Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, jonka upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat esittelevät kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaan. osa 1. Hyönteiset osa 5. !iU!)MEI\I 1-5 E ksia.myyv· ustajat ja kirjakaupat. Suomen eläimet on houkutteleva, eloisasti kirjoitettu koko perheen tietoja lukukirja, ainutlaatuisen innostava opas kiehtovaan kotimaiseen eläinmaailmaan. Monipuolinen luonnon ystävän toivekirja. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat osa 4. Linnut osa 3. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. • kokonaan kotimainen • toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva käsittelytapa • yleistajuinen ja selkeä teksti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. Nisäkkäät osa 2. Muut selkärangattomat
... ... .......... .. .... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 5 • 1984 Irtonumero 15 mk Omistatko soraharjun. .... ... Esimerkiksi suojelualueiden ostoon varattu määräraha ei ilmeisesti nouse nykyisestä 28 miljoonasta markasta, vaikka tarvittava summa olisi noin sata miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston jo periaatepäätöksellään vahvistamien kansallispuisto-, soidensuojeluja lintuvesikohteiden lunastaminen maksaisi yhteensä noin viisisataa miljoonaa markkaa, joten sadalla miljoonalla vuodessa nämä kohteet voitaisiin ostaa viidessä vuodessa. Sen osoittaa MTK:n masinoima laaja kaavoitusja rakennuslain uudistuksen vastainen kampanja, josta tunnekuohun seasta löytyy vain ripaus asiaa. Rantojen villi mökittyminen on tästä puhutteleva esimerkki. 50 Kannen kuva: Jyrki Luukkonen SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. ....... 33 Marjukka Kulmanen: Peruna valtaa maailman pihamaat ............................. 45 Kirjoja ...... 31 Anne Brax: Ydinvoimaa suomalaisille ydinjätteitä intiaaneille ... Uusi kaavoitusja rakennuslaki rajoittaisi ja säätelisi vapaata rakennusoikeutta, mikä ehdottomasti edistää ympäristönsuojelua. MTK syyttää yhteiskuntaa keinottelusta, mutta samalla puolustaa ponnekkaasti yksityistä keinottelua ja maan ansiottomalla arvonnousulla rikastumista. Luonnonsuojelun arvostus ei kuitenkaan näy valtion budjetissa. Jos esimerkiksi harjuja lunastettaessa maanomistajalle maksettaisiin jääkauden tekemästä kasaamisja lajittelutyöstä, ei harjuja saataisi koskaan suojeltua. Uudistettu laki parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, tasaa oikeudenmukaisuutta maattomien ja maanomistajien välillä. .... 20 Jyrki Luukkonen: Kiviä ..... vsk. Luonnonsuojelijat eivät sinänsä vastusta kesämökkien rakentamista, mutta mökkien tarve on jo niin suuri, että ne on tiukasti ohjattava sopiviin paikkoihin. Nykyisillä määrärahoilla suojeluohjelmien toteuttaminen vie ikuisuuden. ... Huomattava puute laissa on ainakin se, ettei uudistettukaan laki anna kansalaisjärjestöille sananvaltaa. 12 Harrastajien poluilta ......... 48 Summaries of the Main Articles ............................. ....... ... 36 Keskustelua. .. Suunnittelulla voidaan turvata, että vapaitakin rantoja riittää. Asukasja luonnonsuojelujärjestöjen vaikutusmahdollisuudet tulisikin lakiuudistuksessa turvata. Maalla asuva saa pystyttää myös saunan rannalleen. ..... Rakennuslain uudistuksessa ei ole mitään tavatonta: Muutokset toteuttavat samoja periaatteita, joihin tiheämmin asutuissa maissa on jo iät ja ajat totuttu. .. 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla .. ..... .. Tätä vaatii ympäristönsuojelunkin etu. 18 Martti Lehtinen: Suomen kallioperä on karu kasvun alusta .... .. Etuoikeuksista luopuminen on tuskallista. .... ..... Luonnonsuojelun arvostus ei näy budjetissa Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulee käyttää enemmän rahaa ympäristönsuojeluun. Jos on sattumalta perinyt maata, jonka arvo on myöhemmin huomattavasti noussut, ei yhteiskunnalla ole mitään syytä maksaa tällaisesta ansiottomasta arvonnoususta. Maan käytöstä on päätettävä kokonaisuutena ja suunnitelmallisesti. Paikoin Etelä-Suomessa jokamiehen on turha etsiä vapaata rannanpätkää. Ruotsissa on jo kymmenkunta vuotta ollut voimassa laki, joka kieltää ilman poikkeuslupaa rakentamasta sataa metri_ä lähemmäksi rannasta. 24 Juha Saarinen Pysyvätkö ydinjätteet haudassaan. Vanhakantaisena valtion rahakirstun vartijana ministeri Pekkala ilmeisesti pitää luonnonsuojelua ylellisyytenä, jonka määrärahoista voidaan ensinnä nipistää. ... Tällaista työtä tekevät juuri esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt. Asioihin vaikuttaminen vaatii runsaasti tietoa, joita tavallisella kansalaisella harvoin on, koska tietojen hankinta vaatii pitkäjänteistä työtä. .. ... 4 ja 43 Jouko Siira: Pohjanlahden pohjukkaan tarvitaan Perämeren kansallispuisto .... LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU JOO OJo UUSIOPAPERILLE. ... 3. Esimerkiksi TVH:lle tippuu automaattisesti sata miljoonaa markkaa maa-alueiden hankintaan näistä miljoonista ei koskaan keskustella. ..... .. . Kysymys ei olekaan viime kädessä rahasta, vaan siitä etteivät poliitikot arvosta vieläkään luonnonsuojelua riittävästi. Vastoin MTK:n kohukampanjaa uudistettu rakennuslaki ei romuta maaseudun elinehtoja: Maaja metsätalouden sekä kalatalouden harjoittamisessa tarpeellisia talousrakennuksia saa edelleen vapaasti rakentaa. Ajattelutavasta, että omalla maallaan saa tehdä mitä haluaa, on aika luopua. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia....
Yksi kokouksen konkreettisista toteamuksista oli, että luonnon käytön ongelmat ovat samanlaisia niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Paras joukkue löysi 99 lajia ja joukossa oli useita arvokkaita havaintoja. On vahinko, että kokouksessa saatua monipuolista tietopakettia eivät käyttäneet hyväkseen ne, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet. Aikaisemmin runsaat yleislajit ovat runsastuneet, vanhojen havumetsien lajit ovat vähentyneet, avomaalinnusto on lisääntynyt käytön ongelmat. Syynä ovat ympäristömyrkyt, ennen kaikkea PCB. Kokouksen järjestelyt hoiti 4 sesti PCB) sekä tietyillä alueilla häirintä. 8. Myös muut metsien käsittelymuodot puhuttivat riistaihmisiä. Vaikka viimeaikaiset tutkimukset osoittavatkin, että joidenkin orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuudet ovat alkaneet pienentyä, pitoisuudet eivät ole kuitenkaan alentuneet vaarattomalle tasolle. Esillä olivat energia, vedet, kalat, metsät, porot ja matkailu. Vain metsästys tieteellisiin tarkoituksiin sallittaisiin. Yksi päivä omistettiin yleisötilaisuudelle, jonka avajaispuheessa kansanedustaja Mauno Manninen osui asian ytimeen: "Onnettominta on se, että esim. Suomen lintutieteellisen yhdistyksen järjestämässä seminaarissa pohdittiin lintujen käyttöä ympäristömuutosten ilmentäjinä. Päivän aikana selvisi sekin, miksi Kuusamo vetää lintuharrastajia puoleensa. Avohakkuut ja metsänauraus puhuttivat riista päivässä Riistalintupäivän aikana oltiin hyvin huolestuneita mm. Lintukisa ja seminaaritietoa linnuston muutoksista Naturan oheistapahtumana järjestettiin 21 tunnin mittainen kilpailu, jossa kukin 2-4 henkinen joukkue etsi mahdollisimman monta lintulajia Kuusamon kunnan alueelta. saksalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia lintuharrastajia. Ensi vuonna luonnonsuojeluväki kokoontuukin Tromssaan. siinä, että ei ole riittävän voimakkaasti vastustettu metsänhakkuita ja metsäaurauksia, vaikka niiden tiedetään vähentävän riistaa. Antti Karlin SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Tutkijat ovat lisäksi todenneet hälyttävän runsaasti vakavia patologisia vaurioita hylkeiden eri elimissä. Tutkijoiden mukaan halli-ja norppakantojen voimakkaan vähenemisen syynä ovat etenkin ympäristömyrkyt (erityiYhteistyöhön Pohjoiskalotilla Pohjois-Suomen luonnonsuojelijat ja saamelaiset ovat ryhtyneet yhteistyöhön. Linnut tulivat hyvin esille niin tieteellisessä seminaarissa, kouluissa, yleisötilaisuuksissa kuin musiikissa. Myös maamme ensimmäiset lintuharrastuspäivät pidettiin. Jorma Laurila Enontekiön luonnonsuojeluyhdistys. Tutkijat vaalivatkin hylkeiden metsästyksen kieltämistä Itämerellä. Seminaarin järjestivät maaja metsätalousministeriö, suomalais-neuvostoliittolainen tieteellistekninen yhteistyökomissio ja pohjoismainen luonnontutkimuksen neuvosto. Muistona Naturasta Kuusamoon jäi ympäristöministeri Matti Ahteen vihkimä maailman pohjoisin lintutorni. Samalla tietämys Kuusamon linnustosta lisääntyi. avohakkuista ja niiden vaikutuksista riistalintukantoihin. Onnittelemme luonnonsuojelun veteraania! UUTISIA Tutkijat vaativat: Itämeren norpan ja hallin metsästys kiellettävä Hallien (kuvassa) ja norppien lisääntymiskyky on hälyttävästi heikentynyt. Väisänen seminaarissa. Ensimmäinen näkyvä merkki tästä oli kesäkuussa Enontekiön Hettassa järjestetty konferenssi, joka käsitteli Pohjoiskalotin luontoa ja luonnon käyttöä. Seminaariin oli kokoontunut tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Neuvostoliitosta, Puolasta ja Itä-Saksasta. Yksikään kunta ei ollut kiinnostunut. vsk.. Tilaisuuksia oli lähes 40 ja kävijöitä yhteensä noin 10 000. peltolintuja, metsänkäsittelyn vaikutuksia