26 Leikkisä saukko kaipaa rauhallisia ja puhtaita vesiä. Kansikuva: Jussi Murtosaaren kuvan rupikonnat ovat kevätviettien vietävinä. Konnamainen juttu sivuilla 24-25. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .42 Ydinjätteitä Suomeen?, Alice Karlsson ........... Saukko on ilopilleri, Jouko Kuosmanen ................ l/mestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 6-7 8 9 24.05. 19.08. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 22.06. 46 Kirjoja ...................................................................... 16 Nyt keltaisena kukkiva tupasvilla ei hukkaa ravinteita. 22 Se on taas huolinut merensaariston asuinpaikakseen. 59 SUOME I LUONTO 5/93 52. etäinen .................................. Minä, konna, Anne . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 50 Kysy luonnosta .......................................................... 23.08. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. z u.J 6 ::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Kuvan karhu kaadettiin Savukoskella. 48 Mielipiteitä, keskustelua ....................................... 13 Lakeihin on vaikutettava, Ilpo Kuronen ............................................................. ... Säästöti laus 265 mk. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari , 228082 14 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. ..41 Maaseutumme saattohoitoa vailla. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 10 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Ristisorsa kerran hävinnyt, taas täällä, Johan Ulfvens ........................................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. Iiris Lappalainen ................................................ Uusia sukelluksia ekosysteemeihin, erilaisiin elinympäristöihin, teemme Suomen Luonnon ensi vuoden numeroissa. Summaries of the Main Articles ............................... 29 Lätäkkö kuhisee elämää, Hannu Eskonen ............ ................................................................ 18 Liian ahtaat häkit, ja liian vähän huolta ympäristöstä. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 2 Karhun kevätpyynti on taas käynnissä, mutta loppuuko huvi metsästyslain uudistuksen myötä. Eduskunnan ympäristölakisumasta puheenvuorossa sivuilla 14-15. 36 Askel eteen, kaksi taakse, Anne Brax ............. 12 Joki, Eeva Tikka ....................................................... 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Hyvästi kasvun aika, Antti Vahtera ....................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kotka .. 16.09. vsk.. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Turkistarhaus piinaa luontoa ja eläimiä, Mauri Leivo .............................................................. 32 Silloin pöllyää, kun mänty kukkii! EY ja ympäristö Ympänstöpoliisilta halutaan viedä aseet, Anne Brax ............................................................ Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 30 Tuulen viemää, Seppo Vuokko ................................ 26.07. l 4 Puheenvuoro käytäväpolitikoinnin ja kansalaisten aktivoinnin puolesta. (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 Irtonumero 33 markkaa. Tupasvilla säästää ja kierrättää, Timo Nieminen .......................................................... .,: "' Kotimaasta .................................................................. Sukellus lätäkköön on täynnä yllätyksiä, katso sivuilta 30-31. 24 En ole sammakko, vaan rupikonna, ainutlaatuinen. 44 Ulkomailta ..............................................................
Tämän hetken kova tosiasia on kuitenkin se, että EY on ensisijaisesti talousyhteisö, joka ajaa talouskasvun ja Euroopan laajuisten, täysin vapaiden markkinoiden ideologiaa. Osa ympäristönsuojelijoista näkee juuri tässä positiivisia mahdollisuuksia: päätökset sitoisivat kaikkia jäsenvaltioita ja pieni Suomikin pääsisi sanomaan sanasensa Euroopan kehitykseen. EY luo muurin kehitysmaita vastaan. Myös jäsenmaiden talouksien yksipuolistuminen lisää paineita luontoa kohtaan: pahimmillaan Suomesta voisi tulla pelkkä Euroopan puunja paperintuottaja. Energiankulutus kasvaa, ilmansaasteet lisääntyvät ja uudet tiet hautaavat luontoa alleen. Yhteisö suhtautuu nihkeästi esimerkiksi jäsenvaltioiden omiin pyrkimyksiin ohjata ympäristöveroilla tai muilla maksuilla taloutta ympäristöä säästävään suuntaan. Toinen, huomattavasti kauaskantoisempi kysymys on se, voisiko EY :stä joskus kehittyä ympäristökysymykset ja kestävän kehityksen vakavasti ottava Euroopan valtioiden yhteistyöelin. Se lisää esimerkiksi rajusti liikennettä, joka jo nyt on yksi pahimmista ympäristöongelmista suuressa osassa Eurooppaa. Tämä edellyttäisi todella radikaalia muutosta EY:n ideologiassa ja rakenteissa, eikä sitä ainakaan lähivuosina ole odotettavissa. Se on paha virhe ja tuskin vastaa suomalaisten enemmistön tahtoa. 3. Vapaa kauppa on ylin arvo eikä ympäristönsuojelu saa sitä estää. EY-ideologian mukaan kukin maa keskittyy siihen, mihin sillä on parhaat edellytykset. Toisaalta EY:kin rajoittaa kaupan vapauden omaan piiriinsä: vapaata maailmankauppaa se ei kannata. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Niille tämä on vaikea kehityksen este, sillä erilaisina tulleina ne maksavat rikkaille teollisuusmaille noin kymmenkertaisesti sen, minkä saavat kehitysapuna! Valta on keskeisesti talouselämällä ja päätökset tehdään paljolti salassa ja suppeissa piireissä. Korkeissa toimistokolosseissaan eurobyrokraatit eivät näe, että elämää on myös Euroopan laiteilla ja maanpinnalla. EY:n rakennerahaston tuella on toteutettu myös monia luonnolle kohtalokkaita hankkeita. Kysymys ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. EY on kaukana yhteisestä eurooppalaisesta kansankodista. Välittömänä Suomen jäsenyyshakemukseen liittyvänä kysymyksenä kiinnostaa, kohentuisivatko vai heikentyisivätkö edellytyksemme luoda nykyistä tiukempaa ympäristöpolitiikkaa omassa maassamme, jos liittyisimme EY:hyn. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Maailma kuitenkin muuttuu ja tiettyä toivoa kehityksestä parempaan antaa se, että monissa yhteisön jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa, ympäristökysymykset ovat kansalaisten suurimpia huolenaiheita. Huoleen on aihetta. vsk. Toisaalta etenkin Etelä-Euroopan valtiot ovat ympäristökysymyksissä takapajuloita. 52. vuosikerta 5 1993 Kestävä kehitys ei ole EY:n johtotähti Suomalainen ympäristöliike ei ole kovin innoissaan maamme pyrkimyksistä liittyä Euroopan yhteisön jäseneksi. Painavimmat syyt tähän ovat yhteisön voimakas kasvuhenkisyys sekä huoli siitä, että luonnon käy huonosti vapaitten markkinoiden humussa. Toivottavasti saamme tilaisuuden kansanäänestyksellä antaa arviomme neuvottelijoidemme saavutuksista, muun muassa siitä, onko ympäristökysymyksille annettu riittävästi painoa. Myös monet eurooppalaiset ympäristöjärjestöt suhtautuvat EY:hyn kriittisesti. Jorma Laurila EY:n tähdet simtaivaisella taustallaan Brysselissä kutsuvat uusia jäseniä, myös koivun ja tähden maata. Nykyisen EY:n tylyydestä luontoa kohtaan ei ole epäselvyyksiä, mutta on muistettava, että myös Suomessa on paljon vakavia ympäristöongelmia; emme mekään yhteisöön minään pulmusena menisi. Neuvotteluissa ei ole annettu kovin suurta painoarvoa esimerkiksi ydinjätteiden tuonnin kieltämiselle tai oikeudelle omaan, yhteisön normeja tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. Suomen jäsenyysneuvotteluissa ympäristökysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotannon voimakasta keskittämistä
lajien tutkimuksen merkitystä. toimenpiteet ovat eri asia ja niitä puheessani problematisoin. vsk.. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan odottaisi arvostelevan myös nykyistä metsänhoitoa. "Kysymys on metafyysinen. Viljelymaat, kalansaaliit ja kaikki muu on kuitenkin kulutettu vähitellen loppuun. "Nykyihminen on tottunut matkailemaan ja kuluttamaan, mutta biologiset kyvyt ovat silti tallella. Niitä on jäljellä noin neljä miljardia hehtaaria, mikä on ehkä puolet alkuperäisestä. Päivänselvää on mielestäni myös se, että periaate "jokainen laji on yhtä tärkeä osa luonnon monimutkaisuutta" johtaa käytännössä umpikujaan." Lainaatte professori Olli Linkolan 60-vuotislahjatilille kertyneillä varoilla haluttaisiin ostaa valkoselkätikan pesimämetsä. "Se hiljentää joksikin aikaa luonnon ja talouden rajoja koettelevan elinkeinoelämän ja antaa elämälle lisäaikaa". Paikalliseen metsikköil mastoon vaikuttavat tietenkin normaalit metsänhoidollisetkin hakkuut. Ei ole olemassa mitään itsestään selvää "luontoa", jonka varaan ja armoille voisimme heittäytyä. Metsää on joka puolella. Sitaatti tuntuu Järvisen omalta, mutta eikö siitä kuitenkin puutu sen kesi keinen sisältö: ihminen sukupuuttojen vauhdittajana. "Eipä tietenkään. "Lama vähentää myös länsimaiden mahdollisuutta mädännyttää muita elinkelpoisia kulttuureita levittämällä elämäntapaamme kehitysmaihin." Linkola toivoo, että lama olisi nykysukupolvelle sotaajan kaltainen tekijä, joka käynnistää luopumisen ketjureaktion. Vallitsevana pintana olisi silloin paljas maa, mikä käytännössä ei ole mahdollista. Se ei ole kuitenkaan estänyt maapallon metsien hävitystä. "En suinkaan epäile uhanalaisten lajien tutkimuksen merkitystä vaan lämpimästi kannatan sitä. Aikaisempi käsitys, että kaikki metsäluonnossa on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, ei välttämättä pidä paikkaansa. Suomen osuus tuosta kokonaisuudesta on häviävän pieni. :J; "Sitaatti oli tietenkin aitoa } Olli Järvistä. Miten esimerkiksi liiran heilahdus saa kaikki Suomen kirvesmiehet työttömiksi?" hän ihmettelee. Siinä mielessä metsä on vain ihmistä varten, että vain ihminen voi vastata tuohon kysymykseen ja kantaa siitä myös vastuun." Mikä merkitys monipuolisella eliölajistolla on metsille. Yksikin notkahdus äärilaidalla tuntuisi kaikkialla. EY sitoisi Linkolan mieles4 tä valtavat maa-alueet ja miljoonat ihmiset entistä