Tietysti jäärät voivat syödä siitepölyä, mutta muissa kukissa ravinto voisi olla helpommin saatavilla. Taimen onkin ensimmäisinä elinpäivinään löydettävä sopiva sieni (tai pikemminkin, sopivan sienen on löydettävä taimi), jolta taimi saa tarvitsemansa ravinnon . Kannus on kuitenkin medetön, ja niin vieras saa lähteä tyhjin toimin. Se, mikä meden tuotannosta säästyy, on satsattava näyttävyyteen: kukkien on oltava komeampia kuin samaan aikaan kukkivien medellisten kasvien , tai sitten niin tarkoin hyvän mesikukan näköisiä, että pölyttäjäkin toistuvasti erehtyy. Petollinen kaunotar Maariankämmekän kynttilämäiset kukkatähkät suorastaan hehkuvat korven hämärässä ja houkuttavat hyönteisiä jo kaukaa. 2 SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Petoksellinen pölytys vaatii omat kustannuksensa. Mutta mesipistiäiset eivät ehkä ole kovin tehokkaita maariankämmekän pölyttäjiä: muutama hukkareissu jo opettaa niille, ettei maariankämmekän kukissa kannata vierailla. Aivan mahdotonta ei ole, että maariankämmekkä käyttäisi kukkajäärien omia houkutushajuja: sillä tavoin pettävät pölyttäjiään kotoisista kämmeköistämme kimalaisorho ja tikankontti. Maariankämmekkä siis pettää sekä pölyttäjiään että mykoritsasientään. Siemen on mitättömän pieni, painaa vain pari gramman miljoonasosaa, eikä siinä ole vararavintoa kehittyvälle taimelle. Siitepölykin on mesipistiäisten kannalta kelvotonta, kiinteinä varrellisina myhkyinä. Ne tarttuvat vierailijan otsaan ja törröttävät ulospäin kuin mitkäkin sarvet. Kuka sitten pölyttää maariankämmekän. Olisiko maariankämmekällä jokin erikoinen houkutin kukkajääriä varten esimerkiksi tuoksu. Vasta vu9den, kahden kuluttua taimi kehittää vihreitä, yhteyttäviä lehtiä, mutta yhteiselämä sienen kanssa jatkuu senkin jälkeen. Usein näkee jäärien parittelevankin maariankämmenkän kukkatähkällä. Luultavasti sieni "aikoo" käyttää itävän siemenen omaksi ravinnokseen, mutta piskuinen kämmekäntaimi ohjailee omilla entsyymeillään sienirihmaston kasvua ja ottaakin itse isännyyden: hyökkääjästä tuleekin uhri . Petollista kauneutta! Seppo Vuokko ~--------------------......... Kaarevasarviset kukkajäärät viihtyvät maariankämmekän kukissa minuutti-, jopa tuntitolkulla. Silti maariankämmekän pölytystulos on hyvä, sillä useimmat kukista kehittyvät kodiksi . Maariankämmekkä ei ole riippuvainen ulkopuolisesta avusta vain pölytyksessään, vaan jo taimikehitykseensä se tarvitsee toisen eliön, sienen apua. Seuraavassa kukassa myhkyt osuvat juuri emipinnalle ja pölytys tapahtuu. Parissa kymmenessä sekunnissa pölymyhkyjen varret kuivuvat ja myhkyt kääntyvät eteenpäin. vsk.. Kukissa on vaaleammalla pohjalla tummanruskeanpunaisia kirjailuja, mesiviittoja, jotka opastavat hyönteisen kohti kannusta
Taajamien jätevedet on jo saatu kohtalaisen hyvin hallintaan. Sinileväkukintojen haitat eivät rajoitu veden huonoon makuun tai hajuun, vaan levät voivat vaarantaa terveydenkin. vuosikerta Irtonumero 25 mk Miksi vedet kukkivat myrkkyä. 47 Lehtohepokatin voimakas siritys kuuluu Lounais-Suomen syyskesäisen iltayön tunnelmaan. 34 Mielipiteitä , kes kustelua .. ... .. IO Ritva Kupari: Puhuttelevat kartiot .. ... ....... .... 8 Rauno Ruuhijärvi: Kansallispuistoj a kehittämää n.... .. 46 Liikettä la kin alla : Suuri home ....... Suurin urakka on kuitenkin maaseudun hajakuormituksen, ennen kaikkea maatalouden kuormituksen, supistamisessa. 16 Satu Huttunen: Tutkij an omatunto ... .... ... .. .. .. 37 Ulkomailta ..... .... .... .. 40 Kysy luonnosta. .... .... .... .. .... .. .... ... .... Tonava ruo kkii kosteikkoparatiisin ...... Sinileväkukinnat kuuluvat sitkeästi Suomen kesään. ... Sinileväkukinnat eivät ole luonnon oikuttelua, vaan hälytysmerkki vesistön huonosta tilasta. Myös teollisuuden jätevesikuorman pienentäminen vaatii lisää työtä. Maatalouden suhteellinen osuus on kasvanut sitä mukaa kuin taajamien ja teollisuuden kuormitusta on kevennetty. ....... Laskusta voi tulla kalliskin. . Parantamisen varaa vielä kuitenkin on. ... ........ ....... . ..... ............ Vesiasiain neuvottelukunta ehdottaa keväällä ilmestyneessä mietinnössään (Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 1995) maatalouden kuormituksen vähentämiskeinoiksi mm. Hellekesänä sinilevälautat kurittaisivat vielä kovemmin. .. 43 Kirjoja .. ... Kannen hepokatin ku vasi Heikki Willamo, jonka tekstiä ja ku via heinikoiden sirittäjistä ja pensaiden raksuttajista sivuilla 24-29. ... SUOMEN SISÄ LTÖ Kotimaasta. Samoin ravinteita karkaa huonosti hoidetuista lantaloista ja säilörehuvarastoista. .... ... Sinilevälautoista on eristetty voimakkaita soluja hermomyrkkyjä, jotka vaurioittavat elimistöä ja voivat jopa tappaa. Luonnonystävän aikakauslehti 5 • 1987 46. .. ylilannoituksen välttämistä, ravinteiden huuhtoutumista pienentävien viljelytapojen ottamista käyttöön sekä ravinteiden huuhtoutumista estävien suojavyöhykkeiden perustamista viljelysten ja vesistöjen väliin . .. ... ... .. Ihmisen sotkiessa vesistön ravinnetasapainon normaalisti harmittomista sinilevistä tulee vitsaus. ............ .... 24 Jorma Laurila: Tulva luo elämää . 20 Heikki Willamo: Heinikossa sirisee pensaissa raksuttaa ........... ..... Luontoilla[) asiantuntijat vastaavat. .... .... 44 Summaries of the Main Articles .... ... Sinilevälautat kuuluvat rehevöityneeseen vesistöön yhtä erottamattomasti kuin sankat kärpäsparvet kaatopaikalle. .. ... ... Limainen sinileväpuuro kertoo lahjomattomasti, että vesistöön valuu liikaa ravi'nteita. Ravinteita valuu vesiin raskaasti väkilannoitetuilta pelloilta. .. ......... Kuormitus näkyy selvimmin siellä missä viljelykin on tehokkainta, esimerkkeinä vaikkapa Eteläja Lounais-Suomen sekä Pohjanmaan viljelyseutujen joet. ... Lehtohepokatti sirittää yleensä korkealla pensaassa ja aloittaa laulunsa vasta iltahämärissä. ....... ....... ...... Luo nnonsuojelun juhlavuoden I 988 valokuvauskilpailu .. ... 12 Valok uva luonno n puolesta. .. 4 Terho Poutanen: Suomen luo nno nsuojeluliitto pelastamaan nigerialaista kosteikkoa... . 30 A uli Kilpeläinen: Taivaankansi o henee. ... ...... ... .... Mitä tehdä otsoni kadolle. Maatalouden ravinnevuotojen tukkiminen vaatii sekä muutoksia maanviljelijöiden asenteissa että yhteiskunnan ohjailutoimenpiteitä. Maatalouden ravinnekuormitus on huomattavasti lisääntynyt viljelyn keskittyessä ja voimaperäistyessä. .......... .... 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ..... ... vsk. ... ... Rehevöityneiden vesien kesävitsaus ........ ... 19 Antti Halkka: Hallikallioilla .... ... ... .... .... Siihen auttaa vain tiukka ja pitkäjänteinen vesiensuojelutyö. 9 Yrjö Haila: Pyhiinvaelluspaikka ........... ... Heti kun vedet lämpenevät uimakuntoon, ilmaantuvat myös uutiset sinilevien massaesiintymistä, kukinnoista. .. Unohtaa ei sovi myöskään maaseudun haja-asutusta ja kesämökkejä. .. .... .. 3. .. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. ..... ..... .. Sinileväkukinnat ovat havainnollinen esimerkki siitä, että luonto iskee takaisin, jos ihminen laiminlyö ekologiset näkökohdat. ... ...... 15 John Eriksson ja Jussi M eriluoto: Sinilevät. Sinileväkukintojen ehkäisemiseksi ei ole oikotietä. .. ... ... Tänäkin kesänä ne ovat vaivanneet vesiämme, vaikka on ollut tavallista viileämpää