linnustoon, petolintuja, saaristolintuja ja trooppisten ympäristömuutosten vaikutuksia Pohjois-Euroopan linnustoon. Pirkko Hyvönen (avohakkuut), ja talousmetsien linnusto on vallannut luonnonsuojelualueiden metsät'', .totesi Risto A. Lisäksi hyljetutkijat vaativat yhteisessä julkilausumassa tehohoitoa uhanalaiselle saimaanhylkeelle. Paikalle oli kutsuttu Suomen, Ruotsin ja Norjan luonnonsuojeluväen ja saamelaisten lisäksi Suomen pohjoisimpien kuntien edustajat. Torild Brander KATSAUKSIA 80 vuotta 1. Itämeren norppaja hallikannat ovat niin heikot, että Savonlinnassa kesäkuun alussa kokoontuneet Itämeren viiden eri rantavaltion hyljetutkijat vaativat niiden metsästyksen kieltämistä välittömästi. Riista-alan ammattilaiset eli riistapäälliköt myönsivät, että riistaväki on nynnyillyt mm. Seminaarissa käsiteltiin mm. 1984. Seminaarin esitelmistä kootaan erillinen kirjanen. · Syynä ovat sinipyrstö ja pikkusirkku, joita ei Länsi-Euroopassa tavata juurikaan muualla kuin Kuusamossa. Yhteistyö yli rajojen on todellakin tarpeen. tehometsätalouden harjoittajat hyväksyessään tietyt luonnonsuojelualueet katsovat oikeudekseen metsien käyttöja hoitomenetelmissään unohtaa luonnonsuojelunäkökohdat." Eläintieteen professori Olli Järvinen totesi, että linnut kertovat nopeasti ympäristön muutoksista ja tutkimuksessa apuna voidaan käyttää tuhansia vapaaehtoisia lintuharrastajia. "Metsätalous on PohjoisSuomessa aiheuttanut linnustomuutoksia. Kokouksessa käytiin läpi koko kalottialueen luonnon Lintuteema houkutteli tuhannet Kuusamo-N aturaan Tänä vuonna Kuusamo-Natura järjestettiin viidennen kerran ja teemana oli "Linnut luonto ihminen". Ensi vuonna teemana on "Luonto ja retkeily", jonka yhteydessä Suomen Latu järjestää valtakunnalliset leiripäivät Kuusamossa. Kahden päivän aikana tutustuttiin Kuusamon lintupaikkoihin, erilaisiin Naturan lintuaiheisiin näyttelyihin ja ideoitiin lintuharrastustoimintaa. Metsäpuolen ammattimiehet väittivät jopa niin suoraviivaisesti, että joko menetetään metso tai lasketaan elintasoa. Tänäkin kesänä paikkakunnalla on käynyt mm. Myrkkyjen takia Itämeren norpan lisääntymiskyky on heikentynyt niin voimakkaasti, että se on vaarassa hävitä koko Itämereltä
mielestä osin puutteellinen, on nyt vahvistettu ohjelma joka tapauksessa komea sulka ympäristöministeriön hattuun. Nyt Kymiyhtiön rauhoittamat 20 ha täydentävät oleellisesti luonnonsuojelualuetta. Huttusen työ on ollut uraauurtavaa ja nykyisen tietämyksen mukaan hänen arvionsa ilmansaastumisen vaikutuksista ovat osuneet pelottavan oikeaan, · sanotaan palkinnon perusteSyntyneitä Merikotkamme saivat tänä kesänä ennätysmäärän poikasia. Maa-aineslaki mahdollistaa kaikille kuntalaisille valitusoikeuden kunnanhallituksen soraluvista. Erityisesti on keskitytty valtioneuvoston vahvistaman soidensuojelun perusohjelman toteuttamisen edistämiseen. vsk . Tästä saatiin myönteinen ennakkopäätös Ilmajoen Visaharjun tapauksessa. Paikallisten · asukkaiden valppaus koitui kuitenkin pelastukseksi ja pesintä sai jatkua häiriöttä. Oulussa Suomen luonnonsuojeluliiton jokavuotinen ympäristöpalkinto. Rauhoitus turvaa ehjän suokokonaisuuden luonnontilan säilymisen. punakämmekkä, mähkä, vaalea sara, ruskea piirtoheinä ja rimpivihvilä. Kustannukset johtuvat lähinnä maa-aineslain mukaisesta ottamisluvan epäämisestä. Suojelutyölle taustaa saa Suomen Luonnonsuojelun Tuen julkaisemasta "Suojele harjuja"-toimintaoppaasta. mk. räilijöiksi epäiltyjä henkilöitä. Reunarämettä koristavat komeat kelot. Tämä peräti 250 hehtaarin laajuinen suo on täysin ojittamaton, ja sen linnusto on varsin rikas. Suon myös yksityisessä omistuksessa oleva pääosa on jo aikaisemmin rauhoitettu. KATSAUKSIA UUTISIA Harjuille oma suojeluohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa ympäristöministeriössä valmistuneen valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman. Ohjelma käsittää 159 harjualuetta. yleisölle ja asian saattamisesta julkisen keskustelun kohteeksi. Soralain mukaan keskeistä päätösvaltaaa käyttävät kunnat ovat myöntäneet soranottolupia jopa valtakunnallisille suojeluharjuille. Samoin valtakunnallisen ohjelman uiPalkitut Erityistunnustusta luonnonsuojelutyöstään saivat tänä vuonna tutkija Satu Huttunen sekä suomalaiset Aitan puolustajat. Työtä harjuluonnon puolesta ei ole syytä kuitenkaan kesrauhoitti soita mm. Lisätietoja toimintamahdollisuuksista saa Luonnonsuojeluliiton piirisihteereiltä ja keskustoimistosta. Keski-Suomen lääninhallitus käynnisti ympäristövuonna 1980 työn läänin alueella olevien suojelualuesuunnitelmien toteuttamiseksi. luissa. Ilomantsissa kuoli yksi nuori merikotka ilmeisesti myrkytykseen. Liiton mielestä on tärkeää, että myös tutkijat uskaltavat ottaa avoimesti kantaa luonnonja ympäristönsuojelulle elintärkeissä asioissa. Nämä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet ovat Suojärvien suo (150 ha) Pihtiputaalla, Karstulan Kilpisuon rauhoittamaton loppuosa (20 ha) sekä yhdeksän hehtaarin alue Pihtiputaan Hyrkönnevasta. Hyrkönnevan suoalue (140 ha) on pääasiassa puutonta lyhytkortista nevaa. Fosforiöljyä on edelleenkin saatavissa nimismiehen todistuksella, mutta sen käytöstä "haittalintujen" hävityksessä on luovuttu jo 1977. Rauhoitustempauksen pääkohde Suojärvien suo on maisemallisesti kaunis kolmen suolammen ympärille levittäytyvä vetinen aapasuo. Maailman Luonnon Säätiön merikotkatyöryhmän tietoon tuli 29 poikasta viime kesänä lähti tarkastetuista pesistä 26 poikasta. Luonnonsuojeluliitto on vakuuttunut siitä, että ylivoimainen enemmistö Pohjolan väestöstä oli Alta-kamppailussa saamelaisväestön elinehtojen, joen ainutlaatuisen lohikannan ja mahtavan kanjoniluonnon säilyttämisen puolella. Luonnonsuojeluyhdistykset ovatkin toimineet jo useiden kymmenien harjujen puolesta. Yhtiö ei edellytä näiden 179 suohehtaarin rauhoituksesta luonnonsuojelulain mahdollistamaa korvausta. Poikasia oli pesässä yksi tai kaksi. Koko ohjelman toteuttamisen on arvioitu maksavan valtiolle enintään noin 65 milj. Oulun yliopiston tutkija, fil.tri Satu Huttunen kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota ilmansaasteiden aiheuttamiin kasvistovaurioihin. Erityisen hyvä tulos saavutettiin Ahvenanmaalla, missä syntyi yli puolet tämänkesäisistä merikotkanpojista. Maa-aineslaki mahdollistaa soranottokiellon myös paikallisesti merkittäville harjuille. Ympäristöpalkinnoilla liitto ilmaisee tukensa Aitan puolesta kamppailleille suomalaisille. Suojärvien suo on Kilpisuon ohella läänin merkittävimpiä yksityismaiden suojelualueita, sillä se kattaa pinta-alaltaan peräti viidenneksen kaikista lääninhallituksen päätöksellä perustetuista luonnonsuojelualueista Keski-Suomessa. Valtio omistaa ohjelman · harjuista 37 prosenttia ja yksityiset, yhtiöt ja yhteisöt loput. 6. Kasvillisuudeltaan kohde on erittäin arvokas, sillä suolla esiintyy KeskiSuomessa harvinaisia, ravinteisia suotyyppejä, kuten mesotrofista rimpija suursaranevaa sekä rimpilettoa, joilla viihtyy useita eteläisessä Suomessa uhanalaisia kasveja, SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. keyttää. Se oli syönyt variksia, jotka oli myrkytetty fosforiöljyä sisältäneillä ahvenilla. Erityisesti luonnonsuojeluliitto kiittää Satu Huttusta tiedon julkistamisesta suurelle . Näiden yhteinen pinta-ala on 96 000 hehtaaria, joka on noin 6 prosenttia maamme harjujen pinta-alasta. Suon kaakkoiskulman komeilta kallioilta avautuu näköala laajalti ympäristöön. Pohjois-Karjalan läänin ympäristönsuojelutoimisto jätti asian poliisin tutkittavaksi. 5. Samalla yhtiö esittää valtiolle myös eräiden muiden valtakunnallisesti arvokkaiden suokohteiden suojelun edistämistä vaihtotai myyntimenettelyllä. Vaikka kohdeluettelo onkin Suomen luonnonsuojeluliiton Kymi-Strömberg Keski-Suomessa Lääninhallituksen ja KymiStrömberg Oy:n neuvottelut ovat johtaneet kolmen arvokkaan suoalueen rauhoittamiseen Keski-Suomessa. Ahvenanmaan eräällä merikotka-alueella tavattiin englantilaisia laittomiksi munankekopuolelle jäävät seudullisesti ja paikallisesti" merkittävät suojeluharjut vaativat useinkin vapaaehtoisen luonnonsuojeluväen valppautta. Kilpisuo on tyypiltään sisäsuomalainen keidassuo. Heille jaettiin maailman ympäristöpäivän pääjuhlassa 3. Ohjelman tavoitteena on ollut saada suojelun piiriin riittävä määrä erilaisia harjumuodostelmia maan eri harjuvyöhykkeiltä
