Jokainen pihapuutarhuri siihen on tutustunut kiusallinen limainen möykky, joka tahraa vaatteet ja turmelee salaatit ja kaalit syömällä lehtiin reikiä. Useimmiten neuvomme yksitotisina asettamaan laudankappaleita kotipuutarhaan ja ajoittain poimimaan laudan alta päiväsuojaa hakeneet etanat pois. Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta. Mutta kosteina kesinä 2 etanat voivat olla peltoviljelyksilläkin pahana riesana, jolloin ne syövät mm. Keinon tehosta ei tiedä, sillä itseltäni ei ole vielä riittänyt olutta etanoille. Vasta kesäkuun lopulla tai heinäkuulla ne vähitellen uskaltautuvat näkyville tuhojaan tekemään; kosteina kesinä aikaisemmin ja suurempana joukkona kuin kuivina keskinä. Etanalle itselleen sään ennustamisen taito olisikin tarpeen, jottei tappava kuivuus ja paahde yllättäisi. Mielenkiintoisin kuulemani torjuntakeino on, että laakeaan astiaan laitetaan olutta, johon tuoksun houkuttelemat etanaressukat hukkuvat. Luontoiltaankin tulee tavan takaa kysymyksiä, kuinka tämän riesan voisi kätevästi torjua. -Selitys on varsin yksinkertainen. vsk.. Kuivalla säällä myrkyt tehoaisivat, mutta kosteutta vaativat etanat ja kotilot pysyttelevät visusti piiloissaan karikkeen seassa, maassa ja kasvien tyvellä ja alla. "Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta.'' Loru perustunee siihen, että päiväeläimenä ihminen näkee etanoita liikkeellä vain sadesäällä ja sateen jälkeen tulee aina pouta. Ne joutuvat elämään karikkeen ja maan joukossa syöden lahoavia kasvinosia ja sienirihmastoja: vihreiden kasvien maailma on liian kuiva ja ankara pikkuetanoille. Peltoetanat ovat riesana vasta loppukesästä, heinäkuun lopussa ja elo-syyskuussa alkukesästä niitä ei näe. Jalan alle syntyvän limamaton rakentaminen kuluttaa etanan vesivaroja ja kuivassa säässä liikkuva etana menettää jo tunnissa kosteudestaan toistakymmentä prosenttia. syysviljojen oraita, heinänurmia, juurikasja perunaviljelmiä. Ja kostealla säällä, kun eläimet ovat esillä, myrkyt huuhtoutuisivat nopeasti ja tehottomasti pois. Seppo Vuokko SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Etanat kuolevat syksyllä ja vain munat talvehtivat. Onneksemme kylmä talvi ja oikullinen, joskus kuuma ja kuivakin kesä niinkuin nyt, varjelevat meitä todella pahoilta etanatuhoilta. Siellä etanoiden torjunta onkin todella vaikeaa. Keväällä kuoriutuvat pikkuetanat ovat aikuisten näköisiä, mutta vain vajaan parin millin mittaisia. Etanoiden pariutumista edeltää verkkainen tanssi tai piirileikki, jossa puolisot, kumpikin yhtäaikaisesti uros ja naaras, kiertävät kehää toistensa ympärillä ennen kuin hedelmöittävät toinen toisensa
. vsk. 9 Ritva Kupari: Kulutuksen mylly huolettaa Tellervo Koivistoa .... .. .. .. .... ... Uhanalaisia lajeja löytyy kaikista eliöryhmistä. ..... ...... ..... .. Uhanalaisten eliöiden suojelu ei useinkaan ole pelkkää lajisuojelua, vaikka sellaistakin siinä on. Näin suojellaan lopulta ihmistäkin. Se ei valmistunut hetkeäkään liian aikaisin. ... . vsk Irtonumero 18• mk Toimiin uhanalaisten eläinten, kasvien ja sienten puolesta . .. .. .. .. ......... ..... .. ..... . ... Tarkastelun piiriin otetuista ryhmistä toimikunta osoitti yli tuhat uhanalaista lajia. Työtä ei pidä väheksyä, päinvastoin. .. 24 Leo Lehtonen: Pähkinähakit nälkä vaelluksella ....... . 28 Markku Saiha: Kalastajan testamentti ....... .. Komitean työn tuloksista enemmän s. .. .... ............. ......... . .. Mitkä ovat seuraukset?. . SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. ..... Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat vesien ja ilman pilaantumisesta kärsivät vesieliöt, jäkälät, ja kohta ehkä monet muutkin organismit. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Vaikka suurin osa toimenpiteistä tuleekin tehdä suojelun toteutustasona eli kehittämällä lainsäädäntöä, antamalla ohjeita luonnonvarain hyödyntämisestä ja kehittämällä suojelualuejärjestelmää, on toimikunta, aivan oikein, korostanut tutkimuksen, seurannan, dokumentoinnin ja valistuksen merkitystä. ... .. Uhanalaistumiskehityksen jossain kohdassa on myös ihmisen paikka. .......... ... Luonnonsuojelujärjestöjen rooli on myös merkittävä. .. .. ... .... 33 Ritva Kovalainen: Uraani polttaa maailman takapihoja .... Toimikunta esittää lukuisia toimenpide-ehdotuksia. 2023. Tutkimukseen vedoten toimenpiteitä ei kuitenkaan saa lykätä, vaan: "uhanalaisimpien lajien suojelu aloitetaan viipymättä ja suojelumenetelmiä tarkistetaan kertyvän kokemuksen myötä", kuten toimikunta ehdottaa. .. .. ...... Uhanalaisproblematiikka ei kuulu pelkästään virkamiehille ja tutkijoille. Ripeästi olisikin toimittava, sillä pelkkä päivittely ei riitä. . Komiteamietintö on arvokas 1uonnonsuojeludokumentti. . .... .. .. 12 Kari Vepsäläinen: Luonto säteilee. .... .. Luonnossamme on tapahtunut syvällisiä muutoksia, jotka näkyvät toisaalta tiettyjen lajien ekolokeroiden häviämisenä ja toisaalta elinympäristöjen pilaantumisena. ... .. . Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta esittää tämän merkittävän ikimetsäalueen rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi. ... Niiden tehtävä on lisätä tietoutta luonnostamme, elvyttää luonnonharrastusta, osallistua seurantaan ja suojelutoimiin. 40 Kirjoja ....... . . .... 34 Ulkomailta .. Tärkeintä on luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden turvaaminen. .. .. 42 Luontoilta .... ...... . . Tapio Lindholm 3. .. 44 Summaries of the Main Articles ... ...... .. ... Toimikunta on tehnyt suurtyön, jonka tuloksena meillä on nyt ensi kertaa tiedossa kokonaiskuva ihmisen vaikutuksesta eri eliölajien harvinaistumiseen. Silti toimikunta asiantuntijoineen on joutunut menemään monissa kohdin aivan tiedon rajoille asti. Se perustuu 150 vuoden ajan määrätietoisesti harjoitettuun floristiseen ja faunistiseen tiedonkeruuseen. .... Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta julkisti heinäkuussa mietintönsä. .. .... 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ..... 20 Tapio Lindholm: Metsänhaltijan pienet tuikut.. .. . Tämän " Punaisen kirjan" tekemisen edellytyksenä on ollut kohtalaisen hyvä tietämys maamme eläin-, kasvija sienilajistosta. ....... ...... . 38 Mielipiteitä, keskustelua ... .. Tämä on työtä, jonka tulokset koostuvat tuhansista pienistä paikallisista toimenpiteistä. Tavattomasta määrästä sirpaletietoa on muodostettu kokonaisuus. 14 Jorma Laurila: Suomessa yli tuhat uhanalaista eliölajia ...... Suojelua ei voida toteuttaa ilman pätevää tieteellistä pohjaa. 10 Teuvo Suominen: Ja aavikot leviävät.. ....... .. Ihmisen vaikutus Suomen luontoon on siten osoitettu varsin tuntuvaksi. Luonnonystävän aikakauslehti 5 • 1986 45. ...... Siinä on työtä jokaiselle luonnonsuojeluyhdistyksellekin. 30 Heikki Oja: Kiehtovat tähdet .... . Kuva: Markku Nironen. .......... 4 Rauno Ruuhijärvi: Amerikanterveisiä metsähallitukselle. . SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta .. ........ .... .. 46 Kansikuva on Katisten aarnialueelta Lammilta. ... . ...... ..... 26 Pekka Nuorteva: Saasteiden vaikutus neulastuhoihin .... .......... ........... ... Eliölajien uhanalaistuminen osoittaa konkreettisesti muutokset luonnossamme. .... ...... Uhanalåisproblematiikka ei ole mielipideasia, vaan se perustuu ekologiseen ja biologiseen tietoon. . ....... .... ........ Edellisestä ovat hyvänä esimerkkinä metsän luontaiseen sukkessioon ja paloekologiaan sitoutuneet lajit, joilta metsätalous on vienyt elinympäristöt ja ne ovat säilyessäänkin vain pieniä sirpaleita
Etelä-Ruotsissa ilmakehästä laskeutuu typpeä vuosittain noin 10-20 kg ha meikäläiset laskeumamäärät eivät 4 Happaman sadeveden on havaittu häiritsevän useiden itiökasvien, kuten kotkansiiven (kuvassa), suvullista lisääntymistä. vsk.. estävän siitepölyn itämistä emin luotilla (kahviherne, petunia), häiritsevän useiden itiökasvien suvullista lisääntymistä (seinäsammal, kerrossammal, sananjalka) , heikentävän siemenen muodostusta ja laatua (mänty), heikentävän siemenen itävyyttä ja hidastavan taimikehitystä (pyökki, niittynurmikka, Pinus resinosa -mänty) . Syyksi epäillään ilmansaasteita. Lajisto muuttumassa Osa typen lannoitevaikutuksen seurauksista on melko helposti pääteltävissä. kissankäpälä (kuvassa), sinivuokko, kangasvuokko ja kevätesikko selvästi taantuneet viime vuosina. jää kovinkaan paljon vähäisemmiksi. Kookkaat heinät ja ruohot, jotka ovat ennen kärsineet ravinnepulasta, kasvavat nyt rehevästi. Kasvillisuus rehevöityy. Happamat yhdisteet huuhtovat ravinteita Jos saasteiden välittömistä vaikutuksista oli niukasti tietoa, niin vielä niukemmin on todennettua tietoa tarjolla välillisistä vaikutuksista. Happaman sadeveden on havaittu mm. Typpi lannoittaa Kun rikkidioksidikuormituksen vaikutukset ovat lähes yksinomaan negatiivisia, typen suhteen tilanne on osin päinvastainen. Kun typpeä on muutenkin runsaasti saatavissa, typen sidonta ei enää "kannata" vaan se tyrehtyy. Hapan laskeuma muuttaa jo kasvistoamme Rikin ja typen oksidien suuret pitoisuudet aiheuttavat kasveissa selviä ja helposti havaittavia vaurioita. Typensitojien isännäiset menettävät sen etunsa, jonka ne ovat vuokralaisistaan saaneet. Kaikista uhatuimpia ovat kalkkia (tai neutraalia tai emäksistä maaperää) vaativat laj it. Putkilokasvit eivät itse pysty käyttämään kaasumaista typpeä, sen sijaan monet bakteerit, sädesienet ja sinilevät pystyvät. Happamat yhdisteet huuhtovat ravinteita. Eräillä Ruotsin luonnonsuojelualueilla ovat mm. Suoranaisia havaintoja karuuntumisen tai siihen liittyvän alumiinin liukoisuuden kasvun aiheuttamista kasvuhäiriöistä tai lajistomuutoksista ei vielä ole maaekosysteemeistä, mutta järvikuolemat edustavat juuri tätä kehityslinjaa. Niistä onkin melko runsaasti yksittäisiä havaintoja. Näitä typpeä sitovia pieneliöitä elää maassa irrallaan, mutta varsin yleisesti ne elävät symbioosissa muiden kasvien yhteydessä. Jatkuvien alhaisten pitoisuuksien aiheuttamat krooniset vaikutukset ovat salakavalampia, sillä ensin saasteet vain heikentävät kasvin yleiskuntoa ja vasta vähitellen näkyvät kasvuhäiriöinä, sienija hyönteistuhoina, lisääntymishäiriöinä ja lajistomuutoksina. Luonnossa typpi on kasvien kannalta aivan yleisesti minimitekijä, jonka niukkuus säätelee kasvikunnan tuotannon määrää: mitä runsaammin typpeä, sitä suurempi tuotanto. Meillä nämä ovat jo SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Kärsijöitä ovat pienet, typpipulaan sopeutuneet ruohot, jotka jäävät isompiensa varjoon ja tukehtuvat
