidioksidipäästöjen kasvun pysäyttämiseen tähtäävää Rion ilmastosopimusta tai ainakin sen henkeä vastaan. Huhtikuussa ilmestyi hallituksen bioenergiaohjelma, jossa turve on luettu bioenergian joukkoon yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. "Hiilen lisäkäyttö kasvattaa luontomme happamoittavaa kuormaa, oli voimalaitoksissa sitten puhdistuslaitteet tai ei", sanoo pääsihteeri Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliitosta. Turpeen ja "hyvän" bioenergian kytkeminen suututtaa luonnonsuojelijoita, koska turvetta pidetään yleisesti kaikista energiavaihtoehdoista ympäristön pahimpana pilaajana kun taas puuvoima on luonnonsuojelijoiden mieleen. vsk. Voimala lisää Satakunnan happamoittavaa kuormaa melko vähän. Satakunnasta kuitenkin suurin osa on aluetta, jolla ilmansaasteiden niin sanottu kriittinen kuormitus ylittyy, eikä lisähappamoitumiseen olisi varaa
Vuosituhannen vaihteessa umpeutuvaa tuontisopimusta Venäjän kanssa voitaisiin kauppaja teollisuusministeriön mukaan jatkaa, jos Venäjän oma sähkönkäyttö ei olennaisesti kasva nykyisestä. Tänä vuonna metsäteollisuuden koneiden käyntiastetta ei ole enää varaa nostaa vastaavalla tavalla. Tuontisähkön määrä on laskenut lievästi huippuvuodesta 1990. Syynä kulutuksen kasvuun oli se, että vientiteollisuus käytti koneitaan lähes täysillä. vsk.. Turvetuotannon laajenemisen hoitaminen pois päiväjärjestyksestä olisi yksinkertaisinta valtakunnan tasolla. Lähivuosina ostosähkön määrä kasvanee jälleen. Kasvun toteutuminen riippuu talouskasvun pysyvyydestä ja energiapolitiikasta. Samantyyppisiä (ja suunnilleen samanhintaisia) tuotantomuotoja voi parhaiten vertailla. Jos tuki poistettaisiin, turve korvattaisiin hakkeella tai turvetta astetta ympäristöystävällisemmällä kivihiilellä. päästöjä VESIVOTh1A hävittää joki luonnon tekoaltaiden pahat kasvihuonekaasupäästöt vesien saastuttaja (eloho ea, ravinteet ym.) + ei happamoittavia päästöjä TURVE hävittää suoekosysteemin kuljetus vaatii liikennettä ja tiestöä suuret hiilidioksidipäästöt suuret>happamoittavat päästöt paha vesien saastuttaja KIVIHIILI suuret hiilidioksidipäästöt suuret rikkipäästöt suuret typpipäästöt kaivosten ympäristöhaitat + ei valtaisia luontoja vesistöhai ttoja Sähköä voi tuottaa monella tavalla. Turpeen ympäristöhaitat ovat todella moninaiset. Sekin johtuu alkuvuoden edellistä vuotta selvästi kylmemmästä säästä. Yhtiö on myös päättänyt rakentaa Tornionjokilaaksosta Ruotsiin oman siirtoyhteyden, joka tuskin jää valmistuttuaan käyttämättömäksi . Kotitalouksien sähkönkulutus nousi vain prosentin, mutta esimerkiksi metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvoi yhdeksän Sähkön tuonti jatkuu. polttoaineiden kanssa", sanoo Esko Joutsamo. Uusien suoalueiden turvetuotannosta luopumista ehdotti vastikään Hiilidioksiditoimikunta II, joka pohti Suomen keinoja selviytyä Rion ilmastosopimuksen velvoitteista. Suomessa viime vuonna kulutetusta sähköstä hieman yli kymmenesosa ostettiin ulkomailta. "Ennusteen pohjana on valtionvarainministeriön keskipitkän aikavälin ennuste, jonka mukaan talous kasvaa keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa", sanoo Pekka Tervo kauppaja teollisuusministeriöstä (KTM). Se on vielä hiiltä pahempi kasvihuonekaasujen tuottaja ja rikkija typpipäästöiltään samanveroinen. Kaikkiin liittyy haittoja toisiin enemmän, toisiin vähemmän. Jos turve tulee mukaan perusvoiman tuotantoon, siitä voi ensi vuosisadalla tulla yksi pahimmista alkuperäistä luon75 KTM skenaario 1993 Toteutunut Tarkistus toamme milloinkaan verottaneista suoneniskuista. Virallisessa energiapolitii! 