Alkukesäs tä 1987 tuli luonnolle melkoinen koettelemus. Sylkiä oli kasvien varsilla vielä heinäk uu ssa, kun ai nakaa n kahteenkymmeneen vuoteen niitä ei o le tava11u kesäkuun loppua myöhemmin . okko perhonen on harvoja aikuisena talvehti via perhoslajejamme. Anui Halkka SUOME LUO TO 5/ 87 46. Luonto myöhästyi Kesän alkupuoli on eläimille tärkeää aikaa. Lohi ja taimen ovat kuitenkin sopeutuneet viileään ilmastoon, joten kylm yys on niille tuttua. Kuhan kutu siirtyi normaalista ajastaan touko-kesäkuusta jopa pitkälle heinäkuun puolelle. Etelästä tulleet kilpailijat saivat kokea, millainen voi o lla pohjolan kesä. Kesä lienee muutenkin ollut hyvä arktisille eläimille. Linnut pesivät, useimmat kalat kutevat, hyönteisten pitää käydä läpi pitkä tie munasta toukak si, koteloksi ja edelleen aikuiseksi yksilöksi. Eläinmuseoo n tuotiin viisi kuollutta tai puolikuollutta mehiläishaukkaa ja Kork asaareen yksi, Seppo Niiranen ja Jarmo Ruo ho elä inmuseon rengastustoimistosta kertovat. lintu. Ei ole helppo olla Palearktikumin pienin lintu paukkupakkasella, tai sen poikanen kesän kylmyydessä. Jok a tuntee sylkikaskaan hyö nteisen , joka tekee ns. Haukkaraukka Ihmiselle kesän sää ei ole elämän ja kuoleman kysymys. Esimerkiksi Tvärminne,i eläintieteellisellä asemalla perinteiseen aikaan heinäkuun alussa järjestetyllä kurssilla etsittiin turhaan aik uisia hyönteisiä. Riistaja Ka lata lo uden tut kimuslaitos on tutkinut Yantaanj oen lohi ka loja viisi vuo tta. Vaikka hippiäinen rakentaa hyvin lämpöä eristävän pesän, ympäristön lä mpötilan on norjalaisen Svein Haft ornin tutkimusten mukaan oltava vä hintään 10 astetta tai poikaset kuolevat. Pajulinnun pesintä o li enemmän myöhässä kuin yhtenäkään aikaisempana viitenätoista tutkimuskesänä, kertoo pajulinnusta ja sen lähisukulaisista väitöskirjansakin tehn yt Juha Tiainen . Lähes kaikki lajit pesivät 1014 päivää myöhässä. Syynä ei kuitenkaan ollut tämä kesä vaa n viime talvi, joka tappoi talveh ti via perhosia. Kalojen kutu myöhästyi ja niid en kasvu hi dastui. Tänä vuonna ampiaiset, ki malaiset ja mehiläiset o li vat vähissä. Kuhan uhat Yesieläimet ovat va ihto lämpöisinä sa ma nlämpöisiä kuin niit ä ympäröivä vesi joka oli kylmää . Suomen sylkikaskai ta eivät kaikki ehti neet tänä vuo nna aikuist ua, o a jäi ku riutum attomin a sylkeensä kuolemaan. Toisin o n asia kuhalla : se on eteläinen kalalaji , joka elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla. ,s~.. Kaskaalla raskasta H yönteismaailma o li m yöhässä pari viikkoa. Hippiäinen painaa vain neljäviisi grammaa eli vähemmän kuin lämpömitta rin elohopea. Haukalla on tapana syödä itse aikuiset ampiaiset ja viedä poikasilleen niiden mehukkaat toukat. Niin Afrikasta pesimään kiirehtinyt kirjosieppo kuin täällä talvehtinut talitiainen munivat tuon verran aikataulustaan jäljessä. Nokkosperhonen o li tänä kesänä harvi nai nen. käärmeensyljet kasvien va rsille huom asi, että kaskaa ll a oli huono vuosi. iiden heikko vuosi johtui kylm yyden lisäksi sateesta, joka esti medenkeruulennot. Kuha kutee yleensä touko-ke äkuussa, tänä vuonna kutu siirt yi jopa pitkälle heinäkuun puo lelle. Hippiäisen huono onni oli jatkoa viime talvelle, jolloin suuri osa aikuisista linnuista kuoli, tänä kesä nä olivat vuorossa poika et. Aikuistuneet hyönteiset o li vat niin vä hissä, että biologian opiskelijoille järjestettävät hyönteistentuntemiskurssit epäonnistuivat. Tunturipöllö! esimerkik si pesivät pohjoisessa suurin joukoin. On kesässä 1987 hyviäk in uutisia . Sellaiseksi muodostui viime kesän aa mehilä ishaukalle, petolinnulle, joka ruokailee työntä mällä päänsä amp1a1spesään. Sekä lo hen että taimenen kasvu o li tänä vuonna en i kertaa selvä ti myöhässä, kertoo tutkija Ari Saura . Mehiläishaukalle ei ollut ruokaa. Hippiäinen on toinen lintulaji, jolla oli erityisen vaikeaa. Hippiäinen ja mehiläisha ukka eivät olleet ainoat kesän säästä kärsineet lintulajit. Eniten myöhässä olivat hyönteisiä syövät linnut , kuten Suomen yleisin lintu paju4 KOTIMAASTA Mehiläishaukan ruoka , ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset , on ollut tänä kesänä vähissä. Järvillä uisteltiin heinäkuun alussa wrhaan , sillä kuha siirtyy pintavesiin vasta kudun jälkeen
Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen . Kyse voi kuitenkin olla myös sattumasta ehkä ilmiöön ei ole osattu kiinnittää muualla Suomessa huomiota tai ainakaan tiedottaa siitä. Munarosvot tuomiolla Kesäk uun 9. Korvauksia miehet joutuivat maksamaan valtiolle yhteensä noin 150 000 markkaa . Näi llä sillä, että ohjelman tekijät ovat onnistuneet säil yttämään tuoreen ja innostu neen hengen lähetyksissään . Suomen Luonnon luk ijat voivat avustaa Pyydämme Suomen Luonnon lukijoilta havaintoja sekä menneeltä että tulevilta pesimäkausilta. Vihreä Maa -julkaisun lähes miljoonan markan kustannukset katettiin suomalaisten yritysten tuella. Aikaisemmin poikasia kuoli paljon hukkumalla kala npyydyksiin . Kui vuvat munat löytyvät varm immin pesinnän alkuvaiheessa, si llä emot saattavat poistaa särkyneet munat, ja jopa tuuli voi siepata keventyneen munan. Tänä vuonna on kolme poikasta hukkunut verkkoihin. 6. Tämä johti tutkijat aluksi epäi lemään kuivumiseen syypääksi ympäristömyrkkyjä, PCB:tä tai DDT:tä. vsk. Juha Markkola Eino Merilä Tiedot voi lähettää kirjoittajien osoitteisiin Juha Markkola, Allitie 8 as. 9, 90150 Oulu, puh . Ympäristötietoa WWF:ltä Kiertopetitekniikka ja Luontoilta palkittiin Maai lman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on painattanut Vihreä Maa -ympäristökasvatusj ulkaisun , johon on koottu ajankohtaiset tiedot 30 maapallon luontoon ja ympäristönsuoj eluun liittyvästä aiheesta. peitattu siemenvi lja ja kaatopaikkajätteet. Suomen lisäksi ainakin Marokossa munia rosvonneita miehiä odottavat ikävyydet siis vielä kotonakin. Oulun seudun laakeilla merenrannoilla runsaselektrolyyttiset, alumiinia runsaasti sisältävät suolamaat ovat yleisempiä kuin muualla maassamme. T. Palkintojen myöntä mistä Luontoillalle perusteltiin mm . Ru otsissa löydettiin 1970-luvul la sisävesien rannoi lla pesiviltä varpuslinnui lta kuivuneita munia. Saimaan nopea mökittyminen vaikuttaa näin välillisesti norppiin. Jutun ennakkotapausluonteen vuoksi sille haetaan ratkaisua varmasti aina korkeinta oikeutta myöten . Pyroflow-tek niikan keskeinen kehittäjä on d iplomi-insinööri Folke Engström . Tänä vuonna tutkimus on maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön happamoitumisprojektin tuella laajennettu koko Suomen puoleiselle Perämerelle. Munien sisältö kuivuu haudonnan edistyessä kovaksi jankoksi kuorta vasten ja usein munien hauraat kuoret painuvat kuopalle. Ahlström Osakeyhtiön kiertopetitekniikkaa käyttävän Pyroflow-kattilan kehittäjille. Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi palkinnot perinteisesti Maailman ympäristöpäivä nä 5. Munarosvojen tuomioksi tuli kuusi kuukautta ehdollista vankeutta luonnonsuojeluja metsästyslakien rikkomisesta sekä salakuljetuksesta. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Naurulokin monipuoliseen rav intoon kuuluvat mm. Ensim mäiset aikuiset norpat ovat jo menehtyneet niihin. P. takia. Norppakanta on viime vuosina pysytellyt 160 yksilön tienoilla. päivän illalla Karigasniemen tulli ryhtyi purkamaan Norjan puolelle menossa ollutta englantilaismiesten autoa. Uusin uhka on kiksi hiilen ja turpeen poltossa ja typpipäästötkin jäävät huomattavasti alhaisemmiksi kuin perinteisiä menetelmiä käytettäessä. vahvojen, monisäikeisten lohiverkkojen lisääntyminen Saimaalla. Nyt eri puolille Saimaata on perustettu rauhoitusalueita 138 km ' . Hyvä norppavuosi Maailman Luonnon Säät10n saimaanhyljetyöryhmä löysi tämänvuotisissa pesäinventoinneissa 25 uutta poikasta, yhden enemmän kuin viime vuonna. Pari seikkaa vo i sel ittää eron. Lisäksi on kuolleena löydetty kolme aikuista norppaa, mikä on viimevuotista vähemmän. Kuivuvat munat ovat si is normaalia vaaleampia, kiillottomia ja karheakuorisia. Verkkopyynti vaikuttaa aina saimaannorppien lisääntymiseen. Ahlströmin Pyroflow-tekniikalla päästään jopa yli 90 prosentin rikinpoistoon esimeraluei lla verkko-ja lohisiimapyynti on kielletty huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Oulun seudun nakökulmasta tuntui kummalliselta, ettei kuivuvista munista ole kantautunut tietoja muualta Suomesta. Toisaalta e, että "kevytmunien" määrä vai ht eli pesimäkauden eri vaiheissa aloitetuissa pe yeissä vii tt asi juuri munintaa edeltävän vaiheen ravintoon. Julkaisussa on esitelty tärkeät luonnon ympäristöt, luonnonvarat , ympäristöongelmat sekä ympäristön hoito ja suojelu. Meitä kiinnostavat sekä havainnot eri laj ien kuivuvista munista että tiedot siitä, ettei ilmiötä ole todettu. Alumii nia epäillään vapautuneen tava llista runsaammin ravintoverkk oon happamoitumisen . lnterpolkin oli mukana jutussa ja peterboroughilaismiesten rakennusfirmasta löytyi 1 200 munan kokoelma sillä välin kun miehet odottivat Oulun lääninvankilassa pääsyä Sodankylän kih lakunnanoikeuden eteen. KOTIMAASTA Happamoituminen syynä linnunmunien kuivumiseen. Julkaisua saa myös suoraan Maailman Luonnon Säätiöstä. Vihreä Maa -j ulkaisua on painettu 200 000 kappaletta jaettavaksi biologian ja maantieteen opettajille, toimittajille, tiedottaji lle, peruskoulujen yläasteille, ammatillisiin oppilaitoksiin sekä kirjastoihin. Vuosien saatossa kuivuvia munia on löytynyt paitsi Hailuodosta ainakin Oulunsalosta, Hauk iputaalta ja listä, ja lajivalikoimaan liitt ynyt mm. Myrkynlähteeksi ounasteltiin talvehtimisalueita. Ruotsalaiset myös löysivät viitteitä ilmiön syistä: linnuissa todettiin kohonneita alumiinipi toisuuksia . Ympäristönsuojelun ja teknisen kehityksen sekä työllisyyden ei siis tarvitse välttämättä o lla keskenään ristiriidassa. Järjestelmällinen tarkastus paljasti lopulta kojela udan takaa myöhemmin kuuluisaksi tulleet ja "löytäj illeen" 87 300 markan arvoisiksi muodostuneet linnunmunat. Tieto luonnosta ja luonnonharrastuksen kautta virinnyt luonnonrakkaus muuttavat asenteita luonnonsuojelulle myönteiseen suuntaan. Itse asiassa kuivuvia munia oli tuolloin enemmän kuin viime vuosina esimerk iksi jopa joka kolmannessa naurulokin pesyeessa. Tämänvuotiset Ympäristöpalkinnot on myönnetty Yleisradion Luontoillan teki iöille ja A. Munat kuivu ivat nopeasti haudonnan kuluessa ja jäivät kuoriutumatta. Lokkilinnuista vain naurulokilla kuivuvia munia esiintyy enemmälti. Kaikesta huolimatta norpille taitaa tulla pitkästä aikaa hyvä vuosi. 