Lain käsittelyllä on kiire, sillä ensi keväänä pidettävien uusien vaalien jälkeen lakiesitys raukeaa. Sitä varten tulisikin luoda seurantajärjestelmä pysyvine koealoineen, sillä vaikka linnut ja perhoset olisivatkin hyviä indikaattoreita, nekin elävät viime kädessä vihreistä kasveista. Soita mietteistäsi numeroon 90-642 881. Viime kesänä WWF:n talkoolaiset kunnostivat lintutornille vievän polun rakenteet. Tänä vuonna keskeinen teema oli joen alajuoksulle suunnitellun Kollajan altaan vastustaminen ja ympäristöministeriön koskiensuojelulain käsittelyn vauhdittaminen. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. J okamiespäivää viettämään 14. pengerryksiä ja veden pinnan nostaminen. Etelä-Ruotsissa ja osin meilläki n on kiinnitetty huomiota hernekasvien niukentumiseen ja heinien runsaslumiseen yhtälailla erilaisissa niittyja piennaryhdyskunnissa kuin metsissäkin. Projektipäällikkö Lassi Karivalo kertoo, että WWF huolehtii vastaisuudessakin polun ja lintutornin kunnosta. Seppo Vuokko Kirjoitus perustuu pääosin ruotsalaisten Anna-Li Fiskesjön ja Torleif lngelögin laatimaan kirjallisuuskatsaukseen Floran och försurningen -effekter av SOx och NOx (Naturvårdsverket rapport 3022). Yksittäisten harvinaisten lajien jatkuvan taantumisen huomaa melko helposti, muttei koko vihreän kasvipeitteen vaivihkaista muuttumista. Lakija talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan sanottua asiasta oman mielipi~ teensä laki pääsee viimeinkin eduskunnan ns. Tavoitteena on, että jokainen luonnonsuojeluliiton 170 paikallisyhdistyksestä järjestäisi Jokamiespäivänä ainakin yhden tapahtuman tai retken ja tiedottaisi siitä tehokkaasti. Nyt vain toimimme ympäristöministeriön ja Kymen lääninhallituksen luvalla, aiemmin maanomistajien luvalla. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on hoitanut valtiolle siirtyneellä alueella sijaitsevaa lintutornia ja sinne johtavaa polkusiltaa. Kuitenkin vesistöistämme saatavaa sähköenergiaa käytetään lähinnä . Metsänreunaan , pellon ja metsän rajaan, kertyy typpiyhdisteitä enemmän kuin pellolle tai metsään : niinpä metsänreunan muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin muiden biotooppien. Koskiensuojelulaki makaa tällä hetkellä eduskunnan lakija talousvaliokunnassa, joka on pyytänyt laista kymmeniä lausuntoja ja kannanottoja. Saastumisen vaikutuksia on miltei mahdoton vain havainnoimalla erottaa muiden ympäristömuutosten, ennen muuta maankäytönmuutosten seurauksista. Teemme siellä talkootöitä niin kauan, kunnes valtio pystyy ottamaan ohjat käsiinsä. kulutushuippujen tasaamiseen ns. Suomen koskivoimasta, jota on alun perin ollut noin 4 000 megawattia, on jo rakennettu noin 2 500 megawattia. Siikalahdella uudet isännät Maamme arvokkaimpiin lintuvesien suojelukohteisiin kuuluva Parikkalan Siikalahti on siirtynyt valtion omistukseen. Selvimmät lajistomuutokset on havaittu eräillä Ruotsin luonnonsuojelualueilla tällöinhän maankäyttömuutosten vaikutus on vähäinen. Suoranaisia havaintoja nimenomaan saastumisen aiheuttamista putkilokasvien taantumisista on vähän varmoj a ei ollenkaan. Eduskunnan käsiteltävänä oleva ympäristöministeriön koskiensuojeluesitys suojelisi jäljellä olevia koskia 350-500 megawatin edestä eli siis vain 1015 prosenttia Suomen kaikesta alkuperäisestä koskivoimasta. TV 2:n ajankohtaisohjelman lähetyksessä heinäkuussa Ollila vastasi toimittaja Jyrki Richtin kysymykseen, "mitä nyt sanoisitte niille ihmisille, jotka olivat uskoneet että hallituksen lupauksiin voi luottaa ja muuttaneet alueelle" vain: "Pysytelkää rauhallisina!". Iljokiset soutivat Kollajaa kumoon Heinäkuun alussa soudettu perinteinen lijokisoutu keräsi jälleen sadat vielä vapaan Iijokivarren asukkaat soutamaan jokensa puolesta. Ismo Tuormaa ''Pysytelkää rauhallisina'' Kohta on kulunut tasan neljä vuotta siitä kun Suomen hallitus teki päätöksen olla koskaan rakentamatta Vuotoksen allasta Kemijoen latvoille Palkosenniemen kuntaan. Päätöstä tehtäessä kauppaja teollisuusministeri, nykyinen valtiovarainministeri Esko Ollila, kesk ., sanoi päätöksen koskevan sekä nykyistä että tulevia hallituksia. suuren salin käsittelyyn, jolloin punnitaan kansanedustajien todellinen luonnonsuojelutahto. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on kehittää Jokamiespäivästä koko perheen luontotapahtuma, jolloin liittoa, sen yhdistyksiä ja Suomen Luontoa markkinoidaan oikein toden teolla. Kesällä 1986 samainen Ollila vaatii Vuotoksen altaan rakentamista selityksellä ."enhän minä, mutta kun ne kunnat". Perinteistä Jokamiespäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 14. Iijokisoutuun osallistui tänä kesänä ennätysmäärä ihmisiä. Uhanalaisten lajien toimikunta ei tohtinut vielä nykytietojen valossa merkitä yhdenkään putkilokasvin uhanalaisuuden syyksi ilmansaasteita, mutta useille itiökasveille, erityisesti puiden rungoilla kasvaville jäkälille ja sammalille saasteet ovat uhanalaisuuden pääsyy. Ko ko piennarlajisto on yksipuolistunut : suuret heinät kuten juolavehnä, timotei, nurmipuntarpää, kastikat ja röllit ovat runsastuneet ja ruohot , virnat, nätkelmät, apilat, kellot, matarat, orvokit, kohokit ja tervakot ovat niukentuneet. perusvoimana. syyskuuta. säätövoimana ja ydinvoimaa taas sähkön perustuotantoon ns. Myönteisen, iloisen kuvan antamista luonnonsuojelusta pidetään tärkeänä, joutuvathan yhdistykset painimaan suuren osan vuotta raskaiden ja ikävien asioiden kimpussa. RK KOTIMAASTA UUTISIA Yritys pudottaa Iijoen alajuoksun kahlitsematon osa koskiensuojelulaista ei ole lannistanut paikallisia asukkaita. vsk. Useiden jakokuntien ja yksityisten maanomistajien omistaman Siikalahden eteläosan pakkolunastus valtiolle alkoi keväällä ennakkohaltuunotolla. Näin ollen ydinvoiman rakentamatta jättäminen ei vaadi Suomen koskien rakentamista, pikemminkin päinvastoin. alunperinkin olleet niukkoj a lehtoniittyjen , lehtojen ja ketojen lajeja. Viranomaiset laativat Siikalahden alueelle parhaillaan kunnostussuunnitelmaa, johon sisältyy mm. Selvästi taantuneita olivat sinivuokko, kangasvuokko, kevätesikko ja kissan käpälä. Ministeriön suojeluesityksessä ovat kuitenkin onneksi mukana tärkeimmät ja arvokkaimmat koskemme. Ismo Tuormaa 5. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden varjolla on viime aikoina vaadittu myös viimeisten vapaiden koskiemme rakentamista. Liiton keskustoimisto välittää yhdistysten keksimiä hyviä vinkkejä Jokamiespäivän vietosta kaikille ideoiden puutteesta kärsiville. 9. Yhä useammin metsänreuna on nokkosen, maitohorsman ja vatun muodostama korkea ja tukehduttavan sankka ruohosto eikä suinkaan monilajinen ketotai piennaryhteistö
Yhdysvallat liittolaisineen herkistyivät 1970luvun puolivälin jälkeen kehitysmaissa tapahtuville yhteiskunnallisille muutoksille. Myrkkykuljetuksiin ei tarvita minkäänlaista lupaa, vaan kuljetuksia hoitavan varustamon on vain täytettävä tietyt normit, jotka säätelevät ,:::' myrkkyjen kuljetuksia. Hiilireservejä on maapallolla useaksi sadaksi vuodeksi ja Lindströmin mukaan on todennäköistä, että kivihiilestä tulee maailman energiatuotannon tärkein pilari. Hänen mielestään tämä pakottaa kehittämään vaihtoehtoisi'a tuotantomenetelmiä ja kiinnittämään enemmän huomiota mineraalien jälleenkäyttöön. Riskejä ei lainkaan punnita. suunnitellut myrkkykuljetukset ovat herättäneet laajaa vastustusta ja kohua koko Saimaan alueella. Hän ei usko ydinvoiman osuuden paljoa kasvavan nykyisestä kolmesta prosentista maailman energiantuotannossa. Tietojen mukaan joukossa ei ole onneksi luonnossa rikastuvia aineita. Vain kuljetustekniikka on tärkeää. Sen sijaan Saimaan alueen asukkaat ja kesämökkiläiset tiivistivät vastarintaansa ja adressienkin keruu oli alkanut. Lähinnä on kyse paloja räjähdysvaarasta. Lännelle ei riitä, että se turvaa raaka-aineiden tuotannon maailmanmarkkinoille kehitysmaissa. Myrkyt kuljetetaan tynnyreissä eivätkä ne liukene kovin hyvin veteen. Maailman strategisista metalleista, kuten kromista ja wolframista, käydään jo häikäilemätöntä 6 kamppailua, Lindström sanoi. Maapallon ekologinen tase on miinusmerkkinen, totesi Lindström. Kuljetusten vastustajat ovat närkästyneet siitä, että myrkkyjä aiotaan kuljettaa Saimaalla vain siitä syystä, etteivät Neuvostoliiton satamat vedä tai, että kuljetus tulee muutoin vain näin edullisemmaksi. Kilpailu raaka-aineista luo konflikteja Kehittyneet läntiset teollisuusmaat ovat erittäin riippuvaisia kehitysmaiden luonnonvaroista. Ei ollenkaan harkita sitä, mitä tapahtuu, jos myrkkyjen kuljettaja ei noudatakaan ohjeita tai tapahtuu jokin odottamaton onnettomuus. Saimaan kautta . Maakaasun merkitys hiukan kasvaa