SUOMEN 5 • 1991 Irtonumero 32 mk Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Pohjanmaa Sukella kanssamme kalojen maailmaan Maaseudu takaisin! \
Väite hankkeen ympäristöystävällisyydestä on täydellistä puppua. Nyt keskustapuolue puolustelee kauppaja teollisuusministeri Kauko Juhantalon johdolla yli miljardin maksavaa allasta ympäristöystävällisyydellä ja työllistämisellä. Samoin ministeri viittaa kintaalla alueen luonnonarvoille, kuten ainutlaatuisen hienoille aapasoille. Myös keskustapuolue istui silloin hallituksessa. vsk.. Samoin Vuotoshankkeeseen kytkeytyy kysymys paiSUOMEN LUONTO 5/& 1 50. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Allas olisi kannattava ainoastaan Kemijoki Oy:lle. Vai aikooko Ahon hallitus tehdä Vuotoksesta valtion ja Kemijoki Oy:n puuhamaan, jotta kaivinkoneille ja ihmisille saataisiin tilapäisesti jotain tekemistä. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 2 IO mk ja säästötilaus 185 mk. Vuonna 1982 Sorsan hallitus teki periaatepäätöksen, jolla allashanke piti lopullisesti haudata. Kielteistä päätöstä perusteltiin etenkin suurilla ympäristöhaitoilla ja vähäisellä energiataloudellisella merkityksellä. Altaan vedenpinta vaihtelisi kahdeksan metriä. Juhantalo kuittaa kevyesti mittavat vesistöhaitat, jotka tuntuisivat Perämerellä asti. Kemijoki Oy väittää, että allas työllistäisi Lapissa kymmenen vuoden aikana yli kolmesataa ihmistä ja muualla maassa parisataa. Sadalle ihmiselle tulisi pakkolähtö kotikonnuiltaan. 8 14.09. Alueen pysyvien työpaikkojen menetyksestä maaja metsätaloudessa voimayhtiö vaikenee. Aikanaan alueen asukkaille uskoteltiin, että päätös pitää. Altaan rakentaminen olisi petosta. Säästötilaus 223 mk. Allashankkeeseen liittyy myös vakavia eettisiä näkökohtia. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Sen jälkeen allasalueelle on muuttanut lisää ihmisiä ja seudun elinkeinoelämän elvyttämiseen on sijoitettu yli 30 miljoonaa valtion varoja. Yhtiön esittämiin lukuihin on syytä suhtautua erittäin varauksellisesti. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirak.kotie 6 01200Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 32 markkaa. Parempi olisi lyödä rahat suoraan kouraan. 7 17.08. Allas hukuttaisi 234 neliökilometriä metsää, viljelyksiä ja suota sekä parikymmentä tilaa. SUOMEN LUONTO 1941 50 On aika hukuttaa Vuotoshanke Vuotoksen tekoallassuunnitelma nousee säännöllisesti pinnalle kuin turvelautat jo rakennettujen altaiden pohjasta. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimiuajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosto \ \ Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Luonnonarvoja on mahdoton arvioida rahassa, mutta se ei riitä verukkeeksi niiden sivuuttamiseen. Asukkaat ovat lisäksi uhranneet elinkeinoihinsa omia rahojaan ja suunnattomasti työtunteja. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh. 19.09. Allas ei ole ystävällinen sen enempää ihmisille kuin luonnolle. 654 198 Ilmestyy 15.08. Tilaushinnat J l .J0.199030.9.1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. 17.10. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Energiataloudellista merkitystä Vuotoksen altaalla ei ole; valtakunnallisen säätöenergiankin määrää se lisäisi vain 5-10 prosenttia. Värierottelur Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 6 13.07. Nämä perusteet eivät ole muuttuneet miksikään 1991 kymmenessä vuodessa. Mitään takeita ei ole myöskään siitä, että juuri lappilaiset saisivat töitä. Työllistämiseen on typerää vedota näin järjettömän hankkeen yhteydessä
29 Muistaakohan Esko. 49 S ummaries of the Main Articles ...... turkiseläinten rehuksi. 8 Jätä pellolle suojapiennar! Kauri Mikkola ........................ 4 Kuluttajan valinnat ................................................................ 24 Tiedätkö mitä ovat tokot, teistit ja elaskat. Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Pohjanmaa Limingan niityiltä Syötteen rinteille, Eero Kaakinen ja Seppo Vuokko ......................................... Esimerkiksi maapallon suurin eläin sinivalas on edelleen sukupuuton partaalla, vaikka se on ollut rauhoitettuna jo lähes kolmekymmentä vuotta. Toukokuun lopussa Reykjavikissa pidetyssä Kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n kokouksessa kiisteltiin jälleen kaupallisen valaanpyyntikiellon kumoamisesta. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Sama kohtalo uhkaa monia muita valaslajeja, jos kaupallinen pyynti taas sallitaan. .. Antti Ylitalo.......................................................................... Muutrohaukkakamamme on hitaasti elpymässä. 34 Muromin suojelualue Itä-Karjalassa tarjoaa kävijälle elämyksiä. Pala Suomen menneisyyttä, Tapio Lindholm ja Harri Vasander ..................................... Maailman merissä ui niin vähän sinivalaita, että niillä on vaikeuksia löytää toisiaan. 3. Kymenlaakson maakuntakukka: Vaakunaliljan esikuva ... Jatkuva allasasian vatkaaminen vie valtiovallan politiikalta uskottavuuden. 42 Kysy luonnosta ..................................................................... 46 Luomoillan asiantuntijat vastaavat. Tänä kesänä kannauaa kurkistella pintaa syvemmälle. 51 Kansikuva Sumusuon muuuohaukar kuvasi Jorma Luhra!LKA. .. Katri Niinimäki ................................ 30 Sammakon surma, Mervi Pakkanen .................................. Islannissa valaanpyynnistä on tullut periaatekysymys: muut eivät meitä määrää. 31 Talttahampaiden yö, Jouko Kuosmanen ........................... 10 Puheenvuoro maaseudun monipuolisuuden ja elämän rikkauden puolesta. .. 39 Kiljoja .................................................................................. Onko mutu-tietoa. 32 Millainen oli yö majavien seurassa Saimaalla. 12 Pohjois-Pohjanmaan rannikolla temmeltävät rajut rantavoimat, sisemmällä avautuvat soisimmat maisemat, koillisessa kolkassa puhuu jo pohjoinen vaaramaisema. Ajattelu sopii huonosti kansainvälisen yhteistyön henkeen ja pyrkimyksiin käyttää kestävästi maapallon luonnonvaroja. ...... Wanha, hywä ystäwä, Joni Skiftesvik ................................ Hanke on viimeinkin lopullisesti hukutettava. Ulkomailta ...................................... SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. .... ..................................... Jos alueen neljästä kunnasta kolme vastustaa allasta, ja Pelkosenniemi jonka alueelle tulisi 90 prosenttia altaasta, vastustaa sitä kaikkein voimakkaimmin, ei tätä saa ylimielisesti sivuuttaa. Monet valaskannat on jo ryöstöpyydetty niin pieniksi, ettei niiden toipumisesta ole varmuutta. Solidaarisuus on näköjään Lapissakin ehtyvä luonnonvara. .. 50 Kutsumattomia vieraita ....................................................... 18 Perämeren rannoilla syntyy uuna maata lähes metri sadassa vuodessa. Islanti ja Norja hal~aisivat harppunoida vuosittain satoja lahtivalaita omilta vesiltään ja Japani tuhansia lahtivalaita Antarktiksen vesiltä. 50. Niko Leikola ....................................... Pesiviä pareja on noin sata, joista osa asustaa Pohjois-Pohjanmaan soilla. Merestä kohoaa niitty, Maarit Vainio ja Eino Merilä ...... .. Pohjois-Pohjanmaa esiuäyryy maalamtasa,jassamme sivuilla 12-23. ...... vuosikerta 5 • 1991 kallisdemokratiasta. Tuhoaako turvetuotanto Pohjois-Pohjanmaan joet. Kotimaasta ............................................................................. .... Allasalueen naapurikunnissa altaan kannattajia on eniten. Harppunoidaanko valaan pyyntikielto. Koillis-Lapin muut kunnat ovat valmiit hukuttamaan laajat alueet Pelkosenniemestä siksi, että siitä itse hyötyvät. .. vsk. .... Rintamatkin ovat samat kuin ennen Japani, Norja ja Islanti vastaan muu maailma. Islanti on uhannut erota valaanpyyntikomissiosta ja perustaa oman valaanpyyntijärjestön Norjan ja Japanin kanssa, jolloin IWC:n säädökset eivät enää niitä sitoisi. 22 Turvella nostetaan polttoaineeksi rajua vauhtia Pohjois-Pohjanmaalla vesien laadun ja kalaston kärsiessä. Kielto on ollut voimassa vuodesta 1986. 38 Mielipiteitä, keskustelua ...................................................... Japanissa valaanliha päätyisi kulinaristien pöytiin ja Islannissa mm