tiukemmin. KOTIMAASTA Onko valkoselkätikasta väliä. Tommi Liljedahl SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ylijohtaja Pohtila, onko mielestänne · talouden kasvu, esimerkiksi johtavaksi teollisuusmaaksi paaseminen, arvokkaampaa kuin luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojeleminen. Jokainen terve ihminen pystyy kulkemaan päivässä 70-80 kilometriä Pohtila kyseenalaistaa luonnonsuojelun perusteita. Vaikka Pohtila ei suoraan sanonutkaan näin, hänen puheessaan oli pelkoa ja hämmennystä aiheuttavia väittämiä. Linkola toivoo, että ihmiset huomaisivat nyt koko järjestelmän kelvottomuuden. Ylijohtaja Eljas Pohtila, miten perustelette väitteenne, että Suomen oloissa metsiä ei pystytä hävittämään siten, että sillä olisi vaikutusta ilmastoon. Sellaista metsää ei vain ole löytynyt, koska maanomistajat myyvät mieluummin Ensolle kuin luonnonsuojelijalle. Ehtymistä pyritään hidastamaan keinokastelulla ja lannoituksella, mutta niidenkin tuottamiseen tarvitaan saastuttavaa ja tuotteen hintaa nostavaa energiaa. Sitäkin on tutkittava." Alice Karlsson muutenkin kuin viisi neliömetriä tuottavaa maata peittävällä autolla." Linkola sanoo, että lamastakin selvittäisiin jos luonnonvaroja olisi jäljellä. Meidän metsiemme uudistumiskyky on osoittautunut olennaisesti paremmaksi kuin mitä runsas sata vuotta sitten uskottiin. Keski-Euroopassa metsistä on jäljellä vähemmän kuin neljännes." Epäilettekö uhanalaisten "Lama antaa lisäaikaa elämälle" "Lama on hyvä ja tervetullut asia", sanoo Vanajalla kalasteleva Pentti Linkola. Pohtilan puhe aiheutti vastalauseiden myrskyn, kun Helsingin Sanomat otsikoi uutisen sitaatilla "Kaikkia uhanalaisia lajeja ei pidä suojella". Käytännön lainsäädäntöym. Halusin sillä sel1 ventää luonnonsuojelutehtäi vän vaikeutta ja samalla sen merkitystä. Kuten puheessani sanoin, kestävyys on ollut metsänhoitajille myös minulle keskeinen opinkappale kaikessa toiminnassa. On olemassa teoreett1s1a mallilaskelmia, joiden mukaan ilmasto viilenisi viitisen astetta, jos maapallon kaikki metsät 45 :nnen leveyspiirin pohjoispuolelta hävitettäisiin. "Lajit kehittyvät ja katoavat, syttyvät ja sammuvat". "Länsimainen kulttuuri on utopiaa pohjalta saakka. valkoselkätikan, suojelua metsätalouden kustannuksella. Puheessani tarkoitin kuitenkin suurilmastoa." Puheessanne viittasitte professori Pekka Kiikkiin, joka kyseenalaisti maakohtaisenkin kestävyyden. Onko eliölajien kartoittaminen epätieteellisenä kokonaan lopetettava. Metsäluontokin on manipuloitavissa, mutta kuinka pitkälle, sitä me emme tiedä. Newton kieltäytyi vastaamasta sellaisiin. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas Pohtila puhui Suomen metsä yhdistyksen metsäviikon avajaisissa maaliskuussa aiheesta "Kestävä metsätalous myytit ja todellisuus", jossa hän kyseenalaisti käsitteen "kestävä", vaati metsien hakkuiden lisäämistä ja arvosteli uhanalaisten lajien, mm. Hänen mukaansa ainoa realistinen mahdollisuus jatkaa elämää on siirtyä omavaraisiin kyläkuntiin, jotka viljelisivät, kalastaisivat, rakentaisivat talonsa ja tekisivät vaatteensa riippumattomina muista kyläkunnista. Hyvät valkoselkätikkojen ystävät ja maanomistajat, ilmoittautukaa! Järvistä, joka Suomessa romutti luonnon tasapainon käsitteen. Ihminen sukupuuton vauhdittajana vain lisää kuormaamme." Ylijohtaja Pohtila, onko metsä vain ihmistä varten. Se sisältää lukemattomia kansainvälisiä kytkentöjä, joista muodostuu huojuva korttitalo, joka voi kestää ainoastaan jonkin aikaa. "Katsokaa ympärillenne. Niillä matkaansaatetaan pahimmillaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä uhanlaisille lajeille. "Merkitys on suuri, mutta suhteellinen
Mikko Niskasaari 5. Lakiesitys on tulossa käsittelyyn vielä tänä vuonna. Hänen mukaansa kuntien kaavoitustoimivallan lisääminen on kuitenkin sekä uhka että mahdollisuus. Tempullaan yhtiö kuitenkin astui ojasta allikkoon. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen myöntää nykyisen järjestelmän harkitsemattoman purkamisen voivan johtaa siihen, että luonnon oikeudet sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet entisestään heikkenevät. Kaivoslaki on erittäin vahva ja erittäin väljä. Poliisitutkimuksissa toivon mukaan selvitetään, turvautuivatko virkamiehet väärään lakiin tietoisesti , Kemijoki Oy:tä hyödyttääkseen ja allashanketta edistääkseen. Valtakunnallisilla suojeluohjelmilla tapetoidaan seinät. Kemijoki Oy:n mukaan Yuotoksen suojeluarvot on moneen kertaan punnittu ja kevyiksi havaittu, mutta lisääntyvä tieto osoittaa toista. Valtauksella Kemijoki Oy on tosiasiassa myöntänyt, että lupa on aikoinaan saatu väärin perustein ja yhtiössä pelätään korkeimman hallinto-oikeuden kumoavan tutkimusluvan. Samoi lle alueille yhtiö sai Lapin lääninhallitukselta tutkimusluvan allashankkeen tähden syksyllä 1991. Virkamiehet uskovat, että kuntien on vaikea tehdä yli vaalikauden meneviä ratkaisuja. päällekkäisiä toimintoja, selkeyttää työnjakoa sekä säästää kustannuksia. Kemijoki Oy:llä ei ole ennen päätöstä yksityismailla mitään tutkimusoikeuksia nähtäväksi jää onko niitä päätöksen jälkeen. Alice Karlsson Vuotoksella väärät lait käytössä Kemijoki Oy teki huhtikuussa kaivoslain mukaisen valtauksen Yuotoksen alueella, ja kauppaja teollisuusministeriö siunasi hakemuksen. "LakiesiSUOMEN LUONTO 5/93 52. Rannat mökitetään poikkeusluvilla tai hätäisesti laadituilla kaavoilla, lehdot, norppien pesäpaikat ja maalaismaisemat jyrätään. Lain tarkoitus on kuitenkin selvä: kaivostoiminnan ja sen vaatimien tutkimusten turvaaminen. Maankäytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Läänien ympäristönsuojelun virkamiehet pelkäävät pahinta. tyksessä on tarkoitus kuulla kansalaista jo silloin kun kaavaa ryhdytään tekemään. asemaja rantakaavan on oltava yleiskaavan mukainen. Se antaa kelle tahansa oikeuden vallata alueita melkein mistä tahansa. Alustavien suunnitelmien mukaan kaavoitusta kevennettäisiin siten, että kunnissa laadittuja kaavoja ei enää tarvitsisi vahvistaa lääninhallituksessa tai ympäristöministeriössä. vsk. Mitä lähempänä maanomistajaa päätöksenteko on, sitä kapeammaksi käyvät näköalat. Luonto on maalaiskunnissa, jossa valtaa käyttävät maanomistajia lähellä olevat puolueet. Tiukka laki turvaisi kuitenkin luonnonarvot paremmin kuin vailla valtaa oleva kuntalainen. Luonnonsuojeluliitto on saanut neljältä maanomistajalta valtuudet valittaa valtauspäätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Kun kaivoslakia käytetään tekoaltaan valmistelutöihin, se on täysin väärässä käytössä. Kunnan laatima yleiskaava poimii suojeltavat kohteet, virkistysalueet ja asuntoalueet seutukaavasta, ja mm. Tätä pelätään, jos kunta saa lisää kaavoitusvaltaa. Poikkeuslupien myöntäminen siirtyisi kuntiin ja niistä luovuttaisiin vähitellen. Kokemus osoittaa, että kunnat eivät aseta etusijalle luonnonsuojelua ja jäljellä olevalle luonnolle käy kuten Suomen soraharjuille: poistettu kartalta. Korkein hallinto-oikeus tutkii parhaillaan, sovelsiko lääninhallitus väärää lakia tutkimusluvan myöntäessään. Jos valtionhallinto tehdään hampaattomaksi, se voi vain sivusta seurata, miten luontoa paloitellaan ja myydään tiskin alta. Silloin voidaan ottaa huomioon myös sen, miten esimerkiksi joitakin luontokokonaisuuksia säästetään, ja mite_n eri palveluja sovitetaan yhteen." Pietikäinen hoputtaakin nyt kansalaisia. Sieltä myös omistajat jättivät alueillaan tehdyistä töistä talvella rikosilmoituksen. "Joka tapauksessa, sellaista lakia minä en esittele, missä kunnalle annetaan mahdollisuus rakentaa poikkeusluvilla, ja missä yleiskaava ei noudata seutukaavan ohjeita", Pietikäinen vakuuttaa. Hän sanoo, että päätöksien siirtäminen kuntiin onnistuu vain, jos kuntalaiset tulevat mukaan suunnitteluun. Y mpäristöministeriön kokoamaan perinnemaisemien suojeluohjelmaan pääsivät mukaan Vuotoksen alueella olevat, hukkumiskuoleman uhkaamat Keminsaaret. Lakeja ei ole tarkoitettu toisten lakien kiertämiseen. Jos kunnat saavat entistä enemmän päättää kaavoituksesta, kansalaisten vastuu lisääntyy. Pyrkimys on poistaa mm. Myös yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä: "Lain pitäisi määrätä, että seutuja yleiskaavan yhteydessä on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ja erityiset luonnonarvot on suojeltava. Olisikohan Yuotoksen ympäristöselvityksissä muutakin paikattavaa. Yhtiö ei ole salannut julkisuudessakaan, ettei mitään kaivostoimintaa ole tarkoitus harjoittaa eikä sellaisen edellytyksiä vakavissaan edes tutkia. Näin sen pitäisi mennä." . KOTIMAASTA Kuka pelkää kunnan kaavoittajaa