981-600 418. Juha Taskinen 5. Hailuodon rantalintujen pesistä löydettiin normaalia vaaleampia, karheaja hauraskuorisia munia jo vuonna 1973. Artikkelin kirjoit tajat ovat alansa parhaita uomalaisia asiantuntijoita . kahlaajista karikukko, punajalkaviklo ja rantasipi sekä rantojen varpusl int1,1ja. Naurulokin kuivuvia munia sisältävien pesyeiden osuus on eri paikoilla eri vuosi na va ihdellut neljän ja neljäntoista prosentin välillä . 981-339 646 tai Eino Merilä, Järvencaus 90480 Hailuoto, puh. Ja lä hellä tupruttelee Rautaruukki Oy, maamme suurin teollinen yksikkö ja ilman rikkilähde. Tavoitteena on saada Saimaaseen 400 norpan kanta, jolloin sukupu uton uhka poistuisi
Tällä hetkellä neuvotellaan sähköyhtiön kanssa perkausoikeuden hinnasta, kertoo Vaasan läänin ympäristönsuojelupäällikkö Esko RäKOTIMAASTA sänen. 90-408 546, 636 406. Sähköyhtiö Esse Elektro-Kraftin oli määrä aloittaa perkaus heinäkuussa. Erämaamatka Kalahariin -myös Okawangolle ja Viktoriaputoukselle. Ministeri Vennamo sanoi olevansa asiasta täsmälleen samaa mieltä: Työsuhdeauto on liikenneturvallisuuden ja kansantalouden kannalta huono asia. Rautateille lisää tukea Liikenneministeriön suunnitelmat rautatieliikenteen kehittämisestä ovat samansuuntaisia ympäristöjärjestöjen esitysten kanssa. Tämä on johtanut siihen, että teillämme ajetaan nyt laillisilla ylipainoilla. Nopeusrajoitusten tulee olla uskottavia. Suunnitellulla perkausalueella elää suurin osa jokihelmisimpukoista, 30 000 simRaakku eli jokihelmisimpukka on pukkaa. Metsäautoteiden rakentamisen huomattavaa vähentämistä liikenneministerikin kannatti. Silloin puitelaki edellyttää tarvittavien varojen suuntaamista VR:lle. Matkanvetäjä: Benedict von Wright , Neitsytpolku 4 A 2, 00140 Helsinki 14. Ähtävänjoen jokihelmisimpukat säästyvät. vie meidät Kenian tunnetuimpiin kansallispuistoihin ja päättyy viikon kamelisafariin Samburu-maassa. Yleisten nopeusraJ01tusten alentamisvaatimuksen liikenneministeri sivuutti, mutta Malawiin teemana luonnonsuojelu. 12.10. 6. Ähtävänjoki on Suomen paras jokihelmisimpukkajoki; sen simpukkamäärä on jokihelmisimpukoita tutkineen lisensiaatti Ilmari Valovirran mukaan 50 000. Uusiakin teitä vielä rakennetaan Tiemäärärahojen suuntaamisessa ministeri Vennamo oli selvimmin eri linjolla kuin ympäristöjärjestöt. Etelä-Suomesta raakut ovat hävinneet vesistöjen rakentamisen, perkaamisen ja likaantumisen myötä. Puh . Liikenneministeri yhtyi tässä täysin järjestöjen esityksiin. 1. Siirtotyö keskeytettiin heti . Tiet kuluisivat nykyistä vähemmän ja korjauskulut pienenisivät. Järjestöt es1tt1vat TVH:n Tie 2000 -ohjelman hylkäämistä ja rahojen käyttämistä olemassaolevan tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen. Vaasan lääninhallitus asetti 30. Tarvettakin on. Sekä ympäristön että liikenneturvallisuuden kannalta hyvät ja vetävät väylät ovat tarpeen, ministeri sanoi, mutta toi mielipiteensä esiin varsin varovasti: Kokonaan uusia yhteyksiä ei minun mielestäni tarvitse kovin paljon rakentaa. Matkat · kestävät noin 3 viikkoa ja ryhmiin mahtuu 12 henkilöä. Järjestöt vaativat, että rautateiden nykyisiin noin 710 miljoonan markan suuruisiin investointimäärärahoihin on valtion ensi vuoden budjetissa saatava 200 miljoonan markan tasokorotus. Heinä-elok. Vuodenvaihteessa Gorillaretki Ruandaan , Kenian kautta. Maanteillä todellinen ongelma on ns . Ministeri Vennamo oli valmis ainakin 100 miljoonan markan tasokorotukseen, mutta epäili samaan hengenvetoon, ettei sekään ehkä mahdu valtiovarainministeriön asettamiin raameihin . Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen eläinlaji, joka elää enää muutamassa kymmenessä pohjoissuomalaisessa joessa. 6 Ensi joulun matka 19. Rautateiden paikallisliikenteen osalta eduskunta edellyttää, että henkilöliikennettä ei supisteta, mutta se ei ole osoittanut varoja VR:n 90 miljoonan markan vuositappioiden kattamiseen. Maailman Luonnon Suomessa ahtaalla. Tulevaisuudessa suunnitellaan seuraavia matkoja: 1988: kesä-heinäk. Jos perkaus käynnistyy, Ähtävänjoen jokihelmisimpukkakanta on vaarassa. Linja-autoliikenteen palvelutaso on korkein, mutta julkinen tuki nykyisellään matalin. 1989: tammi-helmik. Ympäristöjärjestöt esittivät, että työsuhdeauton ja ilmaisen pysäköintipaikan verotus saatettaisiin vastaamaan edun käypää arvoa. Joki helmisimpukka viihtyy peratussa joessa huonosti ja tarkoituksena on Ilmari Valovirran mukaan perata juuri joen simpukoille sopivin osa. Yhteiskunnan ja valtion tulisi käyttää kaikki keinot liikenteen julkisten palvelujen kehittämiseen, ministeri Vennamo sanoi ja yhtyi näin hyvin pitkälle ympäristöjärjestöjen huoleen. Tämä edellyttäisi linj aautoliikenteen tukemista ja liikevaihtoveron 'poistamista IinLuontomatkoja Afrikkaan Tutustumme Afrikan eri luontotyyppeihin ja niiden eläimistöön . Parannukseksi pulmaan liikenneministeri esitti, että ajoneuvojen telija kokonaispainoja hieman nostettaisiin, mutta samalla luovuttaisiin kokonaan tilavuuspainojärjestelmästä. Eduskunnan myöntämät 20,3 miljoonaa markkaa riittävät vain 90 junan ylläpitämiseen . Antti Halkka Joukkoliikennettä kehitettävä, moottoriteitä on jo tarpeeksi Ympäristöjärjestöt vaativat joukkoliikenteen kehittämistä ja vastustavat uusien moottoriteiden rakentamista. Teknisenä ma1kanjärj'estäjänä toimii Vildmarksresor Ruotsissa. Soita! Tiedustele! Suunnitellaan yhdessä! D SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. tilavuuspainojärjestelmä. Järjestöjen mielestä riittävä joukkoliikenteen palvelutaso on turvattava myös maaseudulla. Erämaaja kamelisafari Keniassa ja maaliskuussa Simpanssimatka Gomvaihtuvien nopeusrajoitusten käyttöönotto tuntui mahdolliselta: Nopeusrajoitusten osalta varaa varmasti on tarkistuksiin . Lokakuussa Erämaasafari Keniassa painopisteenä linnut. Sambiaan ja ja-autoilta. Ministeri Vennamon mukaan tilanne paranee 1990-luvun alussa, kun VR muuttuu liikelaitokseksi. Jo joen ylävirralle istutetut 5000 simpukkaa siirretään takaisin , jos joki jätetään perkamatta, sanoo Valovirta. vsk.. joen kolmeksi kuukaudeksi toimenpidekieltoon luonnonsuojelulain nojalla. Sukeltajat olivat ehtineet siirtää 7 000 simpukkaa, joista kahden tuhannen siirto oli vielä kesken. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen ennen syyskuun loppua, on lain mukaan olemassa vielä pakkolunastusmahdollisuus. Matkustamme luonnonläheisesti; pystytämme teltat savannille ja keitämme ruokamme nuotion äärellä. _Juhannuksen alla Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä Natur och Miljön, Yhteiskuntasuunnittelun Seuran ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistön kanssa esitti valtioneuvostolle suunnanmuutosta valtakunnassa harjoitettuun liikennepolitiikkaan. Terho Poutanen been yli Serengetin savannien . Säätiön jokihelmisimpukkatyöryhmä oli Ilmari Valovirran johdolla viimeisenä hätätoimenpiteenä siirtämässä simpukoita turvaan joen yläjuoksulle, kun tieto toimenpidekiellosta tuli yllättäen. Syyskuun loppuun mennessä on päätettävä, peruutetaanko Ähtävänjoen perkaus jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi. Ympäristöjärjestöjen edustajat kävivät luovuttamassa 11-kohtaisen toimenpide-esityksen liikenneministeri Pekka Vennamolle
