Voi Pohjanmaa! Tyrni Pohjolan pieni appelsiini. Suomen Luonto Tuli irti metsässä
Maakulot eivät tapa suuria puita , mutta tuulenpuolella lietsovat liekit saattavat polttaa paksun kaarnan läpi hitaasti kylestyvän haavan , palokoron , joka vuosikymmentenkin kuluttua kertoo menneestä kulosca. Nykyään huhtasieni on harvinainen ja ni~kka, harvoin sitä löytää ateriaksi asu. Se jää pioneereille, joilla ei taas ole sijaa metsän myöhemmissä kehitysvaiheissa. Paloalueella saavat ensi vaiheessa vallan levät, rupijäkälät ja sammalet. Palon jälkeen se kukkii ja tuottaa siemeniä jotka jäävät vuosikymmeniksi , ehkä -sadoiksi uinumaan maaperään , kunnes uusi palo taas kuumentaa ne itämiskykyisiksi. Silloin kansa tunsi sen ja käytti sitä. oik.) kasvaa alkukesästä lähtien palopaikoilla ja nuotiosijoilla kuvassakin sillä on hiiltä varpaissaan ja seuranaan nuotiosammalia. j C C C C Heikki Laurila I1~ 1 jtl:!n ~~t~;}nt aivan erilainen kasvupaikka kuin ennen: varjoisasta, viileästä ja kosteasra on tullut valoisa, kuuma ja kuiva. Toiset kasvit hyötyvät tulesta, jopa vaativat sitä, toiset kärsivät. Puistamme mänty kestää tulta parhaiten. Sienistä palohelokka (ylh. Ohuckaarnainen kuusi taas on herkkä culelle. Huhtakurjenpolven (ylh. '; ..'.l g .2. Esimerkiksi Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä tällaisia palokoroisia mäntyjä on runsaasti. Ennen paloa kasvaneista kasveista vain aniharvat pystyvät valtaamaan vapautuneen alan. Maicohorsma ja vartu ovat tuttuja paloalueiden valtaajia. vas .) siemenet vaativat itääkseen hetken 5060 asteen lämpöä. Mauri Korh onen ,;; .__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ...J. Rehevämmillä kasvupaikoilla missä kuusi aina lopulta voittaa männyn , mänty voi mersäpalon jälkeen vallata asemansa takaisin. Myös huhtasieni tarvitsee tulta ja vanhoilla kaskimailla sitä olikin runsaasti
4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyynti : Exomark, puh . lnonumero 12 mk . Työllisyys ja ympäristönsuojelu kun eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Muita vaihtoehtoja julkisen liikenteen kehittämistä ja työaikojen ja myös koulujen alkamisen porrastamista ei edes harkita. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. ,sk. Rakennustyöläisten ele on historiallinen, sillä tähän asti ammattiyhdistysliike on ympäristöasioissa lymynnyt homeisissa kellareissa. Kun kysymys on ollut työpaikoista, ammattiyhdistysliike on auliisti säestänyt työnantajaa välittämättä ympäristön turmeltumisesta. 4200 mk Lisäväri 850 mk netto . Tiet auki taivasta myöten. Viimeisin kummajainen on Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän moottoritien leventäminen ja rinnakkaistien rakentaminen rannan ja tien väliin. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perjantaihin -klo 8 .30-16 .00 , kesäkuukausina 8.30-15. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmesty.y kahdeksana numerona. Yksityisauto on kaiken suunnittelun perusta ja sen mukaan mitoitetaan kaikki . 2/ls4100mk 1/. 30. 90719' 963, 90-760 937 TOIMITUS Pääioimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittajat : Jorma Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Taottu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin, Ulla Kokko , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen, Helge Rontu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. Syynä on Länsiväylän ruuhkautuminen vaikka ruuhkaa ei ole kuin puoli tuntia maanantai-aamuna ja saman verran perjantai-iltapäivänä, ollaan valmiita sijoittamaan satoja miljoonia hankkeeseen. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Lito-Scan Ab , Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Hyvä esimerkki vanhoista asenteista saatiin huhtikuun lopulla, kun kolme puualan ammattiliittoa, Maaseututyöväen liitto, Puutyöväen liitto ja Paperiliitto esittivät SAK:n valtuustolle toimia, joilla puu saataisiin liikkeelle. ILMOITUSHINNA T mv. Joukkovoimaansa se ei ole käyttänyt sekä parantaakseen yhteistä elinympäristöämme että turvatakseen työpaikkansa. l s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 1/4 s 800 mk takak. Tilauksia välittävät m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Samanlainen ylimitoitus näkyy kaikkialla: joka kirkonkylän sivuitse rakennetaan ohikulkutie, uusia teitä suunnitellaan. Kannattaisi käyttää nyt rakentamiseen suunnatut markat teiden kunnossapitoon tieverkostomme on riittävän tiheä!. Kaksi dramaattista tapahtumaa ammattiyhdistysliikkeen ympäristöpoliittisella taipaleella. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Täytyy vain toivoa ettei takatalvi yllätä ja että muut liitot tulevat järjestövoimallaan mukaan parantamaan yhteistä elinympäristöämme. Ruusu rakentajille Vuonna 1971 työläiset valtasivat Laukaan Lievestuoreella sellutehtaan, jonka vesioikeus oli uhkasakolla pakottanut sulkemaan ovensa liiallisten saastepäästöjen takia. SAK:n ympäristöpoliittinen ohjelma on jäänyt hengettömäksi, kun teot ovat puuttuneet. Tämän vuoden kesäkuussa Rakennustyöläisten liitto uhkasi Äänekoskelle rakennettavan Metsäliitto Oy:n Metsäbotnian sellutehtaan rakennustyömaata hakusaarrolla, mikäli tehtaalle ei hankita riittävän tehokkaita puhdistuslaitteita. Ne jäivät vain karvan verran jälkeen isänmaanparturi Kullervo Kuuselan esittämistä pakkotoimista . Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . Liikennesuunnittelu ei juuri ympäristönsuojelijain kehuja ansaitse. Suomen Luonto Nro 5 1983 42. Rakennustyöläiset ovat nyt osoittautuneet kevään ensimmäiseksi pääskyseksi
Teuvo Suominen: Helena Kekkonen , rauhankasvat~a . . . . .... ... . . Eero Vallisaari: Intohimona tiede. . . . . . .. .... . . ....... . Tapio Lindholm ja Harri Vasander: Tuli kuuluu metsän elämään . ... .. . ... . . . .. . . .. ..... .. . . . . . . . .. . Tiet auki taivasta myöten. . . . .. ... Jarmo Kovanen : Virtavedet kadotettu luonnonvara. .. Jaakko Luoma: Voi Pohjanmaa' . .. . . . Seppo Vuokko : Tyrni , Pohjanlahden pioneeri Lain suojaan : huuhkaja, selkälokki ja iso kultasiipi 3 Ulrica Cronström : Matkakuvia tulen ja jään saarilta . .... . . ... ........ . ........ ... ..... . . . 3 Olof Biström : Pienet lyhd yt kesäyössä . . . . ... . .. . . . . . 15 Kirjallisuutta .... 10 Katsauksia , uutisia .. . . . . Lassi Rautiainen: Ei vettä rantaa rakkaampaa . 20 Jukka Parkkinen : Kaukana syvissä metsi ssä . Huutoja korvesta ..... . SUOMEN LUONTO 5 1983 Ruusu rakentajille . .. lu onnonsuojelu ja 5 isänmaa ....... .. . . .. .. . . . .. . . ....... .. . .. . .. . . ..... ... . ....... . 25 Jorma Laurila : Luonnonkuvaaja Berliinissä .. . ... . 30 33 36 42 44 48 55 60 62 6 5 67. Summaries of the Main Arcicles . . . .. . . . .