Selvitykset olivat Haarlan Selluloosa Oy:tä varten. Metsäliiton jätevesien pilaama Äänekosken reitti, jonka pärskeet ulottuvat aina pääkaupunkiin saakka. Erityisesti ärsyttivät rikotut pullot. Kuopion tien varrella oleva lipeälampi soveltuisi hyvin ympäristönsuojelun historian muistomerkiksi, ellei se edelleen likaisi valumavesillään Toivakan reitin latvajärviä. Ilmeisesti siksi, että pitkäviipymäisessä ja kevätja syystäyskierroissa hyvin sekoittuvassa järvessä suuretkaan kuormitusmuutokset eivät helposti näy, etenkin kun järvi oli jo "valmiiksi" pilaantunut. Kyllä Lievestuoreenjärvi on laulunsa ansainnut. jänteen huomattava pilaaja. lipeäsuolta valui lipeä osaksi Leppäveden Metsolahteen, osaksi Toivakan reitin latvajärveen Koivujärveen. 1963) Lievestuoreen tehdas oli Leppäveden, vieläpä Pohjois-Päi6 Lievestuoreen sellutehtaalla otettiin vuonna 1973 käyttöön jäteliemen haihduttamo. Kun Lievestuoreen Liisa meni vuosisadan alussa Lievestuoreenjärvelle kalaan, ennen tehtaan perustamista, olivat maisemat täysin toisenlaiset. Tehdas oli muuten ensimmäinen tällä vuosisadalla perustettu sellutehdas, vanhemmat oli perustettu 1800-luvulla. Hauki on tärkein saaliskala, sitä jopa syödään. Kunnan läpi virtaa mm. Ennen kuin tehdas pysähtyi, valmistuivat vesioikeudellisia käsittelyitä varten Kalataloussäätiön laatimat silloisissa oloissa perusteelliset limnologiset ja kalataloudelliset selvitykset. Lisäksi järvessä elävät särki, ahven ja lahna. Hän arvelee, että jos palautuspullon hintaa korotettaisiin nykyisestä 40 pennistä esim. 11. 3. Puhdistamo ei ole järven tilaa parantanut, koska lupaehdot ovat liian löysät, ja koska tehdas ei ole niitäkään noudattanut. näkösyvyys oli noin5-6 m. Hinnan nostamisesta on ollut puhetta, mutta päätöksiä ei ole tehty. markkaan, ihmiset eivät heittäisi pulloja luontoon. Vuonna 1971 tuhkasta nousi Keski-Suomen Selluloosa Oy, joka juridisesti oli aivan toinen yhtiö, eikä vastuussa siitä, mitä Haarlan Selluloosa Oy oli aiheuttanut. Nykyinen Lievestuoreenjärvi on huomattavan tummavetinen, lähes kahvinruskea. 1960luvulla rakennettiin tunneli Kynsivedestä Lievestuoreelle, ja se oli ilmeisesti tehtaan kannattavuudelle liikaa, tehdas pysähtyi keväällä 1967. 10. Kotiin piti palata pian, sillä kalliolla lojuneen töryn sekaan ei mahtunut istumaan. Tämän nerokkaan vesistöjärjestelyn seuraukset olivat seuraavat: Jo pilaantuneen Lievestuoreenjärven lisäksi ns. On todella erikoista, että tuotannoltaan niin pieni tehdas kuin Lievestuoreen sellutehdas (noin 30 000-50 000 tn vuodessa) kykeni pilaamaan kolmea vesistöä. Tehdas ei kuitenkaan mennyt nurin ja oikeudenkäynti tulee jatkumaan syyskuussa. Pullojen palautusta on tutkittu. Tehdas saattoi onnitella itseään, olihan sillä Lievestuoreenjärven altaassa käytettävissä erinomaisen puhdasta prosessivettä. Laskettelemaan Tiilikanj oelle Vesihallitus on kunnostautunut ja kunnostanut vesiretkeilijöille ja kalastajille muutamia jokia ja järviä. 1950-luvulla ja vielä 1960-luvun alussa ennen Äänekosken sulfaattisellutehtaan käyntiinlähtöä (v. Oman ilmoituksensa mukaan tehdas ei käyttänyt tätä etua hyväkseen, todellisuudessa, vuodesta 1978 lähtien, tehtaan kuormitusilmoitukset olivat vääriä. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan BHK7-kuorma saisi olla enintään 14 tn/ vrk. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 : vsk.. 197531. Ilmaista Tiilikanjoen vesiretkeilyopasta saa vesihallituksesta, Kuopion vesipiiristä ja Rautavaaran ja Varpaisjärven kunnista. On ehdotettu, että lampi tyhjennettäisiin Lievestuoreenjärveen. Selvitykset raukesivat, korvauksia ei liioin tullut. Jokea on kunnostettu 21 kilometrin matkalta, jolla korkeusero on 34 metriä luvassa on siis koko joukko koskia. Lopulta kävi niin, että tehtaan oma käyttövesilähde, Lievestuoreenjärvi pilaantui siinä maann että vesi ei enää kelvannut prosessivedeksi. Vuonna 1973 tehtaalla otettiin käyttöön jäteliemen haihduttamo. Voidaan myös puhtaasti arvailla, että on laskettu tehtaan lähivuosina tekevän konkurssin, minkä vuoksi olisi ollut turhaa investoida vesiensuojeluun. Miksi lupaehtojen ylitystä ei huomattu. Kun tehtaalla järjesteltiin jätevesien laskua, huomattiin nykyisen Kuopion tien varrella suurehko suo, jonne johdettiin pääosa keittolipeästä. KoillisSavossa Rautavaaran kunnassa virtaava Tiilikanjoki on t1Unnostettu lähinnä kaloja ajatellen mutta soveltuu yhtä hyvin myös soutajille ja melojille. Samalla hän kysyy, kuka hinnasta oikein päättää. Virvoitusjuomapulloista tulee takaisin kauppaan peräti yli 90 prosenttia, koska tavalliset kaupat ovat kaikkien ihmisten ulottuvilla. KATSAUKSIA UUTISIA Lievestuoreenjärvi on laulunsa ansainnut Laukaan kunta Keski-Suomessa on tullut tunnetuksi vesistöasioistaan. Pesuym. Laukaalla sijaitsee myös jopa iskelmätaidetta virkistänyt Lievestuoreen taajama, ja viime aikoina taas erittäin tunnetuksi tullut sulfiittisellutehdas. Ensi kuulemalta ajatus on hurja, mutta toisaalta väkevää lientä on lipeälammessa vain noin 4 000 m', ja tehtaan jätevesien mukana tyhjennetään Lievestuoreenjärveen kuitenkin joka päivä yksi lipeälampi, parhaana kaksi. Professori Järnefeltin havaintoihin perustuen voidaan sanoa, että järvi oli kirkasvetinen, hyvä siika ja muikkuvesi, ja mm. Sen sijaan Alkon pulloista palautetaan vain noin 70 prosenttia. vedet laskettiin järveen. Hinnan korottaminen saattaisi ehkä hiukan tehostaa palautusta, mutta siihen kyllä vaikuttavat muutkin seikat. Järvi oli likimain samanlainen kuin nykyinen Konnevesi. 1978 tehdas sai väliaikaisesti nostaa kuormituksen tasolle 17 .5 tn, minkä jälkeen olisi pitänyt palata takaisin tasolle 14 tn/ vrk. Kaloja järvessä on, tosin on turhaa yrittää kalastaa sieltä muikkua tai siikaa. On huomattu, että vaikka hinta onkin alhainen, ihmiset jaksavat kuljettaa pullonsa kiitettävästi takaisin kauppaan. Kaj Granberg Kuka päättää palautuspullon hinnasta. Sulfiittisellutehdas aloitti t01mmtansa vuonna 1927, ja jo ensimmäisen vuoden toiminnan jälkeen oli näkösyvyys supistunut kahteen metriin. Helsinkiläinen nimimerkki "Luonto lähellämme" kertoo perheensä kanssa tekemästään retkestä kotipihan lähellä oleville kallioille. Tuomas Aarnio ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistosta vastaa: Alkoholipullojen hinnasta päättää Alko, ja virvoitusjuomapullojen hinnasta sopivat panimot ja kaupan keskusjärjestöt keskenään
Todellinen määrä jää virkalokeroihin tai ei syystä tai toisesta pääse edes sinne asti. Ilmansaasteet syynä kätkytkuolemiin Keski-Euroopassa. Lisäksi liitto on esittänyt rikkidioksidin tuntikeskiarvorajaksi 450 mikrogrammaa. Päätöksestä puuttuu myös typpidioksidin vuosiarvo, joksi liitto on esittänyt 40 mikrogrammaa kuutiossa. Käytännössä tämä tapahtuu silloin, kun voimalat ja tehtaat tekevät ilmansuojeluilmoituksiaan. Esimerkiksi Mannheimissa tapaukset ovat kolminkertaistuneet suurten pölypäästöjen takia. Niin Länsi-kuin Itä-Eurooppakin painii samojen vaikeuksien kanssa. Vain kaksi muutosta tuli: rikkidioksidin vuosikeskiarvon raja on 40 ja tuntikeskiarvon 500 µg/ m'. Jo 1970-luvulla heräsi epäilyjä Ylä-Harzin vihannesten ja hedelmien puhtaudesta. Asiantuntijatkin alkavat kiinnittää ongelmaan vakavaa huomiota. Puiden terveys vaatii kuitenkin vielä alhaisemman rajan . Laajat maaja metsätalousalueet sekä luonnonsuojelun kannalta merkittävät alueet tarvitsevat tiukemman rajan rikkidioksidille, päätti valtioneuvosto. Valekuristustauti-hengityshäiriötä, joka aiheutuu kurkunpään turpoamisesta, esiintyy erään frankfurtilaisen tutkimuksen mukaan erityisesti silloin, kun ilman pölyja rikkidioksidimäärä on korkea. Tapahtumia edeltäneenä sunnuntaina oli mitattu 145 mikrogrammaa rikkidioksidia ilmakuutiossa. Lääketiede toteaa edelleen 110 mikrogramman pitoisuuden johtavan aikuisilla hengityselinten reistailuun ja 500 mikrogramman normaalia suurempaan kuolevaisuuteen (UBM, liittotasavallan ympäristönsuojelutoimisto). Maailman terveysjärjestön uusimpia suosituksia. Lasten kuumetaudit, niiskuttavat nenät ja jatkuvat hengityselinten tulehdukset ovat suurkaupungeissa alituisia seuralaisia; jopa kolmannes koulupenkeistä on silloin tällöin tyhjänä. rikkija typpidioksidin pitoisuudet voivat ylittää vuorokausikeskiarvon eram rajoifuksin kerran 30 vuorokaudessa. Saalen laakso on Itä-Saksan ja Tshekkoslovakian rajalla sijaitsevan Erzgebirge-vuoriston luoteispuolella. Maisema on alakuloisen autio. Harzin metsävuoristo, joka kulkee sekä Länsiettä ItäSaksan puolella, on tukahtumassa hiili-, malmi ja lasituotantonsa saasteisiin. Pitkän ajan tavoitteena pidetään sitä, ettei rikkilaskeuma olisi kyseisillä alueilla suurempi kuin 0,5 g/m' vuodessa. Lasten veri tutkimuksissa löydettiin hälyttävät määrät raskasmetalleja. Hajut yhä ilman rajoja Suomen luonnonsuojeluliitto on jo pitkän aikaa vaatinut, että päästörajat pitäisi saada myös mm. Mutta vasta 800 mikrogrammaa antaa virallisesti aihetta ensimmäisen asteen hälytykseen . Kansainvälinen metsätieteen tutkimuslaitos ehdottaakin 50 mikrogramman vuosikeskiarvoa ilmakuutiota kohden. Nyt ihmiset ovat jo paikoitellen muuttaneet seudulta pois, talot ovat tyhjiä ja ikkunaluukut kiinni. 