Museovirasto vaatii Mansikkalahdessa olevien raunioiden rauhoittamista. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun hovioikeus on ympäristöasioissa hyväksynyt suoran toiminnan. Polttolaitokselle voi tulla pula poltettavasta, jos jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan, kuten pitäisi. Hotellin kannattajilla on kuitenkin niukka enemmistö valtuustossa ja keskustelusta odotetaan kiihkeätä. Museoviraston rakennushistorian osaston tutkija Ulla-Riitta Kauppi onkin huolissaan merilinnoituksen raunioiden lisäksi koko alueen tulevaisuudesta: ' 'Taistelemme kaikin keinoin alueen säästämiseksi rakentamiselta" , vakuuttaa Kauppi. yhteistyövaltuuskunta YTV huolehtii Helsingin, V antaån, Espoon ja Kauniaisten jätteistä. Raimo Oksala Hovioikeus hyväksyi suoran toiminnan hovioikeus teki huhtikuussa Greenpeacen valaanliha jutussa erittäin merkittävän linjaratkaisun. pakkausteollisuuden kanssa pakkausten määrän vähentämisestä ja niiden kehittämisestä kierrätettäviksi ja helposti hävitettäviksi. KOTIMAASTA Jätteet ja kierrätys uuniin pääkaupunkiseudulla. Merihotelli jyrää arvokkaan rannan . Kaatopaikalle viedyssä sekajätteessä on vielä noin 13 prosenttia keräyskelpoista paperia ja 30 prosenttia kompostoituvaa eloperäistä ainesta. YTV:n käytössä on yksi kaatopaikka, jonne 1990 vietiin hieman yli 600 000 tonnia jätettä. Lautakunnan mielestä YTY :n on myös neuvoteltava vakavasti mm. Se vaatii lisäselvityksiä jätehuoltolaitokselta mm. Kiista merihotellin sijoittamisesta Kotkan Mansikkalahteen on jatkunut jo vuosia, mutta vasta kesän aikana kaupunginvaltuusto saanee asian kaavamuutoksineen päätettäväksi. nille pääkaupunkiseudun polttolaitos olisi kuin taivaan lahja. Museovirasto kaavailee alueen julistamista yhteneväiseksi muinaismuistoalueeksi vastavetona kaupungin suunnitelmille. Tällaisen toiminnan estämisessä ei ole kysymys kansalaisille kuuluvan toimintavapauden rajoittamisesta.' ' Selkokielellä päätös tarkoittaa, että koska valaanlihan kuljetus oli laitonta, sen estäminen ei omavaltaisuudestaan huolimatta ollut laitonta. Polttoa hamuavia tosin löytyy. Hotellin ja sen ravintoloiden pakollinen huoltoliikenne sekä satojen työntekijöiden ja lomailijoiden aiheuttama autoliikenne muuttaisivat loputkin alueen luonnontilasta. Alice Karlsson Ruotsinsalmen meri/innoituksen jäänteitä on Kotkassa enää muutama. Useille jäteongelmien parissa kamppaileville Uudenmaan läänin kun. Alustavien arvioiden mukaan polttolaitos maksaa noin 700 miljoonaa markkaa. YTV:n tekninen lautakunta ei vielä ottanut kantaa jätteenpolttolaitokseen. YTV:n jätehuoltolaitos ehdottaa, että ongelma ratkaistaan rakentamalla pääkaupunkiseudulle polttolaitos, jossa laitettaisiin savuna ilmaan 400 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Oikeus siis hylkäsi tämän hyvin keinotekoisen sy.ytteen, mutta vielä tärkeämpi oli hovioikeuden seuraava lausuma: "Valaanlihan luvaton kauttakuljetus on edellä mainittujen lakien säännösten sekä tullilain ... Lisäperusteena oikeudella oli, että aktivistien keinot olivat kohtuullisia, ennen kaikkea he pidättyivät väkivallasta. Jätemäärän on arvioitu kasvavan noin viisi prosenttia vuodessa, mikä merkitsee sitä, että kaatopaikka täyttyy kuudessa vuodessa. Päätös on tältäkin osin 4 tärkeä, koska luontoaktivisteja yritetään jatkuvasti saada tuomituksi juuri pakottamisesta, jonka maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja joka tekona on rinnastettavissa lähinnä ryöstöön, kiristykseen ja kidnappaukseen. Rakennusjäte menee jo nyt suoraan rakennusjätelaitokselle. Mm. olevalle Mansikkalahden alueelle Kotkansaarella kaavaillaan merihotellia konferenssitiloineen. Kotkan eteläisin kärki, Puistolan kaupunginosa ja sen Mansikkalahti ovat osa perikotkalaista elämänmuotoa. Tällä määrällä energiaa pyörisi kaksi suurta tehdasta yötä päivää, jos polttolaitoksen uuniin kipattaisiin joka viides minuutti täysi kuorma jätteitä. Sakkoja aktivisteille toki tuli, mutta vain satamajärjestyksen rikkomisesta. Välkkyyköhän virkamiesten haaveissa ''teknisesti helppo ja siisti" ratkaisu: jätteet tuodaan läänin perukoiltakin Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle poltettavaksi ja polttokuonat ripotellaan pikkukuntien soille ja metsiin perustetuille kaatopaikoille. nojalla tullirikkomuksena rangaistava. Museovirasto, kaupungin museoja ympäristölautakunnat sekä Puistolan kaupunginosan asukasyhdistys ovat rakentamista vastaan. Tarkan lajittelun jälkeen polttoon jäisi lähinnä muovia, jota jätteistä on noin kymmenesosa. Kaatopaikoista ei nimittäin jätteiden poltolla päästä eroon: Ongelmalliset tuhkat ja savukaasun puhdistusjäte, jota syntyy kuudesta kymmeneen prosenttia poltetun jätteen määrästä, tarvitsevat tiiviin ja turvallisen sijoituspaikan. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 5/91 50. Jättipolttolaitos tuottaisi sähköä ja lämpöä noin tuhat gigawattituntia vuodessa. siitä, miten paljon jätteiden kierrätystä voitaisiin tehostaa. Lisäksi runsas kolme prosenttia on lasia ja neljä prosenttia metallia, jotka voidaan kerätä talteen. vsk.. Uimaranta, kalastusveneet ja kalalokit saisivat väistyä valtavan hotellin tieltä. Suurehko rakennuskokonaisuus, yli 17 000 kerrosneliömetriä, vierasvenesatarnineen, paikoitusalue 240 autolle ja tenniskentät lohkaisisi vat merkittävän osan nyt virkistyskäytössä olevasta alueesta. Alueella sijaitsevat 1964 suojeltu tervaleppälehto ja 1790-1 uvulta peräisin olevat Ruotsinsalmen merilinnoituksen rauniot. Valaanlihakontteihin kytkeytyneille syyttäjä oli vaatinut rangaistusta pakottamisesta, mutta sen hovioikeus hylkäsi
''Tutkimukset käynnistyvät liian myöhään", Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiirin johtaja Marketta Ahtiainen sanoo. KOTIMAASTA pareiksi, joissa viihtyvät enää ruutanat. Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla amanuenssina työskentelevä Keynäs palkittiin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta luonnonsuojelutyöstä erityisesti läntisellä Uudellamaalla. Taivassalon mukaan kalliossa virtaa vettä melko tasaiseen tahtiin vesimäärän kasvamatta juurikaan sadekausien aikaan keväällä ja syksyllä. Lisäksi osa soiden ojituksista on ollut turhia. "Syvemmällä kalliossa lämpötila on ympäri vuoden melko vakio. Olkiluodon jätesiiloihin sijoitetaan sekä matalaettä keskiaktiivista jätettä. Tutkimukset asiasta ovat vielä kesken. selvitykset metsän ja vesistön väliin jätettävän suojakaistan leveydestä ja siihen sopivasta kasvillisuudesta. ''Metsätalouden kuormitus tunnetaan, mutta sen vaikutuksista mm. Matala-aktiivinen jäte on lähinnä huoltotöiden yhteydessä kertyneitä vaatteita, työkaluja, pakkauksia ym. Heikki Jaakkola Suomen Luonto juhli 50-vuotista olemassaoloaan toukokuun 25. Lapissakaan routa ei kovillakaan pakkasilla ylety yli kahden metrin syvyyteen.'' Mahdollista sen sijaan on, että Suomenkin vakaaseen kallioon syntyy maankuoren yleisen "elämisen" myötä halkeamia. päivänä. METVE liian myöhään, liian vähän ja metsätalousministeriön tutkimusprojekti metsätalouden vesistövaikutuksista (METVE) on käynnistynyt. Keskiaktiivinen jäte on prosessiveden puhdistuksessa käytettyjä jonivaihtomassoja, jotka käytön jälkeen bitumoidaan ja pakataan peltitynnyreihin ennen siiloon hautaamista. kaloihin, pohjaeläimiin, vesikasveihin ja muihin vesieliöihin tai metsäluontoon ei juuri ole tutkimuksia.'' Alice Karlsson Vesi huuhtelee ydinjätesiiloja louhitun kahden jätesiilon läpi voi Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen, VTT:n, arvion mukaan tihkua vuodessa kaksi kuutiota vettä. ''Metsätalouden vesistövaikutukset ovat lisäksi koko Suomea ajatellen niin tärkeä asia, että tutkimukseen olisi pitänyt panostaa enemmän.'' Ahtiaisen mukaan METVEssä on paljon puutteita: Vesistöhaittojen torjuntamenetelmien tutkimus on jäänyt vähälle. Soiden tummat, humusja rautapitoiset vedet ovat valuneet vesistöihin; kirkkaat ja kalaisat pikkujärvet ovat monin paikoin muuttuneet ruskeavetisiksi ja pehmeäpohjaisiksi lamKeynäsja vuotosväki palkittiin luonnonsuojeluliitto antoi tänä vuonna ympäristöpalkintonsa Kalevi Keynäkselle ja Vuotostoimikunnalle. Maan kohoamisen aiheuttamat muutokset on Taivassalon mukaan otettu huomioon VTT:n laskelmissa. miten metsäojitus, lannoitus, metsämaan käsittely ja hakkuut vaikuttavat vesistöihin ja miten haittoja voidaan vähentää. Vuotostoimikunta sai tunnustuksen sinnikkäästä kamppailusta Vuotoksen alueen luonnonarvojen ja ihmisten kotiseudun puolesta. Kokonaan puuttuvat mm. Metsitysyrityksistä on epäonnistunut EteläSuomessa noin viisi prosenttia ja Pohjois-Suomessa lähes kolmannes. Vuodenaikojen vaihtelutkaan eivät Taivassalon mukaan aiheuttane ongelmia. Joukko lehden ystäviä, avustajia ja muita yhteistyökumppaneita oli kokoontunut hauskanpitoon Suomenlinnan toimiupseerikerholle. Myös pohjaja sadeveden happamoitumisella voi olla vaikutusta siihen, kuinka tehokkaasti vesi syövyttää tietään joutuessaan kosketukseen eri mineraalien kanssa. Muun muassa lukuisat lähteet ja purot ovat liettyneet ja kadonneet maisemasta. vsk. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Ympäristön kannalta oleellisHD.pana tekijänä pitää VTT:n erikoistutkija Veikko Taivassalo sitä, kuinka suuri vesimäärä siiloihin sijoitettua keskija matala-aktiivista jätettä huuhtelee. Näin siksi, että kallioperä on saturoitunutta eli siinä on virtaamisen kannalta aina yllin kyllin vettä. 5. "Metsä 2000 -ohjelmaa tarkistetaan parhaillaan ja nyt pitäisi olla käytössä vankkaa tietoa metsätalouderr vesistövaikutuksista ja erilaisista torjuntatoimista", Ahtiainen sanoo. Hankkeen kustannukset ovat runsaat 20 miljoonaa markkaa, ja sen rahoittaa pääasiassa maaja metsätalousministeriö. Suomen prekambrinen kallioperä on yleisesti ottaen tiivistä ja vedenpitävää, mutta siitäkin löytyy halkeamia ja eri mineraalien saumakohtia, joita pitkin vettä pääsee tihkumaan. Viiden vuoden aikana tutkijat selvittävät mm. Soiden metsittäminen ei ole ollut ilmaista. Maankuoren liikkeistä syntyneet jännitteet purkautuvat Taivassalon mukaan kuitenkin pääsääntöisesti vanhoissa ruhjekohdissa ehjän kalliomassan pysyessä edelleen ehjänä. Virtausmääriä voivat muuttaa uusien halkeamien syntyminen kallioon sekä pohjaveden happamoituminen
