Pietaryrttimme levisi Eurooppaan joskus kansainvaellusten aikoina kaakosta. Sen kukat houkuttelevat moRia hyönteisiä, kuten kukkakärpäsiä ja päiväperhosia. vsk .. Olisiko se kuitenkin Itäme2 ren rannoilla alkuperäinen onhan Itämeren maankohoamisrannikko tarjonnut suojapaikan muillekin jääkauden jälkeisen arovaiheen lajeille. Kasvin tuttuus ei johdu pelkästään persoonallisesta ulkonäöstä, vaan pietaryrtti on ollut varsin monikäyttöinen kasvi. Kuva: Arto Rantanen/ Lka. Kannen kuvassa kukoistavat keltamatara, kissankello, puna-apila, valkoapila, särmäkuisma, pukinjuuri, kannusruoho, ruusuruoho ja siankärsämö. Pientareet ovat rikkaita elinympäristöjä. Vaikka olot olivatkin sekaiset, lääkeyrttejä tarvittiin tai ehkä juuri siksi. Lapissa pietaryrtti on vielä aivan äskettäin ollut tärkeä koristekasvi, joka yhä kasvaa monen autionkin talon nurmettuneessa kukkapenkissä. Kaikkialla se on yleisesti tunnettu ja sillä on useita paikallisia kansanomaisia nimiä, mm. Jotkut tutkijat väittävät, ettei pietaryrtti olisi missään Euroopassa alkuperäinen kasvi, vaan kaikkialla vanha viljelyjäänne. Pietaryrtillä on yhä lääkinnällistä käyttöä ja sen vaikuttavia aineosia on paljon meilläkin tutkittu. teiden varsilla ja pihoilla. Lönnrotin kasvion mukaan "Kukkia, lehtiä ja siemeniä käytetään lääkkeeksi matoja, kehnoa vatsaa, luuvaloa vastaan sisällisesti ja ajetuksia vastaan ulkonaisesti. nappiheinä. Muinaisen viljelyn jäljiltä pietaryrtti on koko Euroopassa yleinen ja ihmisen mukana se on levinnyt myös Australiaan, UuteenSeelantiin, Pohjoisja Etelä-Amerikkaan ja Intiaan. Eteläiset pietaryrttikannat sisältävät runsaasti tujonia eivätkä lainkaan kamferia, mutta pohjoiseen tujonien määrä vähenee ja kamferin kasvaa; pohjoissuomalaisissa pietaryrteissä ei ole tujonia lainkaan mutta runsaasti kamferia. Lehdet pieneksi hakattuina tuoreeltaan ja keitettynä painavat villaisen vaatteen vehreäksi." Myöhemmin se on tunnettu myös maustekasvina, erityisesti viinan mausteena. Ihmisen likeisimpien seuralaisten historia on pitkä ja monivaiheinen ja hukkuu muinaisuuden hämärään niin että kasvin tai eläimen alkuperäinen kotiseutukin usein on vain arvailujen varassa. Pietaryrtti tujoneineen ja kamfereineen on hyvä esimerkki siitä, ettei noin v,1in voida yleistää jonkun kasvilajin käyttökelpoisuutta ulkomaisten tietojen perusteella: oma rotumme voi olla ja usein onkin kemialtaan erilainen! Seppo Vuokko Loppukesällä kukkiva pietaryrtti viihtyy mm. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Mutta kotoisen Itämeren rannoilla pietaryrtti esiintyy aivan runsaana alkuperäisen kasvin tavoin korkearuohoisilla merenrantaniityillä Suomenlahden perukasta aina Perämeren pohjukkaan. Takapihan nappiheinä Pietaryrtti on koko maassa yleinen ihmisen seuralainen pihoilla, tienvarsilla ja kylvönurmissa
. 50 SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Sillä onhan niin, että pelottavan suuri osa luonnonsuojelijoista on niitä, jotka haluavat "sekä kaarisillat että ikuisen elämän" . Pitkässä puheessaan tämä kansakunnan toisinajattelija suomi vihreää liikettä ja muitakin ajan ilmiöitä. .. 44 Kirjoja ........................... Suomen Luontokin on ottanut tunnuslauseekseen: Tulevaisuuden mammuteista kertoo Suomen Luonto jo nyt. . .. Kaksi eniten rahaa saanutta lehteä saivat yli 100.000 mk ja kymmenen eniten rahaa saanutta korjasivat 749.000 mk yhteensä. 10 Lasse Kosonen: Puistopökkösieni valtaa maata........ Kuitenkin Linkolan huoli maailman tilasta ansaitsee arvostusta. ....................... 23 Olavi Luukkanen: Puupula koettelee kehitysmaita ....... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 5 • 1985 44. Luonnonsuojelusta on tullut aivan liikaa kliinistä ja byrokraattista toimintaa. 17 Köyhyys kärjistää kolmannen · maailman ympanstöongelmia . .. Lieneekö niin, että vihreät ovat vain yrttimaustetta kansallisessa konsensussopassa. 34 Marjukka Kulmanen: Ruuanlaitto riesa vai nautinto. Konflikti Linkolan ja vihreiden välillä osoitti, ettei vihreistä ainakaan vielä ole tullut merkittävää yhteiskunnallisen vaihtoehdon osoittajaa. . Sukupuuttoon kuoleminen on huomattavasti lisääntynyt. . . Uhanalaisia ideologioita tuettaessa mielipidelehtituen muodossa lehti sai vain 15.000 markkaa, joka on hyvin vähän. Tarvitaan Linkolan kaltaisia ihmisiä muistuttamaan meitä siitä. .. ....................... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ........ 39 Suomen Luonnon vanhojen numeroiden loppuunmyynti .... . Valtioneuvosto arvioi jälleen Suomen Luonnon merkityksen laimeaksi. 46 Summaries of the Main Articles ............................. . .. ....... On vain sääli, että Linkola syvässä pessimismissään ja yksinäisyydessään näkee ratkaisun ainoastaan väkivaltaisen tien päässä. ...... 10 Erik Bruunin julistetaide esittäytyi........................ . 12 Veikko Neu vonen: Luontoilta levittää luontotietoutta ................................. Mammuttien ajoista lähtien eliökunnalla on kuitenkin ollut ylimääräinen rasite ihminen. 26 Heikki Laurila: Kansalaisraportti kertoo Intian luonnontalouden vararikosta .... 19 Heikki Laurila: Köyhyys on ympäristöongelma ........ Ja nyt näyttää siltä, että tämän toimintaohjeen myötä voidaan laittaa roskakoriin kaikki muukin mitä Linkola sanoi. Kaikki eivät kuitenkaan näe tätä työtä tärkeänä. Näin ei kuitenkaan ole. .... . 20 Mikko Punkari: Aavikko ahmii Afrikkaa ................ Työ uhanalaisen luonnon puolesta on kuitenkin niin tärkeää, että sitä jatketaan; vaikka sukupuuton uhallakin. . Lukemattomat eläinja kasvilajit ovat aikojen saatossa kuolleet sukupuuttoon. Luonnonsuojelua tarvitaan, ettei maapallo autioituisi. Luonnonsuojeluliike tarvitsee rohkeita ihmisiä, jotka Linkolan lailla uskaltavat analysoida todellisuutta. Eikä kaikkea voi saada, ei ainakaan kaarisiltoja ja ikuista elämää. Konsensusajatteluun tuuditetut vihreät ja muutkin kansalaiset närkästyivät. . 6, 48 Rauno Ruuhijärvi: Pitäisikö Suomen luonnonsuojeluliitto lakkauttaa?........... .. Se on ollut elämän ja evoluution armoton laki. 8 Suomelle valitaan kansalliseläin ....... . .. Ongelmia ei ratkaista, ellei puututa ihmisen tapaan hyödyntää luontoa. 36 Ritva Kupari: Kohti luonnon sisintä. . .. 7 Pentti Rauhala: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasiiveil Lapista.......................... Uhanalaiset ideologiat Kuluvana kesänä on maassamme ollut vierailulla ammoin sukupuuttoon kuolleiden mammuttien muumioitunut poikanen Dima. Linkola sohaisi jälleen kansallisia tabuja ja sai eri suunnilta toruja. .. 16 Luontoillan asiantuntijat vastaavat........................ Kunhan luomme oikeat normit ja säädökset ja rauhoitamme arvokkaat luontokohteet, on luonnonsuojelu hoidettu, ajatellaan yleisesti enemmän tai vähemmän tiedostamattomasti. Kun monet näistä asioista ovat lähellä luonnonsuojelua, tuli hän samalla analysoineeksi luonnonsuojeluliikettäkin. .. .. 29 Heikki Laurila: Kehitysapu ja ympäristö .................... .. Näyttelyn nähneet ovat toivottavasti uhranneet ajatuksen sukupuuttoon kuolemiselle ja ihmisen osuudelle siinä. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 % UUSIOPAPERILLE. vsk Irtonumero 18 mk Linkola ja kaarisillat Vihreiden valtakunnallisen, sinällään värittömän kokouksen kuumaksi asiaksi kesän alussa nousi yksi puhuja, Pentti Linkola. Heiltä vaaditaan kuitenkin optimismiä, muuten ei tarkkanäköisyydestä ole hyötyä. .. . Tunnuslauseen pessimistisestä sävystä huolimatta lehteä tehdään ja julkaistaan juuri siksi, ettei yksikään laji kuolisi sukupuuttoon. Toivottavasti lehti onnistuu edes osittain tehtävässään. Pitemmälle kehittyneet ja sopeutumiskykyisimmät ovat perineet maan. .. . Aimo Kanervan haastattelu ................ .... 4, 43 Mielipiteitä, keskustelua. .. Vihreään liikkeeseen kohdistamansa ankaran kritiikin lopuksi Linkola ehdotti kurinalaisen ja väkivaltaisen organisaation perustamista maailman tuhoon vievän kehityksen pysäyttämiseksi. Suomen Luontoa siis tehdään käytännössä ilman yhteiskunnan tukea. . ...... Tästäkös nousi kohu. ... vsk. 3. . 11 Arno Rautavaara: Kiislakallioilla.... 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta.........