Koko 19 70-luvun ajan Helena Kekkonen oli tuttu näky Suomen luonnonsuojeluliiton toimistossa ja tilaisuuksissa. Olen koko ikäni ollut vastavirtaan kulkija. Hänen työssään yhdistyvät rauha, ympäristönsuojelu ja kulttuuri. Sitten kansainvälinen tunnustus nosti hänet julkisuuteen: hän sai Unescon ensimmäisen rauhankasvatuspalkinnon 1981. Samalla pohdimme omaa vastuutamme. Teuvo Suominen Helena Kekkonen, rauhankasva ttaj a Helena Kekkonen ehti uurtaa uraa jos toistakin, monenkaan huomaamatta. Hän hankki lii ton julkaisemaa materiaalia, täydensi sitä muilla lähteillä, kokosi ja kirjoitti. Kannustin oppilaita kysymään ja he kannustivat minua etsimään tietoja . 5. Miksei kemistiinsinööri istu laboratoriossa retorttien keskellä ja suunnittele teollisuusprosesseja. Esimerkiksi laboratoriohoitajalla on osavastuu potilaan hoidosta . Tekeillä oli ympäristökasvatuksen tietopaketti Suomen aikuiskasvatusjärjestöille, sillä hänestä oli tullut Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri. Siltä paikalta hänet nytkin tapaa , Hietalahdenkatu 8:sta , ellei hän satu olemaan esitelmämatkalla Pohjoismaissa , aikuiskasvattaiana Intiassa tai kehitysyhteistyön merkeissä Afrikassa. Mutta kyllästyin tieteenteon kapeuteen , kiinnostuin ympäristöasioista ja niiden mukana ekologiasta. Isäni oli pappina Leppävirralla, hän oli avaramielinen ihminen ja kannusti kulttuuriharrastuksiin . Se kärjistyi ydinaseissa. Kymmenisen vuotta sitten opetin Teknillisessä korkeakoulussa biologiaa tuleville kemisti-insinööreille . Sitten toimin siellä assistenttina ja tutkijana. Minusta piti tulla pianisti , mutta isäni sanoi , että sillä ei elä, pitää olla porvarillinen ammatti. Meillä soitettiin, laulettiin ja luettiin paljon. Talo oli minulle tuttu, olin valmistunut sieltä kemistiksi . VASTAVIRTAAN KULKIJA Eräs kysym ys koski tiedemiehen vastuuta . Potilta menin laboratorio koulun rehtoriksi. vsk . Se on kotiperuja . Ja meillä hyvin koulutetuilla suomalaisilla on osavastuu maapallon kärjistyvistä ympäristöongelmista. SUOMEN LUON TO 5/ 83 42 . Viimeisellä penkkirivillä istut aina muita varctuneempi opiskelija, Helena Kekkonen. Halusin oppilailleni avarampaa ilmapiiriä kuin mikä minua oli ympäröinyt korkeakoulussa
Lisäksi se oli naista alentavaa , siellä sai tuntea olevansa syrjittynä sekä stipendinhaussa että laitteita jonottamassa . •,:.. Miehillä oli muka kaikkeen etusija . Siksi ymmärrän , että vastuu esimerkiksi ydinaseista tai ydinvoimasta ei voi kuulua yksin niille, jotka ovat ne kehittäneet. OPETUKSEN RAJOJA VENYTT ÄMÄSSÄ Toisaalta aikani Teknillisessä korkeakoulussa auttoi minua ymmärtämään, miten ahtaaseen ih miskäsitykseen perustuu tieteellistekninen kulttuuri. Laboratoriokoulun luojana ja kehittäjänä Helena Kekkonen sai tuntuman aikuiskasvatukseen . Myös me näennäisesti rauhallisessa Suomessa olemme kansainvälisten talousraken1eiden kautta ylläpitämässä nälkää . lf . Nuoret ihmiset tulevat kouluistaan kilpailun litistäminä , itsetuntonsa menettänei nä. Arkkipiispa Helder Camara on sanonut: "Nälkä on sotaa". e1 E ~ r -g ~:---; -.. ~-~.,,. -..,. ~ '! ~ -. . Perimmäinen kysymys oli aina : Mikä ylläpitää väkivaltakulttuuria , mikä edistää rauhaa ja tulevaisuutta. Nälän lisäksi ihmisarvoa polkevaa rakenteellista väkivaltaa ovat mm. Esimerkiksi kemia on tavattoman vaativa ala , se vie voimat niin tarkkaan , että avaramman maailmankuvan hankkimiseen ei riitä voimia . >--~ -0 • . Ei ole yksin tiedemiesten vika, että he ajattelevat niin kapeas ti . ,sk. Tieteellinen ura kiehtoi . Pyrin Polille, koska naisen oli vaikeampi päästä sinne kuin yliopistoon . Opin ainakin sen , että nimenomaan aikuisena ihmistä voidaan kouluttaa . ,r .,if -g , f \ •.· *~ .l\. 6 Kolmentoista vuoden ajan hän etsi oppilaineen vastauksia sekä kurssikysymyksiin että yleiseen tiedonnälkään . Kuka voisi innostua ahtaasta kemiankurssista , ellei siihen sisältyisi mahdollisuutta kasvaa ihmiseksi yhteiskuntaan. Täysin toivotonta oppilasta ei sielläkään tullut vastaani , vaikka vanhin oli jo 5 5 v. • •· -'" E /i " · • ~•• < . Mutta jos heissä herää motivaatio aikuisena , he pystyvät avartumaan . rotusorto , vapaudenriisto ja työttömyys. Herkässä murrosiässä olin lukenut Marie Curien elämäkerran. Heitä on laborantteina , mutta myös kemisteinä , insinööreinä , lääkä reinä ja opettajina, sillä monet saivat virikkeen jatko-opintoihin . Entistä paSUOMEN LUON TO )/XJ-12 . Mutta petyin opetukseen , se oli niin ahdasta . Olen yhä kirjeenvaihdossa silloisten oppilaitteni kanssa . Tiedän , millaisia asenteita vastaan on taisteltava paremman tulevaisuuden puolesta . OPISKELUA , VANKILAA JA PERHE-ELÄMÄÄ Reippaat rehtorinotteet eivät aina miellyttäneet muita opettajia ja Helena Kekkonen väsyi itsekin . Keski-ikäisenä hän aloitti opinnot Tampereen yliopistossa 1972 aiheenaan aikuiskasvatus . Silloin he oppivat myös niitä kuivia ja vaikeita asioita , jotka usein ovat esteenä edettäessä uusille aloille . ,.. Laudaturtyötä varten hän meni vankilaan nähdäkseen , miten tieto me nee perille vaikeissa olosuhteissa . Minä hullu ymmärtämätön yritin aluksi opettaa vangeille kemiaa . Kerran tai pari viikossa käytiin konsertissa, teatterissa tai eduskunnassa, haastateltiin päättäjiä, tieteentekijöitä ja taiteilijoita , seurattiin Pasilassa , miten syntyi TV-näytelmä Oppenheimerista, atomipommin luojasta . Sama asennehan elää yhä teekkarihuumorissa, se on vastenmielistä. Jokainen hänen oppilaansa on lukenut lääkäridokumentin "Hiroshiman päiväkirja " ja jokainen hänen luokkansa on nähnyt pommin vaikutuksia kuvailevan elokuvan War Game, vaikka sitä ei Suomen Tv-yleisölle sallittukaan . · ~ ~