ja aurinkoenergia sekä vesivoima ovat merkittäviä trooppisilla alueilla, Lindström arvioi. vsk.. Tarkastaja Raimo Lilja kerMaailman ympäristöpäivän seminaari: too myrkkyjen olevan lähinnä toisen ja kolmannen luokan myrkyiksi laskettavia liuottimia, joita käytetään muovija maaliteollisuudessa, esimerkkeinä asetoni ja tolueeni. Lindström Suomen Unicef-yhdistyksestä puhuessaan Maailman ympäristöpäivän luonnonvaraseminaarissa Riihimäellä. Eräitten arvioitten mukaan sinkin, lyijyn, tinan, magnesiumin, elohopean ja kuparin reservit voivat olla loppuun käytettyjä jo aivan 2000-luvun alussa. On syntynyt turvallisuuspolitiikka, johon kuuluu mm. Ismo Tuormaa liittista luonnetta. Mikkelin läänin jätehuollon-ja ilmansuojelun tarkastaja Raimo Lilja ei pidä vireillä olevia kuljetuksia ympäristönsuojelullisesti kohtalokkaina. Erikoist.utkija Jyrki Käkönen Rauhanja konfliktintutkimuslaitokselta selvitti puheessaan luonnonvarojen pokalat ja eliöt onnettomuusalueelta. Energian säästö nousee energiapolitiikan merkittävimmäksi tekijäksi. eroosio, metsien häviäminen, mineraalivarojen ehtyminen ja vesivarojen tuhlaaminen. Ongelmallisimpana Raimo Lilja pitää asian periaatteellista puolta ja lainsäädännön aukkoja. Saimaan seudun väki on huolissaan myrkkykuljetusten vaaroista. Taistelussa luonnonvaroista kansainvälisen järjestelmän, yhteiskuntajärjestelmien ja kehityserojen väliset ristiriidat kietoutuvat yhteen. Hänen mukaansa pahoja uhkia ihmiskunnan tulevaisuudelle ovat mm. Nyt aiotaan kuljettaa Neuvostoliittoon matkalla olevia myrkyllisiä kemikaaleja Saimaan kanavan ja Savonlinnan kautta Joensuuhun, josta ne lastataan edelleen juniin ja lähetetään Neuvostoliittoon. Tämä on se tausta, joka johti niin kutsuttujen pikaiskun joukkojen perustamiseen ja uuteen varustelu kierteeseen 1980-luvulla, Jyrki Käkönen päätteli. Lopullisia päätöksiä myrk. K-äkösen mukaan yhä useampi yksittäinen konflikti liittyy tänä päivänä länsimaiden raaka-aineriippuvuuteen ja perinteisen kasvupolitiikan jatkamiseen. Uusimman teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden saanti on entistä enemmän kiinni suhteista kehitysmaihin. Mikään viranomainen ei voi kieli tää kuljetuksia, jos vaatimuk;;; set vain täytetään vaikka laivojen ruumat olisivat täyni= nä toinen toistaan ongelmallisempia supermyrkkyjä. kykuljetusten aloittamisesta ei vielä heinäkuun lopussa ollut tehty. Sen on turvattava myös pitkät merelliset kuljetustiet kriisitilanteita varten. Näin säästetään energiaa, vähennetään saastemääriä, lisätään omavaraisuutta ja työpaikkojen määrää. KOTIMAASTA Myrkkyjä Saimaan halki. Esimerkkinä Lindström mainitsi yhdysvaltalaisen arvion, jonka mukaan kolmasosa nykyisistä sähköä tuottavista hiilivoimaloista voitaisiin sulkea, jos kaikissa kotitalouksissa ja virastoissa siirryttäisiin viimeisimpiin sähköä säästäviin hehkulamppuja loisteputkimalleihin. sotilaallisten keinojen käyttö kehitysmaita vastaan, väittää Käkönen. Sen sijaan hanke on hänen mukaansa paljastunut pahan porsaanreiän myrkkykuljetuksissa yleensä. Öljylöydösten määrä vähenee ja öljyn hinta kääntyy nousuun jo 1990-luvulla, arvioidaan tuoreimmissa tutkimuksissa. Maapallon öljyvarat loppuvat ensi vuosituhannen alkupuolella, mikäli öljyn käyttö jatkuu nykyistä tahtia. Tietenkin, jos myrkkylaivalla tapahtuu suuri räjähdys ja aineita joutuu paljon veteen, tappavat ne Ehtyvistä raaka-aineista kilpaillaan ankarasti Olisi aika siirtyä lyhyen aikavälin taloudellisen kilpailukyvyn tavoittelusta kestäviin teollisiin prosesseihin, jotka pohjautuvat kierrätykseen, jälleenkäyttöön ja energiaa ja raaka-aineita säästävään tekniikkaan, vaati professori U.B. RK SUOMEN LUONTO 5/ 86 45
Ympäristöja luontoryhmän johtokunnassa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet ja -ryhmät sekä eduskunnan henkilökunta. Viestintäkasvatus tulee tiedon tulvan kyllästämässä maailmassa yhä tärkeämmäksi kasvatuksen alueeksi. Siinä missä Suomen kuvalehti on ollut opettajien suosikki, on oppilaitten rakkain lehti ollut Suosikki. Lehdet on sananmukaisesti tuotu pulpetille. Lyijyn poistuminen pakokaasuista on edistysaskel autojen saastepäästöjen hillitsemisessä. Elokuun alussa lyijyttömän bensiinin hinta aleni 12 penniä litralta ja kesän kuluessa monet huoltoasemat ovat ottaneet lyijyttömän bensiinin myyntiin. Seuraava askel on kolmitoimikatalysaattorin asentaminen autoihin. Lappeenrannassa paikallisena kokeiluna toteutettu hanke tultaneen valtakunnallistamaan. Näistä Suomen Luonto oli yksi. Lehtikuva vaihtoehto jo tänään. Suomen Luonnon monipuoliset ja kielellisesti rikkaat artikkelit saivat varauksettoman kiitoksen . Noin 400 000 henkilöautoa eli neljännes Suomen autoista voi käyttää lyijytöntä bensiiniä ilman erityisiä säätötoimia. Ei ihme, että monilla on sen omaksumisvaikeuksia. Biologian ja maantiedon opetuksessa Suomen luonto on ollut jo ennenkin ainakin opettajien taustamateriaalina. Muut pohjoismaat vaativat sitä pian uusiin autoihin. Ennakkotuloksien mukaan Suomen Luonto on havaittu Lappeenrannan koulujen oppilaat ovat tutkineet Suomen Luontoa viime lukuvuonna eri oppitunneilla. Uusin hanke on luonnonhoitotilojen perustaminen Hailuotoon vanhaa laidunja niittyperinnettä elvyttämäilä. Kokeiluun liittyvässä tutkimuksessa on tutkittu aikakauslehden käyttökelpoisuutta ja merkitystä kouluopetuksessa. Hailuoto-liike on tullut tunnetuksi Hailuodon pengertiehankkeiden vastustajana. Tällainen lukija olisi kovasti myös Suomen Luonnon mieleen, sillä ympäristönsuojelijoiden tulisi olla kriittisiä ja valppaita ihmisiä, jotka voisivat muodostaa omat käsityksensä itsenäisesti tietoihin ja valikoituihin tiedostettuihin arvoihin perustuen. Kyse on ollut Aikakauslehtien liiton ja Kymen lääninhallituksen kouluosaston järjestämästä Lehti koulussa -kokeilusta. Lappeenrannan kokeilun myötä lehden käyttökelpoisuuden ovat löytäneet myös kuvaamataidon ja äidinkielen opettajat. Elämykselliset kirjoitukset ovat hyvin tärkeitä. Ympäristöministeriö on listannut huoltoasemilla jaettavaan esitteeseen ne automallit, jotka voivat käyttää lyijytöntä polttoainetta. Opettajat ja oppilaat ovat olleet Suomen Luonnosta erityisen kiinnostuneita. Lappeenrannassa oli paneuduttu mm. " ja Ahti Mäkisen artikkeliin Saasteet vai pakkaset. Katalysaattori tarvitsee toimiakseen lyijytöntä bensiiniä. Oppikirjojen kuvalliseen viestintään painottuva sisältö on latistanut niiden tekstin eleettömäksi, neutraaliksi ja abstraktiksi. Sitä myydään nyt 67 asemalla. Kokeilussa on testattu myös viestintäkasvatuksen työmenetelmiä. Viestintäkasvatuksessa pyritään tutkimuksen tekijän FM Ritva-Sini Härkösen mukaan harjaannuttamaan oppilaita havainnoimaan ja tulkitsemaan viestintävälineiden sanomia, suhtautumaan niihin valikoivasti ja kriittisesti sekä pyritään rohkaisemaan oppilaita itsenäisten mielipiteiden muodostamiseen. Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä on luonnonsuojeluliiton mielestä edistänyt merkittävästi ympäristönsuojelulle myönteisiä asenteita eduskunnassa. Mikko Punkarin artikkeliin Satelliitit kartoittavat kasvillisuutta, Leena Grönholmin artikkeliin Kotiseutuopetuksen uusi tuleminen, Seppo Saaren artikkeliin "Mettä liikkuu ... Lehti koulussa -kokeilu on jo nyt osoittanut aikakauslehtien käyttökelpoisuuden myös oppimateriaalina. LiiSUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Siitä pitivät molemmat. Yksi pidetyimmistä on ollut Suomen Luonto. Kyse ei ole ollut pelkästään opp1ameen monipuolistamisesta ja syventämisestä aikakauslehtien avulla, vaikka sekin on kokeilussa tärkeätä. Suomen Luonnon elämykselliset kirjoitukset ovat sen vuoksi hyvin arvostettuja. vsk. 7. Vaikka Suomen Luonnon korkeatasoista kuvitusta ja hyvää painojälkeä kiitettiin, oli myös lehden kirjoitukset havaittu hyviksi. Suomen 1050 aikakauslehdestä opettajat olivat kokeiluun valinneet 22 lehteä. Sellaista puolta ei oppikirjoissa ole. Tapio Lindholm Ympäristöpalkinnot Hailuotoon ja eduskuntaan Suomen luonnonsuojeluliitto antoi ympäristöpalkintonsa Maailman ympäristöpäivänä Riihimäellä Hailuoto-liikkeelle ja Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmälle. Suomen Luonnon kohdalla mielipiteet eivät jakautuneet oppilaitten ja opettajien välillä. D Kiitos lehden palauttaneille Kiitos niille Suomen Luonnon lukijoille, jotka ovat palauttaneet tämän vuoden kysytyn ykkösnumeron toimitukseen! Olemme lähettäneet lehdet edelleen ilman ykkösnumeroa jääneille tilaajille. Voitko siirtyä lyijyttömään. Kuvassa Lönnrotin ala-asteen viidesluokkalaisia. Lyijytöntä bensiiniä on käytetty Suomessa toistaiseksi vähän. koulussa käyttökelpoiseksi. Oppikir· ojen kieli myös supistaa oppilaitten kielellistä ilmaisua. ke on toiminut myös monin muin tavoin Hailuodon ja Perämeren luonnon hyväksi. Jos kriittisiä ja itsenäisiä lehtien käyttäjiä ei ole, ei luonnonja ympäristönsuojelustakaan voi kertoa muuta kuin sensaatioita ja kohu-uutisia. KOTIMAASTA Suomen Luonto pulpetilla Lappeenrannan koululaiset ovat viime talvena lukeneet aikakauslehtiä. Jakeluverkko on ollut suppea ja hinta korkeampi kuin lyijytetyn bensiinin