Karttalehden huomattavimmat luonnonnähtävyydet ovat Kokemäenjoen suisto, YyterinPreiviikinlahden alue sekä kuuluisa lintujärvi Puurijärvi ja sitä ympäröivät arvokkaat suot. luonnonsuojelualueet, luontopolut, nähtävyydet, ulkoilualueet ja -puistot, polkupyörätiet, veneilyreitit ja virkistyskalastuspaikat. Etenkin metso on kärsinyt yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumisesta ja vanhojen melsien hakkuista. Metsästyspaine on moninkertainen lintu kantoihin nähden. Kaikki varmat metsäomenapuuhavainnot sekä lisätietoja kaipaavat havainnot tulivat metsäomenapuun levinneisyyden reuna-alueelta ja ovat siten varsin arvokasta tietoa. Kun 1960-luvulla metsästyspaine kulloisiinkin lintukantoihin oli ihanteellinen, niin tilanne nyt 1980-luvulla muistuttaa katastrofia. 8. Lisäksi tietoja tuli Uudenkaupungin saaristosta, Satakunnan Eurajoelta ja Säkylästä, Hämeestä Tuuloksesta jaTammelasta sekä Etelä-Savosta Taipalsaaresta. William Thuringin säätiö on yksityinen, mm. Luonnonystävä ja -suojelija Harri Dahlström 50 V. vsk.. Karttaan on merkitty mm. Vaikka metsätalous ottaisi käyttöön välittömästi riistalle suosiollisemmat metsienkäsittelyohjeet, ei vaikutus näkyisi vielä pitkään aikaan. Sen mittakaava on 1:60 000. 4. Kaikki metsäomenapuuhavainnot otetaan edelleenkin kiitollisena vastaan. Eniten vastauksia saatiin Turun saariston alueelta Dragsfjärdistä, Rymättylästä ja Kustavista. Dendrologian Seuran lehdessä Sorbifoliassa, Finlands Natur-lehdessä, sanomalehdissä ja lisäksi puusta mainittiin radion luontoillassa ja useissa esitelmätilaisuuksissa. Norjalaisten ja ruotsalaisten tutkimusten mukaan metsot tarvitsevat vähintään 300 hehtaarin yhtenäisen metsäalueen elääkseen "normaalia" elämää. 1985 Suomen Luonto onnittelee! Kanalinnut kadonneet Lapista Voimaperäinen metsätalous ja metsästyspaineen kasvu ovat edistäneet eniten kanalintukatoa Lapissa. tieteellisiä, taiteellisia ja kansanvalistukseen liittyviä yleishyödyllisiä ja ajankohtaisia kohteita avustava säätiö. Lapin läänissä metsästäjiä on noin 30 000 eli runsaat 15 prosenttia väestöstä. Näytteet ja havainnot omenapuista voi lähettää kirjoittajalle osoitteeseen: Helsingin yliopiston kasvimuseo, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki. Myös muut kanalinnut ovat kärsineet kehityksestä, vaikka eivät aivan yhtä paljon. Puurijärven-lsosuon alueelle on päätetty perustaa kansallispuisto. Kasvuaika nuoresta taimesta metson hakomismännyksi on pitkä. Näin todettiin Lapin kanalintuparla. Metsäomenapuu hävinnyt mantereelta Suomen Luonnossa 4/85 kerrottiin metsäomenapuusta. Tässä tilanteessa ainoa keino on kanalintujen rauhoittaminen useaksi vuodeksi. Kiitos! Risto Murto Apuraha paristojen keräämiseen ..__ Luonnonsuojeluliitto on saanut 10 000 markan apurahan paristojen keräämistä varten William Thuringin säätiöltä. Kirjoituksessa pyydettiin lukijoilta myös omia metsäomenapuuhavaintoja. Eniten vastauksia (8 kpl) tuli Sorbifolian kautta, toiseksi eniten (5 kpl) Suomen · Luonnon lukijoilta. Metsäkanalintuja koskeva rauhoituspäätös tehtiinkin syksyllä 1984. Kyselyn perusteella voidaan todeta, ettei metsäomenapuuta aina ole helppo erottaa villiytyneestä tarhaomenapuusta, ja ettei metsäomenapuuta enää liene meillä Manner-Suomessa (paitsi Tvärminnen niemellä), sillä mantereelta ei ole tiedossa yhtään kiistatonta metsäomenapuuhavaintoa. D SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Siihen ovat vaikuttaneet mm . Tuomo Ollila 4 KATSAUKSIA UUTISIA Tehomelsälalous ja liiallinen melsäslys oval voimakkaasli vähenläneel Lapin kanalinlukantoja. Kaikenkaikkiaan kyselyihin vastasi 24 henkilöä, joista muutamalla oli useampi puuhavainto. Havaintoja kaivataan lisää Selvitys metsäomenapuun nykytilasta ja levinneisyydestä maassamme jatkuu. D Kokemäenjokilaaksosta matkailukartta Satakunnan seutukaavaliitto on julkaissut Kokemäenjokilaaksosta matkailuja ulkoilukartan. Sen ulkopuolelle jäivät vain riekko ja kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Lisäksi tutkimukseni mukaan metsäomenapuu on lounaisen saaristomme alueella uhanalainen. Tällaiselle alueelle mahtuisi jo soidinalue ja ravintoa eri vuodenaikojen tarpeisiin. Koko valtakunnassa metsästäjiä on noin 280 000 eli kuusi prosenttia väestöstä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Havainnoista kolme osoittautui aidoksi metsäomenapuuksi ja neljässä tapauksessa kaivataan vielä li-sänäytteitä määrityksen varmistamiseksi. mentissa huhtikuussa Rovaniemellä, jonne noin 300 osanottajaa kokoontui pohtimaan metsäkanalintukadon syitä. Voimaperäinen metsätalous on synnyttänyt metsäautotiet, jotka yhdessä voimakkaasti lisääntyneen metsästäjämäärän kanssa ovat lisänneet metsästyspainetta tuntuvasti. Suurin osa tapauksista (17 kpl) osoittautui villiytyneiksi puutarhaomenapuiksi. laiduntamisen vähentyminen saaristossa, metsien umpeenkasvu, tehometsätalouden ulottuminen myös saaristometsiin sekä ennenkaikkea ihmisen mukana ympäri saaristoa levinneet tarhaomenapuut, jotka risteytymällä metsäomenapuiden kanssa uhkaavat puhdasta, aitoa metsäomenapuukantaamme. Vain pohjoisimman Lapin riekkokannat kestävät metsästystä. Alustuksissa ja keskustelussa todettiin, että erityisesti metso on kärsinyt yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumisesta ja vanhojen metsien häviämisestä. Lapin läänin aktiivi-iässä olevista miehistä joka toinen harrastaa metsästystä. Havaintopyyntöjä oli Suomen Luonnon lisäksi myös mm
Keräystulot kerholaiset saavat joko itse tai ne käytetään kyläkerhojen toimintaan. Ristiriitatapauksissa aktiiviset kansalaisjärjestöt voivat vedota rakennussuojelulain nojalla valtiovaltaan tietyn kohteen säilyttämiseksi. Muista kampanjamme! Kanada ja 20 Euroopan maata sopivat heinäkuussa Helsingissä rikkipäästöjensä vähentämisestä 30 prosentilla. Lannoitteita levitettiin viime kaiden kohteiden säilymistä. 4H-kerholaiset aloittivat lannoitesäkkien keräilyn 10 vuotta sitten. Runsaat kaksi vuotta toimineeseen paperiliikkeeseen kuuluu lähes parikymmentä kansalaisjärjestöä, jotka haluavat edistää jätepapeLannoitesäkeistä uusiomuovia Melkein joka toinen tyhjä lannoitesäkki palautuu tätä nykyä jo takaisin muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Edelleen järjestöt korostavat, että länsimaista ilmansuojelutekniikkaa olisi saatava kaikkien Itä-Euroopan saastuttajamaiden käyttöön . Luonnonsuojelujärjestöt ovat nyt järjestämässä Iso-Britanniaa, Euroopan suurinta rikinpäästäjää, matkailuboikottiin painostaakseen sitä liittymään sopimukseen jälkikäteen. Sille, joka kiirehtii luvatta tai lainvastaisesti purkamaan rakennuksen, on luvassa rangaistukseksi sakkoja tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, törkeissä tapauksissa jopa kaksi vuotta vankeutta. rin keräystä ja hyötykäyttöä. Rakennussuojelulainsäädännön muutoksilla pyritään tehostamaan arvorakennusten suojelua, mm. Suunnan vakuudeksi on säädetty, lakeja, jotka astuivat voimaan heinäkuun alussa. tien pohjina. vuonna pelloille noin 18 miljoonaa säkillistä. Myös muutamat sopimuksen allekirJcittajamaat pitävät tärkeänä rikkipäästöjen jyrkempää rajoittamista. KATSAUKSIA UUTISIA Oletko jo mitannut kotijärvesi pH:n. Liike on järjestänyt valtakunnallisia toimintapäiviä, tänä vuonna Nuukuuden vuosipäivän ja tuottanut mm. Suurista saastuttajamaista vain Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Puola eivät allekirjoittaneet sopimusta. Osan säkeistä viljelijät käyttävät uudelleen säkkeinä tai mm. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät sinänsä 30 prosentin vähennystä täysin riittämättömänä ja vaativat rikkipäästöjen vähentämistä 75 prosentilla vuoteen 1995 mennessä. Saksan liittotasavalta, Kanada, Ruotsi ja Suomi ovat ilmoittaneet vähentävänsä rikkipäästöjään 50-60 prosentilla sopimuksen aikana. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät välttämättömänä myös typenoksidien vähentämistä 30 prosentilla lähitulevaisuudessa. Suojelun taloudellisia tukimuotoja aiotaan selvittää erityisen toimikunnan voimin. Lait painottavat kaavoituksen merkitystä rakennussuojelussa. Asialla ovat 4H-nuoret, jotka keräsivät viime vuonna yhteensä 7 ,4 miljoonaa lannoitesäkkiä. Rakennusten purkajat ahtaalle Rakentamisen painopiste on valtakunnan virallisessakin politiikassa siirtymässä vanhan rakennuskannan korjaamiseen. Rikkipäästöjen vähentämisestä päätettiin 20 Euroopan maata ja Kanada allekirjoittivat Helsingissä heinäkuussa pidetyssä kansainvälisessä ilmansuojelukokouksessa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä. Ratkaisut siirretään siis kuntatasolle, missä rakennuslautakunnat rakennuslain puitteissa valvovat yhteistyössä rakennusten omistajien, asukkaiden, rahoittajien ja muiden intressiryhmien kanssa arvokPaperiliike palkittiin Paperiliike sai tämänvuotisen Uudenmaan läänin ympäristöpalkinnon. Muoviteollisuus valmistaa säkeistä jätesäkkejä ja rakennuslevyä. rangaistukset rakennusten laittomasta purkamisesta koventuvat. Vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt Kansainvälinen Maan Ystävät, Greenpeace, Britannian WWF, Alankomaiden luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Ruotsin kansalaisjärjestöjen happosateiden vastainen sihteeristö ja Suomen Luonnonsuojeluliitto SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Antintalon purku, Turku. Liikkeeseen kuuluvat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet valtiovarainministeriölle liikevaihtoverohelpotuksen myöntämistä paperinkeräyksestä. Luonnonsuojelijoiden mielestä tämä ei vielä riitä pelastamaan metsiä ja järviä, vaan päästöjä olisi supistettava 75 prosentilla. arvostelivat kovin sanoin IsoBritanniaa, Yhdysvaltoja ja Puolaa niiden pidättäydyttyä allekirjoittamasta sopimusta. Kokoukseen osallistuivat YK:n Euroopan talouskomission jäsenmaat. D 5. vs k. Kokouksessa päätettiin myös typpityöryhmän perustamisesta pohtimaan typenoksidipäästöjen kansainvälistä rajoittamista. Rakennussuojelua pyritään tekemään houkuttelevammaksi ei pelkästään pelotteilla vaan myös lisäämällä suojelusta maksettavia korvauksia. kierrätysoppaita
Harri Helin SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Työryhmä, joka koostui ympäristön-, luonnon-, eläinja koe-eläinsuojelutoiminnassa mukana olleista, oli alunperin järjestämässä mielenosoitusta delfinaarion tupaantuliaisiin 9. "Metsä 2000ohjelma on peruslinjoiltaan myönteinen metsien moninaiskäytölle ja luonnonsuojelulle", kirjoittaa ohjelman johtoryhmässä ympäristönsuojelua edustanut prof. Aikaisemmat MERA,:: ym. Spray-maaleista, tusseista ym. Miten käy metsäluonnon. vsk.. Mielenosoitus kuitenkin peruutettiin, kun toimitusjohtajan "tuki" selvisi. Delfiinit olisivat jääneet sivuseikaksi. tarvikkeista työryhmä olisi saanut rahat kuittia vastaan. Työssään se on mm. Silti Metsä 2000-ohjelma jää metsäalan sisäiseksi konsensuspaperiksi, johon on kirjattu kaikki hyvä ja kaunis, mutta riidan välttämiseksi on vaikeudet, epäkohdat, ja erimielisyydet haudattu rivien väliin. Sisällöltään Metsä 2000-ohjelma ei ole "nimenomaan suurhakkuiden ohjelma", vaan pääosiltaan tuotanto-ohjelma. Ryhmän mielestä delfiinit kärsivät elinkautista tuomiota ja pakkotyötä. Kaunistelevammin tätä tietysti voidaan kutsua tuotanto-ohjelmaksikin, kuten metsäammattikunta tekee. Metsä 2000-ohjel3 man yksityiskohtaisissa laati:~ misohjeissa oli yhdeksi tehtä< ~IC.._....illlll!!!:r.iiilllll väksi asetettu "metsien moninaiskäyttönäkökohtien huomioon ottaminen sekä metsätalouden ja muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen ja väestöryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen.'' Tätä tehtävää varten ohjelmajaosto asetti oman työryhmänsä. Muu asettamiskirjeen sisältö onkin sitten metsien hoidon ja kasvatuksen sekä metMetsä 2000 -ohjelma tavoittelee puuntuotannon huomattavaa lisäämistä. Asettamiskirjeessä määrättiin täsmällisesti myös ohjelmajaoston tehtävät: "1. Suomi on nyt saanut ensimmäisen metsien moninaiskäyttöohjelmansa. laatia selvitysten pohjalta ehdotus metsätalouden pitkän aikavälin kehittämisohjelmaksi.'' Ohjelmajaosto ei ole pyrkinyt mihinkään muuhun kuin tiukan aikataulun puitteissa täyttämään talousneuvoston sille antaman tehtävän. Suomen Luonnon olisi odottanut kertovan lukijoilleen Metsä 2000-ohjelman myönteisistä piirteistä sen sijasta, että se nyt antaa mahdollisimman negatiivisen kuvan koko ohjelmasta. Tapio Lindholm Bisnestä delfiineillä Koska Tampereen delfinaarion avajaiset ei muuten ylittäisi uutiskynnystä tarpeeksi laajalti, ryhtyi Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Olavi Joenpolvi avustamaan delfinaarion vastustajia mahdollisimman suuren julkisuuden, kävijämäärän ja sitä kautta rahakasan saamiseksi Särkänniemi Oy:n kassaan. 198s". Koska Metsä 2000-ohjelma päätyi varsin huomattavaan puuntuotannon lisäämiseen, on siinä kyse ennenkaikkea hakkuuohjelmasta. Metsätaloudessa, niin kuin muussakin kasvituotannossa, sadonkorjuu eli hakkuu 6 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA on eräs olennainen työvaihe. Annetaan sellainen kuva, että Metsä 2000ohjelma olisi ''nimenomaan suurhakkuiden ohjelma" "puunälkäiselle metsäteollisuudelle". todennut, että puuntuotannon lisäämisen keinot ovat todella melko vähissä. Eräissä muissakin yhteyksissä, mm. .Martti Markkula. "Missä on liikemiesten moraali" kysyttiin työryhmän tekemässä banderollissa. Sadon määrä ja laatu tietenkin kiinnostaa suuresti sekä tuottajaa että kuluttajaa, joten on varsin luonnollista, että tätä kysymystä ohjelmassa perusteellisesti selvitetään, kuten ohjelmajaoston toimeksiantokin edellytti. 1985 "Lupa mielenosoituksen järjestämiseksi" -paperissa mielihyvin myöntävänsä luvan mielenosoituksen järjestämiseen tiedotusvälineiden uutiskynnyksen ylittämiseksi laajemmin kuin muuten olisi mahdollista. selvittää puuntuotannon ja metsien hyväksikäytön pitkän aikavälin lisäämismahdollisuudet ja tavoitteet sekä näiden tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet kokonaisuudessaan, 2. Työryhmä ei hyväksy sitä, että älykkäitä, vapauteen, laumoihin ja suuriin vesiin tottuneita eläimiä tungetaan betonialtaisiin rahanansaitsemiskeinona. Markku Rauhalahti Suomen Metsäyhdistys Rauhalahdelle On totta, että Suomen Luonnossa ja muissakin tiedotusvälineissä on korostettu Metsä 2000-ohjelmaa suurhakkuiden ohjelmana. 5. Metsä 2000-ohjelmalla on toki myönteisiäkin puolia, mutta niillä on käytännössä vaarana jäädä tehokkuuspyrkimysten varjoon. säteollisuuden sovittamista mahdollisen tarkoituksenmukaisesti tätä hyödyntämään. 