Miksi juuri Pohjoismaihin osuu palkintoja. RAUHANKASV ATUSTYÖ PALKITTIIN Finlandia-seminaari on jokavuotinen Unesco-tilaisuus , jonka Helena Kekkonen järjestää . Ihminen oppii uutta , jos hänellä on vähänkään toivoa paremmasta tulevaisuudesta . Mieheni on insinööri , tapasimme Polilla. Juuri näiden seminaarien kautta hänen työtään tunnetaan ulkomailla . H än tukee työtäni filmaaSUO MEN LUONTO HHJ 42 . Palkintoa ehdotti Helena Kekkoselle kansainvälinen aikuiskasvatuksen liitto . Sain hämmäst yttäviä tuloksi a. Toinen puoli palkinnosta jaettiin maailman partiojärjestölle . maila , hänen filminsä kertovat rauhankasvatustyöstä ja niitä käytetään kotija ulkomaisissa järjestöissä , kuten YK-liitossa, Kirkon ulkomaanavussa ja ystävyysseur01ssa. Hän sai ylivoimaisen äänivyöryn . Monet asiat yhteiskunnassamme on tehty naiselle vaikeiksi . Tunnen saaneeni lisäenergiaa naisena olemisesta . SL 8/ 1978) . Seuraavana vuonna palkinnon sai Sipri , Tukholman rauhantutkimusinstituutti (ks. Lavensin opetusta maailmankatsomukselliseen ja rauhankasvatukselliseen suuntaa n . Ehdokkaita oli paljon , mutta vain harvoilla oli kokemusta kaikilta tasoilta . Aiheena on rauhankasvatus . Osaltaan sen avulla hän ansaitsi Unescon ensimmäisen rauhankasvatuspalkinnon 1981 . Palkinnon edellytyksenä on toiminta kolmella tasolla , kansainvälisellä , kansallisella ja ruohonjuuritasolla . Esimerkiksi Alva Myrdalilla ei ollut vastinetta minun laboratoriokoulueikä vankilakokemuksilleni . remmin ymmärsin motivaation merkityksen . , sk . Kokeilin uutta freireläistä pedagogiikkaa. Tuo aik a antoi muutenkin paljo n . Erityisesti 7 i1 E ~ ~ l: ~ 31 i " "O "O C i1 <. Mutta perheen tuki on ollut todella tarpeen . Voimamme rauhantyössä on , että osaamme katsoa tasapuolisesti itään ja länteen . Ensimmäisen kerran oli silm ätysten rakenteellisen väkivallan kanssa
Naiset pitävät hallussaan oikean aivopuoliskon paikkoja , he kansoittavat konsertit, teatterit ja kansalaisopistot , he harrastavat kieliä , kirjallisuutta ja keramiikkaa. 5. SUOME LUO TO ~I BJ 42 . kehitysmaat syyttelevät rauhanliikettä siitä , että se näkee maailman vain idän ja lännen välisenä areenana . Yhä vieläkin joudun luennoillani heidän kanssaan väittelyyn milloin ydinaseista, milloin ydinvoimasta . 4. Sitä tarkoittaa kulttuurikasvatus. Omassa työssäni olen päätynyt näkemykseen , että pahin uhka tulevaisuudelle on keski-ikäisten miesten luutuneissa asenteissa . Tietysti pitäisi puhua vain ihmisestä , kokonaisuudesta , jonka tulisi toimia sekä tunteella että järjellä. Luonnonvaroja ei käsitellä konfliktien syynä . Ympä'ristökasvatus on ihmiskunnan elinehto; lisäksi se antaa näkökulmaa sotien syihin. Aseistariisuncakasvatusta tarvitsevat aikuiset. Voiko se olla älykästä. Tarpeen vaatiessa esiinnyn tekniikan lisensiaattina ja osoitan tietäväni , mistä puhun . Nehän ovat itse saaneet taistella sekä kolonialismia että sen jättämiä vaurioita vastaan. Minä en halua muuta puolustusta kuin väkivallatonta. 3. Kansainvälisyyskasvatus on ollut usein sitä, että hyväntahtoisesti, ylhäältä käsin, opetetaan suvaitsemaan jotakin neekeriä sen sijaan että perehdyttäisiin to1s11n kulttuureihin niiden omista lähtökohdista, historiasta ja arvomaailmasta käsin . Lahjakkaimmat miehet 8 käyttävätkin varmasti molempia aivopuoliskojaan, mutta minun kokemukseni mukaan heitä on kovin vähän . Jotakin hän jo tuntee saaneensa aikaan: koululaki tuntee rauhankasvatuksen. Me naiset vetäydymme liiaksi syrjään, me emme luota toisumme, emme äänestä toisiamme luottamustehtäviin. Miten sotaa voi torjua pienestä syrjäisestä Suomesta käsin. Erityisenä silmätikkunani on parlamentaarinen puolustuskomitea . Luulen, että kehitysmaat antoivat minulle tukensa , koska olen korostanut rakenteellisen väkivallan poistamista rauhankasvatuksen työmuotona . ONKO VIELÄ TOIVOA. Meillä on varaa näyttää esimerkkiä. Mitä seuraavaksi. Helena Kekkonen haluaa palavasti päästä tekemään remonttia koululaitokseen. Suomen tiedotusvälineet hoitavat osuuttaan rauhankasvatuksesta huonosti. Järjestötasolla rauhantyö tosin tunnustetaan, mutta käytännössä tiedotusvälineet toimivat sitä vastaan korostamalla rikoksia, väkivaltaviihdettä ja sensaatioita . Kaikissa aikuiskasvatusorganisaatioissa sitä ei vielä ole otettu omaksi . Kehitysyhteistyötä voimme harjoittaa kahdenvälisten suhteiden pohjalta . KASVA TUSOHJELMA RAUHAA VARTEN Rauhanpuolustajalle hymähdetään helposti , varsinkin jos hän on nainen . Asemamme idän ja lännen välissä on niin loistelias, että sitä ei yksinkertaisesti saa jättää käyttämättä . Miten sellainen voi olla parlamentaarinen , jossa ei ole yhtään naista. Kasvatus eettisyyteen ja humanismiin alkaa sekin lapsena; se on vastafå'äke väkivalcakulttuurille. 