7. Saalen laaksossa neljä vauvaa kuoli yllättäen puolentoista kuukauden aikana. Enimmäisarvo saa näillä alueilla olla korkeintaan 25 mikrogrammaa ilmakuutiossa vuodessa. Esim. Vuoriston saastuminen on jatkunut jo 1940-luvulta taukoamatta. Ohjearvoilla pystytään valvomaan taajamien ilman laatua, mutta sitovia ne eivät ole. Kuolinsyy tuntematon. Vuonna 1981 tilastot ilmoittivat 784 salaperäistä lasten kuolemantapausta. Ohjearvoihin sisältyy kan 7 sainvälisen käytännön mukaisesti ylitystiheydet. KATSAUKSIA UUTISIA Ilmansaasteiden ohjearvot hyväksyttiin Valtioneuvosto on hyväksynyt ohjearvot rikkidioksidille, hiukkasille, typpidioksidille ja hiilimonoksidille (häkä). Ongelma ei rajoitu vain Liittotasavaltaan. Toukokuussa Siegemssa pidetyn lääkärikonferenssin useissa esitelmissä korostettiin ympäristötekijöiden osuutta. lyijylle, fluoriyhdisteille ja haiseville rikkiyhdisteille. lmeväiset olivat olleet nuhaisia, köhiviä ja hengitykseltään raksuttavia, mutta muuten aivan terveitä. (CSU, Cristlich Sozial Union), joka vuonna 1982 nousi mahtavin lupauksin Länsi-Saksan ympäristöasioista vastaavaksi ministeriksi, on osoittautunut suurten sanojen pyörittäjäksi. Sisäministeri Zimmermann Riitta Ylinen-Lang Länsi-Berliini Kansalaisaktivistit ovat Länsi-Saksassa maalanneet pääkalloja muistuttamaan ilmansaasteiden metsille aiheuttamasta vaarasta. Esimerkiksi uusittu ilmansuojelulaki ja lyijyttömän bensiinin käyttöönotto vuoden 1986 alusta parantavat tilannetta liian hitaasti.Pitkän tähtäyksen politiikalta puuttuvat vielä puolueettomat ja tieteelliset tutkimukset turvallisista päästöja laskeumarajoista niin luonnon kuin ihmisenkin kannalta. Tällöin ihmiselle ei uskottaisi terveysvaaroja koituvan. Ohjearvot ovat tiukemmat kuin lääkintöhallituksen vuonna 1978 antamat suositukset, jotka perustuivat terveydenhuoltolakiin. Ne noudattavat pääosin ympäristöministeriön esitystä (ks. vsk. Rikkidioksidin vuosiarvo olisi liiton mielestä pitänyt täsmentää talvikautta varten. hän ja tiheän kuusikon onkaloissa oli viimeiset piilopaikat pakanallisten kulttimenojen harjoittamiselle. Vielä pari vuosisataa sitten vuoriston jylSUOMEN LUONTO 5/84 43. Tällä estetään valtioneuvoston mielestä kaasumaisen rikkidioksidin välittömät vaikutukset metsiimme. Ne jäivät yhä ilman rajoja. Tähänastiset toimenpiteet ilmansaasteiden vähentämiseksi ovat vielä täysin riittämättömiä. Arvot tulevat voimaan syyskuun alussa. Suomen Luonto 2/84). Myös autot ovat osasyyllisiä, sillä ne tuottavat puolet haitallisista typen oksideista. Ympäristöministeriö sai kuitenkin tehtäväkseen miettiä, pitäisikö rikkivedyn hajuja normittaa. Nyt hyväksytyt rajat vastaavat esim. Näin vältetään metsien ja vesien happamoituminen, tuumi valtioneuvosto. Valekuristustauti saattaa syntyä rikkioksidipitoisuuden noustessa 170 mikrogrammaan ilmakuutiossa, kun sallittu vuosikeskiarvo on 140 mikrogrammaa. Maailman terveysjärjestön tavoitteena on asettaa rikkidioksille 40-60 mikrogramman raja vuositasolla. Yksittäisiin saastuttajiin tarttuminen jää edelleen viranomaisten aktiivisuuden varaan . Tuhannet imeväiset Saksan liittotasavallassa ovat kokeneet saman kohtalon kuin Daniel, joka löytyi aamulla sängystään suu vaahdossa ja kasvot sinisenä
"Tutkimus on välttämätöntä, mutta se ei saa SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Jäsenmaksu on tänään halvempi kuin huomenna", toivotti Kanadan ympäristöministeri Charles Caccia uudet valtiot tervetulleiksi mukaan vähentämään rikkipäästöjään. Spranger totesi, että emme enää saa siirtää ongelman ratkaisua vetoamalla verukkeisiin, kuten varojen puutteeseen tai siihen, ettemme vielä tiedä tarpeeksi. Uusia jäseniä kerhoon kaiBuschhausista Euroopan suurin rikkisaastuttaja Laajojen metsävaurioidensa havahduttama Länsi-Saksa on viime aikoina ollut Euroopan ilmansuojelupolitiikan johtotähti. Geneven sopimus vuodelta 1979). "Kerho on kaikille avoin. Vallitsevan tuulensuunnan mukaan saasteet leviävät pääosin DDR:ään ja LänsiBerliiniin. Nyt Buschhausin päästöt saavat olla 40-kertaiset verrattuna siihen, jos se luokiteltaisiin uudeksi voimalaksi. ''Tiukkaa kansainvälistä ilmansuojelupolitiikkaa tarvitaan" Kokouksen isäntämaan LänsiSaksan puheenvuorossa sisäministeriön parlamentaarinen valtiosihteeri Carl-Dieter Spranger vaati toimivaa kansainvälistä ilmansuojelupolitiikkaa ja korosti erityisesti idän ja lännen välisen yhteistyön tärkeyttä. Erityisen merkittävää on, että Neuvostoliitto ja DDR sitoutuivat vähentämään omia päästöjään 30 prosentilla. Buschhaus ja muut vanhoiksi luokiteltavat suurvoimalat tulee varustaa rikinpoistolaittein vasta vuoteen 1988 mennessä. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole katsonut voivansa sitoutua vähentämään päästöjään kansainvälisen aikataulun mukaisesti. Nyt mukana oli 31 valtiota ·ja kolme kansainvälistä yhteisöä (YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Euroopan talouskomissio ECE sekä Euroopan yhteisö EC). Myös idän ja lännen vuoropuhelu ilmansuojelun alalla edistyi, sillä kokoukseen osallistui useita sosialistisia maita. vataan kuitenkin lisää. Myös Liittotasavallan teollisuuden keskusliitto pitää tätä aikataulua täysin mahdollisena. KATSAUKSIA UUTISIA "Kolmenkymmenen prosentin kerho" kasvoi Mönchenin ympäristökokouksessa Useat uudet valtiot ilmoittautuivat ns. DDR ja Länsi-Berliini ovatkin ilmoittaneet vastustavansa voimalan käynnistämistä. vsk.. Voimala sijaitsee Helmstedtissä Ala-Saksin osavaltiossa DDR:n rajan tuntumassa. Laitos päästää vuodessa ilmaan 120 000 tonnia rikkidioksidia. Käyttämänsä huonolaatui. Nykyisin seuraavat valtiot ovat sitoutuneet vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla Miinchenin kansainväliseen ilmansuojelukokoukseen osallistuivat 31 maan korkeimmat ympäristövirkamiehet, idästä ja lännestä. vanhaksi laitokseksi, koska sen rakentaminen aloitettiin ennen vuonna 1982 voimaan tullut uutta, melko tiukasti päästöjä säätelevää lakia. Kokous jatkoi Ottawassa Kanadassa viime maaliskuussa pidetyn ministerikokouksen työtä. sen, erittäin rikkipitoisen hiilen takia voimala tuottaa viitisen prosenttia Liittotasavallan rikkipäästöistä, mutta vain 0,4 prosenttia kokonaissähköstä. Oikeudellisesti laitoksen käynnistämiselle ei ollut esteitä, sillä se luokitellaan ns. Rikkipäästöjä pienentämään sitoutuneiden valtioiden joukossa on jo eriytynyt selvä kärkikolmikko: Kanada, Länsi-Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet vähentävänsä päästöjään 50 prosentilla vuoteen 1993 mennessä. Kesäkuussa liittopäivät päätti vihreiden ehdotuksen pohjalta, ettei laitosta saa ottaa käyttöön ennen kuin siinä on rikinpoistolaitteet. Päätös Buschhausin kivihiilivoimalan käynnistämisestä ilman rikinpoistolaitteita vähentää Länsi-Saksan rikkipolitiikan uskottavuutta ja saattaa hidastaa koko yleiseurooppalaisen ilmansuojelupolitiikan etenemistä. vuoteen 1993 mennessä vuoden 1980 tasosta: Belgia, Bulgaria, Hollanti, Itävalta, Lichtenstein, Luxemburg, Kanada, Neuvostoliitto, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksan Demokraattinen Tasavalta, Saksan Liittotasavalta, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Laitoksen 300-metrinen piippu levittää saasteet ympäri Eurooppaa voimalan piippu on 8 lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kölnin tuomiokirkon torni. Liittopäivät nyt siis tarttui tähän kompromissiin ja pyörsi aikaisemman tiukan päätöksensä. Järjestön mielestä kokouksessa julkistettiin va1n tyhjiä fraaseja toiminnan sijasta. Länsi-Saksa pitää hallussaan johtoasemaa, sillä se on ilmoittanut pudottavansa omat päästönsä puoleen mahdollisesti jo vuoteen 1988 mennessä. kolmenkymmenen prosentin kerhoon eli sitoutuivat vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä Mi.inchenin kansainvälisessä ilmansuojelua pohtineessa ministerikokouksessa kesäkuun lopulla. Määrä vastaa viidennestä Suomen vuotuisista kokonaisrikkipäästöistä. Kokoukseen oli kutsuttu kaikki valtiot, jotka ovat ratifioineet ilmansaasteiden kaukokulkeutumista säätelevän kansainvälisen sopimuksen (ns. Jorma Laurila AN AIR,NO Greenpeace-järjestön mielenosoitus tiedottein ja kahlein. Sisäministeri Zimmermann, joka on liittovaltion ylin ympäristöviranomainen, aJOJ kuitenkin ponnekkaasti laitokselle käyttölupaa. Uusien suurvoimaloiden savukaasuissa saa olla rikkidioksidia korkeintaan 400 mikrogrammaa kuutiossa. Esimerkiksi LänsiBerliinin kaikki merkittävät puolueet vastustivat voimalan käyttöönottoa. Erityisesti kerhoon toivottaisiin Yhdysvaltoja ja Euroopan suurinta rikkisaastuttajaa Englantia. Zimmermannin esityksessä voimalan rikkidioksidikuorma vähennettiin hiilen laatua parantamalla 145 000 tonnista 120 000 tonniin. Buschhausin 350 megawatin kivihiilivoimalan ,käynnistäminen teki siitä Euroopan suu'rimman yksittäisen rikkisaastuttajan