Kaupungeissa ja taajamissa jyrätään teiden alle arvokasta maata ja rakennuksia. Autoilu saastuttaa eniten ilmaa typpioksidija hiilimonoksidipäästöin. Lentäminen on kaikkein eniten energiaa nielevä liikkumismuoto. Polttoaineiden verotuksen siirtyminen liikevaihtoveropohjalle heikentää mm. RK SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Vuonna 1984 loukkaantui 8 872 ihmistä. Tieliikenteen kasvu johtaa uusien teiden rakentamiseen. kenneonnettomuuksissa loukkaantuneitten määrä on 80-luvulla kasvanut. Maailman tunnetut öljyvarat loppuvat nykyisellä kulutusvauhdilla 2000-luvun alkukymmenillä ja mahdolliset uudet löydöt ovat yhä vaikeammin hyödynnettäviä. Järjestöjen mielestä maastamme puuttuu määrätietoinen liikennepolitiikka. Erityisesti maaseudun joukkoliikenteelle on kiireesti luotava tukijärjestelmä, mikäli j halutaan estää bussiliikenteen näivettyminen ja siitä seuraavat muutokset matkustustottumuksissa ja asutusrakenteessa. Kun lukuihin lisätään ympäristökustannukset ja inhimillisten kärsimysten arvo, nousevat yksityisautoilun kustannukset huimiin summiin. Lukennepohtukan suunta ratkaisee, miten edulliseksi junailu junaillaan. Halpa bensiini on tehnyt autolla ajon edullisemmaksi kuin joukkoliikenteen käyttämisen. Todennäköisesti öljyn hinta kallistuu jo paljon ennen kuin öljy kokonaan loppuu. Rautateiden tariffeja on meillä viime vuosina korotettu inflaatiota enemmän VR:n säästötavoitteen nimissä. Myös kuljetustuen saannin edellytyksistä on poistettu rautateitse kuljettamista koskevat määräykset. Myös dieselöljyn hinta on pudonnut ja parantanut rekka-, kuormaja pakettiautojen kilpailuasemaa junakuljetuksiin verrattuna. j Tavarakuljetuksissa tulee muistion mukaan myös siirtyä suosimaan rautateitä. Uudet väylät pirstovat peltoja ja metsiä, rauhallisia luonnonalueita ja tuhoavat useinkin hienoa kulttuurimaisemaa. Järjestöt korostavat kannanotossaan ympäristönsuojelullisia ja ihmisten tasa-arvoa edistäviä näkemyksiä. Sähköjunat sensijaan eivät saastuta ilmaa. Lentokoneet ja dieselkäyttöiset junat tuottavat myös happamoitumista ja metsävaurioita aiheuttavia typen oksideja, mutta matkustajaa kohti autoja vähemmän. Järjestöjen mielestä jukkoliikenteen kilpailukyky on palautettava matkalippujen hintoja alentamalla. Tielii8 KOTIMAASTA ~is~ot v_ievät etelä~n ja minne vain tahdotaan. Junaliikenteen tarvitsema sähkömääräkään ei päätä huimaa: 1985 oli VR:n osuus maan sähkön kulutuksesta 0,8 % . Kuljetukset ovat siirtyneet maanteille, koska raskasta tavaraliikennettä maanteillä suositaan voimakkaasti verotuksessa. Huonoa hintapolitiikkaa Tieliikenne kasvoi kaksinverroin ennakoitua nopeammin viime vuonna. Bensiinikäyttöisten autojen ajaminen on jo parinkymmenen vuoden kuluttua todennäköisesti hyvin kallista. Tiestön rakentaminen ja kunnossapito maksavat valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa. huippunopeat junat voittavat nopeudessa ja matkustusmukavuudessa autoilun ja Suomen olisi nyt pysyttävä kehityksessä mukana. linja-autojen kilpailuasemaa nostaen kuljetuskustannuksia. Rautatieteknologia on kehittynyt Euroopassa pitkälle mm. Järjestöt ovat kannanotossaan sitä mieltä, että hyvin toimivaa ja halpaa junaliikennettä voidaan rahoittaa vaikkapa 50prosenttisesti verovaroin. Junaliikenne on yhteiskunnallisesti edullinen liikennemuoto monia haittoja tuovaan autoiluun verrattuna. Järjestöt vaativat joukkoliikenteen kehittämistä Liikennepolitiikkamme tulee suunnata suosimaan joukkoliikennettä, erityisesti junaliikennettä, vaativat Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Yhteiskuntasuunnittelun seura ja liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö yhteisessä muistiossaan. vsk.. Järjestöt pitävät muistiossaan syynä kuuden prosentin kasvuun ennenmuuta valtion hintapolitiikkaa: bensiinin reaalihinta on nyt alempi kuin ennen 1973 öljykriisiä. Autoilun kirot Yksityisautoiluun ja sen tarvitseman tiestön rakentamiseen kuluu moninverroin enemmän energiaa kuin linja-autoliikenne tai junaliikenne vaativat. Järjestöt vaativat panostusta rautatieteknologian kehittämiseen. Tarvitsemme hyviä ratoja ja nopeita junia Lyhytnäköisten ja kalliiden teiden rakennushankkeiden sijaan valtion tulisi sijoittaa varoja rautateiden kunnostukseen ja uusien järkevien rataosuuksien, kuten HELI-radan, rakentamiseen. Liikenneministeriö seuraa tahdottomana henkilöautoliikenteen kasvua ja joukkoliikenteen supistumista suunnaten ponnistuksensa henkilöautoliikenteen tarpeiden tyydyttämiseen. Ympäristönsuojelulliset, taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset tekijät osoittavat kuitenkin joukkoliikenteen olevan järkevin liikkumistapa. Sähköjunat kuljettavat thm!set ~-a tavarat .".'~aa saastuttamatta, meluamatta, nopeasti ja turvallise~b. Järjestöt vaativat myös, että valtio ryhtyy tukemaan kannattamatonta linja-autoliikennettä. Junassa ja lentokoneessa matkustaja on melko turvassa onnettomuuksilta, mutta tieliikenteessä saa surmansa noin 550 ihmistä vuosittain. Joukkoliikennettä on tuettava Sekä junalla että linja-autolla matkustaminen on näinä halvan bensiinin aikoina kalliimpaa kuin yksityisautolla ajaminen kun lasketaan vain bensiinikulut
9. Niihin on rakennettu palveluvarustusta, teitä, polkuja ja opastusta sekä palkattu henkilökuntaa aivan eri tavalla kuin meillä. Yellowstone, Grand Teton, Bryce Canyon, Zion, Grand Canyon, Sequoia ja Yosemite olivat mieliinpainuvan opintomatkan kohteita. Niin kauan kuin metsähallinto tuo esille halunsa korjata puuta kansallispuistoista pystystä tai maasta, pienentää luonnonsuojelualueita ja vastustaa viimeisten mahdollisten kansallispuistojen perustamista, ei luottamusta synny. Amerikanterveisiä metsähallitukselle Olin tänä kesänä ensimmäistä kertaa tutustumassa Kalliovuorten kansallispuistoihin Yhdysvalloissa. Tiukan suojelun tarve syntyy talousmetsien luontoa tuhoavista menetelmistä. Virheistä SUOM EN L UONTO 5/ 86 45. Yleinen etu vaatisi, että kaikkia metsähallinnon metsiä hoidetaan siten, että metsien moninaiskäyttö, retkeily, marjastus ja sienestys ensimmäisinä, toteutuvat puuntuotannon rinnalla. On turha puhua metsien suojelun ylimitoituksesta. Epäilemättä matkailupalvelujen osalta on paikoin ja erityisesti ennen toista maailmansotaa menty liian pitkälle. Kesällä valmistunut merkittävä asiakirja, uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö kertoo että lähes puolet uhanalaisista, 458 eliölajia, on metsälajeja. Yellowstone, maapallon puistoista ensimmäinen, on jo vuodelta 1872. Asianmukaisesti hoidetut kansallispuistot ovat niin metsähallinnon kuin ympäristöministeriön toiminnan näyteikkunoita. vsk. Kun muistaa ne kamppailut, jotka meillä ovat viime vuosina edeltäneet lähes jokaisen kansallispuiston perustamista ja lukee tai kuuntelee metsähallinnon (muiden kuin luonnonsuojelualuetoimiston) edustajien ajatuksia, tulee vähintäänkin surulliseksi. Yhdysvalloissa kansallispuistoja pyritään laajentamaan, eikä kukaan ajattelekaan, että puustoa voitaisiin korjata myrskyn tai kulon jälkeen. Kansallispuistoaate on sieltä kotoisin. On siksi todennäköistä, että metsähallinnon uuden pääjohtajan tänä kesänä kaipaamat kansallispuistojen "pelisäännöt" on siellä tutkittu ja kokeiltu usein erehdystenkin kautta. Tavoitteista ensisijainen on nykyisin luonnonsuojelu, sen jälkeen tulevat ihmisen tarpeet: erämaan ja maisemien kokeminen ja luontoon perehtyminen. on kuitenkin otettu oppia. Matkailija huomaa heti, että kansallispuistot ovat Yhdysvalloissa kansallisen ylpeyden aihe, isänmaan kuva niin kuin jo Nordenskiöld sanoi. Yhdysvaltojen kansallispuistot ovat olleet alusta saakka ihmisläheisiä. Kaikkein ylpein niistä on se organisaatio, sisäasiainministeriön kansallispuistohallinto, jonka huolenpitoon ne on uskottu. Miten kauan vielä kestää, että metsähallinto kokonaisuudessaan näkee yleiseen etuun sisältyvän luonnonsuojelun maillaan ylpeyden aiheeksi ja edistämisen arvoiseksi. Suomessa metsähallinto näyttää kehittävän valtion retkeilyalueista vaihtoehtoa kansallispuistoille. Kansallispuistojemme käyttöön, opastukseen ja palveluvarustukseen liittyvistä laiminlyönneistä ei voi syyttää yksin metsähallitusta. Voimavarojen osoittajana on ollut aikaisemmin maaja metsätalousministeriö ja nyt ympäristöministeriö. Enemmän aloitteita hoitoalueista alkaen kuitenkin tarvitaan
Nykyajan ihminen kantaa aina vähän huonoa omaatuntoa siitä, ettei tiedä mikä kussakin tilanteessa olisi paras tapa elää. Se taas edellyttää ihmisiltä ymmärtämystä ja sitä, että he ovat valmiita erilaiseen toimintaan. Metsässä liikkuminen on mukavaa kesällä ja talvella, kaikkina vuodenaikoina. Kaupunkilaisina olemme kovin nuoria. "Katselen metsiä huolestuneena" Tellervo Koivisto uskoo, että ihmisten luonnonharrastus on lisääntynyt ja ihmiset ymmärtävät esimerkiksi ympäristön saastumisen vaarat. Kesämökkiläisyydessä taas ovat omat ongelmansa. Suhteemme luontoon on silti Tellervo Koiviston mielestä ongelmallinen. Ehkei meillä olisi siihen varaa, jos olisimme köyhempi teollisuusvaltio. Merellinen maisema on presidenttiparin ympärillä kesäasunnossa Kultarannassa. Miten tasapainoilla ympäristön ja luonnon ja toisaalta ihmisen omaksumien arvojen välillä. vaikea tehtävä eikä siihen hevin yksi pieni maa pysty, hän tähdentää. vsk.. Nykyisin voi olla vaarana, että saastutamme niin ovelasti ettemme sitä huomaakaan. Metsämaisema on minulle läheisintä luontoa. Ilman saastumiseen ja sen seurauksiin pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota, varsinkin, kun vaikutukset ovat niin pitkäaikaisia ettemme tiedä, mitä tähän asti tapahtuneen perusteella seuraa. Kehityksen valot ja varjot Valtakunnan virallinen kurssi vie kohti korkeampaa tuotannon tasoa, kulutustasoa ja elintasoa. Ihmisen elämä on muuttunut ongelmalliseksi. -Katselen edelleen noita metsiä huolestuneena. Näitä elementtejä hän ei halua erottaa toisistaan eikä asettaa tärkeysjärjestykseen. Maan äiti liikkuu kuntoillakseen ja nauttiakseen luonnosta. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . On aivan selvää, ettei hallinnollinen byrokratia korvaa vapaaehtoista järjestötyötä. Kansalaistoiminta on tärkeää Järjestöt tekevät paljon sellaista työtä, mitä virkamiehet eivät edes voi tehdä, niinkuin yleisen tietoisuuden herättäminen, Tellervo Koivisto arvioi ympäristöhallinnon ja ympäristönsuojelutyötä tekevien järjestöjen tehtäviä. Vaikka toissatalviset ilmiöt ehkä oli pistettävä pakkasen tiliin, ei sitä ihan rauhallisella mielellä voi olla. Miten elää oikein. Toivoisi jokaiselle mahdollisuuden siihen; mutta kuitenkin se merkitsee aika 10 paljon luonnon muuttamista. Ihmiset alkavat oivaltaa perusidean, mutta siitä on vielä hyvin pitkä matka toteuttamiseen ja maakohtaisesti siihen on hyvin vaikea päästä. Ilman saastuminen on Tellervo Koiviston mielestä pahin u!lkamme. Kasvu on toisaalta mahdollistanut investoinnit erilaisiin puhdistuslaitteisiin. Olemme samassa kasvun veneessä muiden teollisuusmaiden kanssa ja heittäytyminen siitä pois merkitsisi monia ongelmia, joita pehmeiden arvojen kannattajatkaan eivät kestäisi, ennenmuuta työttömyyttä. Suomalaiset ovat luonnonläheistä kansaa. Mutta kun ajattelee, miten hirveätä vauhtia kulutuksen mylly pyörii ja mitä kaikkea siitä seuraa luonnolle, niin vähän murheelliselta näyttää. Ennenmuuta Tellervo Koivisto on huolissaan siitä, miten kulutuksen mylly jauhaa luontoamme. Kansalaistoiminta on mielestäni ratkaisevan tärkeää, koska virkamiehetkin ovat aika voimattomia näissä kysymyksissä elleivät he saa päätöksiään toteutumaan. Kehityksen suunnan muuttaminen on vain kovin Tellervo Koivisto tunnetaan luonnosta pitävänä ja luonnossa liikkuvana ihmisenä. Loma-asunto Inkoossa taas sijaitsee peltojen ja metsien tuntumassa. Kesti kuitenkin kauan ennenkuin saastumiseen kiinnitettiin huomiota. Vapaa-aika lisääntyy ja jossakin ihmisten pitää se viettää. Emme me siinä mielessä jatkuvaa kasvua tarvitse, jos se merkitsee vain uusien tarpeiden luomista ihmisille. Pelloillakin silmä lepää mielellään ehkä se liittyy lapsuuden peltomaisemiin niissä on samaa avaruutta kuin rannalla. RitvaKupari Kulutuksen Inylly huolettaa Tellervo Koivistoa Emme tarvitse sellaista jatkuvan kasvun politiikkaa, joka merkitsee vain uusien kulutustarpeiden luomista ihmisille, sanoo Tellervo Koivisto Suomen Luonnolle antamassaan haastattelussa. Mitkä sitten ovat luonnon kannalta parhaita ratkaisuja eikä ainoastaan lyhyellä tähtäimellä ihmisen kannalta parhaita. Tämä askarruttaa, koska aika yleisesti ollaan myöntämässä, että "krääsää" ihmisillä on monta kertaa jo liikaa. Pidettiin luonnollisena, että vedet ja ilma ottavat vastaan mitä vain. Paljon valoisaakin on näkyvissä, kuten tämä puhdistustoimissa eteneminen ja kansainvälisten sopimusten solmiminen. Miten pitäisi käsitellä metsää tai peltoja tai miten suhtautua eläimiin
11. Rönnskärin /intuasemalla presidentti ja rouva Koiviston seurassa vasemmalta SLL:n pääsihteeri Esko Joutsamo, lintuaseman hoitaja Kai Karlsson ja Lauri Mäenpää. vsk. Tellervo Koivisto nauttii metsäluonnosta. 0/i mielenkiintoista kurkistaa lintuasiantuntijoiden ja -harrastajien maailmaan, Tellervo Koivisto kommentoi keväistä linturetkeä, jonka luonnonsuojeluliitto järjesti presidenttiparille. Metsien kuntoa hän ei kuitenkaan voi rauhallisin mielin seurata. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45
Seinillä näkyi ovien rajaviivoja. Kaikki tapahtui pilvenpiirtäjän latvassa keskellä New Yorkia. PUHEENVUORO J oitakin vuosia sitten kävin arvovaltaisen amerikkalaisen Scientific American lehden toimituksessa. K esä vieraanamme on skottipoika, joka ahmii ihastuneena mustikkapiirakkaa. Ei yhtään ikkunaa, ei ainuttakaan uloketta, mihin tarttua. Hiljaista, hillittyä ja tyylikästä. Julkaisujohtaja Gerard Piel vakuutti, että kaikki on pakon sanelemaa. Yhtäkkiä ei tunnukaan huvittavalta muistella Luonto-Liiton kesäleiriä 1979, jonka ulkomaiset osanottajat äimistelivät Ounasjokea. Viimeisenä henkireikänä on ollut ns. Muualta on kannotkin kiskottu, jotta koneet ja kemikaalit pääsisivät vaikuttamaan täydellä teholla. Pois yksityismaalta! Ajattelin, että onneksi meillä Suomessa sentään on vielä jokamiehenoikeus. Sitten tungeksin katumelussa vihaisten ihmisten ja saastuneen ilman keskellä. vsk.. Hän kertoo, että heilläkin kasvoi mustikkaa aivan äskettäin, ---hyvä paikka olikin. Kun se välillä nousi pintaan, näin laajat ja lahoavat slummit. Lehmiä ja koiria kuolee, ihmiset sairastuvat. Kiipesin kerran Kaliforniassa hevosaitauksen yli ottaakseni valokuvia hevosista tuliunikoiden keskellä. Hän ei tunne koivua eikä tiedä mikä on leppä. Mutta lampaanhoitoa tehostettiin ja siinä menivät varvutkin. Väkivalta, ilkivalta, rikollisuus ja saasteet pakottavat eristäytymään. Jostakin pörähti paikalle 12 maastoauto ja kaksi kiukkuista haulikkomiestä. Nyt kirkkonummelainen naapurimme, maatalon emäntä, kertoo tyrmistyneenä, että hänen lapsiltaan loppui uiminen viereisessä lammessa. Perulaisella kalajauholla lihotettuja kirjolohisyöttiläitä ongitaan maksua vastaan vasiten kaivetuista rapakoista. yhteislaituri, jota kesämökkiläiset ja Espoon kaupungin viranja toimenhaltijat nyt väittävät yksityisekseen. Pääsymaksuun ei ole sisällytetty seudun viimeisen mäkimaiseman tärväämistä. Tässä jutussa aavikko ei tarkoita vain Saharaa vaan kaikkea elinkelvottomaksi tehtyä, vaikkapa mätänevää suurkaupunkia. Nappuloita painellen sain yhteyden tuonpuoleiseen ja pääsin edellämainittuun toiseen todellisuuteen. Metsääkin oli ennen enemmän, nyt on vain hehtaarin Jäntti. Sinne päästäkseni olin ensin ajellut kolisevassa ja heittelehtivässä, kuvaamattoman suttuisessa maanalaisessa. Skotti kertoo, että tuollaista kurittomuutta ei hänen kotimaassaan sallittaisi, jokainen naapuri olisi tähän mennessä ehtinyt jo moneen kertaan käydä suihkauttamassa myrkkypilven tuon viimeisen kukkapaikan päälle, jotta rikkaruohot eivät siementäisi. Kuulen vieläkin korvissani ihmisten hillityn puhetyylin ja sen taustana ilmastointilaitteiden hiljaisen huminan. Hänen perheellään on kolmensadan hehtaarin lammasfarmi, lihakarjaa, viljaa ja perunaa. Kummallinen joki, kun ei C C C -~ ...J C. Lehtiuutinen puolestaan kertoo, että joka toinen Suomen tutkituista järvistä on sinilevän myrkyttämä. Yläilmoissa kohtasin vielä pelottavamman testin: pelkkää kiiltävää teräspintaa, jota valaisi himmeä lamppu. Skottipoika äkkää vihreiden viljapeltojen keskeltä pienen kukkaniityn -horsmaa, ohdaketta ja karhunputkea. fr en Ja aaviko tarvitse peseytyä uimaretken jälkeen! Tanskalainen koulupoika näki Suomessa metsän: "Kuka perii pääsymaksun?" Meillä kaiketi ennakoidaan tulevaa tilannetta, kun kaikenkarvaisia peikkometsiä ja noitapuistoja sikiää huoltoasemien kylkiäisiksi. Pelastauduin eteisaulaan, jossa hissinovea vartioi kaksi karskinnäköistä pyssymiestä. Näen punaiset matot ja nahkaselkäiset vuosikerrat. Kävijät on suodatettava siinä kuin ilmakin. Se on kesäasukasnaapurimme tontinkulmaa, sillä täkäläisten farmarien pelloista on kukat hävitetty melkein viimeistä myöten myrkyillä ja salaojilla. Hän hämmästyy käteen annet""""'"t.l_/ / ' ..::-~, _,, ,,..,..__.,~ SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Talviurheiluksi sanotaan sitä, että sähkövoima vie ylös ja painovoima alas. Ensin se mökitettiin umpeen
Porot on määrätty lahtiin ja suomalaiset sintit osittaiseen syöntikieltoon. "Tänä vuonna minä kasvatan vain sellaista, mikä pysyy taatusti pinnan alla" sanoi ostaja ja osti tavallisia. Ottaa marjan, yrtin, sienen ja ,terveyden luonnosta, sintin lähilammesta, lähettää lämpimän ajatuksen saariston kalastajalle ja Lapin poromiehelle. Kaikki tuore hylättiin, lehmätkin söivät säilykkeitä. Se naposteli kanankaalia ja vuohenputkia. Naapuri niitti raparperinsa kompostiin ja sanoi, että olkoot tältä vuodelta. Osaksi se on pyrkimystä ihmisen hallitsemaan mittakaavaan, osaksi paluuta entisentyyppiseen pienviljelytalouteen. Myyjä esitteli pitkää punajuurta, joka melkein nostaa itsensä maanpinnalle. tua kirvestä hänen kotifarmilleen aidanseipäät tulevat tehtaasta. Salaattisato menikin kaupaksi kolmasosalla siitä hinnasta, jolla se vielä olisi kannattanut. On hyvä tietää, miten paljon mitäkin isotooppia siirtyy kompostikasvattajan tuotteisiin. Eikä enää ole lintujakaan. Kurkkumaalle aiottu komposti kasvattaakin nyt kurpitsaa, joka aikanaan uhrataan tieteen alttarille. Teuvo Suominen 13. Jokikinen lehmänkakkara oli viety pois, kaiketi jonkun kotipihan kasvimaalle. leviävät ... Kompostin ylimääräiset höysteet johtuvat ilmeisesti pienestä kevätsateesta, joka huuhteli ilman radioaktiivisuuden levällään oleviin syksyn lehtiin. Hänellä on kiire. Heidän kaikki elintarvikkeensa ostetaan kaupasta ja liha teurastamolta. Tshernobyl iski pirullisen taitavasti juuri niihin saarekkeisiin, joita tähän asti on pidetty puhtaimpina ja turvallisimpina. mikä reservaatin rauhaan. Karja sai ulkonaliikkumiskiellon, mutta sitä ei tiennyt meidän kanaparvemme. Pellot tuottavat viljaa ja vihreyttä, mutta eivät enää muuta. Hän oli mielissään voidessaan tarjota pääkaupungin markkinoille jotakin puhdasta ja tuoretta. Muuan naapurimme kasvatti varhaissalaattia kasvihuoneessa ja totesi huojentuneena käyttäneensä sen kasteluunkin pelkkää kaivovettä. Sitten tuli Tshernobyl. Suomen metsät sentään vielä tuottavat puuta ja keräilytuotteita, Keski-Euroopassa kohta eivät kumpaakaan. Yhden selityksen havaitsin metsässä, jossa kylän yhteinen karja laidunsi. Luonnonläheisyys, pienimuotoisuus, omavaraisuus... Valko-Venäjällä katselin kerran helikopterista, miten kylän kotipuutarhat rehottivat syvänvihreinä, mutta laajat kolhoosipellot kituivat keltaisina. Toinen