65-t------t------::a,!IR"=----+---+--+---+--; Suomen sähköntuotantoratkaisut riippuvat paljon myös tuontisähkön kohtalosta. Määrä vastaa parin suuren kivihiilivoimalan sähköntuotantoa. näytä mahdolliselta. Kotitalouksien sähkönkulutus kasvanee tänä vuonna jälleen vain prosentin. Haitatonta sähköntuotantomuotoa ei ole YDINVOIMA onnettomuusuhka jätteet erityisvaarallisia kaivosten ympäristöhaitat tarvitsee vesitms. .. Teollisuus sähkösyöppö Luonnonsuojeluliiton pitkän aikavälin tavoite on kääntää sähkön kulutus laskuun. Aikaisempaan arvioon nähden lisäkasvua on viisi terawattituntia vuodessa. Lähivuosina tämä ei kuitenkaan .. 20 Viime vuonna kaksi kolmannesta tuontisähköstä ostettiin Venäjältä. "Arvio ei ole suuritöinen skenaario vaan pikamalli, joka on kylläkin aikaisemmin antanut luotettavia tuloksia." Viime vuonna Suomen sähkönkulutus lisääntyi vuodesta 1992 neljä prosenttia. prosenttia. Valtionvalta voi hillitä sähkönkulutuksen kasvua, jos se ei suosi tällaisia investointeja. .. Biopolttoaineiden tuki voitaisiin luonnonsuojelijoiden mielestä si irtää kokonaan esimerkiksi puuvoimalahankkeille. Ilman tukea turvevoimalat eivät ole kannattavia. Haitallisinta energiamuotoa on vaikea valita. IVO:n tuontimonopolia uhkaava Teollisuuden Voimansiirto Oy on tehnyt ruotsalaisten kanssa esisopimuksen 100-200 MW:n tekassa sähkön tuonnin lisäämistä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona tuottaa lisää perusvoimaa. .. Energia-Ekonon tekemän selvityksen mukaan turvevoiman käyttö vähenisi nimittäin 40 prosenttia, jos valtion tuki poistettaisiin. Esimerkiksifossiilistyyppisistä polttoaineista huonoin on turve. säätövoimaa + ei hiilidioksidipäästöjä + ei happamoitt. "i UJ :i f:.: ] j 60-+----+----+-----+-----+-----+----+---< 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Valtionvarainministeriön ennustama talouskasvu (3,5 %/v.) nostalSI KTM:n laskelman mukaan selvästi sähkönkulutusta ('tarkistus '). Sähkösyöppöjä ja siten ympäristölle haitallisia investointeja olisivat suuret mekaanista massaa valmistavat puunjalostustehtaat tai esimerkiksi Outokummun jaloterästehtaan laajentaminen tehdas käyttää jo nykyisellään sähköä yhtä paljon kuin on Helsingin 500 000 asukkaan suora sähkönkulutus. Tarvitaanko lisäsähköä Vuosikymmenen lopussa sähkönkulutus kasvaa merkittävästi vain, jos paljon energiaa käyttävä teolli suus investoi . Muu teollisuus kuitenkin nostaa KTM:n arvion mukaan kulutustaan. Ainutlaatuisen ikäväksi turvevoiman tekee se, että turvetta nostettaessa suo tuhotaan ja tuotantoalueen alapuoliset vedet pilataan. Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri puolestaan toteaa juhlavasti viimevuotisessa alueensa ympäristönsuojelun kehittämissuunnitelmassa: "Kestävän kehityksen periaatetta noudattaen turpeen käyttö polttoaineena ei ole suotavaa." Turvetuotantoalueita voi jo nyt löytää miltei jokaiselta autoilijan tiekartan lehdeltä. Osa venäläisestä ostosähköstä on peräisin Pietarin lähistöllä sijaitsevasta huonoSUOME LUONTO 5/94 53. Kauppaja teollisuusministeriön energiaosasto esitteli alkukeväästä uuden laskelman, jonka mukaan sähkön kulutus olisi vuosikymmenen lopulla jo lähes 80 terawattituntia vuodessa kasvua nykyiseen on peräti viidennes. hon ostosta. Yhteensä turvetuotanto nimittäin uhkaa pitkällä tähtäimellä 5000-6000 neliökilometrin suoalaa Suur-Saimaan kokoista aluetta