Länsi-Saksan hallituspuolue CDU :n (kristillisdemokraatit) Ympäristöministeri Matti Ahde: sisäministeriön parlamentaarinen valtiosihteeri Carl-Dieter Spranger kuitenkin vakuuttaa, että lyijytön päätös pitää ja että se toteutetaan jo sovitun aikataulun mukaisesti. Bensiinin hintaan vaikuttaa kuitenkin hyvin olennaisesti verotus. Hän vakuuttaa, ettei Neste suhtaudu lyijyttömään bensiiniin periaatteellisen kielteisesti. Samaan aikaan kun rikkipäästöt ovat suunnilleen pysyneet ennallaan, typen oksidien päästöt ovat huikeasti kasvaneet pääosin autoliikenteen takia, joka tuottaa noin puolet kaikista typen oksideista. Lisäksi vihreät vaativat yleisen kattonopeuden säätämistä maan moottoriteille. Päätös on kiinni valtioneuvostosta. Sveitsin edustaja ilmoitti Mtinchenin ympäristökokouksessa, että maan hallitus on jo viime maaliskuussa tehnyt päätöksen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta. Entä mitä asiasta ajattelee kansallinen öljy-yhtiömme Neste. Wilhelm Knabe, eräs vihreiden kärkihahmoista Bonnissa, uskoo, että ·CDU pysyy sanojensa takana ja toteuttaa päätöksen lyijyttömästä bensiinistä vuoden 1986 alusta. Knaben ja muiden vihreiden mielestä lyijytön bensiini toki on kannatettava asia, mutta vihreät haluaisivat muutoksia myös liikennepolitiikkaan. yksityisautoilun rajoittamisen tärkeyttä ja julkisen liikenteen kehittämistä ja mm. polkupyörän käytön suosimista. Lyijytön bensiini on CDU :lie helppo ratkaisu, koska se on luonteeltaan tekninen. Vuoden 1986 heinäkuun alusta lukien on saatavilla nykyisen superbensiinin ohella ainoastaan lyijytöntä normaalibensiiniä. olla alibi kohtalokkaille laiminlyönneille. Spranger on sisäministerin jälkeen liittovaltion ylin ympäristöviranomainen. Itävallan hallitus on päättänyt noudattaa Länsi-Saksan aikataulua lyijyttömän bensiinin käyttöönotossa. Tiedämme jo riittävästi, jotta voimme tehdä tarvittavat ympäristöpoliittiset päätökset." Spranger sanoi myös, että ilmansuojelun toteuttaminen on tänään halvempaa kuin huomenna sikäli kuin se ei silloin ole jo kokonaan liian myöhäistä. Tämä kuvasti ilmeisen hyvin Liittotasavallan kansalaisten nykyistä aktiivisuutta ympäristökysymyksissä. Itävallan hallitus on puolestaan päättänyt alentaa lyijyttömällä käyvien autojen lisäarvonveroa: vero on tavallisilla autoilla 32 prosenttia, mutta lyijyttömällä ajavien vero alennetaan 20 prosenttiin. Hasenson sanoo, että lyijyttömän bensiinin hintaa on vielä vaikea tarkasti arvioida, mutta hän arveli että se saattaisi olla 6-10 penniä nykyistä kalliimpaa. Lisäksi Länsi-Saksan muita tiukempi lyijypolitiikka on synnyttänyt ristivetoa Euroopan yhteisössä. Tällöin kaikkien LänsiSaksassa valmistettavien uusien autojen ja kaikkien tuontiautojen on käytävä lyijyttömällä bensiinillä ja niissä on oltava katalyyttinen jälkipol tin. LänsiSaksa aloittaalyijyttömän bensiinin käytön vuoden 1986 alusta. Kustannuksia lisää vielä melko pitkä, noin 10-15 vuoden siirtymäaika pelkästään lyijyttömän bensiinin aikakauteen. Hasensonin mukaan lyijyttömän bensiinin valmistaminen on jonk'in verran kalliimpaa kuin lyijybensiinin. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Ensi syksystä alkaen lyijyttömällä bensiinillä ajavilta poistetaan autovero kokonaan ja lyijyttömän bensiinin veroa alennetaan. ;' "Kansainvälisen kokouksen suureen, ehkä historialliseen mahdollisuuteen ei osattu tarttua." "Osanottajavaltiot eivät päässeet yksimielisyyteen edes vähäisimmästäkään vaatimuksesta: rikkipäästöjen vähentämisestä 30 prosentilla." Jorma Laurila Vihreät korostavat mm. Jorma Laurila ''Periaatepäätös lyijyttömästä bensiinistä ennen vuotta 1986'' Ympäristöministeri Matti Ahde sanoi lehdistötilaisuudessaan Mtinchenin ympäristökokouksessa kesäkuun lopulla, että Suomen periaatepäätös lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta tehtäneen ennen vuotta 1986, jolloin bensiinin lyijypitoisuus alenee nykyisestä 0.4 milligrammasta litrassa 0.15 milligrammaan. Juuri näin tehdään LänsiSaksassa. CDU:n ei tarvit~e puuttua liikennepolitiikan sisältöön, Knabe jatkaa. Julkisen mielipiteen paine on niin kova, että ellei CDU toteuta päätöstä, se menettää seuraavissa vaaleissa todella paljon ääniä. Arempaan paikkaan sen sijaan saattaa osua mahdollinen kattonopeuden säätäminen. Sveitsin ja Itävallan päätöksen takana on sama huoli metsien tulevaisuudesta, mikä on syynä Länsi-Saksan ympäristöpolitiikan jyrkkään ja nopeaan muutokseen . Greenpeace-järjestö ilmaisi täydellisen tyytymättömyytensä kokouksen tuloksiin jakamassaan tiedotteessa: "Toiminnan sijasta julkisSveitsi ja Itävalta lyijyttömien kerhoon Länsi-Saksan lisäksi myös Sveitsi ja Itävalta ovat päättäneet ottaa käyttöön lyijyttömän bensiinin. Esimerkiksi Sveitsissä typen oksidien päästöt 9-kertaistuivat vuodesta 1950 vuoteen 1982. tettiin tyhjiä fraaseja. Euroopan autoteollisuus on kiivaasti vastustanut lyijytöntä bensiiniä. Ensi vuoden alusta markkinoille tulevat ensimmäiset lyijyttömällä bensiinillä käyvät autot ja lyijytön normaali bensiini. Siirtymävaiheessa on lyijyttömien laatujen rinnalla tuotettava entisiä lyijylaatuja. Ministeri Ahde totesikin, että verotuksella tulee tukea ympäristöpolitiikkaa: siis lyijyttömällä ajavien autoja bensiiniveroa olisi alennettava. Hän vaati periaatKATSAUKSIA UUTISIA teeksi ongelmien ennaltaehkäisyä vaurioiden korjaamisen sijaan. Lyijytöntä bensiinipäätöstä toteuttaessaan CDU:n ei tarvitse myöskään pelätä autoilijoiden vastalauseita, sillä maan autoilijajärjestön selvityksen mukaan valtaosa autoilijoista on valmis maksamaan lyijyttömästä bensiinistä koituvat lisäkulut. Kansalaistoimintaa kokoussalin ulkopuolella Kokouksen ulkopuolella muutamat ympäristönsuojelun kansalaisjärjestöt, Greenpeace, Robin Wood ja Vanhemmat ilmansaasteita vastaan, järjestivät omia tempauksiaan. Alhainen kattonopeus vähentäisi osaltaan typenoksidien päästöjä, sillä niitä syntyy sitä enemmän mitä nopeammin ajetaan. Ahde arvioi, että lyijytöntä bensiiniä olisi Suomessa saatavana vuosikymmenen vaihteessa. Jorma Laurila 9. "Länsi-Saksan päätös pitää'' Länsi-Saksan lyijyttömän bensiinipäätöksen pitävyyttä on epäilty, sillä mm. Eräiden arvioiden mukaan typen oksideja syntyisi jopa puolet vähemmän, kun auton nopeus alenee 160 km:stä / t 100 km:iin / t. Nykyisin Länsi-Saksan moottoriteillä ei ole minkäänlaisia nopeusrajoituksia. Nesteellä on tekniset valmiudet tuottaa lyijytöntä bensiiniä muutaman vuoden kuluessa, toteaa ympäristönsuojeluinsinööri Benny Hasenson Nesteen Porvoon jalostamoita. vsk
vsk.. Suomen lähes 80 suurinta rikkisaasteiden tupruttajaa aikoo päästää piipuistaan vastedeskin yli 200 000 tonnia rikkidioksidia. 24 •· 15 . luonnonsuojeluliiton yhdistysten jäsenillä) töitä, jotta saastuttajat saadaan kuviin! 1 Helsinki Espoo Vantaa: Helsingin energialaitos: Hanasaari A Hanasaari B Salmisaari A Salmisaari B Patola Ruskeasuo Myllypuro Kello saari HYKS: Meilahti Vantaan Sähkölaitos, Martinlaakso Espoon Sähkö Oy, 4734 10403 3258 6059 499 522 1948 1840 578 3180 Suomenoja 2390 2 lnkoo: IVOn voimalaitos 34000 3 Lohja ja Lohjan kunta: IVOn voimalaitos Metsäliitto, Kirkniemi 4 Hanko: Visko Ovako, Koverhar 5 Porvoo: Nesteen öljynjalostamo, Sköldvik 6 Heinola: Tampella 7 Jyväskylä Laukaa: Jyväskylän energialaitos IVOn Rauhanlahden voimalaitos Serlachius Keski-Suomen Selluloosa, Lievestuore 8 Äänekoski: Metsäliitto Metsä-Botnia 9 Jämsä Jämsänkoski: Yhtyneet Paperitehtaat, Jämsä Yhtyneet Paperitehtaat, Jämsänkoski 10 Harjavalta: Kemira Outokumpu 11 Eura: Ahlström, Kauttua 12 Pori: 10 Länsirannikon Voima Rosenlew Kemira Outokumpu 590 1750 2000 2554 17000 2500 1000 2500 1000 3000 1000 1900 830 2100 3000 510 6830 1320 1500 500 22 ••• KATSAUKSIA UUTISIA Suomen pahimmat rikinpäästäjät 8 • 34 • 18 • 7 . Paljon on kansalaisilla (mm. 16 • 2 9 6 • • 17 13 Naantali Raisio Turku: IVOn voimalaitos, Naantali Nesteen öljynjalostamo, Naantali Raision Tehtaat Turun sähkölaitos 14 Rauma: Rauma-Repola 15 Tampere Nokia: Serlachius, Lielahti, Tampere Serlachius, Tako, Tampere Tampereen energialaitos Nokia Oy 16 Valkeakoski: Yhtyneet Paperitehtaat Kemira 17 Lahti: Lahden Lämpövoima Lahden energialaitos 18 Mänttä: Serlachius 19 Janakkala: Tervakoski 20 Vaasa: 1700 4000 950 2000 3700 3200 1040 1460 8050 1385 1920 2000 500 8000 1160 Vaskiluodon Voima 1400 Etelä-Pohjanmaan Voima 850 21 Pietarsaari: Schauman 3200 22 Kaskinen Kristiinankaupunki: Metsä-Botnia, Kaskinen 3000 Pohjolan Voima, Kristiinankaupunki 3500 23 Kokkola: Outokumpu 5000 Kemira 5000 24 Varkaus: Ahlström 1300 25 Kuopio Siilinjärvi: Savon Sellu, Kuopio Kuopion energialaitos Kemira, Siilinjärvi 26 Kuusankoski: 9000 1550 5000 Kymi 1500 2000 27 Lappeenranta Joutseno Imatra: Kaukas, Lappeenranta 500 1000 Joutseno Pulp 500 1000 Enso-Gutzeit, Imatra 500 1000 8 Kotka Anjalankoski: Enso-Gutzeit, Kotka 500 1000 Sunila, Kotka 500 1000 Mussalon lämpövoimala, Kotka Myllykoski Oy 29 Oulu: Kemira Oulu Oy Kajaani Oy kaupungin energialaitos 30 Raahe: Rautaruukki 31 Kajaani: Kajaani Oy 32 Kemi: Kemi Oy · Veitsiluoto 33 Rovaniemi: kaupungin energialaitos 34 Kemijärvi: Veitsiluoto 1000 3000 900 1340 571 1300 38700 2016 2723 1579 543 2000 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Tiedot ovat peräisin pääasiassa lääninhallituksille tehdyistä ilmansuojeluilmoituksista. Tämä ilmenee luonnonsuojeluliitossa tehdystä selvityksestä. Luvut ovat tonneja. Ne ovat siis laitosten omia arvioita siitä, kuinka paljon ne pystyvät ja aikovat saastuttaa ilmaa tulevaisuudessa. Siten niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Luettelo ei myöskään ole aivan täydellinen
Hietalahden torilla .). • Tuo filmisi meille kehitettäväksi käytämme Kodak-kuvavalmistamoa. Uutta fotoalalla Suomessa Himoharrastajan ja ammattilaisen filmivarasto on avattu! Foton filmikulma on uudentyyppinen myymälä, josta aktiiviharrastaja saa tarvitsemansa Kodak-filmit tukkupakkauksissa varastohintaan. Ei ole samantekevää missä filmisi teetät! • Tule tutustumaan! OyFOTOAb filmikulma Lönnrotinja Hietalahdenkadun kulma Puh. tarvikkeet reiluin paljousalennuksin varastohintaan. Nyt jos koskaan keskittäminen kannattaa! • Hae yleisja erikoisfilmit, paperit, kemikaaliot ym. • Erikoistarvikkeet tilauksesta . 604252 (Parkkipaikkoja esim
Jouko Siira Pohjanlahden pohjukkaan tarvitaan · .PeräIDeren kansallispuisto 12 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. vsk.