naapuri meni siemenkauppaan ostamaan punajuuren siemeniä. Keskisuomalainen fyysikko mittasi melkein pilanpäiten lehtikompostinsa säteilyä. Tänä keväänä jäivät nokkosetkin noukkimatta. Kun aavikot leviävät, elävämpi elämä vetäytyy viimeisiin linnakkeisiinsa, mikä pilvenpiirtäjän huipulle, SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Ruotsissa on hävitetty rehua kuin ydinjätettä konsanaan. Ihmekö siis, jos vihreily kiinnostaa. Yhteispellot saivat tyytyä apulantaan jos siihenkään. Varmuuden vuoksi hänellä on kuulosuojaimet. Munista löytyi radiojodia ja vähän muutakin. Ensin ne loppuivat eteläisemmän Euroopan viljelyksiltä, nyt meiltäkin. Vesistömme tuottavat sähköä ja sinilevää. Takavuosien iskulause "tuottamaton tuottavaksi" näkyy menneen perille. vsk. Kanankaalin nuppukimput kasvoivat pienen parsakaalin mittoihin, mutta syömättä nekin jäivät. Se ylitti moninkertaisesti elintarvikkeiden hylkäämisrajan. Norjan villipeuroille suunnitellaan metsästyskieltoa. Nykyajan viljelijä e1 kuuntele linnunlaulua. Niiden haravointi saattoi kyllä puhdistaa pintamaata, mutta samalla se keräsi kompostiin tavallista tuhdimman annoksen cesiumia ja muuta. Hetken aikaa koko Eurooppa eleli kuin atomipoterossa ikään. Itsekukin voi yrittää rakentaa omaa eristettyä pienoismaailmaansa. Hänenkin nimensä on nyt ydinvoimaa vastustavassa adressissa, joka kerää allekirjoituksia kylän kaupassa. Ainakin tietää, mitä panee suuhunsa, kun kerää nokkoset ja voikukat saunannurkalta, panee jätteet kompostiin ja kurpitsan kaiken päälle
Säteilyn haitat kasveille, eläimille ja ihmisille ovat kuitenkin hyvin vaihtelevat. syöpäpotilaiden hoidossa, kun yritetään tuhota pahanlaatuisia kasvaimia. Varmaa kuitenkin on, ettei ole olemassa vaaratonta säteilyn alarajaa. Jo radioaktiivisuuden pioneeritutkimuksen hinta oli raskas: Sklodowska kuoli 14 (monien muiden alan uranuurtajien tavoin) syöpään. SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Mitä radioaktiivisia aineita luontoon joutui, mihin ne kertyvät ja miten ne vaikuttavat. Isotoopit ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja, joiden ytimessä olevien neutronien lukumäärä vaihtelee. (ilmassa) röntgen (R) Säteilystä kudokseen imeytynyt annos gray (GY rad 1 Gy = 1000 milliGy = 100 rad = 1 J / kg Biologisen vaikutuksen ekvivalenttiannos sievert (Sv) rem 1 Sv = 1000 milliSv = 100 rem Radioaktiivisuus bequerel (Bq) curie (Ci) 3.7 X 10' Bq = 1 Ci Säteilyn ja radioaktiivisuuden yksilöitä. Tämän takia, ja käytettävissä olevan tiedon vajavaisuudesta johtuen, ei mitään yksinkertaista ja ytimekästä vastausta voida antaa kysymykseen säteilyn haittavaikutuksista eliöille. Suurimman potentiaalisen säteilyvaaran koko luonnolle aiheuttavat kuitenkin ydinasevarustelu sekä ydinvoimaloiden rakentaminen ja käyttö. Säteily tuhoaa elämää Puolatar Marie Sklodowska-Curie osoitti jo viime vuosisadan lopulla radioaktiivisen alkuaineen (polonium) olemassaolon uraanipikimalmissa; seuraavaksi hän eristi radiumin. Syöpätapaukset olivat yli 30-kertaiset alueen miesten vertailuryhmään nähden. SI-järjestelmä tarkoittaa kansainvälistä mittayksikköjärjestelmää. vs k.. Kallioperästä peräisin oleva taustasäteily vaihtelee suuresti (vrt. Säteilyn monet kulku tiet Ydinkärjen räjäyttäminen tai ydinvoimalaonnettomuus lisää ulkoista säteiCesium ja strontium kertyvät voimakkaasti poronjäkälään. Ei ole sattuma, että alueilla, joiden maaperän radioaktiivisuus (etenkin uraani-238:n ja torium232:n pitoisuudet) on poikkeuksellisen korkea (esim. Tätä luonnollista taustasäteilyä lisäävät pitkäikäiset luonnossa, erityisesti kallioperassa, esiintyvät radionuklidit. Osa isotoopeista on pysyviä, osa epävakaita. Suomen paikoin korkeat radon-pitoisuudet). Ionisoivaa säteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita syntyy avaruussäteilyn pommittaessa ilmakehää. 1927 J.H. Tämä altistaa hoitohenkilökunnan säteilylle, minkä seurauksena ammattikunnan keski-ikä on useita vuosia alempi kuin muilla lääketieteen aloilla toimivien. Sittemmin ionisoivan säteilyn elämää tuhoava ominaisuus tunnetaan monesta yhteydestä: Jo v. Ydinvoimaloiden riskit perustuvat voimaloiden virhetoiminnan mahdollisuuteen, voimaloiden terroriherkkyyteen sekä radioaktiivisten voimalajätteiden varastointiongelmiin. Poronlihasta säteilevät aineet siirtyvät ihmiseen. Säteilyä käytetään myös hyväksi lääketieteessä, mm. Jälkimmäisten ytimiä (nuklideja) kutsutaan radionuklideiksi, sillä eräiden epävakaiden atomiytimien ominaisuutena on hajota itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä (alfa-, beetatai gammasäteilyä). Ihminen synnyttää keinotekoisesti radioaktiivisia aineita pommittaessaan eräitä alkuaineita ydinhiukkasilla ja halkaisemalla raskaita atomiytimiä (fissio). lääketieteellinen diagnostiikka, rakennusmateriaalit, ydinvoimaloiden päästöt, ydinkokeiden jälkeiset laskeumat sekä, paljon vähemmän, televisio ja näyttöpäätteet. Varustelu kasvattaa ydinsodan, pahimmillaan maailmanlaajuisen tuhon, mahdollisuutta. Kaikkinainen säteily, myös luonnon oma taustasäteily (jopa eläimissä luonnostaan olevat radioisotoopit, mm. Tshernobylin ydinvoimaSuure Yksikkö Vanha SI-järjestelmässä yksikkö Säteilyannos laturmasta on kulunut yli neljä kuukautta. Erään tutkimuksen mukaan työläisten kuolemansyynä oli 53 OJo :ssa pahanlaatuiset kasvaimet, näistä 90 OJo keuhkosyöpää, joka keskitti kuolemat 35-54 vuoden ikään. Säteilyn määrää ja vaihtelua kasvattavat monet ihmisen toiminnasta koituvat säteilylähteet; mm. Miiller pystyi aiheuttamaan runsaasti perinnöllisiä muutoksia, lähinnä haitallisia mutaatiota, sädetyttämissään banaanikärpäsissä. Downin syndrooma) ovat normaalia tavallisempia. Vielä dramaattisemmin säteily vaikuttaa uraanilouhosten työläisiin. paikoin Intiassa ja Br·asiliassa), kromosomaalisten poikkeamien aiheuttamat taudit (mm. säteilyn määrästä, laadusta, kestosta ja annostusnopeudesta, säteilylähteen sijainnista, eliölajista, yksilön iästä, perimästä, yleiskunnosta, kudostyypistä sekä solujen jakautumisvaiheesta. Haitallisuus vaihtelee suuresti Säteilyn haitat kasveille ja eläimille riippuvat lukuisista eri tekijöistä, mm. kalium-40!), altistaa yksilön säteilysairauksille. Asiaan on perehtynyt dosentti Kari Vepsäläinen. Kari Vepsäläinen Radioaktiivinen säteily on eliöille aina haitallista turvallista säteilyn alarajaa ei ole
vsk.. Laskeuman jälkeisinä ensi päivinä ja viikkoina jodi-131 on merkittävin radionuklidi, mutta ajan myötä hitaammin SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Ensin mainitun radioaktiivinen puoliintumisaika on lyhyt (8 vrk), jälkimmäisten pitkä (28 ja 30 vuotta). Suurin osa syövästä on siten selitettävä lähinnä ihmisten elintapojen (ruokailu-, juomaja tupakointitottumusten) pohjalta. kasvit, hyönteiset ja bakteerit, sietävät yleensä enemmän, mutta niidenkin säteilynsieto vaihtelee suuresti. Annosarviot vaihtelevat kuitenkin 0.5 ja 5 mSv:n välillä. Säteily kohdistuu luontoon useita teitä: (1) Suoraan saastepilvestä ulkoisena säteilynä, (2) eläimiin ilmasta hengityksessä saatavana sisäisenä säteilynä, (3) maaperään laskeutuneen ja veteen liuenneiden radionuklidien aiheuttamana ulkoisena säteilynä sekä (4) ravinnon ja veden mukana kertyvänä• sisäisenä säteilynä. Pahimmassa tapauksessa (mikä lienee ylittynytkin Gävlen tienoilla Ruotsissa) laskeuma vastaa annosmäärältään sitä, minkä saimme 1960-luvun alun ydinkokeiden takia Suomeen. kuolema uhkaa ihmistä, kun säteily ylittää kaksi Sv; alemmat eliöt, esim. Radionuklidit kertyvät eliöihin Suurin säteilyrasitus (yli 50 OJo kokonaisannoksesta) tulee maaekosysteemin ravintoketjujen kautta, seuraavaksi merkittävin lähde on ulkoinen gammasäteily; muita teitä ovat mereiset ravintoketjut, juomavesi ja hengitys. Radionuklidit kertyvät ravintoketjuja myöten elimistöön, jossa (mGy) 1.2 0.6 0.9 2.3 200 (1.4) (3.5) (300) Radioaktiivisten aineiden rikastuminen kehossa Kilpirauhanen Jodi kerääntyy kilpirauhaseen. Normaaliväestössäkin joka viidennen ihmisen· kuolinsyy on syöpä. Vastaavaan määrään ammatillisia syöpätapauksia tarvitaan vain 30 000 röntgenlääkäriä; jopa joka toisen röntgenlääkärin kohtalona olisi syöpäkuolema pelkästään ammatissa saadun säteilyn takia (tällöin koko ammatissaolon aikana saadun kokonaissäteilyn määräksi on arvioitu kuusi Gy). Myöhäisvaikutuksina havaitaan enty1sesti syöpätapausten lisääntymistä kohdepopulaatiossa, synnynnäisiä epämuodostumia kehittyvissä sikiöissä sekä perinnöllisten sairauksien runsastumista seuraavissa sukupolvissa. Säteilylisän haittavaikutukset olisivat siis esim. Erona silloiseen on kuitenkin, että nyt laskeuma tuli muutamien päivien aikana eikä vuosien mittaan; sama määrä säteilyä on turmiollisempaa lyhyenä aikana saatuna kuin vuosien mittaan imeytyneenä. Kaikki lähettävät beetasäteilyä, jodi ja cesium myös gammasäteilyä, minkä · takia ne ovat paitsi vaarallisia sisäisen säteilyn myös ulkoisen säteilyrasituksen aiheuttajia. Se säteilee pitkään luuytimessä, jossa muodostuvat punaiset ja valkoiset verisolut. Pienetkin säteilylisät haitallisia Ihmisen jokapäiväisen elinympäristön ionisoivan säteilyn keskimääräisiä annoksia on lueteltu taulukossa. Erityisesti on syytä olettaa, että muut syöpätekijät yhdessä säteilyn kanssa kasvattavat syöpäriskiä enemmän kuin pelkkä erillisriskien summa. Ydinkokeiden laskeumien nuklideista pahimpia olivat jodi-131, strontium90 sekä cesium-137; toki lukuisia muita vaarallisia nuklideja voisi luetella. Luusto Strontium rikastuu luustoon. Lihakset Cesium kerääntyy ihmisen ja eläinten pehmeisiin kudoksiin, ennenmuuta