Perinteinen suomalainen mökkeily on sinänsä luontoystävällistä: ei vesijohtoa, viemäriä eikä usein sähköäkään; jätteet kompostiin ja tiskivesi pihanunnikkoa lannoinamaan. Purjelautailijat ja veneilijät tuhoavat kaislikkoa ja häiritsevät vesilintujen hautomista. ekoturistit aiheuttavat levottomuutta luonnossa, pelästyttävät eläimiä ja tallaavat arvokkaita kasveja. Pöntötysintoa rajoittaa kairattujen pönttöjen korkeahko hinta, 90 markkaa kappale. Kun kerran ei ole mielekästä päästää ihmisiä luontoon passin värin perusteella, niin olisiko vaihtoehto lisätä tuntuvasti kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita, Satu urmi. Niistä jää nurmikkoon hyvin hjtaasti arpeutuvia jarrutusjälkiä ja niiden karkeat renkaat mylläävät maata jopa 20 sentin syvyydeltä Toisinaan pyöräilijät ovat rikkoneet karjan aitoja ja unohtaneet sulkea veräjät. Työryhmä pohtii mahdollisen ETA-sopimuksen, ei ainakaan toistaiseksi EYjäsenyyden, vaikutuksia Suomen ympäristöön. mönki jät eli pienoismoottoripyörät. Tampere tukee pönttöprojektia Tulevaisuudessa varpuspöllöjen liikkeistä tiedetään huomattavasti enemmän. Ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimiston päällikön Antti Haapasen mukaan yksittäisiä ongelmia syntyy, kun "kokeillaan kuinka jyrkkää rinnettä pyörällä pääsee" . Suomessa ei kehitys ole vielä Va,puspöllö on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Niillä liikkumiseen ei päde jokamiehenoikeus ja niiden tulisi pysytellä teillä. Ympäristöministeriössä katsotaan Suomen hintatason ja ilmaston hillitsevän lomailijoiden ryntäystä EY-maista. Jaakko Syrjänen on rengastanut noin 450 varpuspöllöä ja muutamia löytöjä on jo tullut. Tämän luulisi antavan aihetta pitkäjänteisempään ja kattavampaan ympäristöpolitiikkaan. Syrjänen on avustajineen löytänyt 12 pesää tikkojen kovertamista kotoista. Lisäksi takamailla on muutama pönttö, joista odotamme vielä pesintää", Jaakko Syrjänen esittelee. Sen mukaan suurimmat uhat Suomen luonnolle ovat moottoriliikenne ja veneily saaristossa. Rajoitukset välttämättömiä ''Muodikkaiden urheilulajien ei voi antaa levitä pelkästään kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, sillä luonnon tarjonta on aivan liian niukkaa", toteaa saksalaiseen vapaa-aikaselvitykseen osallistunut biologian professori Giinther Reichelt. Niitä ovat mm. Vapaa-ajan, liikenteen ja lomailun lisääntyessä paineet luontoa kohtaan lisääntyvät, yhdentymisestä riippumanakin. Se saattaa ympäristönsuojelun professori Pekka Nuortevan mukaan jopa lisätä lähistön eliölajeja. Sekä kesyt että villit kasvissyöjäeläimet pelästyvät pyöräilijöitä niin, että ne lopettavat ruohon syömisen niityllä ja siirtyvät nakertamaan arvokkaita taimia metsikköihin. Ihan hyvä ajatus." Jarmo Kalanti metsiin 180 varpuspöllön asuntoa. Pesäonkalo on kairattu soikeaksi Ja sisätila on mitoiltaan 15 x 18 cm. Muiden säädösten kehittelyssä pyritään noudattamaan yhteispoh joismaista linjaa. Toisaalta mökkiliikenne saastuttaa. Myös ns. Varpuspöllöstä pönttölintu vuosikymmeniä lintuharrastajat ovat kehitelleet pönttöä, jonka varpuspöllö kelpuuttaisi asuinpaikakseen. ' 'Toistaiseksi olemme ripustaneet pöntöt vanhastaan tunnetuille varpuspöllöpaikoille. Jaakko Syrjänen päätti auttaa pöllöjä ja niiden silmälläpitoa omasta puolestaan ripustamalla Pirkanmaan metsiin asuntoja pöllöperheille. Tanskan mallia, eli kesämökin saisivat rakentaa ja omistaa maassa vakituisesti asuvat. Asian luonne muuttuu, jos mökki varustetaan mukavuuksilla, kuten viemärillä, ja varsinkin rakennettaessa omakotilähiömäisiä lomakyliä. Saksassa on jo esitetty tiukkoja vaatimuksia maastopyöräilyn sallimisesta vain erikseen merkityillä teillä. Kaupungin ympäristönsuojeluvirasto myönsi pöllömiehille 5500 markan apurahan ja vielä 4700 markkaa pönttöjen tarkastamiseen. Pönttö on mitoitettu mahdollisimman tarkasti käpytikan kolon kokoiseksi. Selvityksen mukaan yksi pahimpia lajeja on yllätys, yllätys maastopyöräily. Säädösten mukaan pyörien tulisi pysytellä poluilla. Jaakko Syrjänen ja Martti Lagerström kehtaavat esitellä tuloksiaan julkisesti. Ainakin näihin perinteisiin pohjoismaisiin jokamiehen liikkumisoikeuksiin luonnossa on tulossa rajoituksia, sekä ulkomaalaisille että suomalaisille, sillä kansallisuuden tarkistus ei luonnossa kuitenkaan onnistu 6 KOTIMAASTA ja osaavat suomalaisetkin sotkea. Vain kaksi pönttöä taitoimme 'pystymetsään'. vsk.. Pöntöllä on korkeutta noin 70 senttiä ja etuseinällä on vahvuutta viitisen senttiä. Talouspulmia on saatu helpotettua vain Tampereella. Tamperelainen pöntötysryhmä on kuuden vuoden aikana ripustellut Pirkanmaan Vapaa-ajan yhdentyminen kuluttaa luontoa vapaa-ajan harrastukset, ihmisten liikkuvuus ja Euroopan yhdentyminen rasittavat tulevaisuudessa yhä enemmän Suomenkin luontoa. Ihmisiltä suljettuja alueita aiotaan laajentaa sekä rakentaa muilla alueilla aidattuja ja viitoitettuja polkuja. Autojen pääsyä luonnonkauniille paikoille on jo monin paikoin, esimerkiksi Schwarzwaldilla rajoitettu, julkisia liikenneyhteyksiä niihin parannettu ja tehty edullisemmiksi. ' 'Kurusta Turkuun lentänyt lintu osoittaa, että nuoret linnut liikkuvat pitbäkin matkoja, pöllömies tietää. "Hmm, tuolta kantilta emme ole asiaa ajatelleetkaan. Suomessa suurempi ongelma on Haapasen mukaan ns. "Tämän kevään tarkastuksissa on löydetty jo 17 asuttua pönttöä. Maastolajit rasittavat Saksassa kuntoilu alkaa olla yksi merkittävimpiä luonnon vaurioittajia. Kaikki Pirkanmaan varpuspöllöt eivät sentään ole asettuneet lintumiesten rakennelmiin. Nuortevan mukaan Suomi on Euroopan yhteisössä "kaavoitettu vapaa-ajan reservaatiksi' '. Jari Salonen SUOME LUONTO 5/9 1 50. Baden-Wtintembergin luonnonsuojeluliiton selvityksen mukaan Schwarzwaldissa harrastetaan 37:ää erilaista luontoa rasittavaa lajia. purjelautailu, purjehdus, vesija maahiihtolajit, ratsastus, vuorikiipeily ym. Satoja uuttuja on kiikutettu kuusikoiden kätköihjn, mutta tuloksista ei paljon ole kehdattu puhua. Saksassa myytiin viime vuonna runsaat puolitoista miljoonaa maastopyörää. Mallia käpytikan kolosta Pönttöjen salaisuutta ei vielä täysin tiedetä. Tarvetta olisi kokeilla lisää tälläisia paikkoja, sillä molempiin kokeilupönttöihin asettui heti pöllöpari' ', Syrjänen iloitsee. Integraatio luo kuitenkin ' 'tiettyä vaarapotentiaalia", toteaa ministeriön integraatiotyöryhmän jäsen Satu Nurmi. nam pitkällä. Mökkeilyssä ministeriö tullee ehdottamaan ns
Mantshurian ja kaakkoisen Neuvostoliiton asukki on tavattu Euroopassa aiemmin vain kahdesti, Saksassa ja Hollannissa. Yleisintä kysymystä ei ole vaikea nimetä: mitä siilille voi syöttää. "Näyttely pyrkii antamaan vastaukset tärkeimpiin siilien elämää koskeviin kysymyksiin ", sanoo toteutuksesta vastannut Ilari Sten. Stenin mielestä piikkikerälle on parasta tarjota kalaa ja muuta proteiinipitoista ruokaa. mutta onko lintu todella SUOME LUONTO 5/91 50. Siilien ekologiaa tutkinut Sten on Korkeasaaressa tottunut kertomaan yleisölle siilistä. Vaikka ruokaa on tarjolla syksylläkin, siili tietää, milloin on talviunen aika.'' Hankoon pyrähtänyt elegantti sirkkuvieras joutuu rariteettikomitean syyniin. Tutkimusten mukaan siilin ruuansulatus ei ole hyvä käsittelemään maitosokereita.'' " Joka tapauksessa maitotuotteista kerma tai kermaviili sopivat siilille maitoa paremmin. Tieteellisestä nimestä on tietenkin ehditty vääntää jo lempinimi Ele. Mutta oli Elen tai muiden idän ihrneiden kohtalo mikä hyvänsä. Pekka Hänninen 7. on harvinaisen linnun löytäminen ja näkeminen melkoinen kokemus harrastajalle. ruuan kanssa. kira-, loisto-. lintuaseman takapihan lintuverkossa killui huhtikuun lopulla odottamaton vieras. Elen kanssa samoihin aikoihin Suomessa nähtyä jättiläismerikotkaakin on jo ehditty epäillä tarhakarkuriksi. Rariteettikomitea tutkii kaikki maassamme havaitut harvinaisuudet ja Elekin joutuu komitean syynättäväksi. ''Meiltä voi tilata talvipesän piirustuksia", kertoo Sten. Siilinruokavinkkejä