Pohjanlahden perukkaan suunniteltu Perämeren kansallispuisto täydentäisi olennaisesti meriluontomme suojelualueita. Maankohoamisrannat, erikoinen kasvillisuus, hylkeet, rikas merilinnusto ja vanha kalastajakulttuuri olisivat takeina monipuolisesta kansallispuistosta. Saaristomerellä ja Itäisellä Suomenlahdella on jo omat kansallispuistot. Jostain syystä hanke on kuitenkin jumiutunut, vaikka alue on kokonaan valtion maata. vsk. 13. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Perämerelle suunnitellun kansallispuiston kasviston erikoisuuksiin kuuluu pieni ja ka unis ruijanesikko. Sen päälevinneisyysalue on Jäämerellä ja Vienanmerellä, mutta Itämerellä on yksittäisiä erillisesiintymiä
Kasvistossa on myös JOItakin pohjoisia lajeja. Perämeren uloimmalle saaristolle ovat . Luultavasti ne ovat joko syntyneet Perämerellä jääkauden jälkeen tai sitten ovat alkujaan kotoisin Jäämereltä, josta ne sittemmin olisivat hävinneet kokonaan. Pohjoisen puolella siintävät Kemin ja Tornion tehtaat ja muutamat muut korkeat rakennukset. Näitä ovat vesirajassa kivisillä ja soraisilla rannoilla kasvava pohjanlahdenlauha, hiekkaisilla ja soraisilla rannoilla viihtyvä perämerenmaruna sekä hieman kauempana rannasta verraten yleisenä kasvava perämerensilmäruoho. räyskä ja ruokki SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Myös pilkkasiipi, lapasotka ja riskilä pesivät alueella. Perämerellä meritörky koostuu pääasiassa putkilokasveista. Suolaa on vedessä vain pari promillea, kun esimerkiksi etelärannikollamme suolaa on kuusi-seitsemän promillea. haapana, jouhisorsa, lapasotka, riekko, lapinsirri, liro, suokukko ja vesipääsky. Korkean veden aikana ainesta kasautuu myös metsävyöhykkeen alaosaan, missä se helposti hajoavana vaikuttaa olennaisesti rantalehtojen syntyyn. Selkärangattomista eläimistä on toistaiseksi niukasti tietoa. lapasorsa, isokuovi, naurulokki, kalatiira, lehtokerttu, pensaskerttu ja harmaasieppo. Syvänteissä vettä on parikymmentä metriä. Saaret kuuluvat lähinnä ulappavyöhykkeeseen, missä meren vaikutus tuntuu voimakkaana. Avoimilla, louhikkoisilla ja usein jyrkähköillä rannoilla niittykasvillisuutta ei ole lainkaan. Vähän kauempana rannasta ovat punanataniityt ja tyrnipensaikko, joka rajoittuu puolestaan harmaaleppälehtoihin. Perämerelläkin ne esiintyvät vain hyvin suppeilla alueilla. Lehdoissa mesiangervo on luonteenomainen kasvi. Kuivimmilla nummilla katajakaan ei kasva, ja siellä ovat sianpuolukka, poronjäkälät ja lumijäkälä luonteenomaisia kasveja. Merilintujen ja hylkeiden valtakunta Eläimistä kannattaa mainita etenkin hylkeet ja rikas merilinnusto. Nuorimmat ovat juuri merenpinnan yläpuolelle kohonneita, eivätkä vanhimmatkaan ole kuin noin tuhannen vuoden ikäisiä. vsk.. Pohjoiset lajit leimaavat linnustoa. somersara, suolasara, merisara, vihnesara, merihanhikki, merikohokki ja pulskaneilikka. Tavallisesti näiden pohjoisten lajien esiintyminen Itämerellä selitetään siten, että ne olisivat jääkauden jälkeen siirtyneet Vienanmereltä muinaisen Itämeren alueelle ja sitten pakenevaa merta seuraten olisivat vähitellen saapuneet nykyisille kasvupaikoilleen. Alue kuuluu Kemin ja Tornion kaupunkeihin, mutta on kokonaan valtion omistuksessa, joten puiston perustamiselle ei pitäisi olla esteitä. Eteläisiä lajeja ovat mm. Saaret ovat matalia, korkeintaan vain muutaman metrin korkuisia. Rantaniityillä vesirajan tuntumassa kasvaa mm. Suolakkokasveja onkin vain muutamia lajeja eikä varsinaisia suolakkokasviyhreisöjä ole lainkaan. Perämerellä maa kohoaa peräti yhdeksän millimetriä vuodessa, ja tämän takia kasvillisuus ja muu luonto elävät jatkuvassa muutostilassa. Perämereltä puuttuu myös kokonaan rakkolevä, joka on eteläisille merialueillemme erittäin luonteenomainen ja meren rannalle kasaamat rakkolevävallit vaikuttavat tyypillisesti rannan ekologiaan. Erityisesti kannattaa mainita ns. Kulttuurin aikaansaannoksia ovat Selkäsarven kalastajakylä ja yhdeksän muuta kalastustukikohtaa ja muutamat loma-asunnot. maankohoamisen ja sen luonnossa aiheuttamien muutosten tutkimiselle. Uusia kareja nousee merestä, laajenee, yhtyy toisiin saariin ja kehittyy lopulta mantereen niemiksi. Riskilälle sopivia kivirakkoja onkin tarjolla useita. ·saariryhmistä Sarvet ovat uloimpana ja Huiturit ym. Kohotessaan maa muuttuu kuivemmaksi ja koivujen väliin ilmestyy aluksi yksittäisiä katajia, ja vähitellen metsä muuttuu katajanummeksi. Luonnontilaisen kehityksen turvaava kansallispuisto olisikin antoisa mm. Ryhmään kuuluvat ruijanesikon lisäksi mm. Mannerjäätikkö on vaikuttanut ratkaisevasti maisemakuvaan. Useita kotoperäisiä kasvilajeja Perämeren kasviston erikoisuutena on joukko endeemisiä, kotoperäisiä kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla. Pohjan muodot vaihtelevat paljon enemmän kuin pinnan yläpuolella, joten aikojen kuluessa saaristomaisema täällä Pohjanlahden perukassa tulee olemaan nykyistä monipuolisempaa. Hanke onneksi ehti lähteä ajoissa liikkeelle, sillä 1970-luvun alussa saaristo haluttiin kaavoittaa yleiseen virkistyskäyttöön. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi Ruotsin ja Suomen kanssa yhteisesti . Rakkolevä puuttuu Perämerellä vesi on niukkasuolaista. sisempänä. luonteenomaisia laajat ulapat ja kaukana toisistaan sijaitsevat saariryhmät. Meri on verraten matalaa, suurin osa alueesta on noin kymmenen metrin syvyistä. Puistoa ei ole kuitenkaan toteutettu. Saarten linnusto on kärsinyt kuluvana vuosisatana suuresti ihmisen toiminnasta, mm. Maankohoaminen voimakasta, luonto jatkuvassa muustostilassa Pohjanlahdella maa kohoaa voimakkaasti . Saaret ovat huuhtoutunutta moreenia, ja rannat ovat yleensä louhikkoiset. Kivikkoisilla kareilla, puuttomilla luodoilla ja osittain isommillakin saarilla tiirat ja kahlaajat hallitsevat ilmatilaa ja sotkat ja koskelot vesiä. Jään kulkusuunnan vaihtuminen näkyy esimerkiksi saarten ja vedenalaisen maiseman suuntautumisena toisaalla luoteesta kaakkoon, toisaalla pohjoisesta etelään . Saarten kuivia lakiosia kohti kuljettaessa lepikkö muuttuu vähitellen koivutai pihlajametsäksi. Niillä on erillisesiintymä Itämerellä, eräillä vain Perämerellä. Kansallispuistokomitean mietinnössä (1976) Suomen puoleisen puiston alueeseen on rajattu vettä 13 000 hehtaaria ja saaria 240 hehtaaria. Rantaniityt, pensaikot, lehtimetsät, katajanummet ja paikoin saarten keskustan muinaisrannat pyöristy14 neine kivipoltereineen leimaavat maisemaa. Useiden saarten laet ovat louhikkoa, ja ns. Suurin ja arvokkain osa puistosta sijaitsisi Ruotsin puolella. ruijanesikkoryhmään kuuluvat merenrantakasvit, joiden pääelinalue on Vienanmerellä ja Jäämerellä. Suomen ja Ruotsin yhteinen kansallispuistohanke Perämeren kansallispuiston tarkoituksena on säilyttää Perämerelle ominainen ulkosaaristoalue. rantaluikka, luhtakastikka, meriluikka ja tupassara. Saarten sisäosissa on laajalti nummikasvillisuutta, ja katajanummet ovat yleisiä. Norppia oleskelee verraten säännöllisesti mutta niukasti alueen eteläosassa, missä on useita hyljekareja. Harvinaisuuksiin kuuluu rantakurvi, jonka läntisen Euroopan ainoat pesimäpaikat ovat Oulun-Kemin seudulla. Puistosuunnitelman Suomen puoleisilla saarilla pesii Pentti Rauhalan mukaan 51 lintulajia, yhteensä noin 1 200 paria. Hallista on sitä vastoin havaintoja vähän. korkeampi kasvillisuus puuttuu sieltä kokonaan. Rantaviiva pakenee, ja lopulta vesiekosysteemistä tulee eri vaiheitten kautta metsäekosysteemi. Miten nämä ainoastaan Perämerellä tavattavat lajit ovat nykyisille kasvusijoilleen asettuneet on hieman epäselvää. Näitä ovat mm. Kallioperä ei ole missään näkyvillä