ja ko kemuksesta. Kansallispuisto o n mietinnön mu kaan suunniteltu perustettava ksi vuoteen 1992 mennes ä . Nyt ovat Eno nkosken, Savonranna n ja Heinäveden kunnanisät aj amassa sinne valtion retkeil yaluetta yhdessä metsäha llituksen puunhankintatahojen kanssa. Kansallispuistokomitea ei ole turh aan sijoittanut yk kösluo kkaan tätä jylhänkaunista vesisokkeloa. Bärlund totesi kuitenkin retkeil yaluesuunnitelman tulleen niin pehmeäksi, että ratkaisu a lueen tulevaisuudesta saadaan mahdollisesti jo ensi talvena. Ko kona isha kkuumäärä olisi vuositta in 8 000 m' . Huom . Maassamme julkaistu aihepii riä käsittelevä kirjallisuus on varsin vä häistä, huolimatta jatkuvasti karttuvasta tiedosta SUOMEN LUO TO 5/ 87 46. Bärlund totesi myös , että nykyisin on väärink äsityksiä kansallispuisto n tarkoituksesta ja säännöistä. Asiasta ei kuitenkaan ole tehty mieli pidetied ustel ua . Käsikirjoitusten viimeinen jättöpäivä on 1.11.-87 . Ratkaisu Kolovedestä jo talvella. Retkeil yaluetta KOTIM AASTA aj avat ilmoittavat alueensa asukk aiden o levan ysimielisesti retk eilyalueen kannalla . Siinä viimeistään kävi kaikille selyille, että Mikkelin lääninhallitus, luonnosuojelijat ja ympäristöministeriöt ovat kansallispuiston kannalla. vsk . Tempaukseen osallistujien ka nssa ympäristöministeri vaihtoi mielipiteitä avoimen kiinnostuneesti . ei valitettavasti voida maksaa . Kuntien päätt äjien kaksi vuotta sitten aloittama kampanj ointi o n ollut enemm änkin varjonyrkkeil yä luonnonsuojelijoita vastaan kuin alueen todellisen arvon ymmärtävää toimintaa. Kovin korkealle ei voida no teerata lausuntoa, jonka mukaan kansallispuistossa eivät marjastaj at enää pyllistelisi. Tiedotus ei o le ollut linja kasta . Myös metsien käs ittelyä o li pehmennetty. Kunn anisien motii vina tuntuu olevan työllisyys, ka hdeksan metsurinpa ikkaa, sekä pelko puisto n laajenemisesta myöhemmin. Palkkioita kirjoituksista. Lähettä kää toimituskunnalle tieto joko valmiista sopivasta artikkelista tai artikkelista, jonka voisitte kirjoittaa. Upean kesäsään lämmössäkää n ei ministeri tuntunut lämpenevän retkeilyaluesuunnitelmalle, vaan katsoi alueen olevan ministeriön kann an mukaisesti kansallispuiston arvo inen. Paika llisen valtalehden tuella o n peloteltu kuntala isia kansallispuiston vaaroista . Tärkein vetoomus kansallispuiston puolesta tu lee Ko loveden kirkkaan veden alta norpalta. D 7. ! Siihen norppa vastasi: on . Toisaalta innostusta herättävät tämän suunnattoman luonnonvaran hyödyntämismahdollisuudet , mutta samalla trooppisten metsien nopea häviäminen heittää pitkä n varjon heränneen toiveikkuuden ylle. Lehdistön riemuksi ja kunnanisien pettymykseksi ilmestyi komean Uk onvuoren takaa veneellä ka ksi Koloveden ystävää. Säännöt voidaan tehdä jo kaiselle alueelle mittatil austyönä. 941252 907 . Liittäkää mukaan artikkelin nimi, lyhyt kuvaus artikkelin sisällöstä (n . Tal viaikaan suoritetut hakkuut ja puiden kuljetus jäälle tietä isi väistämättä alueen norppakannalle vaikeuksia. Paikalliset luonnonystävät kertoi vat ministerille ja lehdistölle Koloveden luonnon erityispiirteistä ja kansallispuiston ta rpeellisuudesta. Bä rlundin vierailu osoitti, että vaikka mies ministeriössä vaihtuikin , kanta pysyy samana. Uudessa suunnit elmassa oli aarni alueita lisätt y. Toisin kuin muua lla Saimaalla, Kolovedellä norppa käyttää lähes koko vesialuetta talvella hyväkseen . Kirjoittajia kutsutaankin osallistumaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tarjota foorumi trooppisia metsiä ja niihin liittyvää problematiikkaa eri näköku lmista käsittelevän materiaalin j ulkaisemiselle. J ärvi-S uo men syrj äisessä kolkassa o levan Koloveden kohtalo nhet ket ovat käsillä . kuivan tropi ikin eli aridisten alueiden metsät. 973-28 3 I 1, Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tdk . Täällä oleskelevat 18 norppaa tarvitsevat ehdottoman pesimisrauhan . Tiedustelut: työaikana Antti Erkkilä, p. La kanalle oli kirj oitettu hillitty mielenilmaus: Eikö kolovesi olekin kansallispuisto n arvo inen. Juha Taskinen omia näkökantoja ja painotuksia. ½ sivua) ja osoitetietonne lisäinformaation lähettämistä varten . Lisäksi tutkimuksissa on todettu Koloveden ka nnan Kirjoituskutsu trooppisten metsien tuntijoille Trooppiset metsät ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena . Kalastusja metsästysoikeuksien loppuminen on ollut syöttinä. Jukka Jokelan ja Pia Mutikaisen hill illy mielenilmaus Koloveden kansallispuiston puo lesta. Tällöin on tarkoitus perustaa maaja metsätalousministeriön kanssa työryhmä, jossa tutkitaan kaikkien osapuolten näkemykset. Postitusosoite: Timo Kuuluvainen, Emännäntie 10 K 1"8 , 40740 J yväskylä . Käsikirjoitusten laad innassa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja sääntöjä, kuiten kaan poissulkematta kirjoittajan olevan ympäristömyrk yistä puhtaimman ja tutkimuksellisesti arvokkaimman . PL 111, 80101 Joensuu; työajan ulkopuolella, Timo Kuuluvainen , p . Troopp1s11n metsiin luetaan tällöin paitsi trooppiset sademetsät, myös monsuunimetsät ja ns. Heinäkuun lopulla kutsuivat kunnanisät tuoreen ympäristöministeri Kaj Bärlundin ri steilylle tutustumaan Koloveden alueeseen ja uuteen metsähallituksen retkeil yaluesuunnitelmaan
Kuluneena "' kesänä se kä Borno n että Kano n osavaltioista on yksi lu o n; no nsuojelu vi rkailij a o llut kurssitettava na IsoBritanniassa. 8 SUOME L O TO 5/ 87 46. m yös a lueen tunnet uimma n kaupungin nimi. 1 UC :n kanssa käydyissä neuvotteluissa o n todettu tarpeelliseksi tehdä SLL:sta yksi projektin seurantaja raporto intimatka kohdealueell e esimerkik si siin ä vaiheessa kun "oma" konsultti o n työssä paikan pääll ä . Ko kona isbudj etti o li 227 000 Sveitsin fran gia eli noin 650 000 markkaa . Suunnittelematon hyötykäyttö uhkaa hävittää koko kosteikon monipuolisin e luo nto ineen ja ihmisineen pä ivineen. Varoja on kertynyt yhteensä noin 45 000 markk aa. uhanalainen rä~•skä. Ko nsulttit yönä hydrologi selvittää alu een vesitalouden ja agronomi m aa nk äytön , mink ä jälkee n voidaa n laatia H adejia n kosteikkoalueen käyttöja suojelusuunnitelma . Ulkoasiainmin isteriön kehi tysyhteistyöosastolt a (Finnida) saadui sta 50 000 ma rkast a suurin osa käytetään konsultin tai konsultt ien palkkaamiseen. yt nii tä voidaan ensi kerra n käyttää . Se on ajoit ta in kuivuvan joen rannalla Ka no n osavaltiossa . Se tunnetaankin m yös H adejia-Ngurun kosteikk oalueena. vsk.. Kohteek si on Kansain välisen Luonnon suojeluliiton (lUC ) suosituksesta valittu Hadejian kosteikkoalue Pohjois-Nigeriassa. Päiväpalkkoja Nigeriaan SLL o n parinkin pä ivä palkkakeräy kse nsä yht eydessä koonnut la hj o ituksia m yös kansainvä lisiin suojelut a rk oit uk siin. ":...:;.\( 1: i • Pohjois-Nigeriassa Tsadjärveen laskeva Hadejia kuh•uu ajoittain kokonaan, mutta ravitsee tulva-aikoina laaja n kosteikon. Lagosiin lent äisi Suo mesta päivässä tai a in aki n ka hdessa, mutt a Hedeji a n kosteikko sattuu sijait semaa n tasan tuhannen ki lo metrin etä isyydell ä pääkaupungista! Lintujen suojelijat jo Hadejiassa Kan sain vä lisellä Linnusto nsuojeluneuvostoll a (lC BP) o n Suomesta Hadej ian kosteikolle muutlaa talvehtimaan 111111 . Se ~--.. IC BP ja RSPB ovat a llekirJ0tttaneet igerian lii ttoha ll ituk sen kanssa H adejiagurun kosteikkoalueen suojeluopimuken. Hadej ia on Tsadjärveen län nestä laskeva joki , jonka keskijuok sun tulva-alueet ovat muodosta neet laajan ja rehevän kosteikon Saharan eteläpuo liselle kuivalle a rovyöhykkeelle. O sa konsultt itöistä on muiden raho ittamia, joten suomal a ista rahaa voidaa n käyttää myös matk ak uluihin , ilmakuviin ja muihin materiaa lih a nkint o ihin se kä raportin laa dintaa n. Hadejia-projek tin tarkistettu budjetti hein ä-elok uulle 1987 päätyy summaan 120 890 Sveitsin fra ngia , lä hes 350 000 markkaa. Sikälä inen lu o nno nsuojelu säätiö o n luva nnut o hj ata summ a n projektiin. keskittyy luonnonsuojeluvali :: tuskampanjoihin . Halukk a ita ja maksuk ykyisiä lä htij ö it ä toimittajia, lintuhulluj a ja muita maai lm a nm a tkaajia va rm aan löytyisi. Jott a kon sultit ja muut projektit yölä iset sekä heidän paika lliset apu la isensa pystyisivät liikkumaan, ta rvitaa n kulku-ja kuljetusvälineitä. Land Roveriin, käytettyyn farmariautoon, kahteen moo tt o ripyörää n, veneeseen ja perä moottoriin uppoaa toinen ko lm annes. Lintujen suojelijoiden kiinn os tuk se n Ha cl ej ian kosteikkoa kohtaan ymm ä rtää, sill ä se o n avainasemassa koko P a lea rk ti sen a lueen muutt o lintujen levä hd ysja ta lvehtimisalu eena. Terho Powa11e11 100 1--::\1 \ -~, ' \ 1/ ·adj ~rvi --------/ \ --7 \ kjia ,,,,_ ~ J.--...___, ' ... Helmi kuusta lä htien ICBP:n biologi on o llut Alankomaiden hallituksen m yöntämän tuen turvin inventoi massa HadejiaNgurun elä imistöä, nim eno maa n muutto li ntuja . 