ja muuta hyödyllistä tietoa saat Korkeasaaren siilinäyttelystä. niittysirkkuja ja schwarzinuunilintuja, jotka kaikki on jo ehditty huolia luonnonvaraisina maamme lajiluetteloon. Itä-Euroopan kautta tapahtu5 vaa lintukauppaa on vaikea vall voa pitkän maarajan takia, eikä ?: köyhissä maissa ole välttämättä { haluakåan riistää kansalaisilta pientä sivubisneksen mahdollisuutta. Euroopan maiden rariteettikomi teat yrittävät kartoittaa, mitä kaikkea maanosaamme on tuotu ja syksyllä aiheesta pidetään kansainvälinen konferenssi. Antti Halkka hemmän julkisista tarhoista löytyy nykyään lähes laji kuin laji, ja Berliinin torilla kaupitellaan mm. Euroopan julkisista ja väKorkeasaaren näyttelyyn kuuluu vanerista ja laudasta valmistettu talvipesälaatikko. Siili sai näyttelyn eläintarhassa avattiin kesäkuun alussa pysyvä siilinäyttely. Itä-Euroopan avautumisen myötä pimeille markkinoille on alkanut tulvia aasialaisia lintuja. Juustoa voi laittaa siilin kuppiin huoletta, sillä juustoa valmistettaessa maitosokeri hajoaa.'' Siilinäyttely pyrkii myös kertomaan siilin talviunesta ja siitä, miten siilin talvenviettoa voi auttaa. Maito voi aiheuttaa etenkin sairaalle eläimelle vatsavaivoja. Harvinainen vieras on vielä vailla vakiintunutta suomalaista nimeä. " Suositeltavinta on antaa siilille vettä yhdessä Lensikö Ele Kiinasta. lentänyt 7000 kilometriä Kiinasta Suomeen, on jo vaikeampi kysymys. KOTIMAASTA Siili on keitetyn kalan ystävä. Ruoantähteet ja vaikkapa kaurapuuro sopivat siilille myös oikein hyvin. " Jos siilejä ruokkii säännöllisesti, ruokintaa ei pitäisi jättää kesken. Lintu määritettiin sirkuksi ja pienten jatkotutkimusten jälkeen tarkemmin Emberiza elegans -lajin jäseneksi. Lajirnäärityksessä tuskin on tulkinnan varaa. '' ''Ruoan olisi syytä myös olla melko suolatonta, koska siilin munuaiset eivät ole tottuneet suuriin suolamääriin.'' Entä voiko siilille antaa maitoa. kultakurkku-, herkku-, keltakurkku-, töyhtöja eleganttisirkusta. vsk. ''Kala olisi hyvä keittää, sillä silloin rasva on siilille sopivassa muodossa.'' ' 'Esimerkiksi koiranja kissanmakkaroita voi myös tarjota siilille, vaikka ne eivät tunnu aina kelpaavan. pyrstötulkkuja. Talvipesän rakennusohjeet on julkaistu myös Suomen Luonnossa 6/89. Linnun alkuperän selvittäminen on tietenkin vaikeaa, eikä rariteettikomiteakaan pääse siitä koskaan sataprosenttiseen varmuuteen. Tarhakarkuruus on mahdollista, sillä lintukauppa on yleistynyt Euroopassa. Lintuharrastajapiireissä on puhuttu mm
Tekee mieli olla hiljaa ja nostaa verkot kuin varkain. Veneessä on henki, joka hinkuaa vesille. Kylmään lasikuituveneeseen on vaikea kiintyä. Veneeseen puu tarkoituksenmukaisesti Helsingin Suomenlinnassa SUOMEN LUONTO 5.(91 50. Se on sukua kuvanveistolle. Puuvene tosin tehdäänkin yleensä käsityönä, joten ne eivät tilastoihin sisälly. Kun puuvene viistää vettä, eivät linnut eivätkä kalat säiky. vsk.. Järvivene on savolaismallinen, melko kapea ja matala, joki vene on järvivenettä leveämpi ja merivene on sekä leveä että korkea. Muuten Suntio ei ota kantaa muovikaukaloon, sillä puuveneentekijällä on vain yksi rakkaus puuvene. Viitisen vuotta sitten perinnettä alettiin elvyttää ja Haminan käsija taideteollisuusoppilaitoksessa järjestettiin ensimmäinen veneenveiston jatkolinja, jossa oli 11 osanottajaa. veistäjä antautuu veneen tekoon koko sielullaan, valitsee oikeat puulajit huolella ja muotoilee pehmeästä materiaalista jalomuotoisen esineen. Tosin joka järvelle osataan tehdä sen oloihin sopiva vene. Tänä vuonna veistäjiä koulutetaan jälleen. Veneenrakentajasta jää jotakin veneeseen. Veneenveiston opettajan Poju Suntion mukaan puuveneen tulevaisuus näyttää hyvältä. Lasikuituveneelle kun ei tarvitse tehdä mitään. Hartsipitoisia veneistä onkin tullut ongelmallista jätettä, koska lasikuitu ei niin vain häviä. 8 Muun muassa tuuliselle ja korkeita aaltoja vellovalle järvelle rakennetaan vene, joka on perusmallia jykevämpi. Poltettaessa siitä syntyy klooriyhdisteitä, joten juhannuskokkoon lasikuituvenettä ei pidä laittaa. Veiston salat ovat vaarassa kadota tekijöiden mukana, sillä uutta polvea ei ole koulutettu. Perinnettä elvytetään Nykyisin veneenveistäjän löytää varmimmin KaakkoisSuomen rannikolta, jossa Ruotsinpyhtään ja Virolahden väliselle rannikolle on ahtautunut peräti 18 veistämöä. Ihana raukeus täyttää soutajan mielen. Suomen vesille on kehitetty kolme venetyyppiä: järvi-, jokija merivene. Suntion mukaan sen suosion syynä on "velttoutunut kansa". Joka tapauksessa yhä useampi suomalainen valitsee lasikuituisen veneen. Lasikuitu on ongelmallista Teollisuustilaston mukaan Suomessa myydään vuosittain lähes 25 000 pienvenettä, joista vain muutama prosentti on puisia. Sen kupeita ei silitellä ja siitä voi luopua tunteilematta. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Puuvene tekee onnelliseksi Puuveneen teko on enemmän kuin käyttöesineen nikkarointia. Koulusta valmistuneet veistäjät tekevät veneitä, niinkuin pitääkin. Kaikkiaan verstaita ja yksittäisiä veistäjiä on Suomessa vielä toista sataa ympäri maata
Veneen veisto maistuu veistokaarilaisille. Veneen perusmateriaalin, suomalaisen männyn, Mikael Holmström käy itse valitsemassa Hyvinkään metsistä. Työn ilo syntyy yhteishengestä, mielekkäistä tehtävistä ja luonnollisista materiaaleista. Pelkkä lumppu ei elätä. vsk. olevan Veistokaari Oy:n Mikael Holmström tekisi mielellään pelkkiä puuveneitä, jos vain tilauksia riittäisi. Hallissa juuri valmistunut moottorivene on mäntyä, sen kaaret kovaa saamea, kokassa on lahoamatonta, öljypitoista irokoa ja peräpeilissä mahonkia. Parhaillaan korjataan mm. Veneen hoito on helppoa Holmströmin mukaan puuveneen hoito on helppoa. Lakatusta veneestä raaputetaan lakka keväällä pois ja uusi sivellään tilalle. ''Ehdotin aikoinani kierrätyskeskusta puuhaaville, että jos me saamme joka rätin, niin me hoidamme vaatepuolen'' Rantanen sanoo, " mutta siitä ei silloin päästy sopimukseen. Valion Pakkaukset ja ympäristö Kierrätyskeskukset nakertavat kirpputorien kannattavuutta. ''Kansalaisjärjestöt, romukauppiaat ja muut hyötyjätteen kerääjät on otettava mukaan kehittämään kierrätyskeskuksia ja etusijalle on asetettava ne järjestöt, joilla on sosiaaliset tavoit.. vattuun puuveneeseen sivellään uusi terva keväällä ja syksyllä. Hänen mukaansa ne heikentävät kirpputorien kannattavuutta. Rantanen on varma, että he voisivat hoitaa tekstiilit vapaaehtoisin voimin. ravintolalaiva Margonaa, mutta veneitäkin päästään aina välillä tekemään. IIPVC eli polyvinyylikloridi on muovi, joka on suurimmaksi osaksi klooria. Sveitsissä näin on jo tehty! kaan noin 15 prosenttia poistettavista tekstiileistä kelpaa jälleenmyyntiin kotimaassa, 10 prosenttia soveltuu kehitysmaihin vietäväksi, 60 prosenttia on uusiotuotteiden raaka-ainetta ja lopun voi puristaa polttopriketeiksi. Rantanen vaatiikin, että kierrätyskeskusten toimintaa muutetaan. Hänen mukaansa kierrätyskeskuksissa pitäisi olla ammattitaitoista ja motivoitunutta väkeä, joka osaa käsitellä tavaroita yksilöllisesti ja toimittaa ne oikeisiin paikkoihin. Moni kirpputoreja käyttävä on ostoksiensa kautta kiskonut alkoholisteja ylös ahdingosta ja vaatettanut ja ruokkinut afrikkalaisia köyhiä. Veneeseen käytetään usein myös Oregonin mäntyä, josta saadaan hyvälaatuisia ja leveitä lautoja. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT PVC:sta olisi luovuttava Mikael Holmströmin mielestä puuveneellä voisi olla nykyistä enemmän ystäviä. Verstaalla tehdään myös muita tilaajan mielen ja veistäjän hengen mukaisia pienveneitä sekä kanootteja. Yhdistys tekee sosiaalista työtä sekä kotimaassa että ulkomailla. PVC-muovia käytetään paljon kertakäyttötuotteissa. Kierrätyskeskus olisi vastaanottopiste, jossa vaatteet selvitettäisiin pikaisesti ja parhaat laitettaisiin myyntiin. Niitä odotellessa veistokaarelaiset joutuvat tekemään muutakin. -lehtisen mukaan PVC-muovia on mm. Tehometsätalouden puu ei veneenrakentajalle kelpaa. Valion vihkonen on tervetullutta tietoa, mutta pakkausmateriaalin muuttaminen olisi sentään toista! Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salosen mukaan jätteenpolton päästöjen hallintaan kohtuullisilla kustannuksilla ei ole mitään mahdollisuuksia, ennenkuin luovutaan PVC-muovista kertakäyttötuotteissa. teet.'' ,! :,:: ! Kierrätyskeskukseen "' kunnon kirpputori Rejtex Oy:llä on 14 Rihmankiertämä -kirpputoria, joista voi käydä Rejtex haluaisi pitää kirppuhankkimassa itselleen laadukkaat kierrätyskuteet, rejtexit. Hyvä venelauta saadaan tiheäsyisestä, hitaasti kasvaneesta ja oksattomasta puusta. Arvokkaat tekstiilit talteen Pauli Rantanen on huolissaan paitsi oman sosiaalisen työnsä aineellisesta perustasta myös tekstiilikuitujen hukkaantumisesta. rasvojen ja juustojen pakkauksissa, joita ei saa hävittää polttamalla. Kierrätyskeskuksissa rejtexiläisten omin materiaali, tekstiilit, ei saa sille kuuluvaa arvoa. Puuvene nostetaan talveksi ylös ja suojataan esimerkiksi pressulla. PVC:llä on järkeviä käyttökohteita, kuten maan alla kulkevat kaapelit, mutta myös järjettömiä löytyy. ' ' Rantasen mukaan kierrätyskeskuksen työntekijät ovat nyt kiukkuisia, kun Rejtex ei ota vastaan ylijääviä vaatteita. " On selvää, että jos meille tuodaan vain huonoa tavaraa, niin mitä me sitä lajittelemme. Vaatteita ei ehditä lajitella eikä kunnostaa ja parhaat viedään käsistä. Joukossa pitää olla myös helmiä, sillä siitä se tuotto tulee.'' D 9. Rejtexin kokemusten mukierrätyskeskuksessa. Rantasen mukaan moni yksityinen hyötyy nyt yhteiskunnan verovaroilla ylläpidettävästä tavaran ilmaisjakelusta. toria esimerkiksi Helsingin ainoan tekstiilijätettä jalostavan yrityksen, Rejtex Oy:n johtaja Pauli Rantanen ei kiittele kierrätyskeskuksia. Rejtex Oy:n rinnalla toimiva Uuden Kasvun Yhdistys saa toimeentulonsa pääasiassa eri puolilla maata olevista kirpputoreista. Tavalliseen soutuveneeseen tarvitaan muutama runko ja mitä vanhempi puu on, sitä parempi. PVC muodostaa palaessaan muiden aineiden kanssa myrkyllisiä yhdisteitä, jotka vapautuvat ilmakehään. Esimerkiksi elintarvikkeita ja teknokemian tuotteita pakataan polyvinyylikloridiin. TerSUOMEN LUONTO 5/91 50. Näillä toimilla puuvene kestää jopa 50 vuotta. V eistokaarelta saa puisen soutuveneen 7 000 8 000 markalla ja toimitusaika on noin kaksi viikkoa
Reunimmainen kuuden metrin peltokaista tuottaa joka tapauksessa keskimäärin 18 prosenttia huonommin kuin pellon sisäosat. Reunapenkka säilyy monipuolisena, mutta rikkaruohot kylläkin pääsevät leviämään pienen matkaa pellolle. Suojapientareilla on tietenkin myös enemmän hyödyllisiä petohyönteisiä, mutta tämän hyödyn määrää ei ole pystytty arvioimaan. Loppukesällä karja päästettiin jälkilaidunnukselle. Häviävät kukkaniityt ovat myös monien kiintoisien sirkkojen ja kaskaiden tyyssijoja. Englannissa on selvitetty, miten riistalintupoikueet ja perhoset saataisiin menestymään paremmin viljelysmailla. Englannissa pilkattiin aluksi niitä, joiden pellon reunassa oli rikkaruohoja pellot näet vaikuttivat hoitamattomilta. Nykyään monet englantilaiset viljelijät esittelevät ylpeinä sellaisia peltoja: " Katsokaa, minä olen perustanut suojapientareita! ''. Meillä viljelijöiden olisi kokeiltava eri levyisiä suojapientareita sekä peltojen keskelle jätettäviä tekopientareita; nehän voivat palvella myös ajoja kävelyreitteinä. Ruiskutuksia muunnellaan sen mukaan, mitkä rikkaruohot ovat vaivana. Doverin työryhmä löysi neljän vuoden aikana suojapientareilta kaksi-kolme kertaa enemmän päiväperhosia kuin ruiskutetuilta reunoilta. Tohtori J. Nittyjen ja ketojen lajimäärät ovat korSUOMEN LUONTO 5/91 50. Suojapientareen käyttö vaatii asennemuutoksen. Kauri Mikkola Maaseutu monipuoliseksi: Maanviljelysympäristö voidaan palauttaa monipuoliseksi: pellon reunaan suojapiennar, pöheikköön kukkaniitty, metsään pökkelöitä ja lahopuita. Ja kuka oikein haluaisikaan elää puoliksi tuhotussa ympäristössä. Englantilaisten 1988 julkaisemien laskelmien mukaan osittainen ruiskuttamattomuus laskee satoa tästä vain viisi-kymmenen prosenttia. Laidunnuskulttuuri loi erittäin rikkaan kasvija eläinmaailman, joka on nyt häviämässä. Tärkein keino on periaatteessa yksinkertainen: pellon reunaan luodaan noin kuusi metriä leveä suojapiennar ( conservation headland). Suomessa on harjoitettu ainakin pari tuhatta vuotta laidunnuskulttuuria, joka on miltei tyystin loppunut muutaman viime vuosikymmenen aikana. vsk.. Talvirehuksi tuleva heinä kaadettiin kesä-heinäkuun vaihteen paikkeilla. Pellon reuna myrkyttömäksi Salaojitetut ja pientareille asti kemiallisesti käsitellyt peltomme eivät juuri suo elintilaa luonnonvaraisille eläimille. aletaan tajuta, kuinka rikas vanhanaikainen maisema oli. Kukkaniityn voi tehdä Samoin kuin kovakuoriaisten uhanalaisuus johtuu aarniometsien ja lahoavien puiden puutteesta, ovat perhoset vähentyneet ennen kaikkea kukkaniittyjen ja ketojen häviämisen takia. Kun peltoon ruiskutetaan hyönteisja rikkaruohomyrkkyjä, reunaa pitkin ajettaessa suljetaan reunan puoleinen ruiskuvarsi. Tämä moninaisuus, vaikka onkin ihmiskulttuurin luoma, olisi pyrittävä saamaan takaisin. Kukkaniityt ja -kedot ovat pöheiköityneet, valoisat hakakoivikot pensoittuneet ja varovaisin polttopuuhakkuin harvennetut metsät on usein hakattu auki. Entinen kukkivien pientareiden ja pikku ojien kirjavoima peltomaisema on nyt yhtenäistä vihreää kenttää. Ruiskuttamatta jätetään tavallisesti vain rikkaruohomyrkyt ja hyönteismyrkyt keväällä sienimyrkkyjä voidaan käyttää, samoin kasvuhormoneja sekä syksyllä heinämyrk10 kyjä. Luultavasti jo kahden-kolmen metrin suojapiennar ruiskuvarren kärjen ja pellon reunan välissä monipuolistaisi eliöstöä. Näin myrkyt eivät juuri leviä suojapientareelle eivätkä lainkaan ulos pellolta. Koska olet viimeksi nähnyt kissankäpälän, ketoneilikan, ruusuruohon tai Jätä pelloll« purtojuuren. Jotta petohyönteiset saataisiin talvehtimaan pelloilla, myös pellon keskelle on jätetty ruiskuttamattomia ja kylvämättömiä kaistoja. Näin on saatu peltopyypoikueet menestymään huomattavasti paremmin kuin kokonaan ruiskutetuilla pelloilla. Lisäksi karja laidunsi rantaniityillä, haoissa ja metsissä. Rikas eläimistö ja kasvisto eivät haittaa maataloustuotantoa, varmaankin päinvastoin
Raivaushoitoa pitäisi soveltaa tarpeen mukaan myös rantaniityille. Heinäkuun lopulla tai elokuussa on vuorossa jälkilaidunnus tai laidunnuksen matkiminen niittämällä ja kuljettamalla heinä pois. Valitettavasti kansantaru niiden vahingollisuudesta metsätaloudelle elää sitkeänä. Kesä-heinäkuun vaihteen tienoilla heinä niitetään viikatteella tai koneella ja kuljetetaan pois, tai sitten annetaan eläinten laiduntaa niityllä. Rantojensuojeluohjelman säätämisen aikaiset tapahtumat osoittivat valitettavasti, että monien mielessä puuston arvo mitataan pelkkänä rahana. Rannoilla ja puronvarsilla on usein suojelemisen arvoista puustoa. Erämaalakikeskustelussa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) näet Helsingin Sanomien mukaan huolestui siitä, PUHEENVUORO että " hyönteiset ja ötökät ... Toivottavasti sekä pöheiköityneitä pientareita että parturoituja ky lvönurmikoita, eräänlaisia elintasoviheraavikoita, saadaan näin muutetuksi kukkaniityiksi. Siis sairaissa puissa elävät eivät iske terveisiin eivätkä kaatuneissa puissa elävät pystyihin jne. ,uojapiennar! Pellon reunaan, pihamaalle ja metsän kätköihin voi jättää elintilaa monenlaisille kasveille ja eläimille elämän rikkauden nimissä! keimpia mitä luonnossamme on tavattu. Valistunut maanviljelijä saattaa hyvinkin olla kiinnostunut ko;:i keilemaan suojapientareita. Esimerkiksi Liminganlahden pajukoituminen on kyllä edullista kultasirkuille, mutta varsinaiset avoimen elinympäristön linnut saattavat olla vähenemässä. Vain laajahkoilla tuulenkaadoilla saattaa seuraavana kesänä olla valoisuutensa takia tuholaisvaikutusta; niissä viihtyvät ytimennäivertäjät ja kirjanpainajat, joille tavallisen metsän yksittäiset rungot ovat liian varjoisia Tutkija Ilpo Mannerkoski on korostanut sitä, että luonnonmetsissä tuholaisia on toisin kuin talousmetsissä hyvin vähän sekä sitä, että kun kaatunut puu löydetään, mahdolliset tuholaiset ovat jo ehtineet jättää sen. On syytä ihmetellä, että parlamentissa esitetään tämäntasoisia lausuntoja. Erityisen tärkeitä ovat pikku vedet, lähteet, lammet, suonsilmäkkeet ja purot, puhumattakaan rehevistä lintulahdista ja -järvistä. Suojapiennarten sekä niittyjen ja ketojen hyväksi voi maata ornistamatonkin tehdä paljon: sukulaisen voi taivutella jättämään osan viheraavikkoaan parturoimatta, voi ottaa itse hoitaakseen pakettipellon nurkkauksen tai voi vain neuvoa tuttujaan. Metsissä ja vainioilla on paljon pieniä kohteita, jotka olisi eläimistön tukikohtina jätettävä rauhaan. vsk. saavat estottomat elinmaastot, jos metsien kaatuneita puita ei kärrätä pois''. Alkuperäisessä luonnossa oli vähän niittyjä, lähinnä rannoilla, kallioilla ja hietikoilla. Vai riittäisikö merestä paljastuva uusi niitty korvaamaan pensoittuneen alan. Sitä paitsi pohjoisessa tuholaisriski on niin pieni, ettei siitä kannata edes puhua. Niitty raivataan keväällä. 1 ·;: 5 :.: Pökkelöt monipuolistavat metsää Luonnon monipuolisuuden turvaamiseksi olisi erityisen tärkeää jättää metsiin pökkelöitä ja kaatuneita puita. Vanhat jalopuut, haavat ja petäjät ovat rikkaan hyönteismaailman tyyssijoja, ja niissä on usein lintujen pesäkoloja. Palkinto tulee nopeasti: jo toisena kesänä kasvillisuus on monipuolistunut. Laidunnuksen vaiheet Niittyjen ja ketojen kasvija SUOMEN LUONTO 5/91 50. 11. Todella hyvän ja kestävän niityn tai kedon aikaansaaminen vie kuitenkin useita vuosia. Niinpä raidat ovat ensimmäiseksi keväällä pölyttäjäkimalaisten ja muiden hyödyllisten eläinten mesilähteitä, ja pian jo pajulinnut ja kertut ruokailevat niissä. eläinmaailman rikkauden syntyyn tarvitaan kolme toimenpidettä: ensiksi raivaus, joka takaa paljon valoa ja lämpöä, toiseksi kaksinkertainen laidunnus tai niitto, joka pitää kovat kasvukilpailijat kurissa, sekä kolmanneksi ravinteiden, toisin sanoen niitetyn heinän, poisvienti, joka pitää maan köyhänä eikä päästä mitään yksittäistä lajia valtaan. D Kirjoittaja on Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen dosentti. Puissa elää niiden sairastuttua, kaaduttua ja lahottua enimmäkseen toisiaan seuraten uusia hyönteislajeja, jotka eivät yleensä ''palaa taaksepäin''