7. Ne ylittävät uutiskynnyksen helpoimmin. Meidän pitää luoda aktiivista ulkopolitiikkaa, pyrkiä yhteistyöhön toisten pienten ja sitoutumattomien kanssa . Kehityskasvatus luo pohjaa kehitysyhteistyölle ja jå'nnitysten lieventå'miselle; rakenteellisen vä·kivallan huomaaminen kotimaassa auttaa näkemää'n sitä' myös kansainvä'fisisså' suhteissa. Kasvatus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitukseen on vascalä'äke rakenteelliselle väkivallalle. Kasvatus tasa-arvoon alkaa jo kotona kasvatuksella tyttöjen ja poikien tasa-arvoon. Myös Alva Myrdal on sanonut , että he eivät pääse irti sotilasstrategisista urautumistaan eivätkä sota peleistään . Olen usein puhunut neurofysiologian professori Matti Bergströmin kanssa miehen ja naisen ajattelutavasta , aivopuoliskojen työnjaosta. Yli 80 % työaikana annetusta koulutuksesta annetaan miehille, se on kapeaa ammatillista koulutusta , vasemman aivopuoliskon asiaa . He sanovat, että naiset eivät niistä mitään ymmärrä, koska naiset edustavat tunnetta mutta miehet järkeä. Humanistinen kasvatus on jäänyt kouluissa liian vähiin. 2. Helena Kekkosen " rauhanohjelmaan'' kuuluu seitsemän kohtaa : 1. Seuraavaksi on vaikutettava opettajiin . ,sk. YDINVOIMA , LUONNONVARAT , KULUTUSHYSTERIA Helena Kekkosesta tuli ydinvoiman vastustaja jo laboratoriokoulun vuosina. Vain sillä tavoin katoaa vihollinen maailmasta . Vastaan Siprin entisen esimiehen , Frank Barnabyn sanoilla : " Maailmalla on kaksi toivoa, naiset ja nuoret'' . Kyllä rauhankasvatus on lopullinen suunta, mutta siinäkin on vielä paljon uutta edessä . Menetelmiäkin on kehitettävä , perinteinen autoritaarinen opetus ei tähän sovi. Kemististä tuli kasvattaja , ym päristönsuojelu laajeni rauhankasvatukseksi, kansallinen toiminta kansainväliseksi. Emme uskalla ottaa kantaa , meiltä puuttuu itsetuntoa , pelkäämme aina jotakin . Aihe kiinnosti opiskelijoita , koulutus antoi hänelle pääsyn tietolähteille. 6. He ylläpitävät maailman nykyistä tuhosuuntausta , he ovat sisäistäneet väkivallan rakenteet kilpailuineen ja kovan teknologian arvoineen . Kulttuurikasvatus korvatkoon kapean kansainvå'lisyyskasvatuksen. Mutta yhä me elämme entisissä , olemme kyvyttömiä . Vanhemmiten monet miehet tosin avartuvat. Meidän pitäisi kehittää uusia muotoja tottelemattomuudelle ja passiiviselle vastarinnalle . Mutta minä ihmettelen , mikä on sellainen miesten järki , joka vie maailman tuhoon
D 9. He ovat sisäistäneet väkivallan rakenteet kilpailuineen ja kovan teknologian arvoineen. Yritän syksyllä jakaa työni jonkun toisen kanssa. vs k. Hollannissa on ostoboikotteja turhaa kulutusta vastaan , eri puolilla vastustetaan kauppaa Etelä-Afrikan Helena Kekkonen laittaa toivonsa nuoriin ja naisiin . Eihän siihen vieläkään ole löydetty pitävää ratkaisua. Siksi vanhempia on ensin kasvatetrava . Erityisesti meitä järkytti jätekysymyksen moraalittomuus . Mutta sitten vietin joululomani Tansaniassa ja Sambiassa , vein keräämämme kehitysyhteistyörahat viidakkokylään , jossa niillä hankitaan vesijohtoja ja karjaa . SUOMEN LUONTO ) 18J 42 . Kun joskus palaan luennolta ja olen väittelyssä kohdannut ne kaikkein vanhanaikaisimmat asenteet, tunnen työni menevän hukkaan . Eteenpäin mennaan, mutta kilpajuoksuahan tämä kehitys on pommin kanssa . kanssa. Kun sain palkinnon, olin niin innostunut, että lupasin enemmän kuin olisi pitänyt. He pitävät kiinni sotilasstrategisista uraucumistaan ja sotapeleistään . Naiset ovat alkaneet tiedostaa miehiä paremmin näitä ongelmia, asioiden yhteydestä puhutaan opintopiireissä . Nyt haaveilen osa-aikaisuudesta, sillä haluan itse valita . Pahin uhka tulevaisuudelle on hänen mielestään keski-ikäisten miesten luutuneissa asenteissa . He sanoivat haluavansa kasvaa uusiksi ihmisiksi voidakseen joskus elää kotimaassaan keskinäisen kunnioituksen , rakkauden ja veljeyden hengessä . Haluaisin olla mukana paljon useammassa kuin ehdin, kaikissa yhdenasianliikkeissä ja kaikissa vaihtoehtoliikkeissä . Olen eronnut ammattijärjestöistä, Insinööriy hdistyksestä , Kemistiliitosta ja Ammattikoulujen opettajaliitosta protestina niiden ahneudelle, sillä minä en hyväosaisena suomalaisena halua olla mukana kahmimassa lisää . Viime vuonna hän piti 184 luentoa, puhui liki 20 000 ihmiselle . Varmasti se onnistuu, minun palkkaanihan siinä jaetaan, eikä edes järjestelyistä tule kuluja . Jos kotimaastaan paenneet nuoret jaksavat uskoa parempaan maailmaan, jaksan kyllä minäkin. Meillä ei ole oikeutta jättää ongelmaa jälkipolville. Jo lapsi kasvaa vailla vanhempien turvaa, hän ei voi jäsentaa maailman mielettömyyttä. Heitä oli paljon, eri ikäisiä , eri luokilla, eri yhteyksissä. Joulupäivänä vierailin pakolaisleirillä ja tapasin Namibiasta ja Etelä-Afrikasta paenneita mustia nuoria. Viime vuoden lopussa olin muutenkin lopussa . Miten jaksaa kilpajuoksija Helena Kekkonen itse. Olisi ihanaa, jos rinnalle tulisi vaikkapa pienen lapsen äiti, joka ei halua mennä kokopäiväiseen työhön . Kuulun niihiri ja kuulun myös moneen rauhanjärjestöön Sadankomiteaan , -Rauhanpuolustajiin , Rauhanliittoon, Rauhankasvatusinstituutissa olen puheenjohtajana. Minua se muutti . Eikö aikuiskasvattaja tunne työtään turhaksi, kun lapset kasvavat kerskakulutuksen keskellä , heihin kohdistuu mainonnan rumputuli