Kivi on ollut Upsalan ja Turun piispojen mahtialueen rajamerkkinä, ja myöhemmin se palveli vuoden 1809 rauhan jälkeen valtiollisen rajan pyykkinä. Merenkulkijan vaarallisesta työstä muistuttaa puolestaan puuristi MaaSarven pohjoispäässä. Aukeista niityistä rantalinnustokin hyötyisi. Ehkä Vähä-Huituriin voisi kuitenkin jättää pienen istutusmetsikön. Selkäsarven kalastuskylään voitaisiin tehdä opastuskeskus ja kalastusmuseo. Vielä tämän vuosisadan alussa kylän asukasluku oli silakanpyynsuoMEN LUONTO 5/ 84 43 . Lintukantojen pienenemisen syyksi on arveltu etenkin pesimäaikaista häirintää, munien keruuta ja jopa pesien särkemistä. Vanhimman kalastuskylän jäännösten tuntumassa on kiveen hakattu aurinkokello, jossa on vuosiluku 1798. Myöhemmästä historiasta ja kieltolakiajan yritteliäisyydestä kertovat lakiosien louhikoissa olevat pirtukellareiden jäännökset. Tämä olisi myös aktiivista luonnonhoitoa. ne kolkat viidessä saaressa, joihin on asennettu saaristopuhelimet. Soveliaimmat lomamökit voidaan vuokrasopimuksen päätyttyä ottaa puistokäyttöön, loput tulee purkaa. Kolmelle saarelle metsähallitus on istuttanut mäntyä ja kuusta. Metsätaloudellista merkitystä ei alueella ole, eikä metsiä ole pahemmin hakattu. Tukikohta lienee sijainnut Selkäsarvessa. Laiduntamista olisikin muutamalla saarella syytä jälleen harrastaa. Vähä-Huiturissa ja Pensaskarissa istutuksista on tulostakin . Monikäyttöinen, toimiva puisto Puiston perustamissuunnitelman mukaan puisto jaettaisiin perusvyöhykkeeseen ja suljettuun vyöhykkeeseen. . Lampaita, vasikoita, joskus hevosiakin on ollut aina vuoteen 1965 saakka. ' 1 :111,\ 5 10 15 km Ruotsin ja Suomen Perämerelle yhteistuumin suunnitteleman kansallispuiston suurin ja arvokkain osa on Ruotsin puolella. Valvonta sopii parhaiten merivartiolaitoksen tehtäväksi, jolla jo on tukikohta Selkäsarvessa. Asiaa ihmeteltyäni kuulin, että alunpitäen tarkoituksena oli ollut rauhoittaa Sarven Pitkäletto, joka tosiaan on hyvä lintusaari, eikä Huiturin Pitkäletto. Lehtikarissa katajanummet on kulotettu ennen istutusta. Nämä tulisi ainakin suurimmaksi osaksi poistaa. Tätä varten on rannoilla taulutkin, mutta tekstin on ainakin Pitkäletolla ajan hammas täysin kalunnut. Sattuuhan sitä. Veneretkeily vaatii ohjailua. Piispainkivi ja pirtukellareita Iso-Huiturin laella on kivistä ladottu lähes kolmemetrinen kasa, joka tunnetaan piispainkivenä. Kalastuskylän ja tukikohtien toiminta jatkuisi nykyisellään. Ristissä olevan tekstin mukaan paikalta löytyi kesällä 1905 edellisen syksyn myrskyssä Oulun ja Hailuodon välillä hukkuneen luotsin ruumis. Ne on kaikki rakennettu perinteiseen tyyliin, ja ne on katsottu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi . Suomen sodan jälkeen tiedetään kalastajien tulleen Hailuodosta saakka Sarven saaristoon, kun heidän aikaisempi tukikohtansa Malurissa, Malörenissä Ruotsin puolella suunniteltua puistoa, joutui Haminan rauhassa Ruotsille. Suurimmat kaadot on tehnyt Mauri-myrsky. Suomen puolella on luonnonsuojelulailla rauhoitettu Pauha (1) ja Huiturin Pitkäletto (2). Saari tosin ei olekaan mikään merkittävä lintusaari. vsk. Selkäsarven kalastajakylän lisäksi ammattikalastuksella on yhdeksän muuta tukikohtaa. Iin Krunnien saariston rauhoittaminen 1930-luvulla on saanut lintukannat voimistumaan. On yllättävää, että aivan uusiakin mökkejä on rakennettu. Perinteistä ammattikalastusta tuettaisiin luontaiselinkeinona. tiaikoina kolmisensataa. Näin esitetään komiteamietinnössä. Karjaa ei alueella enää pidetä. Muita kuin kansallispuistokäyttöä ja ammattikalastusta palvelevia rakennuksia ei tulisi sallia. ovat kokonaan kadonneet. Nykyisin alueella kalastetaan ainakin yhtä paljon kuin ennen, mutta kalastuksen luonne, pyyntivälineet, veneet ja saaliin käsittely ovat muuttuneet, eikä tukikohtia enää tarvita samalla lailla kuin ennen. Rakennukset ovatkin rappeutumassa, joten kunnostusta tarvittaisiin pikaisesti. 15. Nykyisin Huiturin Pitkäletto ja Pauha ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja maihinnousukieltoineen. Nummikasvillisuuteen laiduntamisella on ollut huomattava vaikutus. Tätä varten tulisi osoittaa autiotupasaaret ja telttailusaaret satamineen ja maihinnousupaikkoineen. Näin tulisi ilmeisesti käymään myös Perämeren kansallispuiston alueella. Tämän verkoston voisivat muodostaa esim. Jälkimmäiseen kuuluisivat lintusaaret, joille maihinnousu olisi kielletty huhtikuusta heinäkuun loppuun ja hyljekareilla ympärivuotisesti . Aikaisemmin laiduntaminen kuului olennaisesti saariston toimintaan ja muovasi myös ympäristöä. Seurauksena on laaja, masentava luurankopensaikko ja muutenkin epäonnistunut metsitys. Kansallispuisto vaalisi myös kalastuskulttuuria Ammattimaisella kalastuksella on alueella vahvat perinteet, ainakin 1700-luvulta saakka
Vesipääsky on Lapin lintu, mutta pesii myös Pohjanlahdella . vsk .. Pohjanlahdenlauhan ainoat kasvupaikat maailmassa ovat Perämerellä. Jäämeren ja Vienanmeren rantamilla kasvavalla pulskaneilikalla on erillisesiintymä Perämerellä. Pohjoista tuulahdusta tuovat alueelle myös mm. 16 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Perämerellä on rikas merilinnusto. Kotoperäisiä kasveja, hylkeitä, rikas linnusto, vanhaa kalastajakulttuuria ... lapinsirri, riekko, suokukko ja jouhisorsa. Kansallispuisto suojelisi sen kasvupaikat. Pilkkasiipikin pesii suunnitellun kansallispuiston saarilla. Suunnitellun kansallispuiston asukkaita sekin
Puiston perustamisen jälkeenkin alueella saisi kalastaa ammatikseen. 17. vsk. SUOMEN LUONTO 5184 43 . Kalastuksella on puistossa kymmenkunta perinteiseen tyyliin rakennettua tukikohtaa ja yksi kokonainen kalastajakylä. Ne kaikki on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Myös ihmisellä olisi sijansa kansallispuistossa
Erityisesti erilaisten tulokaslajien kartoitus oli hankalaa, siksi huonot tiedot niistä on. HARRA5T AJIEN POLUILTA Nyt tarkkailemaan lähinurkkien kasveja Vallan lintumiehiä kadehtien olen lueskellut Suomen lintuatlasta kunpa kasveistakin saataisiin joskus aikaiseksi tuollainen rynnäkköinventointi, jonka tulokset kertovat todellisen ajankuvan, tämän hetken tilanteen, ilman vuosikymmenten takaisten tietojen painolastia. Niistä kerrotaan myös suomenkielisissä, värivalokuvin tai -piirroksin kuvitetuissa -oppaissa, joista hyvin pääsee alkuun. Tämä loppukesä onkin antoisaa aikaa tarkkailla juuri lähinurkkien kasveja: joko kurttulehtiruusu ryöhää pitkin järvienkin rantoja, paljonko on piparjuurta tai lupiinia pientareilla ja joutomailla, onko lähimetsissä lehtikuusen tai pihdan ta1m1a, orapihlajia, happomarjapensaita, tuhkapensaita; mitä kasveja on säilynyt vuosikymmeniä sitten autioituneissa pihoissa ja puutarhoissa; ovatko ne vain säilyneet istutuspaikoillaan vai levittäytyvätkö ne vähän kerrassaan laajemmalle, tekeekö pih!aja-angervo tai pensasangervo siementä jne erilaisia koriste-, viljelyja rikkakasveja riittää tarkkailtavaksi ja lähes kaikista niistä tiedot ovat huonot. Hyvin kiintoisaa on seurata vuodesta toiseen vaikkapa pihanurmikkonsa tai tietyn metsänreunan sienten ilmaantumisen ajankohtaa ja verrata sitä kesän säihin. Näytteiden etikettitiedotkin ovat keskimäärin huonoja. Läheskään aina ei esitetiedoista käy ilmi edes se, onko kasvi viljelty vaiko karkulainen, satunnainen tulokas tai pysyvä rikkakasvi. Ja koska Retkeilykasvion kartoissa sekä tekstissä varmaan on paljon huomautettavaa tai täydennettävää, pannaan tähän loppuun toimituskunnan osoite: Helsingin yliopisto, Kasvimuseo, Unionink. Ihmisen seuralaisia on tarkkailtu ja niistä on kerätty näytteitä museoihin paljon vähemmän kuin alkuperäisistä luonnonkasveista; ei edes niiden tulemisia ja häviämisiä ole useinkaan kirjattu. Toistaiseksi on siis tyydyttävä pienimuotoisempiin yrityksiin. Niitten parissa riittää askaroitavaa valokuvauksesta, keruusta ja tunnistamisesta aina vakavamieliseen tutkimukseen saakka: jopa useiden ruokasientenkin ekologia ja esiintymisalue tunnetaan puutteellisesti. Kaikki kasvimuseomme ottavat mielellään vastaan myös hyvin etiketoituja näytteitä. Jos haluaa tietoja vaikeammista sienisuvuista tai harvinaisemmista lajeista, opasvalikoima suppenee. Melko vähäisellä työllä harrastajat voivat lisätä tietojamme aivan olennaisesti. Joka tapauksessa sieniharrastus on parasta aloittaa opettelemalla tavallisimmat ruokasienet, vaikkei itse sieniruo'ista pitäisikään ruokasienistä tai myrkkysienistä jokaiselta sienituntijalta kuitenkin eniten neuvoa kysytään . Suomenkielellä ei ole tarjolla kuin Suursieniopas, joka esittelee kasviotyylisin lyhyin tekstein ja piirroksin tuhatkunta sientä. Niinpä ruokasienestäjän ei ole tarvinnut palata metsästä tyhjin toimin: keltavahveroita, haperoita ja talleja on ollut jo heinäkuusta lähtien, elokuussa alkoi rouskujen aika ja syyskuulta sienikausi jatkuu vahakkaiden, valmuskojen, mustesienten, suppilovahveroiden ja torvisienten merkeissä aina lumen tuloon asti . Uskon, että näitä pikkukarttoja tutkistellaan maakunnissa yhtä innokkaasti kuin