lihaksiin. Säteily voi vaikuttaa heti tai vuosien kuluttua lyä, jonka ilmavirtaukset saattavat levittää laajoillekin alueille. Ydinkokeet ja Tshernobyl Kirjoittaessani tätä kesällä ei Suomessa vielä tiedetty Tshernobylin onnettomuuden takia meille tulleen saastelaskeuman aiheuttamaa säteilyrasituksen lisäystä luonnolle. tupakoijiin tavallista suuremmat. Kun arvioidaan, että yhden mSv:n säteilyannos aiheuttaa 10 000 ihmisen keskuudessa yhden syöpätapauksen, voidaan ennustaa, että pelkän normaalin taustasäteilyn vuoksi Suomen viisimiljoonaisesta väestöstä sairastuu vuosittain 1 000 ihmistä syöpään. Sukupuolielimet Sukusolujen saama lisääntynyt säteily lisää mutaatioiden ja perinnöllisten tautien vaaraa. Leukemiariski kasvaa. Maksa ja munuaiset Kaikki elimistössä vaikuttavat radioaktiiviset aineet joutuvat myös maksaan ja munuaisiin. Säteilyn haittavaikutukset voidaan luokitella vaikutusajankohdan mukaan akuutteihin, heti havaittaviin, ja pitkäaikaisvaikutuksiin, vasta vuosien varrella kehittyviin. Tämä ei suinkaan merkitse, etteikö pienikin säteilylisä olisi huolestuttava. Vaarana on erityisesti kilpirauhassyövän syntyminen. jodi rikastuu kilpirauhaseen, strontium luustoon ja cesium lihaksistoon. Nopea 16 Ulkoinen annos Luuydinannos (kudos-) (1.8) (0.9) Taustasäteily Läpivalaisu Työympäristö: Liikennelentäjä Y dinvoimalatyöläiset Röntgenlääkärit (mSv) 2.0 1.0 1.6 4.0 350 Ihmisen eri ympäristöissä saamia keskimääräisiä vuotuisia säteilyannoksia
Lapset ja imeväiset ovat erityisessä vaarassa, sillä niiden pieneen kilpirauhaseen kertyy aikuisiin verrattuna jopa JOja 100-kertaisia annoksia. Jodi kulkeutuu elimistöön nopeasti veden ja maidon mukana. Eläimissä cesium kertyy pehmeisiin kudoksiin, etenkin lihaksistoon. Tämä johtuu siitä, että cesiumin biologinen puoliintumisaika on 50200 vrk, lapsilla lyhyempi kuin aikuisilla. Kasveja syövien eläinten pitoisuudet ovat erityisen suuret karuilla alueilla, missä ravinto täytyy laiduntaa laajalta alueelta. N uklideilla myös biologinen puoliintumisaika Pitkästä radioaktiivisesta puoliintumisajastaan huolimatta cesium ei rasita elimistöä yhtä pitkään kuin strontium. Pitkäikäisistä säteilijöistä strontium-90 ja cesium-! 37 ovat vaarallisimpia. & I -\ / C' _,, .2 i . Mikä luonnossa saastui. Strontium sitoutuu maaperaan (lujasti savija hiesupitoiseen maahan) ja poistuu siitä vähitellen veteen liukenemalla. Ydinkokeiden ennätyslaskeumien vuosina 1963 ja 1964 myös maidon strontiumja cesium-pitoisuudet olivat huipussaan, mutta näiden nuklidien vaikutus on yhä edelleen havaittavissa kesäkuukausina mm. 1'1-'• , ' /1 -:::·~ ~:;;:.~ + _l ---~ ----------------------------------------------_j Strontium sitoutuu savija hiesupitoiseen maahan, cesium savimaahan. puoliintuvat nuklidit tulevat merkittävimmiksi. Tshernobylin jälkeen ravinnon radioaktiivisuus (Bq) on moninkertainen 1960-luvun alkuvuosiin nähden. Tämän kesän riistan ja kalan käyttö voi siis huomattavasti kasvat17. Joditablettien syömisen merkitys laskeuman uhatessa on kyllästyttää kilpirauhanen jodilla ja näin estää jodin radioisotoopin Uodi-131) imeytyminen siihen. vsk. Vaikka siirtyminen kasveihin on vähäistä, tärkein ravintoketju on kasvi-lehmä-maito-ihminen; muita merkittäviä lähteitä ovat vilja, juurekset, vihannekset, marjat ja SUOM EN LUONTO 5/ 86 45 . C g ·~ ..J Q. Vaarana on erityisesti kilpirauhassyövän kehittyminen. Erityisen voimakkaasti cesiumia ja strontiumia itseensä rikastava poronjäkälä on syynä porojen korkeisiin säteilyarvoihin; tämän vuoksi poromiehet saivat itseensä 1964 ydinkokeiden jälkeen 16-kertaisia annoksia muuhun väestöön verrattuna. Ihminen saa cesiumia etenkin maidosta, lihasta, kalasta, vihanneksista ja viljasta. Biologiseen puoliintumisaikaan vaikuttaa se, että radionuklidit poistuvat eläimestä paitsi hajoamalla, jolloin ne säteilevät, myös aineenvaihdunnassa, hien, uloshengityksen, virtsan ja ulosteen mukana. Maasta kasveihin ja kasveista lehmiin kulkevan ravintoketjun päässä on jälleen ihminen. Metsäkauriin osalta puoliintumisajaksi (radioaktiivisen ja biologisen puoliintumisen yhteisvaikutus) on arvioitu kolme kuukautta, mikä saattaa lohduttaa kauriinja hirvenmetsästäjiä: toukokuisen laskeuman vaikutus lihan radionuklidipitoisuuteen lienee syksyhn 1988 mennessä käytännöllisesti katsoen ohi {lähtötilanne alkukesällä 1986 jopa 15 000 Bq ruotsalaislähteiden mukaan). Tämä koskee erityisesti ulkona laiduntavia eläimiä, myös pienten lampien kalaa. Strontium rikastuu luustoon, jossa se säteilemällä vuosikymmenien ajan edistää pahanlaatuisten kasvainten syntymistä. Ravinto ei hevillä puhdistu aiempien laskeumien rasitteista; uudet laskeumat helposti moninkertaistavat kokonaissäteilytaakkaa normaaliin taustasäteilyyn verrattuna. maidon kohonneina säteilyarvoina. hedelmät. Cesium kiinnittyy voimakkaasti savi maahan, mutta siirtyy helposti orgaanisesta aineksesta ja kosteasta, huokoisesta maasta kasveihin ja sitä kautta edelleen ravintoketjuissa
Mutaatiotaakka kasvaa Luonnon oma taustasäteily aiheuttaa kaikissa eliöissä ns. Säteilyturvakeskus ei turhaan ole suosittanut pienistä lammista pyydettyjen kalojen käytön rajoittamista. Mutaatiot ovat luonnossa varsin ongelmallinen tapahtuma, sillä useimmiten ne johtavat yksilön tai sen jälkeläisten elinkyvyn (tai yleisemmin, menestyvyyden) heikkenemiseen. Pitkäikäisimmistä isotoopeista eniten Suomeen tuli radioaktiivista cesiumia. lhmissikiö on erityisen altis säteilylle kuuden-kahdeksan ensimmäisen kehitysviikon aikana (muiden eläinten kohdalla ajankohta ja jakson pituus luonnollisesti vaihtelevat mm. Puoliintumisajat vaihtelevat muutamista sekunneista ja minuuteista tunteihin, päiviin, kuukausiin ja vuosiin. Epämuodostumia aiheuttava annos on vielä huomattavasti pienempi, ja sikiötå on varjeltava pieniltäkin säteilylisiltä. Radioaktiivisten isotooppien määrä ja puoliintumisaika vaihtelevat suuresti. Plutoniumia ja muita äärimmäisen pitkäikäisiä aineita tuli niin vähän, ettei nmlä ole säteilyriskin kannalta merkitystä. Strontium-90:tä, jonka puoliintumisaika on 28 vuotta, tulj nyt vähän, huomattavasti vähemmän kuin 1960-luvun ydinkokeista. Ydinturman alkuvaiheessa jodin isotoopit muodostivat suurimman osan säteilystä. kehitysajan pituudesta riippuen). On syytä olettaa, että luonnon valinta on aikojen mittaan tasapainottanut mutaatiotaajuudet kunkin populaation elinympäristöön sopiviksi. säteily. Sukusolujen saama lisääntynyt säteily lisää mutaatioiden ja perinnöllisten tautien taajuutta populaatiossa. Mutta toisaalta mutaatiot, perinnölliset muutokset, ovat kaiken sopeuttavan muuttumisen perimmäistä raakaainetta, jolle eliökunnan evoluutio rakentuu. Kaksinkertaistunut säteilyannos merkitsee kaksinkertaistunutta mutaatiotaakkaa. Puoliintumisajan kuluessa puolet kyseisestä radioaktiivissta aineesta hajoaa. organogeneesin, jolloin elinten kehitys ("koko tuleva yksilö pienoiskoossa") maaraytyy. Tässä valossa Tshernobylin ja mahdollisten myöhempien yhtä "lievien" onnettomuuksien seuraamukset tuntuvat vakavammilta kuin yleensä halutaan uskoa. Tänä aikana sikiö käy läpi ns. Cesium-137:ää, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta, tuli noin kaksi kertaa enemmän kuin cesium-134:ää, jonka puoliintumisaika on noin kaksi vuotta. Suurin osa vaurioituneista ihmissikiöistä kuolee aivan kehityksen varhaisvaiheissa, raskauden 7 ,5-11,5 ensimmäisen vuorokauden aikana; synnynna1s1a epämuodostumia tavataan kahdella-kolmella prosentilla vastasyntyneistä. Radioaktiivisen jodin lyhyen puoliintumisajan takia se lakkaa säteilemästä muutamassa viikossa. Keskimäärin ihmisen sukurauhasiin vaikuttava taustasäteily on noin yksi mGy vuodessa, eli elinikäinen annos on noin 70 mGy. Radionuklidien rikastuminen karuissa pikkujärvissä kulkee tietä laskeumavesi-plankton-saaliskala-petokala. Tiedetään nimittäin, että munasoluissa säteily aiheuttaa mutaatioita ja kromosomaalisia poikkeamia nimenomaan munasolun irtoamista edeltävien seitsemän viikon aikana. Tshernobylin säteilyannos tuli lisäksi lyhyenä aikana, mikä kasvattaa haittavaikutuksia. Kaksinkertaistunut säteilyannos kaksinkertaistaa mutaatioriskin taa sisäistä säteilyrasitusta. spontaaneja mutaatioita. nopeasti. Sikiö on herkkä säteilylle Sikiövaurioita aiheuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät, mm. Loppuaika ennen syntymää on lähinnä elinten SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Tässäkin suhteessa herättää varauksia se, että cesiumia on kuitenkin edelleen luonnossa, myös ravinnossa, varhaisempien ydinkokeiden jäljiltä. Cesiumin isotoopit muodostavat nyt ja kymmeniä vuosia eteenpäin pääosan Tshernobylin ydinvoimalaturman aiheuttamasta säteilystä. vsk.. Sikiön tappava annos on noin 20 OJo aikuisen annoksesta eli noin yksi Gy. Pakastaminen ei missään tapauksessa auta cesiumin pitkän radioaktiivisen puoliintumisajan (30 v.) takia. Pitkäikäisimpien puoliintumisajat ovat kymmeniä tuhansia vuosia. Cesiumin nopeasta biologisesta puoliintumisesta johtuen eläimet (myös ihminen) saattavat vapautua cesium-rasitteesta melko 18 Tshernobylin ydinvoimalasta Suomeen kulkeutuneita radioaktiivisia aineita ja niiden puoliintumisaikoja puoliintumisaika Zirkonium-95 65 vrk Niobium-95 35 vrk Rutenium-103 40 vrk Rutenium-106 367 vrk Lantanium-140 13 vrk Tellurium-132 78 tuntia Jodi-131 8 vrk Jodi-132 2,4 tuntia Strontium-89 51 vrk Strontium-90 28 vuotta Cesium-134 2 vuotta Cesium-137 30 vuotta Barium-140 13 vrk Cerium-141 32 vrk Cerium-144 285 vrk Hiili-14 5730 vuotta Plutonium-239 24400 vuotta Neptunium-239 2 vrk Americium-241 430 vuotta Suomeen kulkeutui Tshernobylin vaurioituneesta ydinvoimalasta kymmeniä eri radioaktiivisia aineita. 1950-60 -lukujen ydinkokeet olivat vuoteen 1975 mennessä kaksinkertaistaneet sukurauhasiin kohdistuvan annoksen. Ydinkokeiden strontiumin ja cesiumin lasketaan hajonneen vuoteen 2000 mennessä, mutta hiili14 (puoliintumisaika 5 730 vuotta!) vaikuttaa edelleen