2. Johtaja Joenpolvi ilmoitti jo 4. Mielenosoitus ja sen tarkoitus olisivat kääntyneet päälaelleen. Metsä 2000-ohjelma poikkeaa nimittäin edeltäjistään siinä, että se on metsien moninaiskäyttö-oh_: jelma. TV:n ajankohtaisohjelmissa, on pyritty antamaan kansalle sellaista käsitystä, että Metsä 2000-ohjelma olisi laadittu vain teollisuutta varten ja teollisuuden ehdoilla. Kuitenkin suomalaisen metsätalouden ylle on kasaantumassa yhä synkempiä pilviä happosateiden, metsänviljelyvirheiden, metsänparannuksen epäonnistumisten, sienija hyönteistuhojen ja jopa metsäorganisaatioiden rakenteellisten vinoumien johdosta. Kirjoituksessa johdetaan lukijaa harhaan Metsä 2000-ohjelman sekä tavoitteiden että sisällön osalta. Erilaisten moninaiskäyttönäkökohtien ja biologisempien metsänkasvatusmenetelmien suosiminen on merkki edistyksestä ja asenteiden tarkistuksesta. selvittää metsäteollisuuden oikea mitoitus hakkuumahdollisuuksiin ja niiden rakenteeseen nähden, mahdollisuudet metsäteollisuuden rakenteen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, 3. Talousneuvosto olisi varmaan toivonut suurempiakin lisäämismahdollisuuksia. Puhelimessa johtaja Joenpolvi kertoi mielestään parhaan kellonajan ja päivämäärän mielenosoitukselle. Siitä ei kuitenkaan päästä yli eikä ympäri, että ohjelman perimmäinen tarkoitus on lisätä hakkuita tai, kuten asia todetaan Rauhalahdenkin siteeraamassa Talousneuvoston asettamiskirjeessä metsä 2000ohjelmajaoston tehtävänä oli selvittää puuntuotannon ja metsien hyväksikäytön pitkän aikavälin lisäämismahdollisuudet. Hän jopa hankki 20 kpl A 1 -kokoisia pahveja iskulauseita varten. Toivoa sopii, että tällä tiellä todella jatketaan, eikä kyse olisi vain propagandasta. ohjelmat ovat olleet vain -~ tuotantotai metsänparannu·g sohjelmia. Tähän on painokkaasti huomautettava, että Metsä 2000ohjelmajaoston asetti talousneuvosto, jonka puheenjohtaja on pääministeri Kalevi Sorsa, "metsätalouden pitkän aikavälin kehittämisohjelman laatimista varten". Metsä 2000 puhuttaa Suomen Luonnon 3/85 pääkirjoitus "Metsä kaatuu keinot vähissä" kaipaa hieman oikaisua ja täydennystä. Sen lisäksi, että liikemiesten moraali sallii villieläinten vangitsemisen betonialtaisiin ja rahan ansaitsemisen sillä, liikemiehen moraali salli mielenosoituksen järjestämisen ja valmisteluihin osallistumisen pyrkien sitä kautta eläinten riiston maksimointiin. Tämä merkitsee voimaperäisiä ja laajamittaisia muutoksia metsälu.onnolle ja koko Suomesta on tarkoitus tehdä intens11v1sesti hoidettu talousmetsä, jonka jälkeen vain luonnonsuojelualueilta löytyy toisenlaista metsäluontoa
Olin tulossa kuukauden matkalta Kiinasta ja Japanista, kun lentokoneessa jossain Alaskan ja Pohjoisnavan välillä käsiin osunut lltasanomat palautti matkamiehen Suomen kesän kalseaan todellisuuteen. Johtopäätös oli tehty lähinnä tämän Suomen Luonto -lehden ilmoitussivujen takia. Se vähä konkreettinen, mitä Koillismaan metsien ja soiden säilyttämiseksi on voitu viime vuosina tehdä (Oulangan kansallispuiston laajennus, Riisitunturin kansallispuisto, Sukerijärven luonnonpuisto ja muutamat suojelusuot) SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tässä työssä, jossa ympäristövalistuksella on keskeinen sija, tarvitaan Suomen luonnonsuojeluliittoa ja Suomen Luonto -lehteä. Muihin kohdistuvassa arvostelussa on kuitenkin oltava myös itsekritiikin siemen. Suhtautumisemme elinkeinoelämään tai teollisuuteen ei tietenkään voi olla yksipuolisen negatiivinen. Me tarvitsisimme Kuusamossa ja Posiolla nykyisin maan pienimpiin kuuluvan luonnonsuojeluyhdistyksen voimakasta kasvattamista, vahvaa kansanliikettä luonnon puolustamiseksi, ei järjestön lopettamista. vsk. Emmehän me toki ole täydellisiä, emmekä kykene koskaan edes siihen mitä haluaisimme. Paikallisyhdistyksemme Koillismaan Luonto ry:n puheenohtaja, Reino Rinnehän siinä luki savusaunansa hämärästä madonlukuja järjestölleen. On valitettavaa, että ystäväni Reino Rinne, koskitaistelujen veteraani ja paljon muuta, ei liene koskaan sisäistänyt järjestötoiminnan merkitystä luonnonsuojelussa. Me olemme kriittisiä silloin kun siihen on aihetta mainokset eivät sitä estä mutta me olemme myös valmiita yhteistyöhön luonnon hyväksi. Hän syytti Suomen luonnonsuojeluliittoa "huoraamisesta" maan teollisuuden kanssa, luonnon unohtavasta urbanismista ja ehdotti koko liiton lakkauttamista. on tapahtunut täällä urbaanissa Suomessa luonnonsuojeluliiton voimakkaalla myötävaikutuksella. Pitäisikö Suomen luonnonsuojeluliitto lakkauttaa. 7. Muita vaihtoehtoja ovat: tilaushinnan nosto, tilaajamäärän huomattava kasvu tai lehden supistaminen. Aatteelliselle järjestölle on varmasti hyötyä kritiikistä ja voimakkaastakin ravistelusta, jos siihen on aihetta. Mainostulot ovat Suomen Luonnolle tällä hetkellä taloudellisista syistä tarpeen. liman sitä olisi luontomme tuhoutuminen ja elinympäristömme saastuminen paljon nopeampaa. Viimeisten aikojen tuhon ja väkivallan miehet eivät tarjoa vaihtoehtoa, vain umpikujan. Olemme olleet erityisen pahoillamme siitä, että ajankohtainen kamppailu Kuusamon Kitkanniemen suojelemiseksi kansalaisadresseineen ei ole juurikaan saanut tukea Kuusamosta. Tiedämme myös, että Suomen Luonnon lukijat ovat niin valistuneita, että ymmärtävät mainostulojen merkityksen lehdelle. Elinkeinoelämän ympäristönsuojeluasenteissa onkin tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä. Kansalaismielipiteen muutos heijastuu luonnollisesti sielläkin. Suomen Luonnossa julkaistut mainokset eivät vaikuta lehden linjaan, saati sitten järjestöömme. Pohjolan luonto on vielä rikas, vielä on toivoa tasapainosta ihmisen ja luonnon välillä
Kun miehet soutivat rannalle, menin heidän luokseen. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Mustalintua pidettiin vielä v. Koska veneen ja rannan välissä uiskenteli toinenkin harvinaisuus, uivelopoikue, huusin samat tiedot myös veneessä olijoille. Mieleni teki kurkistaa pressulla peitettyä sorsakasaa. Metsästyksessä epäkohtia Lukuisten esimerkkien mukaan mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannan romahdusmaiseen vähenemiseen on syynä kohtuuton metsästys, joka joskus on suoranaista teurastusta. 1917 ei tavattu yhtään pesää tai poikuetta. PUHEENVUORO: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasöven Lapista Pohjoissuomalainen erämaajärvi lepää vielä useimmiten rauhallisen ja koskemattoman näköisenä. Sitten se alkoi. 1908 Kuusamossa hyvin yleisenä pesimälintuna, mutta v. Toivottavasti ei turhaan. Ne ovat melko kesyjä, pakoon pääsymahdollisuudet ovat pienet ja pilkkasiipipoikueilla on tapana kokoontua näkyvästi yhteen parveen keskelle järveä Elokuussa 1982 pääsin näkemään, kuinka kaikki oikein tapahtuu. Huolimatta siitä, että pilkkasiiven ja mustalinnun metsästys alkaa vasta 10. Tuoreimman lintukartoituksen, Suomen lintuatlaksen, mukaan musialintuja pesii Suomessa vain 200250 paria. Kirves kädessä heiluva mies ja tietynväritteiset mulkaukset hillitsivät kui-tenkin niin mieltäni kuin kieltänikin ja katsoin parhaaksi poistua paikalta. Sisämaassa sekä pilkkasiipi että mustalintu ovat harvinaisuuksia. Mustalintu ja s1samaan pilkkasiivet olisikin ehdottomasti rauhoitettava metsästykseltä. Järvien pilkkasiivet ja mustalinnut ovat suhteellisen helppoja metsästettäviä. mustalinnulle ja pilkkasiivelle. Myös pilkkasiiven löytää varmimmin samoilta alueilta. Suurimmassa vaarassa ovat poikaset, jotka vielä metsästyskauden alkaessa (20.8.) ovat lentokyvyttömiä. Mustalintu näyttelee yhtä pääosaa lintumailmamme juhla vimmassa näytelmässä, toukokuun lopulla tapahtuvassa arktisten lintujen muuttorynnistyksessä, jolloin miljoonat linnut rientävät kohti arktisia pesimäalueitaan. Sisämaan kannat romahtaneet Monet tiedot kertovat, että mustalintu ja pilkkasiipi olivat viime vuosisadalla yleisiä Tunturi-Lapissa ja paikoin muuallakin, etenkin Sallan ja Kuusamon seuduilla. Niiden kannat ovat niin pienet, että rauhoituksella ei ole mitään käytännön merkitystä metsästysharrastukselle. PohjoisSuomen vesillä nam on käynyt mm. Mustalintu pesii yhtenäisesti enää paikoin Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä. Pentti Rauhala Kirjoittaja on opettaja, Suomen · luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja. Pilkkasiiven sisämaakanta on ilmeisesti vielä pienempi, 150-200 paria. Jopa aikaisemmilta 50 parin järviltä laji saattoi puuttua kokonaan. Väheneminen alkoi jo vuosisatamme alussa, sillä v. Selitin hänelle, mitä linnut olivat, taisinpa puhua niiden harvinaisu udestakin. Myös esiintymisalueensa eteläosissa ovat molemmat lajit olleet huomattavasti nykyistä ylei8 sempiä. Monille erämaiden asukeille tällainen kehitys on ollut tuhoisaa, jotkut ovat vaarassa kadota jopa kokonaan asuinsijoiltaan. Pilkkasiipiä muuttaa huomattavasti vähemmän, mutta niitä jää runsaasti pesi maan s-aaristoihimme pitkin rannikkoa. Yksi kerrallaan retkahti veden pinnalle ilmaa haukkaamaan tullut pää. Vanhoja pesimätietoja on Suomenselältä ja Järvi-Suomen pohjoisosista asti. Asiasta keskusteltiin jälkeenpäin niin sanomalehdissä, radiossa kuin metsästysseuroissakin. 