Näihin aikoihin pohjalaisten kalloihin iskettiin lopullisesti myyttinen luottamus jokija kuivatustöihin : ennen kuin suot ja metsät ovat ojissa ja joet säännöstelyssä , ei elämästä voi kerta kaikkiaan tulla mitään . Tänä päivänä moni entinen kuivattaja ja jokirakentaja on toki valmis vaisuna myöntämään , että paljossa on menty ·pahan kerran pieleen , mutta muut sitten nostavatkin kädet korvilleen · kritiikin edessä ja hokevat: hyvää on tehty , ainakin historia meidät palkitsee , helppoa se on yksityiskohtia rääpiä .. Ja lisäksi luonnon käsittelyyn halukkaita virastoja oli tarjolla enemmän kuin kylliksi! Näihin aikoihin käytiin armotonta sotaa kahden valtion keskusviraston, maataloushallituksen ja tieja vesirakennushallituksen välillä siitä, kumpi saa Pohjanmaan jokia rakentaa . INSINÖÖRI MENEE SUOLLE Kun maataloushallituksen väki työnnettiin jokirannasta pois , piti sille keksiä muualta työmaata . Tosiasiassa se raamitteli soista ja joista käyttövoimaa , jolla koko pohjalainen talouselämä polkaistaisiin hyvään nousuun . Tämä horjumaton usko yhdi~tettynä pohjattomaan optimismiin, jonka mukaan luontoa voidaan peukaloida miten pitkälle tahansa , on ~ntanut voiman ja innon pohjalaisen luonnon myllerrykselle , mikä ulkopuolisessa herättää perusteellisuudessaan helposti hämmennystä. Nopeasti halvennut öljy oli kaksiteräinen miekka: rakentaminen ja oiittaminen toki halpeni , mutta toisaalta vesivoiman kannattavuus väheni roimasti yli kymmeneksi vuodeksi . Komitean nimi oli turhan vaatimaton . vsk .. Samoille apajille tullut TVH halusi kuitenkin päätyöt itselleen , koska sen mielestä maataloushallitus ei ymmärtänyt mitään laajoista kokonaisuuksista ja talouselämän kehittämisestä , kuten vesivoiman rakentamisesta . raskaita oja-auroja , paha työttömyys kasvatti poliittista painetta, Pohjoisen jokien rakentaminen oli käynnissä ja houkutteli jatkamaan samaa rataa Pohjanmaallakin . Jaakko Luoma Voi Pohjanmaa! 60-luvun alussa paatettiin Pohjanmaan talouselämä panna kuntoon ojittamalla suot metsänkasvulle ja rakentamalla joet. VIRASTOJA RIITTI Tilanne Pohjanmaan kuivatusmietinnön ilmestymisen aikoihin oli monella tavalla luonnonmullistukselle otollinen. Työt olivat perinteisesti kuuluneet maataloushallitukselle ja sen maanviljelysinsinööripiireille . . Komitean työskentelyä oli seurattu maakuntien lehdissä tiiviisti ja sen ehdotukset otettiin innolla vastaan . Huikarikin muistaa erään tällä asialla eduskuntaan menneen poliitikon , joka kanto"i Pohjanmaan kuivatuskomicean mie.~intöä vuosikaudet uskollisesti takataskussaan ja löysi siitä sopivat puheenparret kuin pappi raamatusta ikään . Maaliskuussa 1961 jätettiin valtioneuvostolle satasivuinen komiteamietintö , jolla tuli myöhemmin olemaan suuri merkitys Pohjanmaan luonnon kannalta . Dl Simo Muotiala, maataloushallituksen kuivatcaja ja nykyinen vesihallituksen kuivatustoimiston päällikkö , oli luetteloinut mietintöön peräti 80 rakennuskelpoista koskea . Kyllä sitä hartaudella tehtiin , muistelee aikaa komitean puheenjohtaja , prof. Saatiin !ot puitakin koneita , mm . Kom itea piti '' Pohjanmaan talouselämän kannalta tarkoituksenmukaisena , että huomattava osa näistä koskista rakennetaan'' . Metsänparannuslakia muutettiinkin 1967 ja niin kuivatusinsinöörit menivät soille, pääasiassa avosoille ja ryhtyivät repimään niitä auki, perkaamaan ja räj_iiyttelesuoMEN LUO TO ~/ 83 42 . Asialla on ollut, keskenään kilvoitellen, jo useakin virasto, joten eikö löytyisi vielä yhtä, joka tutkisi , miten hyvin kaikki lopulta kannatti. 60-luvun puolivälissä jokitöitä sitten alettiinkin siirtää valtioneuvoston päätöksillä maataloushallitukselta TVH: lie . ''Kuivatustöiden ja erityisesti jokijäriestelyjen sekä mecsäojituksen nopea toteuttaminen on Pqhjanmaan talouselämän kehittämisen kannalta välttämätöntä ' ' , sanotaan yhteenvedossakin . Pohjanmaan kuivatuskomitea oli saanut työnsä päätökseen kahden vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen . Huikarin johtama komitea asettui voimakkaasti TVH :n puolelle, samoin vähitellen maakuntapoliitikko toisensa perään, ku ten myös halvemmilla kustannuksilla houkutellut tulva-alueiden isännät. Komitea suositteJi vesivoiman laajaa rakentamista jokijärjestely10 ien yhteydessä . Kuivatusja jokitöiden '' pikaisesta suorittamisesta '' tuli tervetullut poliittinen hokema monelle maakuntapoliitikolle . Maacaloushallitus puolestaan piti TVH :n vesivoimalupauksia katteettomana propagandana . Olavi Huikari, joka nykyään johtaa Metsäntu tkim uslai tosta . TVH :n vesirakennusosaston johdossa istui vesihallituksen nykyinen pääjohtaja Simo Jaatinen, ioten virasto ymmärsi vesivoiman päälle
vsk . 11. SUOME LUONTO ~/ 83 42 . Myycci hyvinvointia tuovasta vcsirakcntamisesta on aina pitänyt sisällään lupauksen "virtaamien tasaamisesta" , myös tässä Nurmonjocn tapauksessa. e g ...J i e g ...J i Pieni eteläpohjalainen Nurmonioki on tuhoccu kuluccavalla vuorokausisäännöstelyllä . Kuvat on oteltu yhden vuorokauden aikana