Hän tutkii useiden eläinryhmien ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisiä kysymyksiä. Ihmisen leukemiatapausten huippuesiintyminen sattuu 8-10 vuotta säteilylle altistumisen jälkeen (ensimmäiset kahdessa vuodessa); sairastumisriski laskee normaalitasolle noin 25 vuodessa. D Dosentti Kari Vepsäläinen on Suomen Akatemian vanhempi tutkija ja työskentelee Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. Tiedetään, että säteily aiheuttaa monenlaatuisia syöpäriskejä. vsk. lintujen tämänkesäisestä poikastuotosta ovat tervetulleita. Muiden syöpätyyppien kehittyminen kestää 10-15 vuotta ja sairastumisriski pysyy koko eliniän normaalia korkeampana. Mikäli Tshernobylin laskeuma on kohdistanut suomalaisiin viiden mSv:n säteilyannoksen, voidaan arvioida, että se aiheuttaa väestössä tulevina vuosikymmeninä muutaman' sata lisäsyöpätapausta. Petokalojen pitoisuuksien arvioidaan nousevan. Astmaa tai ihottumia sairastavien alle neljän vuoden ikäisten lasten riski kuolla leukemiaan on 300-400 OJo suurempi kuin muilla lapsilla. kasvit kestävät säteilyä ihmistä paremmin (eräät bakteerit jopa tuhatkertaisesti), merkitsee kasvanut säteily niillekin entistä suurempaa riskiä sairastua sekä saada keskenmenoja ja synnynnäisesti vioittuneita jälkeläisiä. Syöpäisyys lisääntyy Säteilyn syöpää synnyttävää vaikutusta on tutkittu eläinkokein ja säteilyn kohderyhmiä seuraamalla runsaasti. Tshernobylin onnettomuus sattui juuri Suomen kesän kynnykselle, keskelle kiihkeää lisääntymisjaksoa. Tätä tosiasiaa ei kumoa se, ettei lisääntyneitä tapauksia mahdollisesti voida osoittaa tilastollisesti; todistamisen vaikeus on tilastollinen ongelma, tapahtunut vahinko biologinen ongelma. Ydinkokeiden jälkeen keskenmenneiden sikiöiden luuston korkeat cesium-pitoisuudet (huippuarvo 1965, heti 1963-64 huippulaskeumien jälkeen) viittaavat myös syy-yhteyteen. Tärkeimpiä vaurioita ovat raajojen epämuodostumat, aistinelinvauriot, henkinen jälkeenjääneisyys, hidastunut kasvu ja pienipäisyys. Lintujen ja muiden eläinten altistumista säteilylle on varmasti kasvattanut kaikkialla luonnossa touko-kesäkuussa ollut radioaktiivinen pöly ja imeytyneet radionuklidit: maassa, juomavedessä, ravintokasvien pinnalla, kasvien rakenneosissa, saaliseläimissä jne. I ) / •. eri nopeudella tapahtuvaa kasvua ja määrätyn rakenteen toteutumista. \ f / I 3 @5-n,c,L.:...._ f'1ll.. Tshernobylin laskeumaannokset riittävät kasvattamaan organogeneesissä määräytyneiden synnynnäisten epämuodostumien määrää. Siksi vertailevat tutkimukset esim. Laskeuma-vesi-plankton-saaliskala-petokala -ketjun vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Arvion virhemarginaali on tiedon vähyydestä johtuen suuri, mutta eri teitä arvioiden päädytään ,useiden kymmenien ja muutaman tuhannen tapauksen välimaille. Erityisen riskiryhmän säteilylisien takia muodostavat mm. allergiset henkilöt. 19. ! e= I « \ j \ &0· "i A' \ ~ ;\ c~ ~;yJ '\ -~--~ * .,..r 1r' &1 . Mutta mikäli sikiö on altistettu röntgensädetykselle ja lapsi sairastuu myöhemmin allergiseen tautiin, kasvaa leukemiaan kuolemisen riski viidellä tuhannella prosentilla! Vastaavanlaiset säteilyn ja muiden tekijöiden (tupakoinnin, ravinnon sallittujen lisäaineiden, ympäristömyrkkyjen jne.) yhteisvaikutukset ovat todennäköisiä, mutta niistä on tutkimustietoa äärimmäisen vähän. ,, ~ ' ! . Tiedetään myös, että lapset, jotka ovat altistuneet sikiöaikana röntgensäteille, kuolevat 40-50 OJo herkemmin leukemiaan. i / . Koska keskushermosto kehittyy syntymään asti, se on altis säteilyvaurioille koko ajan. Vaikka monet eläimet ja SUOM EN LUONTO 5/ 86 45
Suomi elää metsästä, sanotaan. Erityisesti eliöt kärsivät lehtija lahopuiden vähenemisestä; lahopuiden häviäminen uhkaa yksinään noin 180 lajia. Tutkituista 402 eli neljä prosenttia katsottiin uhanalaiseksi. Tärkein syy kasvien ja eläinten uhanalaisuuteen on niiden elinympäristön muuttuminen. Parhaiten tunnetaan selkärankaiset eläimet. Myös pyynti, keräily, häirintä, liikenne ja SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Lisäksi maataloudessa käytetään runsaasti torjuntamyrkkyjä ja väkilannoitteita, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia eliöstöön ei tunneta. Hävinneiksi luokiteltiin 83, erittäin uhanalaisiksi 154, vaarantuneiksi 190 ja silmälläpidettäviksi 624 lajia. Ahot, kedot, niityt, pientareet ja hakamaat ovat häviämässä maankäytön tehostuessa sekä laidunnusja viljelytapojen muuttuessa. Eniten uhanalaisia lajeja on virtaavissa vesissä, mm. senttia on uhanalaisia. Myös merenrantojen lajisto on köyhtymässä, lähinnä uhattuina ovat tietyt jäkälät ja putkilokasvit. Lähes 14 000 itiökasvilajistamme tutkittiin viidesosa, joista 398 lajia eli 13 prosenttia oli uhanalaisia. Hävinneitä selkärankaisia on 5, erittäin uhanalaisia 18, vaarantuneita 12 ja silmälläpidettäviä 34 lajia. uusien suojelualueiden perustamista, luonnonsuojelulain uudistamista ja tutkimuksen lisäämistä. Jos metsätalouden muut vaikutukset, kuten soiden ojitus, vesistöjen ja ilman pilaaminen otetaan huomioon, metsätalous on syynä lähes kahteen kolmasosaan Suomen lajien uhanalaisuudesta, toimikunnan puheenjohtaja Pertti Rassi toteaa. Eniten uhanalaisia on sara-, heinä-, ruusuja kämmekkäkasveissa. Ilman valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa uhattuja suolajeja olisi paljon enemmän. Toimikunta ehdottaa suojelutoimiksi mm. Lähes puolet uhatuista lajeista on metsän asukkaita. vsk .. Hyvin tunnetuissa eliöryhmissä uhanalaisten osuus on yli 10 prosenttia, nisäkkäissä jopa 27 prosenttia. Hävinneitä putkilokasveja on 7, erittäin uhanalaisia 33, vaarantuneita 43 ja silmälläpidettäviä 99 lajia. Noin 25 000 selkärangattomasta lajistamme pystyttiin tietojen puutteen takia tutkimaan vain 9 000, niistäkin osa puutteellisesti. Tähän on lisättävä, etteivät monet lajit enää elä Suomen metsissä, Rassi huomauttaa. Jorma Laurila Suomessa yli tuhat uhanalaista eliölajia Uhanalaiset lajit jaetaan mietinnössä neljään luokkaan: hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin ja silmälläpidettäviin. Hävinneitä itiökasveja on 31, erittäin uhanalaisia 60, vaarantuneita 72 ja silmälläpidettäviä 235 lajia. Vesieliöiden uhanalaisuuteen on syynä mm. vesien rakentaminen ja likaaminen. Tuntureilla elää viitisen prosenttia uhanalaisista lajeista, mm. Vesissä elää uhanalaisista lajeista lähes 10 prosenttia ja uhatuista selkärankaisista peräti 40 prosenttia. Erilaiset kalliot, etenkin kalkkikalliot, ovat ensisijaisia elinympäristöjä noin kymmenesosalle uhanalaisista lajeista, etenkin sammalille, jäkälille ja putkilokasveille. kuusi selkärankaista eläintä ja lähes kaikki uhanalaisiksi arvioidut levät. Lajin uhanalaisuuteen voi vaikuttaa monta syytä yhdessä tai vain yksi syy. Toimikunta tutki 15 000 maamme 40 000 tunnetusta eliölajista. Noin 1 350 putkilokasvilajistamme 182 eli 13 pro20 Suomessa on 1 051 uhanalaista eliölajia, kertoo uhanalaisia eläimiä ja kasveja selvitellyt ympäristöministeriön toimikunta heinäkuussa julkistetussa mietinnössään. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole välittömästi uhattuina, vaan niitä on lähinnä niiden harvinaisuuden takia pidettävä silmällä. Etelä-Suomen soista on suurin osa jo ojitettu, ja varsinkin monet lettojen ja lehtokorpien kasvit ovat vaarassa hävitä. Eniten uhattuja on kovakuoriaisissa (141 lajia) ja perhosissa (128 lajia). Suurin uhka on metsätalous: puolet uhatuista lajeista elää metsissä. lähes kaikki uhatut kalamme. Suurin uhka on metsätalous. Erilaiset metsänhoitotoimet uhkaavat ens1s1Ja1sena tekijänä 420 lajia ja vaikuttavat lisäksi 170 lajin uhanalaisuuteen. Tehometsätalous pahin uhka Pääsyy kasvien ja eläinten uhanalaisuuteen on toimikunnan mukaan elinympäristöjen muuttuminen. Selkärankaisistamme, joita on kaikkiaan 372 lajia, viidennes eli 69 lajia on uhattuja. Eniten uhatuissa on lintuja, 38 lajia. Niiden uhanalaisuuteen ovat vaikuttaneet etenkin muutokset maataloudessa. Metsistämme on jo 40 lajia hävinnyt. Etenkin ikimetsissä, kuloalueilla ja lehdoissa elävät hyönteiset, sammalet, sienet ja jäkälät ovat uhattuja. perhosia, selkärankaisia, putkiloja itiökasveja. teiden, taajamien ja kesämökkien rakentaminen, soranotto ja kaivostoiminta. Itämeren uhanalaiseen lajistoon kuuluu mm. Tutkituista 1 051 eli seitsemän prosenttia katsottiin uhanalaiseksi. Maaja metsätalouden ohella monien eliöiden elinmahdollisuuksia kaventavat mm. Toinen merkittävä uhanalaisten eliöiden ryhmä ovat kulttuurialueiden lajit, joita on viidesosa kaikista uhatuista eliöistä. Soilla elää viitisen prosenttia uhatuista lajeista. Erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet lajit tarvitsevat välittömiä suojelutoimia, silmälläpidettäville lajeille riittää tässä vaiheessa pelkkä seuranta. Selkärangattomissa eläimissä, putkilokasveissa ja itiökasveissa uhanalaisia lajeja on suuremman lajimäärän vuoksi kuitenkin huomattavasti enemmän. Hävinneitä selkärangattomia on 40, erittäin uhanalaisia 43, vaarantuneita 63 ja silmälläpidettäviä 256 lajia. Määrä on surullisen suuri, mutta tosiasiassa uhattuja eliöitä lienee paljon enemmän, sillä tietojen puutteen takia pystyttiin tutkimaan vain kolmasosa maamme eliölajeista