Lintuatlaksenkin karttoja; ai18 nakin näissä on enemmän keskustelun varaa, sillä Retkeilykasvion toimitus ei kuvittelekaan, että kartat olisivat yksityiskohdissaan oikeita. Jo ensi kävely halki Hetan paljasti monia kasvion karttamerkintöjä pelkiksi arvausleikeiksi, kuten jo kasviota tehtäessä todettiinkin rikkaruohojen ja tulokaskasvien osalta: Ojanpenkalla helotti heti keltainen siperianunikko; joka niityllä törrötti hevonhierakkaa; tieluiskat ja niityt ovat kirjavanaan isokukkaista ketosilmäruohoa; useammassakin perunamaassa on peltovillakkoa mutta aikanaan ilmestyvään toiseen painokseenhan nämä puutteet korjataan. vsk.. Vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta nämä kartat sisältävät uutta tietoa verrattomasti enemmän kuin itse kasvion teksti: ensimmäistä kertaa on maakunnittain luonnehdittu kunkin lajin alkuperäisyyttä, yleisyyttä ja riippuvuutta ihmisestä. Mutta atlastyön vaatimaa noin 2 000 innokasta kasviharrastajaa ei taida vielä aikoihin olla. Sieniherkut ovat herättäneet monissa ihmisissä laajemmankin kiinnostuksen sieniin . Kaikkien Suomen sieniharSUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . mikrosieniä toinen mokoma. Tänä kesänä on kuivan toukoja kesäkuun jälkeen vettä riittänyt. Aloita sieniharrastus Terveisiä täältä kuusirajan takaa, Enontekiön Hetasta. 44, 00170 Helsinki. Olen täällä kuukauden verran kasvistamassa ja samalla tietenkin testaan uutta Retkeilykasviota. Ulkomaisia kirjoja on olemassa, mutta niissä lajivalikoima on meille osittain vieras ja puutteellinen. Näin vähä vähältä rakentuu kuva sienisadon ja kesän säiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Uudessa Suomen Luonnonsuojelun Tuen Retkeilykasviossa on lähes joka lajista levinneisyyskartta. Tekeillä on englanninkielinen yhteispohjoismainen sienikasvio (vai pitäisikö sanoa sieniö), josta kerrotaan enemmän sen valmistuttua . Isokokoisia lakkisieniä lienee meillä pari tuhatta lajia ja pieniä ns
Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joille linnut ovat tärkeitä. Kaksi töpökattilajiamme (suku Metrioptera) kimittävät korkealta, mutta kaislahepokatti (Conocephalus dorsalis) vielä ylempää : sen laulu ei mahdu ihmisen kuuloalueelle ollenkaan ja jää siis meiltä asiattomilta kuulematta. Mutta ei vielä ole syytä lopettaa talviruokintaa. Matalilla rannoilla on nyt paljon lintuja. Uutterien kotkamiesten satojen työtuntien ja hikisten haaskareissujen palkka on nähtävissä. Lapissa lajimäärä jää sataan. Joten työsarkaa riittää. Vuosina 1974 79 suoritetussa lintuatlaksessa havaittiin parhaalla 10 x 10 km ruudulla 141 lajia. Varovainen on oltava myös otuksen käsittelyssä, jos se otetaan määrittämistä varten kiinni. Elosyyskuun vaihteessa valtaosa linnuista muuttaa yöllä ja jonkun sirahduksen kuuleminen pimeältä syystaivaalta ei jokaiselle kerro äänen päästäjää. Lajimäärän kohotessa yli 200:een voi sanoa asuvansa hyvin tutkitussa kunnassa. Mikäli pesiviä lintulajeja on yli 120, voi todeta asuvansa hyvässä "lintukunnassa". Toinen mielenkiintoinen tutkimuksen kohde on oman kotikunnan linnusto. Syyspukuiset linnut ovat vaikeasti tunnistettavissa, mytta nykyisten lintukirjojen avulla selviää nimi lähes jokaiselle siivekkäälle. Marjanpoiminnan lomassa voi jokainen tehdä hieman kirjoituspöytätutkimusta ja lähettää tuloksensa allekirjoittaneelle (os. Arat hepokatit ovat taitavia piiloutumaan etsijän katseilta, joten niitä on lähestyttävä varovasti ja ääneti. Seppo Vuokko Syylänpurijoiden soittelua kuuntelemaan Talven odotuksessa monet kuusijalkaiset jo rauhoittavat elämänrytmiään: kaivautuvat maahan koteloitumaan, vetäytyvät pitkän lepovaiheen, diapausin, pysähtyneeseen olotilaan . Syksyisin lintuja on paljon enemmän kuin keväällä. Antti Karlin Piirrokset Seppo Leinonen 19. Hepokatin puraisua on käytetty syylien parannuskeinona, siitä nimi. Viime vuonna määrä jäi 26 poikaseen. Kokemus kyllä opettaa olemaan työntämättä sormia hepokatin vahvojen leukojen ulottuville. Lajeista suurikokoisin, niittyhepokatti (Decticus verrucivorus) ääntelee päiväsaikaan, kun lehtohepokatti (Tettigonia viridissima) on hämärän ja pimeän ajan soittelija. ilman lämpötilan mukaan. On hepokattien vuoro tulla esille ja kuuluville. Heinäsirkkojen soinnukkaampaa ja matalaäänisempää laulua on kuultu jo varhemmin kesällä, hepokatit aikuistuvat myöhemmin ja siksi niiden lauluakin kuulee vasta kesän ja syksyn taitteessa. ks. Nyt on aika kulkea rannoilla seuraamassa pääskysten ja kottaraisten parveilua sekä tietenkin lieterantojen lintumaailmaa. Esimerkiksi niittyhepokatin tieteellinen lajinimi verrucivorus tarkoittaa juuri syylänpurijaa. Hepokattien soittelu on etuSUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Edelleen kotkia vainotaan, niiden munia kerätään ja hakkuut uhkaavat pesimäsaaria. Todettakoon, että 1970-luvulla merikotkamme saivat lentoon 79 poikasta ja 1980-luvun viiden ensimmäisen vuoden poikasmäärä on jo 109. Kun on yhdessä paikassa valvonut yhden vuorokauden ja kirjannut esimerkiksi puolen tunnin välein jokaisen laulavan lintulajin, on tehnyt lintukellon. Voi merkita muistiin esimerkiksi oman kotikunnan alueella varmasti pesivät tai varmasti havaitut lintulajit. Lajit voi oppia tuntemaan laulusta kuin linnut ikään, joskin laulu vaihtelee jonkin verran mm. Sen osoite on Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki . Hyönteisten tarkkailija saa vaihteen vuoksi käyttää kuuloaan, kun syylänpurijat aloittavat konserttinsa. Yöllä voi kuulla myös pensashepokatin (Pholidoptera griseoaptera) harvatahtista ääntelyä. Eri lajien soittelun tunnistamaan opettelu käy samoin kuin vieraan linnunlaulun alkuperän selvittäminen: hiivitään varovasti äänen suuntaan ja määritetään näkyviin saatu hyönteinen, aluksi ehkä ottamalla otus kiinni tarkastelua varten . Useimmat kahdeksasta hepokattilajistamme ovat maamme eteläisen osan asukkeja. Muutamilla menot kuitenkin vasta alkavat. Etelä-Suomessa pääsee melko helposti 30 40 lajiin, mutta Lapissa jää 20 lajiin . s11p1en hankaamista to1S1aan vasten. Kuulakkaat syysilmat ovat hyviä muutonseurantapäiviä. Lintukello kannattaa tehdä hyvällä säällä ja sen voi uusia vaikka joka vuosi ja miettiä onko joku lintu hävinnyt tai runsastunut. Tuskin merikotkillamme menisi näin hyvin, ellei kotkille olisi tehty haaskoja. Seuralla on paikallisyhdistyksiä eri puolilla maata, ja seuran Sienilehti ilmestyy neljästi vuodessa. Itse asiassa hepokattien siritys muistuttaakin sirkkalintujen sirinää, lauluajankohta vain on toinen . Apua voi pyytää kokeneemmalta lintuharrastajalta ja samalla oppii uutta luonnon kirjasta. hallituksen jäsenet). vsk. rastajien yhdistys on Suomen sieniseura. Merikotkilla oli tänä vuonna todellinen menestysvuosi, sillä merikotkamme saivat varmuudella lentoon 29 poikasta. Harva on kuitenkaan koskaan tehnyt lintukelloa ja harva taitaa tietää, mikä lintukello on. Seppo Parkkinen Tee lintukello Kesä alkaa taas olla takana. Ääntä pitävät vain koiraat ja soiton tarkoituksena on houkutella naaraat paikalle. Jälkimmäisen laulu on edellistä nopeatempoisempaa
Kallioperää onkin osuvasti kutsuttu luonnon kivijalaksi. Kivikunnan ja muun elottoman luonnon tärkeys elämisen ehtona helposti unohdetaan. Suomen kallioperä on syvälle kulunut leikkaus muinaisista vuorijonoja poimuttumisvyöhykkeistä. Kallioperämme viettää nyt rauhallisia vanhuuden pa1v1a. Myös ihmisen toiminnat ja hyvinvointi riippuvat kallioja maaperän eli maankamaran ominaisuuksista ja aarteista. Martti Lehtinen SuoIDen kallioperä Luonto ymmärretään usein vain kasvija eläinkuntana. Kallioperämme on karua, ja sille on ominaista gneissien, liuskeiden ja graniittisten kivien runsaus. vsk .. Takana on myrskyisä nuoruus tulivuoritoimintoineen ja poimuttumisineen sekä rauhallisempi keski-ikä lohkolii20 Jyrki Luukkonen SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Tällaista kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Vaikka kallioperämme on lähes kokonaan maaperän ja vesistöjen peitossa vain noin kolme prosenttia on paljaana se vaikuttaa suuresti luonnonmaisemaan, vesistöjen ja maalajien sijaintiin ja laatuun. Kallioperä ja maalajit kuitenkin vaikuttavat ratkaisevasti elämän edellytyksiin niin maalla kuin vedessäkin. Kallioperämme vanha ja vakaa Peruskallioalueille on ominaista tasaisuus ja rauhallisuus