50 000 markkaa Suomen valtiolta Viim e toukokuu ssa Tukholmassa pidetyssä neu vottelu ssa SLL:n pääsihteeri Esko Jo ut samo ja IUC :n kehitysmaiden luonnonsuojeluasioita ho itavan kes kuk se n apu laisjohtaja Mark H a ile sopivat kehitysyhteistyöprojektin varojen käytöstä. Hadejia n kosteikol la hankkeita, joihin on tänä vuon na budjetoitu varoja 45 000 Yh dysvaltain dollari a. Kosteikon suunnittelematon laiduntaminen ja viljely uhkaavat hävitt ää alueen monipuolisen luonnon ja ihmisen elintilan . Nigeria ei ainakaan toistai se ksi o le mukana kansainväliessä lintuvesien suojelua säätelevässä ns. Finn id an avustus voi mu odostaa 60 prosenttia kehitysyhtei styöhankkeen kokonaisbudjetista. Noin 60 ki lometriä a lempana on Ngurun kaupun ki. Ra msarin so pimuk sessa, joten yhdi stysten ja valti o n väliset sopimuksetkin ovat tarpeen. Lop ut 40 prosent tia järjestö hankkii itse ja sijoittaa projektiin. Alue on tiheää n asuttu ja viime aikoina kosteikkoa on a lettu tehokkasti hyödyntää . Haikaroiclen, sorsien ja ka hl aaj ien li sä ksi Had ejian ko teikko vetää puoleensa jo uk oi tt ain varpuslintuja . Samaan yhteyteen o lisi houkuttelevaa järjestää SL L:n jäsenille ja muillekin luonnonsuojelusta ja kehity yhteistyöstä kiinnost uneille ta rk oitettu lu onto matka. H adejian kosteikkoprojektia pon oroi m yös brittiläinen Kunink aallinen Lintujensuojeluyhdistys (RSPB) . Hadejiagurun kosteikkoprojekti ssa Borno n ja Kanon osavaltioiden ra ho itta ma ja Nigerian liitto ha llituksen tukema kolmivuotinen jakso käynni tyy ensi vuonna. Kosteikk o o n turvannut a lueen ihmisten toimeen tulo n myös vuosien mittaisina kuivakausina. Itse as iassa SL L haki avustu sta paljon mitt avam malle ha nkk eelle kuin mihin ulkoministeriö vara t myö nsi. LL:n Hadejia-hankkeen budjetin "omaku sta nnu sos uudesta" saadaan igeria n Co nservati o n Foundationil ta 136 500 markkaa . T ästä ko lmannes käytetää n palkkakuluihin. Alankomaiden prinssi Bernhard a lle.kirjoitti sopimuksen IC BP :n ja suun nitteluministeri Ka lu ldika Kalu liittohallitukse n puo lesta . Suomen luonnonsuojeluliitto pelastamaan nigerialaista kosteikkoa Suomen luo nn onsuojeluliiton kehit ysyhteistyöhankkeet ovat käy nni styneet. M yös Afrikan ma nt ereen sisäisen muut o n kannalta kosteikko on merkitt ävä. Kosteikko ulot tuu tänn e Bornon osavalti oo n saa kka . Viimeisen ko lmanneksen su urin erä muo d ostuu kou lu tu smenoi sta; o hjelmassa o n jo tässä vaih eessa paikallisten ihmisten kurssittamista . Hadejia on
/.e-. Juhlavuoden tulisi näkyä merkittävästi myös valtiovallan toimissa 22 kansallispuistomme kehittämisessä. ,,---9[,__L. Kansallispuistoja kehittämään Ensimmäiset kansallispuistomme Pyhätunturi ja Pallas Ounas täyttävät ensi vuonna 50 vuotta. ,__, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 9. Ennakkotiedot ensi vuoden budjetista eivät kuitenkaan lupaa hyvää edes näiden puistojen SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Yksityismaiden ostoa odottavat monet puistot: Saaristomeri, Tammisaari, Kurjenrahka, Puurijärvi Isosuo, Torronsuo, Kelvene ja Rutajärvi. Myös pääkaupunkiseutu tarvitsee kansallispuistotasoisen luonnonsuojelualueen. Eräretkeilijät puistot kyllä löytävät, mutta meidän on tarjottava luontoelämyksiä myös eläkeläisille ja lapsiperheille, kaikille suomalaisille. vsk. Kansallispuistojen pysyvät työpaikat antavat mielekkäitä tehtäviä ahkerille ja luonnosta kiinnostuneille ihmisille. Kun vielä muistamme päätöksiä edeltäneen luonnonsuojeluvastaisen ilmapiirin, ei saavutusta kannata vähätellä. Toimiva kansallispuisto tarvitsee henkilökuntaa, opastuskeskuksen näyttelyineen, luentosaleineen ja korkeatasoisine diaja video-ohjelmineen. Metsäntutkimuslaitoksen hallussa olevien Seilin, Punkaharjun, Kolin ja Saanan rauhoitus tulisi vihdoinkin toteuttaa. Luonto ja siihen perustuva matkailu ovat Lapissa ja muuallakin Suomessa pääoma, jota ei tulisi lyhytnäköisesti hukata. Itsekkyyteen ei kuitenkaan ole syytä, jokainen uusi luonnonystävä on myös voitto 1 uonnonsuojel u l le. Metsähallituksen hallussa olevista puistoista vain Urho Kekkosen kansallispuisto, puistojemme näyteikkuna, on tässä suhteessa tyydyttävässä tilassa. On myös syytä muistaa, että kansallispuistoverkko ei ole vielä valmis. Metsäntutkimuslaitos on tehnyt mitättömin varoin hyvää työtä Pallaksella ja Pyhätunturilla, sitä tulisi jatkaa. Kansallispuistoverkon luominen on viimeisten 15 vuoden aikana vaatinut mittavaa ponnistusta maan luonnonsuojeluväeltä. Ympäristöministeriössä tunnutaan kyllä ymmärtävän kansallispuistojen kehittämistarve, mutta vaatimattomatkin suunnitelmat kilpistyvät valtiovarainministeriöön. Puistoissa tarvitaan rakenteita, opastuspaikkoja, luontopolkuja, opastettuja retkiä ja leiripaikkoja. Kansallispuistoissamme voidaan toteuttaa luonnonsuojelun ja luonnonrakkauden, oikean luonnossa käyttäytymisen ja luonnontieteellisen sivistyksen opetusta. varustamisessa kävijöitä varten. Investoinnit niihin ovat myös hyvää aluepolitiikkaa. Opastuskeskussuunnitelmat alkavat ilahduttavasti toteutua myös Oulangalla ja Seitsemisessä. Kansallispuistomme edustavat luonnonja kulttuuriperintöä, joka on tarkoitettu paitsi luonnon suojelemiseksi myös ihmiselle, jokamiehelle. Sieltä ei näytä löytyvän riittävästi ymmärtämystä kansallispuistojen kehittämiseen. Kansallispuistot sijaitsevat pääosin Syrjä-Suomessa. Kolovesi, josta parhaillaan keskustellaan, soveltuu paremmin kansallispuistoksi kuin valtion retkeilyalueeksi. Ihmisten houkuttelu kansallispuistoihin ei aina saa luontoväen varauksetonta kannatusta. Saaristomerta lukuunottamatta muut ovat vielä perustamattakin. Myös näillä päätöksillä voitaisiin luonnonsuojelun merkkivuotta juhlistaa. UK-puisto tarjoaa jo kymmeniä työpaikkoja, mutta niidenkin vakinaistamista tarvittaisiin. Saana yhdessä Käsivarren yläosan kanssa muodostaisi parhaiten Enontekiön ylätunturien luontoa edustavan kansallispuiston
Se osoittaa tekijänsä rohkeutta tarttua ongelmaan, jonka vain harvat aikalaiset tajusivat, ja kysyä, onko kaikki mik ä tapahtuu "Kirjoitin seuraavat sivut tai ainakin valtaosan niistä asuessani yksin metsässä mailin päässä lähimmästä naapurista, talossa, jonka olin itse rakentanut Walden-järven rannalle Concordiin Massachusettsin valtiossa, ja ansaitessani elatukseni yksinomaan omien kätteni töillä ... Yrjö Haila ··nvaellu • a Walden-järvi ei poikkea maisemiltaan mitenkään eteläsuomalaisesta metsälammesta. Thoreau opettaa tarkastelemaan asioita yhteyksissää n. Hä~ '-------------~ 10 välttämätöntä. ! nen Walden -päiväkirjansa (Elämää metsässä) on säilynyt ja tulee säil ymään vaikuttavana dokumenttina . Se kilottaa kodikkaana mäntyvaltaista metsää kasvavien harjanteiden välissä huhtikuun aurinkoisena sunnuntaina. Thoreaun käsitys ihanteellisesta su hteesta luontoon on romantisoiva, mutta samalla moniulotteinen. Indians, Colonists, and the Ecology of New England antaa hyvän käsityksen mullistuksista, joita Uuden Englannin luonto koki valkoisen miehen kulttuurin seurauksena. Tänne Henry David Thoreau rakensi mökin, jossa hän asui runsaat kaksi vuotta, heinäkuusta 1845 syyskuuhun 1847. Mökin peruskivet ovat jäljellä kävijä tunnistaa ne opastustauluista mutta muita asutuksen jälkiä ei enää ole. Muistammehan , että sama Thoreau kirjoitti myös voimakkaan julistuk sen orjuutta vastaan (A plea for John Brown) sekä kirjasen kansalaistottelemattomuudesta (Civil disobedience). Muutama vuosi sitten ilmestynyt William Crononin kirja Changes in the Land. vsk.. Thoreaun kaksivuotinen vierailu Concordin metsiin oli hänen henkilökohtainen vastalauseensa laskemoivuudelle ja taloudelliselle ahneudelle ihmisten suhteessa luontoon. 1800-luvu lla muutokset olivat kaikkein voimakkaimmillaan. Sen niemekkeet ja poukamat kiertää helposti parissa tunnissa. Ja sittenkin ... Maatalouden levittäytyminen intiaanien riistamaille oli hävittänyt tärkeimmät saaliseläimet, ja maat o li aidattu. Hän etsi vaihtoehtoa, jonka tunnus on yksinkertaisuus . Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön elintavat antoivat hänelle olennaisia virikkeitä. Hän epäilemättä kaunisteli intiaanien a lkuperä isk ulttuuria, mutta ei hän silti hakenut menneisyydestä SUOM EN L UONTO 5/ 87 46. " Thoreau eli tämän. Teollisuus laajeni voimakkaasti ja rasitti met" siä