9., niitä metsästetään metsästyskauden alusta lähtien. Seurasi puoli tuntia odottavaa hiljaisuutta. Saapuessani järvelle souteli kaksi metsästäjää sen keskellä ajaen noin 20 poikasta edellään kohti rantaa. vsk.. Mustalintuja näkee maassamme pääasiassa muuttoaikoina. Simon Kuivasjärvellä on jo vuosikymmeniä pesinyt eräs Suomen suurimmista sisämaan pilkkasiipiyhdyskunnista, 5-10 paria. 1917 Einari Meri kallio tapasi enää vain rippeitä Kuusamon ja Sallan vahvoista pilkkasiipikannoista. Syynä on huono lajintuntemus ja piittaamattomuus. Niitä pesii vain Pohjois-Suomen järvillä, lammilla ja joilla. Mustalintu ja sisämaan pilkkasiivet rauhoitettava Nykyinen metsästyslainsäädäntö ei pysty turvaamaan mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannan säilymistä. Sotien jälkeen tietoja on niukasti. Etelämpänä pesintä on vähäistä. Miehet väittivät lintujen olevan telkkiä. Niiden perusteella sekä pilkkasiiven että mustalinnun kannat PohjoisSuomessa ovat edelleen taantuneet. Mustalinnun hajapesintöjä on viime vuosina tavattu Perhossa ja Ilomantsissa asti, sensijaan pilkkasiiven järvikantaa ei ole löydetty Oulun lääniä etelämpää. Lähistöllä kiemurteleva tie, hakkuuaukeat ja ojaverkko kertovat kuitenkin, että tämäkin idylli on päässyt "sivistyksen" piiriin. Runsas tieverkko on aiheuttanut sen, että linnut eivät ole enää turvassa syrjäisimmilläkään vesillä. Vain puoli tuntia ja järvellä ei uinut yhtään pilkkasiipeä. Sieltä löysin kolmannen miehen väijyksistä odottamassa lintujen lähestymistä. Koska he eivät vakuutteluistani huolimatta uskoneet minua, sanoin tekeväni ilmoituksen, jos he ampuvat lintuja
vsk. Mustalintu Pilkkasiipi SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. 9
Viimeksi mainittu on Australian kansallislintu. ilmestynyt kuukausiliite kävi näyttävästi kartoittamaan kansalaisten mielipiteitä. Äänestys päättyy 10. Kansalliseläinäänestyksellä ja itse kansalliseläimellä saadaan myönteistä julkisuutta kotimaisille nisäkäseläimille, suomalaiselle luonnolle ja sen suojelulle. syyskuuta 1985, joten toimi nopeasti! Kilpailun kannustimeksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken kolme rahapalkintoa: 10 000 mk, 5 000 mk ja 2 000 mk. Kun kullakin heimolla oli entuudestaan oma nimikkoeläimensä, tarvittiin puolueeton kansalliseläin luomaan yhtenäisyyttä juuri itsenäistyneessä valtiossa. vsk.. Kansalliseläinäänestyksen käytännön järjestelyt hoitaa Helsingin Sanomat. Kansalliseläimen aseman virallisuudesta ei aina ole varmaa tietoa. Nepalin kansalliseläin on seebu, kotieläin siis. Lehden 4. Kansalliseläintoimikuntaan kuuluvat pääsihteeri Kai Huovinmaa Suomalaisuuden Liitosta, professori Olli Järvinen Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksesta, apulaistoiminnanjohtaja Esa Niemelä Metsästäjäin Keskusjärjestöstä ja kansliapäällikkö Lauri Tarasti ympäristöministeriöstä sekä järjestäjien edustajina vuorineuvos Väinö J . Se ei ole nisäkäs, mutta onpahan nelijalkainen eläin kumminkin. Luonnonsuojeluliiton tunnukseksi ja lähes kansallisomaisuudeksi muuttunut Saimaannorppa-juliste on tutuinta Bruunia. on siis suljettu pois Erik Bruunin julistetaide esittäytyi Helsingin Taidehallissa oli heinä-elokuussa esillä graafikko Erik Bruunin kansainvälisestikin arvostettua tuotantoa. 10 ehdokaslistalta. Joka tapauksessa seuraavia nisäkkäitä pidetään kansalliseläimma: tiikeriä Malesiassa, jaguaaria Guayanassa, Jaamaa Perussa, intiannorsua Thaimaassa ja mahdollisesti myös Laosissa, afrikannorsua Guineassa. Taiteilija esitteli kuikka-julisteen painotuoreena näyttelyssään ja toivoi myös sen kuluvan luonnonystävien käsissä. 8. Äskettäin ihmisen myötävaikutuksella kotiutuneet minkki, supikoira, kuusipeura yms. Suomalaisilla on jo kansallislintu, laulujoutsen ja kansalliskukka, kielo. D SUOM EN L UONTO 5/ 85 44 . Arvovaltainen raati ratkoo pulma tilanteet Suomen luonnonsuojeluliitto on kutsunut erityisen kansalliseläintoimikunnan antamaan hankkeelle arvovaltaa ja asiantuntemusta sekä toimimaan hankkeen ylimpänä neuvonantajana ja tuomarina sen kaikissa vaiheissa. Suomelle valitaan kansalliseläin Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää kansalliseläinäänestyksen. Botswanan kansalliseläimeksi valittiin aikanaan seepra. Suuri osa Bruunin tuotannosta ei näy Suomessa: hänen Suomi-aiheiset, luonnonläheiset matkailujulisteensa ja toisaalta metsäteollisuudesta kertovat painotuotteet leviävät vain ulkomaille. Kansalliseläimiä muista maista Australian kansalliseläin on kenguru. Äänestyksessä liitolla ei ole omaa ehdokasta. Lesotho on valinnut kansalliseläimekseen krokotiilin. Vaakunan kilvenkannattajalla on myös rahallista arvoa: Australian yhden dollarin setelissä esiintyy kenguru yhdessä emun kanssa. Toimi nopeasti Voit osallistua kansalliseläinäänestykseen lähettämällä ehdokkaasi nimen kirjeessä tai postikortilla osoitteeseen Kansalliseläin, PL 244, 00101 Helsinki. Myöskään rotan kaltaiset vahinkoeläimet eivät tule kysymykseen kansalliseläintä valittaessa. Valinta osui seepraan. Bruun on luonut ilmeen myös monille kulttuuritapahtumille, viimeksi Savonlinnan oopperajuhlille ja Naantalin musiikkijuhlille. Luonnonsuojeluaiheisen julistesarjan lohi, kalasääksi ja merikotka ovat saaneet seurakseen sukeltavan kuikan. Nyt täydennämme valikoimaa kansalliseläimellä. Raadin sihteeristön muodostavat toimitussihteeri Jyrki Jahnukainen Helsingin Sanomista ja järjestösihteeri Terho Poutanen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Näistä valitaan Äänestyksessä ovat ehdokkaina kaikki Suomen alkupera1seen nisäkäseläimistöön kuuluvat lajit. Nurmimaa Helsingin Sanomista ja apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi Suomen luonnonsuojeluliitosta
Alkusyksyn päivinä saattaa pihoilta tai puistoista löytyä kulttuurialueiden tulokas, puistopökkösieni. Hajua on luonnehdittu kissanpissamaiseksi. Kärpästen suosikki Pökkösienen kehitys on hyvin nopea. Ensin ilmestyy parisenttinen "maamuna", joka halkeaa ja esiin työntyy sormimainen jalka itiömaltoineen. Korea puistopökkösieni kasvaa pihoi//a ja puistoissa. vsk. Koiranpökkösienellä tuo itiömassa säilyy pitempään. Havaintoja voi lähettää ositteeseeni: Vesaniementie 4 A, 36200 Kangasala. Se on aloittanut maanvaltauksen pihoilla ja puistoissa. Puistopökkösieni on alkusyksyn sieni. Lasse Kosonen 11. Toisaalta sen rihmasto leviää kukkamullan, täytemaan ym. Useimmissa maissa sitä pidetään vielä suurena harvinaisuutena, mutta ainakin Suomessa se on levinnyt jo laajalti. Puistopökkösienellä on samannäköinen lähisukulainen, koiranpökkösieni, ja nämä kaksi on sekoitettukin toisiinsa. Pohjoisimmat löydöt ovat Oulusta. Keski-Euroopassa ja Tanskassa se on melko yleinen. Löydöksiä pidettiin koiranpökkösieninä ja mieliinpainuvimpana tuntomerkkinä arveltiin olevan tuon vatsaa kouristavan hajun. Sittemmin se on levinnyt koko Fennoskandiaan ja on löydetty IsoBritanniasta, Hollannista ja Tsekkoslovakiasta. Sitä havaitaan jo juhannuk'sesta lähtien, mutta leutojen säiden vallitessa uusia itiöemiä voi muodostua ensimma1sun pakkasiin asti. Puistopökkösieni valtaa