Laakeille rannoille syntyy niittyjä ja ruovikoita 11 jotka maan kohotessa muuttuvat pajukoiksi ja lepikoiksi ja aikanaan metsäksi; matalan veden alueet kasvavat vitoja, lumpeita, ulpukoita ja ärviöitä. Rokuanvaara on osa harjua, joka alkaa Sotkamosta ja kulkee Paltaniemen, Manamansalon ja Kempeleen kautta Oulunsaloon. Peräytyessään meri jätti jäl-. 12 Rantavoimat temmeltävät Rannoista reilu kolmannes on moreenia, vajaa kolmannes hiekkaa ja soraa, ja saman verran on savija lieterantoja. Muinaiset rantavallit, kaarrot, juoksevat yhdensuuntaisina harjanteina poikki suotasankojen. Aallokko ja jäät kasaavat irtainta ainesta jopa parin metrin korkuisiksi ja kilometrien pituisiksi valleiksi. Maan kohoamisen on arveltu jatkuvan toiset 10 000 vuotta ja Oulun tienoon kohoavan vielä satakunta metriä. Pohjana on ikivanhoja kallioita, jotka ovat kuluneet tasaiseksi peneplaaniksi jo miljoonia vuosia sitten. .__ _____________________ __. Korkeimmat niistä kasvavat metsää, matalimmat ovat jo hautautuneet turpeeseen, mutta saattavat silti yhä näkyä poikkeavan kasvipeitteensä vuoksi. Limingan edesmennyt latomeri Suurin osa maakunnasta on varsin laakeata ja loivapiirr teistä. Vaara pysyi niukkakasvisena verraten pitkään. Tuore, juuri syntynyt maa on ravinteista. Keskimäärin hiekkakinokset ovat puolisen kilometriä pitkiä, 50-100 metriä leveitä ja 10-12 metriä SUOMEN LUONTO 5/91 50. Vuosisatamme alkupuolella ranniJckolakeudet olivatkin yhtenäisessä hyötykäytössä, pääosin laitumena tai heinämaana. Rantavoimat muokkaavat maisemankin. Kun rantaa suojaavia saariakin on perin vähän, ja vedenkorkeus vaihtelee kaksi, kolmekin metriä, on rantavoimilla tilaa temmeltää. Heinä kuivattiin pellolla ja varastoitiin latoihin ja vasta talven rekikeleillä ajettiin kotitanhuville. Elävä luonto on sopeutunut rajuihin rantavoirniin. Niinpä Limingan tienoilla kymmenen metrin korkeuskäyrä on paikoin toistakymmentä kilometriä rannasta! Muinaiselle viljelijälle maiseman tasaisuus ja hienojen maalajien runsaus oli rikkaus: maa oli helposti muokattavissa pelloksi ja niityksi. .n Merenkurkku sulkeutuu ja Perämerestä tulee Peräjärvi, joka kohoaa maan mukana. Rehevä kasvillisuus ja sillä elävä suunnaton pieneläinten joukko tarjoavat linnuille hyvät ruokamaat. Toki Limingan maisema on yhä vaikuttava avoimuudessaan, mutta leppä, pajut ja järviruoko valtaavat alaa. Kalliorantojen osuudeksi jää vain pari prosenttia. Jähmettynyt hiekkameri Suurenmoinen näyte muinaisista rantamuodostumista on Rokuanvaara, parikymmentä kilometriä pitkä ja viisi-kymmenen kilometriä leveä selänne, jonka korkein huippu, Pooki, on 194 metriä merenpintaa ja noin sata metriä Ahmasjärveä ja Oulujokea korkeammalla. Liminganlahti sekä Hailuodon itäja eteläranta ovat vanhastaan tunnettuja lintuparatiiseina, mutta itse asiassa koko Perämeren rannikko Merenkurkusta pitkälle Ruotsin puolelle on samaa lintuparaMerihanhella on viime vuosikymmeninä ollut menestystä perhe-elämässä. Aallokko kasaa rantaan hiekkakenttiä, joita tuuli sitten järjestelee kinoksiksi. vsk.. Harjun aines on poikkeuksellisen hienoa hiekkaa, joten aallokko, tuuli ja jäät ovat muotoilleet koko harjujaksoa. Meri syövytti rantavallejaan nykyisen kahdensadan metrin korkeuskäyrän tienoille. i ,l,j .:,; ;;: .fl kohoaa yhä Perämeren rannikolla noin metrin sadassa vuodessa. MMKUNNAT TUTUIKSI 5 POHJOIS-POHJANMAA Eero Kaakinen Seppo Vuokko Limingan niityiltä Syötteen rinteille Kun mannerjää väistyi, Pohjois-Pohjanmaasta ylti silloisen Itämeren pintaan vain Itä-Pudasjärven vaaraseutu, Iso-Syöte lähiympäristöineen. Niinpä latoja tarvittiin tuhansia. Rokuanvaarakin oli veden alla jään väistyessä. kensä koko maakuntaan. tiisia: laakeiden niittyjen, allikoiden, ruovikoiden ja pajukoiden vyö, joka matalan veden aikana laajenee lietteikköinä merelle päin. Niinpä vahvat luoteistuulet ehtivät synnyttää yhtenäisen 18 kilometriä pitkän ja leveimmillään viisikilometrisen dyynikentän. Kymmenessä tuhannessa vuodessa muutaman sadan neliökilometrin maakunta on kasvanut satakertaiseksi. Monin paikoin harju on levinnyt laakeiksi hiekkakankaiksi, jotka eivät lainkaan vastaa perinteistä kuvaa sianselkämäisistä harjuista. Mannerjää jätti kallioiden päälle paksun irtomaakerroksen, jota meri vielä tasoitteli. Komeita kaartoja on vaikkapa Lumijoen Haarasuolla, Pudasjärven Kuusisuolla ja Muhoksella Päijänteen-Välisuon alueella. Kanta on kivunnut jo useihin satoihin pareihin. Rokuanvaaran lakiosat paljastuivat merestä noin 8000 vuotta sitten kuivan boreaalikauden aikana. Maakunnan laajeneminen päättyy kuitenkin jo parin vuosituhannen kuluttua: Nyt ladot ovat käyneet tarpeettomiksi, niityt hävinneet, peltojakin on liikaa
Rantavehnä ja muut pioneerikasvit valtaavat ensimmäisinä merestä kohoavat hiekkakentät. 13. SUOMEN LUONTO 5/91 50. vsk. Hailuoto on maankuulu hiekkaisista, alavista rannoistaan.joista nauttivat niin kahlaajat kuin turistitkin
POHJOIS-POHJANMAA korkeita. Jänteet ovat pohjoisempiin soihin verrattuna matalia. Hienoimmillaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja UtaJarven rajoilla leviävällä Olvassuon-Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella, jota Kiiminkijoen sivujoen, Nuorittajoen, latvahaarat halkovat. Supissa on kesällä useammin hallaa ja talvella kovempia pakkasia kuin harjanteilla. Aivan merenrannan tuntumassa on pieniä luhtaisia soistumia, joiden kasvillisuus voi olla lettomaisen rehevääkin. Karulla ja tasaisella Pohjois-Pohjanmaalla aapasuoluonto ei hevin esittele ravinteisimpia puoliaan: lettoja saa hakemalla hakea! Rimpisillä soilla linnusto on sitävastoin sekä runsas että monilajinen, vaikka useimpien suolintujen esiintymisen painopiste on vielä pohjoisempana. Pari leveämpää rantaterassimuodostumaa kertovat välivaiheista, jolloin merenpinnan lasku pysähtyi 14 ja meri ehti kuluttaa hiekkaista rantaa syvemmälti. Pohjoispohjalaista aapaa luonnehtii sarainen tai lyhytkortinen nevakeskusta, mutta rimpiäkin voi olla kosolti. Ojitusten kirot Täällä koetaan kouriintuntuvina niin soiden hyödyntämisen siunaukset kuin kirotkin. Tunnuslinnuksi sopii kurki, sillä täällä sen kannat ovat taajimmat. Suolla pesii rikas linnusto. Pohjois-Pohjanmaalla on nähtävissä moni-ilmeinen soiden kehityssarja meren ääreltä sisämaahan. Ikääntyessään suot karuuntuvat, kasvavat kooltaan ja kehittyvät rimpisiksi aapasoiksi. Hieman edempänä on pieniä kuivia keidassoitakin. Suppien pohjalla ei metsä menesty, vaan ne kasvavat kuivaa niittyä tai sammalta ja jäkälää. joilla maakunnan nimikkokukka suopursu levittää huumaavaa tuoksuaan. vsk.. Litokairassa on vahva erämaan tuntu. SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Vaaran rinteille peräytyvä meri muodosti rantavalleja, joita on perättäin muutaman kymmenen tai sadan metrin välein, jyrkillä rinteillä tiheämmässä. Puuttomuuteen lienevät syynä " kylmän ilman järvet' ', joita muodostuu kylmän ilman valuessa rinteitä alaspäin. Harjuun oli sen syntyessä hautautunut suuria jääkappaleita, jotka sulivat myöhemmin synnyttäen suuria kuoppia. Suomen soisimmat seudut Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisinta seutua: Pudasjärven länsiosissa sekä Temmesja Tymävänjokien latvoilla parhaimmillaan yli 80 prosenttia maa-alasta on suota. Aapojen reunaosia kattavat useimmiten laajat rämeet, Olvassuo, josta osa on suojeltu luonnonpuistona, on pohjoispohjalaista aapasuoluontoa hienoimmillaan. Rokuanvaaran ytimessä on hiekkaa ainakin sadan metrin paksuudelta. Suurimmat näistä supista ovat satojen metrien levyisiä ja 40 metrin syvyisiä. Nykyisin dyynialueita peittää mäntymetsä, jonka pohjakerroksena on kaunis, mutta niin huonosti kulutusta kestävä poron jäkälämatto. -mutta miten kauan