Lääkärit kannustavat julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, käyttöön ja esittävät muita liikenteen päästö6 KOTIMAASTA Maanviljelijät vesiä suojele01aan Multaa ja lannoitteita valuu vesistöihin. fosforia. Kunnolliset suojakaistat vähentävät lannoituskustannuksiaja säästävät luontoa. Sateiden mukana pelloilta vesistöön liettyvä maa vie mukanaan kallista Lääkäreiltä ympäristöraportti Ihmiset ja varsinkin lapset reagoivat ympäristömuutoksiin usein herkemmin kuin muu luonto, muistutetaan lääkäriliiton ympäristötyöryhmän raportissa. Sitä vaatii työturvallisuuskin, jotta traktori ei kaadu ojaan", Oksanen korostaa. Paras keino eroosiota vastaan on pitää pellot kasvullisina talven yli ja välttää mustalle mullalle kyntämistä syksyisin. Kaistojen leveyden ojien ja jokien varsilla pitää Oksasen mukaan määräytyä olojen eikä jonkun päätöksen perusteella. "Esimerkiksi valtaojien varsilla paripyörän levyinen suojakaista on järkevä. Kirjoituspöydän takaa annetut viljelyneuvot tekevät hallaa hyvälle asialle. Maan biologisten ominaisuuksien parantaminen on eduksi sekä viljelijöille että ympäristölle. Viljelijöitä on ärsyttänyt se, että ympäristövalistusta suunnittelevilla ei ole maanviljelyksen asiantuntemusta. . l>uhtaiden maataloustuotteiden tuotannonkin on oltava maineeltaan sellaista, että se ei ole rasittanut ympäristöä. Siuntionjoen vesistön peltoviljelyn vesiensuojeluesitteen ovat laatineet yhdessä maataloustuottajat ja ympäristönsuojelijat. Pajua on kautta aikojen raivattu pahimpana maanvaivana, ja nyt siitä pitäisi tulla ystävä. "Jos pellossa on painanteita, suositellusti kynnetyltä pellolta hulahtaa sateen aikana enemmän multaa kuin ylhäältä alas kynnetyltä." Oksasen mielestä vesistöihin rajoittuvien peltojen ravinnehuuhtoutumia voidaankin vähentää parhaiten siten, että pellon alalaitaan jätetään suojavyöhyke eli päiste ja pelto kynnetään edelleenkin vanhalla tavalla. Lääkäreiden mielestä fossiilisten polttoaineista tulisi suosia vain maakaasua. "Päiste on itse asiassa välttämätön, sillä ilman sitä kyntökoneita ei saada käännetyksi." Vesiensuojelijat ovat ehdottaneet, että vesistöjen varteen voisi istuttaa pajua, joka sitoisi pelloilta veden kuljettamia ravinteita. vsk.. Lääkärit vaativat, että pintaveden käytöstä juomavetenä luovuttaisiin, koska humuspitoisen pintaveden kloorauksessa syntyy mutageenisia ja mahdollisesti syöpää lisääviä yhdisteitä . Oksasen mielestä viljelijät suhtautuvatkin yleensä ottaen myönteisesti vesiensuojeluun, jos se on järkevää. "Tämän ajatuksen omaksuminen varsinkin vanhemmassa viljelijäjoukossa varmasti ottaa aikansa." Anne Kärkkäinen SUOMEN LUONTO 5/93 52. Mururakeisessa maassa viihtyvät pieneliöt, jä vähentäviä toimia. Turpeen poltosta tulee asteittain luopua, koska siinä syntyy hiilidioksidin lisäksi runsaasti epäpuhtauksia. Se on huono lintu, joka pesäänsä paskoo." Näin sanoo Vihdin ympäristöasiamies Reijo Oksanen. Näin pellot tarvitsevat vähemmän lannoitteita. Usein ajatellaan virheellisesti, että ihminen on ekologisen ketjun loppupäässä, joten ympäristömuutoksetkin näkyvät viimeisenä ihmisessä. Vaikka viljelijöiden onkin ollut tähän saakka vaikea niellä sitä, että peltoviljelystä valuu vesistöihin eniten fosforia ja typpeä, tieto alkaa mennä perille. Sen sijaan 50 metrin levyiset suojavyöhykkeet kaventaisivat jo viljelijöiden leipää. Muun muassa läntisen Uudenmaan viljelijöille on juuri valmistunut esite, jossa neuvotaan, kuinka kuormitusta vähennetään viljelytekniikan avulla. "Tässä on omasta leivästä kyse. Muun muassa sellainen neuvo, että jokeen tai järveen rajoittuvat pellot pitäisi kyntää korkeuskäyrien suuntaisesti, ei Reijo Oksasen mukaan ole toteutuskelpoinen. Ympäristönsuojelusta on tulossa yhä tärkeämpi suomalaisten tuotteiden markkinointi valtti". D jotka tuovat sinne hajoamiskelpoista eloperäistä ainetta. Suojakaistat saavat ympäristöasiamies Oksaselta lievää kritiikkiä. Järkevyys tarkoittaa sekä viljelyteknisiä neuvoja että ympäristönsuojelun ja maatalouden vastakkainasettelun välttämistä. Lääkäriliitto kannattaa ydinvoiman käyttöä niin kauan, kunnes saasteeton energiatuotanto toteutuu. Sekä maanviljelijät että vesiensuojelijat pitävät eroosion estämistä tärkeimpänä vesiensuojelukeinona
"Ei ole järkeä käyttää laskelmissa pitkäaikaiskertymiä", vahvistaa SuosilmuTurpeen poltossa vapautuu enemmän hiilidioksidia kuin suot ehtivät sitoa. Tommi Liljedahl 7. "Nythän minä voin ryhtyä kompostoimaan talousjätteenikin ", iloitsi rouva Koivisto. "Niissä turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi." Antti Halkka Ympäristötietoisia luokanopettajia Luonnonsuojeluliitto luovutti rouva Tellervo Koivistolle eristetyn kompostorin Kierrätysliikkeen nuukuusviikon avaukseksi 19. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta valmistui tänä keväänä Suomen toinen ympäristötieteisiin erikoistunut luokanopettajajoukko. huhtikuuta. Hän ei kuitenkaan pidä ympäristötiedettä opettajalle välttämättömyytenä. KOTIMAASTA Lisää turvevoimaa lisää hiilidioksidia ilmaan Turvetta on viime aikoina markkinoitu uusiutuvana energiana. Se yhdistää maantiedon, biologian ja ympäristöopin sekä ripauksen kemiaa. "Jokainen luonnosta kiinnostunut voi ottaa asioista itsekin selvää. Hän pitää 15 opintoviikon kurssia hyödyllisenä, sillä ympäristönsuojelu on maassamme lapsen kengissä. hanketta Joensuun yliopistossa vetävä dosentti Jouko Silvola. Ainakin omat tietoni lisääntyivät ja sain paljon ideoita opetukseen", Toikka tuumaa. "Mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän omat asenteet muuttuvat", uskoo Vesa Toikka, yksi 14:stä ympäristötieteisiin erikoistuneesta. Turvekenttiä Kauhajoella. "Tarkoituksenahan on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Y mpäristötieteeseen erikoistuvat opiskelijat tutustuvat nelivuotisen koulutuksensa kahtena viimeisenä vuonna rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön. Jos turpeen sijaan käytetään miltei mitä muuta polttoainetta tahansa, päästöt vähenevät." Turpeen poltossa nimittäin joutuu tuotettua energiayksikköä kohden ilmakehään enemmän hiiltä kuin kivihiiltä tai maakaasua poltettaessa. Opinnoista-tosin saa paljon valmista materiaalia omaan luokkaankin vietäväksi". "Suon pintakerros ei ole oikeastaan turvetta ollenkaan, vaan kuollutta rahkasammalta tai saraikkoa, jonka hajoaminen on yhä kesken." Ilpo Kurosen mielestä koko ajatus siitä, että Suomen luonnontilaisten soiden hiilensidonta jotenkin kumoaisi Vapon turpeen polton hiilidioksidipäästöt, on omituinen. Suomen Akatemian Suosilmu-projektin (SILMU = Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma) tutkimustulosten mukaan turpeen poltossa kuitenkin karkaa taivaalle hiiltä yli kaksi kertaa njin paljon kuin sitä soihin sitoutuu. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Vielä muotoaan hakevaan kurssiin kuuluu teorian lisäksi paljon kokeita ja opintoretkiä. "Turvepiirit käyttävät laskelmissaan virheellisesti niin sanottua viimeaikaiskertymää eli laskevat suohon jo sitoutuneeksi suon pintakerroksen, joka vielä suurimmaksi osaksi hajoaa hiilidioksidiksi", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Jos turvetta poltetaan, hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Kompostoria luovuttamassa pääsihteeri Esko Joutsamo, kierrätysneuvoja Elli Koski ja kompostointisihteeri Heli Saarikoski luonnonsuojeluliitosta sekä Kaj Paavola Biolan Oy Kompostointipalvelusta. Ala-asteelle on tulossa myös uusi oppiaine, ympäristöja luonnontieto. "Uskon ympäristötieteitä opiskelleiden pystyvän tarjoamaan paremmin uuden oppiaineen vaatimia asiakokonaisuuksia. Suomen suot sitovat vuosittain enemmän hiiltä kuin turpeen poltossa vapautuu, väittävät Vapo ja turpeenpolttoa kannattavat, lähinnä keskustalaiset poliitikot. vsk. Kasvija eläinlajejakaan ei enää tunneta, joten ainakin opettajien on opiskeltava niitä. "Joka tätä ei usko, voi tarkistaa asian kauppaja teollisuusministeriön ja Tilastokeskuksen energiatilastoista", sanoo Kuronen. Tellervo Koivisto kertoi jo kompostoivansa kaikki pihajätteet kesäpaikassaan Inkoon Tähtelässä ja vaihtavansa usein ko,npostointikuulumisia ystäviensä kanssa. Opiskelijat keräävät esimerkiksi vanhan kansakouluperinteen mukaisesti kasveja ja käyvät tutustumassa paperin-, metallinja lasinkeräykseen
Mikäli Kuun ratataso ei olisi viisi prosenttia kallellaan maan kiertotasoon nähden, sattuisi auringonpimennys jokaisen uudenkuun aikaan ja kuunpimennys kun Maa osuisi suoraan Auringon ja Kuun väliin jokaisen Kun Suonteenjärvellä,alkoi rätistä trooli, saivat muut kalastajat ennen pitkää nuolla näppejään. Viimeinen täydellinen pimennys nähtiin täällä heinäkuussa 1990. marraskuuta, mutta sitä ei meiltä näe. Aurinko pimenee taas osittain 13. Sopiiko troolaus sisävesille. kesäkuuta, mutta Suomesta katsottuna taivaanrannan alapuolella. Risto Airikkala SUOMEN LUONTO 5/93 52. Monille muille Suomen järville menetelmä lienee turhan tehokas. Melkein vuosittain jossain päin maapalloa nähtävä täydellinen auringonpimennys on osunut Suomen kohdalle peräti neljä kertaa. täydenkuun aikaan. Kalastuskunta kielsi kalastuksen nuotalla ja troolilla, jolloin eräs ammattikalastaja vei asian oikeuteen ja vaati päätösten kumoamista ja vahingonkorvausta. Päätöksen mukaan troolista on haittaa ja se voidaan laillisesti kieltää. Musta lasi tai kaksinkertainen filminpätkä kiinnitetään pahvilevyyn tai turvallisimmin kokonaiseen pahvilaatikkoon. Helsingissä syvin pimennys ta. Se antaa jälleen sijaa nuotalle, verkolle ja muille pehmeille pyyntivälineille. Suonenjoen kihlakunnanoikeus päätti jutun toukokuussa 1992 ja perusteli päätöstä mm. Pimennyksen eri vaiheita voi tarkkailla noin puoli kuuden ja varttia yli seitsemän välillä. Tällaiseen "kateusongelmaan" voidaan ottaa avuksi -pyydysyksiköinti. Nyt toukokuussa meillä on mahdollisuus nähdä osittainen auringonpimennys. siten, että "ottaen huomioon troolikalastuksen tehokkuus ja vesialueen pieni koko on ollut perusteltua aihetta varoa myös sitä, että troolikalastusta harjoittava ;:; hyötyy muiden osakasten kuss E tannuksella kalaveden käytöse t .. Pelkästään se, että jollain pyyntimuodolla saadaan enemmän saalista kuin toisella, ei riitä kieltopäätöksiin. Toukokuun auringonpimennyksen jälkeen Kuu pimenee täydellisesti 4. Aurinkoon päin katsottaessa pidetään silmät koko ajan suojattuina näin valmistetulla "välineellä". vsk.. Toivotaan kaunista ilta-aurinkoa "helaperjantaiksi". Pimennyksiä näkyy maapallolla noin puolen vuoden välein. Enimmillään Auringon halkaisijasta peittyy 39 prosenttia Utsjoella klo 18.10. lnarinjärvi on niin iso, että troolaus saattaa sopia sinne. Täydellisen kuunpimennyksen näkemistä, jolloin Kuu näkyy tummanpunaisena pallona, voimme toivoa aamutuimaan 29. Auringon tiirailua varten pitää varata mahdollisimman tummaa hitsauslasia, jota saa rautakaupasta, tai kokonaan mustaksi valotettua, kehitettyä filmiä sitä on yleensä filmin päässä juuri sopivasti . ,, j a . Meillä on ollut tuuria tällä vuosisadalla. 8 KOTIMAASTA Aurinko pimenee osittain Täydellinen auringonpimennys näkyi Suomessa 1990 heinäkuussa. Tähtitieteelliset yhdistykset järjestävät yleisölle tapahtumia pimennyksen aikaan. Iiris Lappalainen Oikeuslaitos on nyt hovioikeutta myöten hyväksynyt, että troolaaminen voidaan kieltää, jos se loukkaa kalastuskunnan osakasten yhdenvertaisuutta. Koska tällaista aihetta sitten on. toukokuuta. Kuu osuu radallaan Auringon ja Maan väliin helatorstain jälkeisenä perjantaina 21. Suonteenjärvellä tehokkuuteen perustuviksi yksiköiksi saatiin verkolle kolme, nuotalle 300 ja troolille 3000 pyydysyksikköä. marraskuuta. pahtuu klo 18.28, jolloin halkaisijasta on 23 prosenttia peittyneenä. Itä-Suomen hovioikeus hy& väksyi kihlakunnanoikeuden päätöksen perustelut tämän vuoden maaliskuussa