Kesällä 1975 vesihallitus viimeisteli Kalajoen latvoilla isoa Hautaperän allasta. LAKI JA TULKINTA Vesihallintolain ja asetuksen mukaan uuden keskusviraston eräiksi päätehtäviksi tuli valvonta ja ve siensuojelu. Soilla ahersi puolestaan Tapio ja maataloushallitus kirittäjinään absurdit MERA-ohjelmat . valtaojitusta) ja laskemaan metsälampien pintoja . Ja sitten, 1970 , perustettiin vesihallitus! Maakuntapoliitikkojen riemu oli rajaton , kun pitkän kähminnän jälkeen saatiin lupaus : vesihallitus saa myös rakentaa . Piiriorganisaatioksi saatiin maataloushallituksen entiset maanviljelysinsinööripiirit ja keskusviraston terävin johto TVH :sta . Silloinen vesilain valvontaviranomainen, maataloushallitus, yritti kirjelmillään kepittää TVH:ta lopettamaan joen pilaamisen (kylläkin turhaan, mistä syystä valtiolle on tulossa kymmenien miljoonien vahinkolasku raputuhosta lähivuosina) . ''Insinöörit esittivät, että yhä heikommat suot voidaan ottaa ojituksen piiriin, ne voidaan saada tekniikalla puuta kasvamaan . Ahneuccaan virasto ryhtyi täyttämää9 ~ liasta SUOMEN LUONTO \ / 83 42 . Jos oli TVH pitänyt maataloushallituksen miehiä modernia elämänmenoa ymmärtämättöminä juntteina, niin nyt sai sitten haukut niskaansa maatalouden miehiltä Keskusmetsälautakunta Tapion ojittajaväki, joka oli tyhmyyttään jättänyt avosuot rauhaan. e g ...J 1 Eroosio on vähiten tutkittuja ojituksen tuomia ongelmia. Itse asiassa voidaan perustellusti väittää, että vesiensuojelun valvonta eräiltä, lisäksi hyvin tärkeiltä , osin heikkeni . Kuningas TVH uitti valtionhallinnossa ja vesioikeuksissa eteenpäin laajoja jokirakennussuunnitelmiaan , jotka kulkivat komeasti kalskahtavina ''vesistötaloussuunnitelmina' ' . Pohjanmaan olosuhteissa tämän lainkirjaimen nou dattaminen olisi merkinnyt ennen kaikkea holtittoman ojitustoimin nan ja vesirakentamisen tiukkaa kontrollia . Kerronpa kuvaavan esimerkki parin: TVH rakensi kesällä 1969 Siikajoen latvoilla isoa Uljuan allasta . Maatalousinsinöörien npuys tuotti tulosta, Tapion väkikin oppi ojittamaan suon kuin suon. maan puroja (ns . Näissä puhtaissa voimalasuunnitelmissa luvattiin jokaiselle vedenkäyttäjälle kaikkea hyvää maan ja taivaan välillä. vs k.. Näin suojuoksua kuvasi Suomen Luonnossa 1/72 Kuopion metsänparannuspiirin päällikkö Erkki Timonen, ojittaja siis hänkin: ''Lehti-ilmoituksilla otettiin töihin suunnitelmamiehiä, nokkelimmille ehdittiin opettaa vaaituskoneen käyttö ja muille annettiin vain etenemissuunta.'' 60-luvun loppupuolella rintamalinjat olivatkin selvät. Huolimattomuuttaan virasto antoi imuruoppausmassojen valua jokeen , jossa oli siihen aikaan taloudellisesti hyvin merkittävä rapukanta . Tähän kilpailuun sitten Tapionkin puolella jossain määrin langettiin", sanoo Tapion Kokkolan 12 metsänparannuspiirin päämetsänhoitaja Eero Heimo. Arvatkaa oliko uudesta keskusvirastosta moiseen itsekritiikkiin 1 Samaan aikaanhan vesipiirit vielä jatkoivat 60-luvulta perintönä tulleita ojitustöitä ja lisäksi niille siirtyivät pääasiassa TVH : n virittelemät jokisuunnitelmac. Tässä eroosiohiekka on täyttänyt tammukoiden oleskelusyvänteet Isojoen Paholuomassa
Eikö jo olisi aika! 13. Ja kun kukaan ei valvo ketään, niin tutkittua tietoa asiasta on vaikea saada. Vastuulliset virkamiehet ovat kuitenkin sitä mieltä että virheinvestointeja on vain muutama prosentti . ~-----------------------------------~ SUOME LUONTO ~/ 8) 42 . < "' ...J .c , ...J § .2. vsk . 1960-luvun alussa aloitettu Suomen soiden ojittaminen on paljastumassa skandaaliksi: lähes kolmannes ojituksista saattaakin olla hukkainvestointcja . Näin voidaan laskea ainalcin geologisen tutkimuslaitoksen joulukuussa -82 ilmestyneestä raportista Kauhajoen ja Isojoen soista ja turvemääristä
KUKAAN EI VALVO KETÄÄN Tuohon edellä raamiteltuun omalaatuiseen virastojen sekamelskaan on vielä lisättävä se , että metsähallitus ei ole koskaan halunnut valvoa tosissaan valtion metsänparannusvarojen käyttöä eli on sallinut lainvastaiset, karu jen soiden ojitukset. Verohallituksen metsäveroluokittaja , metsänhoitaja Kari HaIlantie on puolestaan selvitellyt työssään keskipohjalaisen Perhon ojitustilannetta . Tarkalla linja-arviointimenetelmällä kootuista taulukoista voi myös laskea hukkaojitusaloja , jotka ovatkin hätkähdyttäviä . Ojittajat ovat viime aikoihin asti kiistäneet , että ojitus olisi lisännyt tulvia . Vesihallitus ei ole tässä asiassa koskaan lausunut poikkiteloista sanaa . Todellisuudessa ainoiksi viranomaisvalvonnan yrityksiksi taitavat jäädä valtiontalouden tarkastusviraston muutamat jokirakentamiseen kohdistetut tarkastukset . Taulukoiden mukaan tähän ojitusalaan sisältyy kiistatta ojituskelvottomia rahkarämeitä, rahkanevoja , kei dasrämeitä ja silmäkenevoja 6 300 ha eli lähes 40 prosenttia tutkitusta ojitusalasta! Isojoella vastaava prosenttiluku oli vajaat 30 . Ne ovatkin poikkeuksetta herättäneet laajaa '' ei voi olla totta'' -huomiota. Silti jokipuolellakin on päästy pitkälle , tasattu oikullisia virtaamia kaikkien vedenkäyttäjien hyväksi . Geologiselta tutkimuslaitokselta ilmestyi viime joulukuussa perusteelliset raportit Kauhajoen ja Isojoen soista ja turvemääristä . Arvatkaa pyrkikö valvontaviran omainen eli vesihallitus/Kokkolan vesipiiri keskeyttämään tämän vesilain vastaisen teon ja saamaan rakentajaa eli vesihallitusta/Kokkolan vesipiiriä ojennukseen. Näin siis on , vai onko. Kun Tapion miehet eivät näytä tuntevan suotyyppejä kovin hyvin maastossa , moni epäilee , että metsien inventoijat puolestaan luokittelevat liian herkästi metsämaiksi soita, jotka jäävät ojituksesta huolimatta joutoja kitumaiksi . Olavi Huikarin mielestä Pohjanmaan urakka kestää kaiken kriittisen tarkastelun. 