Massachusettsin maatalo us o n ko kenut mullistu ksen, jo nka seurauksena vilj a n vilj ely ja karjanho ito ovat supistuneet lä hes o lemattomiin . Tä mä ei pelkästään Walden-j ä rven rantapenkalla pohdiskellen o nnistu ; mutta tuliha n Thoreaukin sieltä pois .. Kirjoiuaja on Helsingin yliopisron eläinriereen dosenui. . " Asuin siellä kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Concordin metsittyminen on to ki a rvokasta, mutta se on kuitenkin laiha lo htu sademetsien ryöstö ha kkuista. " Tällä paikalla Concordin metsässä yhdysvaltalainen ajattelija ja kirjailija Henry David Thoreau eli 140 vuotta sitten etsien yksinkertaista vaihtoehtoa ahneuteen ja laskelmointiin perustu valle elämäntavalle. tu nykyisyyden ja tulevaisuuden lei k ka uspisteeseen . Siitä sen voima. 11. vsk. Henry David Thoreau, 18171862 valmista o lemassaolo n mallia. Nykyisin oleskelen jälleen sivistyksen parissa. Myös metsätalo us o n vähentynyt. Uuden Englannin luo nnon lähihisto riaan sisältyy jä nn ittävä parado ksi: se o n nykyisin jälleen "villimpi" kuin o n o llut luultavasti sato ihin vuosiin . Ylimalkaa n yksinkertainen kehityksen "hyvien" ja " huonoj en" piirteiden luettelo inti ei ole mielekästä. Maisema kasvaa umpeen, puusto vanhenee, ja metsät tiivistyvät. Viha nnesja hedelmäta rhat ha llitsevat nykyisin maata lo utta Thoreaun vaellusma illa. Mullistusten taustana o n Yhdysvaltain ta lo uden rakenteen muutos, siis kehitys palj on laajemmassa mitta kaavassa kuin vain Waldenin ympäristössä, tai Concordissa, ta i Massachusettsissa. Tärkeämpää on ottaa selvää kehityksen valtavirrasta, jotta olisi esittää jotakin sen vaihtoehdoksi. Concordin luo nno lle kuuluu siis nykyään pa rempaa kuin T ho reaun aikana. Mutta näinhä n o li alun alk aen: miksi euroo ppala iset sinne tuli vat, jolleivät euroo ppalaisen kehityksen vuoksi. Hä n ottaa vauhtia menneisyydestä, mutta hänen ut opiansa o n rakennetSUOME N LUONTO 5/ 87 46. Luo ntoon ko hdistuva rasitus o n muualla kasvanut , eik ä synt yviä muuto ksia voi suoraa päätä verrata keskenään. Vilj elyn pai no piste o n Keski-Lännessä entisillä preerioilla, ja karja nkasvatus tunkeutuu vauhd illa Keski-ja Etelä-Ameri kan sademetsiin. Myös myönteiset muuto kset jo nk in seudun luonnossa o n nähtävä yhteyksissään. Ei ole kuitenkaan yksin kertaista sanoa, o nko tämä " hyvä" vai "paha"
12 Jatkuva kasvu, metalli ja puu 1984. Kartioita, pyramideja, telttoja, lattialla ja seinillä. Sehän on suoja, asumus, mutta millainen. Kenen. Se on tehty kodiksi. Päässäni oli idea höyhenestä ja ruusun oksista hauras höyhen ja nuo piikit vastakohtina. Harro Koskisen näyttely yllättää. Kumpi suojelee kumpaa. Näyttelyn suurin teos, Taide, on vastassa tulijaa. Tässähän on esimerkkikin asumuksesta. Taiteilijan tilateokset ottavat herkkinä, hyökkäävinä ja ilkikurisina kantaa ihmisen ja luonnon suhteeseen. Kaislarannat saavat kannatella ihmiselämän turmelevia tuotoksia. Muoto lähti liikkeelle höyhenen talosta. Taidemaalari, -graafikko ja kuvanveistäjä Harro Koskinen ja teos Kaislikossa s-. Kääntelin oksia käsissäni. Keskenään kerrassaan erilaisia ja kuitenkin samanmuotoisia. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Ensin syntyi häkki ja siitä geometrinen kartio, taiteilija selittää. Suurennettuna tämä on teltta tai kota tai vigvami, joka muistuttaa luonnonkansojen asumuksia. Muoto kahlitsee ajatukseni. Luonto ja taide. Katkotut puut työntävät kevään vihreitä lehtiä oksistaan. Geometria antaa mahdollisuudet tehdä konstruktiivisia töitä. Kattoon ulottuvat vahvat puut nojaavat kartiossa toisiinsa, rungot maalattuina vihreällä, keltaisella ja sinisellä. Ritva Kupari Puhuttelevat kartiot Wäinö Aaltosen museossa Turussa esittäytyi keväällä uudenlainen Harro Koskinen. vsk.. Rungot sulkevat sisäänsä flyygelin
vsk. 13. Katso millaisia lintuja! Surulliset siivekkäät hiljensivät pienet näyttelyvieraat. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46
Merikarhun ystävällisen asumuksen vieressä kiiltelee samankokoinen alumiinilla vuorattu teltta. Pienen pieni valon juhla syntyy tulitikkukehikon ympyröimästä kynttilänpätkästä. Se on aika uusi metalli, jonka valmistusmenetelmä vaatii hirveästi energiaa . vsk.. Aaltojen kantamaa postia nykyajan kaislarannoille. p:1s1e/li 1986. Suurta kehystä ei tarvitse myöskään JarJen valo, sähkölamppu. Tårta på tårta. Pystytysvaiheessa iski kauhea epäily: entä jos ihmiset ovatkin jo niin vieraantuneet luonnosta, että kokevat tämän alumiini-televisiohomman kodikkaammaksi kuin tämän, jossa on kamalaa vanhaa krääsää. Harro Koskinen on käyttänyt töissään estottomasti erilaisia materiaaleja. Kylmä alumiinikehikko kannustaa mahdottoman SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Harro Koskinen luo säröä konsensukseen Se teltta on verhoiltu vanhoin purjekankain, tervatut purjeköydet haisevat, lattian peittävät riepumatot ja taljat. Sisällä on hämärää . No, näyttelyyn tulleet lapset heti sanoivat, että me tykätään enemmän tosta mikä haisee kuin tosta mikä värisee. Seinät paljastuvatkin käytetyiksi offsetpelleiksi, joilla on painettu litografioita. Pajunkissatai mesiangervonvarsikartiot eivät tarvitse tunnelmaansa lisukkeita. Alumiinia pidän tuhlaavan teknologian symbo14 Iina. tuksena ympanstöstämme tai ajatuksena, pohdintana ihmisen suhteesta luontoon. Hykerryttäviä oivalluksia ja leikkimieltä on ollut tekijällä ja niitä tarvitsee katsojakin . Tilateosten säännöllisistä riveistä pompahtaa kartio toisensa jälkeen elämään. Jatkuva kasvu Kartiot toistuvat seinien maalauk sissa synkän uhkaavina, väreillä leikkivinä, vinhasti kieppuvina, muotoa tutkailevina . Sitten sitä heitetään kertakäytön jälkeen menemään foliopakkauksissa ja vastaavissa. Ajan kuva. Luonto on silti esillä jokaisessa, suoranaisena heijas/{evätjäti. Kaislikossa son kaislakartio, jonka sisälle pingotetulla muovitasolla kelluu loraus öljyä. Seinien sisäpinnat ovat täynnään taidokasta grafikkaa. Korviin tunkeutuu mainospuuroa. Keskellä lattiaa värisee television kuvaruutu kohti kattoa ruokailuvälineillä katettuna. Vihreä kulta 1987
15. Siinä yksi syy tehdä yhteis· kunnallisestikin ajatteluttava, konsensusta vastustava näyttely. Silloinen yhtenäinen taiteilijaporuk ka on kasvanut erilleen ja aika on muuttunut. Tarpeen vaatiessa tuomaristo voi jakaa palkinnot myös muulla tavoin . En pysty jättämään sikseen. 1988. Työn nimi on jatkuva kasvu. Nykyinen taide yleensä on Harron mielestä hyvin romanttista ja subjektiivista, yksilökeskeistä. Työhön on vuoden verran kuulunut myös taidearvostelujen kirJOittaminen Turun Sanomiin . Vuosikymmeniä sitten talviasukkaansa menettäneen kaukaisen saaren rakennukset ovat saaneet Harrosta ja hä nen vaimostaan kunnostajan . Harrolla itsellään on kosolti ideoita, joissa tilateosnäyttelyn teema jatkuu. Oheen on liitettävä nimimerkillä varustettu kirjekuori, josta ilmenee kuvaajan henkilöllisyys ja osoite. Postitusta varten kuvat on pakattava huolellisesti, diat mieluimmin muovirasioissa. Diakehyksen vasempaan alanurkkaan kuvan ollessa oikein päin merkitään peukalomerkki. Palkinnot jaetaan juhlavuoden päätapahtumassa maailman ympäristöpäivänä 5. Taiteilijan kodin ja pihapiiriin kauneuden nähtyään asiaa ei ihmettele. Jatkuvan kasvun tavoittelu johtaa mahdottomuuk si in , umpikujaan . Kilpailun tuomaristoon kuuluvat Kaija Keskinen Luonnonkuva-arkistosta, toimittaja Teuvo Suominen, Juha Suonpää Suomen Luonnonvalokuvaajista sekä Jorma Laurila Suomen luonnonsuojeluliitosta. Samanlaista iloa oli 70luvun poliittisen taiteen tekemisessä, Harro vertaa. 3. Tulen koneitten kanssa toimeen, kunhan hommassa on joku järki. Kun ei jouten osaa olla, siellä hän rehkii heti talven taituttua, unohtaa taiteen teon ja palaa syksyllä ammattinsa pariin. Maalaisjärki riittää tajuamaan, ettei tää maapallo kasva tästä mihinkään. 4. Ne luonnonkuvat, joita tein kymmenen vuotta, ovat myös kannanottoja luonnon puolesta. Mutta se oli liian rajoittavaa; se ei pistänyt ihmisiä tarpeeksi ajattelemaan. palkinto I 500 mk, 3. Kuviin merkitään kuvaajan nimimerkki , kuvan numero, aihe ja mahdollisimman tarkka selostus kohteesta . Vahva perusajatukseni on, että ihmisen on tultava luonnon kanssa toimeen . Kuvat tai niiden rinnakkaisruudut eivät saa olla aikaisemmin palkittuja eivätkä samaan aikaan mukana muissa kilpailuissa. Kilpailuun voi osallistua sekä väridioilla että mustavalkokuvilla. 8. Haluan kertoa tärkeistä asioista eri tavalla, monipuolisemmin . 