(957) 382 144. Metsäkauriin ihastuttavat, täplikkäät vasat syntyvät kesäkuun alussa. Kuusamo etsii kasvojaan Kuusamon kunta jä1jestää 125-vuotisen taipaleensa kunniaksi valokuvauskilpailun, johon voi osallistua kaiki lla vuoden 1990 ja 30. vsk. Julkaisut ovat valoku vaaja Pekka Helon ja Oulun kasvimuseon johtaja Tauno Ulvisen käsialaa. Aivan viime vuosina on myös Uudellemaalle kasvanut noin tuhannen metsäkauriin kanta. Kauris kuin sadusta Kesällä onnekas voi kohdata kauriin tai peuran. Kirjaseen ja julisteeseen on kuvattu osa Kainuun uhanalaisista kasveista. Kuhakeitolle kesäkuussakin Kuha on maukas kala. D Kainuu vaalii kasvejaan Kainuun liitto on kustantanut Kainuun uhanalaisia kasveja esittelevän kirjasen sekä seinäjulisteen, joiden avul la kuntalaiset oppivat tunnistamaan sekä varomaan harvinaisia naapureitaan. Inkoon ja Hyvinkään seuduille istutetun kuusipeuran olemus on valkohäntäpeuran ja metsäkauriin välimuoto. Uroksen sarvet ovat sirot ja pystyt. "Rapu on edelleen rauhoitettu marraskuusta heinäkuun loppupuolelle", Dahlström muistuttaa. Tihein metsäkauriskanta on Ahvenanmaalla, mutta metsäkauriita on myös Oulun-Tornion seudulla ja KaakkoisSuomessa. Ruotsissa ja Tanskassa ammutaan satoja tuhansia metsäkauriita joka vuosi. Kilpailun pääpalkinto on 8000 markkaa, toinen palki nto 5000 ja kolmas 3000 markkaa. Tilaa levy hintaan 60 markkaa + postikulut Tapio Mikkoselta, p. Ravuilla ja hauelta poistuivat saaliiksi hyväksyttävät alimmat mitat. Valkohäntäpeuralla on selvä häntä, uroksen monilla piikeillä varustetut sarvet kaartuvat, ja valkoinen peräpeil i on huomiota herättävä. Metsäkauriista halutaan maahamme uusi riistaeläin. Harjuskannat ja hauki eivät ole Dahlströmin mielestä mitenkään vaarassa, eikä ravunkaan· tarvitse huolestua. Kuusamon kutsu -kilpaan kelpaavat diapositiivit tai värisekä mustavalkoiset paperi vedokset. Lisätietoja kilpailusta saa Kuusamon kunnan elinkeinotoimesta, Kaiterantie 22, 93600 Kuusamo, tai puhelimella (989) 850 2251/Eija Kilpijärvi. Kuusipeurauroksen sarvet laajenevat yläosastaan lapiomaisiksi. Ylitarkastaja Harri Dahlström maa ja metsätalousministeriöstä pitää asetuksen muutosta järkevänä. KOTIMAASTA Jussi Murtosa~ri Metsäkauris lisääntyy Suomen luonnossa. Nyt tämä pape: risota vain jää pois. Nyt kalastusalueen hoito jää yhä selkeämmin kalavesien omistajille." Dahlströmin mukaan kuha ei ole uhanalainen. Se sisältää viisi uutta Saimaasta kertovaa kappaletta. (957) 537 789 tai Juha Taskiselta, p. syyskuuta 1993 välisenä aikana otetuilla valokuvilla. Saimaan suloisimmat -levy on koottu paikallisin voimin vapaaehtoistyöllä. Ki1jasen ja seinäjulisteen voi tilata osoitteesta Kainuun Liitto, Kauppakatu 1, 87 100 Kajaani tai puhelimella (986) 286 4 1. "Sen tarkoituksena on siirtää vastuuta alemmaksi. Painotuotteet maksavat 30 markkaa kappale. Kaikkiaan maakunnassa on 27 erittäin uhanalaista, 59 vaarantunutta ja 57 silmälläpidettävää putkilokasvia; 15 lajia on jo ehtinyt hävitä. Metsäkauriin tuntee yleensä jo pienestä koosta; sen korkeus on reilusti alle metrin, häntä kokonaan turkin peitossa ja "peräpeili" melko huomaamaton. Kilpailuaika päättyy marraskuun toisena päivänä. Siro eläin katsoo häiritsij ää hetken, ja lähtee sitten pakosalle kevyin loikin. Kalastajille tuli maaliskuun alussa mukavia uutisia: Kuhaa saa pyytää koko vuoden, ja harjusta voi viekotella myös huhti-toukokuussa vieheellä, tosin sen alamitta nousi 25 sentistä 30 senttiin. Joka vuosi ravustajat ovat myyneet alamittaisia rapuja istukkaiksi, ja lupa on pitänyt hakea ministeriöstä. Nyt sitä saa pyytää kesäkuussakin. 9. D CD-levy Pihlaja veden puolesta Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys on tuottanut mini-CD:n, jonka tuotto käytetään Saimaan Pihlajaveden suojelutyöhön. Yleensä yllätetyksi tulee valkohäntäpeura, mutta yhä useampi on nähnyt myös kuvamme metsäkauriin. Kuka voisi metsästää tällaista söpöläistä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 5/93 52. Se on todella pieni sorkkaeläin painoa on vain 15-35 kiloa. Sitä paitsi rauhoitusaika on osunut vain osassa Suomea kohdalleen: Etelä-Suomessa kuha ehtii jo kutea ennen kesäkuuta, Pohjois-Suomessa sen sijaan kesäkuu on kudulle liian aikainen
Tai, jos ei sellaista vaihtoehtoa löydy, imeyttää kannettavien säiliöiden jätteet suureen kompostiin. Myös veneissä on kiinteitä käymäläsäiliöitä. Kunnan pitäisi järjestää alueellaan myös ylläpitämiensä pien venesatamien ja retkeilyalueiden jätehuolto. Hänen kulkuvälineessään on vakiovarusteena lähes poikkeuksetta kemiallinen käymälä, johon hän ostaa tarvittavat liemet ja toivoo voivansa viettää raikkaita lomapäiviä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Iiris Lappalainen I5esämatkaaja, säilötkö jätöksiä. Tosin sellainen ei vielä kuulu veneiden katsastusohjeiden vaatimuksiin. Jostain syystä siihen liittyvät asiat ovat Suomessa enemmän tai vähemmän rempallaan. "Veneiden jätevesiä kai tyhjennetään ihan suoraan veteen eikä se tietenkään ole suositeltavaa. Jos oma vessa olisi kompostoiva, sen tyhjentäminenkin olisi vaivatonta leirintäalueen tai oman kodin hoidettuun kompostoriin. Yksistään kotimaisia matkailuautoja ja -perävaunuja liikkuu maanteillämme noin 60 000, j a melkein kaikissa hölskyvät muurnioulosteet. Kemiallinen vessa ei ole "ekovessa" Kemiallista käymälää ei voi oikein pitää suositeltavana ratkaisuna, vaikka se onlcin yleinen. vsk.. Veneilijä, matkailuautoilija ja matkailuperävaunun kanssa matkustava yrittää tehdä matkoistaan häiriöttömiä. Säiliö voidaan tyhjentää imulaitteistolla ulkopuolelta. Maahantuojan kiinnostuksesta selvittää tuotteen taustat kertonee se, ettei Suomesta löytynytkään selostetta aineen sisällöstä ja ympäristöystävällisyydestä tavanomaisia mainoslauseita lukuunottamatta. Vaikka kemiallisten käymälöiden liemet sisältävät kemikaaleja vain pieninä pitoisuuksina, niillä voi olla vaikutusta puhdistamon bakteerilietteen toimintaan tosin asiaa ei ole vielä tutkittu. Pid~ saaristo siistinä -yhdistys opastaa myös veneilijöitä. Mutta monet käymälänesteet haihtuvat kaasuina ilmaan eikä lopullinen sotku ole suinkaan haj utonta. Tyhjennyshuolet Jos kemiallinen WC on pieni , kannettava pönttö, sen hölskyvän sisällön tyhjennys ei ole erityisen miellyttävää, vaikka tyhjennystä varten olisikin varattu erill inen kaatoallas. Sen itäisellä Suomenlahdella ja Saimaalla partioivassa Roopetar -huoltoveneessä on jätevesien imulaitteisto. Kotimaisia käyttöturvallisuustarkastuksia aineelle ei ole tehty. Kulkuneuvojen kiinteiden jätevesisäiliöiden tyhjennykseen ei aina kunnon tyhjennyspaikkaa löydy, par10 haiten kuitenkin maanteillä liikkuville karavaanareille; heillekin se on ongelmallista talviseen aikaan. Erityisesti järvialueella se voi olla jopa erittäin haitallista", arvelee Erkki Santala vesija ympäristöhallituksesta. Pienessä jätevedenpuhdistamossa saattaa lomakausina kuormitus olla huomattavasti normaaliaikaa suurempi. Esimerkiksi venesatamien Leirintäalueillakin pysähtyessään itselliset karavaanarit käyttävät mieluummin omaa vessaa. yhteydessä ei läheskään kaikkialla ole jätevesien imulaitteistoja. Kemiallisia käymälöitä varten on markkinoilla myös ympäristöystävällisiksi mainostettu liuos. Parasta kompostoida Kemiallista käymälää parempi ratkaisu niin kesämökillä kuin kulkuneuvoissakin on kompostoiva käymälä. "Jätevedet pitäisi ilman muuta tyhjentää viemäriverkostoon tai säiliöihin, joista ne kuljetetaan puhdistamoihin. Kemiallisten vessojen fo rmaliini, metanoli, natriumhydroksidi, glykolit ja monet muut usein tuoteselosteissa mainitsemattomat käyttäjälle tuntemattomat aineet tuhoavat ulosteiden bakteerit, joten ulosteet eivät enää hajoa eivätkä haise. Ei ihme, että useampia vuosia markkinoilla ollut liuos ei myy läheskään yhtä hyvin kuin saman valmistajan yli puolet halvempi formaliiniliuos. Pieniälcin ja hyvin toimivia "ekoSUOMEN LUONTO 5/93 52. Sellaisten sijainnista saa tietoja ainakin veneilyjärjestöiltä
Oivaa yskänlääkettä saa kuusenkerkistä, mutta myös männyn aromaattiset öljyt ja C-vitamiini auttavat samaan vaivaan. Matonpesupaikka pitäisi siirtää rannasta maalle, riittävän kauas vesirajasta. Tämän pienenkin mallin tyhjennysväli on 70 kiinteän jätteen käyttökertaa riittänee pidemmänkin matkan ajaksi. vsk. Siivilöi seos. Mitään saippuaisia pesuvesiä ei pitäisi laskea suoraan vesistöön, vaan imeyttää ne maahan tai johtaa viemäriverkostoon. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT -UDIOD ·, Y skänsiirappia kuusenkerkistä lätevesisäiliön tyhjentäminen satamassa pitäisi olla veneilijälle yhtä mutkatonta kuin polttoaineen tankkaus. Rantailotkin ovat puhtaammat ilman matonpesuvesiä, jotka pitäisi käsitellä kuivalla maalla. vessoja" löytyy markkinoilta. Tehoaa vaimasti, vakuuttavat siirappia kokeilleet. SUOMEN LUONTO 5/93 52. D Innokkaimmat luonnonantimien keräilijät täyttävät jo talvivarastojaan. Ekovessasta ei tule hajuja ja tyhjentäminenkin on yksinkertaista. Terva suojaa nopeasti irti nyppäistyn puutumattoman vuosikasvaimen kannan. Huuhdo ne ja laita kattilaan yön ajaksi likoamaan sellaiseen vesimäärään, että ne juuri ja juuri peittyvät. Mikä parasta, niihin voi kompostoida myös kaikki elintarvikkeiden jätteet. Kompostoivaa käymälää varten tarvitaan ilmastointiputki, jonka asentaminen ei liene ongelma matkailuperävaunussa eikä veneissäkään. Yskän yllättäessä nauti siirappia teelusikallinen kerrallaan. Nauti kesästä puhtaammin. Mutta niin heidän kuin kuluttajienkin olisi hyvä muistaa, että esikompostoiva käymälä ei ole haiseva puusee vaan nykyaikaisen tuotekehittelyn, kokeilun ja tutkimuksen tekninen tulos. Tällaisesta kesäidyllistä voi vain harva maailmankansalainen nauttia. Mäntysaippua ei ole haitatonta vesieliöille, vaikka se hajoaakin luonnossa. Esimerkiksi Ecora Oy:n valmistuttama Tara Ekomini mahtuu pieniin tiloihin ja toimii ainakin valmistajan antamien tietojen mukaan moitteettomasti ja edullisesti. Mutta ennen kuin mattorantaan ryntää niskaansa auringossa kärventämään, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään. Kerää vajaa sangollinen pehmeitä, vaaleanvihreitä kuusenkerkkiä. Kompostoivia käymälöitä varten myydään Tara Hajut pois -kuiviketta. Osan sokerista voit korvata hunajalla. Kodin suurien tekstiilien, kuten mattojen, täkkien, päiväpeitteiden ja tyynyjen, pesemistä helpottamaan on syntynyt eri puolille maata itsepalvelupesuloita. Niiden keräily ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, sillä kasvavia puita ei saisi ilman maanomistajan lupaa vahingoittaa. Kerkkien keruu ei sinällään vahingoita kuusta, mutta vähentää uutta yhteyttävää solukkoa. Lisää seokseen ki lo sokeria ja keitä kaksi tuntia sekoittaen, jotta keitos ei palaisi pohjaan. Pääkaupungissa sellainen on toiminut pian vuoden. Veneiden ja matkailuperävaunujen valmistajat uskovat edelleenkin kemialliseen vaihtoehtoon ja arvelevat ilmeisesti kuluttajienkin sellaista haluavan. Säilytä jääkaapissa. Mattopyykille Kevään tullen mäntysaippuaa, juuriharjoja sekä ämpäreitä haeskellaan ja valmistaudutaan lähtemään mattopyykille puhtaalle rannalle. D 11. Keitä vuosikasvaimia seuraavana päivänä liotusvedessään pari tuntia niin, että ne pehmenevät. Myös kotona tai taloyhtiön pesutuvassa voi heilutella harjaa. Nestettä pitäisi olla suunni lleen puolitoista litraa. Pesukoneeseen mattoja ei kuitenkaan pidä tunkea. Hyvää ja tehokasta yskänsiirappia ensi talven köhiin saa kuusen tuoreista, pehmeistä vuosikasvaimista, kerkistä. Pesuloiden yhteystietoja löytyy puhelinluettelon palvelusivuilta ja paikallislehtien ilmoituksista. Laita siirappi kuumana pieniin purkkeihin ja sulje ne tiiviisti. Pöntössä esikompostoituneet jätteet on syytä jälkikompostoida varsinaisessa kompostorissa tai kompostikasassa
Ecover-koneasti anpesuaine on erittäin emäksistä johtuen lähinnä natriummetasilikaatista, jota on pesuaineen sisällöstä 38 prosenttia. Miksi ympäristöystävällisenä myytävä Ecoverin koneastianpesuaine on syövyttävää. Natriummetasilikaatti on vesistöihin joutuessaan melko haitatonta. Ferrex-lyij ymönjä on yleisesti käytetty ruosteenestomaali, ja sitä on käytetty takavuosina hyvin paljon myös puuveneiden pohjan suojaamiseen. Suomen sähkölaitosyhdistys järjesti asiasta kokeen, jossa todettiin, että normaalikäytössä kulutus on vähintään KOLMINKERTAINEN jutussani mainittuun kulutukseen verrattuna. Arto Kultamaa vesij a ympäristöhallituksesta totesi, että lyij yä kuitenkin liukenee veneiden pohjasta lyij ymönjää käytettäessä. Lyij ypitoisia maaleja hioessa täytyy käyttää ehdottomasti hengityssuojaimia. Voidaan jopa sanoa, että pesuaineen emäksisyys on hyväksi vesistöille, sillä vahvasti emäksinen aine neutraloi happamoituvia vesistöjämme. Onko Ferrex lyijystä huolimatta ongelmaton tuote. Varsin helposti päästiin jopa KUUSINKERTAISIIN kulutuslukemiin eli 600 kWh/vuosi. Ecoverin koneastianpesuaine on sen sijaan terveydelle haitallista iholle joutuessaan tai nieltynä. Puuveneiden suojaamiseen paras aine on mielestäni terva. Lyijymönjä on myrkyllistä Kuinka paljon ruosteenestomaaliksi tarkoitettu Ferrexlyijymönjä sisältää lyijyä, paljonko litran purkin sisällöstä on tätä ympäristömyrk12 kyä. Auto n tuulilasit eivät kelpaa lasinkeräykseen pinnoitteen vuoksi. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekon.euvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Eikä sisävesissä j a Pohjanlahdella sellaisia ole koskaan tarvinnutkaan käyttää. Ferrex-lyij ymönjä sisältää 24 prosenttia lyij yä, joka on raskasmetalli . Pekka Heikura SUOM EN LUONTO 5/93 52. Myöskään uuni vuokia ei saa laittaa lasinkeräyspisteisiin, sillä uuni vuokien las in sulamispiste on hyvin erilainen kuin pullolasin. Todellisuudessa tilanne on toinen. Jo muutaman kymmenen kilon erä ikkunalasia saattaa pilata koko kerätyn lasilastin. Tällaiseen tilanteeseen päästään vain tietyn tyyppisillä vesipatjoilla ja todella huolellisessa käytössä. Kannattaa kysyä paikallisesta liikkeestä, voiko omat jäteikkunalasinsa kiikuttaa sinne. Puuveneissä sitä on käytetty tiiviin suojaavan kerroksen aikaansaamiseksi. Konepesuainetta ei käytetä käsinpesuun eikä sitä syödä. Näiden tietojen mukaan vesisängyn vastus olisi päällä keskimäärin tunnin vuorokaudessa. lkkunalasin alkuainesuhteet ovat eril aiset kuin pullolas in, minkä vuoksi ikkunalasia ei saa laittaa pullolasin sekaan. Raj a kuitenkin kulkee tuotteiden ohjeiden mukaisessa käytössä. vsk.. Pullolasin keräyspisteeseen ei saa laittaa muuta kuin pullolasia. Lapsiperheessä on luonnollista, että syövyttäviä pesuaineita ei j ätetä lasten ulottuville. Merialueilla lyij ymönjän päälle on vedetty vielä myrkkymaali merirokon kiinnittymi sen estämiseksi. Lyij ystä saatu krooninen myrkytys aiheuttaa muun muassa hermostoja kasvuhäiriöitä, immunologisen j ä1jestelmän häiriintymistä ja geneettisiä muutoksia. Hengityksen kautta elimistöön joutunut lyijy säilyy elimi stössä hyvin pitkään, jopa kuko eliniän. Mielestäni terveyskysymykset ovat aina tärkeitä arvioitaessa tuotteiden hyväksyttävyyttä. Parempaa puuveneen pohjamaalia olisivat myrkyttömät pehmeät sileäpintaiset pohjamaalit kuten vinyy lija asetaattipohjaiset pohjamaalit. Nykyisin tinapohjaiset myrkkymaalit ovat kiellettyjä pienvenekäytössä. Lyij yttömän bensiinin tultua yleiseksi on ympäristön lyijykuormitus vähentynyt merkittävästi . Petaus suoritetaan huolella aina sängystä noustessa ja sänky on sijoitettu vedottomaan paikkaan. Mitä lasia keräykseen Voiko ikkunalasia, lasisia uunivuokia ja valkoiseksi värjättyä lasia, kuten lamppujen kupuja laittaa pullolasin keräyspisteeseen. Vielä vesisängystä Suomen Luonnossa 3/93 käsittelin vesisänkyjen energiankulutusta. Peilin taustakäsittelyyn käytetyt aineet häiritsevät lasin sulatusta, joten peililasikaan ei käy lasinkeräy kseen. Mutta esimerkiksi Malibulikööripulloissa käytettävä valkoinen opaalilasi ei sovellu pullolasin keräykseen. Ferrex in lyijyn liukenevuutta on tutkittu edesmenneellä Vaimetin Vuosaaren telakalla. Lyij yä käyttäv ien teolli suuslaitosten ympäristössä on mitattu suuria lyijypitoisuu ksia. Terva on luonnontuote ja sen elinkaareen ei sisäll y sellaisia riskejä kuin veneensuojamaaleihin. Onko syövyttävä pesuaine vaaratonta. Suurin lyij ykuormitus ympäristöön aiheutuu bensiinin lisäaineena käytettävästä lyijystä. Laskelmassa käytetty vuorokautinen toiminta-aika perustui muun muassa eri vesisänkymyyjien antamiin tietoihin ja Tampereen VTT:llä vuonna 1988 tehtyyn tutkimukseen. Eikä lamppujenkaan lasi sinne sovellu . Tutkimuksissa todettiin lyijyn olevan lyij ymönjässä melko vaikealiukoisessa muodossa. Sänky jää helposti pelaamatta ja tällöin huoneistoa käytännössä lämmitetään vesisängyllä. · Ikkunlasia kuitenkin kerätään las iliikkeistä
Vaan ite se näkkyy pitävän ristisä kantoo." Hän kirosi siinä ristiään, miestään. Pojan oli elettävä ja kasvettava, kurotuttava vähin avuin kohti omaa elämää. Se oli kylän sielu, tuskin kylää olisi ollutkaan ilman sitä. Se oli kaunista metsää, sieltä löytyi marjoja ja sieniä, mutta siellä saattoi yllättäen törmätä myös venäläisen sotilaan luihin. Se joki virtaa vielä, sitä ei ole otettu minulta pois. Muutamalla sanalla hän kertoi , mitä joki ja iltakävely sen rannalla hänelle merkitsivät. Silloin ei ollut vielä kovinkaan kauan siitä, kun niissä maisemissa sodittiin, ihmisten välisen väkivallan muisto näkyi konkreettisena: oli juoksuhautoja, romahtamaisillaan olevia korsuja rinteissä, suuri neuvostosotilaiden joukkohauta joen hiekkaisessa niemessä. Vaan aamulla se jo sieltä käveli kottiin, kun näin tulevan niin aattelin että oisivat pitäneet vielä toisen yön. Jonain iltana kuljin joen vartta yläjuoksun suuntaan. Kävi ilmi , että hänkin oli vain kävelemässä, ei menossa minnekään, ei millään asialla. Hän näytti ikäistään vanhemmalta, elämän kuluttamalta. Muistan sen joen nimen, mutta en sen rannalla kohtaamani naisen nimeä. Olin nuori, vielä rajoittunut mieleni pyrki torjumaan tuon naisen. Jokivarren mökin emäntä oli karkeapuheinen ja karkeapiirteinen nainen. Sen avulla hän jaksoi. Hän ja hänen maailmansa, hänen puhetapansa, koko olemuksensa tuntuivat vierailta. Mitään meiltä vaatimatta se vain oli siinä ja teki hyvää sielulle. Maitolaiturilla postia odoteltaessa poikien äiti jutteli naapurin emännän kanssa. Minä seisoin syrjemmällä ja kuuntelin. vsk. Ohutta usvaa liikkui jo veden pinnan yllä, veden kosteaan henMitään meiltä vaatimatta se vain oli siinä ja teki hyvää sielulle, muistelee Eeva Tikka nuoruutensa jokea. Ja minä olin luullut, etteivät kylän emännät kuljeksi pitkin rantoja turhan päiten, asiatta. Hän otti kypärän päästään ja rummutti sitä, sen säröinen kumina voitti tunnille kutsuvan koulun kellon äänen. "Meilläpä kävi poliisi", he saattoivat selittää luokassa suureen ääneen. Nautin rauhasta, joka ei ollut minunkaan mielessäni aivan jokapäiväinen vieras. käykseen sekoittui angervon tuoksua. Hänen poikansa tuli kerran kouluun ruostunut reikäinen sotilaan kypärä päässään. Emmehän ole pelkästään maailman kovuuden, sen ristiriitojen ja väkivallan armoilla. Me elimme samassa maailmassa, sen armoilla, mutta myös samassa maisemassa, pienessä maailman kolkassa, jossa eheä luonto vielä tarjosi rauhaansa kyselemättä keitä ja millaisia olimme. Hän oli poiminut sen mukaansa oiSUOMEN LUONTO 5/93 52. On muitakin väyliä, on yhteyksiä joiden avulla jaksamme. Joki virtasi kylän läpi syvänä ja tummana; se toi vuolaita vesiään suurilta saloilta, villiintyi koskeksi paikassa jossa rantatörmät kohosivat jyrkkinä ja rauhoittui sitten laajaksi suvannoksi. Hänen äitinsä varmaan yritti parhaansa, ehkä isäkin sen minkä pystyi, mutta elämä oli jo lapsena kovaa. Hän kertoi lähtevänsä töiden loputtua aina jokirantaan, jos ilma oli kaunis. Usein he aamulla kouluun tultuaan kertoivat mitä kotona oli tapahtunut. Koti sentään sijaitsi kauniin joen varressa. Se peitti alleen rantasipin äänen ja veden solinan. Eeva Tikka Joki kaistessaan koulumatkalla metsän halki . Asialla hän toisaalta olikin, hakemassa samaa mitä minäkin: tasapainoa, rauhaa. Kävelin rauhassa rantapolkua, en odottanut tapaavani ketään. Kypäräpäisen pikkupojan isä oli ollut sodassa, väkivalta oli tuttua myös pojalle, joka oli innoissaan löydöstään. En tiedä millaista hänen ja hänen poikansa elämä on sen jälkeen ollut. Tekee niin hyvää sielulle kulkea tässä, hän sanoi. En tiennyt mitä olisin hänelle sanonut, yhteyttä ei ollut. Lannistettu hän ei ollut, hänellä riitti voimia puhua, kirotakin. Käännyin selin katselemaan rinteen alla virtaavaa jokea, koskea ja sen yli vievää siltaa, eheää maisemaa johon naisen kovaääninen puhe tuntui lyövän särön. "Veivät selviimään, suatiin nukkua yömme rauhassa. Mutta kun ajattelen häntä, kun muistan sen joen ja sen illan, sisälläni liikahtaa ja hiljenee. 13. Hän kertoi kutsuneensa poliisin, kun mies oli äitynyt riehumaan puukon kanssa eikä rauhoittunut. Silloin kypäräpojan äiti tuli vastaani. Elimme samassa pienessä kylässä, mutta eri maailmoissa. On vahvoja hiljaisia virtoja, jotka elävät ja kantavat. Pysähdyimme, tervehdimme. Vieras tuli tutuksi, me olimme äkkiä lähellä toisiamme. Lapsia oli useita, heistä mieleeni on jäänyt kaksi kansakoulun alaluokkia käyvää pientä poikaa; muistan heidät hiukan villin oloisina, avoimina ja äänekkäinä