14 PALJONKO OJITETTU TURHAAN. mk :lla Närpiönjokea tehdasta varten . Hauskasti tämä saumaton yhteispeli käy ilmi tulvakysymyksessä . Kaskisiin rakennettu iso MetsäBotnia (Metsäliitto , Nokia, Serlachius) on sekin esimerkki tästä yhteistyöstä . Kauhajoella tutkittiin 33 000 ha suota , josta oli ojitettu lähes puolet eli 16 170 ha . Itselläni on käytössä pari todistetta , joiden perusteella jopa kolmannes ojituksista voisi olla hukkatyötä . Ylijohtaja Olavi Huikarin mielestä virheojituksista puhuminen on pelkkää pahansuopaisuutta: Tietenkin jotain löydetään , kun autolla ajetaan ja pitäjäkaupalla haetaan, mutta ei se enää ole mitään tieteellistä tutkimusta , vaan sensaationhalua . Hallantien mukaan 60-luvun ojituksesta n . kolmannes on jäämässä pysyvästi joutoja kitumaaksi eli niiden puuston kasvu ei tule ylittämään yhden kuution metsämaa-rajaa . "SENSAATIONHALUA " Päämetsänhoitaja Eero Heimolla Kokkolan metsänparannuspiirissä on puolestaan sellainen '' näppituntuma' ', että vain prosentti tai kaksi ojitusurakkaan on eksynyt virhetyötä , sekin juuri vanhoina ojituskilpailun vuosina . ' 'Lestijokilaakso ei voi jäädä muista jälkeen" , kerrottiin asukkaille kokouksissa . Valitettavasti siellä ei vieläkään tahdota ymmärtää, miten suurenmoinen työ on tehty . Lestijoen yläosan järjestely , mm. Kuitenkin se useimmissa säännöstelyhakemuksissaan käyttää yhtenä perusteluna ojituksen tulvanlisäyksen eliminoimista eli '' metsäojituksen mahdollistamista" ja laskee sille omat hyötymiljoonansa! Nyt asia on lopulta tutkittu ja todettu , että ainakin Vaasan pohjoispuolella kevättulvat ovat selvästi kasvaneet ojituksen myötä . Tänä päivänä on vaikea huomata Lestijokilaakson kehityksessä erityistä taantumaa sen sijaan melkoista liikehdintää Pohjanmaan viimeisen kunnon vaelluskalajoen säilyttämiseksi kylläkin ... SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Metsäojitusta on aina ohjattu hyvin ankarilla kriteereillä vain riittävän ravinnerikkaille ja jo luonnostaan riittävän puustoisille soille . Lestijärven säännöstely , siirrettiin Huikarin komitean ehdottamalla tavalla maataloushallitukselta ripeämmälle TVH :lle, joka koettikin kaikin keinoin , mutta turhaan , suostutella uppiniskaiset Lestijärven ranta-asukkaat säännöstelyn taakse . Jokainen joka liikkuu ahkerammin Etelä-, Keskija PohjoisPohjanmaan soilla , näkee heti , että hukkaojitusten alan täytyy olla mahtava . Muutamissa kohteissa tämä suurenmoinen työ jäi tekemättä . Tutkittua tietoa tästä asiasta on vaikea saada , niin paljon lukuja ja tilastoja kuin tehokkaat metsäorganisaatiomme tuottavatkin . Jos ei ole jokirakentamisen pohjamutia paljoakaan tongittu , niin vielä helpommalla on päässyt ojitus . "SUURENMOINEN TYÖ" Prof . vsk .. loppukesästä nahkiaisen nousun aikaan, vaikka kesä oli kuiva ja vesimäärät muutenkin vähissä . . Huikarin mukaan valtakunnan metsien inventoinnit todistavatkin, että Pohjanmaan metsien kasvu on " valtavassa nousussa " , puusto järeytyn yt ja kasvulliset pinta-alat roimasti lisääntyneet. Kukaan ei ole siis koskaan tosissaan valvonut ketään , vaan kaikkien jalona tavoitteena on ollut viedä pohjalaista jokija kuivatusaatetta lippu hulmuten eteenpäin . Valitettavasti vain jokitöihin ei saatu rahaa siinä tahdissa kuin Pohjanmaan kuivatuskomitea aikoinaan esitti . Sen raaka-ainepohja on laskettu ojituksen lisätuoton varaan ja toisaalta se ei olisi saanut riittävästi raakavettä, jollei vesihallitus olisi järjestellyt ja säännöstellyt 2,5 milj . Jokien vesitalous oli aivan kestämättömällä pohjalla alueen talouselämää ajatellen ennen näitä järjestelyitä
Keväällä parhaan kudun aikaan säännöstelijä Oulujoki Oy nostaa rymäytti vettä metritolkulla . Oulujoen vesistöön kuuluva Vuokkijärvi on maamme rajuimmin säännöstcltyjä järviä: säännöstclyväli on kuusi metriä. Ekokuntatoimikunta ehdottaa , että Kiannan ja Vuokin säännöstelyä lievennettäisiin kahdellakolmella metrillä . vsk. 15. Talvella järvet tyhjennettiin vedenpinnan sallitun alarajan tuntumaan . D Kalastajan ongelma: miten venonen vesille. SUO MEN LUONTO ) / 83 42 . • Kun tällaista vesihumppaa oli tanssittu vuosikymmen , isännät alkoivat varmistua lopullisesta kurjuudesta : tuuli ajelutti luhtamättäitä pitkin ja poikin järveä, verkot repeilivät hakoihin ja kantoihin , kalat kaikkosivat ja rannat ränsistyivät. : huolehtia vesien eri käyttömuodot huomioon ottavasta kokonaissuunnittelusta huolehtia vesien suojelusta sekä edistää vesien käyttöä virkistystarkoituksiin . Säännöstelyn karmeus paljastui ohikulkijoillekin niin selvästi , että Oulujoki Oy intoutui puhdistamaan rantoja teiden varsilta sekä muilta yleisiltä paikoilta . Teksti ja kuvat: Lassi Rautiainen Ei vettä rantaa rakkaampaa • Kun suomussalmelaiset isännät oli saatu houkuteltua laittamaan nimensä voimayhtiön säännöstelypapereihin , pitäjän suurjärvien Vuokin ja Kiannan vesi nousi usealla metrillä : Vuokin kuusi ja Kiannan neljä metriä . • Näiden kuvien myötä sopii miettiä , miten vesihallinnosta annettua lakia (18 /7 0) on sovellettu. • Uutta toivoa Suomussalmen suurjärville antaa ekokuntakokeilu . • Kesinä 19 78 ja 1980 säännöstelij ä " unohti" veden alarajoille koko kesäksi . • Vuosien kuluessa käsitteet vanha ja uusi vesi vakiintuivat . Lain mukaan vesihallinnon tulee erityisesti mm
,sk.. Vuoklcijärveen laskeva Siikakoski kesällä 1981. Kianrajärveä kesällä 1982 . 16 SUOMEN LUON TO ) / 83 42