SUOMEN LUONTO 5/91 50. Oulujoki on tehokkaimmin voimantuotantoon rakennettu joki. . Mutta tältä riurmelta ei tarvitse astua kuin Kiiminkijoki, joka aloittaa juoksunsa Kainuun rajoilta, on suurimpia vielä rakentamattomia jokiamme. Myös Kuivajoki on koskiensuojelulain turvin jäävä vapaaksi virraksi seudulle, jonka entisyys on välittynyt monille suomalaisille Antti Hyryn kirjoista. Tervaväylästä sähkövirta Elävä ja villi Oulujoki lumosi I. kivenheiton joka suunnalle, eikä sitäkään, niin ammottaa edessä kosken humiseva jyrkkä rotko. Rakennettuna joesta ei ole nähtävyydeksikään. Jokivarsissa lyövät etelä ja pohjoinen kättä: pohjoiset pikkutervakko ja kalvaspaju Iijoen yläja keskiosa virtaa koskiensuojelulain ansiosta vapaana, mutta alaosa on kahlittu sähköntuotantoon. Ja metsäisilläkin kohdilla ilmoittaa syvyydestä nouseva kumea kohina, ettei se ole kaukana . 15. .... Kymmenen virran muistomerkkejä Viimeisenä rakentamattomana suurena jokena on Kiiminki jokea yritetty suojella ja tutkia, ja se edustaa maamme humuspitoisia jokivesiä kansainvälisessä Project Aquassa. Jokea pitkin virtasi terva Kainuusta, ja vastavirtaan nousivat rintamaiden tuotteet selkosiin. vene toisensa jälkeen täydessä lastissa ilmestyy niemen takaa ja toista rantaa mennä huhkii sivuitsemme, tuota pikaa sekaantuakseen alamäen kimottaviin kuohuihin.'' Joella oli elämää: se antoi yllin kyllin kalaa lohta, taimenta ja siikaa. Joka pisara käytetään eikä ohijuoksutuksia tarvita, sillä suuri Oulujärvi ja muut Kainuun järvet on alistettu tulvavesien varastoaltaiksi. Inhan. Mutta sähköä se jauhaa, ja vaurautta Suomen teollisuudelle. Pyhäkoski kiertää nientä kolmella puolella. Turvetuotanto on täällä suurimmillaan. Jyrkkä polku johtaa kuusikon läpi talon kalarantaan, joka on heti niemen kainalossa. K. Useissa jo luonnostaankin vähävetisissä ja humuspitoisissa joissa metsien ojitus ja turvetuotanto heikentävät veden laatua entisestään. vsk. Vaelluskalan nousu loppui, kun keskellä Oulun kaupunkia oleva Merikoski rakennettiin 1948. Tuon tuostakin saadaan siten maalle hohtava siika tai taimen. Kipinän kylä, Pudasjärvi. Alkuperäinen suoluonto on joutunut väistymään laajoilta alueilta, kun metsänparantajat ovat tunkeneet ojaverkostonsa aapojen reunarämeille ja kuivattaneet samalla laajalti keskustan nevojakin. Limaantuneet pyydykset, kalojen makuhaitat ja samentunut vesi ovatkin jokivarsien asukkaiden keskeisiä puheenaiheita. Matkalla vesi pakotetaan seitsemän kertaa turbiineihin. Suoja vesiluonnon ykseydenkin ymmärtää selvimmin juuri Pohjois-Pohjanmaalla. Ylempänä on lyhyt lohipato. .. " Polku kiertelee törmän tasaista reunaa ja sieltä täältä näkyy syvällä jalkain alla synkkä, kuohuva sola. Sen alapuolella vedetään pitkin päivää kullenuottaa. Lyhyellä nuoralla, jonka toinen pää on maassa kiinni, kierretään nopeaan kappale koskea ja vedetään sitten perä rannalle. Oulujärvestä, 122 metrin korkeudelta, putoaa joka sekunti 450 kuutiometriä vettä Perämereen. Vaikka alajuoksun voirnalarakentaminen onkin vienyt Iijoen mahtia, Pudasjärvellä, joen keskijuoksulla, aistii yhä suurvirran tunnun
Sen jylhissä maisemissa puhuu jo selvä pohjoinen. Paljain silmin niitä ei juuri erota. 16 SUOMEN LUONTO 5/91 50. Iso-Syöte yltää 431 metrin korkeudellaan tunturin mittoihin. Niinpä sitä ei ole näkyvissä kalliona kuin yhdessä paikassa Oulujoen uomassa. HaiRokuanvaara on jääkauden kasaama valtava harjuselänne. Muhoksen muodostuma Noin 1300 miljoonaa vuotta sitten vajosi satojen neliökilometrien laajuinen kalliolohko liki kilometrin naapuriseutuja alemmaksi. Savikivi on niin pehmeätä, että se rapautuu sateessa ja pakkasissa muutamissa vuosikymmenissä. Aikaa myöten kuoppa täyttyi, ja sen täytteet iskostuivat kiveksi. Liki 70 kilometriä pitkä ja kymmenkunta leveä savikivialue, Muhoksen muodostuma, yltää Muhokselta Hailuotoon. Kansallispuistoon on syytä tutustua vain polkuja pitkin, sillä senjäkäläkasvillisuus on hyvin herkkää kulutukselle. Itäistä leimaa jokivarsien lajistoon tuovat pulskaneilikka ja Temmesjoen rantojen kiiltävälehtinen jokipaju. Tähän syvään monttuun syntyi järvi tai merenlahti, johon alkoi heti kertyä savea ja hiekkaa. Niitä etsitäänkin mikroskooMuhoksen ja Limingan savikivet ovat yli 1000 miljoonan vuoden ikäisiä. vsk.. Savikivessä on fossiileja, tosin harvassa ja pieniä. POHJOIS-POHJANMAA pilla joko suoraan kivestä, tai liuottamalla ensin kiven silikaattiaines vahvoilla hapoilla, jolloin niin kovin hennot leväjäänteet jäävät jäljelle! luodosta on löydetty nuorempia, noin 600 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä, joiden monipuolisempi levälajisto ennakoi jo kambrikauden "räjähdystä", tavattoman nopeaa evoluution rynnäkköä, jossa muutaman miljoonan vuoden laskeutuvat jokivarsia alaspäin, ja vastaan tulevat eteläiset isolimaska, kilpukka ja kurjenmiekka
Eteläisin Suomen vuorista, joka yltää tunturin mittoihin, on 431 metrin korkuinen IsoSyöte. Puuton laki on suonut kasvupaikan vaatimattomimmille tunturikasveillemme, tunturivihvilälle ja riekonmarjalle. D Eero Kaakinen on kasvitieteilijä, joka työskentelee Oulun lääninhallituksessa ympäristönsuojelutoimistossa ylitarkastajana. Lahdella on kolme lintutomia: Temrnesjokisuussa, Sannanlahdessa sekä Virkkulassa, jossa on myös opastuskeskus. Valtaosa kuusikoista on käyty aikoinaan läpi poimintahakkuin, mutta varsin luonnonmukaista metsää tapaa esimerkiksi Isovaaralla. Vähimmällä vaivalla matkailija saa käsityksen Pohjois-Pohjanmaan suoluonnosta pysähtymällä Oulu-Kuusamo -valtatien varressa Hirvisuolle. Erinomaisen hienoja suokohteita on useita. Lintutomi on suunnitteilla Kirkkosalmelle. Matkailu hiihtohisseineen ja laskettelurinteineen on alistanut itärinteet, ja lakea reunaavat hotellin ja kelomökLEVÄSUOOLVASSUOORAVISUONÄÄTÄSUOPALOVAARAKÖLVÄSVAARA maan ja Kainuun rajalla, ovat hienoimmat Perämeren varhaisvaiheista kertovat rantamuodostumat ja laajat, tuhansien vuosien takaiset dyynikentät. Luontopolku opasteineen kierrättää kulkijan turvallisesti suon märemmissäkin osissa. Jokiluontoon voi tutustua parhaiten melomalla pitkin Kiiminkijokea tai Kuivajokea; muut joet alkavat jo olla turhan rakennettu ja. Rokuan kansallispuisto on jo Kainuuta. Kun Kainuun puolella vaarajakson luonnossa näkee vieSUOMEN LUONTO 5/91 50. 17. Vaaroilla puhuu pohjoinen Maakunnan koillisin kolkka poikkeaa jo muusta maakunnasta. Varsinainen suojelualueen helmi on LatvakouvanJarv1 ympäristöineen. Hailuodossa riittää luonnonystävälle nähtävää glojärvistä ja länsirannan hietikoista linnustollaan ja laajuudellaan vaikuttaviin rantaniittyihin. Sitä hallitsevat kuusikkovaarat, jotka ovat jäänteitä Pohjois-Karjalasta Kainuun kautta Lappiin ulottuneesta Karelidien muinaisvuoristosta. Pohjoista ilmettä vahvistavat rinnepuro( ,J ) @ LITOKAIRA (ISOÄIJÖNSUO-LAPIOSUO) @) KIIMINKIJOKI @ SUUREN VENENEVANPELSON SUOSEUTU @ ROKUA (J) HAILUOTO @ LIMINGANLAHTI ® MUHOSJA POIKAJOKIEN EROOSIOLAAKSOT, KOSKET JA LEHDOT > :~ Muhosja Poikajoen jyrkkärinteiset eroosiolaaksot lehtoineen ja sieville koskineen (Liimanninkoski, lsterinkoski) luovat maakunnassa niin harvinaisella rehevyydellään eteläistä tunnelmaa. Hänen toimialanaan ovat luonnonsuojelu ja maankäytön ympäristövaikutusten arviointi. Laakeilta rannoilta voi etsiä ruijanesikon, rönsysorsimon ja allikoiden matalasta vedestä upossarpion. Olvassuon, Oravisuon ja Näätäsuon suolakeus vaikuttaa jo laajuudellaan; samoin maakunnan etelälaidalla Pelson-Suuren Venenevan-Viirinevan-Heponevan alue. Rokuanvaaralla, Pohjanlä eteläisiäkin piirteitä, puhuu Pudasjärven vaaroilla jo silkka pohjoinen kapeine lapinkuusineen ja paksukunttaisine metsineen. Litokaira Iso Aijönsuo ja Lapiosuo ympäristöineen vaatii vaeltajaltaan jo melkoisesti viitseliäisyyttä, mutta palkitsee kulkijan erämaan tunnulla sekä runsaalla ja monipuolisella linnustollaan. D jen väinönputki ja tunturipitkäpalko. Kalkkipitoisen kallioperän ansiosta lukuisat pikkusuot ovat lettomaisia ja puronvarsien lehtoinen rehevyys yllättää. .. Tummaan kuusikkopeitteeseen tuovat vaihtelua lakisuot, joista laajin, Vatisuo, on nimensä mukaisesti reunoiltaan viettävä kaunis saraneva. Edustavia aapasoita ovat myös Kuusisuo-Hattusuo, Säippäsuo-Kivisuo sekä Tolkansuo. vsk. Luontomatkaajan toivekohteet vaaraseutu Iso-Syötteen-Jaaskamonvaaran-Latvakouvan alue muodostaa maisemiltaan upean ja jopa erämaisen retkeilyyn sopivan alueen. Kiikariin osuu merihanhi ja ristisorsa, ja jos oikein hyvin onnistaa, jokin todellinen harvinaisuus kuten pikkutiira. Tunturin länsirinteeltä alkaa 4500 hehtaarin laajuinen valtion retkeilyalue, jonka jatkoksi perustettiin äskettäin Jaaskamonvaaran laaja suojelualue. Liminganlahti tarjoaa kilometreittäin rantaniittyjä ja matalia vesiä, joissa kuhisee lintuja keväästä syksyyn. kien rakennusryppäät. I -----"..:....-:_, / 1 lsolTA , _ ---~ VAARAMAITA VILJELYSMAITA -RAUTATIE G) PUDASJÄRVEN VAARASEUTU PÄÄTIET TEHTAITA hanhi ovat varmaan kävijän toivelistalla. Kultasirkku, mustapyrstökuiri ja merikuluessa kehittyivät useimmat nykyäänkin elävät eläinryhmät selkärankaisia lukuunottamatta