maata Suomen luontoon on juurtumassa uusi tulokas, puistopökkösieni. Kerro havainnoistasi! Puistopökkösieni on alkujaan pohjoisamerikkalainen. Puistopökkösienen haju houkuttelee näet raatokärpäsiä, jotka syövät itiömassan parempiin suihin. Koiranpökkösieni ei haise eikä houkuttele. Kärpästen suolistossa itiöt vapautuvat niitä peittävästä limakerroksesta ja kärpäsulosteen mukana itiöt leviävät. Eroja on toki muitakin. Sadekesinä sitä tuntuu esiintyneen eniten. Maito on hyvin haurasta ja huokoista. Puistopökkösieni on selväpiirteinen kulttuurisieni, sen löytää varmimmin nurmikolta tai kukkapenkistä. Houtskärin löytö on tosin aito koiranpökkösieni. Itiöt taas leviävät kärpästen mukana. Erityisen monta löytöpaikkaa on keksitty kesällä 1974, joka oli tavattoman sateinen ja loi sienen kehittymiselle oivat olot. Kasvupaikka on jo viitteellinen. Tässä onkin yksi avain puistopökkösienen leviämiseen. Aito koiranpökkösieni on pähkinälehtojen, pyökkimetsien ja lehtimetsien laji. Vuoteen 1975 mennessä tunnettiin jo lähes parikymmentä löytöpaikkaa. Maasta toiseen kärpäset tuskin pystyvät itiöitä levittämään. Ehkäpä Suomen Luonnon lukijoilla on tietoja tästä kiintoisasta sienestä. Näin ollen se ei ilmeisesti kykene leviämään yhtä tehokkaasti kuin haiseva sukulaisensa. Se on korea katsella, mutta hirveä haistella ja siksi helppo tunnistaa. Vuonna 1961 se löydettiin Kuopiosta puistonurmelta ja sen jälkeen Kouvolasta ja Helsingistä. Puistopökkösienellä se on karmiininpunaista, koiranpökkösienellä oranssia. Lehtikyselyni tulokset osoittavat, että sienimiesten tietoon ei ole tullut kuin pieni osa. Hajulla on tässä osuutensa. Jos et ole varma lajista, niin haista! nan koko kukkeudessaan. Esimerkiksi Tampereella tehdyssä Iehtikyselyssä tuli kymmenen tietoa, niistä kolme oli Tampereen Pispalasta muutaman sadan metrin päässä toisistaan, kaksi Vehmaisista vierekkäisiltä kaduilta, kaksi Kangasaita alle kilometrin paassa t01s1staan. Eipä ihme, että lajille annettu latinalainen sukunimi Mutinus merkitsee pientä siitintä. Puistopökkösienen itiömassa häviää nopeasti paljastaen näin karmiininpuSUOM EN LUONTO 5/ 85 44. Voi olla, että jossakin on täytemaan mukana tullut "pökkösienikeskus", josta kärpäset ovat levittäneet sitä eteenpäin. mukana. Niinpä puistopökkösieni esiintyy usein ryppäyksittäin, hyvin lähekkäisiä esiintymispaikkoja tunnetaan. Sieltä se kuvattiin 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1958 turkulainen kasvitieteilijä Yrjö Mäkinen löysi pökkösienen Houtskärin pähkinälehdosta ensi kertaa. J aika päättyy oliivinvihervään, limaiseen itiölavaan. Kysymyksessä onkin puistopökkösieni. Toisen maailmansodan pyörteissä se ilmestyi Saksaan. Sittemmin kävi ilmi, että aito koiranpökkösieni ei haise juuri lainkaan
Alueen vartijat ja pesimälinnuston tarkkailijat eivät kuitenkaan toivo sinne lintumiesten sankkoja joukkoja, sillä kyseessä on maamme merialueen kenties arvokkain linnustonsuojelualue. Se tiedetään, että Haverörenin kiislayhdyskunta ei tule omillaan toimeen vaan saa täydennystä Gotlannin Stora Karlsöltä, missä pesii valtaosa Itämeren lähes 9 000 kiislaparista. Hyvässä myötävalossa ruskeaselkäiset etelänkiislat voi kaukoputkella erottaa mustaselkäisistä ruokeista yli kilometrin päästä. Siellä asustaa pienellä Haverörenin kalliosaarella myös Suomen ainut etelänkiislakolonia. Haverörenillä kiislanpojat saavat varttua rauhassa, sillä saari kuuluu tunnettuun Aspskärin luonnonsuojelualueeseen, jota vartioidaan tarkasti koko pesimäkauden. Alakuvassa "kakkoskolon " kiistat aamupalaverissa. Olen jälleen taitaa olla jo kuudestoista perättäinen kevät noussut Pernajan Aspskärin saariryhmään kuuluvan Enskärin korkeimmalle laelle odottelemaan noita suuria lintuja. Aspskär ja Haverörenin ruokkilintusaari etelänkiislayhdyskuntineen on houkutteleva retkikohde. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Lajiluetteloa täydentävät karikukko, meriha12 rakka, heinäsorsa, selkälokki, luotokirvinen ja västäräkki, sekä tietenkin varis hyvähän munarosvon on asustaa keskellä notkuvaa ruokapöytää. Vai onko Pohjanlahden lohduton jäätilanne pakottanut sikäläiset ruokkilinnut Suomenlahdelle. Tänä vuonna kiisloja on 55 paria, yli kymmenen paria enemmän kuin tähän asti. vsk.. Niinpä veneilijöistä ei ole ollut sanottavaa haittaa. Pitkälle viime vuosikymmenelle parimäärä pysytteli viidentoista paikkeilla, mutta on tällä vuosikymmenellä kasvanut noin puoleensataan pariin. Alue tunnetaan hyvin, koska se on jo pitkään ollut suojeltu . Kiislat munivat toukokesäkuun vaihteen molemmin puolin. Tässä vaiheessa voi vasta arvailla. Hanhia odotellessa kiikaroin Haverörenille. Yritän tunnistaa joukosta etelänkiisloja. Tämä on erityisen mukavaa, sillä kulunut raivoisan kylmä ja jääkahleensa aina Tanskan salmiin ja Etelä-Itämerelle ulottanut talvi pani pelkäämään ruokkilintujen kannan romahdusta ankarien sotatalvien tapaan. Asukastiheys on valtava. Kiislojen lisäksi tällä runsaan hehtaarin suuruisella kalliosaarella asuu noin 500 ruokkiparia, satakunta riskiläparia, yli 300 harmaalokkiparia, neljäkymmentä haahkaa ja kaksi merilokkiparia, viimeksi mainitut erillään omassa niemessään. Ja löytyyhän niitä, kun kerran istuvat aina samoilla kivillä. Haverörenille näyttää asettuvan paljon nuoria, pesijöinä kokemattomia, lintuja. Etelänkiislat pesivät täällä Suomen suurimmassa ruokkiyhdyskunnassa. Kylmänkosteassa ja kuvottavalle löyhkäävässä onkalossaan se varttuu alun kolmatta viikkoa, minkä jälkeen se puolikasvuisena ja vielä lentokyvyttömänä hakeutuu merelle. Haverörenissä on suurista kivenjärkäleistä muodostunut noin 50 x 100 metriä laaja louhikko, jossa ruokit, riskilät ja etelänkiislat pesivät. Juuri niitä aamuja jolloin muuttoaikataulussaan kovin täsmällisten valkoposkihanhien pitäisi lentää tästä yli kohti arktisia asuinalueitaan. Ensimmäisen kerran laji tavattiin saarella vuonna 1956, ja jo seuraavana vuonna se pesi. On toukokuun loppupuolen aamu. Siellä ne hautaa kököttövöt ainoata, suhteettoman suurta munaansa eivätkä hevillä poistu kolostaan edes ihmisen noustessa maihin, kuten ruokit ja riskilät tekevät. Kuukauden haudonnan jälkeen kuoriutuu peikkomaisen veikeä karvapallo. Teksti ja kuvat Arno Rautavaara Köslakallioilla Aspskärin saariryhmä itäisellä Suomenlahdella on arvokkaimpia merilinnuston suojelualueitamme. Se on Suomen hienoin lintusaari, lähes kahdentuhannen linnun asuttama luoto. Saman verran niitä on uimassa saaren edustalla. Varmaankaan missään muualla maassamme ei ole samanlaista lintuvuoren tuntua kuin juuri Haverörenillä tuhannen ruokin pörrätessä saaren ympärillä ja harmaalokkien huutaessa taivaan täydeltä. Vain räyskä voinee tarjoa edes jonkinlaisen vastuksen etelänkiislalle kilpailtaessa siitä, millä Suomen linnulla on rumin ääni. Haverörenillä asustaa Suomen ainoa vakituinen etelänkiislayhdyskunta. Kiven alla kylki kyljessä Etelänkiislat pesivät täällä ruokkien tapaan suurten kivien alle jäävissä onkaloissa, mutta siinä missä ruokit haluavat kukin oman onkalonsa, asuvat kiislat vain kolmen ison kiven alla, melkein kylki kyljessä, parhaimmillaan liki 30 lintua samassa yksiössä. Ne huutavat tavalla, joka tuo mieleen härkälinnun tai sikalan. Vielä kurkistaessani koloon kiislat pyrkivät pitämään munansa tiiviisti allaan. Sen pohjoisrannan kivillä istuskelee sadoittain mustavalkeita ruokkeja
Muutaman päivän ikäisellä etelänkiis/alla räpylät ovat viisi numeroa liian suuret. Kiislat pesivät avonaisemmissa koloissa kuin ruokit eivätkä kovin herkästi poistu koloistaan edes ihmisen noustessa maihin. 14 SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. vs k.. Kiislat asuvat kolmen ison kiven alla ..