17. Risriiärven Iso-Pyhänrää . SUO MEN LUON TO 5/ 83 42 . Ulpukka on kelluslehrinen kasvi, muna kuinkas kellur kun vecrä ei ole . vs k
vsk .. Säännöstelyn vuoksi moni isäntä menetti peltonsa. Suomussalmen Kiantajärveä . Ristijärven lso-Pyhäntää. 18 SUOMEN LUONTO ~/ 8J 42 . Vesien säännöstelijät ovat usein korostaneet , että säännöstelyllä voidaan parantaa myös vesien virkistyskäyttömahdollisuuksia
Suomussalmen Juntusjärveä . Kalastajien harmiksi vedessä (silloin kun sitä on) törröttää jos jonkinlaista kantoa ja oksaa, jotka repivät pyydyksiä. 19. vs k. SUO ME N LUONTO ) I SJ 42
Myös soiden ja järvien pohjien tuhkaja nokikerrokset kertovat palojen yleisyyden. Tapio Lindholm ja Harri Vasander Tuli kuuluu metsän elämään Tuli on ollut merkittävä ekologinen tekijä metsäluonnossa jo ennen ihmistä. Aiemmin kaskeamattomissa metsissä poltettiin metsäkaskia. Kulotus ei. Metsähallitus huolehtii metsäpalojen vartioinnista Lapin ja Oulun lääneissä ja sisäasiainministeriö Eteläja Keski-Suomessa. harvinaistunut huhtasieni. radanvarret pitämään sekametsinä , koska höyryveturit aiheuttivat alinomaisen palonvaaran. Kuusen alas asti ulottuva oksista on arka tulelle. Muualla Suomessa tähystetään lentokoneilla , jotka lentävät määrättyjä reittejä . Monet kangasmetsien lajit , mm . Tutkittaessa erään eteläsuomalaisen pikkujärven pohjalietteitä 7 500 vuoden ajalta , voitiin palon todeta riehuneen järven ympärillä tuona aikana varsin usein. v1a savupatsa1ta . Jotta isotkaan puut eivät olisi '' uuvuttaneet maata' ', ne kuivattiin pystyyn pyältämällä . PyhäHäkin kansallispuistossa . Myös jotkut sienet suosivat paloaloja , kuten esim . Myös liikennelentäjät tarkkailevat metsistä nouse. Lapissa pääosa vartioinnista hoidetaan vielä palotorneista, joita on koko Lapin läänin alueella noin 30. Pihkaiset havupuut palavat herkästi. Suomen metsät eivät ole mitenkään erityisen paloalttiira, mutta silti tulella on kiistatta oma merkityksensä metsiemme ekologiassa. Eräät toiset mäntyla jit, mm . Lyhimmät palottomat jaksot olivat 12 vuoden ja pisimmät 336 vuoden pituisia . Niinpä aikaisemmin pyrittiin mm. Oksistoa myöten tuli nousee helposti kuusikkoisessa metsässä maatulesta latvapaloksi . Tulta metsänhoidollisena apuneuvona, kulottamista, on vaihtelevassa määrin käytetty tämän vuosisadan Suomessa. Kaskeamista on asetuksin ja laein rajoitettu jo 1600-luvulta al kaen. lieot , marjavarvut ja kielo, muodostavat hyvinkin laajoja laikkukasvustoja , jotka ovat yhtä ainoaa yksilöä, kloonia. On myös kasvilajeja , jotka vaativat kuumuutta siementensä itä miseen. ENSIN KULOTTI UKKO YLIJUMALA Metsän palttoon ei tarvita ihmistä, sillä salamat sytyttelevät metsäpaloja tuon tuosta. Voimakas kuusettuminen on luonnonmetsässä merkki siitä , että tuli ei ole aikoihin siellä vieraillut. Tulen puhdistamaan maanpintaan onkin männyn hyvä kylvää siementään. Näitä huhtia eli ylipaloja poltettiin Hämeessä ja Savossa vielä viime vuosisadalla. Vanhemmiten mäntyyn kehittyy paksu kilpikaarna , joka maanpinnassa etenevän kulon sattuessa suojaa puun suuremmilta vahin goilta. Työn säästämiseksi järeimmät puut jätettiin pystyyn ja vain pienemmät kaadettiin tulen polttoaineeksi . Niitä käytettiin kaikkialla , missä kaski viljelys oli vähänkin yleisempää . Käytännössä säädöksillä ei köyhillä metsäseuduilla useinkaan ollut merkitystä . Kasvuston likimääräinen ikä voidaan laskea sen koosta; vanhimmat maas samme aJ01tetut sananjalan kasvustoyksilöt ovat syntyneet satoja vuosia sitten. Metsäpalojen historian voi lukea vanhojen mäntyjen palokoroista . Kulotus on vaihtoehto metsämaan mekaaniselle käsittelylle. Lehtikaskilla , eli aiemmin kaskettujen maiden uudelleen polttamisella , on ollut huhtia suurempi merkitys . Tuulen alta tuli voi korventaa puuta nilaan asti , minkä muistoina ovat luonnonmetsien 1 ikipetäjien palokorot. Vasta vuonna l 967 poistettiin kaskeamista koskevat määräykset yksityismetsälaista tarpeettomina . Eräs tällainen on huhra kurjenpolvi , joka n ykyisin kasvaa hyvin harvinaisena nuotionpohjilla , mutta sitä on tavattu myös paahteisilta metsäaurauspalteilta . Arvioidaan , että lähes kaikki kangasmetsämme ovat palaneet vähintään kerran viimeisen 500 vuoden aikana. . Viime vuosina kulotus on ollut taantuvaa, mutta nyt ollaan jälleen palaamassa kulotuksen käyttöön. Lentoja on sitä enemmän mitä lämpimämpää ja 20 kuivempaa on. Puulajeistamme lehtipuut ovat vähiten palonarkoja. Siemenellisellä lisääntymisellä on merkitystä vain palon jälkeen; esim . polttamalla kaskea viljan tai juurikkaiden viljelyyn sekä laidunmaiden parantamiseksi . meilläkin kokeiltu kontortamänty, ovat sopeutuneet vieläkin paremmin kuloihin: niiden kävyt avautuvat vasta tulen lämmittäminä tuhkan ravmemaan paljaaseen maahan. Tällaisia koroja on runsaasti esim. Eikä tuli ihmisenkään irtipäästämänä aina ole tahaton ja vahingollinen, vaan se voi olla hyvä renki metsänhoidossa. Kuivat korkeat kelat toimivat hyvinä ukkosenjohdattimina ja samalla erinomaisena sytykkeenä. KASKEAMISESTA KULOTUKSEEN Suomen kansa on jo varhain käyttänyt tulta mm. Tuli ei ole kone vaan luonnon oma prosessi, jota voidaan säädellä, vaikkakaan ei kokonaan hallita. sananjalka uudistuu itiöistä lähinnä vain palojen jälkeen ja lisääntyy sen jälkeen kasvullisesti . Kuusella ei myöskään ole paksua lieskoilta suojelevaa kaarnaa