Sykähdyttävät kokemukset, kuten allikkoisella niityllä miltei jaloissa pyörivät vesipääskyt, kultasirkun laulu tai sinipunaisina kukkivat ruijanesikot sentään palkitsevat raskaan tarpomisen. tuntuva upottava rantaniitty uuvuttaa sitkeimmänkin retkeilijän. Oulussa maankohoamisen nopeudeksi on viime satavuotiskauden aikana laskettu keskimäärin 8,6 milliä vuodessa, ja keskemmällä Perämerta Iivari Leiviskä 1902 kohoaminen voi olla vieläkin nopeampaa. vsk.. Korvissa soi taukoamaton ruokokerttusen, pajusirkun ja punajalkaviklon konsertti. Rantavoimat aaltoilu, virtaukset, jäät ja hiekkarannoilla myös tuuli muotoilevat merestä kohoavaa maata. 18 "Itse rantaniityt eivät nykyisessä muodossaan olisi pysyväisiä ilman ihmistä. Merenpohjan kasvittuminen tapahtuu ennemmin ajoittaisin harppauksin kuin vähittäin hiipimällä. Kaislikosta kangasmetsäksi Merenpohjan paljastuminen luo kasveille uutta elintilaa, joskin olot ovat alussa epävakaat. Saarroksissa parimetrisen kuloruo 'on keskellä on vaikea päätellä, missä on meri tai ylipäätänsä jotain muuta kuin ruovikkoa. Jo pari vuosikymmentä riittää ilmiön havaitsemiseen. Vesipääsky viihtyy maankohoamisrannoilla. Laakeimmillakin niittyrannoilla vuorottelevat virtausten ja jään synnyttämät kohoumat ja painanteet. Alkukesällä meriveden ollessa matalimmillaan paljastuvat hehtaarien laajuiset hetteiköt, kun taas syyspuolen tuulet nostavat veden pitkäksi aikaa rantalepikon reunaan. Jokisuistoihin kasautuva maa-aines ja lahtiin maatuva kasvillisuus jouduttavat rannan siirtymistä. Ettei niittyrannoilla pääse näin tapahtumaan pitää huolta niittymiehen viikate, joka säännöllisesti katkaisee pensikoksi pyrkivät pikkuvesat." Entistä merenpohjaa Mannerjäätikkö painoi kallioperään syvän lommon, joka jäätikön sulettua alkoi hitaasti oieta. Tosiasiassa täysin luonnontilaista näillä rannoilla on vain uusin, vastikään merestä paljastunut maa. Keskimääräistä alhaisemman meriveden vuosina pioneerikasvit etenevät SUOMEN LUONTO 5/111 50. Maankohoamisen keskus on Perämerellä, mutta ilmiö ulottuu lievänä vielä Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle. Veden ääressä kyllä jäät paikoitellen pitävät pensikkoa vähän loitompana rannasta, vaan etempänä näyttää leppä ja paju, lamperoita lukuunottamatta, valtaavan koko niityn ... Ensimmäisten lajien on sopeuduttava sekä raastaviin rantavoimiin että melkoisiin vedenkorkeuden vaihteluihin. Maarit Vainio Eino Merilä POHJOIS-POHJANMAA Merestä kohoaa niitty Suolayrtti viihtyy paikoissa, joille suolaa on kerääntynyt tavallista enemmän. Kaatunut piikkilanka-aita kertoo luonnontilaiselta näyttävän niityn olleen jo vuosikymmeniä sitten rantalaitumena. Lähes metrin nousu sadassa vuodessa merkitsee laakeilla rannoilla suurta maiseman muutosta. Harvinainen pikkutiira on mieltynyt Perämeren hietikoihin. Ruijanesikko koristaa Itämeren rantoja vain Perämerellä. Lähimmät kosvupaikat ovat Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Ojantöyräältäkin näkee vain samaa ruovikkoa, pajuja ja niittylaikkuja kilometreittäin
vsk. -Liminganlahti. Suolavihvilän, luhtakastikan ja punanadan luonnehtimaa kasvillisuutta on keskivesitason yläpuolella. Lahtien perukoissa, jonne kertyy runsaasti lahoavaa eloperäistä ainesta, kukoistavat laajat kaislikot ja ruovikot. Lahtien perukoihin ja matalikkojen suojaamille rannoille on syntynyt kilometrinkin levyisiä rantaniittyjä. Muutokset heijastuvat kasvilajeihin ja niiden runsaussuhteisiin, mikä näkyy rantakasvillisuuden vyöhykkeisyytenä ja laikkuisuutena. Suojaisten rantojen painanteissa on laajoja suursaraniittyjä. sen määrä vaihtelevat kuvioittain ja muuttuvat maan kohotessa. Lepikko ja sitä seuraava koivuvaltainenkin vaihe ovat vielä rehevän lehtomaisia, mutta maaperän 19. uusille kasvupaikoille ja vakiintuvat. Märimmät notkelrnat soistuvat. KuivilJa töyräillä kukkivat ruohot: hiirenvirna, merivalvatti, merihanhikki ja monet muut. Meriveden ja makean veden vaikutus, suolojen pitoisuudet, maalaji ja eloperäisen ainekSUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Tasaiselta vaikuttava ranta tarjoaa monenlaisia kasvupaikkoja. Vesirajan lietteikköjen kasvillisuus on matalaa luikkien ja rönsyröllin mosaiikkia. Kun merenpohjan paljastumisesta on kulunut puolen vuosisataa, alkaa kiiltopajupensaikko jo korvautua harmaalepikolla. Laakeilla rannoilla meriveden korkeusvaihtelut näkyvät voimakkaasti maisemassa, kun laajat lietteiköt vuoroin paljastuvat, vuoroin peittyvät veteen
Matalikkojen eläimet ja kasvit ruokkivat suuren määrän sekä pesiviä että muuttavia lintuja. Minkkienkin aiheuttamat tuhot ovat jääneet pieniksi. Pohjanlahdenlauha on merestä paljastuneiden luotojen ensimmäisiä kasveja. Itämerelle kotoperäisen upossarpion keskeistä esiintymisaluetta ovat Oulun seudun suojaiset merenlahdet. Kevätkesällä nopeasti laskeva vesi jättää matalikolle kuolemaan tuhansittain pesiään vartioivia kolmiSUOMEN LUONTO 5/91 50. Perämeren rannalla kasvaa joukko lajeja, joiden esiintymisalueet ovat Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. vsk.. Korkeitten talvisten vesien vuoksi pienillä niittysaarilla ei voi olla pysyvää pikkunisäkäskantaa eikä niitä saalistavia petonisäkkäitä. Ruskosuohaukka on varma tuttavuus, mutta kaulushaikaran, luhtahuitin tai ruisrääkän kuulemiseen vaaditaan onneakin, sillä niiden esiintyminen on oikullisempaa. Jäämeren kasveja ja kotoperäisiä lajeja Meriveden suolapitoisuuden aletessa kohti Perämeren pohjoisosia merenrantalajit vähenevät. Parimäärä on kivunnut jo useihin satoihin vuosisadan puolivälin aallonpohjasta. Käsityksen hanhien runsaudesta saa tähyilemällä tyvenenä kesäyönä peilityynelle merelle Liminganlahden, Hailuodon tai Haukiputaan saarten matalikoilla tai Iin Krunneilla. Jouhija lapasorsia on parhailla paikoilla runsaasti, mutta merenrannan yleisin vesilintu on tukkasotka. Laajoilta niityiltä ja puronsuiden luhdilta kannattaa etsiskellä eteläisiä lintulajeja, joita ei näin pohjoisesta liiemmin muualta tavoita. Hanhilaitumia ja kahlaajalietteitä Niittyrantojen runsas linnusto jättää varjoonsa muun eläimistön. Merihanhia tapaa nykyään kaikilla parhailla niittyrannoilla. Tukkasotkan poikaset ovat metsästyskauden alkaessa vielä lentokyvyttömiä, mutta jotkut häikäilemättömät metsästäjät ajavat veneiden edellä poikaslauttoja arnrnuttaviksi. Hietikkorannoilta voi yhyttää nopeasti viuhtoen lentävän pikkutiiran ja siivet yläviistossa soidinlentoaan sirisevän lapinsirrin. Mataliksi nyhdetyt niittylaikut, meriasterin tyngät sekä ulostepötköt juoruavat merihanhen mieluisimmista laitumista. Erikoiset olosuhteet, kuten voimakas maankohoaminen ja suuret vedenkorkeuden vaihtelut, ovat johtaneet muutaman kotoperäisen lajin erilaistumiseen. Samoilta alueilta on löydettävissä myös kaikkia luonnonharrastajia ilahduttavia harvinaisuuksia. POHJOIS-POHJANMAA huuhtoutuminen ja havupuiden hapan karike muuttavat vähitellen ilmeen karummaksi. Ryhmän nirnikkolaji on herkän kaunis ruijanesikko, joka viihtyy matalakasvuisilla niityillä. -Oulunsalo, Va,jakansaari. Sen sijaan monet sisävesien tulvarantojen kas·vit kuten luhtakastikka, tupassara ja vesisara levittäytyvät täällä jo kaikkialle. Punakettu ja tarhoista karanneet siniketut tyhjentävät toisinaan lintuyhdyskuntia. Kultasirkun pesimäpensaikon viereisellä luhdalla hätäilee mustapyrstökuiri, ja kosteikolla monien vesipääskyparien tuntumassa kiertää suosirri varoittelemassa. Komeat vihnesara ja suolasara kuuluvat myös ruijanesikkoryhrnään. Suolavihvilän merkitys pienenee pohjoista kohti etenkin mannerrannoilla, ja sinikaisla harvinaistuu jo listä pohjoiseen. Korkea merivesi tuo piilossa olleet pesät esille naaraiden korotellessa niitä jopa puolimetrisiksi keoiksi. Samalla menevät muutamien vielä Perämerellä pesivien lapasotkienkin poikaset. Lampaitakin käytetään nykyään rantaniittyjen hoidossa. Viitasammakon pulputus on keväisten niittyjen tunnusomaisia ääniä, mutta sitäkin erehtyy helposti pitämään kaukaisena teeren soidinpulinana. Rauhoitettu rönsysorsimo tulee toimeen vain avoimilla suolamailla, ja kasvitieteilijöiden parissa legendaksi muodostunut jäämerentähtimö on löydetty vain kerran. Näistä hopeanhohtoinen pohjanlahdenlauha on yleinen kivikkorannoilla, mutta pieni perämerensilmä20 ruoho jää useimmilta huomaamatta. Pesimäkeskittymään törmäävän retkeilijän edestä naaraita hypähtää vähän väliä pakoon ruiskauttaen samalla haisevan lantavanan muniensa suojaksi. Vedenkorkeuden vaihtelu ruokkii ja tuhoaa Perämeren rantaniityillä ei ihmisen ja variksen lisäksi juuri ole muita merkittäviä saalistajia. Luhtakastikka kasvaa monenlaisilla rannoilla, ja sopivalla paikalla se on usein niityn valtalaji. Tukkasotkanaaraat kätkevät pesänsä suojaisiin tuppaisiin. Osa niistä on rajoittunut vain Perämerelle, osa levinnyt laajemmallekin Itämerelle