VESIALAN SUUNNITTELU • TUTKIMUS • KIRJALLISUUSPALVELU • MATEMAATTINEN MALLITEKNIIKKA VESISTÖLASKELMISSA • Vesistömme monipuoliset käyttömuodot ja pyrkimys löytää sekä teknillistaloudellisia että ympäristöja luonnonystävällisiä ratkaisuja asettavat vesitalousja vesirakennusalan suunnittelijoille jatkuvasti uusia vaatimuksia. -_-_-_-_-_-_--____-_-_ -----·-------PENG.AL.Lf--=-_;-_PUMP.AS ~ PU.1'1P.AS. Asiantuntemuksemme kattaa täydellisen vesialan suunnittelupalvelun, tutkimusja kirjallisuustoiminnan. Asiantuntevan teknillisen suunnittelun lisäksi on aina hyvin tärkeää tutkia eri suunnitteluvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutuksia koko vesistöalueelle ja vesiluonnolle. Insinööritoimisto Reiter Oy (edeltäjä Insinööritoimisto Reiter & Kumppanit Ky) on vuodesta 19n toiminut vesirakennusja vesitalousalan neuvottelevana ja suunnittelevana insinööritoimistona. -.., PENG. Vesistömallilaskennan luonnontilan ja eri suunnitteluvaihtoehtojen tulosten vertailu antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa teknillistaloudelliset ja luonnontal.oudelliset näkökohdat yhteen. Samoissa merkeissä toivomme voivamme palvella tulevaisuudessakin! Ottakaa yhteys! Osoitteemme on: •-•1 N S I N O O R I T O I M I S T O n&,g iiiiREITEROYvEs1RAKENNusJA VESITALOUSALAN SUUNNITTELEVAA JA NEUVOTTELEVAA INS INÖÖR ITOIMINTAA Kesantot1e 5 00740 Helsinki 74 Puhelin 90 -360 071. AL. Lisäksi käytämme maailman huipputasoa edustavia tietokoneohjelmistoja vesistömallilaskennassa omalla tietokoneellamme. Mottomme, jonka me tähän saakka aina olemme voineet täyttää on: Olemme vakuuttuneita siitä, että tulemme aina löytämään vaikeimpaankin probleemaan sopivan, nykyaikaisen ja taloudellisen ratkaisun. --_-_-_-_-:_--.... PL 16 ()PENG • AL • Matemaattisella mallitekniikalla voidaan laskelmissa simuloida vesistön virtaustilanteisiin vaikuttavat erilaiset rakenteet: SIVUTULO YLISYöKSYKYNNYS ---pumppausasemat pengerrysalueet sillat voimalaitokset erilaiset patorakenteet sekä minimoida niiden aiheuttamat haittavaikutukset vesistölle
Meidän sanomamme on luonto, monimuotoinen, monilajinen ja monisäikeinen luonto, joka herättää lämpimiä tunteita, unohtumattomia elämyksiä ja kysymyksiä. Veikko Neuvonen 1 evittää I uontotietoutta Luontoilta on kaikille radionkuuntelijoille käsite, joka ei kaipaa selityksiä. Syksyllä 1974 radioitiinkin suorana lähetyksenä Lintuilta, joka oli kipma Luontoillalle, kuin kenraaliharjoitus sille mitä nyt teemme. Kysymykset luovat ohjelman Luontoillan aihepiiri on rajattu yhdellä virkkeellä: ''Ohjelmassa asiantuntijat vastaavat ja keskustelevat Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista tehtyihin kysymyksiin." Ohjelma on siis eräänlainen kysymys-vastausleikki; jonka kulku määräytyy kulloinkin tarjolla olevien kysymysten perusteella. Tiedän, että ainakin innokkaimmat ympäristönsuojelijat haluaisivat enemmän "sanomaa" tähänkin ohjelmaan. vsk.. Paikalla olivat dosentit Matti Helminen ja Kauri Mikkola, ja lisensiaatit Pertti Uotila ja Seppo Vuolanto. Muutaman lähetyskerran jälkeen mukaan kutsuttiin kala-asiantuntija, maat.metsät.kand. Puhelinvastaus työllistää kuusi henkilöä ja tarkkaamoon tarvitaan kaksi-kolme ihmistä. Ohjelman vanhetessa olemme joutuneet monasti pohtimaan sen toimitettavuutta eli miten saamme ajankohtaisimmat ja mahdollisesti mielenkiintoisimmat 30 kysymystä lävitse studioon. D SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tehtävä on vaikea, sillä tavallisesti kysymyksiä ehditään kirjata ainakin kymmenkertainen määrä. Luontoiltaa tehdään siis noin 15 ihmisen voimin edelleenkin. Dosentti Matti Helmisen kanssa olimme samalla Suomen lintutieteellisen yhdistyksen Kenian-matkalla ja suunnittelimme pitkää ohjelmaa linnuista. Pohdintoja tämäntyyppinen ohjelma tarvitsee, eli kun kysymys johtaa usean asiantuntijan keskusteluun, se on ollut hyvä. Luontoillan syntysanat on lausuttu trooppisessa Afrikassa, Keniassa, vuoden 1974 alussa. Luontoilta ei ole ympäristönsuojeluohjelma, se ei ole taisteleva tai konnia mustamaalaava lähetys. On ilo työskennellä tietävien, ennakkoluulottomien ja aikaansa seuraavien biologien kanssa. "Ympäristöiltaa" ei saataisi aikaan Luontoillan pelisäännöillä, vaan sellainen ohjelma vaatisi jo tiukemmat rajat kysymysvalikoimalle, sillä kun kysyjä ja vastaaja ovat en mieltä asiasta, ongelmia ei ratkaista pelkillä biologian faktoilla. 16 Vakinainen asiantuntijajoukkomme on nyt kymmenen hengen vahvuinen. Luontoillan asiantuntijaraadista olen ylpeä. Asettuminen Luontoillan asiantuntijaksi vaatii rohkeutta, hyvien tietojen lisäksi, se vaatii nopeaa oivaltamista ja kykyä keskustella kuuntelijoiden kanssa. Mikä on sitten se hyvä ja ajankohtainen kysymys, joka läpäisee kaikki seulat ja johon raati vastaa. Me olemme eri ammateissa toimivia biologeja, jotka tämän ohjelman kautta haluamme edistää tietämystä luonnosta ja sitä kautta hidastaa luonnon tuhoamista. Mutta kun etukäteen ei voi aina tietää mikä kysymys sytyttää keskustelun, kehoitankin kysymään kaikkea mikä kaipaa vastausta. Kymmenen vuoden aikana Luontoiltoja on radioitu yli 150. Kahden tunnin lähetys saatiin kommelluksitta kuuntelijoille ja heti ohjelman jälkeen olin vakuuttunut, että tästä on jatkettava. Neljän asiantuntijan ja kahden juontajan joukolla ohjelma e1 tuntunut valmiilta. Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä vähäpätöisenkin tuntuinen kysymys voi olla alku laajoille pohdinnoille. Mistä johtuu tämä sukupuolten epätasa-arvo Luontoillassa, siihen en osaa enkä rohkenekaan vastata tässä. Lähetykset eroavatkin kysymystensä suhteen suuresti toisistaan. set ovat olleet läpeensä "huonoja", mutta useimmiten olemme olleet (ainakin v11me vuosina) iloisia kysymysten korkeasta tasosta, jolla tarkoitan niiden kiinnostavuutta koko kuuntelijakunnan kannalta. Luontoilta on luonto-ohjelma, se on luonnonsuojelua tukeva ja toivottavasti myös sitä edistävä ohjelma. Luontoilta on kantaaottava ohjelma, mutta tekijäjoukolla ei ole eikä voikaan olla mitään yhteistä luonnonsuojeluohjelmaa. Me olemme järjestelyyn vielä tyytyväisiä, mutta kehitystä on pakko tapahtua, jos aiomme pitää ohjelman elossa. Huhtikuussa 1975 kokosin Fabiankadun vanhaan radiotaloon uhkarohkean joukon biologeja, jotka olivat valmiit vastaamaan suorassa lähetyksessä kuuntelijoiden puhelimitse tekemiin kysymyksiin. Välillä koko joukolla on lähetyksen jälkeen tunne, että kysymykJokaiseen Luontoiltaan tulvii kysymyksiä niin runsaasti, että yhdeksän kysymystä kymmenestä jää vastaamatta. Menneiden vuosien aikana vastaajina on ollut kaikkiaan viitisentoista biologia, joista vain yksi on nainen, dosentti Marja Härkönen. Harri Dahlström. Askeleen eteenpäin olemme astuneet, kun siirryimme pari vuotta sitten vastapuheluihin eli tarkkaamossa on kolmas toimittaja, jonka tehtävä on seuloa kirjatuista kysymyksistä hänen mielestään parhaat ja ajankohtaisimmat
Suuressa kasvikirjassa kerrotaan,että Tanskassa olisi idätetty valkopeipin siemeniä 1300 vuotta vanhoista maakerrostumista. Tämän sopiva kerros voisi olla esimerkiksi kaksi cm pinnasta. Hän on Suomen Luonnon entinen päätoimittaja ja työskentelee vapaana luontokirjoittajana. Tällaisia siemeniä on monilla rikkaruohoilla ja kuivien kallioiden ja ketojen lajeilla monet niistä alunperin arolajeja. Vanhimpia todettuja itämisiä ovat juuri Tanskan muinaismuistojen, linnojen, yms., kaivausten yhteydessä ajoitetuista maakerrostumista idätetyt siemenet, mm. Pitkään itämiskykynsä säilyttävät sellaiset kovakuoriset siemenet, joissa ei ole varastoravintona helposti härskiytyviä rasvoja. Seppo Vuokko Seppo Vuokko on biologi jonka erikoisalaa on Suomen kasvisto. Myöhemmin ei kuitenkaan lupia ankeriasistukkaiden tuontiin ole juuri myönnetty. Näin olisi Itämeren alueille saapunut ankeriaan poikasia vähemmän kuin aikaisemmin ja vaellusesteet voimalaitospadot ja hyvin voimakkaasti likaantuneet jokija jokisuualueet taas ovat tehneet ankeriaille mahdottomaksi saavuttaa laajoja sisävesialueita. Hän toimii ylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä. Syyt ovat muissa ihmisen aiheuttamissa luonnontilan muutoksissa. Ne ovat osoittaneet ankeriaan olevan istutustuloksiltaan hyvän hoitokalalajin. Suomessa voimistunut kirjolohen kasvatus ja lohen ja taimenen poikastuotanto ovat tähän saakka selvinneet ilman näitä kalasairauksia eikä ankeriasistukkaiden tuonnin aiheuttamaa riskiä ehkä ole aihetta ottaa. Aivan pinnassa on liian kuivaa, joten vaikka lämpötilan vaihtelut kertoisivatkin siemenelle itämisen ajankohdan olevan oikean, kosteus ei riitä. Koskaan eivät ankeriassaaliit ole olleet niin pieniä kuin viime vuosina. Samoin siementen itämiskyvyn säilyvyydessä on suuria lajikohtaisia eroja. Vesiä, jotka ennen olivat niiden kasvualueita. Mistä siemen tietää, että se on oikeassa syvyydessä ja että se voi itää. Pajujen siemenet menettävät itävyytensä muutamassa viikossa; eräiden vesikasvien siemenet heti kuivuttuaan, mutta toisaalta monien kasvien siementen tiedetään säilyttävän vuosikymmeniä itävyytensä oikeissa ol_osul)teissa. Näistä luonnonvaraisista saapujista osa jää merialueille ja osa nousee tai paremminkin nousi sisävesiin jokia ja puroja pitkin. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Helpoimmin huomaa tällaiset erikoiset lajit, mutta tavalliset jokapaikan rikkaruohot kuten savikat, maltsat ja lutukat jäävät muinaismuistojen kaivauskasoiltakin helposti noteeraamatta. Mitä ankeriaalle on tapahtunut. Pääosa näistä nousu{ teistä on nykyisin tukossa voimalaitospatojen sulke:.:; roina. Harri Dahlström Harri Dahlström on limnologi, kalaston ja kalatalouden asiantuntija. Kun Loviisan linnoitusta kunnostettiin, ilmaantui kaivauskasoille runsaasti terhiä ja kun Vihdin vanhan kirkon raunioita pöyhittiin, ilmaantui paikalle runsaasti sinisavikkaa. Luontoillan asiantuntijat selvittävät kansalaisia kiinnostavia kysymyksiä tästä numerosta alkaen. Mihin ankeriaat ovat kadonneet. vs k. valkopeippi. nyt myös Suomen Luonnossa! Luontoiltaan lähetetyt monet kysymykset kaipaavat lisäselvitystä tai jäävät eetterissä ajan puutteessa vastaamatta. Ei sitä kalastuksella ole näin vähiin saatu! Ankeriassaaliiden väheneminen ei ole mikään paikallinen ilmiö. Se on tosiasia kautta Itämeren ja siihen laskevien vesistöjen. Yleinen ympäristömyrkkypitoisuuksien nousu on saattanut haitata ankeriaan lisääntymistä. 17 E ,= 'O C :.:; ·~ f. Monet siemenet itävät vain varsin tarkoin rajatuissa olosuhteissa, mutta nämä olosuhteet vaihtelevat laji lajilta. Milloin siemen itää. Merialueilla siis Pernajassakin ankeriassaaliiden vähentyminen johtuu osin siitä, että pyyntikohteeksi ei enää tule sisävesistä kutuvaellukselle lähteviä ankeriaita ja osin siitä, että merialueilla lienee nykyisin myös aikaisempaa vähemmän kasvuankeriaita. Olarin kirkon parkkipaikkaa laajennettaessa ilmaantui sen laidalle mahtava kasvusto myrkkykatkoa; samoin kävi Porvoon Linnavuorella: Suomenlinnan muureja kunnostettaessa multakasoille kasvoi mm. Jos vaihtelu on riittävän voimakasta, siemen itää. Monet siemenet itävät esimerkiksi sentin tai kaksi maan pinnan alapuolella mutteivät syvemmällä. Olen kalastanut kesäisin Pernajan merialueilla jo vuosikymmenten ajan. Kasveilla ei ole varsinaisia aistimia eikä kasvi voi todellakaan mitata etäisyyttä maan pinnasta. ; Kuinka kauan siemenet säilyttävät itävyytensä. Tuntuu siltä, että ankeriaat olisivat loppumassa. Ankeriashan on vaelluskala, joka syntymävesiltään Sargassomereltä saapuu kuudessa-kahdeksassa vuodessa rannikkovesillemme. Luontoilta laajenee nyt lehtemme palstoille. Kalastamalla ankeriasta ei ole saatu näin vähiin. Tähän ilmiöön ovat kalabiologitkin esittäneet useita selityks1a. Syynä on se, että nämä istukkaat ovat eräiden vaarallisten lohi kalatautien mahdollisia "kantajia". Vuosikymmeniä metsänä olleeseen peltoheittoon ilmaantuu heti sitä kaiveltaessa savikoita, pelto-orvokkeja ja monia muita rikkaruohoja, joiden siemenet ovat koko metsävaiheen ajan uinuneet maan sisässä. Jotkut siemenet itävät vain valoisassa ja maan pinnalla, jotkut toiset vain sentin, parin maahan peitettyinä; jotkut keväällä, toiset syksyllä. hullukaalia ja litutilliä. Silloin kun kasvit itävät vain tietyllä syvyydellä maan pinnasta, on kysymys luultavasti toisaalta riittävästä kosteudesta ja toisaalta sopivan jyrkästä lämpötilojen vuorokautisesta vaihtelusta. ... Sisävesiemme ankeriassaaliit ovatkin peräisin istutuksista, jotka ajoittuvat 1960-luvun loppupuolelle ja 1970-luvun alkuun. Suurimmillaan vuorokautinen vaihtelu on aivan pinnassa ja vaihtelu heikkenee syvemmälle
Luonnonvalkoinen, keräyspaperista valmistettu talouspyyhe ja WC-paperi CI serla -D G.A.SerlachiusOy 35800 Mänttä, Finlanct
vsk. 19. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44
Joka kuukausi he toimittavat uudelleen jalostettavaksi 2 000 tonnia jätepaperia sekä suuren maaran lumppua, jätepuuta, romua, Metsien häviämisen perimmäiset syyt ovat ne, jotka pakottavat köyhät uudisraivaajiksi. Talousjäte syötetään sioille. Suurin osa kolmannen maailman maaseutuväestöstä saa elantonsa suoraan maasta, vesistä ja metsistä, joiden tuhoutumisesta on tullut niin suuri kansainvälinen huolenaihe . Vähän aikaisemmin oli miljoona irlantilaista kuollut nälkään maansa perunasadon tuhouduttua. Tästä ympäristökriisistä on kyse yhtä hyvin Afrikan nälänhädässä kuin sademetsien eliölajien katoamisessa sukupuuttoon. Köyhyyden syyt ovat siksi myös ympäristöongelmien syitä. Kairon jätehuoltojärjestelmä kuvaa hyvin köyhimmän väestön asemaa kehitysmaiden taloudessa. luuta ja kuivaparistoja . Ahdinkonsa pakottamina köyhät joutuvat hävittämään niitä luonnonvaroja, joiden varassa heidän elämänsä on. Joka aamu miehet ja vanhimmat lapset matkaavat aaseilla kaupunkiin noutamaan jätekuormaa. Ei ole kauankaan siitä, kun Euroopassa kamppailtiin sellaisten vitsausten kanssa, joita nykyään pidämme kehitysmaiden vaivoina. Kaupungin jätteiden keruu on yhden kopti-heimon, zebaleenien työtä. Eckholm, arvostettu kehitysmaiden ympäristöongelmien tuntija. vsk.. Siksi ne tekijät, jotka luovat kurjuutta hävittävät myös metsiä. Eurooppa selviytyi tällaisista ongelmista vaurastuessaan siirtomaidensa luonnonrikkauksien ja työvoiman avittamina. "Järjestelmä saattaa vaikuttaa ekologisesti ihanteelliselta, mutta inhimillisesti se on kauhistuttava. Muut ovat vaurastuneet heidän elinehtojensa kustannuksella. Itsestään riippumattomista syistä köyhimmät joutuivat hävit20 tämään niitä luonnonvaroja, joiden varassa heidän elämänsä on", kirjoittaa Erik P . Sairaudet ovat yleisiä, erityisesti tuberkuloosi; .. Lika, pöly ja lemu on uskomaton. Maailmanpankki arvioi noin 800 miljoonaa ihmistä "täysin köyhiksi". Aavikoituminen, nälkä, metsien häviäminen, energiakriisi, työttömyys, kaupungistuminen ja vaarallisten kemikaalien leviäminen kuristavat kireimmin köyhimpien elinmahdollisuuksia. Uudisraivaajia matkalla Amazonasin sademetsiin. Heikki Laurila Köyhyys on ympäristöongelma Kehitysmaissa luonnon tuhoutuminen ja yhteiskunnan muut ongelmat ovat jakamaton vyyhti. Heimo asuu maillaan luvatta, ja kylät häädetään kauemmaksi joka kerta kaupungin laajentuessa. Todellisuudessa köyhät eivät useinkaan ole olleet sivustakatsojia kehitysmaiden taloudellisessa kehityksessä: he ovat olleet sen käyttövoimaa ja uhreja. 1850-luvulla Lontoo sairasti koleraa, ja Englannin parlamentti joutui peruuttamaan kesäistuntojaan pahoin saastuneesta Thamesjoesta huokuvan löyhkän vuoksi . Heimo asuu kaupungin liepeille syntyneissä "jätekylissä", joista suurimmissa elää lähes 20 000 ihmistä. Naiset ja pikkulapset jäävät kotiin lajittelemaan saalista ja hoitamaan sikoja. Suuri joukko heitä elää myös Kaakkois-Aasian maissa kuten Indonesiassa sekä Saharan ympäristön maissa, Lähi-Idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Silti ympäristön pilaantuminen haavoittaa köyhiä paljon herkemmin kuin hyvinvoivia. Suurin osa näistä ihmiskunnan osattomista asuu Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissä. Myytit liikakansoituksesta, epäsuotuisista säistä, teknologian ja pääoman puutteesta ovat suosittuja selityksiä köyhyydelle, nälälle ja ympäristön pilaantumiselle kehitysmaissa. Samalla näihin maihin juurrutettiin ne ongelmat, joista on kasvanut nykyinen kolmannen maailman ympäristökriisi. Kehityksen kaleeriorjat Elinympäristön huononeminen koettelee kovimmin köyhimpiä. Lapset eivät voi mennä kouluun, sillä heitä tarvitaan työvoimana... "Rimpuillessaan viikosta toiseen nälän, riiston ja sairauksien kierteessä köyhillä ei ole aikaa murehtia elinympäristönsä tilan kehitystä. Varsin usein ajatellaan, että kehitysmaiden köyhät ovat yksinkertaisesti jääneet ulkopuolisiksi kehityksen vaura.stuttaessa muita. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Kasvavissa teollisuuskeskuksissa levisivät ankeat slummit; Eurooppa eli väestöräjähdyksen vuosia. .lapsikuolleisuus on 60 prosenttia", kertoo englantilaisen Oxfam-järjestön kenttäasiantuntija David Bryer