Valiokuntaan on juuttunut melko vähälle huomiolle jäänyt ympäristövahinkolaki. Teollisuus vastustaa jätelain uudistusta Eduskunnan käsiteltäväksi tulevan jätelakiehdotuksen suurin uudistus on se, että jätteen muodostumista ja haitallisuutta koetetaan ehkäistä jo tuotantovaiheessa. Tätä Pokka ei halua. Toinen vakava heikennys on se, että rakennuslain uudistuksessa vietäisiin kuntalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä mahdollisuus valittaa kaava14 Lakeihin on asioista tuomioistuimeen . Tällainen näkemys on sisältynyt mm. Ne, jotka pitävät lobbailua eli käytäväpolitikointia ja eduskunnan kuppilassa istuskelua joutavana siipeilynä, ovat Kurosen mielestä väärässä. Luonnonsuojeluliiton pitää osalli stua entistä pontevammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon . Kansalaisten ja heidän järjestöjensä tulee vaikuttaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön entistä enemmän, sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kuntien päätöksiä ohjaavat yleensä lyhytnäköiset taloudelliset arvot. Ministeri Pokan esityksen toteutuminen heikentäisi merkittävästi lain tavoitteiden toteuttamista. Oikeusministeri Hannele Pokka on esittänyt "kevennettyä versiota", jossa kansalaisten osallistumismahdollisuudet olisi poistettu kokonaan YV A-menettelyn alkuvaiheesta. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättänee tänä keväänä myös uudesta ydinvoimalasta. Oikeus säilyisi vain maanomistajilla. ydinvoimalat, öljynjalostamot, laajat säännöstelyhankkeet ja hakkuut. EY-direktiivit edellyttävät myös ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön kehittämistä. Liiton ei tule pelkästään odottaa kutsua päättäjien pakeille. Luonnon etujä1jestön on toimittava samoilla kanavilla ja yhtä aggressiivisesti kuin Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto (TT) tai Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK). vsk.. Tänä vuonna esimerkiksi kansanedustajia työllistävät monet uudet tai olennaisesti muuttuvat ympäristölait. Asiallisuutta ja asiantuntemusta meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa kuten näyttää käyneen etujärjestöille ja monelle poliittiselle päättäjälle kolmen keskeisen ympäristölain, ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YV A), jätelain ja luonnonsuojelulain valmi stelussa. koskevaa tietoa päätöksenteossa ja tietoa ympäristön pilaantumisen ehkäisystä ja lieventämiskeinoista; se parantaisi mahdollisuuksia saada selkeä kokonaiskuva ympäristövaikutuksista; se lisäisi kansalaisten ja muiden tahojen osallistumismahdollisuuksia sekä parantaisi edellytyksiä sovitella ristiriitaisia näkökantoja ja tavoitteita. Eduskunta päätti yhden äänen enemmistöllä, ettei ympäristövaliokunnalta pyydetä laista lausuntoa. Pokan byrokratian pelko on itse asiassa demokratian pelkoa vaikka kansalaisten osallistuminen sallittaisiinkin, ei hankkeiden käsittelyaika pitenisi saavutettuun hyötyyn nähden kohtuuttomasti. Kaikkia hankkeita ei voi luetteloida, ja siksi lakiin esitetään harkintamahdollisuutta: arvioitavaksi voitaisiin ottaa vaikkapa laskettelurinne, jos se haittaisi huomattavasti läheistä suojelualuetta. Metsästyslain valmistelu oli asiantuntematonta ja puutteellista. Maiseman hoidon tavoitteet tulee ottaa huomioon, kun esimerkiksi maaseutulainsäädäntöä uudistetaan. Eduskunnassa tarvitaan luonnonsuojelijoiden asiantuntemusta. PUHEENVUORO Ilpo Kuronen työskentelee Suomen luonnonsuojeluliitossa luonnonsuojelusihteerinä. Juuri mietintönsä jättänyt maisema-aluetyöryhmä ei esitäsäädettäväksi omaa maisemalakia. Lakiesitys lisäisi ympäristöä . Tietäen kuntien haluttomuuden tehdä ympäristön säilymisen kannalta myönteisiä päätöksiä, voi lääninja ministeriötason kontrollin poistuminen johtaa varsin kielteiseen lopputulokseen. Eduskunnalle on annettu lakiesitykset Puurijärven ja Isosuon sekä Päijänteen kansallispuistosta. Pokka haluaa vesittää YVA:n Kun Suomi päätti solmia ETA-sopimuksen, alettiin lainsäädäntöä harmonisoida EY: n direktiivien mukaiseksi. Juuri alkuvaiheessa suunnitellaan, mitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia arvioinnissa otetaan huomioon ja miten arviointia tehdään. YV A-lain mukainen arviointi tulee suorittaa sellaisista suurista hankkeista, joista saattaa olla merkittävää haittaa ympäristölle. Lakia Vuotoksen (lakiehdotus Kemijoen yläosan erityissuojelusta) suojelusta ja Nuuksion kansallispuistosta odotetaan. Tällaisia olisivat mm. Yksikään järjestöistä ei ollut työryhmässä. Sen periaatteellinen puute on soveltamisalan suppeus. Lakiehdotuksen perusperiaatteena on, että kansalaiset ja muut intressitahot voisivat osallistua laajasti arviointimenettelyyn. Maaja metsätalousministeriö levitti vuoden 1992 lopulla jopa suoranaista valhetta väittämällä, että luonnonja eläinsuojelujärjestöt olisivat olleet metsästyslakityöryhmässä lakia valmistelemassa. Riitainen lakiesitys on tarkoitus tuoda vielä keväällä valtioneuvostoon huhtikuussa ministeri Sirpa Pietikäinen veti sen jo kerran pois. Ehdotuksessa luettiin riistaeläimiksi useita uhanalaisia ja harvalukuisia lajeja, esimerkiksi kaikki suurpedot. Esitys merkitsisi kuntien päätösvallan olennaista kasvua. Vesilintujen metsästäminen hämärässä ja pimeässä olisi myös pitänyt kieltää esityksessä. Sen uudistaminen kangerteli alusta asti. Rauhoittamattomia olisivat edelleen haitattomat, luontoa rikastuttavat lajit kuten naurulokki, naakka ja mustarastas. Nyt näyttää kuitenkin si ltä, että laki ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. YV A-lain avulla on tarkoitus selvittää ja arvioida hankkeen välittömät tai välilliset ympäristövaikutukset 1) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, 2) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, 3) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä 4) luonnonvarojen hyödyntämiseen. Mutta saatiinhan listalta pois sentään vaivaishiiri sekä punaja harmaakuvemyyrä! Kiistaa ovat aiheuttaneet myös kevätmetsästyksen salliminen saaristossa, riistanhoitoalueet, jotka rajoittaisivat jokamiehenoikeuksia sekä lyijyhaulien käytön salliminen. Saksan jätelakiin, ja myös SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ympäristöministeriön asettama maankäytön ohjauksen uudistamistyöryhmä on saanut osan työstään valmiiksi ja laatii esitystään lainsäädännön (rakennuslain) muutoksiksi. Ehdotukset koskevat ainakin kuntien maankäytön ohjauksen valvontaa, rantarakentamisen ohjausta ja poikkeusluparakentamisen vähentämistä. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on paljon kiistelyä aiheuttanut metsästyslaki
Laissa esitetään tuotannon harjoittajalle velvollisuutta huolehtia raaka-aineen säästeliäästä käytöstä ja mahdollisuuksien mukaan jäteraakaaineen käytöstä. Tuotteen valmistajan ja maahantuojan velvollisuus on huolehtia siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä. TT:n vaikutusvaltaisin jäsen Metsäteollisuus ry, jonka kanssa luonnonsuojelijat ovat monesti olleet varsin erimielisiä, ottaa jo askelia modernin metsätalousajattelun suuntaan. Rantamme voltatsun suojella rakentamiselta vaikkapa lisäämällä rakennuslakiin määräys, ettei JOO tai 200 metriä lähemmäs rantaviivaa saa rakentaa. Jos ohjelmia ei ole maaraa1assa toteutettu, on suojelualuevaraukset poistettava ja rajoitukset purettava." Työryhmän esitys mahdollistaisi näiden MTK:n tavoitteiden täysimääräisen toteuttamisen: hyväksytään nykyiset suojeluohjelmat virallisiksi luonnonsuojelusuunnitelmiksi ilman, että osoitetaan riittäviä määrärahoja. TT kirjoittaa: "Jätelakiehdotuksen valtuus puuttua suoraan yksittäisen toiminnanharjoittajan tuotantoon ja tuotteisiin toisin kuin kilpailijamaissa merkitsisi kohtuutonta epävarmuutta tuoteja tuotantopäätösten, investointien ja jatkuvuuden sekä yrityksen oikeusturvan kannalta." Teollisuuden kannattaisi huolestua kilpailukyvystään SUOME LUONTO 5/93 52. Lainsäädännön ymmärtäminen ei ole tavallisen kansalaisen ulottumattomissa, vaikka monesti niin arvellaan. Valtioneuvoston on vahvistettava nykyiset luonnonsuojeluohjelmat lakiehdotuksen mukaisiksi luonnonsuojelusuunnitelmiksi. pikemminkin siinä tapauksessa, ettei valtioneuvosto voisi joustavasti ja nopeasti toteuttaa eurooppalaista säädöstöä tuotannon ohjaamisessa. Se voisikin kertoa TT:n ympäristöosastolle, minkälaisia taloudellisia ja kilpailukykyyn liittyviä ongelmia seuraa, jos ympäristökysymyksiin ei reagoida riittävän ajoissa niin kuin metsäteollisuudelle kävi kloorivalkaisun haitoissa tai keräyskuidun käyttövaatimuksissa. MTK:n todellinen halukkuus suojeluun selviää järjestön ympäristöohjelmasta vuodelta 1990: "Kuitenkin luonnonsuojeluohjelmat ovat olteet liian laajoja ja niiden toteuttaminen on ollut aivan liian hidasta, jopa ylivoimaista kansantaloudelle" ja edelleen "ympäristöministeriön tulee huolehtia, että valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat toteutetaan kymmenen vuoden kuluessa ja että niissä olevista maaja vesialueista omistajalle maksetaan täysi korvaus. vsk. Oikeusturvatyöryhmän keskeinen ongelma oli, miten turvataan maanomistajalle kohtuullinen korvaus alueen myynnistä tai sille asetetusta käyttörajoituksesta. Oikea nimi pitäisi olla paremminkin maanomistajan oikeusturvatyöryhmä. Uskon, että perinteisten lobbareiden asema eduskunnassa vähenee ja kansalaisten ja heidän järjestöjensä asema vahvistuu. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT koettaa vesittää jätelain uudistuksen. Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmän nimi on harhaanjohtava. Ota yhteyttä kansanedustajaasi. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden lunastamisen tai käyttötarkoituksen rajoittamisen aiheuttamien kustannusten on oltava lakisääteisiä menoja eikä määrärahoja vähentämällä saa estää lakiesityksen toteutumista. Uutta lakia on odotettu pitkään, mutta sisällön kannalta viivästyminen saattaa olla pelkästään myönteistä. Suomi on Euroopan viimeinen maa, jossa rantoja ei ole suojeltu lainsäädännöllä. Teollisuuden mukaan jätelain keskeisenä kohtana ei pidä olla jätteen synnyn ehkäiseminen ja hyödyntäminen vaan "jätteiden asianmukainen sekä vaaraa ja haittaa aiheuttamattoman käsittelyn turvaaminen." Teollisuuden ei näin tarvitsisi kantaa vastuuta tuotteidensa jätehuollosta eikä kierrätyksestä. Valtioneuvostollekaan ei saisi teollisuuden mielestä antaa mahdollisuutta antaa määräyksiä tuotannosta, vaikka se haittaisi tai vaikeuttaisi merkityksellisesti jätehuollon järjestämistä. Ilpo Kuronen 15. Luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta varten nimitettiin kuitenkin maaliskuussa uusi työryhmä, jonka tulee saada ehdotuksensa valmiiksi 1994 loppuun mennessä. TT:n johtajan Esa Tommilan allekirjoittamat uudistuksen vastaiset kirjeet, muistiot ja lausunnot lain valmistelun ajalta ovat masentavia. raikutettava EY-direktiivit edellyttävät tätä. Säädöksillä varmistetaan, että suomalaiset tuotteet kelpaavat EY:n markkinoille myös koko elinkaarensa aikana aiheuttamiensa jätteiden osalta. MTK suojelee maanomistajaa Jo 70 vuotta vanhan luonnonsuojelulain uudistamista ovat valmistelleet kaksi työryhmää, 1992 alussa mietintönsä jättänyt luonnonsuojeluhallintotyöryhmä ja luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä, joka sai työnsä valmiiksi maaliskuussa. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin voida turvata alueen luonnonarvojen säilyttäminen. Juristien tehtävä on lakitekstin· laadinta, kansalaisten pitää pystyä vaikuttamaan lain sisältöön, esimerkiksi siihen saako luonnonarvoja hävittää tai poltetaanko sekajäte vai lajitellaanko ja kierrätetäänkö se. Anna äänesi kuulua Kansanedustajat tekevät päätöksensä kuuntelemalla asiantuntijoita, edunvalvontajärjestöjä, omia puolueorganisaatioitaan jne. Vielä ehdit sanoa sanasi jätelaista, YV A:sta tai metsästyslaista. Lakiehdotuksen toinen heikkous on, että maanomistajalle joudutaan maksamaan korvausta sellaisista mahdollisista suunnitelmista, joita maanomistaja ei olisi koskaan toteuttanutkaan ! Rantojensuojeluohjelman kalleuden takia olisi hallituksen pikaisesti ryhdyttävä toimiin rantarakentamista säätelevän lainsäädännön aikaansaamiseksi. Toivottavasti 1995 aloittava uusi eduskunta suhtautuu nykyistä myönteisemmin luonnonsuojeluun. Sitten voitaisiin aloittaa ohjelmien purku! MTK on jälleen kerran ajamassa läpi esitystä, joka turvaisi pelkästään maanomistajan edut luonnon jäädessä lainsuojattoman asemaan
Vuosituhansien kuluessa suon turvepatja on kasvanut paksuutta ja suon keskusta on noussut laitoja ylemmäs. Tupasvillan tähkä puskee esiin lumesta jo maaliskuun lopulla edellisvuotisten ravinteiden voimalla. Se joutuu lujille uusiessaan ilmaversonsa joka vuosi. Lunta on vielä suon peittona, kun ensimmäiset tähkät pilkistävät hangesta. Sen vaaleanharmaa tähkä pilkistää jo maaliskuussa lumen keskeltä. Tupasvilla alkaa kukkia roudan vielä viipyessä mättäissä. Sen kasvupaikoilla ei ole ravinteita kuin nimeksi, mutta tupasvilla on mestari selviytymään niukkuudessa. Tupasvillan tapa tulla toimeen vähäravinteisilla keitailla on säästäminen. Ravinteet maakellariin Kasveilla on erilaisia tapoja sopeutua niukkuuteen. Kevään nopea kasvu käynnistyy edelliskesänä säästöön talletetuilla ravinteilla. Nopea kasvu keväällä perustuu tupasvillan kykyyn kerätä kuihKeidassuot ovat karuimpia soitamme. vsk.. Niiden kukintovanat kasvavat muutamassa päivässä toistakymmentä senttiä, vaikka lämpöä ei ole kuin muutama aste. 1:i:::ik~e:i~a:~ Tupasvilla säästää ja kierrättää Tupaseli niittyvilla on soidemme ensimma1sia kevätkasveja. Suokasvit eivät saa enaa ravinteita kivennäismaasta, vaan ne elävät sadeveden ja kuolleista kasveista vapautuvien vähäisten ravinteiden turvin. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Talven hellittäessä maalishuhtikuussa tupasvilla alkaa jo kasvaa. Päivällä soidinhuuman lauettua ne napsivat tupasvillan tähkän sieltä, toisen täältä. Samaan aikaan teeret pulisevat soitimellaan, katsovat kuka on kuka. Valtaosa fosforista ja typestä jää kasvin käyttöön tulevaksi kevääksi. 16 tuvien osien ravinteet talteen ennen talven tuloa. Syksyllä tupasvilla alkaa kuljettaa tärkeimpiä ravinteita lakastuvista osistaan talteen maanalaisiin osiin. Yhteyttämiseen perustuva kasvu alkaa kuukautta myöhemmin
Kokenut suolla kulkija tietää niiden tarjoavan jalansijan hyllyvälläkin suolla. Huhtikuussa suon sulaessa paljastuvat tupasvillan kapeat lehdet, joista kasvi on ottanut tärkeät ravinteet talteen jo syksyllä. Kevään vaihduttua kesäksi alkavat hedenorkot kasvaa. Märillä soilla hapen puute aiheuttaa suokasveille ongelmia. Ne ovat siementen lenninlaitteita, joita tuuli kuljettaa suolakeuksilla. Tupasvillan valkoiset "pumpulipallot" koristavat soita jo kesäkuussa. Tupasvilla on lajeistamme yleisin ja ainoa, joka tulee toimeen keidassoilla. Ennen niitä kerättiin tyynyjenja patjojen täytteeksi. Suomessa kasvaa kahdeksan suovillalajia, joista viidellä on vain yksittäinen tähkäkukinto. 17. Timo Nieminen on mänttäläinen luontokuvaaja ja -kirjoittaja. Ne ulottuvat maanja vedenalaisiin osiin, ja niitä myöten siirtyy happea juuriin asti. Nimensä mukaisesti tupasvilla muodostaa kasvaessaan tuppaita, mättäitä. Se säästää myös siten, että sen rakenteiden ravinnepitoisuus on alhainen. Kasvi muodostuu suurelta osin tukisolukoista ja seinämärakenteista ja ravinteet säästyvät kasvuun ja lisääntymiseen. Kesäkuun puolenvälin tienoilla lyhytkorsinevat ja tupasvillarämeet ovat valkoisenaan tuulessa huojuvia villoja. SUOMEN LUONTO 5/93 52. vsk. Kasvi elää nimensä mukaisesti tuppaissa karuilla keidaseli kohosoilla. Jäykän kukkavanan kärjessä on vaaleanharmaa tähkä, jonka suomujen väleistä työntyy keltaisia, kielimäisiä kukkia. Tupasvillan juuret työntyvät suoveden kyllästämään turpeeseen, jossa on happea vain aivan pinnan tuntumassa. Kukinto on väreiltään ja muodoltaan kuin pajun hedenorkko. Ne ovat kukkien kehälehtiä, jotka ovat pidentyneet pähkylähedelmien lenninlaitteiksi. Se kasvaa koko maassa ja on kaikkialla aito suokasvi. Sen on kuljetettava happea juuristoonsa kapeissa lehdissä olevia erityisiä tuuletussolukkoja pitkin. Nyt jo puolimetristen kukintovanojen kärkiin muodostuu valkoisia pumpulipalloja. Säästeliäs solukko Ravinteiden kierrätys ei ole tupasvillan ainoa keino selviytyä. Tupasvilla puhkeaa kukkaan toukokuussa
Uusia markkinaalueita etsitään. Tarhojen määrä näyttää laskevan hitaasti mutta varmasti. Kaikille maalaisjärjellä varustetuille ihmisille on päivänselvää, etteivät näiden mittojen taustalla suinkaan ole eläinsuojelulliset, vaan puhtaasti taloudelliset tekijät. Valtion valuuttasammosta on tullut kitkerän arvostelun kohde eikä syyttä. Tarhaajia varoitellaan liiallisista investoinneista. Tuella katettiin nahkojen tuotantokustannusten ja ylituotannon takia romahtaneen myyntihinnan välinen erotus. 18 Turkistarhauskuume päättyi vakavaan tautiin . Häkkikoot ovat maaja metsätalousministeriön hyväksymiä. Alalla eletään epävarmuudessa. jille myönnettiin 150 miljoonaa markkaa suorana hintatukena. Vuoden suurin turkishuutokauppa Vantaalla tammi-helmikuussa osoitti matalan profiilin olevan paikallaan: minkinnahkojen inflaatio pysyi kuta kuinkin ennallaan, kettujen hinta parani vain hiukan. Lakeuksien isännistä turkiskeisareita Toisen maailmansodan jälkeen maa oli jälleenrakennettava ja tehtävä tunnetuksi maailmalla. Tarhauksen kannattavuutta voidaan pitää melkoisena silmänkääntötemppuna. Aidalla ympäröity turkistarha tuo väistämättä mieleen keskitysleirin, jossa ihmisten sijasta pidetään turkiseläimiä. Huippuvuosina tarhoilla asusteli yli 10 miljoonaa turki seläintä vastoin tahtoaan tietenkin. Valtion apu on lieventänyt katastrofia ja saanut tarhauksen näyttämään paremmalta kuin se onkaan. Esimerkiksi vuonna 1986 tarhaajat saivat yhteensä yli 400 miljonaa markkaa erilaisina investointiav ustuksina ja rehun hintatukina. Näin veronmaksajien rahoilla korjailtiin niitä virheitä, joita ala houruspäissään teki pahimman turkiskuumeen aikana. Turkismuotiin kaivataan uutta ilmettä. Tähän asti merkittävin suora tulonsiirto tapahtui vuosina 1990-9 1, jolloin turkistarhaaMinkki on eniten tarhattu turkiseläin Suomessa ja koko maailmassa. 1910-luvulla ensimmäiset ketut ja 1930-luvulla minkit saivat meilläkin tutustua häkkielämän iloihin ja erityisesti suruihin. Eläimiä pidetään turkistarhoissa äärimmäisen ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa. Minkkejä oli kuusi miljoonaa ja "kettuja" neljä miljoonaa; ketuista suurin osa oli oikeasti naaleja. Turki sten pyynnillä on maapallon kylmillä alueilla pitkät perinteet. Ylituotannon ja turkiskaupan hiljenemisen seurauksena nahkojen hinnat romahtivat lyhyessä ajassa. Mauri Leivo Turkistarhaus piinaa luontoa ja eläi01iä Turkisalan lamasta, turkismuodista, turkiseläinten kärsimyksistä ja harhaanjohtavasta turkisten ekomainonnasta on virinnyt keskustelua. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Eläinten keskitysleirejä Tarhaeläimiä kasvatetaan häkeissä ns. Tarhojen määrä putosi Suomessa 1990-luvun alkuun tultaessa reiluun 2000:een ja eläinten määrä neljään miljoonaan. Minkkihäkin pohjan pinta-ala on puolestaan vain vähän suurempi kuin Suomen Luonnon aukeama. Näistä 5500 sijaitsi Pohjanmaan lakeuksilla. Sata vuotta sitten kanadalai set keksivät ryhtyä vangitsemaan ja lisäämään turkiseläimiä aitauksessa. vsk.. Puusta tuli itse oikeutettu ykköstuote, mutta myös Suomen maineesta kaukaisena turkisaittana haluttiin pitää kiinni . Supikoiria ja hillereitä oli joitakin satoja tuhansia. Tarhoja alkoi nousta kuin sieniä sateella, varsinkin Pohjanmaalle, josta tuli koko maailman turkistarhauksen keskipiste. varjotaloissa, joissa kussakin on yleensä 50IO0 häkkiä. Turkistarhauksen viennin arvo oli parhaimpina vuosina 1,5 miljardia, metsäteollisuuden 40 miljardia markkaa. Jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita on tuottaa uusia värimuunnoksia uusia värejä turkkeihin. Voimakas vienti on yksi syy siihen, että valtio on avokätisesti jakanut avustuksia tarhaukselle. Maaseutupankit viljeli vät tarhaajille lainarahaa kaksin käsin. Punamultatalojen viereen alkoi nousta moderneja tiilitaloja ja tsernobiili vaihtui mersuksi. Vesiensuojeluviranomaiset ovat hämmentäneet soppaa antamalla tarhaajille surkean arvosanan ympäristönhoidosta. Turkistarhaustyöryhmän muistio vuodelta 1989 paljastaa, että 1980-luvun huippuvuosienkin aikana nahkojen tuotantokustannukset itse asiassa olivat selvästi korkeammat kuin nahoista saatu hinta! Laman seurauksena hintakuilu on syventynyt entisestään. Kannattavuus on silmänlumetta Yli 90 prosenttia turkistarhauksen tuotosta saadaan valuuttatuloina, sillä lähes kaikki nahat menevät ulkomaille. Isännät vuolivat eläinten nahasta rahaa, joka meni sitä mukaa kuin tuli . Ketulla on häkissään tilaa puolisen neliömetriä eli Hesarin aukeaman verran. Turki starhauksen menestys huipentui 1980-luvun puolivälissä, jolloin tarhojen määrä kipusi yli 6000:een
vsk. Miljoona naalia menetti henkensä_Jf!:._ turkkinsa suo. _ useimmin itan hartioita. Yhteen naq,liturkkiin tarvitaan ' /mi'Senkym~entä nahk 19. malaisissa iiirKBtarhoi&sa viime vuonna. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Veronan/sin katukuvassa at turkikset toimivat statussymboleina
Valtion avokätisiin hintatukiaisiinkaan ei ole liitetty minkäänlaisia vesiensuojeluvel voitteita. Eläintarhoissa, joissa taloudelliset tekijät eivät ole yhtä määrääviä, esimerkiksi kettuaitauksille asetetut eläinsuojeluvaatimukset ovat aivan toista luokkaa. Lannan määrä on kuitenkin vain murto-osa karjanlannan määrästä lukuun ottamatta Vaasan lääniä, jossa turkistarhoista tulee viidesosa lannasta. Valtio on siis omilla toimillaan antanut tarhaajille etuoikeuden olla osallistumatta luonnon puhtaana pitämiseen. Kun raha ratkaisee, ovat häkit ahtaita eikä ympäristönsuojeluun kannata sijoittaa Mitä pienemmät häkit, sitä vähemmän rakennustarvikkeita ja rahaa kuluu. Keinoja on tahtoa ei Turkistarhojen vesiensuojeluongelmat on tiedetty jo kauan. Tärkeintä olisi estää veden pääsy kosketuksiin lannan kanssa. Ravinteista reilu kymmenesosa päätyy vesistöihin. Luonnossa eläimet liikkuvat useita kilometrejä vuorokaudessa, ja niiden reviiri on yleensä tuhansia kertoja suurempi kuin tarhahäkki. Ravinteiden lisäksi vesiä pilaavat lannan sisältämät orgaaniset, happea kuluttavat yhdisteet, kiintoainekset sekä erilaiset bakteerit. Esimerkiksi penikkatautiepidemioita riehuu säännöllisesti tarhoilla. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan turkistarhaus on suurimpia yksittäisiä ammoniakin päästölähteitä Suomessa. Nyt laman aikana halu ympäristöinvestointeihin on luonnollisesti vielä vähäisempi. Tartuntavaara estää näiden tarhojen kompostilannan käytön juures viljelmillä. Pitkiä sairauskertomuksia Sairaudet leviävät helposti tiheässä eläinkannassa turkistarhoissa. Suurin osa ongelmista poistuisi varsin yksinkertaisilla toimilla. Liukoisemmasta typestä vain noin kolmannes jää suotimiin. Turkistarhojen ympäristöhaitat muodostuvat suurelta osin sonnan ja virtsan puuttellisesta talteenotosta ja virheellisestä käsittelystä. Vesiensuojeluviranomaisten ohjeiden noudattamiseksi ei ole asetettu mitään velvoitteita. Turkistarhat tuottavat nykyään noin neljä prosenttia kaikista ammoniakkipäästöistä, mikä on enemmän kuin kaikki teollisuuden päästöt. Jalostustyöllä pyritään kuitenkin ennen kaikkea turkin ominaisuuksien ja pentutuotannon parantamiseen eikä niinkään kesyjen yksilöiden valintaan. Maataloudessa ja karjankasvatuksessa asiat on vesija ympäristöhallituksenkin mielestä hoidettu paljon paremmin. Eläinten lanta tippuu verkkopohjien läpi maahan. Siellä mitoista puhutaan metreissä, kun turkistarhoissa häkkien sivuja mitataan viivoittimella. Turkiseläinten lanta on selvästi ravinteikkaampaa kuin karjanlannan. Erään tarhaajan 8000 hilleristä kuoli 2000. Vuonna 1989 tarhoista kertyvän lannan kokonaistyppisisältö oli 7300 tonnia ja fosforisisältö 1700 tonnia. Monet tunnetut eläintieteilijät ympäri maailmaa ovat asiasta täysin eri mieltä. Luonnossa turkiseläinten 20 elinympäristö on aina virikkeiltään ja yksityiskohdiltaan hyvin rikas. Harsuuntuneet puut tarhojen ympärillä ovat selvä merkki ammoniakki vaurioista. Lannan säännöllisestä kokoamisesta ja ajamisesta tiiviille alustalle olisi huolehdittava. Biologisesti turkiseläimiä ei voida pitää kotieläiminä vain siksi, että niitä pidetään häkeissä tai johdonmukaisesti tulisi väittää, että myös eläintarhojen asukit leijonia myöten ovat kotieläimiä. Ravinteet joutuvat lannasta vesiin Tarhoissa asustelevat neljä miljoonaa eläintä tuottavat vuodessa lantaa 200 000 tonnia eli noin 50 kiloa eläintä kohti. Missä on siis vika, kun turkistarhojen ympäristöongelmat ovat edelleen merkittäviä. Rehussa ja lannassa muhivaa salmonella-bakteeria esiintyy joka kolmannessa tarhassa. Tarhoilta ei vaadita edes vesiensuojelusetuksen mukaista ennakkoilmoitusta. Silti niiden käyttäytyminen muistuttaa paljon villien kantamuotojen käyttäytymistä. Lannan sisältämästä typestä noin 20 prosenttia vapautuu ilmakehään ammoniakkina. Paremmin tarhaolosuhteisiin sopeutuvat yksilöt lisääntyvät paremmin ja niiäen geenien osuus lisääntyy tulevissa sukupolvissa. Plasmasytoosi on erittäin suuri ongelma minkkitarhauksessa. Penikkatauti voi aiheuttaa ripulia, sierainja silmävuotoa, halvaantumisen ja huonolla tuurilla kuoleman. Tarhaeläimet ovat toki kesyyntyneetkin. Koira ja sika ovat olleet ihmisen hoidossa lähes 10 000 vuotta. Ammoniakki häiritsee puiden ilmarakojen toimintaa. Toinen valuuttasampo, SUOMEN LUONTO 5/93 52. Lannan kanssa kosketuksiin joutuneet sade-, tulva-, sulamis-, ja juomavedet liuottavat lannasta ravinteet ja kuljettavat ne lähiympäristön pintaja pohjavesiin. Niiden aivojen paino on pienentynyt kolmannekseen, mutta muun muassa aistimuksia, tunnekäyttäytymistä ja yleistä aktiivisuutta säätelevät aivojen osat ovat muuttuneet vain vähän. Yksinkertaisilla hiekkasuodattimilla on pystytty leikkaamaan 3050 prosenttia fosforikuormituksesta, ja kemiallisella saostuksella on päästy jopa 90 prosentin leikkauksiin. Tämä onnistuu muun muassa pidentämällä varjotalon räystäitä sekä korottamalla ja päällystämällä lanta-alusta hiekalla ja turpeella. Kotieläinten, pääasiassa lehmien, lannasta vapautuu 80 prosenttia kaikista ammoniakkipäästöistä. Turkisalan mukaan häkeissä asusteJevat ketut ja minkit ovat kotieläimiä siinä missä koirat, kanat ja lehmätkin. Ongelmallisin ravinne vesissämme on fosfori, joka aiheuttaa helposti voimakasta rehevöitymistä, pahimmillaan sinileväkukintoja. Syyttävä sormi kohdistuu ennen muuta tarhaajiin, jotka eivät ole halunneet pistää ropoakaan luonnon hyväksi, eivät edes tarhauksen kulta-aikoina, kun rahaa oli kuin roskaa. Suomalaisilla turkistarhoilla peräti 60 prosenttia minkeistä sairastaa tätä tautia, ja se heikentää suomalaisen minkkitarhauksen kannattavuutta. Huuhtouma-alue on laaja; huomattavia nitraattitypen pitoisuuksia on havaittu jopa yli puolen kilometrin päässä tarhasta. Viimeisin niistä oli kesällä 1992, jolloin suurin osa maamme turkistarhoista joutui karanteeniin ja ryhdyttiin laajoihin rokotustoimiin. Ammoniakki haittaa puita paitsi suoraan ilman kautta myös maaperää happamoittamalla. Kesän 1992 virus oli tavallista lievempi, eikä se aiheuttanut ketuille kovin vakavia haittoja, mutta hillereille kävi heikommin. vsk.. Niiden monet tarpeet ovat siis säilyneet lähes muuttumattomina. Suurin osa aineksista huuhtoutuu keväällä lumien sulaessa ja syyssateiden aikana. Se aiheuttaa muun muassa munuaisvaurioita, huonon pentutuloksen ja korkean kuolleisuuden. Pitemmälle menevta vesiensuojelutoimia olisivat muun muassa lantalan rakentaminen ja tarhan poistovesien ravinnesuodatus. Varsinkin Pohjanmaalla metsät ovat laajoilla alueilla vaurioituneet korkeista ammoniakkipitoisuuksista. Vesihallituksen ensimmäinen turkistarhojen vesiensuojeluohje valmistui 1979, ja sen jälkeen sitä on uusittu useita kertoja. Pintahuuhtoutumana lannasta peräisin olevat ainekset voivat kulkeutua jokien ja muiden virtaavien vesien välityksellä kymmenien kilometrien päähän. Eläinten käyttäytymiseen, muun muassa saalistukseen, lisääntymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin kuuluu lukemattomia piirteitä, joita turldstarhojen ahtaissa, virikkeettömissä häkeissä on mahdotonta toteuttaa. Yhtälö on ohjannut niin tarhaajien kuin ministeriönkin toimia. Mutta myös valtiota voidaan syyttää oman pesän, suomalaisen luonnon, likaamisesta. Ohjeet ovat ohjeita eikä niitä tarvitse ottaa vakavasti, on pelin henki. Kettuko koti eläin. Lisäksi vuoteen 1991 asti sallittu villien eläinten pyynti on tuonut jatkuvasti sopeutumattomia eläimiä tarhoihin