6. Merellä Harro on liikkunut koko ikänsä. Järjestäjillä on oikeus käyttää palkittuja kuvia maksutta kilpailun tulosten julkistamisen yhteydessä ja teettää niistä tarvittaessa näyttelyvedokset. Taiteilija kyselee ihmisen moraalin perään. Millä oikeudella tuh oamme muiden lajien elämän edellytyksiä ja asetumme luomakunnan herra ksi. Mustavalkoisten kuvien on oltava mieluimmin 18 x 24 cm:n koossa ja niiden on oltava pohjustamattomia. Teknisen kehit yksen irvikuvaksi Harro o n koonnut Hi-tech -tötterön, jonka peltikuoren alta palj astuu toinen kuori , sen alla on taatusti kolmas aukoton ra kennelma. Lisäksi voidaan antaa kunniapalkintoja. Haluan puuttua siihen jollakin lailla. Dioissa vo idaan käyttää erillistä paperia tietojen selvittämiseksi. vsk. palkinto 2 500 mk, 2. Koskaan aiemmin eivät tuntemattomat ihmiset ole soittaneet Harrolle kotiin kiittääkseen näyttelystä . Ti lateosnäyttely on rohkea veto kymmenen vuoden rauhallisen luontokuvamaala uksen ja piirtämisen jälkeen. Aikaa myöten Harro rupesi pitä mään maalla asumisesta ja luonnosta tu li entistä tärkeämpi asia elämässä. Juhlavuoden kunniaksi Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää yhteistyössä Suomen Luonnonvalokuvaajien kanssa valokuvauskilpailun "Valokuva luonnon puolesta". 7. Tavoitteena on saada uusia kuvia luonnonja ympäristönsuojelu työn käyttöön. Myös taiteilijakollegat ja kritiikki ovat kehuneet. Lisäksi järjestäjillä on oikeus lunastaa käyttöönsä käypään hintaan myös muita kilpailuun lähetettyjä kuvia. Toimivassa hommassa pitää olla joku särö, ja sitä hä n hakee tilateoksillaan. Tämän näyttelyn tekemisessä o len kokenut työn iloa. Se estää erakoitumisen ja pakottaa seuraamaan, mitä ajassa liikkuu. Diat voivat olla rajattuja, mutta niiden on oltava lasikehyksissä (kinodiat). D Valokuva luonnon puolesta Luonnonsuojelun juhlavuoden 1988 valokuvauskilpailu Vuosi 1988 on suomalaisen luonnonsuojelutyön juhlavuosi. Kumpaankin sarj aa n voi osallistua samanaikaisesti. Oppiminen on mielenkiintoisempaa kuin osaaminen, sanoo Harro, joka piirtää taiturimaisesti keväiset maisemansa. Palkitsematta jääneet kuvat palautetaan elokuun J 988 loppuun mennessä. Taitelija haluaa myös oppia uutta ja kehittää ilmaisukeinoj aan. Kilpailu on avoi n kaikille luonnosta ja valokuvauksesta kiinnostuneille. Em. Työn iloa Ha rro Koskiselle 20-vuotisnäyttely on siirtymä kantaaottavampaan taiteeseen. 6. Sekä Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjän Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen että ensimmäisten kansallispuistojemme perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Näyttely on onnistunut innostamaan katsojia. 2. Eihän tällaista vuosi kasvua ole. päivään mennessä on ·maksettava myös 20 markan osallistumismaksu postikulujen peittämiseksi Suomen luonnonsuojeluliiton ps-tilille 608 21-1. Kummassakin sarjassa jaetaan seuraavat palkinnot: 1. Kilpai lussa on kaksi sarjaa: yksittäiskuvat, joita saa lähettää enintään kolme sekä lisäksi enintään kolm en kuva n sarja, joka on tekstitet: tävä kokonaisuudeksi. 4. Kuvat on postitettava viimeistään 30. Lisaa saroJa valtakunnan konsensusajatteluun on luvassa. Järjestäjät sitoutuvat käsittelemään kuvia huolellis.esti, mutta eivät vastaa niille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Tuomaristo voi palkita myös sarjan yksittäisen kuvan. Liimalappujen käyttö on kielletty . Se heijastelee koko yhteiskunnan juppiutumista ja konsensushengen vahvistumista. Koti on saaristok unnassa ja keväisin jäiden lähdettyä hän suuntaa Ahvenanmaan ulkosaaristoon . Perusluonteeltani olen sen verran moralisti, että tunnen vastuuta ympäristöstäni . palkinto 1 000 markkaa. 1. Lähetyskuoreen ja maksukuittiin on merkittävä tunnus "Valokuva luonnon puolesta". pitkää männyn vuosikasvainta korkeuksiin männynvilj elij än unelma varmaan. Siellä oli riittävästi tilaa tehdä suurikokoisia töitä . Silti en ole kauhee tek nologian vastustaja . 5. SUOM EN LUONTO 5/ 87 -16. Turkulaisesta maalaiseksi Merimaskun vanha kansakoulu sai nuoren , köyhän taiteilijan asukkaakseen 17 vuotta sitt en. Kaikki merkinnät on tehtävä vedenkestävällä tussikynällä (permanent) . 1988 osoitteella Suomen luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki
Noin puolet Suomessa tutkituista sinileväkukinnoista on todettu myrkyllisiksi. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. John Eriksson ja Jussi Meriluoto • •• I eva Rehevöityneiden vesien kesävitsaus 16 Limainen sinileväpuuro on viime vuosina noussut kesäisen uutisvälityksen vakioaiheeksi. vsk .. Sinilevälajeja ei ole vain yksi tai kaksi, vaan peräti pari tuhatta. Sinilevät pilaavat raakavesilähteitä, tappavat kotieläimiä ja vaarantavat ihmisten terveyden
Viimeksi mainittu laji pystyy siis valmistamaan kummankin tyyppistä myrkkyä. Laji muodoscaa sekä solueccä hermomyrkkyä. Sinileviä on parisen tuhatta lajia. Useat lajit saavat veden myös haisemaan ja maistumaan pahalle. Nykyisin sinilevät luetaankin a. Alkukantaisuudestaan huolimatta sinilevät ovat varsin kilpailukykyisiä muihin leviin nähden. Kysymyksessä on voimakas sinileväkasvusto, joka !evien kaasurakkuloiden avulla tyynellä ilmalla kerääntyy veden pintaan. Oikeampi [: Anabaena flos-aquae -sinilevä mikroskooppisuurennoksena. Lajit Anabaena flos-aquae ja Aphanizomenon flos-aquae muodostavat pääasiassa hermostoon vaikuttavia alkaloideja. Sini levät poikkeavat muutenkin muista levistä, ne muistuttavat elintoiminnoiltaan bakteereja. Tarpeeksi suurina määrinä ne lamaannuttavat hengityksen. Myrkyllisyys selviää vain laboratoriossa Tiheät leväkasvustot alentavat veden virkistysja käyttöarvoa. Kun sinileviä on todella paljon, puhutaan niiden kukinnasta. bakteereihin . Sinilevät ovat maailman vanhimpia eliöitä, perua ajoilta, jolloin useimmat meille tutut luomakunnan eliöt olivat vielä pelkkä pilkahdus luontoäidin silmäkulmassa. Meillä kasvavat sinilevät synnyttävät lähinnä kahdentyyppisiä kuolettavia myrkkyjä. Usealla sinilevälajilla on solunsisäisiä kaasurakkuloita. Sinilevien lepoitiöitä on tavattu ilmasta jopa kilometrien korkeudessa. suomalainen nimitys on syanotai sinibakteerit. Sinileviä on esimerkiksi järvivedessä miltei aina. Anabaena lemmermannii -sinilevän mikroskooppista kauneutta. Tämän, kuten useimpien muidenkaan sini/evien , myrkyllisyytlä ei ole tutkittu. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus tekee sinilevistä erittäin kilpailukykyisiä auringonvalon hankinnassa, koska ne voivat tarpeen vaatiessa kohota pintaan, missä valoa on riittävästi. Asiaa mutkistaa se, että näillä lajeilla on sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä kantoja. Fosforia on yleensä runsaasti järvissä, joita teollisuus, yhdyskunnat tai maataous kuormittavat. Erityisesti sinilevien massaesiintymisillä Aphanizomenon flos-aquae -sinilevän kukintaa, pikkukuvassa yksi{{äisiä leviä mikroskooppisuurennoksena. Siten voimakas sinileväkukinta on yleensä välillisesti ihmisen aikaansaama, merkki järven rehevöitymisestä. Ulkonäön perusteella ei voi erottaa, onko kanta myrkyllinen vai ei. vsk. Niitä elää sekä makeassa että suolaisessa vedessä, kosteassa mullassa, leväosakkaina jäkälissä ja vihreänmustana levänä kosteilla kallioilla. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Voimakkaita, enty1sesti maksaan vaikuttavia solumyrkkyjä tuottavat Microcystis aeruginosa, Oscillatoria agardhii, Nodularia spumigena ja Anabaena flos-aquae. on monta varsin ikävää piirrettä. Asia selviää vasta laboratoriotesteissä. Pahaksi onneksi juuri myrkylliset lajit ovat hyvin yleisiä. Yleensä levät eivät kuitenkaan lisäänny massaesiintymiksi, sillä niiden kasvua rajoittavat lämpötila, valo ja eri ravinteiden, etenkin fosforin ja typen saatavuus. Useat lajit pystyvät sitomaan typpeä ja tulevat täten toimeen pienemmillä typpimäärillä kuin muut levät. 17. Ikävin sinilevien piirre on kuitenkin joidenkin lajien synnyttämät myrkyt. Sanonnalla ei ole mitään tekemistä tavallisten kasvien kukinnan kanssa. Laji synny{{ää hermomyrkkyä. Leväkukinta, joka muistuttaa lateksimaalia, limoittaa verkot, rannat ja laiturit. Mutta jos vesi on lämmintä ja sisältää paljon fosforia, sinilevät voivat kirjaimellisesti vallata itselleen paikan auringossa ja hallita veden planktonkasvustoa
A k tiivihi ilisuod at u ksella niistä kuitenkin päästään eroon. Kolme vuocca kestävän ruckimuksen rahoittavat Suomen Akatem ia sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Karkeasti voidaan arvioida, että jos kukinta on tiheä, litra tai pari tätä leväpuuroa riittää tappamaan lehmän. Siitä voi saada ihottuman, vaikk ei se myrkyllistä olisikaa n. M assaesi intyminä sinilevät voivat tukkia kidukset ja tällä tavoin voimakkaasti ärsyttää kalojen hengit yselimiä. SUOMEN LUONTO 5/ 87 46. Sekä ulkomailta että Suomesta o n saatu vi itteitä siitä , että sinilevien myrkyt saattaisivat tappaa kaloja. Ihmiset lienevät myrk yille yhtä alttiita kuin eläimet, mutta harva ihminen viitsii uida pahanhajuisessa ja vastenmielisen näköisessä leväpuu rossa, sen juomisesta puhumattakaan. Viitteitä sinilevämyrkkyjen aiheutta mista terveysvaaroi sta on saatu sekä Yhdysvalloista että Australiasta, sillä sikäläisissä raa kavesil ähteissä o n esiintynyt myrkyllisiä si nileväk ukintoja. Suomessa sinilevämyrkkyjen biologisia ja kemiallisia ominaisuuksia tutkitaan mm . Kot ieläimiäkään ei saisi laskea kukintojen läheisyyteen. Samalla häviää myös suurin osa juomaveden häiritsevistä makuja hajua ineista. SiniIevälauttoja on siis syytä varoa. Luultavasti myös muiden lajien maksamyrkyt ovat koostumukseltaan samankaltaisia kuin Microcystis-lajin myrkky . Eräät valtamerissä elävät lajit synnyttävät yhdisteitä , jotka aiheuttavat erittäin voimakasta ihottumaa. Luonnossa pitoisuudet ovat onneksi useimmiten varsin pienet. Usein kysytään , voiko sinileväjärvestä pyydettyjä kaloja turvallisesti syödä. Pohjoismaissa tunnetaan tapauksia, joissa koira on menehtynyt nuoltuaan turkkinsa puhtaaksi sinileväkukinnassa uituaan. Pohjois-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa myrkylliset kukinnat ovat tappaneet hyvinkin paljon karjaa. 18 A nabaena flos-aquae -sinilevän kukintaa Maarianhaminan raaka vesialtaassa Långsjönissä kesällä 1985. Ra nnalle ajelehtineessa sinileväpuurossa saattaa kuitenkin olla levämassaa hyvinkin runsaast i, jolloin kukinnasta aiheutuu vaaraa . Tähänastisen tiedon valossa ei ole syytä olettaa, että tällaisesta järvesta pyydystetystä terveen näköisestä kalasta voisi olla terveydellistä haittaa . vsk.. Ei o le mitään yksink erta ista keinoa, joilla sinilevähaittoja vo1ta1s11 n nopeasti pienentää . Tehokas vesiensuojelu on ainoa keino , jolla sinileväkukintoja voidaa n pitkällä tähtäyksellä vähentää. Tiheään sinileväkukintaa n ei pidä mennä uimaan . Joka toinen kukinta on todettu myrkylliseksi Ainoastaa n Microcystislevän maksamyrkyn kemiallinen rakenne tunnetaan: kyseessä on molek yyIikooltaan pieni valkuaisaine (peptidi). Mainittujen myrkkyt yyppien lisäksi sinilevien soluseinässä, kuten monen muun bakteerin soluseinässä, on niinsanottuja lipopolysakkarideja, jotka saattavat aiheuttaa kuumetta ja suolistovaivoja . Tähän mennessä ihmisten ei kuitenkaan tiedetä menehtyneen sinilevämyrkytykseen . Rehevistä järvistä pyydetyissä kaloissa on kuitenkin usein epämiellyttäviä sivumakuja; Aktiivihiilisuodatuksesta apua Leväk ukinnat ovat huolenaihe myös vesihygienian kannalta. Lapsia ei tulisi päästää rannalle, jos vesi kukkii runsaasti. Viime kesänä Helsingin yliopiston mikrobiologia n laitoksen tutkimuksissa ilmeni , että suunnilleen puolet Suomen sinileväkukinnoista sisälsi myrkyllisiä sini leväkantoja. Sinileväkukintojen yhteydessä esiint yy usein myös kalojen jo ukkokuo lemia. Suomessa kotieläinten kuolemat ovat olleet yksittäistapauksia . Todennäköistä kuitenkin on, että kaikkia sinil eväk ukintojen aikaan sattuvia kala kuolemia ei voida selittää hapen loppumisell a. Lisätutkimuksia kuitenkin kaivataan sinilevämyrkk yjen käyttäytymisestä eri puhdistusprosesseissa sekä myös erittäin pienten myrkkypitoisuuksien terveysvaaroista. Vesiensuojelu on ainoa lääke Sinilevistä ai heutuvia vaaroja voi välttää terveen järjen avulla. ' Miten myrk yllisiä si nilevät ovat. D ~irjoittajat työskenreleväc Abo Akademissa sini/evien myrkyllisyyden cuckimusprojekcissa. Sekä kotiettä villieläimiä on kuollut sinilevämyrkkyihin. Kun myr kylli siä sinileväk ukintoja o n raakavesilä hteissä, eikä vaihtoehtoisia lähteitä ole, olis i syytä tehostaa puhdistusta ak tiivi hiilisuod atu ksella. Sekä hermo myrkyt että maksaan vaikuttavat solumyrk yt kuuluvat voima kkaimpiin luonnosta eristettyihin myrkk yihin. Litra leväpuuroa voi tappaa lehmän Myrkylliset sinilevät huomattiin aluksi niiden aiheuttamien eläinkuolemien takia. T avanomainen vedenpuhdistus ei poista vedestä a inakaan peptidimyrkkyjä. Myrkyllisiä kantoja löytyi myös Etelä-Suomen rannikkoseudulta , jolloin kyseessä oli jo mainittu Nodularia spumigena. Helsingin yliopiston mikrobiologian laitoksella ja Åbo Akademin biologian ja biokemian laitok silla. Kalakuolemat ovat verrattain yleisiä voimakkaiden kukintojen yhteydessä mu/la niiden syyt jäävät usein epäselviksi. Esiintymät löytyivät pääasiassa EteläSuomen rehevistä järvistä. Ne on useimmiten pantu ha penpuutteen tiliin . Mahdolliset !evien ai heuttamat elä inkuo lemat tulee il moittaa lä himmälle terveystai ympäristövira nomaiselle
Uudet ajatukset syntyvät hitaasti. Tuntuu hiukan samalta kuin ydinpommin kehittäminen ja seurausten unohtaminen. Tutkijan tulisi pitää katseensa riittävän kaukana tämän päivän pikkuasioista voidakseen ajatella tutkimuksen kulkua ja suuntaa. Suomalaisten metsä vaurio-oireiden patologiaa julkaistaan kansainvälisissä lehdissä, pohditaan syitä ja mekanismeja, mutta keskustelua ei käydä siellä missä oireilla on merkitystä. Omaatuntoa vaientaakseen tulee mietittyä tutkijan elämää puolelta jos toiseltakin. Mutta samalla tuntuu välimatka aikaansaannosten ja tavoitteiden välillä kasvaneen. SUOM EN LUONTO 5/ 87 46. Mikä on tutkijan vastuu. Tutkija selviää vuosikausia sen kummemmin pohtimatta eloaan ja oloaan. Katku sakenee ja tutkijan omatunto nakertaa. Eittämättä tulee mieleen vanha viisaus "Vain kauas katsoen löytää perille". Merkaptaanin katkussa on vaikea nähdä kauas eteenpäin. Muodin mukana on helppo mennä, mutta vasta pitkäjänteinen työ antaa vähitellen tuloksia. Tutkijan tulee asettaa oikeat kysymykset. Mutta käytännössä tutkija tyytyy usein täyttämään jokapäiväiset pienet velvollisuudet velvollisuuksista muistutetaan niin monin eri tavoin. Olenko minä tutkijana lorvehtinut, kun en ole yrittänyt jatkuvasti osoittaa juuri tämän katkun vaarallisuutta. Filosofian tohtori, dosentti Satu Huttunen tutkii Oulun yliopistossa ilmansaasteiden aiheuttamia kasvillisuusvaurioita. Ainoa joka ei erityisemmin muistuttele on varsinainen tutkimusaiheesi. "Jos jollekin oikealle asialle annettaisiin yhtä suuri aika tiedotusvälineissä ... Kirjallisuus ja keskeneräiset tulokset pysyvät pöydän kulmalla vaiti ja niiden ylitse kasaantuu päivittäinen krääsä. Heinäkuisen lomaillan täyttää merkaptaanin katku. vsk. Niistäkö syntyy tutkimus. Tutkijan tulisi siis löytää jonkilainen tasapaino osallistumisen ja tutkimuksen vuorovaikutukselle. " sanovat monet tui kijakollegatkin. Eniten tutkija kantaa kuitenkin vastuuta oman tutkimuskohteensa valinnasta ja oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä . Tekemättömät työt alkavat vaivata. Nenä sanoo, että kansainväliset normit on ylitetty ja että allergikoilla on taas vaikeaa. Monilla tutkimusaloilla uusi yksikkö tai laitos on tuonut riippumattomuutta. Tutkijan rooliin ei kuulu mielipiteiden ilmaisu eikä tutkimustulosten esittely. Tutkijan vastuu taitaa alkaa asiansa oikeutuksen puolustuksesta. Miten olisi ympäristötutkimuksessa. Lukemattomat pienet asiat, jonkinlainen arkisirkus täyttää elämän. Eristäytymällä oman tutkimusaiheensa pariin ja keskittymällä yksinomaan siihen. Tutkijan pitäisi tietää, millainen on ympäristömme tällä hetkellä ja millainen sen luonnostaan tulisi olla. Olenko lomallani löytänyt uusia ideoita. Loma on lopussa. Tie kadotukseen tuntuu olevan katettu pienillä velvollisuuksilla. Tällöin työn tuloksellisuus olisi varmasti suurin mahdollinen, mutta ympäristötutkimuksen kyseessä ollen menettely vaikuttaisi arveluttavalta. Satu Huttunen Tutkijan omatunto Heinäkuun kääntyessä lopuilleen ja loman huvetessa voimistuu omantunnon ääni. Miten tutkija oikeastaan voisi parhaiten kantaa vastuunsa. Paremminkin yhä enemmän ongelmia, jätteitä ja laskeumia. Tutkijan rooli ympäristönsuojelussa on muuttunut viranomaista tukevaksi, mutta myös tulevaisuutta luotaavaksi. Ympäristö murenee käsistämme. Viime vuosina vastuu ympäristönsuojelussa on siirtynyt viranomaisille ja tilanne on siten parantunut vuosi vuodelta. 19. Suomessa ei vain ole määräyksiä tämän katkun varalta. Riippumattomuutta ja itsenäisyyttä tulisi myös vaalia, mutta miten. Ne omaksutaan vielä hitaammin. Tutkijan rooliin tuntuu kuuluvan omantunnon ja toisten ajatusten kuuntelu. Ympäristömme murenee pikku hiljaa käsistämme. Yhteiskuntaa ohjaa liikaa tavanomaisten kysymysten asettaminen ja niihin vastaaminen. Ympäristöntutkija saa usein kuulla, että ympäristöasiat ovat liikaakin esillä